Lataa pdf
Lataa pdf
Lataa pdf
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
SIJOITTAMINEN<br />
VERORATKAISUJEN TULEE OHJATA<br />
PÄÄSTÖTTÖMYYTEEN<br />
Suomen hallitus veti elokuussa pois ehdotuksensa<br />
windfall-verotuksesta. Kaavailtu vero olisi ollut<br />
monella tavalla syrjivä ja ristiriidassa ilmasto- ja<br />
energiapoliittisten tavoitteiden kanssa.<br />
Teksti MINNA KALAJOKI JA PAULIINA VUOSIO<br />
on siirtää myös ilmaiseksi saadun päästöoikeuden<br />
hinta sähkön markkinahintaan ja että<br />
energian hinta nousee, Hyvärinen pohtii.<br />
Hyvärisen mukaan Suomen olisi erittäin<br />
vaikeaa perustella päästöttömän tuotannon<br />
verottamista. Tällöin ohjausvaikutus olisi<br />
päästökauppalainsäädännön tarkoituksen ja<br />
hengen vastainen.<br />
Yleisesti esitetty veron perustelu on hyödyn<br />
suuruus. Windfall-voitoksi on määritelty<br />
yksinkertaisesti päästöoikeuden vaikutus<br />
sähkön markkinahintaan, jota ei kuitenkaan<br />
voi käytännössä määrittää objektiivisella<br />
tavalla. Palaisimme siis harkintaverotuksen<br />
aikaan, mistä Suomessa on määrätietoisesti<br />
pyritty eroon.<br />
− Useissa esityksissä vesi- ja ydinvoiman<br />
päästökaupasta saama hyöty näyttäytyy<br />
kohtuuttoman suurena, sillä laskelmissa<br />
huomioidaan vain tuotannon muuttuvat<br />
kustannukset. Vesi- ja ydinvoima ovat<br />
kuitenkin erittäin pääomaintensiivisiä tuotantomuotoja,<br />
ja myös nämä kustannukset<br />
pitää pitkällä aikavälillä kattaa, Hyvärinen<br />
muistuttaa.<br />
VUOSIA JATKUNUT KESKUSTELU huipentui<br />
maaliskuussa 2009, jolloin hallituksen talouspoliittinen<br />
ministerivaliokunta sopi veron<br />
käyttöönotosta. Viime elokuussa kuitenkin<br />
todettiin, ettei veroa voida ottaa käyttöön,<br />
koska valtiovarainministeriö ei ollut löytänyt<br />
toteuttamiskelpoista mallia.<br />
Ehdotuksen kaatuminen ei Hyväristä<br />
yllättänyt.<br />
Esitetty windfall-vero olisi ollut EUlainsäädännön<br />
vastaisesti syrjivä, koska<br />
päästötöntä vesi- ja ydinvoimatuotantoa olisi<br />
verotettu, mutta muita tuotantomuotoja<br />
ei. Niin ikään teollisuuden omakäyttö- ja<br />
osakkuussähkö oli määrä jättää verotuksen<br />
ulkopuolelle. Tällainen valikoiva verotus<br />
voidaan nähdä valtion tukena muille tuotantomuodoille<br />
ja tuottajille.<br />
Kaavailtu vero olisi myös EU:n energiaverodirektiivin<br />
tarkoituksen vastainen.<br />
− Verotusta on tarkoitus ohjata energian<br />
kulutukseen, jolloin sen ohjausvaikutus<br />
toimisi parhaiten. Jos verotus kohdistuisi<br />
myös tuotantoon, olisi sähkö kaksinkertaisen<br />
verotuksen kohteena, Hyvärinen toteaa.<br />
Lisäksi windfall-vero vääristäisi kilpailua,<br />
sillä verotus ei koskisi tuontisähköä. Sähkö<br />
kulkee kuitenkin helposti maasta toiseen.<br />
− Vero heikentäisi kotimaisen sähköntuotannon<br />
kilpailukykyä ja lisäisi sähköntuontia,<br />
juuri kun tuontiriippuvuutta pyritään<br />
alentamaan, Hyvärinen sanoo.<br />
