Lataa pdf
Lataa pdf
Lataa pdf
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Fortum<br />
4<br />
2010<br />
ENERGIAVEROTUS<br />
UUDISTUU 5<br />
TALVINEN RUKA<br />
ON VIHREÄ 16<br />
ARKKITEHTUURIN HELMI<br />
PYHÄKOSKELLA 26<br />
Jorma Blom<br />
Suomenojan<br />
voimalaitokselta<br />
on tekemässä<br />
kaupunkilaisille<br />
lämpöä, jonka<br />
tuottaminen hyödyntää<br />
tehokkaasti energiaa ja<br />
luonnonvaroja.<br />
HYVÄÄ<br />
lämpöä<br />
TALVEEN
PÄÄKIRJOITUS<br />
PER LANGER<br />
HEAT-DIVISIOONAN JOHTAJA<br />
Lämpöä hyvillä mielin<br />
OLEMME PÄIVITTÄNEET SYKSYLLÄ<br />
strategiamme, ja jatkossa sen perustana<br />
on hiilidioksidipäästöttömän<br />
vesi- ja ydinvoiman lisäksi energiaa<br />
ja luonnonvaroja tehokkaasti<br />
hyödyntävä sähkön ja lämmön<br />
yhteistuotanto, jota kutsutaan CHPtuotannoksi.<br />
YHTEISTUOTANNOSSA<br />
POLTTOAINEEN ENER-<br />
GIASTA PYSTYTÄÄN<br />
HYÖDYNTÄMÄÄN JOPA<br />
90 PROSENTTIA.<br />
OLEMME JO TÄLLÄ HETKELLÄ maailman<br />
neljänneksi suurin lämpöyhtiö<br />
ja uskomme vakaasti mahdollisuuksiimme<br />
vahvistaa asemaamme<br />
entisestään ympäristömyönteisissä<br />
ja energiatehokkaissa ratkaisuissa.<br />
ENTÄ SITTEN? Asiakkaille, osakkeenomistajille<br />
ja muille meistä kiinnostuneille<br />
on luonnollisesti tärkeää<br />
tietää, mikä muuttuu.<br />
MERKITTÄVIN MUUTOS on siinä,<br />
että tulevaisuudessa yhä useampi<br />
voi asua lämpimässä kodissa hyvillä<br />
mielin tietäen, että me Fortumissa<br />
pidämme huolen siitä, että lämpö ja<br />
sähkö tuotetaan yhä tehokkaammin<br />
ja luonnonvaroja säästäen.<br />
MEILLÄ ON TÄLLÄ HETKELLÄ joko<br />
omistuksessamme tai käytössämme<br />
yli 23 CHP-laitosta seitsemässä<br />
maassa sekä lisäksi satoja lämpölaitoksia<br />
Pohjoismaissa ja Itämeren<br />
alueella. Uskomme vankasti<br />
siihen, että tulevaisuus on juuri<br />
CHP-tuotannon: Yhteistuotannossa<br />
polttoaineen energiasta pystytään<br />
hyödyntämään parhaimmillaan<br />
yli 90 prosenttia. Samalla päästöt<br />
ympäristöön ovat 25–40 prosenttia<br />
pienemmät kuin erillistuotannnossa.<br />
LÄMMÖNTUOTANTOMME perustuu<br />
yhä enemmän biopolttoaineisiin,<br />
joiden käyttöä lisäämme jatkuvasti.<br />
Uudet laitokset suunnittelemme niin,<br />
että ne pystyvät hyödyntämään<br />
biopolttoaineita mahdollisimman<br />
monipuolisesti.<br />
KAUKOLÄMPÖ ON MUKAVA TUOTE.<br />
Yhä useampi asiakas valitsee<br />
kaukolämmön sen helppouden,<br />
edullisuuden ja ympäristömyönteisyyden<br />
takia. Olemme sitoutuneet<br />
käytönaikaisten ympäristövaikutusten<br />
pienentämiseen sähkön- ja<br />
lämmöntuotannossa. Siksi tässä<br />
talvinumerossa ja samalla viimeisessä<br />
Forte-lehdessä pääosassa on ansaitusti<br />
lämpö. Mukavia lukuhetkiä!<br />
KUVA: LEENA LOUHIVAARA<br />
Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää.<br />
Tarjoamme kestäviä ratkaisuja, jotka auttavat vähentämään päästöjä, tehostamaan resurssien käyttöä ja<br />
varmistamaan energian saatavuuden - samalla tuotamme merkittävää lisäarvoa osakkeenomistajillemme.<br />
Liiketoimintaamme on sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu sekä energia-alan asiantuntijapalvelut.<br />
Fortumin toiminta on keskittynyt Pohjoismaihin, Venäjälle ja Itämeren alueelle. Tulevaisuudessa<br />
kasvumahdollisuuksia tarjoavat myös kilpaillut energiamarkkinat nopeasti kasvavissa Euroopan ja Aasian<br />
talouksissa. Vuonna 2009 Fortumin liikevaihto oli 5,4 miljardia euroa ja liikevoitto 1,8 miljardia euroa.<br />
Konsernissa työskentelee noin 11 000 henkilöä. Fortum Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä.<br />
Lisätietoja: www.fortum.fi<br />
Forte on Fortumin sidosryhmälehti.<br />
Päätoimittaja: Pauliina Vuosio<br />
Toimituspäällikkö: Anne Muhonen<br />
Toimitus: Compositor Oy<br />
Ulkoasu: Neutron Design<br />
Julkaisija: Fortum Oyj<br />
puh. 010 4511, fax 010 452 4447<br />
PL 1, 00048 FORTUM, www.fortum.fi<br />
Paino: Libris Oy<br />
Kannen kuva: Topi Saari<br />
Osoitelähde: Lehden tilaajarekisteri<br />
Osoitteenmuutokset: forte.cc@fortum.com<br />
ISSN 1459-2371<br />
Lehdessä mainitut tuote- ja yritysnimet<br />
ovat haltijoidensa tavaramerkkejä tai<br />
rekisteröityjä tavaramerkkejä.<br />
Voit antaa palautetta lehdestä<br />
lähettämällä sähköpostia osoitteeseen<br />
forte.cc@fortum.com<br />
YKSITYISASIAKKAAT<br />
0800 1 9900 arkisin 8–17,<br />
faksi 010 452 8224 tai<br />
asiakaspalvelu@fortum.com<br />
YRITYSASIAKKAAT<br />
0800 1 9001 arkisin 8–17,<br />
faksi 010 452 8224 tai<br />
sahko.yritys@fortum.com<br />
ASIAKASPALVELUN YHTEYSTIETOJA<br />
SÄHKÖNSIIRRON<br />
VIKAILMOITUKSET<br />
0800 1 95011 (24 h)<br />
KAUKOLÄMMÖN<br />
VIKAILMOITUKSET<br />
020 520 5400<br />
(Espoo, Kauniainen ja<br />
Kirkkonummi)<br />
020 520 4751 (Joensuu)<br />
010 45 24500 (muu Suomi)<br />
INTERNET<br />
Internet-palvelumme<br />
ovat käytössä 24 tuntia<br />
vuorokaudessa osoitteessa<br />
www.fortum.fi.
TÄSSÄ NUMEROSSA<br />
4/2010<br />
4 AJANKOHTAISTA<br />
8 TEEMA: HUKKALÄMMÖSTÄ<br />
HYÖTYENERGIAA<br />
14 GALLUP<br />
Miten kotisi lämmitetään nyt? Entä miten haluaisit<br />
kotisi lämmitettävän?<br />
15 TÄYTTÄ HÖYRYÄ LÄMMÖNTUOTANTOON<br />
Fortumilla valmistuu uutta CHP-kapasiteettia vielä<br />
vuoden 2010 loppuun menneessä.<br />
16 VIHREÄ TUNTURI<br />
Ruka nipistää energiankäytöstään ainakin 9 prosenttia<br />
vuoteen 2016 mennessä.<br />
19 KOTITALOUSOPETTAJAN YMPÄRISTÖTEOT<br />
Helsinkiläisperheen äiti Rauni Piiponniemi tietää, että<br />
ilmastonmuutoksen estämiseksi voi tehdä isoja ja pieniä<br />
tekoja.<br />
20 HYVÄSTIT HUKKAPUTKILLE<br />
Palvelinkeskukset lämmittävät espoolaistaloja.<br />
22 MIEHEMME PUOLASSA<br />
Mikael Lemström on ulkomaankomennusten konkari.<br />
25 VERORATKAISUJEN TULEE OHJATA<br />
PÄÄSTÖTTÖMYYTEEN<br />
Päästökaupan tarkoitus on kannustaa päästöttömiin<br />
investointeihin.<br />
26 PYHÄKOSKEN SALAISUUS<br />
Yksi arkkitehti Aarne Ervin merkittävimmistä töistä<br />
löytyy Oulujoelta.<br />
27 MATTILA KELAA<br />
Kannustetaan Esa-Pekka Mattila MM-naaliin.<br />
16<br />
19<br />
26<br />
22<br />
8<br />
forte 4/2010 3
AJANKOHTAISTA<br />
TOIMITTANUT:<br />
ARJA KORHONEN<br />
Fortum luopuu<br />
CCS-koelaitoksesta<br />
Fortum ei rakenna Meri-Poriin<br />
hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin<br />
(CCS) koelaitosta. Päätös tehtiin<br />
lukuisten selvitysten ja yhtiön päivitetyn<br />
strategian perusteella.<br />
Pakkastalvi voi<br />
kääntyä leudoksi<br />
TALVI SAAPUI POHJOIS-SUOMEEN marraskuun<br />
alussa, perinteiseen tapaan. Etelässä alkutalven<br />
pakkaset ovat olleet poikkeuksellisen napakoita.<br />
Ylimeteorologi Henri Nyman Ilmatieteen laitokselta<br />
kertoo, että talven sää voi vielä muuttua<br />
yllättäen.<br />
− Suomessa on vallinnut jo reilun vuoden<br />
ajan mannermainen säätyyppi: kesällä mitattiin<br />
ennätyslämpöjä, talvi taas oli kylmä ja luminen.<br />
Ilmavirtaukset ovat tuoneet meille vuoroin<br />
helteitä tai pakkasia Venäjältä, kun taas Atlantin<br />
tasainen lämpö ei ole päässyt tänne länsituulten<br />
mukana, sanoo Nyman.<br />
Ilmatieteilijät olettavat ennusteissaan saman<br />
säätyypin jatkuvan, kunnes havaitaan pitempiaikainen<br />
ilmavirtauksien muutos.<br />
− Jos joulukuussa virtaukset muuttuvat läntisen<br />
lauhoiksi, matalapaine saattaa kestää useita<br />
viikkoja ja talvesta tulee lämmin, sanoo Nyman.<br />
Talven 2010 keskilämpötila oli Suomessa noin<br />
−10 celsiusastetta, kun lauhana talvena se voi olla<br />
vain 1 tai 2 miinusastetta. Näin suuri lämpötilan<br />
vaihtelu on aivan normaalia peräkkäisinäkin<br />
talvina.<br />
− Puolalainen tutkimusryhmä ennustaa<br />
talvesta 2011 vuosituhannen pakkastalvea. He<br />
perustavat näkemyksensä Golf-virran heikentymiseen.<br />
Brittitutkimuksen mukaan taas pieni<br />
muutos auringon säteilytehossa on heikentänyt<br />
länsivirtauksen voimakkuutta, mikä selittäisi<br />
viime vuoden lämpimän kesän ja kylmän talven.<br />
Meidän kokemuksemme mukaan ilmavirtaukset<br />
vaikuttavat lämpötilaan huomattavasti voimakkaammin<br />
