vuosiraportti13
vuosiraportti13
vuosiraportti13
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Vuosiraportti 2013<br />
1
2<br />
Helsingin Vinkin Katuklinikan väkeä: kuvassa<br />
vasemmalta lääkäri Maarit Rauhala, lähivertaistoimija<br />
Päivi Kosunen, projektisuunnittelija Liisa<br />
Osolanus, lähivertaistoimija Petteri Vuorio ja<br />
tuntityöntekijä JP Pääskysaari.<br />
(Kuva: Jarkko Partanen)
Sisällys<br />
A-klinikkasäätiö 2013 lyhyesti<br />
Puheenjohtajan katsaus<br />
Toimitusjohtajan katsaus<br />
A-klinikkasäätiö<br />
Asiakkaat<br />
Palvelut<br />
Toimintayksikköjen kuvaukset<br />
Hämeen palvelualue<br />
Itä-Suomen palvelualue<br />
Järvenpään sosiaalisairaala<br />
Länsi-Suomen palvelualue<br />
Pirkanmaan palvelualue<br />
Uudenmaan palvelualue<br />
Kehittäminen ja tutkimus<br />
Viestintä<br />
Henkilöstöraportti<br />
Tilastotaulukot 2013<br />
Toimintakertomus<br />
Tilinpäätös<br />
4<br />
6<br />
7<br />
8<br />
14<br />
17<br />
17<br />
20<br />
23<br />
26<br />
28<br />
31<br />
33<br />
36<br />
38<br />
41<br />
50<br />
56<br />
63<br />
3
A-klinikkasäätiö 2013 lyhyesti<br />
Suomen suurin päihdealan organisaatio<br />
Perustettu 1955<br />
TOIMINTA-AJATUS<br />
A-klinikkasäätiön perustehtävänä on ehkäistä ja vähentää päihdeongelmia ja muita psykososiaalisia ongelmia.<br />
TOIMINNAN SISÄLTÖ<br />
A-klinikkasäätiö tuottaa päihdehuollon ja muita toimialansa mukaisia asiantuntijapalveluita. A-klinikkasäätiö tarjoaa<br />
hoidon ja kuntoutuksen lisäksi varhaisvaiheen palveluja sekä tekee ehkäisevää päihdetyötä. A-klinikkasäätiö<br />
harjoittaa säätiön tarkoitusta palvelevaa vaikuttamis-, koulutus-, viestintä-, julkaisu- sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa.<br />
TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT<br />
• ihmisarvon kunnioittaminen<br />
• luottamuksellisuus<br />
• suvaitsevaisuus<br />
• vastuullisuus<br />
TOIMINNAN TUOTOT JA HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ<br />
SEKTOREITTAIN 2013<br />
(suluissa tiedot vuodelta 2012)<br />
Tuotot (milj. euroa)<br />
Henkilöstön määrä<br />
Palvelualueet 38,6 (37,3) 655 (633)<br />
(ilman projekteja)<br />
Järvenpään sosiaalisairaala 6,3 (6,5) 83 (94)<br />
(ilman projekteja)<br />
Tutkimus & kehitys ja projektit 2,3 (2,2) 34 (33)<br />
(sisältää myös alueiden projektit)<br />
Keskushallinto<br />
Järjestölähtöinen työ 1,1 (1,0) 11 (11)<br />
Palvelutuotanto 1,3 (1,1) 11 (11)<br />
Yhteensä 49,6 (48,1) 794 (782)<br />
A-KLINIKKASÄÄTIÖN PALVELUTUOTANTO 2013<br />
Avohoitopalvelut:<br />
21 400 asiakasta<br />
276 000 asiointikertaa<br />
Laitoskuntoutuspalvelut (selviämis- ja<br />
katkaisuhoitoasemat sekä kuntoutusyksiköt):<br />
5 700 asiakasta<br />
80 700 hoitovuorokautta<br />
Asumispalvelut:<br />
290 asiakasta (palveluasuminen)<br />
208 asiakasta (tukiasuminen)<br />
4
Kuvatoimisto Vastavalo<br />
5
Puheenjohtajan<br />
katsaus<br />
Vuoden 2013 jännityskertomus oli se, millaisen muodon<br />
valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
palvelurakenneuudistus eli sote-uudistus lopulta saa.<br />
Ratkaisu tuli vuoden 2014 puolella: maa jaetaan viiteen<br />
suuralueeseen, jotka vastaavat jatkossa niin perus- kuin<br />
erityistason palveluiden järjestämisestä. Mallin vastaanotto<br />
on ollut pääosin myönteinen, mutta samalla on<br />
korostettu, että varsinainen rakennustyö on vasta alussa.<br />
Siinä prosessissa myös A-klinikkasäätiön on oltava<br />
aktiivisesti mukana.<br />
Hankintalakia uudistetaan EU-päätösten myötä. Järjestöjen<br />
olisi hyvä koota voimansa niin, että ainakin<br />
nykykäytännön pahimmat puutteet saataisiin korjattua<br />
ja pitkäjännitteiselle kehittämistyölle syntyisi paremmat<br />
edellytykset. Asetelmat, joissa A-klinikkasäätiö sitoutuu<br />
ylläpitämään tietyn palveluvalikon mutta kunta ei sitä<br />
käytä, täytyisi saada purettua tai ainakin tasapainotettua<br />
niin, että taloudelliset vastuut jakaantuisivat kummallekin<br />
osapuolelle.<br />
Kolmas isompi toimintaympäristön muutos liittyy Raha-automaattiyhdistyksen<br />
avustustoimintaan. Vuoden<br />
2013 lopulla tulleet RAY:n rahoituspäätökset olivat<br />
A-klinikkasäätiölle pettymys. Yhden vuoden perusteella<br />
ei voi tehdä vahvoja johtopäätöksiä, mutta olisi huolehdittava<br />
siitä, että hankkeiden valmistelu on viritetty<br />
niin, että aiempi hyvä menestys on mahdollinen myös<br />
tulevaisuudessa.<br />
Menestyminen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä<br />
vaatii organisaatiolta ripeää reagointia ja omien<br />
toimintatapojen jatkuvaa arviointia. A-klinikkasäätiö<br />
on alallaan iso toimija ja suuret laivat tapaavat kääntyä<br />
hitaasti. Toisaalta koko antaa skaalaedun: kaikki ei ole<br />
yhden kortin varassa, mikä tarjoaa mahdollisuuden<br />
uusien avausten rohkeisiin kokeiluihin ja pitkäjännitteiseen<br />
kehitystyöhön ilman välitöntä ”tuotto-odotusten”<br />
täyttymistä.<br />
Vuosi 2013 oli ensimmäinen, jolloin A-klinikkasäätiön<br />
palvelurakenneuudistus oli toiminnassa kokonaisuudessaan.<br />
Uudistus on tärkeä säätiön toiminnan virtaviivaistamiseksi.<br />
Vuosiraportti kertoo, että palvelualueet ovat<br />
saaneet toimintansa hyvin käyntiin, vaikka taloustilanne<br />
alueilla on ollut haastava. Myös työ säätiön strategian<br />
jalkauttamisessa ja eteenpäinviennissä on ollut erinomaista.<br />
Julkinen talous on säästökuurilla. Tiukassa taloustilanteessa<br />
työn vaikuttavuuden osoittaminen on tärkeää.<br />
Päihdekuntoutuksessa, jossa asiakkaiden retkahdukset<br />
ja pitkäkestoiset ongelmakierteet ovat tavallisia, se<br />
ei ole ihan helppoa. A-klinikkasäätiön hallitus käsitteli<br />
teemaa kesäseminaarissaan. Norjalainen tutkija Grethe<br />
Lauritzen osoitti, että pitkäkestoisen asiakasseurannan<br />
avulla myös päihdepalveluiden vaikuttavuudesta on<br />
mahdollista saada vahvaa tutkimusnäyttöä. SHQS-laatujärjestelmän<br />
käyttöönotolla A-klinikkasäätiö pyrkii<br />
vahvistamaan vaikuttavuuden osoittamista palveluiden<br />
tilaajille.<br />
Päihdetilanteessa myönteistä oli alkoholin kulutuksen<br />
hienoisen laskun jatkuminen ja nuorten humalajuomisen<br />
väheneminen. Huumeiden kohdalla huolta<br />
herättivät kannabiksen kotikasvatus, muuntohuumeet ja<br />
alkoholin, huumeiden ja lääkeaineiden sekakäyttö. Useita<br />
eri päihteitä käyttävien moniongelmaisten nuorten<br />
ja nuorten aikuisten osuus A-klinikkasäätiön hoitopalvelujen<br />
asiakaskunnassa kasvoi.<br />
Henkilökohtaista pärjäämistä ja itsekontrollia korostavassa<br />
maailmassa päihdeongelmien kietoutuminen<br />
muihin sosiaalisiin ongelmiin saattaa korostua. A-klinikkasäätiön<br />
tehtävänä on tarjota palvelujaan useinkin<br />
juuri kaikkein vaikeimmin ongelmaisille asiakasryhmille.<br />
Työn keskeiset lähtökohdat määrittävät säätiön arvot:<br />
ihmisarvon kunnioittaminen, luottamuksellisuus, suvaitsevaisuus<br />
ja vastuullisuus.<br />
Pekka Hakkarainen<br />
A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtaja<br />
6
Toimitusjohtajan<br />
katsaus<br />
Vuosi 2013 oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi,<br />
jolloin A-klinikkasäätiön palvelualueet toimivat hallituksen<br />
strategian määrittelemällä tavalla. Samalla laadullinen<br />
kehittämistyö jatkui. Koko esimiesporrasta koskenut<br />
johtamisen erikoisammattitutkintokoulutus jatkui<br />
suunnitelmien mukaan. Koulutukseen liittyvien lopputöiden<br />
valmistelu aloitettiin, ja tämä prosessi liitettiin<br />
toiseen suuritöiseen kehittämistyöhön, A-klinikkasäätiön<br />
kaikki toiminnot käsittävään SHQS-laatuhankkeeseen.<br />
Molemmat etenivät toisiaan tukien ja suotuisasti.<br />
Samalla käynnistettiin säätiön asiakastietojärjestelmän<br />
uudistaminen: tavoitteena oli saada uusi ja aikaisempaa<br />
toimivampi asiakastietojärjestelmä käyttöön keväällä<br />
2014.<br />
Mittavia kehittämishankkeita on ollut runsaasti ja tahti<br />
on ollut kova, joten henkilöstön jaksamiseen oli syytä<br />
kiinnittää erityistä huomiota. Keskustoimiston ja palvelualueiden<br />
yhteistyönä valmisteltiin koko henkilöstöä<br />
koskevat varhaisen välittämisen malliohjeet erilaisten<br />
työyhteisökysymysten käsittelyyn sekä ikäohjelma, jossa<br />
pyritään edistämään kaiken ikäisten työntekijöiden<br />
osaamista ja jaksamista. A-klinikkasäätiön päihdeohjelma<br />
päivitettiin aikaisempaa toimivammaksi.<br />
Henkilöstöhallinto tuotti yhteistyössä Eläke-Fennian<br />
asiantuntijoiden kanssa työkykyä ylläpitävää ohjelmaa,<br />
jota käynnistettiin kaikilla palvelualueilla. Henkilöstön<br />
työhyvinvointia seurattiin Työterveyslaitoksen Parempi<br />
työyhteisö -mittauksella keväällä 2013. Kyselyyn<br />
vastattiin yllättävän kattavasti, ja tulosten perusteella<br />
henkilöstön työhyvinvointi oli paremmalla tasolla kuin<br />
vertailuna käytetyissä suomalaisissa työyhteisöissä keskimäärin.<br />
Erot yksiköiden välillä olivat kuitenkin suuria,<br />
joten tuloksia tarkasteltiin alueittain ja yksiköittäin.<br />
Työnjakoa ja työn organisointia kehitettiin sekä alueilla<br />
että keskustoimistossa. Työsuojelutoimikunnan ja yhteistyötoimikunnan<br />
yhdistämisen valmistelu aloitettiin<br />
henkilöstöjärjestöjen kanssa sovitulla tavalla, ja asiakkaiden<br />
ja työntekijöiden turvallisuutta alettiin seurata systemaattisesti<br />
kaikissa A-klinikkasäätiön toimintayksiköissä.<br />
Vuonna 2013 tuotettiin kokonaan uuden tyyppinen<br />
henkilöstöraportti, joka on osa tätä vuosikertomusta.<br />
Henkilöstön jaksamisesta on syytä huolehtia jatkossakin.<br />
Kuntien säästöpaineiden kasvaessa säätiön hoito- ja<br />
kuntoutusvastuulle ovat jäämässä kaikkein vaikeimmin<br />
kuntoutettavat asiakkaat. Vaikka perinteisten alkoholiriippuvaisten<br />
A-klinikka-asiakkaiden määrä on edelleen<br />
jonkin verran vähentynyt, tilalle on tullut kasvava määrä<br />
noin kolmekymppisiä useiden päihteiden ongelmakäyttäjiä<br />
ja vaikeasti huumeriippuvaisia asiakkaita. Erityisesti<br />
korvaushoitoon ja terveysneuvontaan turvautuvien<br />
asiakkaiden määrä oli kasvussa. Laitoskuntoutuksessa<br />
korostuivat suhteellisen lyhyet vieroitusvaiheen hoidot.<br />
Naisia oli edelleen noin kolmannes kaikista asiakkaista,<br />
mutta nuorten naisten osuus huumeiden käyttäjien<br />
hoidossa, laitosvieroituksessa ja palveluasumisen piirissä<br />
on tuntuvasti lisääntynyt. Varsinaista laitoskuntoutusta<br />
kunnissa käytetään edelleen säästeliäästi, samoin perhehoitoa<br />
ja odottavien äitien kuntoutusta.<br />
Vaativimman ja huono-osaisimman asiakasryhmän hoito<br />
ja kuntoutus näyttää olevan A-klinikkasäätiön päihdehuoltotyön<br />
pysyvää ydintä yhä tiukemmin kilpailutetussa<br />
palvelujärjestelmässä. Säätiön toiminta tavoittaa<br />
kaksi viidestä erityispalveluita käyttävästä asiakkaasta,<br />
joten A-klinikkasäätiön sosiaali- ja terveyspoliittinen<br />
merkitys on huomattava. Yhteistyötä tehtiin yli sadan<br />
kunnan kanssa.<br />
Lisäksi yhteistyö muiden järjestöjen kanssa vakiintui<br />
ja vahvistui. Toimintaympäristön muutokset johtivat<br />
järjestöyhteistyön laajentamiseen ja syventämiseen, päihdealan<br />
viestintäyhteistyön kehittämiseen ja teemoittaiseen<br />
koordinointiin, yhteiseen näkemykseen päihde- ja<br />
mielenterveystyön järjestölähtöisen tutkimusyhteistyön<br />
tarpeesta sekä yhteistyöhön erilaisten verkkopalveluiden<br />
kehittämisessä. Samalla jatkettiin järjestöjen<br />
keskinäistä yhteistyötä toiminnan vaikutusten arviointivälineiden<br />
kehittämiseksi ja arviointitoiminnan vakiinnuttamiseksi.<br />
Olavi Kaukonen<br />
A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja<br />
7
A-klinikkasäätiö<br />
A-klinikkasäätiö on juridisesti yksityinen voittoa tavoittelematon<br />
organisaatio. A-klinikkasäätiö määrittelee<br />
säännöissään toimintansa tarkoitukseksi ”ehkäistä ja<br />
vähentää päihdeongelmia ja muita psykososiaalisia<br />
ongelmia tuottamalla päihdehuollon ja muita sosiaali- ja<br />
terveydenhuollon asiantuntijapalveluja valtakunnallisesti,<br />
alueellisesti ja paikallisesti”.<br />
A-klinikkasäätiön hoito- ja kuntoutuspalvelut jakautuvat<br />
avo- ja laitoshoidon palveluihin sekä asumispalveluihin.<br />
Hoitopalvelujen lisäksi A-klinikkasäätiön toiminta<br />
sisältää yhteiskunnallista vaikuttamistoimintaa, päihteidenkäytön<br />
yleistä ja riskiehkäisyä, viestintää, koulutusta,<br />
työnohjausta ja konsultaatiota sekä kehittämis- ja<br />
tutkimustoimintaa.<br />
A-klinikkasäätiön toimintaa ohjaavat säätiölaki, A-klinikkasäätiön<br />
säännöt, johtosääntö ja taloussääntö.<br />
Valtuuskunta<br />
Valtuuskunta on ylin A-klinikkasäätiön toimintaa valvova<br />
elin. Sen toimikausi on neljä kalenterivuotta. Valtuuskunnan<br />
jäsenet edustavat A-klinikkasäätiön perustajayhteisöjä,<br />
toimintapaikkakuntia, säätiön toimialaan liittyviä<br />
järjestöjä ja asiantuntijoita sekä valtiovaltaa.<br />
Valtuuskunnan tärkeimmät tehtävät ovat A-klinikkasäätiön<br />
talousarvion ja toimintasuunnitelman sekä<br />
toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistaminen.<br />
Valtuuskunta valitsee A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtajan<br />
ja jäsenet sekä tilintarkastajat ja varatilintarkastajat<br />
sekä määrittää näiden palkkiot. Valtuuskunta<br />
kokoontuu kaksi kertaa vuodessa.<br />
A-klinikkasäätiön valtuuskunnan puheenjohtajana<br />
toimii toimikaudella 2013–2016 Aarne Kinnunen<br />
(apulaisosastopäällikkö, oikeusministeriö) ja varapuheenjohtajina<br />
Tomi Lintonen (tutkimusjohtaja, Alkoholitutkimussäätiö)<br />
ja Outi Ruishalme (johtaja, Suomen<br />
Mielenterveysseura).<br />
Hallitus<br />
A-klinikkasäätiön hallituksen tehtävänä on johtaa ja<br />
seurata A-klinikkasäätiön tarkoituksen toteutumista.<br />
Hallituksen tärkeimpiä vuosittaisia tehtäviä ovat A-klinikkasäätiön<br />
talousarvion ja toimintasuunnitelman sekä<br />
toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen valmistelu valtuuskunnan<br />
vahvistettavaksi. Hallitus vahvistaa A-klinikkasäätiön<br />
strategian ja valvoo sen toteutumista.<br />
A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtajana toimi<br />
toimikaudella 2012–2013 Pekka Hakkarainen (osastojohtaja,<br />
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja varapuheenjohtajana<br />
Sakari Laari (sosiaalineuvos, Kouvolan<br />
kaupunki). Hallituksen esittelijänä oli toimitusjohtaja<br />
Olavi Kaukonen. Hallitus kokoontui toimintavuoden<br />
aikana yhdeksän kertaa.<br />
Hallituksen päätöksiä olivat sääntömääräisten<br />
asioiden lisäksi muun muassa<br />
• Mediatri-tietojärjestelmän hankinta uudeksi asiakastietojärjestelmäksi<br />
• Helsingin nuorisoaseman liikkeenluovutus Helsingin<br />
kaupungille 1.1.2014 alkaen<br />
• SHQS-laatujärjestelmän hankinta (sosiaali- ja terveyspalveluiden<br />
laatuohjelma, Social and Health Quality<br />
Service)<br />
• A-klinikkasäätiön strategian väliarvioinnin hyväksyminen<br />
• keskustoimiston muutto Hakaniemestä Länsi-Pasilaan<br />
Johtoryhmä<br />
Toimitusjohtaja on nimennyt päätöksenteon tueksi<br />
A-klinikkasäätiön johtoryhmän. Johtoryhmään kuuluvat<br />
Järvenpään sosiaalisairaalan palvelujohtaja, palvelualueiden<br />
aluejohtajat ja keskustoimistosta hallintojohtaja,<br />
talousjohtaja, kehittämisjohtaja, johtava ylilääkäri ja viestintäpäällikkö.<br />
Johtoryhmä kokoontui toimintavuoden<br />
aikana kymmenen kertaa.<br />
Johtoryhmän päätöksiä ja linjauksia olivat muun<br />
muassa<br />
• päätös uusista hanke-ehdotuksista<br />
• sähköisten ja kasvokkaisten palvelujen integrointi ja<br />
tuotteistaminen<br />
• taloussääntöä täydentävien ohjeiden valmistelu<br />
• liittyminen eReseptin ja KanTa-palvelun käyttäjäksi<br />
• A-klinikkasäätiön korvaushoitopalvelujen tuotteistaminen<br />
• päätös hankintojen ja tarjouspyyntöihin vastaamisen<br />
prosesseista<br />
• A-klinikkasäätiön strategisten ydinprosessien nimeäminen<br />
• uuden työehtosopimuksen valmistelu<br />
8
A-klinikkasäätiön organisaatio<br />
VALTUUSKUNTA<br />
HALLITUS<br />
Toimitusjohtaja<br />
Johtoryhmä<br />
PALVELUTOIMINTA<br />
• alueellisen päihde- ja<br />
mielenterveystyön<br />
kehittäminen<br />
• palveluyksiköt<br />
• palveluprosessit<br />
• kuntayhteistyö<br />
KESKUSTOIMISTO<br />
• valtakunnalliset asiantuntijapalvelut,<br />
tutkimus-<br />
ja kehittämistoiminta,<br />
ehkäisevä työ<br />
• talous- ja henkilöstöhallinto<br />
•<br />
• muut keskitetyt hallintopalvelut,<br />
sopimukset<br />
ja hankinnat<br />
•<br />
• viestintä ja sähköiset<br />
palvelut<br />
9
Aino Majava<br />
A-klinikkasäätiön johtoryhmä työssään: Hannu Ranta, Ari Saarto, Timo Väisänen ja Olavi Kaukonen.<br />
Jäsenyydet ja vaikuttamistoiminta<br />
A-klinikkasäätiön henkilöstöä käytettiin laajasti ministeriöiden,<br />
eduskunnan, korkeakoulujen ja yliopistojen,<br />
sektoritutkimuslaitosten, työryhmien, neuvottelukuntien<br />
ja muiden asiantuntijaorganisaatioiden jäseninä,<br />
lausunnonantajina ja asiantuntijoina.<br />
A-klinikkasäätiö antoi lausuntonsa seuraaviin lakiesityksiin<br />
ja valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin:<br />
• talousarvioesitys vuodelle 2014 (eduskunnan valtiovarainvaliokunnan<br />
kunta- ja terveysjaosto; päihdepalvelujen<br />
tarve, resurssien riittävyys ja mahdollisuudet<br />
palvelujen kehittämiseen)<br />
• säätiölain uudistamistyöryhmän mietintö (oikeusministeriö)<br />
• alkoholilain kokonaisuudistuksen valmistelu (sosiaalija<br />
terveysministeriö)<br />
• raittiustyölain uudistaminen (sosiaali- ja terveysministeriö)<br />
Lisäksi tuotettiin oikeusministeriölle selvitys yhdyskuntaseuraamuksiin<br />
tuomittujen psykososiaalisen kuntoutuksen<br />
järjestämisen ehdoista.<br />
A-klinikkasäätiö on jäsenenä Päihdehuollon valtakunnallisessa<br />
yhteistyöryhmässä (Päivyt), SOSTE Suomen<br />
sosiaali ja terveys ry:ssä, Ehkäisevä päihdetyö EHYT<br />
ry:n ehkäisevän päihdetyön verkostossa, Raha-automaattiyhdistyksessä,<br />
Sosiaalipoliittisessa yhdistyksessä,<br />
Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen seurassa, Lastensuojelun<br />
keskusliitossa, Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen<br />
vastaisessa verkostossa (EAPN-Fin) sekä SIDe<br />
Cluster -verkostoissa. A-klinikkasäätiö on Kriminaalihuollon<br />
tukisäätiön, Sovatek-säätiön ja Takuu-Säätiön<br />
perustajayhteisö.<br />
A-klinikkasäätiö tuottaa rahapeliongelmaisia ja heidän<br />
läheisiään palvelevaa Peluuri-palvelua yhdessä Sininauhaliiton<br />
kanssa. A-klinikkasäätiö on myös Helsingin<br />
Kaisaniemessä toimivan Peliklinikan hankekumppani.<br />
Kansainvälisellä tasolla A-klinikkasäätiö on jäsenenä<br />
Euroopan terapeuttisten yhteisöjen liitossa (European<br />
Federation of Therapeutic Communities, EFTC),<br />
ICAA:ssa (International Council on Alcohol and Addictions),<br />
Prevnet-verkostossa (perustaja, puheenjohtaja),<br />
ReDNet-verkostossa (The Recretional Drugs’ European<br />
Network) ja ENCARE-verkostossa (European<br />
network for children affected by risky environments<br />
within family).<br />
A-klinikkasäätiön yhteistyökumppaneita ovat myös<br />
muun muassa European Monitoring Centre for Drugs<br />
and Drug Addiction (EMCDDA), International Council<br />
for Social Welfare (ICSW), International Society for<br />
Addiction Medicine (ISAM), Harm Reduction International<br />
ja Nordens Välfärdscenter (NVC).<br />
Toimitusjohtaja Olavi Kaukonen toimii hallituksen jäsenenä<br />
Takuu-Säätiössä, Sovatek-säätiössä ja Päijät-Hämeen<br />
sosiaalipsykiatrisessa säätiössä. Sosiaali- ja terveysministeriö<br />
on nimennyt Olavi Kaukosen kansallisen<br />
mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanon<br />
ohjausryhmän asiantuntijajäseneksi (2010–2015).<br />
10
A-klinikkasäätiön työntekijät vaikuttivat vuonna 2013 verkostoissaan muun muassa<br />
• päihde- ja mielenterveystyön kehittämisohjelman (Mieli 09) täytäntöönpanon seurantaan<br />
• alkoholi- ja huumetutkimuksen edistämiseen<br />
• alkoholimainonnan rajoitustarpeiden selvittämiseen<br />
• alkoholilain kokonaisuudistuksen valmisteluun<br />
• järjestöjen arviointimenetelmien kehittämiseen<br />
• päihde- ja järjestöviestinnän kehittämiseen<br />
• päihde- ja mielenterveysjärjestöjen keskinäiseen osaamisen vaihtoon ja kumppanuuksien rakentamiseen<br />
• päihdelääketieteen edistämiseen<br />
• päihdejärjestöjen kehittämis- ja tutkimusverkostojen rakentamiseen<br />
• terveyden edistämiseen<br />
• tietoteknologian ja tietotyön kehittämiseen<br />
• verkkopalvelujen ja sähköisen asioinnin kehittämiseen<br />
• sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoon<br />
• päihde- ja mielenterveysstrategioiden rakentamiseen yhdessä kuntakumppanien kanssa<br />
• ehkäisevän päihdetyön vahvistamiseen<br />
• varhaisen puuttumisen joustavien yhteistyömallien kehittämiseen<br />
• järjestölähtöisen päihdekoulutuksen ja sen laadun kehittämiseen<br />
• järjestölähtöisen tutkimustoiminnan edistämiseen<br />
• opiskelijaterveydenhuollon ja oppilaitosten kanssa tehtävään yhteistyöhön<br />
• puolustusvoimien mielenterveys- ja päihdeasioiden käsittelyyn<br />
• ikääntyvien ja mielenterveysongelmaisten päihdehoidon kehittämiseen<br />
• päihdehoidon kehittämiseen lastensuojelussa ja kotipalvelutyössä<br />
• päihdeperheiden lasten ja nuorten auttamiseen sekä päihde- ja lastensuojelujärjestöjen<br />
keskinäisten kumppanuuksien rakentamiseen<br />
• työelämän päihderiskien hallintaan<br />
• maahanmuuttajien kanssa tehtävän ja muun monikielisen ja -kulttuurisen päihdetyön edistämiseen<br />
• muistisairaiden ja heidän omaistensa auttamiseen<br />
• vertaistuen edistämiseen sekä vertaistoimijoiden ja kokemusasiantuntijoiden osallistamiseen<br />
• köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden lisäämiseen<br />
• pelihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen<br />
• kuntoilijoiden dopingaineiden käytön vähentämiseen<br />
• sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisen SADe-ohjelman toteuttamiseen<br />
Henna Vuorento<br />
Auli Saukkonen<br />
Auli Saukkonen<br />
1 2<br />
3<br />
1. Keskustoimisto muutti syksyllä Helsingin Hakaniemestä Länsi-Pasilaan. Viestintäpäällikkö Aino Majava muuttopuuhissa.<br />
2. Projektitutkija Jukka Ahonen A-klinikkasäätiön vuosijuhlassa.<br />
3. Tasavallan presidentin myöntämiä kunniamerkkejä jaettiin 2013 neljälle A-klinikkasäätiön työntekijälle. Mitalin<br />
saivat Pirkanmaan palvelualueelta eläkkeelle jääneet yksikköjohtajat Helena Simula (vas.) ja Marja-Leena Majanmaa<br />
(oik.) sekä sairaanhoitaja Eija-Riitta Nurttila Järvenpään sosiaalisairaalasta (keskellä). Mitalin sai myös siivooja Teija<br />
Nieminen Itä-Suomen palvelualueelta.<br />
11
VALTUUSKUNTA 2013–2016<br />
Varsinainen jäsen<br />
Toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi<br />
Professori Hannu Alho<br />
Professori Georg Borgström<br />
Laatupäällikkö Riitta Flinck<br />
Osastojohtaja Pekka Hakkarainen<br />
Kotimaanavun suunnittelija Anita Hartikka<br />
Sosiaalityön johtaja Veijo Heikkilä<br />