HALLITUS LUPASI veroa valmistellessaan, ettei<br />
verotus nostaisi sähkön kuluttajahintaa.<br />
Hyvärisen mukaan myös markkinahinta<br />
ennen pitkää nousisi, sillä pitkällä tähtäimellä<br />
kaikenlaiset lisäkustannukset siirtyvät väistämättä<br />
hintoihin. Teollisuuden omakustannussähkön<br />
hintaa vero nostaisi täysimääräisesti,<br />
ja sama koskisi useita kunnallisia yhtiöitä,<br />
jotka perustavat hinnoitteluaan markkinahinnan<br />
lisäksi myös tuotantokustannuksiin.<br />
Joka tapauksessa veron määrä olisi yhtiöiden<br />
kassasta pois, mikä hidastaisi investointeja.<br />
− Kaiken kaikkiaan voidaan perustellusti<br />
todeta, ettei windfall-vero ehdotetussa<br />
muodossaan hyödyttäisi energiavaltaista<br />
teollisuutta tai kuluttajaa eikä kannustaisi<br />
investoimaan uusiutuvaan tai päästöttömään<br />
tuotantoon, saati ylläpitämään vanhaa päästötöntä<br />
kapasiteettia, Esa Hyvärinen linjaa.<br />
Vero saattaisi myös vähentää ulkomaisten<br />
sijoittajien kiinnostusta investoida suomalaiseen<br />
teollisuuteen.<br />
− Kansainväliset analyytikot seuraavat<br />
tilannetta tarkasti. Summittaiset täsmäveroehdotukset<br />
eivät ole hyvää elinkeinopolitiikkaa,<br />
jolla maahan houkutellaan ulkomaisia<br />
investointeja. Asia ei rajoitu ainoastaan Fortumiin<br />
tai energia-alaan, Hyvärinen painottaa.<br />
Keskustelu kuitenkin jatkuu, ja verotus on<br />
varmasti yksi kevään vaaliteemoista.<br />
− Energiaa verotetaan varmasti myös<br />
tulevaisuudessa. Oleellista on, että verot tukevat<br />
ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteita.<br />
Sanomattakin on selvää, että verojen tulee<br />
olla sekä kansallisen että EU-lainsäädännön<br />
mukaisia. Epäyhtenäinen verotuskohtelu vääristäisi<br />
kilpailua kansainvälisillä sähkömarkkinoilla,<br />
Hyvärinen muistuttaa.<br />
ENERGIAVEROKESKUSTELUA KÄYDÄÄN muuallakin.<br />
Saksassa kaavaillaan uraaniveroa, jonka<br />
tuotot ohjattaisiin uusiutuvaan energiantuotantoon.<br />
Ruotsissa vesivoimaa verotetaan erityisellä<br />
kiinteistöverolla ja ydinvoimaa tehoon<br />
perustuva verolla, joista molemmat on kyseenalaistettu<br />
samoin perustein kuin windfall-vero.<br />
Keskustelu windfall-verosta saattaa<br />
kuitenkin päättyä, sillä sähköntuotanto ei<br />
vuoden 2012 jälkeen saa lainkaan ilmaisia<br />
päästöoikeuksia.<br />
− Sen jälkeen sähköntuotannon ympäristöohjaus<br />
toimii yksinomaan päästökaupan<br />
kautta ohjaten tuotantoa kohti päästöttömyyttä,<br />
Hyvärinen ennakoi.<br />
FORTUM<br />
ENERGIAVEROTUKSESTA:<br />
Verotuksen on oltava syrjimätöntä eri<br />
sähköntuotantomuotojen välillä ja niiden sisällä<br />
Verotuksen pitää kannustaa päästöttömään<br />
tuotantoon<br />
Verotus ei saa vääristää kansainvälistä kilpailua<br />
Verotuksen pitää tukea ilmasto- ja<br />
energiapoliittisia tavoitteita<br />
Verotuksen pitää painottua energian<br />
kulutukseen eikä tuotantoon<br />
forte 4/2010 25
Change language