Tutkimusuutisia_Risto Tahvonen MTT - Marja- ja Hedelmätuotannon ...
Tutkimusuutisia_Risto Tahvonen MTT - Marja- ja Hedelmätuotannon ...
Tutkimusuutisia_Risto Tahvonen MTT - Marja- ja Hedelmätuotannon ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Viljelykokemuksia uusista<br />
omena- <strong>ja</strong> herukkalajikkeista<br />
<strong>Risto</strong> <strong>Tahvonen</strong>, <strong>MTT</strong> puutarhatuotanto,<br />
Piikkiö
Herukat ammatti- <strong>ja</strong><br />
kotitarvetuotannossa
Herukat - Pohjolan monipuolinen “viini”<br />
• mustaherukka: aromikas terveysmar<strong>ja</strong> moneen tarkoitukseen <strong>ja</strong><br />
joka pihaan<br />
• punaherukka: jokaisen kotipuutarhan perusmar<strong>ja</strong><br />
• valkoherukka: erinomainen tuore- <strong>ja</strong> pakastemar<strong>ja</strong> sekä viinin<br />
raaka-aine<br />
• viherherukka: sokerisen maukas, josta lapset <strong>ja</strong> ulkolaiset<br />
pitävät, C-vitamiinia lähes tyrnin veroisesti<br />
• helppo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> varmo<strong>ja</strong> viljeltäviä jopa monikäyttökasveina
Viherherukat ‘Vilma’ <strong>ja</strong> ‘Venny’: C-vitamiinia<br />
kuin tyrnissä<br />
• Suomi on ainoa maa, joka viljelee viherherukkaa<br />
• ainoana lajikkeena on ollut ‘Vertti’<br />
• Viherherukka on mustaherukan muunnos, joka syntyy<br />
mustaherukan itsepölytyksen seurauksena<br />
• ‘Vertin’ heikkoutena on ollut matala <strong>ja</strong> lamoava kasvutapa<br />
sekä marjojen variseminen heti kypsymisen jälkeen
‘Vilma’ <strong>ja</strong> ‘Venny’ -<br />
rakenteellinen parannus<br />
• ‘Vilma’ (vihreä herukka x Vertti)<br />
• ‘Venny’(Vertti x vihreä herukka)<br />
• Vertti (Öjebyn x Öjebyn x Öjebyn)
‘Vilma’ <strong>ja</strong> ‘Venny’ -sisäistä laatua<br />
Lajike 100 mar<strong>ja</strong>n Liukoinen C-vitamiini Hapot<br />
paino g kuiva-aine-% mg/100 g %<br />
Vilma 58,5 20,9 180 2,9<br />
Venny 60,7 18,5 240 3,8<br />
Vertti 62,9 17,5 170 2,8<br />
Vennyn mar<strong>ja</strong>t
‘Vilma’ <strong>ja</strong> ‘Venny’ - parantunut sato<br />
Lajike 2001 2002 2003 2005<br />
kg/pensas (Vertti 100)<br />
Vilma 0,64 (109) 0,70 (250) 2,27 (128) 2,14 (82)<br />
Venny 0,51 (87) 0,77 (274) 1,90 (107) 2,65 (101)<br />
Vertti 0,58 (100) 0,29 (100) 1,78 (100) 2,62 (100)<br />
Vennyn mar<strong>ja</strong>t
‘Marski’ <strong>ja</strong> ‘Mikael’ täydentämään<br />
mustaherukkavalikoimaa<br />
‘Marski’ (‘Hedda’ x ‘Mortti’)<br />
•nuorena pensaana jopa hieman<br />
pystykasvuisempi kuin ‘Mortti’<br />
‘Mikael’ (Brödtorp ip (3.p) x Brödtorp ip<br />
(3.p))<br />
•Alkuperäistä Brödtorp -lajikkeesta<br />
poikkeava konepoiminnan kannalta<br />
riittävän pystykasvuinen lajike<br />
•<strong>Mar<strong>ja</strong></strong>t maistuvat makeahkoilta
Punahilkka - maku <strong>ja</strong> sisäinen laatu<br />
poikkeaa muista<br />
Pun. hollantilainenPunahilkka Rovada<br />
Liukoinen kuiva-aine-% 10,0 14,6 13,8<br />
pH 3,2 3,2 2,9<br />
Happopitoisuus g/l 34,7 30,3 33,1<br />