kuin aurinko tai merivirrat. Golf-virran<br />
lämpö saapuu Suomeen juuri tuulen mukana,<br />
sanoo Nyman.<br />
Ilmastonmuutos ei tunnu lähitalvien säässä,<br />
sillä se kohottaa keskilämpötiloja hyvin hitaasti. Ilmatieteen<br />
laitoksen kausi- ja viikkoennusteita voi<br />
seurata osoitteessa http://ilmatieteenlaitos.fi/<br />
ja http://twitter.com/meteorologit.<br />
JOS JOULUKUUSSA VIRTAUKSET MUUTTUVAT<br />
LÄNTISEN LAUHOIKSI, MATALAPAINE<br />
SAATTAA KESTÄÄ USEITA VIIKKOJA JA<br />
TALVESTA TULEE LÄMMIN.<br />
TOPI SAARI<br />
Verkkosivut<br />
ykkösenä<br />
FORTUM SIJOITTUI Pohjoismaiden yritysten<br />
sarjassa jälleen ensimmäiseksi pörssiyhtiöiden<br />
Internet-palveluja arvioivassa<br />
Hallvarsson & Halvarsson Webranking 2010<br />
-tutkimuksessa. Eurooppalaisten yhtiöiden<br />
sarjassa Fortum oli viides.<br />
Investointitukea<br />
älykkään<br />
sähköverkon<br />
pilottihankkeelle<br />
RUOTSIN ENERGIAVIRASTO myönsi<br />
lokakuussa rahoituksen Fortumin ja ABB:n<br />
yhteishankkeelle, jossa tutkitaan älykkäiden<br />
sähköverkkojen asentamista kaupunkiympäristöön.<br />
Pilottihanke alkoi lokakuussa 2010.<br />
Tutkimusprojektissa testataan joustavaa<br />
sähköverkkoa Tukholman uudessa Norra<br />
Djurgårdsstadenin kaupunginosassa.<br />
Siellä hankkeen kehittymistä ja asennuksia<br />
voidaan seurata oikeassa ympäristössä.<br />
Uuden verkon avulla kuluttajat voivat<br />
vaikuttaa omaan sähkönkulutukseensa<br />
entistä aktiivisemmin.<br />
4 forte 4/2010
KAUKOLÄMMITETTYJÄ KOTITALOUKSIA,<br />
MILJOONAA<br />
1,2<br />
Suomi<br />
Lähde: Energiateollisuus,<br />
Svensk Fjärrvärme<br />
2,2<br />
Ruotsi<br />
Uusi höyrylaitos<br />
Ouluun<br />
Fortum rakentaa uuden höyryn tuotantolaitoksen<br />
Oulun Sanginsuuhun. Laitos<br />
palvelee kahta Fortumin sopimuskumppania,<br />
Fermion Oy:tä ja Chempolis Oy:tä,<br />
ja se käyttää polttoaineina kotimaisia<br />
biopolttoaineita ja turvetta.<br />
Energiaverotus<br />
uudistuu?<br />
TOPI SAARI<br />
Suomen hallitus esittää energiaverotuksen<br />
muuttamista niin,<br />
että lämmöntuotannon veron<br />
suuruuden määräävät jatkossa<br />
käytetyn polttoaineen energiasisältö,<br />
hiilidioksidipäästöt<br />
sekä tuotantomuoto (yhteis- vai<br />
erillistuotanto). Lisäksi suoraan<br />
sähköasiakkaalta perittävään<br />
sähköveroon esitetään merkittävää<br />
korotusta.<br />
Toteutuessaan esityksellä<br />
on suora vaikutus kuluttajan<br />
tai yrityksen talouteen. Sähköveron<br />
korotus on kaikille sama<br />
riippumatta sähköyhtiöstä tai<br />
paikkakunnasta ja perustuu<br />
yksinomaan sähkön kulutukseen.<br />
Kaukolämmön hinnan arvioidaan<br />
nousevan Suomen tasolla<br />
keskimäärin 13 prosenttia,<br />
mutta sen suuruus tulee vaihtelemaan<br />
voimakkaasti paikallisesta<br />
lämmön tuotantotavasta ja käytetystä<br />
polttoaineesta riippuen.<br />
Myös muiden lämmitysmuotojen<br />
kustannukset nousevat.<br />
Fortumin ilmastoraportointi<br />
ja -toimet<br />
Pohjoismaiden huippua<br />
FORTUM OLI YKSI PARHAITEN MENESTYNEISTÄ<br />
yrityksistä lokakuussa julkaistussa CDP:n Nordic 200<br />
-raportissa. Carbon Disclosure Project (CDP) analysoi 200<br />
suurimman pohjoismaisen pörssiyrityksen hiilidioksidipäästöihin<br />
liittyvää raportointia ja toimia.<br />
FORTUM<br />
FORTUM OYJ<br />
Ydinvoima täytti 65 vuotta<br />
VENÄJÄLLÄ ON TÄNÄ VUONNA<br />
muistettu erilaisin juhlallisuuksin toisen<br />
maailmansodan päättymisen 65-vuotismerkkipaalua.<br />
Seremonioihin sisältyi<br />
myös juhla ydinvoiman 65-vuotisen<br />
käytön kunniaksi.<br />
Syyskuussa Kremlissä pidettyyn<br />
tilaisuuteen kutsuttiin edustajat kaikista<br />
maista, joiden ydinvoimalaitoksissa on<br />
käytössä venäläisvalmisteinen VVERtyypin<br />
reaktori, kuten Loviisassa. Myös<br />
Fortum lähetti tilaisuuteen tervehdyksensä.<br />
Suomen valtuuskuntaa johti entinen<br />
IVO:n toimitusjohtaja Kalevi Numminen,<br />
jolle tilaisuuden isäntä, Venäjän<br />
entinen pääministeri Sergei Kirienko,<br />
myönsi kunniamerkin. Kunniamerkit<br />
saivat myös muut osallistujat, joita<br />
olivat Kalervo Nurmimäki, Kari<br />
Ruokonen, Viktor Novitsky ja<br />
Juhani Santaholma. Kaikki osallistuivat<br />
aikoinaan Loviisan ensimmäisen<br />
ydinvoimayksikön suunnitteluun ja<br />
rakentamiseen.<br />
Loviisan ydinvoimalaitoksen kakkosyksikkö<br />
kytkettiin valtakunnan sähköverkkoon<br />
30 vuotta sitten 4.11.1980.<br />
Ykkösyksikkö oli valmistunut kolmisen<br />
vuotta aiemmin.<br />
forte 4/2010 5
AJANKOHTAISTA<br />
Vakaa tulostaso<br />
jatkui<br />
Vuoden 2010 kolmen ensimmäisen neljänneksen<br />
aikana Fortumin Heat- ja Russia-divisioonat<br />
sekä Distribution-liiketoiminta-alue<br />
paransivat tulostaan selvästi edellisvuodesta.<br />
Täyssähköurheiluauto<br />
menestyi<br />
maailmalla<br />
FORTE-LEHDESSÄKIN (3/2009) ESITELTY Metropolia<br />
Ammattikorkeakoulun sporttinen täyssähköauto<br />
Electric RaceAbout (ERA) saavutti toisen<br />
sijan kansainvälisessä ajoneuvokehityskilpailussa.<br />
Sähköurheiluauton kehittänyt tiimi palkittiin syyskuussa<br />
2010 Washingtonissa.<br />
Monivaiheinen Progressive Insurance Automotive<br />
X PRIZE -kilpailu alkoi viime vuonna.<br />
– Suunnitelmat esiteltiin aluksi kirjallisesti, ja<br />
niiden joukosta valittiin jatkoon pääsevät tiimit.<br />
Kilpailu vei meidät kolme kertaa Yhdysvaltoihin,<br />
jossa on tullut tänä vuonna vietettyä yhteensä<br />
miltei kymmenen viikkoa, laskee projektipäällikkö<br />
ja ammattikorkeakoulun lehtori Sami Ruotsalainen.<br />
Paremmuus ratkaistiin kilpailussa, jossa<br />
energiaa sai käyttää vain tietyn määrän. Voitto jäi<br />
sekunnin murto-osista kiinni.<br />
– Viimeinen taistelu käytiin meidän ja pienen<br />
amerikkalaistiimin välillä. Johdimme kisaa viimeiselle<br />
kierrokselle asti, Ruotsalainen kertaa kilpailun<br />
kulkua.<br />
Kuluvana talvena autoon rakennetaan lämpöpumppu.<br />
Vuonna 2011 aikomuksena on keskittyä<br />
ERA:n nopeuteen liittyviin asioihin.<br />
– Auton energiatehokkuus on tullut jo todistettua,<br />
joten seuraavaksi on aika näyttää, kuinka<br />
nopeasti ERA kulkee. Keväällä demonstroimme<br />
myös Fortumin kanssa, miten auton akku voidaan<br />
ladata kymmenessä minuutissa, Ruotsalainen<br />
summaa tulevia suunnitelmia.<br />
Metropolia Ammattikorkeakoulun projektitiimin<br />
lisäksi auton kehittämiseen ovat osallistuneet<br />
Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutti<br />
sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Kehitysprojektissa<br />
on ollut mukana lisäksi yli 60 yhteistyökumppania,<br />
joista yksi on Fortum.<br />
Sporttisen<br />
täyssähköauton<br />
energiatehokkuus on<br />
tullut jo todistettua.<br />
METROPOLIA<br />
Fortum Tutor -joukkue kohtasi<br />
Eduskunnan Urheilukerhon<br />
EDUSKUNNAN URHEILUKERHO ja<br />
jalkapallon juniorivalmentajia sparraava<br />
Fortum Tutor -joukkue kohtasivat<br />
ystävyysottelussa Sonera Stadiumilla<br />
lokakuussa. Ottelu päättyi tiukan<br />
väännön jälkeen tutorien voittoon.<br />
Eduskunnan joukkueessa pelasivat<br />
muun muassa Paavo Arhinmäki,<br />
Ville Niinistö ja Kari Uotila ja<br />
lukuisien tutorien joukoissa Tommi<br />
Koivistoinen, HJK:n Mestareiden liiga<br />
-maalivahti vuonna 1998, ja Palloliiton<br />
toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen.<br />
Joukkueiden vierailevina valmentajina<br />
toimivat entiset maajoukkueen päävalmentajat<br />
Jukka Vakkila ja Jyrki<br />
Heliskoski.<br />
Fortumin ja Suomen Palloliiton<br />
Fortum Tutor -ohjelman tavoitteena<br />
on taata jokaiselle lapselle innostava<br />
harrastus sekä osaava ja kannustava<br />
valmentaja.<br />
JUSSI ESKOLA<br />
6 forte 4/2010
SINI PENNANEN<br />
Koillismaalta uusia<br />
asiakkaita<br />
Fortum sai marraskuun alussa uusia asiakkaita<br />
Koillismaalta, kun Energiapolar siirtyi<br />
Fortumin omistukseen. Koti- ja yritysasiakkaiden<br />
sähkösopimukset jatkuvat ennallaan.<br />
ASIAKAS KYSYY<br />
Suomen energiapolitiikka esillä<br />
Energia- ja kasvufoorumin<br />