Psykososiaalisten palvelujen johtaja Niina Helminen<br />
Perusturvajohtaja Päivi Hiltunen<br />
Johtaja Maritta Iso-Aho<br />
Sosiaalineuvos Jukka Kailio<br />
Apulaisosastopäällikkö Aarne Kinnunen (pj.)<br />
Toiminnanjohtaja Aarne Kiviniemi<br />
Johtaja Jyrki Koskela<br />
Sosiaalineuvos Sakari Laari<br />
Toiminnanjohtaja Ville Liimatainen<br />
Tutkimusjohtaja Tomi Lintonen (1. vpj.)<br />
Hallinto- ja talousjohtaja Tapio Lyömiö<br />
Perusturvajohtaja Päivi Mattila<br />
Kriisikeskusjohtaja Outi Ruishalme (2. vpj.)<br />
Erikoistutkija Samuli Saarni<br />
Ylilääkäri Jan Schugk<br />
Professori Kaija Seppä<br />
Diakoniajohtaja Seppo Sulkko<br />
Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi<br />
Kehittämispäällikkö Maarit Suomela<br />
Parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaaranen<br />
Strategiapäällikkö Ritva Varamäki<br />
Erityisasiantuntija Ellen Vogt<br />
Henkilökohtainen varajäsen<br />
Kari Vuorinen<br />
Leea Muhonen<br />
ei nimettyä varajäsentä<br />
Marja Dahl<br />
Christoffer Tigerstedt<br />
Outi Mustonen<br />
Sanna Haakanen<br />
Maria Närhinen<br />
Merja Salmi<br />
Erkki Pakola<br />
Marja-Leena Nousiainen<br />
Jukka-Pekka Takala<br />
Päivi Heimonen<br />
Mikko Kettunen<br />
Minna Laakso<br />
Hannu Silvennoinen<br />
Elianne Riska<br />
Matti Tuusa<br />
Merja Niemelä<br />
Susanna Winter<br />
Tinja Lääveri<br />
Matti Rautalahti<br />
Kalle Jokelainen<br />
Mari Tuomainen<br />
Eero Pirttijärvi<br />
Jussi Lehto<br />
Lotta Heiskanen<br />
Kaarina Tamminiemi<br />
Jaana Viemerö<br />
HALLITUS 2012–2013<br />
Osastojohtaja Pekka Hakkarainen (pj.)<br />
Laatupäällikkö Riitta Flinck<br />
Johtaja Maritta Iso-Aho<br />
Sosiaalineuvos Sakari Laari (vpj.)<br />
Sosiaalityön johtaja Anna Liakka<br />
Oikeusneuvos Jarmo Littunen<br />
Kehittämispäällikkö Airi Partanen<br />
Toiminnanjohtaja Timo Peltovuori<br />
Professori Kaija Seppä<br />
Henkilöstön edustaja (ei äänivaltaa) Virpi Lecklin<br />
TILINTARKASTAJAT 2013<br />
KHT, KTM Johanna Hilden varatilintarkastajanaan HTM, KTM Jukka Lievonen<br />
KHT, KTM Kaija Tuominen varatilintarkastajanaan KHT, KTM Camilla Viherlaakso<br />
12
A-KLINIKKASÄÄTIÖN PERUSTAJAYHTEISÖT<br />
Alko Oy<br />
Alkoholitutkimussäätiö<br />
Finska Läkaresällskapet rf<br />
Kuntoutussäätiö<br />
Sosiaali- ja terveysturvan Keskusliitto<br />
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim<br />
Kirkkopalvelut ry<br />
Suomen Kirkon Sisälähetysseura ry<br />
Suomen Kuntaliitto<br />
Suomen Lääkäriliitto<br />
Suomen Mielenterveysseura ry<br />
Suomen Punainen Risti<br />
VAK ry (Vapaan Alkoholistihuollon Kannatusyhdistys ry)<br />
Väestöliitto ry<br />
Keväällä 2014 käyttöön otettua asiakas- ja potilastietojärjestelmä Mediatria opiskeltiin vuoden aikana ahkerasti.<br />
Klaus Olsen<br />
13
Asiakkaat<br />
Avopalvelut<br />
A-klinikkasäätiön toimintayksiköissä kohdattiin vuonna<br />
2013 kaikkiaan noin 27 600 päihdeongelmaista<br />
tai heidän läheistään. Heistä avohoitopalveluissa asioi<br />
21 400. Avohoitopalvelujen asiakasmäärä pysyi vuoden<br />
2012 tasolla. Asiointikertoja avohoitopalveluissa kertyi<br />
276 000, jossa oli kasvua kahdeksan prosenttia.<br />
A-klinikoiden asiakasmäärä laski neljä prosenttia ja<br />
asiointikertojen määrä nousi prosentin edellisvuodesta.<br />
Asiakkaita A-klinikoilla oli 10 600. Heistä kolmasosa oli<br />
toimintavuonna palveluun tulleita uusia asiakkaita. Yli<br />
60- ja alle 30-vuotiaiden sekä naisten osuus pysyi vuoden<br />
2012 tasolla. Lähes 60 prosenttia hakeutui hoitoon<br />
oma-aloitteisesti ja kaksi kolmasosaa ilmoitti hoitoon<br />
tulon syyksi alkoholinkäytön. Asiakkaista noin neljännes<br />
oli työssäkäyviä.<br />
Lähes 40 prosenttia A-klinikka-asiakkaiden hoitotapahtumista<br />
oli sovittuja yksilötapaamisia ja neljännes ilman<br />
ajanvarausta tapahtuneita päivystyskäyntejä. Ryhmätapaamisten<br />
määrä kasvoi hieman edelliseen vuoteen<br />
verrattuna.<br />
Nuorisoasemat tarjoavat palveluja sekä nuorille että<br />
heidän läheisilleen. Lähes kaksi kolmannesta nuorisoaseman<br />
asiakkaista oli uusia toimintavuonna palveluun<br />
tulleita asiakkaita. Nuorten asiakkaiden määrä laski<br />
nuorisoasemilla 9 prosenttia. 16–17-vuotiaiden määrä<br />
puolittui edellisvuoteen verrattuna ja 20–21-vuotiaiden<br />
ikäluokkaan kuuluvien määrä kasvoi jonkin verran.<br />
Nuorten hoitoon tulon suurin yksittäinen ensisijainen<br />
syy oli huumeidenkäyttö. Alkoholin osuus hoitoon<br />
tulon syynä laski viisi prosenttiyksikköä. Nuorista asiakkaista<br />
neljännes oli työttömiä.<br />
Korvaushoidon (K-klinikat) asiakkaiden määrä nousi<br />
toimintavuonna yhdeksän prosenttia ja asiointikertojen<br />
määrä 36 prosenttia. Asiakasmäärät nousivat melkein<br />
kaikissa korvaushoitoyksiköissä. Neljännes korvaushoitoasiakkaista<br />
oli uusia. Naisten osuus asiakkaista kasvoi<br />
kaksi prosenttiyksikköä. Yli puolet korvaushoitoasiakkaista<br />
kuului ikäluokkaan 30–39-vuotiaat.<br />
Huumeidenkäyttäjille tarkoitettujen terveysneuvontapisteiden<br />
ja matalan kynnyksen palvelujen asiakasmäärä<br />
nousi neljä prosenttia mutta käyntien määrä laski neljä<br />
prosenttia. Terveysneuvontapisteiden asiakkaiden suurimman<br />
ikäryhmän muodostivat 30–35-vuotiaat.<br />
Päiväkeskustoiminnan asiakas- ja käyntimäärät olivat<br />
edellisvuoden tasolla.<br />
Laitospalvelut<br />
A-klinikkasäätiön toimintayksiköissä laitoshoidon asiakkaita<br />
oli vuonna 2013 noin 5 700. Määrä laski vuodesta 2012<br />
kaksi prosenttia.<br />
Hoitovuorokausia kertyi 80 700. Määrä laski yhdeksän<br />
prosenttia edellisvuodesta. Hoitojaksojen määrä laski<br />
prosentin. Kuntouttavia laitosmuotoisia palveluja siirrettiin<br />
palveluasumiseen. Vuoden aikana avattiin kaksi uutta palveluasumisen<br />
yksikköä ja yksi uusi selviämishoitoyksikkö.<br />
Katkaisu- ja selviämishoitoyksiköiden asiakkaiden kokonaismäärä<br />
pysyi edellisvuoden tasolla. Asiakasmäärät<br />
vähenivät lähes kaikissa yksiköissä, mutta Turun selviämishoitoyksikön<br />
avaaminen tasoitti asiakasmäärätilastot.<br />
Hoitovuorokausien määrä laski neljä prosenttia. Naisten<br />
ja alle 30-vuotiaiden osuus laski prosenttiyksikön. Yli<br />
60-vuotiaiden osuus pysyi edellisvuoden tasolla, joskin yli<br />
65-vuotiaiden ikäryhmässä oli 14 prosentin kasvu. Katkaisu-<br />
ja selviämishoitoyksiköiden asiakkaista 9 prosenttia oli<br />
asunnottomia ja 14 prosenttia työssäkäyviä. Asiakkaista<br />
uusia oli lähes puolet.<br />
Kuntoutusyksiköiden asiakasmäärä laski 40 ja hoitovuorokaudet<br />
20 prosenttia toimintavuonna. Eniten laskuun<br />
vaikutti kahden yksikön siirtyminen palveluasumisen<br />
tilastoon. Alle 30-vuotiaiden osuus kuntoutusyksiköiden<br />
asiakaskunnasta putosi kymmeneen prosenttiin. Naisten<br />
osuus pysyi edellisvuoden tasolla. Hieman yli puolet asiakkaista<br />
oli uusia.<br />
Järvenpään sosiaalisairaalan asiakas- ja hoitopäivien<br />
määrässä sen sijaan oli pientä kasvua. Alle 30-vuotiaiden<br />
osuus sosiaalisairaalan kaikista potilaista kasvoi yli 40<br />
prosenttiin.<br />
Lastensuojeluyksiköissä asiakasmäärä aleni hieman.<br />
Tyttöjen suhteellinen osuus nuorista laski jonkin verran.<br />
Hoitojaksojen määrä laski 20 ja hoitovuorokausien 12<br />
prosenttia. Kiireelliset sijoitukset vähenivät kolmanneksella.<br />
Huostaanotettujen määrä oli 18 prosenttia edellisvuotta<br />
suurempi.<br />
Asumispalvelut<br />
Palveluasumisen asiakasmäärä kasvoi 70 prosenttia.<br />
Kasvua selittää kahden uuden palveluasumisen yksikön<br />
avaaminen (Salon Hillerinkujan palveluasumisyksikkö ja<br />
Pyhtään Valkama-yhteisö) ja kahden yksikön siirtäminen<br />
kuntoutusyksiköiden tilastosta palveluasumisen tilastoihin<br />
(Salon Louhela-yhteisö ja Anjalansalon yhteisökoti).<br />
Asumisvuorokausia oli seitsemän prosenttia enemmän<br />
kuin edellisvuonna. Uusien asiakkaiden osuus oli lähes 60<br />
prosenttia.<br />
14
Asiakkaiden sukupuoli (%)<br />
Palveluasuminen<br />
Stopparit<br />
Järvenpään sosiaalisairaala<br />
Katkaisu- ja selviämishoito<br />
Päivätoiminta<br />
Matala kynnys ja terveysneuvonta<br />
Korvaushoito<br />
Nuorisoasemat (nuoret)<br />
A-klinikat<br />
Asiakkaiden hoitoon ohjautuminen (%)<br />
Asiakkaat ikäryhmittäin (%)<br />
15
Asiakkaiden työtilanne (%)<br />
A-klinikka-asiakkaat ikäryhmittäin 2005-2013 (%)<br />
Asiakasmääriä A-klinikkasäätiön yksiköissä 2005-2013<br />
14000<br />
12000<br />
10000<br />
8000<br />
terveysneuvonta<br />
6000<br />
4000<br />
2000<br />
0<br />
16
Palvelut<br />
A-klinikkasäätiön toimintayksiköt tarjoavat asiantuntija-apua<br />
erilaisissa päihde- ja riippuvuusongelmissa.<br />
Tavoitteena on vähentää ongelmallista riippuvuuskäyttäytymistä<br />
ja siitä aiheutuvaa haittaa ja kärsimystä.<br />
Keskeiset palveluiden tuottamiseen liittyvät koko A-klinikkasäätiötä<br />
koskevat muutokset vuonna 2013 olivat<br />
päätös siirtyä uuteen Mediatri-potilas- ja asiakasjärjestelmään<br />
1.4.2014 alkaen sekä palveluprosessien<br />
kehittäminen osana A-klinikkasäätiön laatuhanketta ja<br />
hallintorakenteiden kehittämistyötä. Henkilökohtaisesti<br />
kasvokkain tapahtuvia palveluita täydentämään tai<br />
osittain korvaamaan otetaan käyttöön uutta viestintäteknologiaa<br />
hyödyntäviä palveluita. A-klinikkasäätiön<br />
strategian mukainen sähköisten palveluiden kehittäminen<br />
on edennyt suunnitelmien mukaan konkretisoituen<br />
vuoden 2014 aikana.<br />
Hoitolinjaukset A-klinikkasäätiön palveluyksiköissä<br />
perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tutkittuun<br />
tai kokemusperäiseen tietoon. Hoito ja kuntoutus rakentuvat<br />
henkilöstön monipuolisen ammattitaustan ja<br />
-taidon varaan. Asiakastyö perustuu kokonaisvaltaiseen<br />
ihmiskäsitykseen, monitieteellisyyteen ja monipuolisesti<br />
koulutetun työryhmän joustavaan yhteistyöhön. Eri<br />
ammattiryhmien osaaminen ja eri tieteenalojen tieto<br />
tukevat toinen toisiaan ja takaavat asiakkaalle laadukkaan<br />
palvelun.<br />
A-klinikkasäätiön palvelukokonaisuus sisältää laajan<br />
kirjon erilaisia palveluja. Ne ovat tällä hetkellä jatkuvassa<br />
muutoksessa, mitä selittävät osaltaan sosiaali- ja<br />
terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ja muut<br />
valtakunnalliset linjaukset, kuten kansallinen päihde- ja<br />
mielenterveyssuunnitelma. Kansallisen päihde- ja mielenterveyssuunnitelman<br />
mukaisesti A-klinikkasäätiön<br />
yksiköissä on lisätty yhteistyötä mielenterveyssektorin<br />
ja psykiatristen palveluiden kanssa. Konsultointi on<br />
lisääntynyt, ja asiakkaiden hoidon tarpeen arviointi sekä<br />
siihen liittyvä ohjaus ja yhteistyö ovat nousseet yhä<br />
keskeisemmälle sijalle. Päihdehuollon erityispalveluita<br />
on suunnattu vaativampien ja moniongelmaisten asiakkaiden<br />
palveluihin ja niiden kehittämiseen.<br />
Asiakaskunnan palvelutarpeet ovat muutoksessa. Erityisesti<br />
moniongelmaisten ja monia päihteitä käyttävien<br />
nuorten ja nuorten aikuisten osuus on kasvanut<br />
A-klinikkasäätiön hoitopalveluissa. He tarvitsevat<br />
useammanlaista apua ja enemmän työntekijöiden aikaa<br />
ja verkostoyhteistyötä. Vaativampien asiakkaiden hoito<br />
on muuttanut palveluita. Muutokset näkyvät erityisryhmien<br />
palveluiden, matalan kynnyksen palveluiden<br />
sekä eri tavoin jalkautuvan toiminnan kehittämisenä ja<br />
lisääntymisenä. Näkyvissä on myös vertaistoiminnan ja<br />
asiakaskunnan osallistumisen lisääntyminen palveluiden<br />
sisällä ja rinnalla.<br />
Myös kunnissa tehdyt linjaukset ovat jo muuttaneet<br />
A-klinikkasäätiön yksiköiden asiakaskuntaa ja palveluja.<br />
Taustalla ovat sote-uudistukseen varautumisen lisäksi<br />
ennen kaikkea kiristyneen kuntatalouden tuomat<br />
säästöpaineet. Vaikeana jatkuva taloustilanne ja kuntien<br />
muuttuneet käytännöt ovat johtaneet siihen, että palvelujen<br />
ostamista on vähennetty vuoden 2013 aikana.<br />
Ostopalveluja on myös uudelleenarvioitu laajassa<br />
mitassa ja asiakasohjausta tiukennettu. Kilpailutukset<br />
ovat koskettaneet yhä useampaa A-klinikkasäätiön<br />
palvelualuetta ja tuotettua palvelua. A-klinikkasäätiön<br />
palvelutuotannossa haasteeksi on muodostunut joustavien,<br />
laadukkaiden ja yksilöllisten palveluiden tuottaminen.<br />
Erityinen huoli kohdistuu edelleen yhä useamman<br />
avun tarvitsijan jäämiseen hoidon ulkopuolelle. Tämä<br />
koskee erityisesti työelämän ulkopuolella olevia nuoria<br />
ja seniorikansalaisia.<br />
Palvelutuotannon tavoitteiden<br />
toteutuminen<br />
A-klinikkasäätiö saavutti vuonna 2013 hoito- ja kuntoutuspalveluille<br />
asettamansa vuositavoitteet lähes kaikissa<br />
toimintayksiköissään. Palveluissa, joihin asiakkaat voivat<br />
hakeutua oma-aloitteisesti, tavoitteet osin ylittyivät,<br />
kun taas muissa palveluissa kuntien kanssa etukäteen<br />
sovitut suoritetavoitteet jäivät osittain saavuttamatta.<br />
Vuosittain toteutuvat palvelusuoritteet ja niiden ennakkoresursointi<br />
eivät ole olleet tasapainossa kaikissa<br />
A-klinikkasäätiön toimintayksiköissä, jolloin A-klinikkasäätiö<br />
on joutunut sopeuttamaan toimintaansa.<br />
TOIMINTAYKSIKKÖJEN KUVAUKSET<br />
Avohoito<br />
A-klinikka on tarkoitettu erilaisista päihde- ja muista<br />
riippuvuusongelmista kärsiville henkilöille sekä heidän<br />
läheisilleen. A-klinikoilla hoidetaan myös päihteiden<br />
käytöstä aiheutuneita vieroitusoireita. Jos paikkakunnalla<br />
ei ole erityisesti nuorille suunnattuja päihdepalveluja,<br />
A-klinikalla hoidetaan myös nuoria.<br />
Nuorisoasema on suunnattu nuorille ja heidän läheisilleen.<br />
Nuorisoasemilta saa apua päihde- ja muihin<br />
riippuvuusongelmiin sekä tukea erilaisiin nuoruuden<br />
kehitysvaiheiden haasteisiin.<br />
Terveysneuvontapiste tarjoaa sosiaali- ja terveyden-<br />
17
huoltopalveluita huumeita piikittämällä käyttäville.<br />
Terveysneuvontapisteistä saa tietoa tartuntataudeista<br />
ja niissä on mahdollisuus vaihtaa käytetyt ruiskut ja<br />
neulat puhtaisiin. Pistämällä tarttuvien virustautien ehkäisemiseksi<br />
tarjotaan aktiivisesti mahdollisuutta hiv- ja<br />
hepatiittitesteihin ja hepatiittirokotuksiin. Moni tarvitsee<br />
myös apua arkisten asioiden hoitamiseen.<br />
Korvaushoitoklinikka (K-klinikka) on opioidiriippuvaisten<br />
avohoitoyksiköitä, joissa toteutetaan pitkäkestoista<br />
lääkehoitoa ja asiakkaan tarvitsemaa psykososiaalista<br />
tukea. Hoidon tarve arvioidaan huolellisesti ennen varsinaisen<br />
korvaushoidon aloittamista.<br />
Päivä- ja toimintakeskus tarjoaa tukea päihteettömään<br />
elämään. Päiväkeskuksissa on mahdollisuus yhdessäoloon,<br />
keskusteluihin, harrastuksiin ja pienimuotoiseen<br />
työskentelyyn. Paikkakunnasta riippuen palveluihin voi<br />
kuulua myös ateriointi-, peseytymis- ja pyykinpesumahdollisuus.<br />
Laitoshoito<br />
Selviämisasema tarjoaa<br />
päihtyneelle suojaa ja<br />
ammattihenkilökunnan<br />
palveluja päihtymystilasta<br />
selviämisen ajaksi. Selviämisasemalla<br />
on myös<br />
mahdollisuus jatkohoidon<br />
suunnitteluun asiakkaan<br />
selviydyttyä päihtymyksestä.<br />
Katkaisuhoitoasema on<br />
tarkoitettu päihdekierteen<br />
katkaisemiseksi ja edellytysten luomiseksi kuntoutumiselle.<br />
Katkaisuhoitoasemalla hoidetaan vieroitusoireita,<br />
tarjotaan oireenmukaista lääkehoitoa, keskustelua ja<br />
lepoa ja tarvittaessa suunnitellaan jatkohoitoa. Katkaisuhoitoasemalle<br />
hakeutuminen vaihtelee paikkakunnan<br />
mukaan: asiakas voi joko itse varata paikan itselleen tai<br />
hoitoon tullaan terveys- tai sosiaalitoimen tai A-klinikan<br />
ohjaamana.<br />
Kuntoutusyksikkö ja hoitoyhteisö on tarkoitettu pitempiaikaiseen<br />
kuntoutumiseen, joka alkaa elämäntilanteen<br />
ja hoidon tarpeen kartoittamisella, ongelmien hahmottamisella<br />
ja jäsentämisellä sekä kuntoutussuunnitelman<br />
laatimisella. Joissain yksiköissä yhteisöhoito on keskeisellä<br />
sijalla. Joihinkin yksiköihin tarvitaan lähete.<br />
Lastensuojelun piiriin kuuluva nuorten laitoshoito perustuu<br />
A-klinikkasäätiössä yhteisöhoitoon. Siinä pysähdytään<br />
oman tilanteen selvittämiseen, harjoitellaan toisten huomioimista<br />
ja avun vastaanottamista muilta ihmisiltä. Hoitopaikassa<br />
on päiväohjelma ja yhteisesti sovitut säännöt,<br />
jotka rytmittävät elämisen ja tuovat siihen rajat. Nuoret<br />
osallistuvat yhdessä työntekijöiden kanssa kaikkiin päivittäisiin<br />
askareisiin. Tärkeä osa hoitoa ovat erilaiset ryhmät<br />
ja harrastustoiminta. Lääkehoito toteutetaan hoitavan<br />
lääkärin ohjauksessa. Jokaiselle nuorelle tehdään oma hoito-<br />
ja kuntoutumissuunnitelma. Hoitoon kuuluu tärkeänä<br />
osana nuoren perheen ja tukiverkoston osallistuminen<br />
neuvotteluihin ja nuoren asioiden käsittelyyn.<br />
Järvenpään sosiaalisairaala on maan ainoa päihdeongelmien<br />
hoitoon erikoistunut sairaala. Sosiaalisairaala toimii<br />
valtakunnallisesti. Hoitoon pääsee ottamalla yhteyttä<br />
oman paikkakunnan A-klinikkaan, sosiaalitoimeen,<br />
terveyskeskukseen tai mielenterveystoimistoon. Myös<br />
työterveyshuolto ja yksityislääkärit voivat ohjata hoitoon.<br />
Hoitoon hakeutuu myös<br />
jonkin verran itsemaksavia<br />
asiakkaita.<br />
Asumispalvelut<br />
Tukiasunto on tarkoitettu<br />
itsenäiseen asumiseen<br />
pyrkiville. Tukiasumiseen<br />
liittyy yleensä hoitosuhde<br />
esimerkiksi A-klinikkaan. Tukiasumisen<br />
avulla opetellaan<br />
itsenäistä asumista ja elämää<br />
sekä saadaan tukea päihdeongelmista<br />
toipumiseen.<br />
Nuorten tukiasunnot tarjoavat vertaistukea, henkistä<br />
tukea, kontrolloivaa tukea ja arjessa mukana elämistä. Tuetun<br />
asumisen tavoitteena on nuoren päihteettömän arjen<br />
sujuminen: vuorokausirytmi, työelämä ja/tai koulunkäynti,<br />
raha- ja muiden omien asioiden hoitaminen sekä luottamuksen<br />
kasvattaminen omiin taitoihin ja kykyihin.<br />
Palveluasuminen liittyy usein kuntoutusyksikön toimintaan.<br />
Asunnot on tarkoitettu asiakkaille, jotka tarvitsevat<br />
asumisensa tueksi erilaisia jokapäiväiseen selviytymiseen<br />
liittyviä palveluja, kuten ravitsemus- ja hoitopalveluja.<br />
Ikääntyneille päihdeongelmaisille, joilla on päihdeongelmansa<br />
vuoksi vaikeuksia päästä muihin vanhusten asumispalveluyksiköihin,<br />
on järjestetty erityisasumista, jossa<br />
tarjotaan asunto, ravitsemuspalvelu, perushoito, tuki ja<br />
valvonta.<br />
Kuvassa (yllä) asuinhuone Hillerinkujan palveluasumisyksikössä Salossa.<br />
18
Lääkäri Maarit Rauhala (vas.) ja projektisuunnittelija Liisa Osolanus tekevät töitä<br />
Helsingin Vinkin Katuklinikka-hankkeessa.<br />
Jarkko Partanen<br />
19
HÄMEEN PALVELUALUE<br />
Toiminta-ajatus: Hämeen palvelualue tuottaa Hämeenlinnan<br />
ja Lahden seudun kunnille monipuolisia ehkäisevän<br />
ja korjaavan päihdetyön hoito- ja asiantuntijapalveluita.<br />
Sopimuskunnat: Hämeenlinna, Hattula, Janakkala, Lahti,<br />
Heinola, Peruspalvelukeskus Oivan kunnat (Asikkala,<br />
Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki), Peruspalvelukeskus<br />
Aavan kunnat (Hartola, Iitti, Myrskylä, Nastola,<br />
Pukkila, Orimattila ja Sysmä)<br />
Väestöpohja: noin 297 000 asukasta<br />
Aluejohtaja: Hanna Ahokas<br />
Ylilääkäri: -<br />
Henkilöstön määrä: 90<br />
Kokonaismenot 2013: 6,2 milj. euroa<br />
Palvelukokonaisuus:<br />
Hämeenlinna: A-klinikka, katkaisuhoitoyksikkö, terveysneuvontapiste<br />
Living room, asumispalvelut (Sotkan<br />
asumispalvelukeskus ja tukiasuminen), ehkäisevän päihdetyön<br />
yksikkö, Nuorten Selvis<br />
Lahti: A-klinikka, K-klinikka, Pitkämäen kuntoutusyksikkö<br />
(katkaisuhoito-osasto, kuntoutusosasto, vuokra-asuminen,<br />
tukiasuminen), lastensuojeluyksikkö Stoppari<br />
Vuosi 2013 oli Hämeen palvelualueen ensimmäinen<br />
toimintavuosi. Palvelualueen toiminnan käynnistäminen<br />
vaati paljon muutostyötä niin sisäisesti kuin suhteessa<br />
sopimuskuntiin. Vuotta leimasivat aktiivinen kehittäminen<br />
ja toimintojen yhtenäistäminen. Palveluprosesseja<br />
ja niiden kuvaamista kehitettiin kaikissa yksiköissä.<br />
Hämeenlinnan seudulla on panostettu pitkään monen<br />
toimijan voimin asumispalveluihin, mikä näkyy hyvin<br />
vähäisenä asunnottomuutena seudulla. Toimintavuonna<br />
Hämeenlinnan kaupunki jatkoi samaa kehitystä satsaten<br />
voimakkaasti päihdekuntoutujien asumispalveluihin.<br />
Pitkäaikainen haave toteutui, kun Y-säätiön rakennuttama<br />
25-paikkainen Sotkan asumispalvelukeskus valmistui<br />
keväällä.<br />
Lahden seudulle on keskittynyt paljon syrjäytyneisyyttä<br />
monilla indikaattoreilla mitattuna. Kaupungin kireä<br />
taloustilanne pakottaa samaan aikaan säästämään<br />
palveluista. Asunnottomia on monista korjausyrityksistä<br />
huolimatta muuta maata keskimääräistä enemmän.<br />
Tilannetta ei helpottanut, että kaupunki päätti Pitkämäen<br />
18-paikkaisen asuntolan alasajosta kevääseen<br />
2013 mennessä, koska tilat eivät täyttäneet nykyisiä<br />
vaatimuksia. Sopivien asuntojen löytäminen monille Pitkämäessä<br />
pitkään asuneille ja paljon tukea tarvitseville<br />
asukkaille oli hyvin haastava projekti.<br />
Lahden Pitkämäen kuntoutusyksikön palvelukokonaisuutta<br />
kehitettiin asuntolan alasajon myötä. Asuntolan<br />
tiloissa tuotetaan tällä hetkellä pienimuotoisesti määräaikaista<br />
vuokra-asumista omatoimisille päihdekuntoutu-<br />
1. Mega-yhtye musisoi Pitkämäen kuntoutusyksikön 25-vuotisjuhlissa.<br />
2. Lahden viihdekuoro esiintymisvuorossa.<br />
Klaus Olsen<br />
Klaus Olsen<br />
1 2<br />
20
jille. Pitkämäen palvelukokonaisuutta kehitetään edelleen<br />
vastaamaan asiakaskunnan ja sopimuskuntien tarpeita.<br />
Pitkämäen kuntoutusyksikössä, Hämeenlinnan katkaisuhoitoyksikössä<br />
ja Sotkan asumispalvelukeskuksessa ryhdyttiin<br />
kehittämään hoitoa yhteisöllisempään suuntaan.<br />
Yksiköiden kehittämis- ja koulutuspäivissä keskitytään<br />
vuonna 2014 yhteisöhoidon menetelmien täsmentämiseen<br />
ja asiakkaiden osallisuuden lisäämiseen.<br />
Hämeenlinnan ehkäisevän päihdetyön yksikössä tehtiin<br />
uusia avauksia sosiaalisessa mediassa. Yksikön wiki-sivuston<br />
käyttöönotto kesällä herätti laajaa kiinnostusta<br />
paikallisessa mediassa. Wiki-tilan ja vuoden aikana avatun<br />
Facebook-sivuston keskeisenä tavoitteena on osallistaa<br />
kuntalaisia seudulla tehtävään päihdetyöhön.<br />
Asiakkaat<br />
3 4<br />
Lahden katkaisuhoito-osaston hoitovuorokausien määrä<br />
ylitti tavoitteen, vaikka monet kunnat ovat alkaneet toteuttaa<br />
laitoskatkaisuhoitoa myös omilla terveyskeskusvuodeosastoillaan.<br />
Hämeenlinnan A-klinikan asiakasmäärä lisääntyi jonkin<br />
verran ja käyntimäärä kasvoi edellisen vuoden tapaan<br />
huomattavasti. Lahden A-klinikalla on hoidettu aikaisempaa<br />
enemmän peliriippuvaisia asiakkaita.<br />
A-klinikoiden ja Lahden katkaisuhoito-osaston asiakkaista<br />
noin neljännes on alle 30-vuotiaita. Hämeenlinnan<br />
katkaisuhoidossa alle 30-vuotiaita on vain reilu kymmenesosa,<br />
mikä johtuu kiintiöstä hoitaa samaan aikaan vain<br />