Sokeripitoisuus g/l 64,8 111,3 112,5<br />
Happo/sokerisuhde 0,53 0,27 0,29
Näin viljelet kotonasi herukoita<br />
penasaito<strong>ja</strong> korvaten
Näin peruastat tuottoisan tarhan<br />
• perusparanna <strong>ja</strong> -lannoita rivinkohta<br />
• peitä rivinkohta kuitukankaalla <strong>ja</strong> laita kasteluputki<br />
• istuta puna- <strong>ja</strong> valkoherukat 100 cm <strong>ja</strong> musta- <strong>ja</strong> viherherukka 70 cm<br />
välein<br />
• kankaaseen 20 cm ristikkoleikkaus <strong>ja</strong> syvään istutus<br />
• istutusaika keväästä syksyyn astiataimilla
Aitaistutus korvaa pensasaidan<br />
• uudet mustaherukat ovat terveitä <strong>ja</strong> pystykasvuisia<br />
• tiheäistutus pensasaidan tavoin korvaa perinteisen orapihla<strong>ja</strong>-aidan<br />
• leikkaustarvetta hyvin vähän<br />
• pienikin omakotitontti mahdollistaa marjojen ”suurtuotannon”: 30 m:n<br />
”pensasaita” antaa vuosittain herukoita 40-80 kg
Valkoherukat: työnimet Helmi <strong>ja</strong> Timantti<br />
• Valkoherukat maistuvat tunnetusti happamilta, huippuna Blanca<br />
• Perinteiset lajikkeet: Valkoinen hollantilainen, Valkea Jüterbog<br />
• Uudet <strong>ja</strong>losteet makeita<br />
Viljelyvuosi 2008 Sokerita g/100 g Happo<strong>ja</strong><br />
Jaloste 85 172 27<br />
Jaloste 97 173 34<br />
Valkea<br />
suomalainen<br />
146 34<br />
Blanc a 113 34<br />
Inkilän Annukka 160 22
Omenan viljelyn<br />
mahdollisuudet <strong>ja</strong> riskit<br />
muuttuvassa ilmastossa
Omenan viljelyn edellytykset<br />
• Kypsymisen vaatima<br />
lämpösumma: Kesälajikkeet<br />
Omenan viljely Suomessa v. 2010<br />
• n. 650 ha ammattiviljelyä<br />
• Harrasteviljely hyvin laa<strong>ja</strong>a<br />
• 3-4 % omenan kulutuksesta<br />
• Keskittynyt Varsinais-<br />
Suomeen, Ahvenanmaalle,<br />
Loh<strong>ja</strong>n alueelle, leviämässä<br />
Kaakkois-Suomeen <strong>ja</strong> Etelä-<br />
Savoon<br />
• Oma lajikkeisto suureksi<br />
osaksi talvenkestävyyden takia<br />
• Satotasot noin kolmannes<br />
Keski-Euroopan sadoista,<br />
mutta nousee koko a<strong>ja</strong>n
Omenan viljely tulevaisuuden Suomessa<br />
• Lämpösummaa 1400-1700 o C-<br />
vrk<br />
• Talvet leuto<strong>ja</strong>, mutta ....<br />
• Hallat arvaamattomia<br />
• Nykyaikainen<br />
tuotantotekniikka: kasvua<br />
hillitsevät perusrungot,<br />
olosuhteiden tarkka<br />
monitorointi, nykyaikaiset<br />
lajikkeet, kastelutekniikka,<br />
hallantorjunta, nykyaikaiset<br />
varastot
Omenan viljely tulevaisuuden<br />
Suomessa: Hallariski kasvaa ?<br />
• Aikaisin kukkivilla lajikkeilla<br />
suuri hallariski etelässä<br />
• Hallantorjuntavälineistö<br />
kannattavaa ?<br />
Pir<strong>ja</strong>-lajikkeen<br />
kukinnanaikaiset hallapäivät
Aikaisten lajikkeiden<br />
viljelyvyöhyke Etelä-Lappiin<br />
• Aikaisten lajikkeiden viljely<br />
Oulun lääniin asti<br />
• Kotitarveviljely Lappiin<br />
Pir<strong>ja</strong>-lajikkeen menestyminen 2040<br />
’Pir<strong>ja</strong>’