syysseminaarissa<br />
ENERGIA- JA KASVUFOORUMIN SYYS-<br />
SEMINAARI kokosi lokakuussa joukon<br />
nuoria vaikuttajia vaihtamaan ajatuksia<br />
Suomen energiapolitiikasta. Näkemyksiään<br />
eduskunnan Kansalaisinfossa<br />
järjestetyssä tilaisuudessa esittelivät<br />
poliittisten nuorisojärjestöjen edustajat.<br />
Kyseessä oli todellinen tulevaisuuden<br />
sekä tämän päivän vaikuttajien kohtaaminen,<br />
sillä tilaisuuteen osallistui nuorten<br />
vaikuttajien ohella Energia- ja kasvufoorumin<br />
toimijoiden eli Fortumin, Neste<br />
Oilin, Outokummun, Pohjolan Voiman<br />
sekä UPM Kymmenen edustajia.<br />
Mielipiteitä vaihdettiin muun muassa<br />
kaupunkiasumisesta sekä paikallisesta<br />
energiaomavaraisuudesta. Keskustelunaiheet<br />
eivät kuitenkaan jääneet Suomen<br />
rajojen sisälle, sillä esille nousi myös<br />
EU:n keskeinen rooli energiapoliittisessa<br />
päätöksenteossa.<br />
Seminaari huipentui poliittisten<br />
nuorisojärjestöjen paneelikeskusteluun,<br />
jonka aiheena oli, miltä näyttää<br />
vähäpäästöinen Suomi vuonna 2030.<br />
Tärkeinä kestävää energiapolitiikkaa<br />
tukevina ratkaisuina pidettiin esimerkiksi<br />
energiatehokkuuden edistämistä,<br />
joukkoliikenteen käyttöön kannustamista<br />
sekä osaamisen tehokasta hyödyntämistä.<br />
Syysseminaarissa kuului myös<br />
ympäristöjärjestön ääni, sillä mukana<br />
keskustelussa oli poliittisten nuorisojärjestöjen<br />
edustajien lisäksi WWF:n<br />
ilmastoasiantuntija Salka Orivuori.<br />
Keskustelun moderaattorina toimi<br />
Tampereen yliopiston professori Ilkka<br />
Ruostetsaari.<br />
Energia- ja kasvufoorumi on viiden<br />
suomalaisen yrityksen keskustelualoite<br />
energiasta ja sen merkityksestä<br />
Suomelle.<br />
Mikä on sopiva kodin<br />
sisälämpötila?<br />
OLESKELUTILOJEN SOPIVA HUONELÄMPÖTILA on<br />
noin 21 astetta. Sitä pidetään terveellisenä ja<br />
energiataloudellisena lämpötilana. Makuuhuoneissa<br />
lämpötila voi olla muutaman asteen viileämpi.<br />
Nyrkkisäännön mukaan yhden asteen muutoksella<br />
on noin viiden prosentin vaikutus energiankulutukseen<br />
ja lämmityskuluihin.<br />
Talvisin kannattaa olla tarkkana, ettei lämpö<br />
mene harakoille tuuletuksen aikana. Nopea ristivetotuuletus<br />
vaihtaa ilman, muttei jäähdytä rakenteita.<br />
Avoimen ikkunan alla olevan lämpöpatterin<br />
termostaatti kannattaa sulkea.<br />
Pintalämpömittarin avulla voit mitata eri pintojen<br />
lämpötiloja asunnossasi ja paikallistaa muun<br />
muassa mahdollisia lämpövuotoja.<br />
Fortum.fi-palvelusta löydät listan kirjastoista,<br />
joista mittaria voi lainata.<br />
Tällä palstalla vastataan Fortumin<br />
asiakaspalveluun tulleisiin kysymyksiin.<br />
asiakaspalvelu@fortum.<br />
FORTUM<br />
Siirtymä etäluentaan alkoi<br />
Fortum aloitti uusien etäluettavien mittareiden,<br />
Fortum Älyboksien, asennukset lokakuussa Järvenpään<br />
Kyrölässä. Näkyvin ja välitön muutos<br />
mittarinvaihdon jälkeen on, että sähköstä<br />
maksetaan jatkossa kuukausittain mitatun<br />
kulutuksen mukaan, minkä ansiosta arvioja<br />
tasauslaskut siirtyvät historiaan. Uusien<br />
mittarien asennukset tehdään paikkakunta<br />
kerrallaan vuoden 2013 loppuun mennessä, ja<br />
asennusaika kerrotaan asiakkaalle noin viikkoa<br />
aikaisemmin lähetettävässä kirjeessä.<br />
Viimeinen Forte-lehti<br />
Kädessäsi on tällä erää viimeinen Forte-lehti. Ensi<br />
vuoden alusta alkaen palvelemme sidosryhmiämme<br />
painetun lehden sijaan entistä aktiivisemmin internetsivuillamme<br />
osoitteessa www.fortum.fi. Verkosta<br />
löydät muun muassa hyödyllistä energiatietoutta sekä<br />
ajankohtaista informaatiota toiminnastamme. Lisäksi<br />
toimitamme edelleen kaikille asiakkaillemme sähkölaskun<br />
mukana Kotienergia-liitteen, jossa pureudutaan<br />
tarkemmin kuluttajia koskeviin asioihin. Kiitos kaikille<br />
lukijoille − tavataan verkossa!<br />
forte 4/2010 7
TEEMA: HUKKALÄMMÖSTÄ HYÖTYENERGIAA<br />
LÄMPÖÄ JA<br />
SÄHKÖÄ<br />
yhdessä<br />
8 forte 3/2009 4/2010
Prosessinhoitaja<br />
Carl-Mikael<br />
Osenius tarkkailee<br />
paineen kehitystä<br />
Fortumin<br />
Suomenojan<br />
CHP-laitoksen<br />
vesikierrossa.<br />
Lapsikin tietää, ettei lämpöä<br />
pidä päästää harakoille.<br />
Miksi näin pitäisi tehdä<br />
voimalaitoksissa? Teksti JULIA KRISTENSEN Kuvat TOPI SAARI<br />
forte 4/2010 9
TEEMA: HUKKALÄMMÖSTÄ HYÖTYENERGIAA<br />
os kaksi kärpästä voi<br />
lyödä yhdellä iskulla, se<br />
yleensä kannattaa. Tämä<br />
pätee myös sähkön ja<br />
lämmön yhteistuotantoon<br />
(CHP), jossa sähkön<br />
tuotantoprosessissa<br />
syntynyt lämpö otetaan<br />
talteen ja käytetään joko<br />
kaukolämpönä tai teollisuuden<br />
prosesseissa. Sähkön<br />
erillistuotannossa turbiinissa<br />
syntyvä lämpö sen sijaan johdetaan<br />
lauhdelämpönä esimerkiksi vesistöön.<br />
– Yhteistuotannossa on aivan valtava potentiaali, energiateknologian<br />
professori Sven Werner Halmstadin yliopistosta<br />
sanoo.<br />
– Hukkalämmön määrä nykymaailmassa on todella<br />
suuri. Jos se otettaisiin käyttöön, lisättäisiin paitsi voimalaitosten<br />
tuottavuutta ja polttoaineen käytön tehokkuutta,<br />
myös vähennettäisiin hiilidioksidipäästöjä ja riippuvuutta<br />
tuontienergiasta.<br />
YHTEISTUOTANTOLAITOS on investointina<br />
kalliimpi kuin vain sähköä tuottava voimalaitos, mutta kun<br />
katsotaan pelkkiä rakennuskustannuksia pitemmälle, suhteet<br />
muuttuvat. Yhteistuotantolaitosten käyttökustannukset<br />
ovat huomattavasti alhaisemmat, sillä polttoaineen osuus<br />
voimalaitoksen kokonaiskustannuksista on noin puolet.<br />
Yhteistuotannolla voidaan säästää karkeasti kolmasosa siitä<br />
polttoaineen energiasta, joka kuluu kun sähköä ja lämpöä<br />
tuotetaan erikseen. Siinä missä hyötysuhde erillistuotannossa<br />
on polttoaineesta riippuen Pohjoismaissa karkeasti<br />
puolet, yhteistuotannossa se saattaa nousta jopa 90 prosenttiin.<br />
Ja kun polttoaineen energia käytetään paremmin hyödyksi,<br />
myös hiilidioksidipäästöt vähenevät.<br />
– Kaukolämmöstä noin 80 prosenttia perustuu toissijaiseen<br />
energian käyttöön eli esimerkiksi paikallisen teollisuuden<br />
tai sähköntuotannon prosesseissa syntyneeseen<br />
lämpöön. Tämän tuotannon hiilidioksidipäästöt syntyisivät<br />
joka tapauksessa, käytettiinpä lämpö hyväksi tai ei. Kun<br />
lämpö käytetään hyväksi, se alentaa hiilidioksidipäästöjä<br />
tuotettua energiayksikköä kohden, Werner täsmentää.<br />
Lisäksi yhteistuotannossa voidaan hyödyntää paikallisia<br />
polttoaineita, mikä täällä pohjoisessa tarkoittaa usein juuri<br />
biomassoja metsäteollisuuden sivutuotteiden muodossa.<br />
Korkeiden siirtokustannusten takia kaukolämpöä kannat-<br />
Yhteistuotannossa<br />
on aivan<br />
valtava potentiaali.<br />
10 forte 4/2010
Kari-Pekka Hakala (alla) seuraa ja ohjaa<br />
laitosyksikköjen toimintaa Suomenojalla.<br />
Voimalaitos tuottaa vuodessa sähköä noin<br />
1 800 gigawattituntia ja kaukolämpöä<br />
noin 2 200 gigawattituntia Espoon,<br />
Kirkkonummen ja Kauniaisten asukkaille.<br />
Koneasentaja Jan<br />
Hedman (vas.)<br />
korjaa apukattilan<br />
syöttöpumppua.<br />
TAHATTOMIEN LAINSÄÄDÄNNÖLLISTEN<br />
esteiden merkitys nähtiin esimerkiksi Ruotsissa, jossa kaukolämmöllä<br />
on suuri markkinaosuus, mutta jossa yhteistuotantoa<br />
on viimeisten 30 vuoden aikana ollut vähän.<br />
– Yksi vähäisen osuuden syistä oli se, että energiaverotuksessa<br />
yhteistuotantoon perustuvaa lämpöä ei katsottu<br />
hukkalämmöksi vaan fossiilisilla polttoaineilla tuotetuksi<br />
lämmöksi, jota verotettiin kuin se olisi ollut erillistuotantoa.<br />
Tämä korjattiin vasta vuonna 2004, ja yhteistuotantoa<br />
alettiin edistää jo ennen sitä esimerkiksi tukemalla uutta<br />
biomassoihin perustunutta CHP-tuotantoa, Sven Werner<br />
kertoo.<br />
EU:n tavoitteena on ollut yhteistuotannon kaksinkertaa<br />
tuottaa lähellä lämmön kulutuspaikkaa. Vastaavasti<br />
metsäbiomassojen käyttäminen energiantuotannossa on<br />
tehokkainta, kun kuljetusetäisyydet polttoaineen tuotantopaikalta<br />