kahta huumeasiakasta. A-klinikoiden ja katkaisuhoidon<br />
asiakkaista noin joka kymmenes oli yli 60-vuotiaita.<br />
Henkilöstö<br />
Pitkämäen asuntolan alasajo ja reilu vuosi aikaisemmin<br />
tapahtunut tukiasuntojen myynti heijastui kielteisesti<br />
palvelualueen taloustilanteeseen ja pakotti rakenteellisiin<br />
henkilöstön ja toiminnan muutoksiin. Yt-neuvotteluilta<br />
vältyttiin, kun Lahden kaupungilta saatu korotus katkaisuhoito-osaston<br />
vuorokausihintaan henkilömitoituksen<br />
korjaamiseksi Valviran vaatimalle tasolle paikkasi tilannetta<br />
ja mahdollisti vakinaiselle henkilöstölle uusia tehtäviä.<br />
Hämeenlinnassa uuteen Sotkan asumispalvelukeskukseen<br />
saatiin keväällä kolme uutta tointa. Koko palvelualueella<br />
henkilöstön määrä kasvoi edellisvuoden loppuun<br />
verrattuna kymmenellä henkilötyövuodella.<br />
Henkilöstön vaihtuvuutta oli toimintavuonna tavallista<br />
enemmän ja rekrytointeja uusiin toimiin runsaammin<br />
kuin vuosiin. Onneksi A-klinikkasäätiö on säilynyt vetovoimaisena<br />
työnantajana ja hakijoita oli paljon. Ylilääkärin<br />
tointa ei onnistuttu täyttämään lukuisista yrityksistä<br />
huolimatta. Tulevaisuudessa on suuri haaste ylläpitää<br />
kilpailukykyä työmarkkinoilla. Se edellyttää hyvää henkilöstöpolitiikkaa<br />
ja kiinnostavia työtehtäviä.<br />
Talous<br />
Palvelualueen taloudellinen tilanne oli enimmäkseen<br />
vakaa, mutta haasteita oli erityisesti Pitkämäessä, mikä<br />
johtui asumispalveluiden muutosten lisäksi pitkistä sairauslomista<br />
ja ennalta arvaamattomista kiinteistökuluista.<br />
Stopparin heikolta näyttänyt asiakastilanne kääntyi<br />
loppuvuonna parempaan suuntaan ja käyttöaste parani.<br />
Hämeenlinnassa palvelualueen kaikki yksiköt muuttivat<br />
toisiin tiloihin. Terveyskeskuksen tiloja järjesteltiin uudelleen,<br />
minkä myötä katkaisuhoitoyksikölle ja A-klinikalle<br />
saatiin asianmukaisemmat tilat. Ehkäisevän päihdetyön<br />
yksikölle löytyi huone A-klinikan yhteydestä ja tukiasumispalvelut<br />
siirtyivät suunnitellusti Sotkan uudisrakennuksen<br />
yhteyteen. Hämeenlinnan kaupunki päätti<br />
myydä Living roomin tilat. Lukuisat muutot aiheuttivat<br />
sovittujen investointien lisäksi joitakin ennakoimattomia<br />
korjaus- ja hankintakuluja. Koska muutot eivät lähteneet<br />
palvelualueen omasta aloitteesta, kaikki kuntakumppanit<br />
suostuivat maksamaan lisälaskun.<br />
Toimintavuoden kuntasopimukset noudattelivat Lahden<br />
seudulla nollalinjaa, mutta uuden asiakastietojärjestelmän<br />
kuluihin saatiin lisärahoitus. Hämeenlinnan<br />
kuntasopimuksen noin viiden prosentin korotus aiheutuu<br />
lähes yksinomaan Sotkan asumispalvelukeskuksen<br />
henkilöstömenojen kasvusta ja joidenkin yksiköiden<br />
kasvaneista vuokrista.<br />
Yhteistyö<br />
Toiminta monissa verkostoissa oli varsin vilkasta sekä<br />
Hämeenlinnan että Lahden seudulla. Lahdessa korostui<br />
yhteistyö terveyspalveluissa, korvaushoidossa ja asumispalveluissa.<br />
Hämeenlinnan kaupungin toimintavuodelle asettama<br />
painopiste oli kehittää kanavamallia eli terveyspalveluiden<br />
potilasohjaus- ja palvelujärjestelmää. A-klinikan<br />
työntekijöiden rooli mallin mukaisessa palvelukokonaisuudessa<br />
selkiytyi monien pilotointien jälkeen.<br />
Työpanos kohdentuu jatkossa erityisesti monisairaisiin<br />
potilaisiin ja tarpeen mukaan akuuttiasiakkaisiin.<br />
21
Hämeen palvelualue<br />
Avohoito *<br />
Korvaushoito **<br />
Laitoshoito ***<br />
Laitoshoito (nuoret)<br />
Palveluasuminen<br />
Asiakkaat<br />
2 084<br />
116<br />
566<br />
54<br />
49<br />
Hoito/asumisvuorokaudet<br />
10 590<br />
2 143<br />
10 125<br />
Avohoitosuoritteet<br />
32 248<br />
Muutos<br />
i<br />
h<br />
i<br />
i<br />
* A-klinikat, K-klinikka, Living room<br />
** sisältyy avohoidon asiakasmäärään<br />
*** katkaisuhoito- ja kuntoutusyksiköt<br />
Nuolilla kuvattu muutos on laskettu vertaamalla vuoden 2013 suoritteiden tai<br />
hoito/asumisvuorokausien määrää vuoden 2012 vastaaviin lukuihin. Muutoksen<br />
nousu/lasku on ilmoitettu, mikäli poikkeama vuoden 2012 vastaavaan tilastoon on yli 5 %.<br />
1 2<br />
Klaus Olsen<br />
Klaus Olsen<br />
1. Pitkämäen kuntoutusyksikön kokit Kimmo Hentilä ja Timo Kvick työn touhussa.<br />
2. Hämeen palvelualueen aluejohtaja Hanna Ahokas iloisissa tunnelmissa.<br />
22
ITÄ-SUOMEN PALVELUALUE<br />
Toiminta-ajatus: Itä-Suomen palvelualue tuottaa erilaisia<br />
päihdehuollon avohoidon, laitoshoidon ja asumisen<br />
palveluja Etelä-Kymenlaakson, Kouvolan ja Mikkelin<br />
seudulla.<br />
Sopimuskunnat: Hamina, Hirvensalmi, Iitti, Juva, Kangasniemi,<br />
Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Mikkeli, Mäntyharju,<br />
Pertunmaa, Puumala, Pyhtää, Virolahti<br />
Väestöpohja: noin 267 000 asukasta<br />
Aluejohtaja: Heli Kainulainen<br />
Ylilääkäri: Tarja Hietala<br />
Henkilöstön määrä: 196<br />
Kokonaismenot 2013: 12,4 milj. euroa<br />
Palvelukokonaisuus:<br />
Avohoitoyksiköt: Haminan A-klinikka ja päiväkeskus,<br />
Karhulan A-klinikka, Kohtaamispaikka Kipinä, Kouvolan<br />
A-klinikka, Kouvolan K-klinikka, Kouvolan päiväkeskus,<br />
Mikkelin A-klinikka, Myllykosken A-klinikka, Myllykosken<br />
päiväkeskus, Kuusankosken päiväkeskus, päihdeklinikka<br />
ja korvaushoitoyksikkö, Kotkan ja Kouvolan Vinkit<br />
Lastensuojelun laitoshoitoyksikkö Stoppari<br />
Laitoshoitoyksiköt Kotkassa: katkaisuhoito- ja selviämisasema,<br />
arviointi- ja kuntoutusyksikkö Neppari ja<br />
kuntoutumiskoti. Laitoshoitoyksiköt Kouvolassa: katkaisuhoitoasema,<br />
selviämisyksikkö, huumevieroitusyksikkö<br />
Asumispalveluyksiköt: Kesärantakoti, Leporannan palvelutalo,<br />
Kiviniemikoti, Valkama-yhteisö<br />
Asiantuntijapalvelut: Koskenäyräs<br />
Työllisyystilanne on heikentynyt sekä Kouvolan että<br />
Kotkan alueella, ja toimintavuonna työttömyys kasvoi<br />
edelleen. Vaikein tilanne oli Kotkassa, jossa työttömyysaste<br />
oli vuoden 2013 lopussa lähes 20 prosenttia.<br />
Työttömyyden kasvu heijastui myös päihdepalveluihin:<br />
entistä useammalla asiakkaalla on kosketuspintaa työttömyyteen<br />
joko suoraan tai välillisesti. Jo työttömyyden<br />
uhalla on vaikutuksensa kuntoutumiseen.<br />
Palveluille tuottavat haasteita toisaalta asiakkaiden lisääntyvä<br />
pahoinvointi ja moniongelmaisuus ja sitä kautta<br />
heidän kasvavat tarpeensa ja toisaalta tiukkenevat<br />
resurssit. Yhteistyösuhteiden vahvistaminen on antanut<br />
tukea entistä haasteellisemmalle auttamistyölle.<br />
Mikkelin alueella on tapahtunut viime vuosina suuria<br />
muutoksia kuntakentässä ja palveluorganisaatioissa.<br />
Toimintavuonna Mikkelin kaupunki päätti siirtää mielenterveys-<br />
ja päihdepalvelut hallinnollisesti terveyspalvelujen<br />
yhteyteen vuoden 2014 alusta lukien.<br />
Kotkan alueella korvaushoidossa olevien määrä on kasvanut<br />
ja korvaushoitoa varten tarvittiin toinen yksikkö.<br />
Keväällä toimintansa aloitti Kohtaamispaikka Kipinä,<br />
jossa opioidiriippuvaisten korvaushoidossa käytetään<br />
apuna muun muassa toiminnallisia ryhmiä.<br />
Kouvolan alueella laitoshoidon palvelukokonaisuutta<br />
laajennettiin kuntouttavaan laitoshoitoon. Avohoidossa<br />
kokeiltiin pienimuotoisesti kotikatkotoimintaa ja tehtiin<br />
konsultoivia kotikäyntejä. Nuorten hoitotyö vakiintui<br />
Kouvolan alueella. Mikkelin A-klinikalla ryhdyttiin järjestämään<br />
avokuntoutuskursseja. Vuoden 2013 aikana<br />
pidettiin kolme 3–4 viikon mittaista kurssia.<br />
Toimintavuoden aikana palvelualue keskitti kaikki<br />
asumispalvelunsa Pyhtäälle. Miehikkälässä toimineiden<br />
Sava-yhteisöjen toiminta päättyi elokuussa, ja<br />
sen toiminnot siirtyivät Pyhtäälle Valkama-yhteisöön.<br />
Asumispalveluyksiköt uudistivat käsikirjansa. Kaikissa<br />
asumisyksiköissä aloitettiin toimintakykymittareiden<br />
käyttöönoton pilotointi.<br />
Etelä-Kymenlaaksossa tukiasuntotyön palvelutarjonta<br />
laajeni myös muihin kuin Y-säätiön tai A-klinikkasäätiön<br />
tukiasuntoihin. Uusi toimintamalli herätti paljon kiinnostusta.<br />
Lastensuojelupalvelut uudistuivat heinäkuussa. Uudessa<br />
Stoppari-Haminassa on kaksi osastoa, pysäytys- ja<br />
arviointiosasto sekä kuntoutumisosasto. Stopparilla oli<br />
puitesopimukset 36 kunnan kanssa, ja toimintavuonna<br />
sen palveluja osti 31 kuntaa.<br />
Asiakkaat<br />
Avohoidon asiakasmäärissä ei tapahtunut suuria muutoksia.<br />
Huumeongelmat olivat yhä tyypillisempiä hoitoon<br />
hakeutuvien asiakkaiden keskuudessa. Opiaattien<br />
ohella ongelmia aiheuttivat enenevässä määrin muuntohuumeet.<br />
Opioidiriippuvaisten korvaushoidossa olevien<br />
määrä kasvoi tasaisesti koko palvelualueella. Vinkin<br />
käyntimäärät lisääntyivät Kymenlaakson toimipisteissä.<br />
Laitoshoidon asiakasmäärät pysyivät suunnilleen ennallaan.<br />
Huumeasiakkaiden laitoshoidon tarve lisääntyi<br />
ajoittain ja hoitoon pääsyä jouduttiin jonottamaan.<br />
Asiakkaiden ongelmien kasaantuminen on ollut nä-<br />
23
kyvissä jo useamman vuoden ajan. Monilla on sekä<br />
fyysisiä että psyykkisiä ongelmia ja yhä useammalla<br />
apuvälineitä liikkumisen tukena.<br />
Ikääntyneillä asiakkailla palvelujen käyttö kasvoi jonkin<br />
verran. Hoivakatkaisuhoidon käyttöaste kasvoi ja yli<br />
70-vuotiaiden avohoidon asiakkaiden osuus kasvoi erityisesti<br />
Kouvolassa.<br />
Henkilöstö<br />
Työvoiman saatavuudessa oli eroja riippuen ammattiryhmästä.<br />
Yleisesti ottaen henkilöstön saatavuus eri<br />
toimipisteisiin oli hyvää koko palvelualueella, ja vain<br />
lyhytaikaisia sijaisia oli ajoittain vaikea saada. Myös lääkärien<br />
saatavuudessa oli haasteita.<br />
Kouvolan kaupungin palvelurakenneuudistukset ja<br />
säästösuunnitelmat vaikuttivat Kouvolan alueen henkilöstörakenteeseen.<br />
Ne toteutettiin yhteistoimintamenettelyin.<br />
Asiakaskunnan erilaisiin riippuvuuksiin ja moniongelmaisuuden<br />
tuomiin haasteisiin vastattiin henkilöstön<br />
osaamisen vahvistamisella, joka toteutettiin hankekumppanuuksilla<br />
ja yhteistyössä koulutusorganisaatioiden<br />
kanssa. Hankkeiden avulla kehitettiin sisäistä ja<br />
ulkoista osaamista. Teemoina olivat muun muassa lapsilähtöinen<br />
päihdetyö, alkoholinkäytön puheeksiotto, palveluinnovaatiot<br />
ja kokemusasiantuntijuus hoitotyössä.<br />
Yhteistyössä Seurakuntaopiston kanssa toteutettiin<br />
vanhustyön erityisopinnot ja aloitettiin päihdetyön sekä<br />
lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnot.<br />
Palvelualueen yhteistoimintatyöryhmä kokoontui säännöllisesti<br />
alueen eri yksiköissä ja otti kantaa työhyvinvoinnin<br />
lisäksi erilaisiin työsuojelu- ja työympäristöasioihin.<br />
Talous<br />
Palvelualueen taloustilanne oli toimintavuonna kohtuullinen.<br />
Etelä-Kymenlaaksossa merkittäviä investointeja<br />
tehtiin sekä suunnitellusti että äkillisiin tarpeisiin<br />
vastaten. Taloutta rasittivat tyhjentyneet kiinteistöt ja<br />
rakenteiden uudistukset.<br />
Kuntien kiristynyt taloustilanne heijastui sopimusneuvotteluissa.<br />
Niissä keskeisiä aiheita olivat toimintojen<br />
kriittinen tarkastelu yhdessä, toimintojen supistaminen<br />
ja yhteistyön tiivistäminen. Palvelujen tuotannossa<br />
entistä tärkeämmäksi tuli avoin ja kehittämismyönteinen<br />
toimintaperiaate, jossa omaa toimintaa osataan<br />
tarkastella myös kriittisesti ja muutoksiin ollaan valmiita<br />
nopeallakin aikataululla.<br />
Kouvolan kaupungin heikentynyt taloustilanne vaikutti<br />
vuoden 2014 suunnitelmiin. Toimintojen supistamisen<br />
suunnittelu ja tiedottaminen niistä aloitettiin syksyllä.<br />
Yhteistyö<br />
Yhteistyötä kuntien ja muiden eri toimijoiden kanssa<br />
tiivistettiin entisestään. Säännölliset yhteistyöfoorumit ja<br />
tapaamiset vahvistivat yhteistä näkemystä palveluiden<br />
tarjonnasta erilaisille asiakasryhmille. Palvelualueen ylilääkärin<br />
johdolla lääkäriyhteistyötä tiivistettiin perusterveydenhuollon<br />
ja erikoissairaanhoidon suuntaan.<br />
Hankeyhteistyötä tehtiin sovitusti: lapsikeskeisen päihdetyön<br />
hanke ICDP eteni Kotkan alueella yhteistyössä<br />
Kotkan kaupungin, Ensi- ja turvakotien liiton ja Sininauhaliiton<br />
kanssa. Tavoitteena on saada alueelle yhteinen<br />
toimintamalli työskentelyyn lapsiperheiden kanssa.<br />
Kokemustiedon kehittämishanke Sohvi eteni Etelä-Kymenlaakson<br />
alueella yhdessä Diakonia-ammattikorkeakoulun<br />
kanssa. Kouvolan alueella oltiin mukana Kaste-hankkeessa.<br />
Etelä-Kymenlaakson alueella jalkautettiin<br />
mielenterveys- ja päihdestrategiaa yhdessä kuntien ja<br />
THL:n kanssa. Mikkelin alueella hankeyhteistyötä tehtiin<br />
Viola – väkivallasta vapaaksi ry:n Varjo-hankkeen kanssa.<br />
Yhteistyössä A-klinikkasäätiön verkkopalvelujen kanssa<br />
toteutettiin Ota puheeksi -hanketta. Sen tavoitteena<br />
on edistää alkoholin riskikäytön tunnistamista perusterveydenhuollossa.<br />
Oppilaitosten kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä tarjoamalla<br />
palvelualueen yksiköitä oppimisympäristöksi<br />
sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille.<br />
24
Itä-Suomen palvelualue<br />
Avohoito *<br />
Korvaushoito **<br />
Laitoshoito ***<br />
Laitoshoito (nuoret)<br />
Palveluasuminen<br />
Asiakkaat<br />
4 378<br />
234<br />
1 423<br />
65<br />
96<br />
Hoito/asumisvuorokaudet<br />
15 961<br />
4 191<br />
21 396<br />
Avohoitosuoritteet<br />
84 024<br />
Muutos<br />
....<br />
i<br />
i<br />
i<br />
* A-klinikat, korvaushoitoyksiköt, Vinkit, päiväkeskukset<br />
** sisältyy avohoidon asiakasmäärään<br />
*** kuntoutumisyksiköt, katkaisuhoito- ja selviämisyksiköt, huumevieroitusyksikkö<br />
1. Kymen Stoppari esitteli toimintaansa Päihde- ja mielenterveyspäivillä.<br />
2. Kotkan Meripäivillä kampanjoitiin huumeidenkäyttöä vastaan.<br />
1 2<br />
Auli Saukkonen<br />
Itä-Suomen palvelualue<br />
25
JÄRVENPÄÄN SOSIAALISAIRAALA<br />
Toiminta-ajatus: Sosiaalisairaala on Suomen ainoa päihdeongelmien<br />
hoitoon erikoistunut moniammatillinen<br />
sairaala. Se tuottaa vaativia päihde- ja mielenterveysongelmien<br />
hoito- ja kuntoutuspalveluita alkoholi-, lääke-,<br />
huume- ja monipäihderiippuvaisille asiakkaille ja heidän<br />
läheisilleen.<br />
Sopimuskunnat: Helsinki, Espoo, Vantaa, Järvenpää, Kerava,<br />
Kauniainen, Tampere, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
kuntayhtymä, Kempele, Kuusamo, Lieksa,<br />
Salo, Seinäjoki, Varkaus, Joroinen, Sipoo, Etelä-Karjalan<br />
sosiaali- ja terveyspiiri<br />
Väestöpohja: koko Suomi<br />
Palvelujohtaja: Timo Väisänen<br />
Ylilääkäri: Markus Sundqvist<br />
Henkilöstön määrä: 83<br />
Kokonaismenot 2013: 6,3 milj. euroa<br />
Palvelukokonaisuus: katkaisu- ja vieroitushoitoyksikkö,<br />
päihdekuntoutusyksikkö, perhekuntoutusyksikkö, lääkkeetön<br />
yhteisöhoitoyksikkö (Hietalinna-yhteisö)<br />
Sosiaalisairaalan palvelukokonaisuuden muodostavat<br />
katkaisu- ja vieroitusyksikkö, päihdekuntoutusyksikkö,<br />
perhekuntoutusyksikkö ja lääkkeettömän yhteisöhoidon<br />
yksikkö. Pilottina Helsingin kaupungille tuotetun<br />
muistihäiriöiden ja toimintakyvyn arviointiyksikön<br />
toiminta lakkautettiin vuoden 2013 alussa. Hankkeesta<br />
valmistui raportti.<br />
Katkaisu- ja vieroitushoitoyksikössä ja päihdekuntoutusyksikössä<br />
potilaiden palveluketjuja kehitettiin lisäämällä<br />
yhteistyötä lähettävien tahojen kanssa hoidon eri<br />
vaiheissa. Kokemusasiantuntijat tulivat suunnitellusti<br />
mukaan kuntoutustyöhön. He vierailivat, pitivät ryhmiä<br />
ja auditoivat päihdekuntoutusyksikön työtä.<br />
Perhekuntoutusyksikössä hyödynnettiin verkostotyötä<br />
jokaisen perheen hoitosuunnitelmassa varmistamassa<br />
tavoitteiden mukaista työskentelyä ja jatkohoidon riittävyyttä<br />
laitoskuntoutuksen jälkeen. Joidenkin perheiden<br />
tilannetta seurattiin hoitojakson jälkeen. Jälkiseurannasta<br />
saatiin myönteisiä kokemuksia. Yksikössä luotiin myös<br />
aineisto vanhempien mentalisaatiokyvyn vahvistamiseksi.<br />
Myös lääkkeetön yhteisöhoitoyksikkö (Hietalinna-yhteisö)<br />
lisäsi yhteistyötään kuntien ja muiden palveluntuottajien<br />
kanssa asiakkaiden palveluketjujen vahvistamiseksi.<br />
Asiakkaille räätälöitiin yksilöllisiä toipumista tukevia<br />
hoito- ja asumisjatkumoja. Hietalinnassa jatkettiin verkostoitumista<br />
eri toipumiskulttuurien kanssa. Ne osaltaan<br />
auttavat asiakkaita kiinnittymään vertaistukeen.<br />
Sosiaalisairaalan hoito- ja kuntoutustyössä kehitetään<br />
edelleen kokonaisvaltaista kuntoutusta ja toiminnallista<br />
aktivointia. Tulevaisuudessa sosiaalisairaala jatkaa vaativan<br />
päihdekuntoutuksen tuottamista asiakkaille, joiden palvelutarjonta<br />
kotiseudulla ei ole riittävää tai tarkoituksenmukaista.<br />
Erityistä huomiota kiinnitetään sairaalan esteettömyyteen<br />
ja liikuntarajoitteisten palveluihin.<br />
Sosiaalisairaalaan perustettiin toimintavuoden alussa<br />
kehittämisyksikkö, johon koottiin sairaalan kaikki erityistyöntekijät.<br />
Yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun ja<br />
Seurakuntaopiston kanssa perustetun Päihdehoidon oppimis-<br />
ja kehittämiskeskuksen (POKE) työtä jatkettiin, ja<br />
sille saatiin Laurean hallinnoimana maakunnan kehittämisrahaston<br />
tuki vuosille 2013–2015. Hankeraportti Kumppanuuksiin<br />
perustuva palvelukulttuuri 2012 valmistui.<br />
Uutena kehittämishankkeena aloitettiin Tekes-rahoitteinen<br />
palveluketjuhanke 2013–2014, jossa kehitetään<br />
laitos- ja avohoidon yhteistyönä asiakaslähtöisiä päihde- ja<br />
mielenterveystyön palveluketjuja yhdessä kuntakumppanien<br />
kanssa.<br />
Asiakkaat<br />
Sosiaalisairaalaan lähetettävät asiakkaat ja potilaat ovat<br />
aikaisempaa yleisemmin monipäihderiippuvaisia ja mielenterveysongelmaisia<br />
sekä myös fyysisesti ja psyykkisesti<br />
entistä huonokuntoisempia. Liikuntarajoitteisten asiakkaiden<br />
määrä on kasvanut selvästi. Alentuneesti toimintakykyisten<br />
potilaiden määrän kasvun asettamaan haasteeseen<br />
vastattiin kehittämällä mentor-toiminnan sisältöjä ja<br />
aloittamalla yhteistyö Invalidiliiton kanssa.<br />
Sairaalan asiakkaiden ja potilaiden määrä kasvoi 1,8<br />
prosenttia ja hoitopäivien määrä 2,0 prosenttia vuoteen<br />
2012 verrattuna. Talousarvion määrällinen hoitopäivätavoite<br />
alittui 5,4 prosentilla muistihäiriö- ja toimintakyvyn<br />
arviointiyksikön lopettamisen takia. Muu palvelutuotanto<br />
kuitenkin lisäsi hoitopäiviään ja sairaalan yleinen käyttöaste<br />
oli toimintavuonna 84,5 prosenttia.<br />
Henkilöstö<br />
Sosiaalisairaalassa työskenteli 83 työntekijää, joista 58<br />
suoraan palvelutuotannon tehtävissä. Henkilökunnan<br />
saatavuus helpottui vuoden aikana. Varsinkin sosiaali- ja<br />
terveydenhuollon vakinaisiin toimiin ja sijaisuuksiin oli<br />
runsaasti hakijoita.<br />
26
Sairaala osallistui A-klinikkasäätiön työhyvinvointikyselyyn,<br />
ja tulokset olivat A-klinikkasäätiön palvelualueiden<br />
kärkipäätä. Työterveyshuollon työyhteisötarkastukset<br />
tehtiin kaikissa yksiköissä. Tulokset käytiin läpi työyksiköittäin<br />
ja niistä luotiin tavoitteet työhyvinvoinnin<br />
kehittämiselle.<br />
Henkilöstökoulutuksen painopisteinä olivat yhteistyömallit<br />
avohoidon kanssa ja palvelukulttuurin kehittäminen.<br />
Sosiaalisairaalan koko henkilöstö osallistui palveluketjuhankkeen<br />
osallistavaan koulutukseen yhdessä<br />
kuntakumppanien henkilöstön kanssa. Kehittämistyötä<br />
hankkeessa tehtiin myös yhteisissä mallinnusprosesseissa<br />
kuntien kanssa.<br />
Kuusi sairaalan työntekijää suoritti vuoden aikana<br />
päihdetyön ammattitutkinnon. Viisi työntekijää aloitti<br />
Kognitiivisen terapian perusteet päihdetyössä -opinnot<br />
ja kaksi työntekijää suoritti psykiatrisen hoidon erityisammattitutkinnon.<br />
Sosiaalisairaalan sisäisenä koulutuksena alettiin kehittää<br />
kokonaisvaltaisen kuntoutuksen ja toiminnallisen aktivoinnin<br />
osaamista sosiaalisairaalan kehittämisyksikön<br />
avulla.<br />
Talous<br />
Sosiaalisairaala solmi vuoden 2013 alussa kaksivuotisen<br />
päihdehuollon kuntouttavan laitoshoidon puitesopimuksen<br />
Espoon, Vantaan, Keravan, Järvenpään ja Kauniaisten<br />
kanssa. Sopimuksen myötä Vantaan ja Espoon<br />
ostamat hoitopäivät lisääntyivät kolminkertaisiksi<br />
edellisvuoteen verrattuina. Palveluvakuutussopimukset<br />
solmittiin Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän,<br />
Varkauden-Joroisten yhteistoiminta-alueen<br />
ja kuuden muun kunnan kanssa.<br />
Toimintavuonna käynnistettiin sosiaalisairaalan työsuhdeasuntoja<br />
koskeva kiinteistökauppa, mitä varten emäkiinteistöstä<br />
lohkottiin noin hehtaarin suuruinen ala.<br />
Nykyisen lämmitysjärjestelmän korvaamista maalämpöjärjestelmällä<br />
ryhdyttiin suunnittelemaan.<br />
Yhteistyö<br />
Sosiaalisairaala on rakenteistanut systemaattisesti yhteistyötään<br />
kuntakumppanien ja muiden yhteistyötahojen<br />
suuntaan. Tätä on osaltaan edesauttanut Tekes-rahoitteinen<br />
palveluketjuhanke.<br />
Järvenpään sosiaalisairaala<br />
Laitoshoito<br />
Asiakkaat<br />
926<br />
Hoito/asumisvuorokaudet<br />
24 735<br />
Avohoitosuoritteet<br />
Muutos<br />
....<br />
Kuvatoimisto Vastavalo<br />
27
LÄNSI-SUOMEN PALVELUALUE<br />
Toiminta-ajatus: Länsi-Suomen palvelualue tarjoaa kokonaisvaltaisia<br />
ja monipuolisia päihdepalveluita riippuvuusongelmaisille<br />
ja heidän läheisilleen.<br />
Sopimuskunnat: Aura, Eura, Eurajoki, Harjavalta, Kaarina,<br />
Kemiönsaari, Kokemäki, Koski, Kustavi, Köyliö, Lieto, Loimaa,<br />
Luvia, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nakkila,<br />
Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Pöytyä, Raisio,<br />
Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Säkylä, Taivassalo, Tarvasjoki,<br />
Turku, Vehmaa<br />
Väestöpohja: noin 500 000 asukasta<br />
Aluejohtaja: Hannu Ranta<br />
Ylilääkäri: Anne Rokka-Niemi<br />
Henkilöstön määrä: 110<br />
Kokonaismenot 2013: 7,6 milj. euroa<br />
Palvelukokonaisuus:<br />
Avopalvelut: Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka, Salon<br />
A-klinikka, Salon kotiin vietävät palvelut (Rolle-työ ja tukiasunnot),<br />
Salon ryhmä- ja vertaistukityö, Salon toimintakeskukset,<br />
Turun A-klinikka, Turun nuorisoasema<br />
Heti alkuun yksikössä otettiin lähtökohdaksi hoitojaksojen<br />
tavoitteellisuus, arviointimittareiden käyttö ja<br />
kattavan kirjallisen yhteenvedon tuottaminen jaksosta.<br />
Lyhytaikaishoidolla voidaan tukea omaishoitajan jaksamista<br />
ja asiakasta päihteettömyyteen, ylläpitää ja lisätä<br />
asiakkaan toimintakykyä ja arvioida kattavasti asiakkaan<br />
kokonaistilannetta, kuten muistiongelmien ja toimintakyvyn<br />
tasoa sekä palvelujen tarvetta.<br />
Turun katkaisuhoitoaseman yhteyteen avattiin selviämisasema,<br />
joka aloitti toimintansa toukokuussa. Selviämisasemalla<br />
on viisi asiakaspaikkaa. Se on tarkoitettu<br />
päihtyneille henkilöille, jotka päihtymyksensä vuoksi<br />
tarvitsevat seurantaa mutta eivät lääkärin hoitoa.<br />