Syyslajikkeiden viljely Pori-Jyväskylä-Kuopio-tasolle<br />
Melba-lajikkeen<br />
menestyminen 2040<br />
’Punainen Melba
Talvilajikkeiden viljely Salpausselälle<br />
Lobo-talvilajikkeen<br />
menestyminen 2040<br />
’Lobo’
Keski-Eurooppalaisten<br />
talvilajikkeiden viljely epävarmaa<br />
Aroma-talvilajikkeen<br />
menestyminen 2040<br />
’Aroma’
Ilmastomuutos <strong>ja</strong> hedelmänviljely<br />
tulevaisuuden Suomessa<br />
• Tehokas tuotantoalue<br />
Euroopassa siirtymässä<br />
pohjoisemmaksi<br />
• Nykyinen I-viljelyvyöhyke<br />
tulevaisuuden omena-alue,<br />
koska ammattiviljelyssä<br />
voitava viljellä myös vaativia<br />
talvilajikkeita<br />
• Suomen etuna veden riittävyys<br />
• Viljelyyn täysi asennemuutos,<br />
muuten Balttian maat <strong>ja</strong> Puola<br />
jyräävät meidät: laa<strong>ja</strong>t<br />
viljelmät, varastointi <strong>ja</strong><br />
markkinosuuskunnat
Ruvenkestävistä<br />
omenalajikkeista saatu<strong>ja</strong><br />
kokemuksia
Omenan ruvenkestävyys<br />
• Meillä paljon kestäviä lajikkeita viljelyssä mm:Antonovka,<br />
Aroma, Discovery, Eva-Lotta, Konsta <strong>ja</strong> Åkero<br />
• Ruvenkestävyysgeenit: Vf (Malus floribubda ´821´), Vm<br />
(M. micromalus), Vr (M. pumila ´R127407A´), Va<br />
(´Antonovka´)<br />
• Ruvenkestävän lajikkeen <strong>ja</strong>lostaminen helppoa<br />
perinteisellä risteytystekniikalla !!!<br />
• Mutta ruvenkestävyyden lisäksi vaaditaan<br />
talvenkestävyyttä, satoisuutta, hyviä viljelyominaisuuksia,<br />
sadon moitteetonta kauppalaatua
Rupiresistentit lajikkeet meillä <strong>ja</strong> muualla<br />
• Venäjä: Aape*, Afrodita *Ales<strong>ja</strong>*, Bolotovskoje*, Imrus*,<br />
Jubilej Moskvy*, Jubil<strong>ja</strong>r*, Kandil, Orlovskij, Nalif<br />
Polosatyj, Orlovim*, Orlovskij Pioneer*, Orlovskoje<br />
polesje*, Slav<strong>ja</strong>nin, Solnyshko *, Svezhest, Tshistotel *,<br />
Ven<strong>ja</strong>minovskoje*<br />
• Puola:Sawa*, Vitoz *<br />
• Tsekki: Rajka*, Rubinola*<br />
• Liettua: Aldas*, Dace, Gita, Staris*
Rupiresistentit lajikkeet meillä <strong>ja</strong> muualla<br />
• Nor<strong>ja</strong>: Katinka*<br />
• Ruotsi: (Fredrik, Frida), Kat<strong>ja</strong><br />
• Viro: Kikitriinu, Krista<br />
• Hollanti: Collina, Santana<br />
• Englanti: Discovery*<br />
• Japani: Tohoku*<br />
• <strong>MTT</strong> Piikkiö: n. 90 <strong>ja</strong>lestetta arvioinneissa
Ruvenkestävyys<strong>ja</strong>lostus <strong>MTT</strong>:ssä<br />
• 1990-luvun puolivälissä: n. 3700 risteytystainta, joilla<br />
ruvenkestävyystestaus taimivaiheessa kasvihuoneessa<br />
• kentälle istutettiin 2760 tainta<br />
• siemenpuiden arvioinnit valmiiksi 2009-mennessä<br />
• valitut lin<strong>ja</strong>t n. 90 kpl vartettu hillitseville perusrungoille <strong>ja</strong><br />
istutettu havaintotarhaan<br />
• viljelijäkokeita aloitellaan
Lupaavia uutuuksia<br />
• Y936 (Pir<strong>ja</strong> x BM8834),<br />
Kirkkaanpunainen pyöreähkö hiukan<br />
harjuinen keskikokoinen kesäomena.<br />