sen käyttöpaikalle ovat mahdollisimman pienet.<br />
Aivan keskelle metsiä yhteistuotantolaitosten rakentaminen<br />
ei kuitenkaan kannata, ellei lähellä ole paikallista<br />
teollisuutta tai asutusta, jotta lämmölle riittää kysyntää.<br />
Teknologian kehittyminen on kuitenkin viimeisten 10–15<br />
vuoden aikana tehnyt entistä pienimuotoisemmista, biomassaan<br />
perustuvista sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksista<br />
kannattavampia.<br />
SUOMESSA YLI 40 PROSENTTIA sähköntuotannosta<br />
perustuu yhteistuotantoon, kun taas koko EU:ssa<br />
keskiarvo on vähän yli 10 prosenttia. Jos yhteistuotanto on<br />
kiistatta energiatehokkain tapa tuottaa sähköä ja lämpöä,<br />
miksi sitä ei ole käytössä enemmän?<br />
– Erittäin hyvä kysymys, johon ei ole yksiselitteistä<br />
vastausta, kaukolämmöstä vastaava johtaja Jari Kostama<br />
Energiateollisuus ry:stä sanoo.<br />
– Teknologia on ollut olemassa jo yli sata vuotta. Suomessa<br />
yhteistuotantoa on suosittu aina, kun se on ollut<br />
kannattavaa, ja täällä on Tanskan ohella oltu edelläkävijöitä.<br />
Yksi selitys yhteistuotannon hyödyntämättömyyteen voi<br />
piillä toimintaympäristön erilaisissa ja erillisissä toimijoissa.<br />
Toinen vaikuttava tekijä voi olla yhteiskunnassa<br />
vallitseva näkemys yksilön ja valtion päätösvallan suhteesta.<br />
Monissa länsimaissa valtion puuttumista yksilön vapauteen<br />
ja omistusoikeuteen, esimerkiksi oman asunnon lämmitystavan<br />
valintaan, ei ole katsottu hyvällä.<br />
Kansainvälinen energiajärjestö IEA on samoilla linjoilla.<br />
Sen mukaan yhteistuotannon lisääminen ei vaadi niinkään<br />
mittavia rahallisia investointeja kuin oikein suunnattuja<br />
poliittisia päätöksiä purkamaan yhteistuotannon esteitä.<br />
Tavallisia yhteistuotannon esteitä ovat muun muassa<br />
vaikeudet verkkoon myytävän sähkön käyvän arvon määrittämisessä,<br />
tietämättömyys yhteistuotannon eduista sekä<br />
sääntelyyn liittyvät ongelmat.<br />
forte 4/2010 11
TEEMA: HUKKALÄMMÖSTÄ HYÖTYENERGIAA<br />
On virhe ajatella, ettei<br />
muualla kuin Pohjois-<br />
Euroopassa riittäisi kysyntää<br />
lämmölle.<br />
taistaminen jo pitkään. Yhteistuotannolla on muun muassa<br />
oma direktiivinsä, johon odotetaan päivitystä tulevan<br />
energiatehokkuuden toimintasuunnitelman päivityksen<br />
yhteydessä. Euroopan maista erityisesti Saksassa ja Ranskassa<br />
on pyritty tukemaan yhteistuotantoa, ja Ranskassa on<br />
tehty poliittinen päätös kaukolämmityksen kaksinkertaistamisesta<br />
vuoteen 2020 mennessä. Euroopan ulkopuolella<br />
yhteistuotannon lisäämisen veturimaa on Kiina, jossa<br />
yhteistuotanto ja kaukolämpö kasvavat vuosittain 15–20<br />
prosenttia.<br />
Jari Kostaman mukaan yhteistuotannon lisäämiseksi<br />
tarvittaisiin keskitetympää yhteistyötä sekä paikallistason<br />
vaikuttamista ja tiedon levittämistä.<br />
– Kunnat ja kaupungit ovat tässä suuressa roolissa.<br />
Lisäksi demonstraatiorahoituksella voitaisiin aluksi kannustaa<br />
yhteistuotantoon maissa, joissa teknologiaa ei vielä<br />
juuri käytetä. Näin voitaisiin toimia, vaikka suosittaisiinkin<br />
markkinaehtoista kehitystä pitkällä aikavälillä, Kostama<br />
sanoo.<br />
KAUKOLÄMPÖ TOIMISI erittäin hyvin Euroopassa,<br />
jossa asukastiheys on suuri. Se, ettei muualla kuin<br />
Pohjois-Euroopassa riittäisi kysyntää lämmölle, on sekä<br />
Wernerin että Kostaman mukaan ajatusvirhe.<br />
12 forte 4/2010
NÄKÖKULMA<br />
Teksti<br />
JULIA KRISTENSEN<br />
Heittäisitkö<br />
ruokakassin<br />
roskakoriin?<br />
– EU-tasolla 40 prosenttia käytetystä energiasta kuluu<br />
lämmitykseen. Vaikka rakennustekniikka muuttuukin koko<br />
ajan energiatehokkaammaksi, lämmön kysynnän lasku on<br />
erittäin hidasta, ja vuonna 2050 olemassa olevista rakennuksista<br />
arviolta jo puolet on rakennettu. Yhteistyössä Lappeenrannan<br />
ja Tampereen teknillisten yliopistojen, Turun<br />
kauppakorkeakoulun ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen<br />
kanssa vuodelle 2050 tekemämme sähkön ja kaukolämmön<br />
vision mukaan rakennusten lämmöntarve pienenee<br />
Suomessa tulevaisuudessa noin 30 prosenttia, mutta rakennuspinta-ala<br />
kasvaa, joten kaukolämmön kysyntä ei laske,<br />
Kostama kertoo.<br />
Prosessinhoitaja<br />
pitää huolta<br />
käytännön toiminnasta<br />
valvomosta<br />
saamiensa ohjeiden<br />
mukaan. Kuvassa<br />
prosessinhoitaja<br />
Jorma Blom.<br />
KUVITTELEPA TEHNEESI juuri perheen ruokaostokset<br />
viikonlopuksi. Olet raahannut neljä<br />
raskasta kauppakassia kotiin ja ylös kuudenteen<br />
kerrokseen. Entä jos sisään päästyäsi purkaisitkin<br />
vain kahden kassin sisällön jääkaappiin<br />
ja heittäisit toiset kaksi suoraan roskakoriin?<br />
LUULENPA, ETTEI YKSIKÄÄN tuntemistani<br />
ihmisistä näkisi tässä mitään järkeä. Näin kärjistetysti<br />
ajateltuna turha kuluttaminen tuntuisi<br />
todella hullulta.<br />
ENERGIAA KÄYTETÄÄN kuitenkin aika monessa<br />
arjen tilanteessa juuri näin: Töihin ajetaan<br />
yksin omalla autolla ja sillä käydään myös<br />
kaupassa kilometrin päässä kotoa. Talvella<br />
kodin huonelämpötila pidetään mukavassa<br />
t-paitakelissä, eikä käyttämättömien laitteiden<br />
töpseleitä aina muisteta irrottaa. Ja kaikesta<br />
tuotetusta ruoasta jopa puolet saattaa todella<br />
mennä kaatopaikalle.<br />
MIKSI ENERGIAA ON NIIN HELPPO heittää<br />
hukkaan? Yksi vastaus on, että energiahävikki<br />
on liian näkymätöntä. Ylijääneen ruoan joutuu<br />
todella itse heittämään roskikseen, mutta ylijäämäenergia<br />
häipyy vaivihkaa taivaan tuuliin.<br />
Rahankaan menoa ei huomaa ennen kuin<br />
kuukausia jälkikäteen saatavasta laskusta. Tältä<br />
osin etäluettavat sähkömittarit antavat kodin<br />
energiatehokkuuden lisäämiseen uudet aseet.<br />
ILMASTONMUUTOKSEN KANNALTA nyt<br />
jos koskaan energiaa pitäisi alkaa kuluttaa<br />
järkevästi. Tämä ei tarkoita sitä, että meidän<br />
kaikkien pitäisi lopettaa kuluttaminen ja palata<br />
elämään kynttilänvalossa.<br />
SEN SIJAAN, että kieltäisimme miljoonilta vaurastuvilta<br />
kiinalaisilta tai intialaisilta jääkaapit ja<br />
autot, voisimme todella käyttää sen energian,<br />
jonka tuotamme jo nykyään.<br />
ENERGIATEHOKKUUDESTA on viime kädessä<br />
kyse myös sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.<br />
Jos et kotona heittäisi pois kokonaista<br />
ruokakassia, tuskin voimalaitoksessakaan<br />
kannattaa käyttää tilatusta polttoainekuormasta<br />
vain puolet.<br />
forte 4/2010 13
TEEMA: HUKKALÄMMÖSTÄ HYÖTYENERGIAA<br />
Miten kotisi lämmitetään nyt?<br />
Entä miten haluaisit kotisi lämmitettävän?<br />
Teksti HANNA ASPELIN<br />
Taloyhtiössämme<br />
on käytössä kaukolämpö.<br />
Se on<br />
mielestäni sopiva<br />
lämmitysvaihtoehto<br />
taajamiin<br />
hyvän hyötysuhteen<br />
vuoksi. Kerrostaloja voidaan<br />
ny kyään lämmittää maalämmöllä,<br />
mikä olisi kiinnostava vaihtoehto,<br />
jos vain kaupunki antaisi porata<br />
reikiä maahan.<br />
SALLA JOKELA, TAMPERE<br />
Aivan vieras ilmiö kaukolämpö ei ole Etelä-Euroopassa<br />
nytkään.<br />
– Pohjois-Italian suurissa kaupungeissa on jo laajoja kaukolämpöjärjestelmiä,<br />
samoin Kreikassa on kaksi pienempää<br />
järjestelmää. Ainakin Barcelonassa ja Lissabonissa kaukolämpöjärjestelmä<br />
on rakenteilla, Werner sanoo.<br />
Hän huomauttaa, että samaa teknologiaa voidaan hyödyntää<br />
myös jäähdyttämiseen. Kaukojäähdytys on yksi tapa<br />
hyödyntää yhteistuotantoa. Silloin putkissa kiertää lämpimän<br />
veden sijaan kylmä vesi. Myös Kostama puoltaa tätä.<br />
– Etelässä sähkön kulutushuiput aiheutuvat kesähelteiden<br />
jäähdytyksestä, juuri päinvastoin kuin pohjoisessa.<br />
Kaukojäähdytys olisi siellä omiaan leikkaamaan kulutushuippuja<br />
ja vähentämään varakapasiteetin tarvetta.<br />
Lisää voimalaitoksia vai<br />
nykyisten tehokkaampaa<br />
hyödyntämistä?<br />
PERINTEISESTI CHP-voimalaitokset ovat olleet<br />
suuria perusvoimantuotantolaitoksia, mutta teknologian<br />
kehittyessä yhä pienemmissä voimaloissa voidaan tuottaa<br />