Selviämisasemalta ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon<br />
katkaisuhoitoasemalle tai yhteispäivystykseen.<br />
Kokemäen perhe- ja päihdeklinikalla otettiin varhaisen<br />
vuorovaikutuksen hoito (Theraplay) ja MIM – vuorovaikutuksen<br />
havainnoinnin menetelmä perheklinikan<br />
toiminnan kehittämisen kohteeksi.<br />
Turun nuorisoaseman Kosketuspinta-projekti jatkui<br />
edelleen. Hankkeen painopisteenä oli kehittää ja toteuttaa<br />
käytännössä jalkautuvia työmuotoja ja vertaistukitoimintaa.<br />
Laitos- ja kuntoutuspalvelut: Anjalansalon päihdekuntoutuskeskus,<br />
Hillerinkujan palveluasumisyksikkö, Louhela-yhteisö,<br />
Turun katkaisuhoito- ja selviämisasema<br />
Länsi-Suomen palvelualue tuottaa päihdepalveluja kaikille<br />
Varsinais-Suomen kunnille ja kuudelle Satakunnan<br />
kunnalle. Vaikka taloustilanne oli haastava palvelualueen<br />
kunnissa, uusia yksiköitä ja työmuotoja käynnistettiin<br />
suunnitellusti.<br />
Salossa vähennettiin päihdehuollon laitospalveluiden<br />
käyttöä, mutta alkoholidementia-asiakkaiden hoitoon<br />
haluttiin panostaa. Toukokuussa toimintansa aloitti<br />
suunnitellusti Hillerinkujan palveluasumisyksikkö Salossa.<br />
Yksikkö on tarkoitettu henkilöille, jotka päihdedementian<br />
vuoksi eivät selviydy kotihoidossa tai muussa asumispalvelussa.<br />
Tehostettuja palveluasumispaikkoja on kahdeksalle<br />
pysyvälle asukkaalle ja kahdelle lyhytaikaista hoitoa<br />
tarvitsevalle.<br />
Palveluasumisyksikössä hoito perustuu yksilölliseen hoito-<br />
ja kuntoutussuunnitelmaan. Kuntouttava hoito tukee<br />
asukasta hyödyntämään mahdollisimman paljon omia<br />
voimavarojaan ja toimintakykyään arjessa. Sillä voidaan<br />
myös mahdollistaa asukkaan siirtyminen kevyempään<br />
palveluyksikköön toimintakyvyn paranemisen myötä.<br />
SHQS-laatujärjestelmän käyttöönotto vaikutti paljon<br />
yksiköiden kehittämistyöhön. Huomiota kiinnitettiin<br />
palveluiden ja prosessien kuvauksiin sekä yksiköiden<br />
toimintakäytäntöjen tarkempaan dokumentointiin.<br />
Asiakkaat<br />
Palvelualueen asiakasmäärissä ei tapahtunut suuria<br />
muutoksia. Turun katkaisuhoito- ja selviämisaseman<br />
huumehoito-ohjelma Preikissä oli aiempaa enemmän<br />
naisasiakkaita. Turun A-klinikan ja nuorisoaseman asiakkaissa<br />
oli edellisvuotta enemmän peli- ja/tai nettiriippuvuuden<br />
takia hoitoon hakeutuneita.<br />
Anjalansalon päihdekuntoutuskeskuksessa vaikeasti<br />
syrjäytyneiden ja moniongelmaisten asiakkaiden määrä<br />
kasvoi. Kuntoutukseen tuli aiempaa enemmän myös<br />
asiakkaita, joilla oli tiivis kontakti lastensuojeluun, joten<br />
lastensuojelun kanssa tehtiin aiempaa enemmän yhteistyötä.<br />
Salon laitospalveluita jouduttiin sopeuttamaan taloustilanteeseen,<br />
mikä tarkoitti salolaisten asiakkaiden laitoskuntoutukseen<br />
tulon jonoutumista ja hoidon aloittamisen<br />
joustavuuden vähenemistä.<br />
28
Aino Majava<br />
Henkilöstö<br />
Palvelualueen henkilöstömäärä kasvoi<br />
edellisvuodesta uusien toimintojen käynnistämiseen<br />
liittyen. Työhyvinvoinnin tilaa<br />
kartoitettiin A-klinikkasäätiön yhteisellä<br />
kyselyllä. Tulosten perusteella sovittiin kehittämiskohteista,<br />
ja kehittäminen käynnistettiin<br />
yksiköissä syksyllä.<br />
Talous<br />
Toimintavuosi oli taloudellisesti haastava,<br />
ja leimaa-antavia vuodelle olivat kuntien<br />
taloustilanteiden nopeat muutokset. Myös<br />
tulevaisuus näyttää siltä, että kuntien ulkopuolisille<br />
palveluntarjoajille myönnettävät<br />
asiakassijoituspäätökset joutuvat tiukkaan<br />
tarkasteluun taloussyistä.<br />
Palvelualueen kaikki palvelut pystyttiin<br />
kuitenkin ylläpitämään, ja kuntayhteistyö<br />
jatkui hyvänä vaikeista taloustilanteista<br />
huolimatta. Kumppanuusajattelu on<br />
säilynyt edelleen.<br />
Yhteistyö<br />
Yhteistyöverkostoissa oltiin mukana<br />
laajasti. Salon avopalveluissa jatkettiin<br />
jalkautuvaa työtä Salon terveyspalveluihin.<br />
Turussa käynnistyi Turun kaupungin<br />
hallinnoima Palvelumuotoilulla parempia<br />
palveluita riskiryhmille -hanke. Kokemäen<br />
perhe- ja päihdeklinikalla tavattiin aiempaa<br />
enemmän yhteistyötahoja ja suunniteltiin<br />
yhteisiä hoitokäytäntöjä asiakkaiden palvelutarpeiden<br />
huomioimiseksi.<br />
Johanna Suovanen esitteli Anjalansalon<br />
päihdekuntoutuskeskuksen<br />
kuntoutumisyhteisön toimintaa<br />
Päihde- ja mielenterveyspäivillä.<br />
29
Emma Suominen/Alma Media<br />
Kokemäen perhe- ja päihdeklinikan työryhmä joulukuussa 2013. Kuvassa vasemmalta oikealle psykiatrinen<br />
sairaanhoitaja Marika Virtanen, sosiaalityöntekijä Mari Savolainen, psykologi Kristiina Seppälä, yksikköjohtaja Kristiina<br />
Siirto-Honkanen, psykiatrinen sairaanhoitaja Nina Nissinen ja psykiatrinen sairaanhoitaja Liisa Salmi.<br />
Länsi-Suomen palvelualue<br />
Avohoito *<br />
Avohoito (nuoret)<br />
Asiakkaat<br />
3 152<br />
209<br />
Hoitovuorokaudet<br />
Avohoitosuoritteet<br />
46 359<br />
3 894<br />
Muutos<br />
....<br />
h<br />
(sis. nuorten vanhemmat ja läheiset)<br />
Korvaushoito **<br />
Laitoshoito ***<br />
Palveluasuminen<br />
19<br />
1 618<br />
145<br />
12 237<br />
7 096<br />
i<br />
* A-klinikat, perheklinikka, toimintakeskukset, vertaistuki<br />
** sisältyy avohoidon asiakasmäärään<br />
*** kuntoutusyksikkö, katkaisuhoito- ja selviämisyksiköt<br />
30
PIRKANMAAN PALVELUALUE<br />
Toiminta-ajatus: Pirkanmaan palvelualue tuottaa monipuolisia<br />
hoito- ja asiantuntijapalveluja sopimuskuntien<br />
asukkaille ja heidän läheisilleen, joiden itsenäistä<br />
suorituskykyä heikentävät aineelliset ja toiminnalliset<br />
riippuvuudet sekä niihin liittyvät sosiaaliset ja terveydelliset<br />
haitat.<br />
Sopimuskunnat: Akaa, Huittinen, Hämeenkyrö, Juupajoki,<br />
Kangasala, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi,<br />
Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Tampere,<br />
Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Ylöjärvi<br />
Väestöpohja: noin 400 000 asukasta<br />
Aluejohtaja: Erkki Tukeva<br />
Ylilääkäri: Pekka Salmela<br />
Henkilöstön määrä: 92<br />
Kokonaismenot 2013: 6,4 milj. euroa<br />
Palvelukokonaisuus:<br />
Avopalvelut: Sastamalan päihdeklinikka, Sastamalan päiväkeskus-tukiasunnot,<br />
Huittisten päiväkeskus (sairaanhoitajan<br />
työpanos), Tampereen A-klinikka, Tampereen<br />
päiväosasto, Tampereen K-klinikka, Tampereen Matala,<br />
terveysneuvontapiste Nervi, Tampereen nuorisoasema<br />
Laitospalvelut: Tampereen kuntoutumiskeskus<br />
Pirkanmaan maakunta on muuttovoittoaluetta, joskin<br />
muuttoliike on myös maakunnan sisäistä: reuna-alueilta<br />
muutetaan lähemmäs väestökeskuksia. Työttömyysaste<br />
Pirkanmaalla ylittää maan keskitason. Yleinen taloustilanteen<br />
heikkeneminen näkyi useiden päihdehoitopalveluja<br />
tuottavien järjestöjen mahdollisuuksissa jatkaa<br />
toimintaansa. Se on koskettanut erityisesti kuntouttavaa<br />
laitoshoitoa tuottavia järjestöjä.<br />
Toimintavuotta leimasi laitoshoitopalveluihin ohjaamisen<br />
väheneminen ja toisaalta avohoitopalvelujen<br />
kysynnän kasvu. Avohoitopalveluissa asiakasmäärä<br />
kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna noin neljä prosenttiyksikköä<br />
ja asiakaskäynnit lisääntyivät prosenttiyksikön<br />
verran. Uutena avauksena Tampereen A-klinikan<br />
sivuvastaanottopalvelut aloitettiin Akaan kaupungin<br />
sosiaalitoimiston tiloissa.<br />
Laitoshoitopalveluissa tilanne muuttui päinvastaiseen<br />
suuntaan. Asiakasmäärä aleni noin 10 prosenttia ja hoitovuorokausien<br />
määrä väheni 17 prosenttia edelliseen<br />
vuoteen verrattuna. Poikkeuksellisen muutoksen selit-<br />
tää, että Tampereen kaupunki vähensi oleellisesti kuntouttavan<br />
laitoshoidon käyttöä.<br />
Tampereen kuntoutumiskeskuksessa jatkettiin sosiaalisten<br />
vaikutusten arviointia Sofie-menetelmällä. Arviointiin<br />
osallistuivat asiakkaat, henkilökunta ja yhteistyökumppanit.<br />
Menetelmän käytöstä on saatu myönteisiä kokemuksia, ja<br />
tavoiteltuja vaikutuksia on voitu todentaa. Nuorisoasema<br />
oli aktiivisesti mukana Inno-Tuo- ja Tie selväksi -hankkeissa.<br />
Koulutus- ja työnohjauspalvelujen kysyntä on ollut vakaata.<br />
Keskustelu päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistämisestä<br />
jatkui Tampereella.<br />
Asiakkaat<br />
Uusien asiakkaiden suhteellisen osuuden kasvu on ollut<br />
merkittävää palveluyksiköissä. Alle 30-vuotiaiden osuus<br />
asiakkaista on lisääntynyt vuosittain. Asiakasmäärä kasvoi<br />
toimintavuonna eniten nuorisoasemalla. Uusien nuorten<br />
asiakkaiden tarpeet ovat kasvattaneet perhe- ja läheistyön<br />
merkitystä.<br />
Käyntimäärien suurin lisäys tapahtui haittoja vähentävässä<br />
työssä. Haittoja vähentävä työ sisältäen päiväkeskusmaisia<br />
palveluja on koettu hyvin tarpeelliseksi. Raha-automaattiyhdistykseltä<br />
saatiin projektirahoitus vuosille 2014–2016<br />
matalan kynnyksen palvelujen kehittämiseen.<br />
Palvelualueen asiakkaista vain noin viidenneksellä oli<br />
työpaikka. Opiskelijoita ja koululaisia oli noin 10 prosenttia.<br />
Asiakkaat hakivat apua palveluyksiköistä ensisijaisesti<br />
alkoholinkäytön vuoksi. Toiseksi yleisintä oli sekakäyttö.<br />
Erilaisten toiminnallisten riippuvuuksien osuus hoitoon<br />
tulon syynä on yleistynyt.<br />
Henkilöstö<br />
Palvelualueen henkilöstöstä 80 prosenttia kuului hoitohenkilöstöön.<br />
Suurin ammattiryhmä olivat sairaanhoitajat<br />
ja seuraavaksi eniten oli sosiaaliterapeutteja ja ohjaajia.<br />
Lääkäreitä oli yhteensä viisi.<br />
Palvelualueen henkilöstö osallistui koko A-klinikkasäätiötä<br />
koskeneeseen Työterveyslaitoksen toteuttamaan<br />
työhyvinvointikyselyyn. Kyselyn raportit työstettiin syksyllä<br />
2013. Kaksivuotinen uusille työntekijöille tarkoitettu A-klinikkasäätiön<br />
Päihdetyön koulutus saatettiin päätökseen<br />
vuonna 2013.<br />
31
Tampereen terveys- ja sosiaalineuvontapiste Nervi<br />
Talous<br />
Toimintavuosi oli taloudellisesti<br />
erityisen haasteellinen johtuen kuntouttavan<br />
laitoshoidon supistuneesta<br />
käytöstä. Toisaalta sopimukset<br />
ylittänyt avohoitopalvelujen käyttö<br />
aiheutti budjetoimattomia kustannuksia.<br />
Palveluja koskevat sopimukset<br />
ylittivät edellisen vuoden tilaukset<br />
noin kahdella prosenttiyksiköllä.<br />
Yhteistyö<br />
Yhteistä asiakasryhmätoimintaa<br />
organisoitiin Tampereen kaupungin<br />
psykiatrian poliklinikoiden ja mielenterveysalan<br />
järjestöjen kanssa.<br />
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen<br />
kanssa tehtiin yhteistyötä Kirkas<br />
mieli -hankkeessa. Myös erilaisten<br />
muiden työryhmien toimintaan<br />
osallistuttiin.<br />
Pirkanmaan palvelualue<br />
Avohoito *<br />
Avohoito (nuoret)<br />
Asiakkaat<br />
3 583<br />
475<br />
Hoitovuorokaudet<br />
Avohoitosuoritteet<br />
64 271<br />
2 585<br />
Muutos<br />
....<br />
....<br />
(sis. nuorten vanhemmat ja läheiset)<br />
Korvaushoito **<br />
Laitoshoito ***<br />
131<br />
652<br />
7 034<br />
i<br />
* A-klinikat, K-klinikka, päiväosasto, päiväkeskus,<br />
Nervi, Matala<br />
** sisältyy avohoidon asiakasmäärään<br />
*** kuntoutumiskeskus<br />
Terveysneuvontapäivillä kuultiin<br />
infoa muun muassa Veturi-lehdestä,<br />
jota tekevät terveys- ja sosiaalineuvontapisteiden<br />
asiakkaat.<br />
32
UUDENMAAN PALVELUALUE<br />
Toiminta-ajatus: Uudenmaan palvelualue ylläpitää kuntouttavia<br />
ja haittoja vähentäviä päihdehuollon avo- ja<br />
laitoshoitopalveluita.<br />
Sopimuskunnat: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi,<br />
Kauniainen, Kerava, Järvenpää, Vihti, Karkkila<br />
Väestöpohja: noin 1,6 miljoonaa asukasta<br />
Aluejohtaja: Teemu Tiensuu<br />
Ylilääkäri: Kaarlo Simojoki<br />
Henkilöstön määrä: 94<br />
Kokonaismenot 2013: 6,9 milj. euroa<br />
Palvelukokonaisuus:<br />
Helsingin palveluyksikkö: Arabianrannan ja Kettutien<br />
toimipisteet, Verkko-asunnot<br />
Helsingin nuorisoasema<br />
Espoon palveluyksikkö: nuorisoasema, A-klinikka, K-klinikka,<br />
kriisi- ja vieroitusosasto<br />
Vinkki: Kallion, Itäkeskuksen, Malmin, Maunulan, Espoon<br />
keskuksen, Matinkylän ja Leppävaaran toimipisteet<br />
Uudenmaan palvelualue aloitti toimintansa vuoden<br />
2013 alussa. Sen muodostavat viisi aiemmin itsenäistä<br />
päihdepalveluyksikköä Helsingissä ja Espoossa. Toimintavuotta<br />
2013 määrittivät uuden palvelualueen<br />
rakentaminen ja kehittäminen, taloudelliset haasteet,<br />
kuntakumppanien muuttuva organisaatio ja ostopolitiikka<br />
sekä Helsingin nuorisoaseman liikkeenluovutus.<br />
Helsingin kaupunki yhdisti sosiaali- ja terveysvirastonsa<br />
vuoden 2013 alusta lukien. Kaupungin tahtotilana on<br />
ollut vähentää ostopalvelujen käyttöä, mikä aiheutti<br />
epävarmuutta Helsingin palveluyksikköön ja Vinkkiin.<br />
Espoon kaupunki muutti asiakasohjauksen periaatteitaan<br />
kesken toimintavuoden kesäkuussa 2013.<br />
Espoon A-klinikka ja kriisi- ja vieroitusosasto saivat<br />
loppuvuoden ajan palvella vain monipäihderiippuvaisia<br />
ja vaikeahoitoisia henkilöitä. Kaupunki myös irtisanoi<br />
A-klinikkasäätiön ostopalvelusopimuksen marraskuussa<br />
ja ilmoitti kilpailuttavansa päihdehuollon avohoidon, laitosvieroituksen,<br />
korvaushoidon ja huumeidenkäyttäjien<br />
terveysneuvonnan alkuvuonna 2014.<br />
Helsingin nuorisoaseman 44-vuotinen historia A-klinikkasäätiöllä<br />
päättyi yksikön siirryttyä vuodenvaihteessa<br />
2013–2014 liikkeenluovutuksella Helsingin kaupungille.<br />
Helsingin palveluyksikön Kettutien toimipisteen<br />
muodonmuutos A-poliklinikasta pieneksi korvaushoitoyksiköksi<br />
vietiin loppuun toimintavuoden aikana.<br />
Muutosten myötä A-klinikkasäätiön rooli Helsingissä<br />
kapeni korvaushoidon, terveys- ja sosiaalineuvonnan ja<br />
asumisen tuen tuottajaksi.<br />
Espoossa jatkettiin nuorisoasema-, aikuisten avohoito-,<br />
korvaushoito-, vieroitushoito- ja terveys- ja sosiaalineuvontapalveluiden<br />
tuottajana. Helsingin palveluyksikössä<br />
kehitettiin erityisesti naisten korvaushoitoa ja Vinkissä<br />
haittoja vähentävää korvaushoitoa. Vinkissä kehitettiin<br />
myös päihteidenkäyttäjien ryhmätoimintaa ja etsivää<br />
työtä, sosiaali- ja terveysministeriön projektirahoituksella<br />
päihteidenkäyttäjien seksuaali- ja lisääntymisterveyden<br />
edistämistä sekä RAY:n rahoituksella etsivää<br />
työtä (Katuklinikka osana Osis-hanketta).<br />
Vertaistoimijoiden ja ammattilaisten yhteistyönä toimivan<br />
Katuklinikan alkutaival on ollut menestyksekäs. Katuklinikka<br />
tavoitti vuonna 2013 vertaistoiminnan avulla<br />
yli 200 palvelujen ulkopuolella olevaa pääkaupunkiseutulaista<br />
huumeidenkäyttäjää.<br />
Asiakkaat<br />
Palvelualueen asiakaskunta muodostuu yhä enemmän<br />
marginaalin marginaalissa elävistä ihmisistä. Espoon<br />
kaupungin kesällä 2013 tekemän asiakasohjauslinjauksen<br />
ja Helsingin kaupungin ostopolitiikan myötä Uudenmaan<br />
palvelualueen asiakaskunta koostuu entistä<br />
vahvemmin huume- ja monipäihderiippuvaisista.<br />
Lastensuojelutaustaisten 18–21-vuotiaiden nuorten<br />
aikuisten, etenkin naisten, osuus on kasvanut merkittävästi,<br />
samoin pienten lasten vanhempien. Alle<br />
15-vuotiaiden nuorten määrä Espoon nuorisoasemalla<br />
kasvoi merkittävästi sekä suhteellisesti että määrällisesti.<br />
Asunnottomien osuus asiakkaista on kasvanut erityisesti<br />
korvaushoidossa ja Espoon palveluissa.<br />
Henkilöstö<br />
Henkilöstön vaihtuvuus on ollut pientä verrattuna<br />
erityisesti kuntasektorin toimijoihin ja keskeisimpiin<br />
kilpailijoihin. Avoimiin työpaikkoihin riitti monia hyviä<br />
hakijoita.<br />
Keväällä toteutetussa A-klinikkasäätiön työhyvinvointikyselyssä<br />
Uudenmaan palvelualueen työntekijät<br />
arvioivat työhyvinvoinnin suhteellisen korkealle tasolle.<br />
33
Toisaalta Helsingin nuorisoaseman liikkeenluovutus<br />
ja Kettutien toimipisteen pitkään jatkunut talouskriisi<br />
näkyivät näiden yksiköiden työntekijöiden muita kriittisempinä<br />
arvioina.<br />
Uudenmaan palvelualueella käytiin toimintavuonna<br />
kahdet tuotannollisista ja taloudellisista syistä johtuvat<br />
yt-neuvottelut ja lisäksi yt-lain mukaiset henkilöstön<br />
kuulemiset Helsingin nuorisoaseman liikkeenluovutuksen<br />
yhteydessä. Koko palvelualueen toimistotyöntekijöiden<br />
yt-neuvotteluiden seurauksena toimistohenkilöstön<br />
määrä väheni 1,5 henkilötyövuodella. Työvoiman<br />
vähentäminen toteutui liikkeenluovutuksen ja eläkkeelle<br />
siirtymisen avulla. Kettutien toimipisteessä käytyjen<br />
yt-neuvottelujen seurauksena henkilöstömäärä väheni<br />
vajaalla kahdella henkilötyövuodella. Tähän päästiin<br />
ilman irtisanomisia ja organisoimalla työtä uudelleen.<br />
Henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi on käynnistetty<br />
yhteistyö Seurakuntaopiston kanssa. Työntekijöillä on<br />
mahdollisuus suorittaa Seurakuntaopiston ja Järvenpään<br />
sosiaalisairaalan tuottamassa koulutuksessa päihdetyön<br />
ammattitutkinto ja Kognitiivisen psykoterapian<br />
perusteet päihdetyössä -koulutus.<br />
Talous<br />
Uudenmaan palvelualueen toiminta nojasi Helsingin ja<br />
Espoon kaupunkien palveluostoihin. Kuntien taloushaasteet<br />
heijastuvat myös palveluiden ostamiseen ja<br />
tuottamiseen.<br />
Uudenmaan palvelualueen taloustilanne on haastava.<br />
Kettutien A-poliklinikan ostopalvelusopimuksen päättyminen<br />
30.6.2011 ja yksikön tuottojen romahtaminen<br />
heijastui toimintaan ja talouteen vielä vuonna 2013.<br />
Myös Arabianrannan toimipisteen talous oli vaikea korvaushoidon<br />
hintojen painuttua kilpailutuksissa kriittisen<br />
alhaiselle tasolle. Helsingin palveluyksikön taloudessa<br />
tapahtui toimintavuonna kuitenkin selvä käänne myönteisempään<br />
suuntaan.<br />
Espoon palveluyksikön talouden haasteet liittyvät pitkään<br />
jatkuneeseen palveluiden alhaiseen hintatasoon<br />
ja samanaikaiseen lisäresursointeja vaatineeseen työn<br />
vaativuuden kasvuun.<br />
Yhteistyö<br />
Palvelutoimintaan liittyvää yhteistyötä tehdään asiakaskuntien,<br />
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin,<br />
järjestöjen ja yritysten sekä vapaaehtoistoimijoiden<br />
kanssa. Toiminnan kehittämiseksi yhteistyötä tehtiin<br />
etenkin Järvenpään sosiaalisairaalan kanssa. Kansainvälistä<br />
yhteistyötä tehtiin erityisesti Vinkissä ja Espoon<br />
palveluyksikössä.<br />
Uudenmaan palvelualue<br />
Avohoito *<br />
Avohoito (nuoret)<br />
Asiakkaat<br />
6 474<br />
1 047<br />
Hoitovuorokaudet<br />
Avohoitosuoritteet<br />
110 490<br />
10 735<br />
Muutos<br />
h<br />
i<br />
(sis. nuorten vanhemmat ja läheiset)<br />
Korvaushoito **<br />
Laitoshoito ***<br />
321<br />
419<br />
5 635<br />
i<br />
* Espoon A- ja K-klinikka, Kettutien ja Arabianrannan<br />
toimipisteet, Espoon ja Helsingin Vinkit<br />
** sisältyy avohoidon asiakasmäärään<br />
*** Espoon kriisi- ja vieroitushoito<br />
34
Katuklinikan projektisuunnittelija Liisa Osolanus (vas.) tekemässä pikahiv-testiä<br />
ja lääkäri Maarit Rauhala kirjoittamassa lähetettä.<br />
Jarkko Partanen<br />
35
Kehittäminen ja tutkimus<br />
Vuonna 2013 otettiin käyttöön A-klinikkasäätiön kehittämistoiminnan<br />
uusi toimintamalli, jossa tutkimus-,<br />
kehittämis- ja koulutustoimintoja toteutetaan yhtenäisenä<br />
kokonaisuutena. Syksyllä käynnistettiin valmistelut<br />
sähköisten palvelujen liittämiseksi osaksi tätä kokonaisuutta<br />
vuoden 2014 alusta lähtien. Uutta rakennetta<br />
on tarvittu vahvistamaan A-klinikkasäätiön strategian<br />
mukaista yhdessä tekemisen tapaa ja yhdistämään<br />
valtakunnalliset ja palvelualueilla tehtävät sekä palvelutuotannosta<br />
nousevat ja järjestölähtöiset toiminnot<br />
yhdeksi synergiseksi kokonaisuudeksi.<br />
Kehittämisyksikön työntekijämäärä keskustoimistossa<br />
oli toimintavuonna noin 19 henkilötyövuotta. Palvelualueilla<br />
työskenteli kymmeniä työntekijöitä erillishankkeissa<br />
osana omaa päätointa.<br />
Palvelujen ja laadun kehittäminen<br />
Kehittämisyksikkö osallistui toimintavuonna A-klinikkasäätiön<br />
palvelujen ja niiden laadun kehittämiseen.<br />
Toiminnan perustana oli SHQS-laatujärjestelmän rakentaminen.<br />
Säätiön keskeisenä asiakastietojärjestelmänä viimeistä<br />
vuotta toimineen hoitorekisterin sisältämiä tietoja<br />
tuotettiin ja raportoitiin eri tarpeisiin. Päihdeasiakkaan<br />
tilannearvio ja sen ohje julkaistiin Tietopuussa laajemmin<br />
hyödynnettäväksi. Hoidon vaikutusten osoittamisen<br />
tueksi pilotoitiin tilannearvion lyhytversio Missä<br />
mennään. Vuoden aikana valmisteltiin hoitorekisterin<br />
tietosisältöjen ja toiminnallisuuksien siirtämistä uudelle<br />
Mediatri-alustalle. Uudistusprosessiin osallistuttiin erityisesti<br />
tilastoitavien tietosisältöjen näkökulmasta.<br />
Tilauskoulutusten teemoina olivat muun muassa päihdesosiaalityö,<br />
ikääntyneiden päihde- ja mielenterveysongelmat<br />
sekä motivoiva toimintatapa. Osaamisen vahvistamiseksi<br />
jatkettiin mentorointitoimintaa järjestöjen<br />
arviointiverkoston kehittämis- ja koulutustyön ja sitä<br />
tukevan uuden arviointimentorioppaan pohjalta.<br />
Päihdetyön kehittämis- ja tutkimustoiminnan tieto- ja<br />
tukipankki Tietopuuhun avattiin uusi tutkimusreferaatteja<br />
sisältävä Tutkittua-palvelu yhdessä EHYT ry:n<br />
kanssa.<br />
A-klinikkasäätiön kehittäjille ja ulkopuolisille hankekumppaneille<br />
järjestettiin arviointifoorumeita. Niillä<br />
lisättiin muun muassa RAY:n uuteen tuloksellisuus- ja<br />
vaikutusseurantavälineeseen ja Suunta-työkaluun liittyvää<br />
osaamista sekä tarjottiin foorumi A-klinikkasäätiön<br />
kehittäjien keskinäiselle kokemustenvaihdolle.<br />
A-klinikkasäätiön hoito- ja tutkimuseettinen toimikunta<br />
käsitteli vuoden aikana muun muassa yhteistyötä<br />
lääkealan yritysten kanssa, säätiön tulevaa tutkimustoimintaa,<br />
itsemääräämiseen liittyviä lakiuudistuksia sekä<br />
A-klinikkasäätiön arvojen toteutumista käytännön hoitotyössä.<br />
Vuosittaisessa eettisessä foorumissa pohdittiin<br />
lasten suojeluun liittyviä kysymyksiä.<br />
Kehittämisohjelmat<br />
Kehittämisyksikkö tarjosi koordinoivaa ja hallinnoivaa<br />
tukea A-klinikkasäätiön kehittämishankkeille ja huolehti<br />
projektinhallinnan peruskäytännöistä: hankesuunnitelmista,<br />
hakemuksista, selvityksistä, informaatiopalveluista,<br />
projektien seurannasta ja arvioinnista sekä kehittämistuotosten<br />
juurruttamisen ja levittymisen varmistamisesta.<br />
Projektien yleis- ja taloushallinnon siirtyminen<br />
vahvemmin kehittämisyksikön vastuutehtäväksi käynnistettiin<br />
vuoden alussa. Tietopuun hanketietokannan<br />
sisältöjä ja rakennetta alettiin uudistaa vastaamaan<br />
erityisesti RAY:n tuloksellisuus- ja vaikutusseurannan<br />
vaatimuksia.<br />
A-klinikkasäätiön järjestölähtöisen kehittämistoiminnan<br />
perustaa vahvistettiin meneillään olevalla RAY-avusteisella<br />
kehittämisprosessilla. Toimintavuoden aikana<br />