Kypsyy vähän Pir<strong>ja</strong>n jälkeen<br />
(lämpösumma n.980). Pirteän<br />
happoinen, mehukas <strong>ja</strong> maukas. Säilyy<br />
noin kuukauden.<br />
• Y9510 (Särsö x Sügissdessert) Kymppi<br />
Iso, hiukan harjuinen, keltaista poh<strong>ja</strong>väri<br />
peittää viiruinen, ruusunpunainen<br />
peiteväri noin puolet hedelmästä.<br />
Kypsyy Hetan kanssa samaan aikaan,<br />
ennen Pekkaa (lämpösumma 1200-<br />
1220) Malto rapea, maku<br />
hedelmäinen, hiukan päärynämäinen<br />
aromi. Säilyy noin kuukauden
Lupaavia uutuuksia<br />
Y9369 ((Lobo x Yläkauttu) x Rescue)<br />
Herkullinen koristeomena.<br />
Luumunpunainen, soikea, erittäin<br />
voimakkaasti värittynyt hedelmä.<br />
Kypsyy Tobiaksen jälkeen, ennen<br />
Punaista Atlasta. (lämpösumma<br />
1240). Maku sokerinen <strong>ja</strong><br />
herkullinenSäilyy n. 4-6 viikkoa.<br />
Y9397 (Y653 (Yläkautto x Lobo) x<br />
Tobias) Skandinavian kaunein<br />
Myöhäinen syysomena – talviomena.<br />
Kekomainen, hiukan silmään päin<br />
kapeneva hedelmä, jossa Lobonpunaista<br />
peiteväri voi olla yli koko<br />
pinnan. Malto rapea, aromi mieto,<br />
makeahko. Kypsyy Aroman kanssa<br />
samaan aikaan, lämpösumma 1350.<br />
Säilyy jouluun.
Lupaavia uutuuksia<br />
Y9330 (Wealthy vp.) Valtti<br />
Talviomena. Hedelmä litteän pyöreä, ulkonäkö<br />
hiukan Aromaa muistuttava. Punaista<br />
peiteväriä voi olla runsaasti.Malto kellertävä,<br />
hyvin rapea, maku hapokas <strong>ja</strong> aromikas.<br />
Kypsyy Aroman <strong>ja</strong> Antonovkan jälkeen<br />
(lämpösumma 1360-1370). Säilyy 5 kk.,<br />
saavuttaa parhaan makunsa vasta seuraavan<br />
vuoden puolella tammi-helmikuussa.<br />
Tohoku<br />
Peräisin risteytyksestä ‘Mcintosh’x ‘Worcester<br />
Pearmain’. On koeviljelty myös Nor<strong>ja</strong>ssa, jossa<br />
se tuotti runsaita sato<strong>ja</strong>.<br />
Hedelmä keskikokoinen, hiukan kekomainen, hyvin<br />
värittynyt, punainen peiteväri peittää lähes<br />
koko omenan pinnan. Malto valkoista. Kypsyy<br />
Aroman <strong>ja</strong> Antonovkan aikoihin (lämpösumma<br />
n. 1360). Maku mietohappoinen <strong>ja</strong> makea,<br />
erittäin hyvä.<br />
Säilyy jouluun.
Lupaavia uutuuksia<br />
Afrodite<br />
Lajike on venäläisen <strong>ja</strong>losteen 814:n (F2 Malus floribunda<br />
821 x Golden delicious) vapaapölytteinen siementaimi.<br />
Tynnyrimäinen omena, jossa peiteväri on noin puolet<br />
pinnasta. Afrodite on myöhäinen syys - aikainen<br />
talvilajike. Kypsyy samaan aikaan kuin<br />
Lobo (lämpösumma 1300). Säilyy tähänastisen<br />
kokemuksen mukaan ainakin marraskuun loppuun .<br />
Solnyshko<br />
Lajike on saman vanhemman kuin Afrodite vapaapölytteinen<br />
siementaimi.<br />
Hedelmä on tynnyrimäinen, raitainen ohuehko peiteväri<br />
peittää puolet omenan pinnasta. Solnysko on myöhäinen<br />
syys – aikainen talvilajike. Kypsyy samaan aikaan kuin<br />
Lobo. (lämpösumma 1300) Säilyy tähänastisen<br />
kokemuksen mukaan ainakin marraskuun puoliväliin.
Change language