kannattavasti sekä sähköä että lämpöä.<br />
– Tällä hetkellä keskimääräinen hyötysuhde maailman<br />
voimalaitoksissa on noin 31 prosenttia. Jo pelkästään olemassa<br />
olevan tekniikan käyttöön ottaminen nostaisi sitä<br />
huomattavasti, Kostama huomauttaa.<br />
Sen sijaan maissa, joissa yhteistuotanto on jo tavallista,<br />
uusi teknologia mahdollistaa pienempien voimalaitosten<br />
yhteistuotannon, polttoainevalikoiman lisäämisen esimerkiksi<br />
yhdyskuntajätteisiin ja biomassoihin sekä sähkötehon<br />
kasvattamisen. Yhteistuotantolaitosten sähkötehon lisääminen<br />
on tärkeää, sillä sähkönkulutuksen on ennakoitu kasvavan,<br />
kun muita energialähteitä korvataan yhä enemmän<br />
sähköllä esimerkiksi liikenteessä. Voimalaitosten lisäämisen<br />
sijaan olemassa olevan tuotantokapasiteetin tehokkaampi<br />
hyödyntäminen olisi järkevä ratkaisu. Sähköntuotannosta<br />
syntyneen hukkalämmön ottaminen hyötykäyttöön auttaisi<br />
merkittävästi myös energiatehokkuustavoitteiden saavuttamisessa.<br />
”Ei lämpöä harakoille” -ryhtiliikkeelle olisi siis<br />
tilausta.<br />
KUN JOHTAJA PASI MIKKOSELTA<br />
Fortumin Heat-divisioonasta tiedustelee,<br />
kuinka pitkään yhtiöllä on ollut<br />
sähkön ja lämmön yhteistuotantoa<br />
(CHP), kysymys saa miehen hymyilemään.<br />
– Taisimme alun perin aloittaa<br />
CHP-tuotannon 1930-luvulla silloisessa<br />
Vanajan voimalaitoksessa, joka<br />
tosin ei enää ole omistuksessamme.<br />
Liioittelematta voi siis sanoa meidän<br />
olleen mukana suomalaisessa yhteistuotannossa<br />
sen alkuajoista lähtien.<br />
Tämän kokemuksen pohjalta<br />
panostetaan tulevaisuuteen: CHPtuotannon<br />
lisäämiseksi on käynnissä<br />
tai suunnitteilla tälläkin hetkellä<br />
monia hankkeita. Viimeisen vuoden<br />
aikana avajaisia on vietetty nyt jo<br />
käytössä olevissa Tarton biomassaa<br />
ja turvetta polttoaineena käyttävässä<br />
CHP-laitoksessa sekä Suomenojan<br />
uudessa kaasuturbiinilla käyvässä<br />
voimalaitosyksikössä.<br />
– Vielä tämän vuoden loppuun<br />
mennessä kaupalliseen käyttöön<br />
ovat valmistumassa Viron Pärnussa<br />
bio-turvelaitos ja Puolan<br />
Częstochowan monipolttoainelaitos,<br />
joka käyttää pääasiassa biomassaa ja<br />
hiiltä. Lisäksi kahden jätteenpolttolaitoksen<br />
rakennustyöt ovat käynnissä<br />
Tukholmassa ja Liettuan Klaipedassa.<br />
Myös Venäjällä on käynnissä oma<br />
investointiohjelma, Mikkonen kertaa.<br />
FORTUMILLA YHTEISTUOTANTO<br />
nähdään sekä taloudellisesti että<br />
ympäristön kannalta järkevänä<br />
tuotantotapana. Luonnonvaroja<br />
tehokkaasti hyödyntävällä yhteistuotannolla<br />
on yhtiön syyskuussa<br />
päivitetyssä strategiassa keskeinen<br />
rooli.<br />
Käytössä olevia yhteistuotantolaitoksia<br />
on nykyään jo seitsemässä<br />
eri maassa yhteensä 23, ja Fortum<br />
on maailman neljänneksi suurin<br />
14 forte 4/2010
Talomme lämmitysratkaisu<br />
on tällä hetkellä<br />
suora sähkölämmitys,<br />
jota tukevat varaava<br />
takka ja ilmalämpöpumppu.<br />
Haluaisin<br />
lämmitysratkaisun, joka<br />
pohjautuu uusiutuvaan energiaan.<br />
Esimerkiksi aurinko- ja tuulivoiman<br />
hyödyntäminen yhdistettynä maalämpöön<br />
voisi olla hyvä ratkaisu, kunhan<br />
teknologia kehittyy.<br />
PETRI TURUNEN, HYVINKÄÄ<br />
Rakennutamme parhaillaan<br />
omakotitaloa,<br />
johon valitsimme<br />
lämmitysmuodoksi<br />
kaukolämmön. Sähkön<br />
markkinahinnan<br />
kehitys tuntui epävarmalta.<br />
Maalämpöäkin mietimme,<br />
mutta se osoittautui melko<br />
hintavaksi rakennusvaiheessa. Kaukolämpö<br />
tuntuu turvalliselta ja ympäristöystävälliseltä<br />
vaihtoehdolta.<br />
SATU SAVELA, KAUNIAINEN<br />
Asun kaukolämmitetyssä<br />
kerrostalossa.<br />
Ratkaisu on hyvä,<br />
sillä käyttö on vaivatonta<br />
sekä lämmön<br />
ja sähkön yhteistuotannon<br />
an siosta ympäristö<br />
kuormittuu vähemmän moniin<br />
muihin vaihtoehtoihin verrattuna.<br />
Myös maalämpö on mielenkiintoinen,<br />
mutta vielä melko harvinainen<br />
ratkaisu kerrostaloissa.<br />
GUY PELED, TAMPERE<br />
TÄYTTÄ HÖYRYÄ<br />
LÄMMÖN-<br />
TUOTANTOON<br />
Fortumilla uskotaan vahvasti<br />
sähkön ja lämmön yhteistuotantoon.<br />
Uutta tuotantokapasiteettia on<br />
valmistumassa lisää vielä tämän<br />
vuoden loppuun mennessä.<br />
Teksti JULIA KRISTENSEN Kuva EVA H SMITH<br />
lämpöyhtiö. Itämeren ympäristössä<br />
yhtiön Heat-divisioona tuottaa<br />
vuosittain noin 25 terawattituntia<br />
lämpöä ja vajaa viisi terawattituntia<br />
sähköä. Venäjällä puolestaan Russiadivisioonan<br />
lämmön vuosituotanto<br />
on 26 terawattituntia ja sähkön 16<br />
terawattituntia. Valtaosa Fortumin<br />
lämmön tuotannosta on CHPtuotantoa,<br />
ja siitä suuri osa käytetään<br />
kaukolämpönä.<br />
– Asiakkaalle kaukolämpö on<br />
huoleton, luotettava ja ympäristön<br />
kannalta kestävä lämmitystapa. Lämmöntuottajan<br />
näkökulmasta se on<br />
kokonaistaloudellinen ja kilpailukykyinen<br />
muihin lämmön tuotantotapoihin<br />
verrattuna, Mikkonen perustelee.<br />
TUKHOLMA KANTAA TÄNÄ VUONNA<br />
Euroopan ympäristöpääkaupungin<br />
titteliä, ja kaupungin ansioina on<br />
pidetty muun muassa kaukolämmön<br />
tuotantoa, jätteenkäsittelyä ja liikenneratkaisuja.<br />
Fortum on Tukholman<br />
alueen merkittävin kaukolämpötoimittaja.<br />
Biopolttoaineiden ja jätteen<br />
käytön kasvattaminen ovat tärkeässä<br />
osassa CHP-tuotannon lisäämisessä<br />
Tukholmassa vuoteen 2020 mennessä.<br />
Yksi hankkeista on Mikkosenkin<br />
edellä mainitsema Brista 2, jonka<br />
pohjatyöt aloitettiin lokakuussa 2010.<br />
Sillä on myös historiallista arvoa,<br />
TUTKIMUS- JA KEHITYS-<br />
TYÖSSÄ ETSITÄÄN<br />
JATKUVASTI UUSIA POLTTO-<br />
AINEVAIHTOEHTOJA.<br />
sillä Brista 2 on Fortumin Ruotsin<br />
lämpöliiketoiminnan tähän mennessä<br />
mittavin investointi.<br />
– Rakennamme Bristan CHPvoimalaitokselle<br />
uuden yksikön, jossa<br />
käytetään polttoaineena kotitalous- ja<br />
teollisuusjätettä. Läheisen jätteenkäsittelylaitoksen<br />
ja Bristassa jo<br />
olemassa olevan biomassaa käyttävän<br />
yksikön ansiosta paikalla on<br />
jo tarvittava infrastuktuuri, kuten<br />
kaukolämpöverkko, sähkönjakeluverkko<br />
ja rautatie, joka on suuri etu<br />
CHP-laitoksen sijainnin kannalta, Leif<br />
Evaldsson Fortumilta kertoo.<br />
Valmistuttuaan vuonna 2013 Brista<br />
2 käyttää vuosittain jopa 240 000<br />
tonnia jätettä.<br />
– Meillä on jo neljänkymmenen<br />
vuoden kokemus jätteenpoltosta<br />
Högdalenin CHP-laitoksella Etelä-Tukholmassa,<br />
ja pohjoiseen valmistuvan<br />
Brista 2:n myötä polttoaineen kuljetukset<br />
voidaan suunnitella entistä<br />
tehokkaammin ja lyhentää kuljetusmatkoja,<br />
Evaldsson sanoo.<br />
YHTEISTÄ FORTUMIN TUOREILLE laitoshankkeille<br />
on, että niissä pyritään<br />
mahdollisimman vähäisiin hiilidioksidipäästöihin.<br />
Esimerkiksi Puolassa<br />
biomassaa ei juuri ole aikaisemmin<br />
käytetty polttoaineena voimalaitoksissa.<br />
Mikkosen mukaan tutkimus- ja<br />
kehitystyössä etsitään jatkuvasti<br />
uusia polttoainevaihtoehtoja ja<br />
tehdään sekä nykyisiä että tulevia<br />
CHP-laitoksia palvelevaa kehitystyötä.<br />
Mielenkiintoisimmasta päästä ovat<br />
Värtanin CHP-laitoksen kokeilut –<br />
kuka tietää, vaikka tulevaisuuden<br />
kattiloissa sähköksi ja lämmöksi<br />
jalostuisivat esimerkiksi oliivinkivet ja<br />
palmunytimen kuoret laajemmassakin<br />
mittakaavassa.<br />
forte 4/2010 15
ASIAKKAAN MAAILMA<br />
Rukalle raivattiin<br />
ensimmäinen rinne<br />
jo vuonna 1954. Nyt<br />
perinteinen hiihtokeskus<br />
on edelläkävijän roolissa<br />
ekologisessa ajattelussa.<br />
Teksti ANTTI POHJA Kuvat TOPI SAARI<br />
Tuntur<br />
Vihreä<br />
16 forte 4/2010
Rukan Saaruan-rinteessä on täysi tohina<br />
päällä. Laskettelijat ja lautailijat tulevat<br />
rinnettä alas tasaisena virtana, ja<br />
rinteen reunalla uutuuttaan hohkavat<br />
keltakylkiset lumitykit sylkevät kuorrutusta<br />
pitkin mäkeä. Lumetuksen asetuksia voidaan<br />
muokata nopeasti: huoltomies painelee hetken lumitykin<br />