valmisteltiin myös palvelualueilla toteutettavien kehittämishankkeiden<br />
kokonaisvaltaista kartoittamista.<br />
Kehittämisprojektit liittyivät muun muassa huumeisiin,<br />
uusiin palveluihin ja menetelmiin, moniongelmaisuuteen<br />
ja syrjäytymiseen, päihteitä käyttävissä perheissä kasvaviin<br />
lapsiin ja nuoriin sekä sähköisiin palveluihin.<br />
Kehittämistyön tuloksena<br />
• lisättiin kuntodopingin käyttäjiä ja dopingaineiden<br />
haittoja koskevaa tietoa sekä Dopinglinkki.fi -verkkopalvelun<br />
kävijämääriä<br />
• verkostoitiin päihde- ja mielenterveystyön ammattilaisia<br />
ja vertais- ja kokemustoimijoita Verkottaja-foorumeihin<br />
ja valmennusprosesseihin ja lisättiin<br />
KokeNet-palvelussa kouluttautuneiden kokemusasiantuntijoiden<br />
valmiuksia tuottaa sähköistä neuvontapalvelua<br />
• käynnistettiin uutta Lasinen lapsuus -ryhmätoimintaa<br />
ja vahvistettiin päihde- ja mielenterveysjärjestöjen<br />
yhdistettyä osaamista<br />
• kohdattiin ammattilaisten ja vertaisten tiiviin Osis-yhteistyön<br />
avulla noin 200 päihdepalvelujen ulkopuolella<br />
olevaa huumeidenkäyttäjää<br />
• kartoitettiin nuorisoasemalta poisjääneitä asiakkaita,<br />
koulutettiin 50 järjestö- ja kuntasektorin työntekijää<br />
dialogiseen verkostotyöhön ja käynnistettiin Kosketus-<br />
36
pinta-projektin tuloksellisuustutkimus<br />
• lisättiin tietoisuutta C-hepatiitin ehkäisystä, testaamisesta<br />
ja hoidosta, tuotettiin aihepiirin internetsivut<br />
(Seonveressa.fi) sekä toteutettiin valtakunnalliset terveysneuvontapäivät<br />
• valmisteltiin päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman<br />
suunnitelma ja vahvistettiin järjestöjen<br />
keskinäistä tutkimusyhteistyötä<br />
Tutkimustoiminta<br />
EU-rahoitteisessa Paradise-hankkeessa tuotettiin päihdehoidon<br />
asiakkaiden toimintakyvyn ja sen muutosten<br />
arviointiväline (Paradise24Fin-lomake). Pohjoismaisessa<br />
Prison-tutkimuksessa tuotettiin artikkelikäsikirjoitukset<br />
päihdeohjaajien ja vankien näkemyksistä vankiloiden<br />
päihdekuntoutusohjelmista. Yhteinen artikkeli vankiloiden<br />
päihdekuntoutusohjelmien perusteluista Pohjoismaissa<br />
ilmestyi European Journal of Criminology -lehdessä<br />
(6/2013). RIPE-rekisteritutkimuksesta kirjoitettiin<br />
Rikosseuraamuslaitoksen julkaisusarjaa varten käsikirjoitus<br />
päihdepotilaiden hoitojaksoista, sairastavuudesta,<br />
rikoksista ja kuolleisuudesta ajanjaksolla 1990–2009.<br />
Päihdeperheiden palvelukokemuksista ja -tarpeista kirjoitettiin<br />
kaksi artikkelia THL:n julkaisuja varten.<br />
Tutkimustoiminnan tukipalveluissa tuettiin ammattitutkijoiden<br />
ja opinnäytetöitä tekevien opiskelijoiden työtä<br />
tarjoamalla heidän käyttöönsä tutkimusaineistoja ja<br />
huolehtimalla tutkimuslupaprosessista.<br />
Projektisuunnittelija Shirley Hubara esitteli Varjomaailma-verkkopalvelua Päihde- ja mielenterveyspäivillä.<br />
Auli Saukkonen<br />
37
Viestintä<br />
Viestintäyksikkö tuki ja toteutti A-klinikkasäätiön perustehtävää<br />
viestinnän ja vaikuttamistoiminnan keinoin<br />
sekä tuottamalla sähköisiä palveluja. Yksikön työntekijämäärä<br />
vuonna 2013 oli noin neljä henkilötyövuotta sisäisen<br />
ja ulkoisen viestinnän tehtävissä ja noin kahdeksan<br />
henkilötyövuotta sähköisissä palveluissa.<br />
Sisäinen ja ulkoinen viestintä<br />
Viestinnän henkilöstö toimii asiakkaiden, median ja eri<br />
sidosryhmien tietopalveluna. Viestintä edistää A-klinikkasäätiön<br />
toiminnan tunnettuutta ja palvelujen saavu-<br />
Toimittajat työnsä ääressä Päihdetiedotusseminaarissa<br />
Jurmalassa. Kuvassa vasemmalta free-toimittaja<br />
Paula Launonen ja toimittajat Päivi Seppälä STT-Lehtikuvasta<br />
ja Annika Rentola Hufvudstadsbladetista.<br />
tettavuutta. Toimintavuonna 2013 A-klinikka.fi -sivuston<br />
ulkoasu uudistettiin täysin ja sen rakennetta kehitettiin.<br />
Sivuston käyttö kasvoi edellisvuodesta. Taloustutkimuksen<br />
WTM-mittauksen mukaan A-klinikka.fi -kotisivuilla<br />
oli keskimäärin 10 200 yksilöityä kävijää kuukaudessa.<br />
A-klinikka.fi -sivustolla julkaistiin 48 ulkoista tiedotetta.<br />
Näistä kuusi, joista yksi oli Peluurin tiedote, julkaistiin<br />
lisäksi tehostetussa mediajakelussa. Tiedottaminen johti<br />
hyvään näkyvyyteen tiedotusvälineissä. Webnewsmonitorin<br />
seurannan mukaan A-klinikkasäätiö ja sen asiantuntijat<br />
esiintyivät vuoden aikana mediakirjoittelussa<br />
edellisvuotta useammin, yhteensä 624 kertaa. Todellisuudessa<br />
medianäkyvyyttä oli enemmän muun muassa<br />
radiossa ja televisiossa, jotka eivät kuuluneet mediaseurannan<br />
piiriin. Psykososiaalisten aiheiden mediaseurantaa<br />
ammattilaisille ja suurelle yleisölle julkaistiin 180<br />
kertaa, yhteensä noin 900 osuman verran, RSS-syötteenä<br />
A-klinikkasäätiön intranetissä sekä Päihdelinkki-palvelussa.<br />
Viestintäyksikkö koordinoi A-klinikkasäätiön tapahtumanäkyvyyttä<br />
muun muassa Sairaanhoitajapäivillä ja<br />
Päihde- ja mielenterveyspäivillä. Kivenlahti Rockissa säätiön<br />
työntekijät jakoivat janoisille tuhatkunta vesipulloa.<br />
Ulkoasultaan uudistunut päihdealan erikoislehti Tiimi<br />
ilmestyi viisi kertaa vuodessa.<br />
Viestintäyksikkö tukee ja kehittää A-klinikkasäätiön<br />
sisäistä viestintää ja henkilöstön viestintävalmiuksia.<br />
Toimintavuonna julkaistiin uudistunut valtakunnallinen<br />
intranet. Henkilöstön käyttöön ja sidosryhmätoiminnan<br />
tueksi tuotettiin muun muassa vuosiraportti sekä<br />
uudet käyntikortti- ja rekrytointi-ilmoituspohjat. Lisäksi<br />
julkaistiin esite A-klinikkasäätiön strategiasta sekä säätiön<br />
yleisesitteen ruotsin- ja englanninkieliset versiot.<br />
Päihdekeskustelun edistäminen ja päihdetyön profiilin<br />
nostaminen on A-klinikkasäätiön viestinnän keskeinen<br />
tavoite. 29. Päihdetiedotusseminaari järjestettiin<br />
kesäkuussa Jurmalassa, Latviassa. Seminaarin teema<br />
oli Päihteet ja moninaisuus. Seminaariin osallistui 46<br />
henkilöä, ja sen pohjalta julkaistiin välittömästi useita<br />
kymmeniä media-artikkeleja. Myös osallistujapalaute oli<br />
erittäin hyvää. Vuoden 2013 päihdetiedotuspalkinnon<br />
sai A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminta.<br />
Ehkäisevän päihdetyön verkoston kanssa toteutettiin<br />
vaikuttamisviestinnän koulutuspäivä 30:lle alan ammattilaiselle<br />
sekä alettiin tuottaa päihdealan uutiskirjettä.<br />
Järjestöjen kansallista vaikuttamisyhteistyötä tehtiin<br />
muun muassa Kuluttajaparlamentissa sekä EHYTin Tipaton<br />
tammikuu- ja SOSTEn Jokainen meistä -kampanjoissa.<br />
Viestintäyksikkö tuki ja toteutti säätiön asiantun-<br />
Auli Saukkonen<br />
38
tijaviestinnän tehtäviä myös koordinoimalla Nopean<br />
huumetiedon NOPSA-rinkiä, johon liittyi vuoden<br />
aikana parikymmentä uutta jäsentä. Yhteistyössä välitettiin<br />
huumetietoa ammattilaisille ja medialle sekä tehtiin<br />
verkoston toimintaa tunnetuksi julkaisemalla jaettava<br />
esite.<br />
Sähköiset palvelut<br />
Sähköisiä palveluja kehitettiin A-klinikkasäätiön strategian<br />
ja toimintaympäristöstä nousevien tarpeiden<br />
pohjalta. Yhteistyön merkitys korostui toiminnassa.<br />
Käynnistettiin uuden verkkopalvelun, KokeNetin, suunnittelu<br />
ja toteutus osana säätiön Verkottaja-hanketta.<br />
KokeNet-asiantuntijapalveluun rekrytoitiin ja koulutettiin<br />
kymmenen kokemusasiantuntijaa. Asiantuntijayhteistyötä<br />
kansallisessa SADe-sote-hankkeessa jatkettiin<br />
ja aloitettiin kumppanuus SADe-HUS-Mielenterveystalo-projektissa<br />
päihdesisältöjen tuottajana. Uudistettu<br />
Juomisen hallinnan opas julkaistiin sekä A-klinikkasäätiön<br />
Päihdelinkki.fi- että HUS:n Mielenterveystalo.fi<br />
-sivustoilla.<br />
Päihdelinkin toimintavuoden painopisteinä olivat palvelun<br />
arviointi ja oma-apuvälineiden kehittäminen. Uutena<br />
oma-apuvälineenä julkaistiin Raipe rahapelipäiväkirja,<br />
ja uudistettuina Jeppe juomapäiväkirja sekä Juomisen<br />
hallinnan opas. Keskustelulle päihde- ja mielenterveysongelmista<br />
avattiin Lataamo-palsta. Päihdelinkin palveluja<br />
arvioitiin kävijäkyselyllä sekä Laatua verkkoon -arviointityökalulla.<br />
Palveluja markkinoitiin useissa messu- ja<br />
seminaaritapahtumissa. Vuositilastossa Päihdelinkin<br />
kävijämäärä kasvoi noin viidenneksellä edellisvuodesta.<br />
Palvelussa asioi kuukausittain keskimäärin<br />
104 000 yksilöityä kävijää (Google Analytics).<br />
Nuortenlinkkiä markkinoitiin ahkerasti.<br />
Sähköisten palvelujen pyrkimyksenä oli tavoittaa entistä<br />
useampia kansalaisia ehkäisevän ja varhaisvaiheen tuen<br />
piiriin sekä edistää sähköisten ja kasvokkaisten palvelujen<br />
integroimista osaksi asiakkaan palvelujatkumoa.<br />
Suuria kansalaisvirtoja tavoiteltiin Virtuaaliklinikka/<br />
Puheeksioton sähköinen työkalu -hankkeessa. Perusterveydenhuollon<br />
ammattilaisille sekä alan opiskelijoille<br />
järjestettiin Puheeksioton perusteet -verkkokurssitus,<br />
jonka turvin he osaavat tunnistaa alkoholin riskikäyttäjän,<br />
tarjota apua ja tukea sekä ohjata riittävän avun<br />
piiriin. Vuoden 2013 loppuun mennessä kurssille oli<br />
rekisteröity 474 hoitajaa, lääkäriä ja alan opiskelijaa.<br />
Yhteistyöverkostoissa A-klinikkasäätiön sähköiset palvelut<br />
toimi myös kumppanina EHYTin Mobiiliapu-hankkeessa,<br />
jäsenenä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen<br />
Sosiaaliportti-verkkopalvelun toimitusneuvostossa sekä<br />
jäsenenä Lastensuojelun Keskusliiton kansainvälisessä<br />
toimikunnassa. Etenkin Puheeksioton perusteet -kurssituksen<br />
yhteydessä sähköiset palvelut teki yhteistyötä<br />
eri kuntien ja oppilaitosten kanssa. Lisäksi osallistuttiin<br />
Itä-Suomen yliopiston järjestämään Vertaistukiaivoriiheen,<br />
jossa jaettiin osaamista ja kokemuksia vertaistoiminnan<br />
nykytilasta ja kehittämistarpeista.<br />
A-klinikkasäätiön sisäisessä Verkkofoorumissa kehitettiin<br />
asiakaslähtöisyyttä, kustannustehokkuutta ja uusien<br />
viestintäteknologioiden hyödyntämistä muun muassa<br />
markkinoinnissa ja tiedon analysoinnissa. Lisäksi tuotettiin<br />
kirjaa verkkoauttamisesta ja teetettiin loppuvuodesta<br />
siihen liittyen kansalaiskysely.<br />
Aino Majava<br />
39
15–25-vuotiaille suunnattu Nuortenlinkki.fi -verkkopalvelu<br />
avattiin toukokuussa. Palvelua markkinoitiin muun<br />
muassa Google Adwordsissa, IRC-Galleriassa sekä<br />
yleisötapahtumissa. Nuortenlinkissä vieraili touko-joulukuussa<br />
8 938 yksilöityä kävijää.<br />
A-klinikkasäätiön ja Sininauhaliiton yhteisessä Peluuri-palvelussa<br />
tuotettiin tukipalveluja ja välitettiin tietoa<br />
rahapeliongelmien ehkäisystä ja hoidosta. Peluurin<br />
auttavassa puhelimessa vastattiin 1 301 peliaiheiseen<br />
puheluun. Sähköisiin vertaisryhmiin Tuulettimeen ja<br />
Pelivoimapiiriin perustettiin vertaisohjattuja ryhmiä<br />
yhteistyössä info- ja tukipiste Tiltin kanssa. Itseopiskelua,<br />
ammatillista apua ja vertaistukea yhdistelevän Peli poikki<br />
-ohjelman suoritti 133 henkilöä.<br />
40<br />
Peli poikki! Projektisuunnittelija Markus Sjöholm esitteli<br />
Raipe-rahapelipäiväkirjaa Päihde- ja mielenterveyspäivillä.<br />
Aino Majava
Henkilöstöraportti<br />
HENKILÖSTÖSTRATEGIA<br />
A-klinikkasäätiön henkilöstöstrategia vuosille 2012–<br />
2015 muodostuu kolmesta kokonaisuudesta, jotka ovat<br />
työhyvinvoinnin edistäminen, henkilöstöhallinnon kehittäminen<br />
sekä osaamisen kehittäminen. Kokonaisuuksia<br />
on tarkoitus kehittää määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti.<br />
Henkilöstö<br />
Vuonna 2013 A-klinikkasäätiön palveluksessa työskenteli<br />
794 päihdetyön ammattilaista. Valtaosa henkilöstöstä<br />
on vakituisessa ja kokoaikaisessa työsuhteessa.<br />
Työntekijämääriltään suurimmat ammattiryhmät olivat<br />
ohjaajat ja sairaanhoitajat. Alle 30-vuotiaiden työntekijöiden<br />
määrä ja osuus laskivat vuonna 2013, kun taas<br />
yli 60-vuotiaiden määrä ja osuus kasvoivat. Kehitys kulki<br />
tässä suhteessa päinvastaiseen suuntaan kuin vuonna<br />
2012. Sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta<br />
säätiön henkilöstötilanne säilyi ennallaan vuonna 2013.<br />
Säätiön tasa-arvosuunnitelma on laadittu vuonna 2005<br />
ja se päivitetään vuoden 2014 aikana.<br />
A-klinikkasäätiön henkilöstön määrä ja rakenne<br />
Henkilöstö 31.12.2013 (lkm)<br />
Kokoaikaiset<br />
Osa-aikaiset<br />
Vakituiset (%)<br />
Määräaikaiset (%)<br />
Tilapäiset (%)<br />
Osa-aikaeläkkeellä (%)<br />
Tulovaihtuvuus (%)<br />
Uudet työsuhteet (lkm)<br />
Lähtövaihtuvuus (%)<br />
Naiset (%)<br />
Miehet (%)<br />
2013<br />
794<br />
742<br />
52<br />
80<br />
18<br />
2<br />
0<br />
7,2<br />
123<br />
6,5<br />
78<br />
22<br />
2012<br />
782<br />
726<br />
56<br />
77<br />
18<br />
3<br />
1<br />
6,5<br />
119<br />
7,5<br />
78<br />
22<br />
Nuolilla kuvattu muutos on laskettu vertaamalla vuoden<br />
2013 lukuja vuoden 2012 lukuihin. Muutoksen<br />
nousu/lasku on ilmoitettu, mikäli poikkeama vuoden<br />
2012 lukuun on yli 5 %.<br />
Muutos<br />
.....<br />
.....<br />
i<br />
.....<br />
.....<br />
i<br />
i<br />
h<br />
.....<br />
i<br />
.....<br />
.....<br />
A-klinikkasäätiön henkilöstön ammattiryhmäjakauma<br />
2013<br />
* Ohjaajat työskentelevät avohoito-, laitos- ja asumisyksiköissä sosiaalisen tuen, neuvonnan ja ohjauksen tehtävissä vastaten<br />
osaltaan asiakkaiden hoito- ja kuntoutussuunnitelmien toteutumisesta. Ohjaajilla on pääsääntöisesti sosiaali- tai terveydenhuollon<br />
tutkinto.<br />
41
A-klinikkasäätiön henkilöstön ikäjakauma<br />
Henkilöstön palvelusaika<br />
A-klinikkasäätiössä 2013<br />
yli<br />
2013<br />
TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN<br />
Toimintavuonna uudistettiin A-klinikkasäätiön päihdeohjelma<br />
ja otettiin käyttöön varhaisen välittämisen malli. Lisäksi<br />
tuotettiin ikäohjelma, joka otetaan käyttöön vuoden 2014<br />
alussa. Ohjelmien tavoitteena on edistää työntekijöiden<br />
työkykyä ja tukea niin yksilöitä kuin koko työyhteisöä<br />
erilaisten ongelmien havaitsemisessa, puheeksiotossa ja<br />
ratkaisemisessa.<br />
Uudistettu päihdeohjelma<br />
A-klinikkasäätiön päihdeohjelman päämääränä on päihdehaitaton<br />
työpaikka. Päihdeohjelma sisältää selkeät pelisäännöt<br />
päihteistä ja niiden käytöstä. Siinä on täsmennetty<br />
eri henkilöstöryhmien vastuita ja toimintamalleja. Jokainen<br />
henkilöstöön kuuluva vastaa omasta päihdesuhteestaan ja<br />
työkunnostaan. Lisäksi kaikkien toimintaa ohjaa työturvallisuuslaki.<br />
Päihdeasioissa noudatetaan päihdehaittojen ehkäisyn ja<br />
minimoinnin periaatteita. Päihdeohjelmassa on annettu<br />
toimivia malliesimerkkejä toimintatavoista ja erilaisista<br />
sopimuksista. Päihdeohjelma on kokonaisuudessaan luettavissa<br />
A-klinikkasäätiön intranetissa.<br />
Varhaisen välittämisen malli<br />
Osana A-klinikkasäätiön työhyvinvoinnin kehittämistä<br />
tuotettiin varhaisen välittämisen malli. Kyseessä on työkalu<br />
yksilön, työyhteisön ja koko organisaation erilaisten ongelmien<br />
havaitsemiseen, puheeksiottoon ja ratkaisemiseen.<br />
Tavoitteena on aktivoida jokaista säätiön työntekijää<br />
huolehtimaan itsestään, työtoveristaan ja työyhteisönsä<br />
toimivuudesta sekä puuttumaan työhyvinvoinnin riskitekijöihin<br />
mahdollisimman varhain. Mitä varhaisemmin<br />
asia havaitaan ja otetaan puheeksi, sitä paremmat mahdollisuudet<br />
on vaikuttaa myönteiseen kehitykseen.<br />
Ikäohjelma ”Tilaa kokemuksille – tilaa<br />
tulevaisuudelle”<br />
A-klinikkasäätiön ikäohjelman avulla pyritään edistämään<br />
työntekijöiden osaamista ja jaksamista ja pidentämään<br />
työuria. Tavoitteena on myös auttaa työyhteisöjä<br />
näkemään eri-ikäisyys työpaikan voimavarana. Ikäohjelman<br />
avulla säätiö haluaa panostaa työssä viihtymiseen<br />
ja hyvinvointiin.<br />
A-klinikkasäätiön ikäohjelma tarkoittaa käytännössä<br />
työyhteisötaitojen edistämistä, erilaisuuden hyväksymistä<br />
ja eri ikävaiheisiin liittyvien kuormitustekijöiden hallitsemista<br />
tarvittavin tukitoimin ja joustoin. Ikäohjelmaan<br />
osallistuminen on vapaaehtoista.<br />
HaiPro-asiakas- ja työturvallisuuden<br />
seurantajärjestelmä<br />
A-klinikkasäätiössä otettiin keväällä 2013 käyttöön<br />
asiakas- ja työturvallisuuden seurantaan HaiPro-järjestelmä,<br />
joka on ollut jo aiemmin käytössä Järvenpään<br />
sosiaalisairaalassa. Palvelualueiden alue- ja yksikköjohtajat<br />
saivat koulutuksen ohjelman käyttöön ja sen käyttöä<br />
lähdettiin testaamaan kaikilla säätiön palvelualueilla.<br />
42
Aslak-kuntoutus<br />
A-klinikkasäätiö hakee vuosittain Kelalta työntekijöilleen<br />
ryhmämuotoista Aslak-kuntoutuskurssia. Aslak-kuntoutuksen<br />
tavoitteena on työkyvyn pitkäaikainen<br />
paraneminen ja säilyminen silloin, kun työkyvyn heikkenemisen<br />
riskit ovat nähtävissä mutta oireet ovat vielä<br />
lieviä. Kuntoutukseen osallistui vuonna 2013 yhteensä<br />
kymmenen A-klinikkasäätiön työntekijää.<br />
Työhyvinvointikortti<br />
Toimintavuonna uusittiin työhyvinvointikorttikoulutus.<br />
Koulutus vahvisti yhteistä käsitystä työhyvinvoinnista,<br />
jäsensi rooleja ja vastuita ja tuotti käytännönläheisiä<br />
vinkkejä työhyvinvoinnin kehittämiseen työpaikalla.<br />
Koulutukseen osallistui toimintavuonna 30 säätiön<br />
työntekijää.<br />
ParTy-työhyvinvointikysely<br />
A-klinikkasäätiön koko henkilöstölle tehtiin keväällä<br />
2013 Työterveyslaitoksen Parempi työyhteisö (ParTy)<br />
-kysely. Kyselyyn vastattiin aktiivisesti ja vastausprosentiksi<br />
tuli 77.<br />
Kyselyllä luodataan työyhteisön toimivuutta, työilmapiiriä,<br />
henkilöstön hyvinvointia ja kehittämistyön tuloksellisuutta.<br />
Kysely sisälsi ParTyn vakiokysymysten lisäksi<br />
muutaman säätiön tilaa ja strategian toteutumista<br />
arvioivan kysymyksen.<br />
Tuloksia verrattiin Työterveyslaitoksen suomalaisen<br />
vertailuaineiston keskiarvoon ja parhaaseen organisaatiotason<br />
tulokseen Suomessa. A-klinikkasäätiön kokonaistulos<br />
oli selvästi suomalaista keskiarvoa parempi.<br />
Ilmapiiri A-klinikkasäätiössä koettiin kannustavaksi ja arvostavaksi<br />
ja johdon toimintaa arvioitiin keskimääräistä<br />
myönteisemmin. Myös työn iloa koettiin keskimääräistä<br />
enemmän. Tuloksissa oli kuitenkin suurta vaihtelua<br />
A-klinikkasäätiön eri toimipisteiden välillä.<br />
Kaikilla palvelualueilla järjestettiin kyselyn tulosten purkutilaisuudet,<br />
joissa arvioitiin työyhteisön vahvuuksia<br />
ja kehittämiskohteita. Esimiehille järjestettiin erillinen<br />
Kyselystä kehittämiseen -esimieskoulutus.<br />
Kehittämistoimia toteutettiin alueittain seuraavasti:<br />
Hämeen palvelualue<br />
Työhyvinvointikyselyn yksikkökohtaisia tuloksia käsiteltiin<br />
työryhmien omissa kokouksissa tai kehittämispäivissä.<br />
Johtoryhmän tulokset käytiin läpi johtoryhmän<br />
kehittämispäivillä. Koko palvelualueen tuloksia analysoitiin<br />
myös alueen työsuojelutoimikunnassa.<br />
Hämeen palvelualueella kyselyn tulokset olivat melko<br />
hyvät, joskin tuloksiin vaikuttivat selvästi palvelualueen<br />
toiminnan käynnistymiseen liittyneet monet muutokset.<br />
Palvelualueen yhdistämisen ensimmäiset haastavat<br />
kuukaudet näkyivät myös johtoryhmän korkeana<br />
kuormittuneisuutena, mutta toisaalta myös työn imu ja<br />
motivoituneisuus korostuivat tuloksissa. Keskustelussa<br />
korostuivat työn rajaaminen, armollisuus itseä ja muita<br />
kohtaan ja toinen toisista huolehtiminen.<br />
Kooste ParTy-kyselyn tuloksista<br />
Tehtävien ja tavoitteiden tunteminen<br />
4,2 4,0<br />
Työn hallinta: kehittymis- ja vaikutusmahdollisuudet<br />
3,6 3,4<br />
Työstressi*<br />
2,6 2,7<br />
5<br />
4<br />
3<br />
2<br />
1<br />
Työn ilo<br />
4,0 3,7<br />
Toimipisteen toimivuus<br />
3,6 3,6<br />
Kuormitustekijät työssä*<br />
3,3 3,2<br />
Toimipisteen kehittämisaktiivisuus<br />
3,8 3,7<br />
Johdon toiminta<br />
3,3 3,0<br />
Tulokset on esitetty keskiarvona.<br />
*Työtressi ja kuormitustekijät työssä: pienempi arvo on parempi<br />
A-klinikkasäätiö 2013, n=516<br />
Suomen keskiarvo (2009-2012)<br />
Esimiehen toiminta<br />
3,7 3,7<br />
Toimipisteiden välinen yhteistyö<br />
3,2 3,2<br />
43
Jatkotoimina sovittiin, että kehityskeskustelut pidetään<br />
kaikkien henkilöstöön kuuluvien kanssa vähintään kerran<br />
vuodessa ja useimmissa yksiköissä pidetään lisäksi<br />
ryhmäkehityskeskustelut. Yksiköitä rohkaistiin ottamaan<br />
keskusteluun omia kyselytuloksista johdettuja kehittämiskohteita<br />
liittyen esimerkiksi työn rajaamiseen,<br />
toiminnan suunnitteluun ja virkistäytymiseen. Työssä<br />
jaksamiseen kiinnitetään jatkossakin paljon huomiota.<br />
Itä-Suomen palvelualue<br />
Työhyvinvointikyselyn vastauksia käsiteltiin yksiköittäin,<br />
minkä jälkeen kaikissa yksiköissä kartoitettiin yksikkökohtaiset<br />
kehittämiskohteet. Niistä tehtiin kooste<br />
palvelualueen johtoryhmälle.<br />
Vastausten perusteella yksiköissä oli työn iloa ja intoa.<br />
Työntekijät kokivat yksikön työilmapiirin hyväksi, kun<br />
työ on organisoitu mallikkaasti ja kun on aikaa tehdä<br />
työ hyvin. Toimivien tiimien merkitys koettiin erittäin<br />
tärkeäksi. Toisaalta syksyn 2013 vaikea taloustilanne ja<br />
vuodelle 2014 suunnitellut toimintojen supistamiset<br />
erityisesti Kouvolan alueella heijastuivat henkilöstön<br />
jaksamiseen ja hyvinvointiin.<br />
Yksikköjen kehittämiskohteiden koostetta jatkotyöstettiin<br />
palvelualueen yhteistoimintatyöryhmässä. Henkilöstön<br />
työhyvinvoinnin kannalta tärkeimmiksi toimiksi<br />
todettiin tiimisopimusten päivittäminen, työryhmien<br />
pelisääntöjen kirkastaminen ja esimiesten osaamisen<br />
vahvistaminen. Yhteistoimintatyöryhmä uudistaa palvelualueen<br />
tiimisopimukset kevään 2014 aikana. Esimiesten<br />
koulutukseen paneudutaan yhteisillä kehittämispäivillä.<br />
Lisäksi tavoitteena on, että mahdollisimman moni<br />
alueen esimiehistä kävisi johtamisen erikoisammattitutkintoon<br />
johtavan koulutuksen.<br />
Järvenpään sosiaalisairaala<br />
Työhyvinvointikyselyn tulokset olivat sosiaalisairaalassa<br />
A-klinikkasäätiön kärkipäätä viime vuosien mittavista<br />
yt-toimista huolimatta. Kyselyn tulokset käytiin läpi<br />
koko henkilökunnan yhteisessä tilaisuudessa. Tulosten<br />
käsittelyä jatkettiin esimiesten johdolla yksikkökokouksissa,<br />
joihin osallistui myös sairaalan palvelujohtaja.<br />
Kyselyn tuloksiin liitettiin yksikkökohtaiset työterveyshuollon<br />
tekemien työyhteisötarkastusten tulokset. Yksikkökokouksissa<br />
kehittämiskohteille sovittiin aikataulut<br />
ja vastuuhenkilöt.<br />
Sosiaalisairaalan työhyvinvoinnin kehittämiskohteet liittyivät<br />
hyvän työhyvinvoinnin tason ylläpitoon, yhteisen<br />
ymmärryksen lisäämiseen ja kokous- ja päätöksentekorakenteen<br />
selkeyttämiseen. Kehittämiskohteita ovat<br />
muun muassa työn kuormittavuuden vähentäminen<br />
työn hyvällä suunnittelulla ja johtamisella, oman työn<br />
merkityksen lisääminen osana kokonaisuutta, omien<br />
vaikutusmahdollisuuksien selkiyttäminen ja tehokkaan<br />
vuorovaikutuksen ja keskinäisen luottamuksen lisääminen.<br />
Länsi-Suomen palvelualue<br />
Työhyvinvointikyselyn tulokset purettiin työryhmissä, ja<br />
samassa tilaisuudessa käsiteltiin myös SHQS-laatujärjestelmän<br />
itsearvioinnista nousseet teemat.<br />
Työryhmissä päätettiin kehittämisen strategisista tavoitteista,<br />
suunnitelmasta, sen toteutuksesta, aikataulusta,<br />
vastuuhenkilöstä ja seurannasta ja arvioinnista. Sovitut<br />
asiat koottiin taulukkomuotoon, josta voidaan seurata,<br />
mitä on tehty ja mitä on vielä tekemättä. Ensimmäiset<br />
arvioinnit on tehty maaliskuussa 2014. Asetettujen<br />
tavoitteiden toteutumista käsitellään myös toukokuussa<br />
alueen yhteistyötoimikunnan kokouksessa.<br />
Länsi-Suomen tuloksissa oli suuria eroja työhyvinvoinnissa<br />
eri yksiköiden kesken. Näyttää kuitenkin siltä, että<br />
matalimmalla tasolla olleen yksikön työhyvinvointi on<br />
parantunut määrätietoisen työn tuloksena. Siihen ovat<br />
osallistuneet aktiivisesti sekä esimiehet että työryhmän<br />
jäsenet.<br />
Pirkanmaan palvelualue<br />
Työhyvinvointikyselyn tulokset käsiteltiin palvelualueen<br />
johtoryhmässä ja palveluyksiköiden tulokset kussakin<br />
yksikössä. Tuloksia on käsitelty myös alueen työsuojelutoimikunnassa.<br />
Työterveyshuollon kanssa on sovittu<br />
yksikkökohtaisista työpaikkaselvityksistä.<br />
Kyselyn tulosten ja työpaikkaselvitysten pohjalta valitaan<br />
muutamia kehittämiskohteita. Ne liittyvät myös<br />
SHQS-laatujärjestelmään, mitä kautta kehittämiskohteille<br />
on määritelty tavoitteet, aikataulut ja vastuuhenkilöt.<br />
Uudenmaan palvelualue<br />
Työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella Uudenmaan<br />
palvelualueella kehittämiskohteiksi valittiin seuraavat<br />
toimet: työprosessien kuvaaminen kevään ja kesän<br />
2014 aikana, tehtävänkuvausten laatiminen yksikköjohtajille,<br />
lähiesimiehille, sairaanhoitajille, lähihoitajille,<br />
sosiaaliterapeuteille ja -ohjaajille sekä sihteereille, palvelualueen<br />
sisäisen työkierron kehittäminen, koulutuspalautteiden<br />
hyödyntäminen sekä tiedonkulun parantaminen<br />
ja varmistaminen.<br />
Keskustoimisto<br />
Työhyvinvointikyselyn tulokset purettiin yksiköittäin. Tulosten<br />
perusteella keskustoimiston johtamis- ja yksikkö-<br />
44
akennetta päätettiin kehittää selkeämmäksi siten, että<br />
sähköisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen liittyvät<br />
tiimit siirtyivät osaksi kehittämisyksikköä. A-klinikkasäätiön<br />
sisäiselle ja ulkoiselle viestinnälle raivattiin oma,<br />
aiempaa selkeämpi rooli.<br />
Työterveyshuolto<br />
A-klinikkasäätiön työterveyshuoltoa on vuoden 2012<br />
alusta koordinoinut Mehiläinen Oyj. Vuonna 2013 korostettiin<br />
ennaltaehkäisevän ja työyhteisön hyvinvointia<br />
edistävän toiminnan merkitystä sekä sairauspoissaolojen<br />
jatkuvaa seurantaa varhaisen välittämisen mallin<br />
avulla.<br />
A-klinikkasäätiön työterveyshuoltopalveluihin kuuluu<br />
lakisääteisten ennaltaehkäisevien palvelujen lisäksi yleislääkäritasoinen<br />
sairaanhoito. Vuonna 2013 työntekijät<br />
kävivät lääkärien ja työterveyshoitajien vastaanottokäynneillä<br />
yhteensä 1 963 kertaa 1 . Työterveyshuollon<br />
kustannukset olivat 566 euroa/henkilö (brutto).<br />
Työterveyspalvelujen kustannukset on eritelty ennaltaehkäisevään<br />
työterveyshuoltoon (KL1) ja sairaudenhoitokustannuksiin<br />
(KL2) 2 . Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon<br />
kustannukset vaihtelevat vuosittain johtuen<br />
muun muassa tehtyjen työpaikkaselvitysten sekä<br />
ikäryhmätarkastuksiin ja muihin terveys- ja seurantakäynteihin<br />
osallistuneiden määrän vaihtelusta.<br />
Työhyvinvointipäivä<br />
Syyskuussa järjestettiin koko A-klinikkasäätiön henkilöstön<br />
yhteinen työhyvinvointipäivä Lahden Messilässä.<br />
Tapahtumassa palkittiin Fiksummin arjessa -kilpailun<br />
voittajat.<br />
HENKILÖSTÖHALLINNON<br />
KEHITTÄMINEN<br />
Järjestäytyminen<br />
A-klinikkasäätiö on työnantajana järjestäytynyt Sosiaalialan<br />
Työnantajat ry:hyn, joka on Elinkeinoelämän<br />
keskusliiton EK:n jäsenliitto.<br />
Työehtoja koskevissa neuvotteluissa A-klinikkasäätiön<br />
sopimuskumppanina työntekijäpuolella on Julkisten ja<br />
hyvinvointialojen liitto JHL, Sosiaalialan korkeakoulutettujen<br />
ammattijärjestö Talentia ja Terveys- ja sosiaalialan<br />
neuvottelujärjestö TSN.<br />
A-klinikkasäätiön JHL:oon järjestäytyneet työntekijät<br />
kuuluvat A-klinikkasäätiön työntekijät ry:hyn (JHL 517).<br />
A-klinikkasäätiön työntekijät ry:n pääluottamusmies oli<br />
toimintavuonna Virpi Lecklin ja varapääluottamusmies<br />
Esko Rytkönen. Alueellisia luottamusmiehiä oli seitsemän.<br />
TSN:n alueellisia luottamusmiehiä oli viisi, joista<br />
Lolan Lindroos toimi samalla myös pääluottamusmiehenä<br />
ja Sari Rissanen varapääluottamusmiehenä. Talentian<br />
alueellisia luottamusmiehiä oli neljä, joista Kalervo<br />
Sarha toimi samalla myös pääluottamusmiehenä ja<br />
Pinja Rislakki varapääluottamusmiehenä.<br />
Työsuojelu- ja yt-toiminta<br />
A-klinikkasäätiön työsuojelutoimikunta kokoontui<br />
toimintavuoden aikana kuusi kertaa. Työsuojelutoimikunnassa<br />
on neljä työntekijöiden valitsemaa jäsentä ja<br />
kaksi varajäsentä sekä kaksi työnantajajäsentä. Työsuojelutoimikunnan<br />
puheenjohtajana toimi toimintavuonna<br />
Itä-Suomen palvelualueen toimistosihteeri Oivi Joffel.<br />
Valtakunnallisena työsuojeluvaltuutettuna toimi Sonja<br />
Eerola (sairaanhoitaja, Itä-Suomen palvelualue).<br />
1 Muutettu koskemaan vain vastaanottokäyntejä, vuoden 2012 raportissa olivat mukana vastaanottokäynnit ja<br />
muut kontaktit.<br />
2 Työterveyshuollon palvelut kohdistuvat työolosuhteisiin, työyhteisöön tai yksittäiseen työntekijään. Näistä aiheutuvat<br />
kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan: Korvausluokkaan I (KL1) kuuluvat ehkäisevän toiminnan<br />
ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esim. työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä,<br />
terveystarkastuksista ja ensiapuvalmiuden ylläpitämisestä. Korvausluokkaan II (KL2) kuuluvat työterveyshuollon<br />
lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset.<br />
Laji Yhteensä euroa Euroa/työntekijä<br />
KL1 166 080,00 225,95<br />
KL2 241 090,00 328,00<br />
Muu 8 756,00 11,90<br />
Yhteensä 415 926,00 565,85<br />
45
Työsuojelun toimintaohjelmassa painottuivat vuoden<br />
aikana työsuojeluosaamisen kehittäminen, uhka- ja väkivaltatilanteiden<br />
hallinta sekä työhyvinvoinnin ylläpito ja<br />
kehittäminen.<br />
Työsuojelupäällikkönä toimi palvelujohtaja Timo Väisänen<br />
(Järvenpään sosiaalisairaala) ja varatyösuojelupäällikkönä<br />
hallintojohtaja Raimo Viiansuo (keskustoimisto).<br />
A-klinikkasäätiön yhteistoimintaeliminä ovat paikalliset<br />
yt-kokoukset ja säätiön valtakunnallinen yhteistoimintaneuvottelukunta<br />
SVYNK.<br />
Valtakunnallinen yhteistoimintaneuvottelukunta<br />
SVYNK kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa.<br />
SVYNK:ssä on kuusi työntekijöiden valitsemaa jäsentä<br />
ja kolme varajäsentä, kolme työnantajajäsentä ja kaksi<br />
varajäsentä. A-klinikkasäätiön valtakunnallisen yhteistoimintaneuvottelukunnan<br />
työhön on kutsuttu osallistumaan<br />
myös työntekijäliittojen pääluottamusmiehet<br />
sekä työsuojelutoimikunnan edustaja. Toimintavuonna<br />
neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi Minna Suomi<br />
(sairaanhoitaja, Itä-Suomen palvelualue).<br />
SVYNK:n työskentelyn painopisteiksi toimikaudella<br />
2012–2013 määriteltiin työhyvinvoinnin seuranta ja<br />
monipuolinen tukeminen, yhteistyön tiivistäminen työsuojelutoimikunnan<br />
kanssa, yhteistoiminnan kehittymisen<br />
ja yhteistoimintakäytäntöjen tukeminen palvelualueilla<br />
ja A-klinikkasäätiön sisäiset päihdelinjaukset.<br />
Työehtosopimuksen uusiminen<br />
A-klinikkasäätiön henkilöstöhallinto osallistui yksityisen<br />
sosiaalipalvelualan työehtosopimukseen nivelletyn<br />
säätiön oman työehtosopimuksen uusimisprosessiin.<br />
Työehtosopimus on tärkein säätiöllä noudatettavia<br />
työn ehtoja ja työskentelyä ohjaava sopimus. Neuvotteluja<br />
käytiin koko vuosi 2013 ja niiden tulokset olivat<br />
hedelmälliset. Säätiöllä jatketaan omalla työehtosopimuksella<br />
myös toimintavuonna 2014. Järvenpään<br />
sosiaalisairaalassa noudatetaan jatkossakin terveyspalvelualan<br />
työehtosopimusta.<br />
Työsuojelu- ja yhteistoimintaelinten yhdistäminen<br />
A-klinikkasäätiön yhteistoimintaelin SVYNK (A-klinikkasäätiön<br />
valtakunnallinen yhteistoimintaneuvottelukunta)<br />
ja työsuojelutoimikunta päätettiin 11.9.2013 yhdistää<br />
yhdeksi toimielimeksi, joka sai nimekseen A-klinikkasäätiön<br />
yhteistyötoimikunta (AKSYT). Uusi toimikunta<br />
aloittaa toimintansa vuoden 2014 alussa.<br />
AKSYT-foorumilla luodaan A-klinikkasäätiölle nykyaikainen<br />
tapa käsitellä työsuojelu- ja yhteistoiminta-asioita.<br />
AKSYT-foorumin odotetaan kehittyvän työnantajan<br />
ja työntekijäpuolen välisen vuoropuhelun avoimeksi<br />
viestikanavaksi, jossa on mahdollista käsitellä yhteisiä<br />
pelisääntöjä, henkilöstöohjelmia ja henkilöstöohjeita.<br />
SHQS-laatujärjestelmä<br />
A-klinikkasäätiöllä on valittu laadunhallinnan järjestelmäksi<br />
SHQS (Social and Health Quality Service)<br />
joka on ISO 9001 -laatujärjestelmään verrannollinen<br />
sosiaali- ja terveyssektorille räätälöity laadunhallintajärjestelmä.<br />
SHQS osallistaa koko henkilöstön laadun<br />
kehittämistyöhön, tukee johtamistoimintaa sekä laadunhallinnan<br />
juurruttamista jokapäiväiseen työhön.<br />
Tavoitteena on saada virallinen SHQS-laaduntunnustussertifikaatti<br />
vuoden 2015 alkupuolella. Vuonna 2013<br />
tehtiin johtamisen ja yhteisillä kriteereillä itsearvioinnit<br />
sekä nimettiin organisaation ydinprosesseiksi johtaminen,<br />
asiakassuhteet, palvelutuotanto ja tukipalvelut.<br />
Kaikki A-klinikkasäätiön johtajat ja päälliköt koulutettiin<br />
SHQS- laatujärjestelmän perusasioihin ja 14 henkilöä<br />
kävi SHQS sisäinen auditoija -koulutuksen.<br />
HR-ohjeistuksia<br />
Vuonna 2013 jatkettiin HR-ohjeistusten lakisääteisiä<br />
päivityksiä sekä laadittiin uusia, kaikille yhteisiä HR-ohjeistuksia.<br />
Valmiit suunnitelmat ja ohjeistukset siirrettiin<br />
intranetin henkilöstöhallinto-osioon, jossa ne ovat helposti<br />
työntekijöiden käytettävissä.<br />
JET-koulutus<br />
Vuonna 2012 alkanut johtamisen erikoisammattitutkintoon<br />
johtava JET-koulutus eteni vuonna 2013 keskittyen<br />
henkilöstöjohtamiseen. Koulutukseen osallistui<br />
57 säätiön johtajaa ja esimiestä. JET-opintoihin liittyvät<br />
kehittämistehtävät liittyivät henkilöstöjohtamisen kehittämiseen<br />
ja niiden tuotoksia hyödynnetään tulevaisuudessa.<br />
HR-tunnusluvut osaksi johdon raportointia<br />
Henkilöstöhallinnon kehittämisen yhtenä perusajatuksena<br />
oli vuonna 2012 löytää mittarit, joilla henkilöstön<br />
tilaa ja tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta voitaisiin<br />
seurata, mitata ja arvioida.<br />
46
A-klinikkasäätiölle valittiin vuorovuosina toistettavat<br />
mittarit työhyvinvointi- ja työfiiliskyselyiden pohjalta.<br />
Työfiiliskysely toteutetaan ensimmäisen kerran keväällä<br />
2014 osana koko henkilöstölle suunnattua työhyvinvoinnin<br />
ja työkyvyn verkkoaivoriihtä.<br />
Henkilöstön uusiutuminen ja kehittäminen<br />
- tulovaihtuvuus 7,2 % (6,5 %)<br />
- lähtövaihtuvuus 6,5 % (7,5 %)<br />
Tulovaihtuvuus kertoo uusrekrytoinneista ja lähtövaihtuvuus<br />
organisaatiosta eri syistä lähteneistä. A-klinikkasäätiön<br />
palvelukseen rekrytoitiin toimintavuonna<br />
123 (119) uutta työntekijää. Vaihtuvuus kertoo jossain<br />
määrin muun muassa työtyytyväisyydestä, työhyvinvoinnista<br />
ja urakierron mahdollisuuksista. Vaihtuvuudelle ei<br />
ole esitettävissä mitään täsmällistä tavoitetasoa, mutta<br />
esimerkiksi joillakin toimialoilla on pidetty lähtökohtana<br />
noin 10 prosentin tulo- ja lähtövaihtuvuutta. Tällöin organisaatiossa<br />
on riittävä pysyvyys mutta kuitenkin myös<br />
jonkin verran vaihtuvuutta.<br />
Työhyvinvointi<br />
A-klinikkasäätiön ParTy-kyselyn aihealueet yhdistettiin<br />
neljäksi avainluvuksi, jotka antavat kokonaiskuvan<br />
työyhteisön tilasta ja toimivuudesta sekä henkilöstön<br />
hyvinvoinnista.<br />
Avainluvut (1–5)<br />
Henkilöstön hyvinvointi 3.8 3.6<br />
Työn perusedellytykset 3.5 3.4<br />
Työyhteisön toimivuus 3.6 3.5<br />
Työyhteisön<br />
kehittämisedellytykset 3.6 3.4<br />
Yhteensä 3.6 3.5<br />
Sairauspoissaolot<br />
A-klinikkasäätiö<br />
Suomen<br />
keskiarvo<br />
Sairauspoissaoloprosentti oli vuonna 2013 yhteensä<br />
4,4 % (4,5 %).<br />
Sairauspoissaoloprosentti määritellään sairauspäivien<br />
suhteesta organisaation työntekijämäärään, kerrottuna<br />
työvuoden päivillä (365). Keskimääräistä useampi työntekijä<br />
on ollut sairauslomilla, kun poissaolojen osuus on<br />
jatkuvasti yli 4–5 % teoreettisesta säännöllisestä työajasta.<br />
A-klinikkasäätiössä sairauspoissaolot ovat hieman<br />
keskimääräistä suuremmat. Säätiöllä painottuvat lyhyet<br />
1–3 päivän mittaiset sairauslomat 71 % (71 %) ja 4–30<br />
päivän pituiset keskipitkät sairauslomat 25 % (25 %)<br />
pitkien yli 30 päivän sairauslomien ollessa vähemmistössä<br />
4 % (4 %).<br />
Eniten sairauspoissaoloja A-klinikkasäätiössä aiheuttivat<br />
tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (25,1 %) ja mielenterveyden<br />
häiriöt (25,1 %) sekä kolmanneksi eniten<br />
hengityselinten sairaudet (12,7 %).<br />
Työkyvyttömyyseläkkeet<br />
A-klinikkasäätiön työkyvyttömyyseläkkeiden riskisuhde<br />
oli vuonna 2013 yhteensä 1.78 (0.52).<br />
Kullekin vuodelle lasketaan myönnettyjen eläkkeiden<br />
perusteella riskisuhde, joka kuvaa yritykseen kohdentuvaa<br />
työkyvyttömyysriskiä suhteessa keskimääräiseen<br />
työkyvyttömyysriskiin. Kahden vuoden riskisuhteen<br />
keskiarvo määrää yrityksen maksuluokan. Alle 1:n oleva<br />
riskisuhde on hyvä ja se tarkoittaa sitä, että työeläkkeiden<br />
maksuluokka ei nouse.<br />
A-klinikkasäätiöllä on ollut pitkään hyvä tilanne työkyvyttömyyseläkkeiden<br />
ja TyEl-maksun suhteen. Työkyvyttömyyseläkkeelle<br />
siirtyi vuonna 2013 yhteensä 4 (3)<br />
A-klinikkasäätiön työntekijää. Keskimääräinen työkyvyttömyyseläkeikä<br />
oli 52,2 (57,7) vuotta.<br />
Työkyvyttömyyseläkkeiden eläkemeno oli 333 353<br />
(100 387) euroa. A-klinikkasäätiön TyEl-maksuluokka oli<br />
4 (3 vuonna 2012). Maksuluokka on ollut pitkään alle<br />
lisämaksuneutraalin maksuluokan 4. Nyt TyEL-maksuluokka<br />
ja sitä kautta A-klinikkasäätiön työeläkemaksut<br />
kuitenkin ovat nousussa. Asiaan pyritään vaikuttamaan<br />
uudella varhaisen välittämisen mallilla ja A-train Efekti<br />
työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisy -hankkeella<br />
(2012–2014).<br />
Keskimääräinen vanhuuseläkeikä oli 63,9 (64,3 vuotta)<br />
ja vanhuuseläkkeelle siirtyi toimintavuonna 11 (20)<br />
henkilöä.<br />
OSAAMISEN VAHVISTAMINEN<br />
Osaamisen vahvistamista varten laadittiin koulutus- ja<br />
työnohjaustoiminnan kehittämissuunnitelma vuosiksi<br />
2013–2014. Kehittämistyön koordinoinnista vastasi<br />
koulutus- ja työnohjausryhmä (Koty) koulutustoiminnan<br />
vastuuhenkilön johdolla. Koty-työryhmässä oli<br />
edustus jokaiselta palvelualueelta.<br />
47
Työryhmässä suunniteltiin ja koordinoitiin säätiön<br />
koulutus-, työnohjaus-, konsultaatio- ja mentorointitoimintaa<br />
ja tehtiin siihen liittyvää työnjakoa. Samalla<br />
työryhmä toimi kaikkien A-klinikkasäätiön kouluttajien<br />
yhteistyöelimenä, jossa voitiin muun muassa jakaa<br />
toimivia toimintatapoja työskentelyn tueksi. A-klinikkasäätiön<br />
strategian mukaisesti yhtenä kantavana ajatuksena<br />
toiminnan kehittämisessä oli kumppanuusteema<br />
koskien sekä säätiön sisäistä yhteistyötä että ulospäin<br />
suuntautuvaa yhteistyötä.<br />
Koulutustoiminnan – sisältäen työnohjaustoiminnan<br />
ja muun osaamisen vahvistamisen – kehittämistyön<br />
tavoitteena oli yhdenmukaistaa ja vahvistaa A-klinikkasäätiön<br />
keskustoimiston ja palvelualueiden toimintaa<br />
sekä niiden sisäistä ja ulkoista yhteistyötä. Toiminnan<br />
painopisteeksi valittiin säätiön oman henkilöstön ja sen<br />
keskeisten verkostokumppanien osaamisen ja osaamisen<br />
vaihdon vahvistaminen. Toimintavuoden aikana<br />
kerättiin kehittämistyön lähtökohdaksi ammatti-, työryhmä-<br />
ja työmuotokohtaisia toteutuneita koulutuksia.<br />
Niiden pohjalta ryhdyttiin laatimaan koulutusohjelman<br />
luonnosta, jota kehitettiin Koty-työryhmässä ja kouluttajien<br />
toukokuun työkokouksessa.<br />
Osaamisen vahvistamiseksi Itä-Suomen palvelualueella<br />
ja Järvenpään sosiaalisairaalassa aloitettiin päihdetyön<br />
ammattitutkinnon ja Stoppareissa lasten ja nuorten<br />
erityisohjaajan ammattitutkinnon suorittaminen. Psykiatrisen<br />
hoidon erikoisammattitutkintoa suunniteltiin<br />
vuosiksi 2014–2015. Ammattitutkintojen avulla koulutuskokonaisuudet<br />
voitiin räätälöidä vastaamaan omia<br />
tarpeita. Koulutukset toteutettiin yhteistyössä Seurakuntaopiston<br />
kanssa.<br />
Työmuotokohtaisia työkokouksia järjestettiin nuorisoasemien<br />
ja toimisto- ja taloushallinnon työntekijöille.<br />
Työkokoukset suunniteltiin ja toteutettiin osallistujien ja<br />
koulutustoiminnan vastuuhenkilön yhteistyönä.<br />
SHQS-laadunhallintatyön ja JET-koulutuksen kehittämistehtävät<br />
vaikuttivat merkittävästi osaamisen vahvistamisen<br />
kehittämistyöhön. Laadunhallinta edellyttää<br />
A-klinikkasäätiöltä jatkossa koulutusohjelman, koulutussuunnitelman,<br />
prosessikuvauksen ja koulutusstrategian<br />
tekemistä. Koty-työryhmän tehtävänä oli huolehtia<br />
henkilöstön osaamiseen liittyvien prosessien ja hankkeiden<br />
hyödyntämisen koordinoinnista.<br />
1 Laura Jäppinen 2<br />
Marika Leppänen<br />
48
1. A-klinikkasäätiön viimeinen työsuojelutoimikunta:<br />
kuvassa (ylärivissä vasemmalta) Heli Kainulainen, Ulla<br />
Hiljanen, Sonja Eerola, Satu Koivu ja Virpi Lecklin. Alarivissä<br />
vasemmalta Timo Väisänen, Oivi Joffel ja Lauriina<br />
Peräjärvi.<br />
2. Sulkavan Soutujen yhteydessä palkittiin soutumestareita<br />
eli kymmenen kertaa tapahtumaan osallistuneita.<br />
He olivat (kuvassa vasemmalta) Oivi Joffel, Pirjo Kelkka,<br />
Maria Töyrylä ja Kari Väkeväinen.<br />
3. A-klinikkasäätiön hallituksen jäsenet Virpi Lecklin, Airi<br />
Partanen ja Jarmo Littunen iloisissa joulutunnelmissa.<br />
3 Aino Majava<br />
49
Tilastotaulukot 2013<br />
A-klinikat<br />
Hämeen<br />
palvelualue<br />
Itä-Suomen<br />
palvelualue<br />
Hämeenlinna Lahti Hamina Karhula Kotka Kouvola Mikkeli Myllykoski Myllykoski<br />
avokunt.<br />
ASIAKKAITA 705 1146 333 778 568 820 714 164 51<br />
joista<br />
- uusia 238 328 93 210 161 305 150 59 27<br />
% 34 29 28 27 28 37 21 36 53<br />
- naisia 202 326 98 240 177 255 177 42 17<br />
% 29 28 29 31 31 31 25 26 33<br />
- alle 30-vuotiaita 174 275 67 172 166 213 156 25 7<br />
% 25 24 20 22 29 26 22 15 14<br />
- yli 60-vuotiaita 87 146 52 118 50 119 123 36 9<br />
% 12 13 16 15 9 15 17 22 18<br />
ASIOINTIKERTOJA 5175 11615 3873 7284 5929 6714 6631 1288 104<br />
SUORITTEET YHT. 8263 11615 5382 10964 9559 9097 7926 1721 1080<br />
joista<br />
- yksilötapaamisia 3024 3290 1155 2242 1722 3148 2369 480 4<br />
% 37 28 21 20 18 35 30 28 0<br />
- pari/perhetapaamisia 209 89 126 132 97 366 63 26 0<br />
% 3 1 2 1 1 4 1 2 0<br />
- ryhmätapaamisia 760 1844 213 614 352 1952 868 232 523<br />
% 9 16 4 6 4 21 11 13 48<br />
- päivystyskäyntejä 1151 5344 2472 5540 4994 1691 2713 542 0<br />
% 14 46 46 51 52 19 34 31 0<br />
- kotikäyntejä 63 4 25 36 32 27 4 12 0<br />
% 1 0 0 0 0 0 0 1 0<br />
Nuorisoasemat<br />
Espoo Helsinki Tampere Turku Kaikki Kaikki<br />
2013 2012<br />
ASIAKKAITA 531 516 408 209 1664 1958<br />
joista<br />
- vanhempia 193 108 81 36 418 524<br />
% 36 21 20 17 25 27<br />
- muita 4 12 20 9 45 56<br />
% 1 2 5 4 3 3<br />
- uusia 314 312 291 140 1057 914<br />
% 59 60 71 67 64 66<br />
NUORIA 334 396 307 164 1201 1378<br />
joista<br />
- tyttöjä 179 185 117 68 549 597<br />
% 54 47 38 41 46 43<br />
- alle 20-vuotiaita 209 81 88 32 410 573<br />
% 63 20 29 20 34 42<br />
ASIOINTIKERTOJA 3333 3370 1548 2021 10272 11970<br />
SUORITTEITA YHT. 4574 6161 1857 3894 16486 18069<br />
joista<br />
- yksilötapaamisia 2081 2991 1193 1749 8014 8365<br />
% 45 49 64 45 49 46<br />
- pari/perhetapaamisia 1615 455 296 272 2638 3082<br />
% 35 7 16 7 16 17<br />
- ryhmätapaamisia 384 941 100 696 2121 2623<br />
% 8 15 5 18 13 15<br />
- päivystyskäyntejä 0 276 23 4 303 241<br />
% 0 4 1 0 2 1<br />
- kotikäyntejä 0 2 0 0 2 14<br />
% 0 0 0 0 0 0<br />
50
Länsi-Suomen<br />
palvelualue<br />
Pirkanmaan<br />
palvelualue<br />
Uudenmaan<br />
palvelualue<br />
Kokemäki Salo Turku Sastamala Tampere Espoo Kaikki Kaikki<br />
2013 2012<br />
545 922 1239 349 1462 755 10551 10966<br />
233 233 423 84 557 239 3305 3439<br />
43 25 34 24 38 32 31 31<br />
217 283 424 103 445 249 3254 3401<br />
40 31 34 30 31 33 31 31<br />
180 153 153 74 186 176 2177 2277<br />
33 17 12 21 13 23 21 21<br />
46 229 180 57 171 49 1472 1522<br />
8 25 15 16 12 6 14 14<br />
2441 8583 8492 2303 11375 4086 85893 87139<br />
5364 13022 11057 3605 14876 5534 119065 120042<br />
2039 4371 6415 1531 11137 1488 44415 44865<br />
38 34 58 42 75 27 37 37<br />
1160 325 460 99 236 76 3464 3714<br />
22 2 4 3 2 1 3 3<br />
172 846 828 683 637 879 11403 11041<br />
3 6 7 19 4 16 10 9<br />
1 1791 257 226 1621 1266 29609 30624<br />
0 14 2 6 11 23 25 26<br />
81 868 6 57 0 2 1217 1268<br />
2 7 0 2 0 0 1 1<br />
Tampereen A-klinikan päiväkatkaisuosastolla oli 122 asiakasta ja 1008 asiointikertaa.<br />
Päivätoimintayksiköissä oli asiakkaita 1029 ja asiointikertoja 32 536 (2012: 1028 asiakasta,<br />
32 769 asiointikertaa). A-klinikkasäätiöllä oli myös 98 itsemaksavaa asiakasta, joilla 558 asiointikertaa.<br />
Asiointikerta: Asiointikerralla tarkoitetaan asiakkaan yhtä avohoitopäivää, johon voi sisältyä<br />
yksi tai useampia palvelutapahtumia.<br />
Suorite: Yksi avohoidon suorite vastaa tavallista palvelutapahtumaa yhden työntekijän luona.<br />
Yhdestä palvelutapahtumasta voi kertyä yksi tai useampi suorite riippuen käytetyn ajan ja<br />
työntekijäresurssin määrästä.<br />
51
Selviämis- ja<br />
katkaisuhoitoasemat<br />
Hämeenlinna<br />
katkaisuh.<br />
Pitkämäen<br />
kunt.yks.<br />
Lahti<br />
Kotkan<br />
hoivakatkaisuh..<br />
Kotkan<br />
katkaisuhoitoas.<br />
Kotkan<br />
selviämisasema<br />
Kouvolan<br />
huumevieroitus<br />
Kouvolan<br />
katkaisuhoitoas.<br />
PAIKKOJA 8 15 2 12 2 6 19<br />
ASIAKKAITA 179 320 10 332 236 79 326<br />
joista<br />
- uusia 59 129 7 97 102 35 84<br />
% 33 40 70 29 43 44 26<br />
- naisia 41 70 2 76 39 20 73<br />
% 23 22 20 23 17 25 22<br />
- alle 30-vuotiaita 23 65 0 44 9 33 15<br />
% 13 20 0 13 4 42 5<br />