kyljessä olevan näyttötaulun kosketusnäyttöä,<br />
ja kaikki on valmista.<br />
Ruka on ennen kaikkea hiihtokeskus ja vapaaajanviettopaikka.<br />
Siksi sille yrityksenä on tärkeää<br />
tuottaa asiakkailleen elämyksiä, nautintoja ja rentoutumista.<br />
Luontoon ja ympäristöön kietoutuvan<br />
liiketoiminnan odottaisi olevan ekologisen ajattelun<br />
kärkipäässä, ja niin tässä tapauksessa onkin.<br />
Rukakeskus Oy liittyi ensimmäisenä hiihtokeskuksena<br />
Motivan ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut<br />
MaRa ry:n vuonna 2008 alkaneeseen energiatehokkuusohjelmaan,<br />
jossa on tällä hetkellä seitsemän<br />
hiihtokeskusta mukana. Ohjelman tavoitteena on<br />
9 prosentin suhteellinen energiansäästö vuoteen<br />
2016 mennessä.<br />
i<br />
SÄHKÖN<br />
TALVIKÄYTÖSSÄ<br />
ON NIPISTÄMISEN<br />
PAIKKA.<br />
Rukakeskus Oy:n liiketoimintajohtaja Matti<br />
Parviainen on aidosti ylpeä siitä, miten Rukakeskus<br />
ja sen henkilökunta ovat kokeneet energiansäästöajattelun<br />
tärkeäksi osaksi yrityksen toimintaa.<br />
Esimerkiksi sähköä kuluu joka talvi niin paljon, että<br />
jo pienilläkin muutoksilla voidaan saada merkittäviä<br />
tuloksia aikaan.<br />
Tarvitsemme sähköä oikeastaan kaikkeen.<br />
Vuosittainen kulutuksemme on noin 5,5 miljoonaa<br />
kilowattituntia (5 500 MWh), ja valtaosa<br />
siitä kuluu tietenkin talvella. Siinä on<br />
paikka nipistää pois se 9 prosenttia ja enemmänkin.<br />
Pitkälti kyse on ajattelutapojen ja<br />
kulutustottumusten muutoksista, Parviainen<br />
kertoo.<br />
forte 4/2010 17
ENERGIAA VOI SÄÄSTÄÄ hiihtokeskuksissa lähes<br />
kaikesta. Jo pelkästään rinteisiin liittyvää toimintaa<br />
tehostamalla voidaan saada merkittäviä tuloksia<br />
aikaan. Rinteiden lumetus ja muu kunnostus,<br />
hissien käyttö, valaistus sekä rinteiden suunnittelu<br />
vievät hurjan määrän energiaa. Päälle tulevat tietenkin<br />
vielä kaikki majoitukseen, muonitukseen ja<br />
matkustamiseen liittyvät toimet, joita hiihtokeskuksessa<br />
tarvitaan. Tähän kaikkeen voidaan vaikuttaa<br />
kulutustottumusten hienosäädöillä.<br />
Erilaisten mittareiden avulla voimme tarkkailla<br />
koneiden polttoainekulutusta ja ajotapojen<br />
vaikutusta kulutukseen. Jo tietoisuus mittareiden<br />
olemassaolosta muuttaa käyttötottumuksia taloudellisempaan<br />
suuntaan, Parviainen arvioi.<br />
KULUVAN TALVEN suurin muutos Rukalla on ollut<br />
lumetusjärjestelmän täysremontti. Miljoonaluokan<br />
investoinnilla haetaan energiatehokkuutta – ja<br />
HISSIKAPASI-<br />
TEETTIMME<br />
ON 24 000<br />
HENKILÖÄ<br />
TUNNISSA.<br />
Rukakeskus ja sen henkilökunta<br />
ovat kokeneet<br />
energiansäästöajattelun<br />
tärkeäksi osaksi yrityksen<br />
toimintaa.<br />
taloudellisia säästöjä. Yli viidenkymmenen uuden<br />
lumitykin ansiosta päästään yli 20 prosentin energiasäästöön.<br />
Lisäksi vedenpumppauksen automatisointi<br />
takaa suuria säästöjä kulutukseen.<br />
Hissiverkosto on laskettelukeskuksessa se kaikkein<br />
oleellisin asia. Hissilinjastot ovat pitkäikäisyytensä<br />
vuoksi harvoin investoinnin kohteena, mutta<br />
energiaa voi säästää vanhemmillakin hisseillä<br />
käyttökapasiteettia parantamalla. Mitä vähemmän<br />
vaijeri vetää ylös tyhjiä penkkejä, sitä vähemmän<br />
energiaa kuluu hukkaan ja sitä tehokkaammin koko<br />
hiihtokeskus pyörii.<br />
Hissikapasiteettimme on 24 100 henkilöä<br />
tunnissa. Ruuhka-aikoina voimme hissilippujärjestelmän<br />
avulla seurata todellista käyttöastetta.<br />
Keskiarvo on tällä hetkellä noin 70 prosenttia. Jos<br />
saisimme sen nostettua 80:een, emme tarvitse uutta<br />
isoa hissiä, mikä tarkoittaa hurjia taloudellisia ja<br />
energiankulutuksellisia säästöjä, Parviainen muistuttaa.<br />
PALJON ON SIIS TEHTY, mutta vielä enemmän on<br />
tekemättä. Energiansäästäminen on ennen kaikkea<br />
asennemuutoskysymys, johon kaikki voivat itse<br />
vaikuttaa.<br />
Toivoisin, että mahdollisimman moni suomalainen<br />
hiihtokeskus liittyisi tähän energiatehokkuusohjelmaan,<br />
jotta saisimme koko alalle sellaisen<br />
hyvän draivin päälle. Meidän pitää näyttää, että<br />
hiihtokeskusala huolehtii ympäristöstään ja että se<br />
on meille tärkeä asia, Parviainen päättää.<br />
Kiitosta<br />
luotettavuudesta<br />
RUKAKESKUS OY on Fortumin sähkönsiirtoasiakas.<br />
Liiketoimintajohtaja Matti Parviainen arvostaa sähkönsaannissa<br />
luotettavuutta, sillä koko liiketoiminta on<br />
siitä riippuvainen.<br />
Yrityksellä kuluu vuosittain sähköä 5 500 megawattitunnin<br />
verran. Ruka ostaa käyttöönsä vesisähköä, joten<br />
heidän sähkönkulutuksen hiilijalanjälkensä on pyöreä<br />
nolla.<br />
− Kyllä Fortumia voi pitää erittäin luotettavana toimijana<br />
sähkönsiirrossa, ja olemme erittäin tyytyväisiä<br />
asiakkuuteemme. Kaikki on mennyt niin kuin pitää, ja<br />
luotettavuus on jopa parantunut vuosittain.<br />
Varsinkin lumetuksen aikana on kriittisen tärkeää,<br />
että sähkönsaanti on turvattu. Vesipumppujen hyytyminen<br />
sähkökatkon vuoksi on todellinen painajainen.<br />
Satojen yksiköiden sammuminen ei ole ihan pikku juttu.<br />
18 forte 4/2010
MINUN VALINTANI<br />
Tällä palstalla esitellään<br />
ihmisiä, jotka pyrkivät<br />
elämään kestävällä<br />
tavalla.<br />
Kotitalousopettajan isot ja pienet ympäristöteot<br />
NELIHENKISEN HELSINKILÄISPERHEEN ÄITI<br />
Rauni Piiponniemi tietää, että ilmastonmuutoksen<br />
estämiseksi voi tehdä isoja ja pieniä<br />
tekoja.<br />
Piiponniemen perheen ympäristöystävällisiin<br />
rutiineihin kuuluu kodin hyviä käytäntöjä,<br />
joita Rauni vie jakoon myös työssään yläasteen<br />
kotitalousopettajana.<br />
− Kierrätämme pahvit, lasit ja metallit ja<br />
kompostoimme omat biojätteemme.<br />
Koulussa tuntuu, että ala-asteen opettajat<br />
ottavat ympäristöasiat hyvin esille. Myös<br />
vanhemmat edesauttavat lastensa ympäristötietoisuutta.<br />
Yläasteen kotitalousopettajan<br />
tehtäväksi jää kerrata ja syventää aiemmin<br />
opittuja asioita.<br />
− Ilmastomyönteisyyttä on totta kai tarpeen<br />
tuoda esille tasaisin väliajoin ja useassa<br />
oppiaineessa, eri näkökulmista.<br />
ISO ASIA OLI KODIN LÄMMITYSTAVAN<br />
vaihtaminen öljylämmityksestä maalämpöön,<br />
kertyyhän asumisesta keskimäärin kolmannes<br />
ilmastopäästöistämme.<br />
− Päädyimme maalämpöön lähinnä ympäristösyistä.<br />
Laskimme, että säästöä lämmityskustannuksissa<br />
tulisi tuhansia euroja vuodessa<br />
ja investointi maksaisi itsensä takaisin 6−7<br />
vuodessa. Laskelmat ovat pitäneet paikkansa,<br />
ja maalämpö on lisäksi osoittautunut hajuttomaksi,<br />
äänettömäksi ja vaivattomaksi.<br />
LIIKENTEEN OSUUS ilmastopäästöistä on noin<br />
viidennes. Kun Rauni Piiponniemi vaihtoi<br />
viimeksi autoa, pohti hän tarkasti eri vaihtoehtoja.<br />
Kolmisen vuotta sitten oli paljon puhetta<br />
ilmastonmuutoksesta ja hybridien toinen<br />
sukupolvi oli juuri tulossa markkinoille. Siitä<br />
lähti ajatus, että uusi auto voisi olla hybridi.<br />
− Mieluiten käyttäisin joukkoliikennettä,<br />
varsinkin kun asun Helsingissä. Elämästä ei<br />
kuitenkaan tulisi mitään ilman toista autoa,<br />
kun perheessä on harrastavia lapsia ja paljon<br />
menoja, Rauni Piiponniemi sanoo.<br />
Toyota Prius ei ollut puhtaasti ideologinen<br />
valinta, vaan valinnassa painoi myös näppäryys.<br />
− Halusin vähän kuluttavan, käytännöllisen<br />
auton, joka on riittävän väljä, että kyytiin mahtuvat<br />
lapset ja heidän kaverinsa sekä ostokset.<br />
ODOTUKSET OVAT TÄYTTYNEET HYVIN. Kyytiin<br />
mahtuu neljä lasta, ja tavaratila vetää treenikamat<br />
ja ostokset. Kakkosautona hybridi on<br />
hyvä, sillä se pääsee kaupunkiajossa oikeuksiinsa.<br />
Prius on ollut toimintavarma eikä ole<br />
vaatinut korjauksia 2,5 vuoden käyttöaikana.<br />
Muita autoilijoita kiinnostaa eniten, paljonko<br />
sähkö- ja bensiinimoottorin yhteistyö<br />
kuluttaa bensiiniä. Piiponniemeä viehättää<br />
se, että kulutusta voi seurata ajotietokoneen<br />
näytöltä koko ajan.<br />
− Kun kulutus näkyy koko ajan, opettaa se<br />