HOITOJAKSOJA 277 527 11 614 465 101 744<br />
HOITOVUOROKAUSIA 2147 4303 644 3491 653 1543 3556<br />
- per asiakas 12 13 64 11 3 20 11<br />
Kuntoutusyksiköt<br />
(hoitokodit ja<br />
hoitoyhteisöt)<br />
Pitkämäen<br />
kunt.yks.<br />
Lahti<br />
Neppari,<br />
Kotka<br />
Karhulan<br />
kuntoutumiskoti<br />
Kunt.yht. Tampereen-<br />
Anjalansalo, kuntoutu-<br />
miskeskus<br />
Salo<br />
Kaikki<br />
2013<br />
Kaikki<br />
2012<br />
PAIKKOJA 8 14 3 7 12 44 60<br />
ASIAKKAITA 72 67 16 78 54 287 401<br />
joista<br />
- naisia 17 11 4 19 7 58 76<br />
% 24 16 25 24 13 20 20<br />
- alle 30-vuotiaita 8 5 8 4 4 29 110<br />
% 11 7 50 5 7 10 23<br />
- uusia % 43 28 81 72 76 56 65<br />
HOITOJAKSOJA 96 109 18 95 58 376 579<br />
HOITOVUOROKAUSIA 2299 4140 953 1941 1356 10689 16667<br />
- per asiakas 32 62 60 25 25 37 40<br />
Järvenpään sosiaalisairaala<br />
2013 2012<br />
Aikuiset Lapset Yhteensä Aikuiset Lapset Yhteensä<br />
Potilaita/asiakkaita 882 44 926 910 39 949<br />
Hoitojaksoja 1132 57 1189 1099 49 1148<br />
Hoitovuorokausia 23010 1725 24735 22602 1625 24227<br />
- hoitovrk/hoitojakso 20 30 21 33<br />
- hoitovrk/asiakas 26 39 25 42<br />
Asiakkaista (aikuiset):<br />
- naisia 276 (31%) 305 (32%)<br />
- alle 30-vuotiaita 384 (44%) 298 (31%)<br />
- yli 60-vuotiaita 29 (3%) 42 (4%)<br />
Hietalinna-yhteisö*<br />
- asiakkaita 74 3 76<br />
- hoitovrk 3800 12 3559<br />
- hoitojaksoja 79 5 89<br />
* Hietalinna-yhteisön luvut sisältyvät potilaiden/asiakkaiden määriin.<br />
52
Kouvolan<br />
selviämisyksikkö<br />
Anjalansalon<br />
katkaisuh.<br />
Salo<br />
Anjalansalon<br />
selviämisasema<br />
Salo<br />
Turun Turun<br />
katkaisuhoitoas.<br />
selviämisasema<br />
Tampere<br />
huumevieroitus<br />
Tampere<br />
katkaisuhoito<br />
Espoon<br />
kriisi- ja<br />
vier.hoito<br />
Kaikki<br />
2013<br />
Kaikki<br />
2012<br />
4 12 4 21 5 5 15 20 150 156<br />
357 348 280 628 284 129 469 419 4396 4356<br />
209 189 160 248 284 84 165 202 2055 2115<br />
59 54 57 39 100 65 35 48 47 49<br />
81 69 51 145 57 32 138 115 1009 1041<br />
23 20 18 23 20 25 29 27 23 24<br />
37 33 13 92 24 76 37 113 614 669<br />
10 9 5 15 8 59 8 27 14 15<br />
964 550 509 946 399 151 699 649 7606 7502<br />
981 3134 506 6088 568 1334 4344 5635 38927 40738<br />
3 9 2 10 2 10 9 13 9 9<br />
53
Stoppari<br />
lastensuojeluyksiköt<br />
Hamina<br />
pysäytys/<br />
arv.osasto<br />
Hamina<br />
kunt.<br />
osasto Valkama Lahti<br />
Kaikki<br />
2013<br />
Kaikki<br />
2012<br />
PAIKKOJA 7 5 7 7 26 21<br />
ASIAKKAITA 50 7 8 54 119 140<br />
- joista tyttöjä 17 3 3 13 36 46<br />
- tytöt %-osuus 34 43 37 24 30 33<br />
- uusia % 100 100 0 100 96<br />
HOITOJAKSOJA 52 7 8 49 116 144<br />
HOITOVUOROKAUSIA 2212 906 1073 2143 6334 7222<br />
- vrk/jakso 42 129 134 44<br />
Kiireelliset sijoitukset 19 40 59 89<br />
Huostaanotetut 31 7 8 14 60 51<br />
Stoppari-Valkama lopetettu 30.6.2013. Stoppari-Haminan kuntoutumisosasto aloittanut 1.7.2013.<br />
Palveluasuminen<br />
Hämeenlinna,<br />
Sotka<br />
Lahden<br />
AsuVa *<br />
Kesärantakoti,<br />
Kotka<br />
Kiviniemikoti,<br />
Pyhtää<br />
Leporanta,<br />
Kotka<br />
Miehikkälän<br />
yhteisökoti<br />
Tulevaisuuden<br />
Talo<br />
Miehikkälä<br />
PAIKKOJA 25 18 14 14 18 8 20<br />
ASIAKKAITA 37 12 15 21 23 3 17<br />
- joista naisia 3 0 3 5 8 0 2<br />
% 8 0 20 24 35 0 12<br />
- uusia 32 9 1 8 7 1 5<br />
ASUMISVUOROKAUSIA 8394 1731 5111 5807 6436 532 2195<br />
* Lahden Asumisvalmennus lopetettiin keväällä 2013. Salon Louhela-yhteisö, Anjalansalon yhteisökoti sekä Hillerinkujan<br />
palveluasumisyksikkö ja Pyhtään Valkama-yhteisö lisätty 2013 palveluasumiseen.<br />
Tukiasunnoissa asui vuoden aikana 208 henkilöä yhteensä 57077 vuorokautta (2012: 211asukasta, 60208 vrk).<br />
54
Erityispalvelut huumeidenkäyttäjille<br />
2013 2012<br />
Asiakkaita Asiointikertoja Asiakkaita Asiointikertoja<br />
Terveysneuvonta ja matala kynnys<br />
Espoon Vinkit 1291 7222 1161 5513<br />
Helsingin Vinkit 4107 21506 3877 21289<br />
Hml/Living Room 150 2633 233 3556<br />
Kotkan Vinkki 120 597 105 466<br />
Kouvolan Vinkki 98 804 102 676<br />
Tampereen Matala 667 7555 718 12061<br />
Tampereen Nervi 769 10969 747 9825<br />
Yhteensä 7202 51286 6943 53386<br />
Korvaushoito<br />
Espoon K-klinikka 90 9609 79 8819<br />
Haminan korvaushoito 22 1127 18 1426<br />
Arabianrannan toimipiste, Helsinki 169 24215 153 12516<br />
Kettutien toimipiste, Helsinki 62 8537 42 4105<br />
Hämeenlinnan korvaushoito 27 4218 31 4271<br />
Kouvolan K-klinikka 60 6112 56 4676<br />
Päihdeklinikan korvaushoito, Kotka 107 10392 99 9085<br />
Lahden K-klinikka 56 7919 52 4545<br />
Mikkelin korvaushoito 42 2939 33 2029<br />
Tampereen K-klinikka 129 19346 138 17724<br />
Miehikkälän korvaushoito 2 36<br />
Virolahden korvaushoito 1 5 1 78<br />
Yhteensä 767 94455 702 69274<br />
Edellämainittujen lisäksi korvaushoitoa on saanut 41 A-klinikoiden asiakasta (Lahti 33, Kokemäki 19, Sastamala 2).<br />
Valkama-yhteisö<br />
Pyhtää *<br />
Anjalansalo,<br />
Salo*<br />
Louhela-yhteisö<br />
Somero*<br />
Hillerinkuja<br />
Salo*<br />
Kaikki<br />
2013<br />
Kaikki<br />
2012<br />
13 9 11 10 160 120<br />
17 64 60 21 290 171<br />
1 15 10 4 51 30<br />
6 23 17 19 18 18<br />
17 37 29 21 58 51<br />
1315 3057 2796 1243 38617 36187<br />
55
Toimintakertomus<br />
Toiminta-ajatus, tavoitteet sekä<br />
toimintaa koskevat riskit ja<br />
epävarmuustekijät<br />
A-klinikkasäätiön toiminta-ajatuksena on ehkäistä ja<br />
vähentää päihdeongelmia ja muita psykososiaalisia ongelmia<br />
tuottamalla päihdehuollollisia ja muita sosiaali- ja<br />
terveydenhuollon asiantuntijapalveluja valtakunnallisesti,<br />
alueellisesti ja paikallisesti. Hoidon ja kuntoutuksen<br />
lisäksi A-klinikkasäätiö tarjoaa varhaisvaiheen palveluja<br />
ja tekee ehkäisevää päihdetyötä. Säätiö harjoittaa myös<br />
toimialaansa liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa<br />
sekä tekee koulutusyhteistyötä eri koulutusorganisaatioiden<br />
kanssa.<br />
A-klinikkasäätiön strategisena tavoitteena on vaikuttaa<br />
kansallisen päihdetyön kehittymiseen ja päihdepolitiikkaan<br />
siten, että väestön kokemat päihdehaitat ja niihin<br />
liittyvät palvelutarpeet vähenisivät. A-klinikkasäätiö toteuttaa<br />
missiotaan ja tavoitteitaan järjestölähtöisellä asiantuntijatyöllä<br />
sekä kuntien toimeksiannosta toteutetulla<br />
palvelutoiminnalla. Päihde- ja riippuvuusongelmaisia<br />
sekä heidän läheisiään autetaan tarjoamalla ammatillisesti<br />
laadukasta ja vaikuttavaa ehkäisevää työtä, avo- ja<br />
laitoskuntoutusta sekä luomalla edellytyksiä vertais- ja<br />
kokemusasiantuntijatoiminnalle.<br />
Vuoden 2013 (2012) lopussa A-klinikkasäätiöllä oli 70<br />
(75) ostopalvelusopimusta kuntien tai kuntayhtymien<br />
kanssa. Erilaisia tuotannollisia sopimuksia A-klinikkasäätiöllä<br />
oli kaikkiaan yli sadan kunnan kanssa. A-klinikkasäätiön<br />
kokonaistuotoista 91 % (92 %) tuli hoidollisten<br />
palvelujen tuottamisesta ostopalvelusopimusten tai<br />
kuntien myöntämien maksusitoumusten perusteella.<br />
Toiminnan rahoituksessa epävarmuutta aiheuttavat<br />
maksusitoumuksiin ja puitesopimuksiin perustuvan palvelutuotannon<br />
kasvava osuus A-klinikkasäätiön palvelutuotannosta.<br />
Merkittävin pääosin maksusitoumusten<br />
pohjalta toimiva yksikkö on Järvenpään sosiaalisairaala.<br />
Vuonna 2013 sosiaalisairaalan osuus oli 14 % (15 %)<br />
säätiön palvelutoiminnasta. Sosiaalisairaalan pysyvänä<br />
tavoitteena on maksusitoumuksiin liittyvän tuotannon<br />
vähentäminen ja sopimuspohjaisen tuotannon lisääminen.<br />
tarjoaa laitoshoitopalveluja lähinnä sosiaalisairaalassa ja<br />
katkaisuhoitoyksiköissä, ja laitoskuntoutuksen tarjoamista<br />
jatketaan yhtenä asiakaslähtöisenä hoitovaihtoehtona.<br />
Laitoshoitojen osuus säätiön vuoden 2013 (2012)<br />
palvelutoiminnan tuotoista (liikevaihdosta) oli 46 % (48<br />
%).<br />
Päihdepalveluiden kilpailuttaminen jatkui vuonna 2013<br />
aktiivisesti. Päihdepalveluiden kuntouttavan laitoshoidon<br />
hankinnoista järjestettiin useita kansallisia tarjouskilpailuja.<br />
A-klinikkasäätiö osallistui niistä kaikkiin. Lisäksi<br />
osallistuttiin useisiin lastensuojelupalveluista järjestettyihin<br />
kilpailutuksiin.<br />
A-klinikkasäätiön järjestölähtöiset toiminnot koostuvat<br />
valtakunnallisesta, alueellisesta ja paikallisesta vaikuttamis-,<br />
viestintä-, tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta.<br />
Valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen<br />
järjestölähtöinen toiminta rahoitetaan pääasiassa<br />
Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) yleis-, toiminta- tai<br />
projektiavustuksilla. A-klinikkasäätiön valtakunnallista<br />
päihdetyötä RAY rahoittaa yleisavustuksella. A-klinikkasäätiön<br />
kehittämistoimintaa ja sähköisiä palveluja RAY<br />
rahoittaa kohdennetuin toiminta-avustuksin. Toiminta-avustusten<br />
lisäksi RAY rahoittaa säätiötä projektirahoituksin.<br />
RAY ei ole enää viime vuosina esittänyt<br />
A-klinikkasäätiölle investointirahoituksia.<br />
TALOUS JA RAHOITUS<br />
Kokonaistuotot ja kulut<br />
A-klinikkasäätiön tuottojen loppusumma vuonna 2013<br />
oli 48,0 milj. euroa, missä on lisäystä edellisvuoteen<br />
verrattuna 2,0 %. Tuotoista 43,5 milj. euroa tuli hoitotuotoista<br />
eli päihdehuollon palvelujen tuottamisesta<br />
Suomen kunnille. Hoitotuottojen osuus oli 90,6 %<br />
tuottojen kokonaismäärästä. Kokonaistuotot jäivät 2,2<br />
milj. euroa eli 4,3 % alle talousarvion.<br />
Meneillään oleva suuntaus avohoitopainotteisuuteen<br />
luo taloudellisia paineita laitoskuntoutustyyppiselle<br />
toiminnalle Suomessa. A-klinikkasäätiönkin palvelutuotannon<br />
riskit ja epävarmuustekijät ovat liittyneet<br />
laitoshoitoyksikköihin. A-klinikkasäätiö tekee jatkuvaa<br />
itsearviota laitoshoitokapasiteettinsa määrästä ja tarjottavien<br />
laitoshoitojen palvelusisällöistä. A-klinikkasäätiö<br />
56
Taulukko 1: Toiminnan tuotot<br />
TOT. 2013 BUDJ. 2013 TOT. 2012 TOT. 2011<br />
Hoitotoiminnan tuotot 43521 45368 42935 40697<br />
Muut tuotot 1710 1390 1610 1614<br />
Rahoitustuotot 70 85 84 90<br />
Satunnaiset tuotot 6 0 50 0<br />
RAY-avustukset 2704 3329 2402 4760<br />
Tuotot yhteensä 48011 50172 47071 44671<br />
Taulukko 2: Toiminnan tuotot (%)<br />
TOT. 2013 BUDJ. 2013 TOT. 2012 TOT. 2011<br />
Hoitotoiminnan tuotot 90,65 90,42 91,19 90,16<br />
Muut tuotot 3,56 2,77 3,42 3,57<br />
Rahoitustuotot 0,15 0,17 0,18 0,20<br />
Satunnaiset tuotot 0,01 0,00 0,11 0,00<br />
RAY-avustukset 5,63 6,64 5,10 6,11<br />
Tuotot yhteensä 100,00 100,00 100,00 100,00<br />
A-klinikkasäätiön kulujen loppusumma vuonna 2013 oli 49,5 milj. euroa. Kulut kasvoivat edellisvuodesta 5,3 %.<br />
Merkittävin erä kuluista olivat henkilöstökulut, niiden osuus oli 70,9 % kulujen loppusummasta. Kulut ylittivät vuodelle<br />
2013 laaditun talousarvion 0,4 prosentilla.<br />
Taulukko 3: Toiminnan kulut<br />
TOT. 2013 BUDJ. 2013 TOT. 2012 TOT. 2011<br />
Henkilöstökulut 35076 35856 33927 31572<br />
Poistot 982 850 859 895<br />
Huoneistokulut 4943 4557 4631 3754<br />
Rahoituskulut 279 300 264 409<br />
Satunnaiset kulut 0 0 300 983<br />
Muut kulut 8173 7710 6994 6895<br />
Kulut yhteensä 49453 49273 46976 44508<br />
Taulukko 4: Toiminnan kulut (%)<br />
TOT. 2013 BUDJ. 2013 TOT. 2012 TOT. 2011<br />
Henkilöstökulut 70,93 72,77 72,22 70,17<br />
Poistot 1,99 1,73 1,83 1,99<br />
Huoneistokulut 10,00 9,25 9,86 8,34<br />
Rahoituskulut 0,56 0,61 0,56 0,91<br />
Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,64 2,18<br />
Muut kulut 16,53 15,65 14,89 15,33<br />
Kulut yhteensä 100,00 100,00 100,00 100,00<br />
57
Tuotot ja kulut toiminnoittain sisäisen laskennan mukaan<br />
1. Keskustoimisto<br />
A-klinikkasäätiön keskustoimiston kulut vuonna 2013 olivat 2,4 milj. euroa. Kulut kasvoivat edellisvuoteen verrattuna<br />
2,6 %. Keskustoimiston kuluista 2,9 % katettiin keskustoimiston omilla tuotoilla, 51,4 % toimipisteiltä perityillä<br />
yleishallintotuotoilla sekä 45,7 % Raha-automaattiyhdistyksen toiminta-avustuksella. Kulujen loppusumma ylitti<br />
vuodelle 2013 laaditun talousarvion 2,0 prosentilla.<br />
Taulukko 5: Keskustoimisto<br />
TOT. 2013 BUDJ. 2013 TOT. 2012 TOT. 2011<br />
Kulut 2423 2375 2361 2163<br />
Katettu omilla tuotoilla 70 20 104 144<br />
Katettu yleishallintotuotoilla 1244 1267 1038 892<br />
Katettu RAY-avustuksilla 1109 1088 1022 1132<br />
Kattamatta 0 0 198 -4<br />
Taulukko 6: Keskustoimisto (%)<br />
TOT. 2013 BUDJ. 2013 TOT. 2012 TOT. 2011<br />
Kulut 100,00 100,00 100,00 100,00<br />
Katettu omilla tuotoilla 2,89 0,84 4,40 6,65<br />
Katettu yleishallintotuotoilla 51,34 53,35 43,96 41,23<br />
Katettu RAY-avustuksilla 45,77 45,81 43,29 52,32<br />
Kattamatta 0,00 0,00 8,39 -0,19<br />
2. Projektit<br />
Vuonna 2013 toteutuneiden projektien kulujen loppusumma oli vajaa 2,3 milj. euroa. Projektien kuluista 68,9 %<br />
katettiin Raha-automaattiyhdistyksen projektiavustuksilla. Muilla kuin Raha-automaattiyhdistyksen avustuksilla ja<br />
projektien omilla tuotoilla kuluista katettiin 31,1 %. Kulujen loppusummalla mitattuna projekteja toteutui 4,9 %<br />
edellisvuotista enemmän ja 16,4 % budjetoitua vähemmän.<br />
Taulukko 7: Projektit<br />
TOT. 2013 BUDJ. 2013 TOT. 2012 TOT. 2011<br />
Kulut 2260 2703 2154 2421<br />
Katettu omilla tuotoilla 703 463 838 981<br />
Katettu RAY-avustuksilla 1557 2240 1311 1442<br />
Kattamatta 0 0 5 -2<br />
Taulukko 8: Projektit (%)<br />
TOT. 2013 BUDJ. 2013 TOT. 2012 TOT. 2011<br />
Kulut 100,00 100,00 100,00 100,00<br />
Katettu omilla tuotoilla 31,11 17,13 38,90 40,51<br />
Katettu RAY-avustuksilla 68,89 82,87 60,87 59,58<br />
Kattamatta 0,00 0,00 0,24 -0,09<br />
58
3. Palvelualueet<br />
A-klinikkasäätiön palvelualueiden tuotot kasvoivat edellisvuodesta 20,8 % tuottojen ollessa 44,8 milj. euroa.<br />
Palvelualueiden kulut kasvoivat 21,7 % kulujen ollessa 45,8 milj. euroa vuonna 2013. Tuotot alittivat vuodelle 2013<br />
laaditun talousarvion 1.454.000 eurolla eli 3,1 %:lla ja kulut 502.000 eurolla eli 1,1 prosentilla.<br />
Taulukko 9: Palvelualueet<br />
TOT. 2013 BUDJ. 2013 TOT. 2012 TOT. 2011<br />
Kulut 45773 46275 37620 36737<br />
Katettu omilla tuotoilla 44822 46276 37104 36739<br />
Katettu RAY-avustuksilla 6 0 29 59<br />
Kattamatta 945 0 486 -62<br />
Taulukko 10: Palvelualueet (%)<br />
TOT. 2013 BUDJ. 2013 TOT. 2012 TOT. 2011<br />
Kulut 100,00 100,00 100,00 100,00<br />
Katettu omilla tuotoilla 97,93 100,00 98,62 100,01<br />
Katettu RAY-avustuksilla 0,01 0,00 0,07 0,16<br />
Kattamatta 2,06 0,00 1,29 -0,17<br />
Tilikauden tulos<br />
Tilikauden tulos oli 1.442.940 euroa alijäämäinen. Vuonna 2012 tulos oli 95.592 euroa ylijäämäinen.<br />
Investoinnit, omavaraisuusaste ja likviditeetti<br />
Tilikaudella investoitiin rakennusten peruskorjauksiin 930.000 euroa, huoneistosaneerauksiin 404.000 euroa ja<br />
kalustohankintoihin 41.000 euroa. Investointien yhteismäärä oli 1.375.000 euroa. Merkittävimmät investoinnit<br />
tehtiin Itä-Suomen palvelualueella peruskorjaamalla huonossa kunnossa olevia kiinteistöjä.<br />
Uutta lainaa ei tilikaudella otettu. Vanhoja lainoja lyhennettiin noin 1,3 milj. eurolla. Säätiön omavaraisuusaste pysyi<br />
ennallaan noin 57 %:ssa. Likviditeetti eli maksukykyisyys sen sijaan heikkeni1,80:sta 0,85:een.<br />
Taulukko 11: Likviditeetti ja omavaraisuusaste<br />
TOT. 2013 BUDJ. 2013 TOT. 2012 TOT. 2011<br />
Omavaraisuusaste 56,82 57,20 57,23 54,52<br />
Likviditeetti 0,85 1,80 1,80 1,96<br />
59
Henkilöstö ja hallintoelimet<br />
Henkilöstö<br />
A-klinikkasäätiön henkilöstön lukumäärä vuoden 2013 lopussa oli 794 henkilöä, missä oli lisäystä edellisvuoteen<br />
12 henkilöä. Palkkoja ja palkkioita henkilöstölle, hallintoelimille ja ulkopuolisille asiantuntijoille maksettiin<br />
28.343.000 euroa, eläkekuluja 5.034.000 euroa ja muita henkilöstökuluja 1.670.000 euroa. Henkilöstökulujen<br />
yhteissumma oli 35.733.000 euroa.<br />
Taulukko 12: Henkilöstö<br />
TOT. 2013 BUDJ. 2013 TOT. 2012 TOT. 2011<br />
Henkilöstön lukumäärä 794 785 782 788<br />
Henkilöstökulut<br />
Palkat 28898 28619 27535 25942<br />
Palkkiot 132 160 161 118<br />
Eläkekulut 5034 5275 4691 4320<br />
Muut henkilöstökulut 1670 1801 1604 1527<br />
Yhteensä 35733 35855 33990 31907<br />
Hallitus<br />
A-klinikkasäätiön hallitukseen ovat tilikaudella kuuluneet Pekka Hakkarainen puheenjohtajana sekä jäseninä Riitta<br />
Flinck, Maritta Iso-Aho, Sakari Laari, Anna Liakka, Jarmo Littunen, Airi Partanen, Timo Peltovuori ja Kaija Seppä. Palkkioita<br />
hallitukselle maksettiin 7.400 euroa.<br />
Kuva oikealla: Leporannan palvelutalossa Kotkassa on 18 asiakaspaikkaa.<br />
60
Mari Kotka<br />
61
Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen<br />
jälkeen<br />
A-klinikkasäätiö osallistui Turun ja Tampereen päihdepalveluiden<br />
kuntouttavan laitoshoidon tarjouskilpailuihin.<br />
Kilpailutuksissa menestyttiin hyvin. Turun ja<br />
Tampereen tuotantosopimukset ovat viimeaikaisten<br />
uusien tuotantosopimusten tavoin puitejärjestelyjä,<br />
joissa palveluntuottaja ylläpitää palveluvalmiutta ilman<br />
varmoja takeita palvelutilauksista.<br />
Tulevaisuuden näkymiä<br />
Julkisen talouden kiristyminen ja kuntien säästötoimet<br />
pitävät A-klinikkasäätiön palvelutoiminnan taloudelliset<br />
toimintaedellytykset kireällä myös lähivuosina. Tulevaisuuden<br />
epävarmuustekijöihin liittyy A-klinikkasäätiön<br />
omistamien kiinteistöjen ylläpitämiseen liittyviä riskejä.<br />
Säätiöllä on merkittävä tuotannollisessa käytössä oleva<br />
kiinteistöomaisuus. Palvelutuotteiden hintoihin on<br />
ollut hyvin vaikeaa sisällyttää kiinteistöjen ylläpidosta<br />
aiheutuvia menoja. A-klinikkasäätiön keskustoimisto<br />
siirtyi usean vuoden (2013–2016) ajaksi väistötiloihin.<br />
A-klinikkasäätiön omistamiin keskustoimiston entisiin<br />
toimitiloihin on tulossa laaja peruskorjaus mutta vasta<br />
vuoden 2017 alusta lähtien. Peruskorjauksen viivästyminen<br />
kuormittaa A-klinikkasäätiön kokonaistaloutta.<br />
Raha-automaattiyhdistys (RAY) arvioi A-klinikkasäätiön<br />
yleisavustetun toiminnan, kehittämistoiminnan ja sähköisten<br />
palveluiden RAY-avustusedellytyksiä toimintavuoden<br />
2014 ajan. Avustuskohteilla ei ole ohjeellista<br />
avustussuunnitelmaa vuodelle 2015. RAY päättää avustusten<br />
jatkumisesta vuoden 2014 lopussa.<br />
A-klinikkasäätiö jatkaa sosiaali- ja terveyssektorille<br />
räätälöidyn SHQS – Social and Health Quality Services<br />
-laatujärjestelmän käyttöönoton edellyttämiä toimenpiteitä,<br />
kuten itsearviointeja, johdon katselmuksia, kehittämistehtäviä,<br />
sisäisiä auditointeja ja ulkoisia auditointeja<br />
kevääseen 2015 saakka.<br />
A-klinikkasäätiö kouluttaa kaikki säätiön johtajat ja esimiehet<br />
johtamisen erikoisammattitutkintokoulutuksella<br />
(JET). Koulutus jatkuu kevääseen 2014 saakka. Suuri<br />
osa koulutettavista suorittaa myös varsinaisen JET-tutkinnon.<br />
A-klinikkasäätiö ottaa keväällä 2014 käyttöön uuden<br />
Mediatri-asiakas- ja potilastietojärjestelmän, joka on<br />
eResepti-yhteensopiva ja tulee olemaan myös eArkisto-yhteensopiva<br />
ohjelmisto. Mediatrin myötä kirjaamistavat<br />
yhtenäistyvät ja tilastollisen ja tutkimuskäyttöön<br />
saatavan aineiston laatu paranee.<br />
62
TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2013 2013 2012 ERO ERO %<br />
VARSINAISEN TOIMINNAN TUOTOT<br />
HOITOTOIMINNAN TUOTOT<br />
HOITOMAKSUTUOTOT 8168647.47 8784073.25 -615425.78 -7.01<br />
KÄYTTÖKORVAUKSET 33745025.04 31445296.64 2299728.40 7.31<br />
MUUT TUOTOT 1606970.95 2705890.77 -1098919.82 -40.61<br />
HOITOTOIMINNAN TUOTOT 43520643.46 42935260.66 585382.80 1.36<br />
MUUT TUOTOT<br />
KOULUTUSTUOTOT 132774.82 247288.35 -114513.53 -46.31<br />
PROJEKTIAVUSTUKSET 512948.40 510669.79 2278.61 0.45<br />
MUUT TUOTOT 1064807.60 852510.71 212296.89 24.90<br />
MUUT TUOTOT 1710530.82 1610468.85 100061.97 6.21<br />
VARSINAISEN TOIMINNAN TUOTOT 45231174.28 44545729.51 685444.77 1.54<br />
VARSINAISEN TOIMINNAN KULUT<br />
VARSINAISEN TOIMINNAN KULUT<br />
HENKILÖSTÖKULUT -35076158.66 -33927279.34 -1148879.32 3.39<br />
POISTOT -981824.60 -859233.93 -122590.67 14.27<br />
HUONEISTOKULUT -4942839.66 -4630976.82 -311862.84 6.73<br />
MUUT KULUT -8142102.49 -6994042.69 -1148059.80 16.41<br />
VARSINAISEN TOIMINNAN KULUT -49142925.41 -46411532.78 -2731392.63 5.89<br />
TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -3911751.13 -1865803.27 -2045947.86 -109.66<br />
SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA<br />
RAHOITUSTUOTOT JA KULUT<br />
KORKOTUOTOT 9874.94 23361.57 -13486.63 -57.73<br />
OSINKOTUOTOT 13619.08 14163.50 -544.42 -3.84<br />
VUOKRATUOTOT 46848.00 46848.00 0.00 0.00<br />
KORKOKULUT -212146.79 -262678.79 50532.00 -19.24<br />
MUUT KULUT -67158.15 -1792.70 -65365.45 3646.20<br />
RAHOITUSTUOTOT JA KULUT -208962.92 -180098.42 -28864.50 16.03<br />
TUOTTO-/KULUJ.ENNEN SATUNN. ERIÄ -4120714.05 -2045901.69 -2074812.36 -101.41<br />
SATUNNAISET ERÄT<br />
OMAISUUDEN LUOVUTUSVOITOT/-TAPPIOT 5739.85 49623.53 -43883.68 88.43<br />
OMAISUUDEN ARVONALENNUKSET 0.00 -300000.00 300000.00 100.00<br />
OMATOIMINEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -4114974.20 -2296278.16 -1818696.04 -79.20<br />
RAY-AVUSTUKSET<br />
RAY TOIMINTA-AVUSTUKSET<br />
TOIMINTA-AVUSTUKSET 1140000.00 979000.00 161000.00 16.45<br />
SIIRTO EDELL. VUODELTA 102071.75 155236.46 -53164.71 -34.25<br />
SIIRTO SEUR. VUODELLE -100667.39 -102071.75 1404.36 -1.38<br />
VÄH. KALUSTON HANKINTAMEN. -32208.05 -10438.87 -21769.18 208.54<br />
RAY TOIMINTA-AVUSTUKSET 1109196.31 1021725.84 87470.47 8.56<br />
RAY PROJEKTIAVUSTUKSET<br />
PROJEKTIAVUSTUKSET 1583600.21 1271477.00 312123.21 24.55<br />
SIIRTO EDELL. VUODELTA 182590.07 281257.92 -98667.85 -35.08<br />
SIIRTO SEUR. VUODELLE -203352.67 -182590.07 -20762.60 11.37<br />
RAY PROJEKTIAVUSTUKSET 1562837.61 1370144.85 192692.76 14.06<br />
RAY INVESTOINTIAVUSTUKSET<br />
RAKENNUKSET 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
OSAKEHUONEISTOT 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
KALUSTO/TOIMINTA-AVUSTUS 32208.05 10438.87 21769.18 208.54<br />
RAY INVESTOINTIAVUSTUKSET 32208.05 10438.87 21769.18 208.54<br />
RAY-AVUSTUKSET YHTEENSÄ 2704241.97 2402309.56 301932.41 12.57<br />
VÄHENNETTY INV. HANKINTAMENOSTA -32208.05 -10438.87 -21769.18 208.54<br />
SIIRRETTY AVUSTUSRAHASTOON 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
TILIKAUDEN TULOS -1442940.28 95592.53 -1538532.81 -1609.47<br />
63
TASE 31.12.2013 2013 2012 ERO ERO %<br />
VASTAAVAA<br />
PYSYVÄT VASTAAVAT<br />
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET<br />
HUONEISTOSANEERAUKSET 373562.71 136325.63 237237.08 174.02<br />
AINEELLISET HYÖDYKKEET<br />
MAA-ALUEET 613646.61 613646.61 0.00 0.00<br />
RAKENNUKSET 8122613.76 7870084.41 252529.35 3.21<br />
KONEET JA KALUSTO 155479.57 180769.18 -25289.61 -13.99<br />
AINEELLISET HYÖDYKKEET 8891739.94 8664500.20 227239.74 2.62<br />
KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT<br />
TOIMITILAOSAKKEET 14420299.09 14420299.09 0.00 0.00<br />
ASUNTO-OSAKKEET 16818.79 263705.23 -246886.44 -93.62<br />
PUHELINOSAKKEET 4648.64 10292.35 -5643.71 -54.83<br />
KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT 14441766.52 14694296.67 -252530.15 -1.72<br />
MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET<br />
OSAKKEET 1.00 1.00 0.00 0.00<br />
MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET 1.00 1.00 0.00 0.00<br />
PYSYVÄT VASTAAVAT 23707070.17 23495123.50 211946.67 0.90<br />
VAIHTUVAT VASTAAVAT<br />
SAAMISET<br />
LYHYTAIKAISET SAAMISET<br />
MYYNTISAAMISET<br />
TOIMINTAYKSIKÖIDEN SAAMISET 1207386.92 1083836.43 123550.49 11.40<br />
KÄYTTÖKORVAUSOSUUS SAAM. -344423.50 191098.37 -535521.87 -280.23<br />
JSS-SAAMISET 489098.79 649658.08 -160559.29 -24.71<br />
MYYNTISAAMISET 1352062.21 1924592.88 -572530.67 -29.75<br />
LAINASAAMISET<br />
ANTOLAINAT 305939.29 278125.88 27813.41 10.00<br />
SIIRTOSAAMISET<br />
AVUSTUSSAAMISET 116132.90 96494.49 19638.41 20.35<br />
MUUT SAAMISET<br />
MUUT SAAMISET 250727.68 559.61 250168.07 44704.00<br />
LYHYTAIKAISET SAAMISET 2024862.08 2299772.86 -274910.78 -11.95<br />
SAAMISET 2024862.08 2299772.86 -274910.78 -11.95<br />
RAHAT JA PANKKISAAMISET<br />
RAHAT JA PANKKISAAMISET 1026488.27 3329033.26 -2302544.99 -69.17<br />
VAIHTUVAT VASTAAVAT 3051350.35 5628806.12 -2577455.77 -45.79<br />
VASTAAVAA 26758420.52 29123929.62 -2365509.10 -8.12<br />
64
TASE 31.12.2013 2013 2012 ERO ERO %<br />
VASTATTAVAA<br />
OMA PÄÄOMA<br />
PERUSPÄÄOMA 2438.72 2438.72 0.00 0.00<br />
MUUT RAHASTOT<br />
LAINANLYHENNYSRAHASTO 2937170.71 2937170.71 0.00 0.00<br />
KÄYTTÖRAHASTO 5479002.43 5479002.43 0.00 0.00<br />
RAY-AVUSTUSRAHASTO 5959121.86 5959121.86 0.00 0.00<br />
JSS-PÄÄOMARAHASTO 1021853.67 1021853.67 0.00 0.00<br />
MUUT RAHASTOT 15397148.67 15397148.67 0.00 0.00<br />
EDELLISTEN TILIKAUSIEN VOITTO<br />
EDELLISTEN TILIKAUSIEN VOITTO 1248572.88 1152980.35 95592.53 8.29<br />
TILIKAUDEN VOITTO<br />
TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO -1442940.28 95592.53 -1538532.81 -1609.47<br />
OMA PÄÄOMA 15205219.99 16648160.27 -1442940.28 -8.67<br />
VIERAS PÄÄOMA<br />
PITKÄAIKAINEN<br />
PANKKILAINAT<br />
PANKKILAINAT 3045733.09 4240820.58 -1195087.49 -28.18<br />
ELÄKELAINAT<br />
ELÄKELAINAT 629358.84 739095.51 -109736.67 -14.85<br />
PITKÄAIKAINEN 3675091.93 4979916.09 -1304824.16 -26.20<br />
LYHYTAIKAINEN<br />
LAINAT RAHALAITOKSILTA<br />
PANKKILAINAT 1094621.96 1076391.06 18230.90 1.69<br />
ELÄKELAINAT<br />
ELÄKELAINAT 109736.69 110469.57 -732.88 -0.66<br />
OSTOVELAT<br />
OSTOVELAT 873131.58 698077.42 175054.16 25.08<br />
MUUT LYHYTAIKAISET VELAT<br />
MAKSUOSUUSPALAUTUKSET 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
MUUT LYHYTAIKAISET VELAT 731794.74 615972.72 115822.02 18.80<br />
MUUT LYHYTAIKAISET VELAT 731794.74 615972.72 115822.02 18.80<br />
SIIRTOVELAT<br />
SIIRTOVELAT 5068823.63 4994942.49 73881.14 1.48<br />
LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA 7878108.60 7495853.26 382255.34 5.10<br />
VIERAS PÄÄOMA 11553200.53 12475769.35 -922568.82 -7.39<br />
VASTATTAVAA 26758420.52 29123929.62 -2365509.10 -8.12<br />
65
RAHOITUSLASKELMA 1.1. - 31.12.2013<br />
2013 2012 ERO ERO %<br />
TOIMINNAN RAHAVIRTA<br />
VARSINAISEN TOIMINNAN RAHAVIRTA<br />
VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ -3911751.13 -1865803.27 -2045947.86 109.66<br />
EDELLISEEN SISÄLTYVÄT POISTOT 981824.60 859233.93 122590.67 14.27<br />
VARSINAISEN TOIMINNAN RAHAVIRTA -2929926.53 -1006569.34 -1923357.19 191.08<br />
KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOS<br />
LYHYTAIK. KOROTTOMIEN SAAMISTEN VÄH 274910.78 151985.50 122925.28 80.88<br />
LYHYTAIK. KOROTTOMIEN VELKOJEN LIS 364757.32 362084.23 2673.09 0.74<br />
KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOS 639668.10 514069.73 125598.37 24.43<br />
RAHAVIRTA ENNEN AVUSTUKSIA -2290258.43 -492499.61 -1797758.82 365.03<br />
RAY TOIMINTA- JA PROJEKTIAVUSTUKSET 2672033.92 2391870.69 280163.23 11.71<br />
VARSINAISEN TOIMINNAN RAHAVIRTA 381775.49 1899371.08 -1517595.59 -79.90<br />
SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINNAN RAHAVIRTA<br />
SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIM. TUOTTOJÄÄMÄ -203223.07 -130474.89 -72748.18 55.76<br />
TOIMINNAN RAHAVIRTA (A) 178552.42 1768896.19 -1590343.77 -89.91<br />
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA<br />
KÄYTTÖOMAISUUSINVESTOINNIT -1462497.64 -1396464.82 -66032.82 4.73<br />
KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNNIT 254016.44 497327.96 -243311.52 -48.92<br />
RAHAVIRTA ENNEN AVUSTUKSIA -1208481.20 -899136.86 -309344.34 34.40<br />
RAY TOIMINTA-AVUSTUS 32208.05 10438.87 21769.18 208.54<br />
MUU AVUSTUS 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B) -1176273.15 -888697.99 -309344.34 34.81<br />
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA<br />
PITKÄAIKAISEN LAINAN LISÄYS 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
PITKÄAIKAISEN LAINAN TAKAISINMAKSUT -1304824.16 -1691984.13 387159.97 -22.88<br />
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C) -1304824.16 -1691984.13 387159.97 -22.88<br />
RAHAVIRTOJEN MUUTOS (A+B+C) -2302544.89 -811785.93 -1512528.14 186.32<br />
TARKISTUS<br />
RAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA 3329033.26 4140809.13 -811775.87 -19.60<br />
RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA 1026488.27 3329033.26 -2302544.99 -69.17<br />
MUUTOS -2302544.99 -811775.87 -1490769.12 183.64<br />
66
LIITETIEDOT 31.12.2013 2013 2012 ERO ERO %<br />
SISÄISEN LASKENNAN TILINPÄÄTÖS<br />
KESKUSTOIMISTO<br />
TUOTOT 69786.67 103649.28 -33862.61 -32.67<br />
KULUT -2423499.48 -2360757.44 -62742.04 2.66<br />
TUOTTO/KULUJÄÄMÄ -2353712.81 -2257108.16 -96604.65 4.28<br />
SIIRTO TOIMINTAYKSIKÖILLE 1244516.50 1037799.23 206717.27 19.92<br />
RAY-AVUSTUKSET 1109196.31 1021725.84 87470.47 8.56<br />
TUOTTO/KULUJÄÄMÄ 0.00 -197583.09 197583.09 -100.00<br />
SIIRTO SISÄISIIN VARAUKSIIN 0.00 197583.09 -197583.09 -100.00<br />
PROJEKTIT<br />
TUOTOT 703282.29 837887.93 -134605.64 -16.06<br />
KULUT -2260119.90 -2154160.96 -105958.94 4.92<br />
TUOTTO/KULUJÄÄMÄ -1556837.61 -1316273.03 -240564.58 18.28<br />
RAY-AVUSTUKSET 1556837.61 1311143.57 245694.04 18.74<br />
TUOTTO/KULUJÄÄMÄ 0.00 -5129.46 5129.46 -100.00<br />
SIIRTO SISÄISIIN VARAUKSIIN 0.00 5129.46 -5129.46 -100.00<br />
JÄRVENPÄÄN SOSIAALISAIRAALA<br />
TUOTOT 6282132.86 6507603.79 -225470.93 -3.46<br />
KULUT -6282132.86 -6152683.99 -129448.87 2.10<br />
TUOTTO/KULUJÄÄMÄ 0.00 354919.80 -354919.80 -100.00<br />
RAY-AVUSTUKSET 0.00 29351.17 -29351.17 -100.00<br />
TUOTTO/KULUJÄÄMÄ 0.00 384270.97 -384270.97 -100.00<br />
SIIRTO SISÄISIIN VARAUKSIIN 0.00 -384270.97 384270.97 -100.00<br />
MUUT TOIMIPISTEET<br />
TUOTOT 38539806.32 37104414.44 1435391.88 3.87<br />
KULUT -39491159.28 -37620068.13 -1871091.15 4.97<br />
TUOTTO/KULUJÄÄMÄ -951352.96 -515653.69 -435699.27 84.49<br />
RAY-AVUSTUKSET 6000.00 29583.50 -23583.50 -79.72<br />
TUOTTO/KULUJÄÄMÄ -945352.96 -486070.19 -459282.77 94.49<br />
SIIRTO SISÄISIIN VARAUKSIIN 0.00 486070.19 -486070.19 -100.00<br />
RAHOITUS<br />
KORKOTUOTOT JA OSINKOTUOTOT 32972.68 37217.93 -4245.25 -11.41<br />
VUOKRATUOTOT 62124.00 46848.00 15276.00 32.61<br />
SISÄISET KOROT 303793.72 297838.00 5955.72 2.00<br />
SISÄISET LYHENNYKSET 265489.00 997310.24 -731821.24 -73.38<br />
SISÄISET VUOKRAT 92064.00 92064.00 0.00 0.00<br />
SISÄISET VARAUKSET 18791.30 -304511.77 323303.07 -106.17<br />
KORKOKULUT -212144.96 -261548.27 49403.31 -18.89<br />
MUUT KULUT -74836.02 -15.20 -74820.82 492242.24<br />
OMAISUUDEN LUOVUTUSVOITOT/-TAPPIOT -4016.44 49623.53 -53639.97 -108.09<br />
TUOTTO/KULUJÄÄMÄ 484237.28 954826.46 -470589.18 -49.29<br />
RAHOITUSTULOS -461115.68 954826.46 -1415942.14 -148.29<br />
POISTOT -981824.60 -859233.93 -122590.67 14.27<br />
TILIKAUDEN TULOS -1442940.28 95592.53 -1347347.75 -1409.47<br />
67
LIITETIEDOT 31.12.2013 TOTEUTUMA TALOUSARVIO ERO ERO %<br />
TALOUSARVIOVERTAILU TOIMINNOITTAIN<br />
KESKUSTOIMISTO<br />
TUOTOT 69786.67 20000.00 49786.67 248.93<br />
KULUT -2423499.48 -2375376.00 -48123.48 2.03<br />
TUOTTO/KULUJÄÄMÄ -2353712.81 -2355376.00 1663.19 -0.07<br />
SIIRTO TOIMINTAYKSIKÖILLE 1244516.50 1267350.00 -22833.50 -1.80<br />
RAY-AVUSTUKSET 1109196.31 1088026.00 21170.31 1.95<br />
TUOTTO/KULUJÄÄMÄ 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
SIIRTO SISÄISIIN VARAUKSIIN 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
PROJEKTIT<br />
TUOTOT 703282.29 462727.00 240555.29 51.99<br />
KULUT -2260119.90 -2703438.00 443318.10 -16.40<br />
TUOTTO/KULUJÄÄMÄ -1556837.61 -2240711.00 683873.39 -30.52<br />
RAY-AVUSTUKSET 1556837.61 2240711.00 -683873.39 -30.52<br />
TUOTTO/KULUJÄÄMÄ 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
SIIRTO SISÄISIIN VARAUKSIIN 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
JÄRVENPÄÄN SOSIAALISAIRAALA<br />
TUOTOT 6282132.86 6210000.00 72132.86 1.16<br />
KULUT -6282132.86 -6210000.00 -72132.86 1.16<br />
TUOTTO/KULUJÄÄMÄ 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
RAY-AVUSTUKSET 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
TUOTTO/KULUJÄÄMÄ 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
SIIRTO SISÄISIIN VARAUKSIIN 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
MUUT TOIMIPISTEET<br />
TUOTOT 38539806.32 40064664.00 -1524857.68 -3.81<br />
KULUT -39491159.28 -40064664.00 573504.72 -1.43<br />
TUOTTO/KULUJÄÄMÄ -951352.96 0.00 -951352.96 -100.00<br />
RAY-AVUSTUKSET 6000.00 0.00 6000.00 100.00<br />
TUOTTO/KULUJÄÄMÄ -945352.96 0.00 -945352.96 -100.00<br />
SIIRTO SISÄISIIN VARAUKSIIN 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
RAHOITUS<br />
KORKOTUOTOT JA OSINKOTUOTOT 32972.68 35000.00 -2027.32 -5.79<br />
VUOKRATUOTOT 62124.00 50000.00 12124.00 24.25<br />
SISÄISET KOROT 303793.72 361950.00 -58156.28 -16.07<br />
SISÄISET LYHENNYKSET 265489.00 1509880.00 -1244391.00 -82.42<br />
SISÄISET VUOKRAT 92064.00 92000.00 64.00 0.07<br />
SISÄISET VARAUKSET 18791.30 0.00 18791.30 100.00<br />
KORKOKULUT -212144.96 -300000.00 87855.04 -29.29<br />
MUUT KULUT -74836.02 0.00 -74836.02 -100.00<br />
OMAISUUDEN LUOVUTUSTAPPIOT -4016.44 0.00 -4016.44 -100.00<br />
TUOTTO/KULUJÄÄMÄ 484237.28 1748830.00 -1264592.72 -72.31<br />
RAHOITUSALI- / YLIJÄÄMÄ -461115.68 1748830.00 -2209945.68 -126.37<br />
POISTOT -981824.60 -850000.00 -131824.60 15.51<br />
TILIKAUDEN TULOS -1442940.28 95592.53 -1347347.75 -1409.47<br />
68
LIITETIEDOT 31.12.2013 2013 2012 ERO ERO %<br />
TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT<br />
KÄYTTÖOMAISUUS JA POISTOT<br />
KÄYTTÖOMAISUUS ON ARVOSTETTU VÄLITTÖMÄÄN HANKINTAMENOON. INVESTOINTEIHIN SAADUT INVES-<br />
TOINTIAVUSTUKSET ON KIRJATTU HANKINTAMENON VÄHENNYKSEKSI. POISTOSUUNNITELMAN MUKAISET<br />
POISTOT ON LASKETTU INVESTOINTIAVUSTUKSILLA VÄHENNETYISTÄ HANKINTAMENOISTA<br />
POISTOSUUNNITELMA<br />
ATK-OHJELMAT TASAPOISTO 5 VUOTTA<br />
RAKENNUKSET TASAPOISTO 20 VUOTTA<br />
HUONEISTOSANEERAUKSET TASAPOISTO 5 VUOTTA<br />
KONEET JA KALUSTO TASAPOISTO 4 VUOTTA<br />
KULJETUSVÄLINEET TASAPOISTO 5 VUOTTA<br />
AVUSTUKSET<br />
RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSELTÄ SAADUT YLEIS-, PROJEKTI- JA INVESTOINTIAVUSTUKSET ON ESITET-<br />
TY TULOSLASKELMAN ERÄSSÄ RAY-AVUSTUKSET. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLTÄ, STAKES:LTA,<br />
TERVEYDEN EDISTÄMISKESKUKSELTA JA EU:LTA SAADUT AVUSTUKSET SISÄLTYVÄT TULOSLASKELMAN<br />
MUIDEN KUIN HOITOTUOTTOJEN ERÄÄN PROJEKTIAVUSTUKSET.<br />
KOKONAISTUOTOT JA KULUT<br />
KOKONAISTUOTOT 47979290.07 47071596.80 907693.27 1.93<br />
KOKONAISKULUT -49422230.35 -46976004.27 -2446226.08 5.21<br />
TILIKAUDEN TULOS -1442940.28 95592.53 -1538532.81 -1609.47<br />
HENKILÖSTÖKULUT<br />
PALKAT 28898106.55 27535057.70 1363048.85 4.95<br />
PALKKIOT 130577.61 160610.19 -30032.58 -18.70<br />
ELÄKEKULUT 5034152.60 4690922.76 343229.84 7.32<br />
MUUT HENKILÖSIVUKULUT 1669845.44 1603810.48 66034.96 4.12<br />
HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ 35732682.20 33990401.13 1742281.07 5.13<br />
HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ 794.00 782.00 12.00 1.53<br />
HALLINTOELINTEN PALKAT JA PALKKIOT 7400.00 7160.00 240.00 3.35<br />
TILINTARKASTAJIEN PALKAT JA PALKKIOT 10062.60 10699.28 -636.68 -5.95<br />
TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT<br />
PYSYVÄT VASTAAVAT<br />
HUONEISTOSANEERAUKSET<br />
Hankintameno 1.1. 3167851.93 3087409.77 80442.16 2.61<br />
Katettu inv.av. 1.1. -259094.00 -259094.00 0.00 0.00<br />
Katettu toim.av. 1.1. 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
Siirretty kuluksi 1.1. -563365.02 -563365.02 0.00 0.00<br />
Lisäykset tilikaudella 470744.08 80442.16 390301.92 485.20<br />
Katettu inv.av. tilik. 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
Kertyneet poistot -2209067.28 -2060541.49 -148525.79 7.21<br />
Tilikauden poistot -233507.00 -148525.79 -84981.21 57.22<br />
Kirjanpitoarvo 31.12. 373562.71 136325.63 237237.08 174.02<br />
ATK-OHJELMAT<br />
Hankintameno 1.1. 450246.58 450246.58 0.00 0.00<br />
Katettu inv.av. 1.1. -184143.30 -184143.30 0.00 0.00<br />
Katettu toim.av. 1.1. -94353.79 -94353.79 0.00 0.00<br />
Lisäykset tilikaudella 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
Katettu toim.av. tilik 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
Kertyneet poistot -171749.49 -171749.49 0.00 0.00<br />
Tilikauden poistot 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
Kirjanpitoarvo 31.12. 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
69
LIITETIEDOT 31.12.2013<br />
TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2013 2012 ERO ERO %<br />
MAA-ALUEET<br />
Hankintameno 1.1. 128249.61 128249.61 0.00 0.00<br />
Siirto rakennuksista 1.1. 485397.00 485397.00 0.00 0.00<br />
Lisäykset tilikaudella 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
Kirjanpitoarvo 31.12. 613646.61 613646.61 0.00 0.00<br />
RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT<br />
Hankintameno 1.1. 32080429.90 31085338.77 995091.13 3.20<br />
Katettu inv.av. 1.1. -13424050.88 -13424050.88 0.00 0.00<br />
Katettu muulla av. 1.1. -641996.90 -641996.90 0.00 0.00<br />
Katettu inv.var. 1.1. -3119365.12 -3119365.12 0.00 0.00<br />
Siirretty kalustoon 1.1. -445776.03 -445776.03 0.00 0.00<br />
Siirretty kal. inv. av. 1.1. 304292.73 304292.73 0.00 0.00<br />
Vähennykset 1.1. -353346.49 -29422.74 -323923.75 1100.93<br />
Siirretty kuluksi 1.1. -356605.36 -356605.36 0.00 0.00<br />
Siirretty maa-alueisiin 1.1. -485397.00 -485397.00 0.00 0.00<br />
Lisäykset tilikaudella 930115.71 995091.13 -64975.42 -6.53<br />
Katettu inv.av. tilik. 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
Katettu muulla av. tilik. 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
Siirretty maa-alueisiin 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
Siirretty kalustoon tilik. 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
Siirretty kal. inv. av. tilik. 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
Siirrettu kuluksi 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
Vähennykset tilik. 0.00 -323923.75 323923.75 -100.00<br />
Hankintameno 31.12. 14488300.56 13553854.27 934446.29 6.89<br />
Kertyneet poistot 1.1. -5683769.80 -5048592.80 -635177.00 12.58<br />
Tilikauden poistot -681917.00 -635177.00 -46740.00 7.36<br />
Vähenn. kertyneet poistot 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
Kirjanpitoarvo 31.12. 8122613.76 7870084.47 252529.29 3.21<br />
KONEET JA KALUSTO<br />
Hankintameno 1.1. 3880150.39 3779637.94 100512.45 2.66<br />
Katettu inv. av. 1.1. -656599.36 -656599.36 0.00 0.00<br />
Katettu toim.av. 1.1. -209444.89 -209444.89 0.00 0.00<br />
Lisäykset tilikaudella 41110.99 100512.45 -59401.46 -59.10<br />
Vähennykset tilikaudella 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
Katettu toim.av. tilik. 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
Hankintameno 31.12. 3055217.13 3014106.14 41110.99 1.36<br />
Kertyneet poistot 1.1. -2833336.96 -2757805.82 -75531.14 2.74<br />
Tilikauden poistot -66400.60 -75531.14 9130.54 -12.09<br />
Kirjanpitoarvo 31.12 155479.57 180769.18 -25289.61 -13.99<br />
TOIMITILAOSAKKEET<br />
Hankintameno 1.1. 14672083.22 14762103.01 -90019.79 -0.61<br />
Siirretty kalustoon 1.1. -131739.66 -131739.66 0.00 0.00<br />
Katettu toim.av. 1.1. -120044.47 -120044.47 0.00 0.00<br />
Lisäykset tilikaudella 0.00 209980.21 -209980.21 -100.00<br />
Vähennykset tilikaudella 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
Arvonalennukset tilikaudella 0.00 -300000.00 300000.00 -100.00<br />
Kirjanpitoarvo 31.12. 14420299.09 14420299.09 0.00 0.00<br />
ASUNTO-OSAKKEET<br />
Hankintameno 1.1. 4869977.39 4869977.39 0.00 0.00<br />
Vähennykset 1.1. -4599142.16 -4432867.95 -166274.21 3.75<br />
Lisäykset tilikaudella 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
Vähennykset tilikaudella -254016.44 -173404.21 -80612.23 46.49<br />
Kirjanpitoarvo 31.12. 16818.79 263705.23 -246886.44 -93.62<br />
PUHELINOSAKKEET<br />
Hankintameno 1.1. 10292.35 10292.35 0.00 0.00<br />
Vähennykset tilikaudella -5643.71 0.00 -5643.71 100.00<br />
Kirjanpitoarvo 31.12. 4648.64 10292.35 -5643.71 -54.83<br />
70
LIITETIEDOT 31.12.2013<br />
TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2013 2012 ERO ERO %<br />
OSAKKEET<br />
Hankintameno 1.1. 1.00 1.00 0.00 0.00<br />
Pääomapalautukset 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
Kirjanpitoarvo 31.12. 1.00 1.00 0.00 0.00<br />
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 23707070.17 23495123.56 211946.61 0.90<br />
ARVOPAPEREIDEN MARKKINA-ARVO JA KIRJANPITOARVO<br />
PÖRSSIOSAKKEET<br />
Markkina-arvo 181409.94 157579.87 23830.07 15.12<br />
Kirjanpitoarvo 1.00 1.00 0.00 0.00<br />
LIKVIDITEETTI 0.85 1.80 -0.95 -52.66<br />
OMAVARAISUUSASTE 56.82 57.08 -0.26 -0.45<br />
TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT<br />
OMAN PÄÄOMAN JA RAHASTOJEN MUUTOKSET<br />
PERUSPÄÄOMA<br />
Saldo 1.1. 2438.72 2438.72 0.00 0.00<br />
Lisäykset tilikaudella 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
Saldo 31.12. 2438.72 2438.72 0.00 0.00<br />
LAINANLYHENNYSRAHASTO<br />
Saldo 1.1. 2937170.71 2937170.71 0.00 0.00<br />
Lisäykset tilikaudella 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
Saldo 31.12. 2937170.71 2937170.71 0.00 0.00<br />
RAY-AVUSTUSRAHASTO<br />
Saldo 1.1. 5959121.86 5959121.86 0.00 0.00<br />
Lis / väh tilikaudella 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
Saldo 31.12. 5959121.86 7974816.12 -2015694.26 -25.28<br />
JSS-PÄÄOMARAHASTO<br />
Saldo 1.1. 1021853.67 1021853.67 0.00 0.00<br />
Lis / väh tilikaudella 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
Saldo 31.12. 1021853.67 1021853.67 0.00 0.00<br />
KÄYTTÖRAHASTO<br />
Saldo 1.1. 5479002.43 5479002.43 0.00 0.00<br />
Lis / väh tilikaudella 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
Saldo 31.12. 5479002.43 3463308.17 2015694.26 58.20<br />
EDELLISTEN TILIKAUSIEN VOITTO 1248572.88 1152980.35 95592.53 8.29<br />
TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO -1442940.28 95592.53 -1538532.81 -1609.47<br />
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 15205219.99 16648160.27 -1442940.28 -8.67<br />
VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT VIIDEN VUODEN TAI SITÄ PITEMMÄN AJAN KULUTTUA<br />
Pankkilainat 1456773.67 1669832.79 -213059.12 -12.76<br />
Eläkelainat 193525.97 304050.69 -110524.72 -36.35<br />
1650299.64 1973883.48 -323583.84 -16.39<br />
VELAT JOIDEN VAKUUDEKSI ON ANNETTU OSAKKEITA JA KIINNITYKSIÄ<br />
Pankkilainat 4140355.05 5317211.64 -1176856.59 -22.13<br />
Eläkelainat 739095.53 849565.08 -110469.55 -13.00<br />
4879450.58 6166776.72 -1287326.14 -20.88<br />
71
LIITETIEDOT 31.12.2013 2013 2012 ERO ERO %<br />
PANTATTUJEN OSAKKEIDEN<br />
KIRJANPITOARVO 11828202.65 11828202.65 0.00 0.00<br />
ANNETUT KIINNITYKSET 2246293.79 2246293.79 0.00 0.00<br />
LEASINGVASTUUT 429067.52 133507.77 295559.75 221.38<br />
PALAUTUSEHTOINEN OMAISUUS<br />
RAKENNUKSET<br />
Hankintahinta 1.1. 23005318.95 23005318.95 0.00 0.00<br />
Lis/vähenn. tilik. 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
Saldo 31.12 23005318.95 23005318.95 0.00 0.00<br />
HUONEISTOSANEERAUKSET<br />
Hankintahinta 1.1. 385832.97 385832.97 0.00 0.00<br />
Lis/vähenn. tilik. 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
Saldo 31.12 385832.97 385832.97 0.00 0.00<br />
TOIMITILAOSAKKEET<br />
Hankintahinta 1.1. 9217637.05 9517637.05 -300000.00 -3.15<br />
Lis/vähenn. tilik. 0.00 -300000.00 300000.00 -100.00<br />
Saldo 31.12. 9217637.05 9217637.05 0.00 0.00<br />
ASUNTO-OSAKKEET<br />
Hankintahinta 1.1. 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
Lis/vähenn. tilik. 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
Saldo 31.12. 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
KONEET JA KALUSTO<br />
Hankintahinta 1.1. 70000.00 70000.00 0.00 0.00<br />
Lis/vähenn. tilik. 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
Saldo 31.12. 70000.00 70000.00 0.00 0.00<br />
ATK-OHJELMAT<br />
Hankintahinta 1.1. 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
Lis/vähenn. tilik. 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
Saldo 31.12. 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
Palautusehtoinen omaisuus yht. 32678788.97 32678788.97 0.00 0.00<br />
SAADUT RAY-AVUSTUKSET<br />
RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT<br />
Avustus 1.1. 13119758.15 13119758.15 0.00 0.00<br />
Lis/vähenn. tilik. 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
Saldo 31.12. 13119758.15 13119758.15 0.00 0.00<br />
HUONEISTOSANEERAUKSET<br />
Avustus 1.1. 249094.00 249094.00 0.00 0.00<br />
Lis/vähenn. tilik. 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
Saldo 31.12. 249094.00 249094.00 0.00 0.00<br />
TOIMITILAOSAKKEET<br />
Avustus 1.1. 4552273.53 4552273.53 0.00 0.00<br />
Lis/vähenn. tilik. 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
Saldo 31.12. 4552273.53 4552273.53 0.00 0.00<br />
ASUNTO-OSAKKEET<br />
Avustus 1.1. 2015694.26 2015694.26 0.00 0.00<br />
Lis/vähenn. tilik. -2015694.26 0.00 -2015694.26 -100.00<br />
Saldo 31.12. 0.00 2015694.26 -2015694.26 -100.00<br />
72
LIITETIEDOT 31.12.2013 2013 2012 ERO ERO %<br />
MUUT LIITETIEDOT<br />
KALUSTO<br />
Avustus 1.1. 656599.35 656599.35 0.00 0.00<br />
Lisäykset tilik. 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
Saldo 31.12. 656599.35 656599.35 0.00 0.00<br />
ATK-OHJELMAT<br />
Avustus 1.1. 130269.65 130269.65 0.00 0.00<br />
Lisäykset tilik. 0.00 0.00 0.00 0.00<br />
Saldo 31.12. 130269.65 130269.65 0.00 0.00<br />
Saadut Ray-avustukset yhteensä 18707994.67 20723688.93 -2015694.26 -9.73<br />
Toimintakertomuksen ja<br />
tilinpäätöksen allekirjoitukset<br />
73
Ulkoasu ja taitto: Mainostoimisto Tin can Oy<br />
75
76<br />
Maistraatinportti 2, 00240 Helsinki<br />
puhelin (09) 6220 290, fax (09) 175 276<br />
www.a-klinikka.fi
Change language