erilaista ajotyyliä. Hybridin monitori neuvoo<br />
taloudellisempaan ajotapaan.<br />
Teksti MARIAANA NELIMARKKA<br />
Kuva TOMI PARKKONEN<br />
Rauni Piiponniemen<br />
perheen koti lämpiää<br />
maalämmöllä.<br />
forte 2/2009 4/2010 19
TEKNOLOGIA<br />
HYVÄSTIT<br />
HUKKAPUTKILLE<br />
Fortumin kaukolämmöntuotannossa<br />
pyritään mahdollisimman<br />
energiatehokkaisiin ratkaisuihin,<br />
joista kuluttajatkin hyötyvät. Yksi<br />
mielenkiintoisimmista löytyy<br />
Elisan ja Tiedon palvelinkeskuksista<br />
Espoosta. Teksti ANTTI POHJA Kuva SHUTTERSTOCK<br />
Kaukolämpötoiminta<br />
voidaan jakaa kolmeen<br />
osa-alueeseen:<br />
tuotantoon, jakeluun<br />
ja käyttöön. Fortumin<br />
tavoitteena on kehitellä<br />
mahdollisimman energiatehokkaita<br />
ratkaisuita jokaiselle<br />
alueelle. Esimerkiksi uudella<br />
Espoon Suomenojan maakaasukäyttöisellä<br />
sähkön ja lämmön<br />
yhteistuotantolaitoksella kaukolämmön<br />
tuotanto tehostui<br />
merkittävästi.<br />
Jakelupuolella energiatehokkuutta<br />
voidaan parantaa tarkkailemalla<br />
lämpöhäviöitä siinä<br />
vaiheessa, kun vesi kulkee putkissa<br />
maan alla. Fortum seuraa<br />
jakeluverkoston tilaa mittauksin<br />
koko ajan.<br />
Tämä on meille erittäin<br />
keskeinen seuranta. Teemme<br />
määrätietoisesti työtä koko ajan<br />
sen eteen, että lämpöhävikki olisi<br />
mahdollisimman pieni, Fortumin<br />
myyntijohtaja Jussi Ojanen tähdentää.<br />
Kolmantena tulee kaukolämmön<br />
käyttö; Fortum tarkkailee<br />
energiatehokkuutta etäluettavien<br />
mittareiden avulla myös yksittäisten<br />
käyttäjien tasolla. Automaattiset,<br />
etäluettavat sähkömittarit<br />
ovat verraten uusi asia, mutta<br />
kaukolämpöpuolella niitä on ollut<br />
jo kauan. Mittarit raportoivat<br />
kaukolämmön meno- ja tuloveden<br />
LÄMPÖPUMP-<br />
PUJEN AVULLA<br />
SAAMME<br />
PALVELINTEN<br />
TUOTTAMAN<br />
LÄMMÖN TAL-<br />
TEEN JA VOIMME<br />
KÄYTTÄÄ SITÄ<br />
TALOJEN LÄMMI-<br />
TYKSESSÄ.<br />
lämpötilan lisäksi kaukolämpöveden<br />
virtaustiedot.<br />
Poikkeuksellisia lukemia<br />
osoittavat mittarit kertovat, että<br />
lämmönjakokeskus on huollon<br />
tarpeessa tai että se on vaihdettava<br />
uudempaan ja energiatehokkaampaan.<br />
Automaattinen<br />
muistutus vaihdon ajankohtaistumisesta<br />
tulee myös kaikille<br />
niille Fortumin asiakkaille, joiden<br />
vaihdin on 20 vuotta vanha. Se on<br />
ikä, jolloin vaihdin on monessa<br />
tapauksessa varminta vaihtaa jo<br />
kustannussyistä, sillä uudemmat<br />
laitteet ovat myös energiataloudellisempia.<br />
Lämmönvaihtimien<br />
tasoa, ikää ja laatua on syytä<br />
tarkkailla omistajien itsensäkin,<br />
20 forte 4/2010
FORTUM TUTKII JA KEHITTÄÄ<br />
Haalentunutkin vesi kelpaa<br />
moneen paikkaan<br />
TALOJEN LÄMMITYSKIERROSTA palautuvan kaukolämpöveden<br />
ei tarvitse mennä suoraan takaisin voimalaitokselle lämmitettäväksi.<br />
Mitä viileämpää palautuva vesi on, sitä energiatehokkaampaa<br />
on sähkön ja lämmön yhteistuotanto.<br />
Talojen lämmityksessä viilentynyttä vettä voidaan käyttää<br />
toistamiseen maan lämmittämiseen. Noin 40-asteinen vesi ei enää<br />
kelpaa taloihin, joissa kaukolämmön tuloveden pitää olla yli 70-asteista.<br />
Fortumin kaukolämmön paluuvettä käytetään esimerkiksi<br />
jalkapallokenttien lämmittämisessä.<br />
– Pallokenttien alle on vedetty lämmitysputkia, jotka lämmittävät<br />
kentän pintaa. Tällaisessa ratkaisussa voittavat kaikki: me<br />
saamme viileämmän palaavan veden ja jalkapalloilijat sulan ulkokentän<br />
aikaisemmin keväällä ja toisaalta myöhempään syksyyn,<br />
Jussi Ojanen sanoo.<br />
Fortumin pääkaupunkiseudun kaukolämpöverkostoalueella<br />
pallokenttälämmityksestä nautitaan muun muassa Kauniaisissa,<br />
Espoonlahdessa, Tapiolassa ja Matinkylässä. Lisäksi esimerkiksi Tapiolan<br />
keskustan katujen alla käytetään hyväksi edullista paluuvesilämmitystä.<br />
Vastaavia ratkaisuja on myös muualla kuin Espoossa<br />
ja Kauniaisissa.<br />
– Kyllä kentänkäyttäjät ja omistajat ovat olleet tyytyväisiä – niin<br />
kuin mekin. Heidän ulkopelikautensa pitenee huomattavasti, ja he<br />
voivat itse päättää, milloin vetävät lämmityshanat kiinni ja menevät<br />
halliin. Tapiolan keskustassa vastaavasti viihtyisyyttä lisää se, ettei<br />
katuja tarvitse hiekoittaa talvisin ja ettei tule kuraa sisälle liikkeisiin,<br />
Ojanen mainitsee.<br />
sillä kaikki nuo seikat vaikuttavat<br />
laitteen tehokkuuteen ja toimivuuteen.<br />
Tarjoamme ilmaista asiantuntijapalvelua<br />
talonrakentajille<br />
koko urakan ajan: talon suunnitteluvaiheessa,<br />
lämmönvaihtimen<br />
käyttöönottovaiheessa ja talon<br />
lopputarkastuksen yhteydessä. Jos<br />
jotain on pielessä, me autamme<br />
asiakkaitamme parantamaan<br />
suunnitelmiaan, Ojanen kertoo.<br />
UUSIOKÄYTTÖÄ. Kaukolämmön<br />
energiatehokkuuden saralla on<br />
kehitetty mielenkiintoisia hankkeita,<br />
jotka ovat osoittautuneet<br />
toimiviksi. Fortum on yhdessä<br />
Elisa Oyj:n ja Tieto Oyj:n kanssa<br />
alkanut hyödyntää yritysten<br />
palvelinkeskusten tuottamaa<br />
hukkalämpöä.<br />
Palvelinkeskusten koneet<br />
tuottavat erittäin paljon lämpöä<br />
joutuessaan toimimaan jatkuvasti<br />
ja kovalla teholla. Ilman konesalien<br />
jäähdyttämistä koneet jouduttaisiin<br />
ajamaan nopeasti alas<br />
vaurioiden välttämiseksi, Ojanen<br />
muistuttaa.<br />
Ja kun keskusten kautta pyörii<br />
lukuisia kriittisiä tietoliikennepalveluita,<br />
ei katkoksiin ole varaa.<br />
Tästä johtuen palvelimet ovat<br />
tarvinneet aiemmin kompressorijäähdytystä<br />
– vaan eivät enää.<br />
Jäähdytämme tietokonemyllyjä<br />
lämpöpumppujen avulla<br />
entisen kompressoriviilennyksen<br />
sijaan, mikä on energiatehokkuuden<br />
kannalta radikaalisti<br />
järkevämpi ratkaisu. Lämpöpumppujen<br />
avulla saamme konesalien<br />
tuottaman lämmön talteen<br />
ja voimme käyttää sitä talojen<br />
lämmityksessä, eli tässä voittavat<br />
kaikki. Tällainen ympäristöystävällinen<br />
kokonaisratkaisu on<br />
kansainvälisestikin katsottuna<br />
ainutlaatuista, joten voimme olla<br />
ylpeitä siitä, mitä olemme saaneet<br />
aikaiseksi.<br />
KÄYTÄNNÖN ESIMERKKI<br />
VALAISEE ASIAA. Kahden palvelinkeskuksen<br />
tuottamalla niin<br />
sanotulla turhalla lämmöllä voidaan<br />
Espoon alueella lämmittää<br />
2 500 omakotitaloa vuodessa.<br />
Palvelinkeskusten laajennussuunnitelmien<br />
toteutuessa hyöty voi<br />
vielä moninkertaistua lähivuosien<br />
aikana.<br />
Kaukolämmön kokonaiskulutus<br />
Espoossa on vuositasolla<br />
2 000 gigawattituntia (GWh). Palvelinkeskuksissa<br />
lämpöä syntyy<br />
ensimmäisessä vaiheessa noin<br />
50 GWh, joten siltä osin puhutaan<br />
parin–kolmen prosentin<br />
osuudesta Espoon kaukolämmön<br />
tuotannossa. Edellä mainitut laajennukset<br />
nostaisivat osuutta jo<br />
lähemmäs kymmentä prosenttia.<br />
Ei siis ihan hukkaputkia.<br />
forte 4/2010 21
KASVOT<br />
Ulkomaankomennusten konkari<br />
Mikael Lemström listaa avoimen<br />
mielen ja positiivisen asenteen<br />
ekspatriaatin tärkeimmiksi<br />
työkaluiksi.<br />
Teksti MINNA KALAJOKI Kuvat TOPI SAARI<br />
Asennetta ja avoimuutta<br />
tarvittiin muun muassa<br />
vuosi sitten, jolloin<br />
Mikael Lemström astui<br />
uutena johtajana keskelle<br />
uutta organisaatiorakennetta maassa,<br />
jonka liiketoimintakulttuuria ei tuntenut<br />
lainkaan.<br />
Mikael Lemström nimitettiin<br />
viime vuoden lokakuussa Puolan Heatdivisioonasta<br />
vastaavaksi johtajaksi.<br />
Divisioona sisältää sähkön ja lämmön<br />
yhteistuotannon, kaukolämpötoiminnan<br />
sekä yritysten lämpöratkaisut.<br />
Puolalainen työkulttuuri ja<br />
ilmapiiri olivat täysin uutta. Haasteita<br />
riittää, mutta puolalaisten ammattiosaaminen<br />
ja joustavuus ovat tehneet<br />
minuun suuren vaikutuksen. Nuoren<br />
työvoiman menestyksen nälkä on<br />
suurta, Lemström sanoo.<br />
Reilut 10 vuotta ulkomaankomennuksella<br />
työskennellyt johtaja elää niin<br />
kuin opettaa. Kiinnostus uutta asemapaikkaa<br />
kohtaan on niin suurta, että<br />
puhelinhaastattelukin venyy.<br />
Mihin tahansa menemmekin,<br />
asetumme sinne ”toistaiseksi”, ja koko<br />
elämä siirretään uuteen paikkaan.<br />
Yritämme päästä sisään paikallisiin<br />
näkökulmiin ja elää maan tavalla,<br />
Lemström kertoo.<br />
Paino on sanalla ”me”, sillä kaikkein<br />
tärkeimmäksi voimavarakseen<br />
Lemström nimeää perheensä. Vaimo ja<br />
neljä 10–22-vuotiasta lasta muodostavat<br />
tärkeän vastapainon työkuvioille.<br />
Puolassa Lemströmiä kiinnostavat<br />
upean luonnon, historian ja keskieurooppalaisen<br />
kulttuurin rinnalla<br />
markkinoiden mahdollisuudet. Liiketoimintaympäristö<br />
on vakaa, ja viime<br />
vuonna Puola oli EU-maista ainoa,<br />
jonka bruttokansantuote nousi. Asukkaita<br />
on liki 40 miljoonaa.<br />
Itämeren alueeseen kuuluva Puola<br />
on yksi Fortum Heatin liiketoiminnan<br />
painopisteistä.<br />
MERKITTÄVÄ VIRSTANPYLVÄS saavutettiin<br />
syyskuussa, jolloin Częstochowassa<br />
vietettiin ensimmäisen oman voimalaitoksen<br />
avajaisia. Sähköä ja lämpöä<br />
tuottava voimala käyttää hiilen rinnalla<br />
biomassaa.<br />
Biomassan käyttö vähentää hiilidioksidipäästöjä,<br />
ja Puolan valtio tukee<br />
sen käyttöä vihreillä sertikaateilla,<br />
Lemström selvittää.<br />
Monet asiat etenevät kuitenkin<br />
totuttua hitaammin, ja Częstochowan<br />
voimalaitosprojektikin venyi.<br />
Joskin laitos rakennettiin Puolan<br />
mittapuussa ennätysajassa ja saimme<br />
siitä ansaittua kiitosta Puolan lehdistössä,<br />
Lemström kertoo.<br />
Maan erityispiirre on muun<br />
muassa se, että voimalaitoksen raken-<br />
Mie<br />
22 forte 4/2010
Mikael Lemströmin<br />
ura on myötäillyt<br />
Fortumin liikkeitä<br />
maailmalla.<br />
hemme<br />
Puolassa<br />
forte 4/2010 23
Yritämme päästä sisään<br />
paikallisiin näkökulmiin ja<br />
elää maan tavalla.<br />
taminen tapahtuu paikan päällä.<br />
Valmiita elementtejä tai tehdasrakenteita<br />
ei käytetä. Częstochowan<br />
rakennustöihin kului peräti 2,3 miljoonaa<br />
miestyötuntia, kun esimerkiksi<br />
Suomenojan rakentamiseen kului alle<br />
600 000 tuntia, Lemström huomauttaa.<br />
Częstochowa on Fortumin<br />
ensimmäinen sähköä tuottava laitos<br />
Puolassa. Lämpöpuolella<br />
kapasiteettia on laajennettu<br />
määrätietoisesti<br />
alusta lähtien.<br />
Lukuisia kaukolämpöyhtiöitä<br />
on jo<br />
hankittu, ja markkinaa<br />
seurataan<br />
tarkalla silmällä.<br />
Toistaiseksi<br />
Fortum on pieni<br />
toimija Puolassa.<br />
Lemström arvioi<br />
kaukolämpömarkkinan<br />
kooksi noin 150 terawattituntia,<br />
ja viime vuonna Fortumin kaukolämpömyynti<br />
ylsi 3,9 terawattituntiin.<br />
Yksityistäminen jatkuu, ja paljon<br />
voimalaitoksia on tulossa myyntiin.<br />
Meidän strategiamme on olla<br />
tässä prosessissa aktiivisesti mukana.<br />
Częstochowan rakentaminen osoitti,<br />
että olemme täällä pitkäjänteisesti ja<br />
kasvaaksemme, Lemström alleviivaa.<br />
LEMSTRÖM EI EHKÄ nyt olisi kiinnostavassa<br />
tehtävässään Puolassa, ellei<br />
olisi kaksikymmentä vuotta sitten<br />
sattumalta päätynyt Fortumille harjoittelijaksi.<br />
Teknillisen fysiikan opiskelija<br />
sai harjoittelupaikan silloisesta<br />
Imatran Voimasta. Taloon jäätyään<br />
hän työskenteli aluksi analyytikkona<br />
ja voimalaitospäällikkönä.<br />
Alkuvuosien jälkeen Lemströmin<br />
ura on myötäillyt Fortumin liikkeitä<br />
maailmalla: toimintojen käynnistäminen<br />
ja kehittäminen Aasiassa, niiden<br />
myynti ja sen jälkeen siirtyminen<br />
nykyisille liiketoiminnan ydinalueille<br />
Pohjois-Eurooppaan.<br />
Uransa tähänastisina huippuhetkinä<br />
hän mainitsee kehitystyön<br />
Aasiassa, ennen kaikkea Laem Chabangin<br />
voimalaitoksen kehittämisen<br />
Thaimaassa, sen johtamisen ja lopuksi<br />
myynnin vuonna 2002.<br />
Aasian vuosien jälkeen Lemström<br />
työskenteli Fortum Servicen myyntijohtajana.<br />
Globaali tehtävä kuljetti<br />
miestä muun muassa Britanniaan,<br />
Baltian maihin, Tukholmaan, Pietariin,<br />
Dubaihin ja Hampuriin. Eikö<br />
parissakymmenessä vuodessa<br />
ole ehtinyt lainkaan kyllästyä?<br />
Työyhteisöt<br />
ovat olleet mukavia,<br />
ja olen saanut<br />
vaihtaa tehtäviä<br />
aina vain kiinnostavampiin<br />
alle kolmen<br />
vuoden välein.<br />
En yksinkertaisesti<br />
ole ehtinyt kyllästyä,<br />
Lemström selittää.<br />
Perheen lisäksi<br />
Lemströmin golf-harrastus<br />
on seurannut häntä maasta ja maanosasta<br />
toiseen. Ei ihme, että parhaiten<br />
mieleen jäänyt asuinpaikka on<br />
Thaimaa, jossa perheen koti sijaitsi<br />
kuvankauniilla golfkentällä Pattayan<br />
pohjoispuolella. Lemströmin tasoitus<br />
on viiden luokkaa, ja Puolassakin hän<br />
yrittää ehtiä kentälle joka viikonloppu.<br />
Talveksi on suunnitteilla matka johonkin<br />
läheisistä hiihtokeskuksista.<br />
Mikael ”Micke”<br />
Lemström<br />
PERHE: vaimo ja neljä lasta<br />
KOULUTUS: diplomi-insinööri, Teknillinen<br />
korkeakoulu, 1992<br />
ALOITTI Fortumilla harjoittelijana vuonna<br />
1990<br />
VIIMEISIMMÄT TEHTÄVÄT: johtaja, Heatdivisioona,<br />
Puola, lokakuun alusta 2009;<br />
myyntijohtaja, Fortum Service, 2008−2009;<br />
johtaja, Kaakkois-Aasia ja Lähi-itä, 2007<br />
Keskustelu windfall-voitoista ja<br />
niiden verotuksesta virisi loppuvuodesta<br />
2005 EU:n päästökaupan<br />
astuttua voimaan. Joidenkin<br />
hiilidioksidipäästöttömien sähköntuotantomuotojen<br />
eli käytännössä vanhan<br />
vesi- ja ydinvoiman katsottiin ansiottomasti<br />
hyötyvän päästökauppajärjestelmästä, ja hyötyä<br />
haluttiin verottaa.<br />
Päästökauppajärjestelmässä sähköntuottajien<br />
on hankittava päästöoikeuksia aiheuttamiaan<br />
päästöjä vastaava määrä. Vuoteen<br />
2012 saakka osa päästöoikeuksista jaetaan<br />
sähköntuottajille ilmaiseksi, mutta runsaasti<br />
päästävät tuotantolaitokset joutuvat ostamaan<br />
niitä markkinoilta lisää. Päästöttömän<br />
tuotannon kustannukset eivät muutu, koska<br />
päästöjä ei aiheudu eikä päästöoikeuksia näin<br />
ollen tarvitse ostaa.<br />
Sähkön markkinahinta pohjoismaisessa<br />
sähköpörssissä määräytyy aina sen halvimman<br />
tuotantomuodon perusteella, joka riittää<br />
tyydyttämään kulloisenkin kysynnän. Usein<br />
ajatellaan, että tämä on aina kivihiilellä<br />
tuotettua lauhdevoimaa, jonka hinta sisältää<br />
päästöoikeuksien kustannukset. Kuitenkin<br />
esimerkiksi vuonna 2009 hiililauhde määritti<br />
markkinahintaa vain noin 60-prosenttisesti.<br />
Silloin, kun hiililauhde määrittää markkinahintaa,<br />
maksetaan myös päästöttömästi<br />
tuotetusta sähköstä samaa korkeampaa<br />
hintaa, sillä sähköllä on ja voi olla vain yksi<br />
hinta. Suomessa tätä päästöoikeuksien<br />
aiheut tamaa markkinahinnan nousua pidetään<br />
päästöttömien sähköntuotantomuotojen<br />
osalta ansiottomana hyötynä, windfallina.<br />
Muissa EU-maissa windfall-voitoksi katsotaan<br />
fossiilisten polttoaineiden tuottajien saamat<br />
ilmaiset päästöoikeudet.<br />
− Päästöoikeus voidaan käyttää joko<br />
omaan tuotantoon tai myydä markkinahintaan.<br />
Tällöin ilmaiseksikin saadulla päästöoikeudella<br />
on rahallinen arvo, joka heijastuu<br />
sähkön tuotantokustannuksiin ja sitä kautta<br />
hintaan. Muualla Euroopassa ilmaiseksi saadun<br />
päästöoikeuden luomaa hyötyä pidetään<br />
windfall-voittona, ja siksi EU on päättänyt<br />
lopettaa ilmaisten päästöoikeuksien jakamisen<br />
sähköntuotannolle vuoden 2012 jälkeen,<br />
Fortumin yhteiskuntasuhdejohtaja Esa Hyvärinen<br />
selvittää.<br />
PÄÄSTÖKAUPAN TARKOITUS on parantaa päästöttömän<br />
sähköntuotannon kannattavuutta ja<br />
kilpailukykyä sekä kannustaa päästöttömiin<br />
investointeihin.<br />
− Päästökaupan tarkoitus on, että investoiminen<br />
päästöttömään tuotantoon olisi kannattavaa<br />
ja että olemassa olevaa päästötöntä<br />
kapasiteettia käytettäisiin maksimaalisesti ja<br />
sitä pidettäisiin kunnossa. Alun perin ei ehkä<br />
ymmärretty, että päästökaupan tarkoituksena<br />
24 forte 4/2010
SIJOITTAMINEN<br />
VERORATKAISUJEN TULEE OHJATA<br />
PÄÄSTÖTTÖMYYTEEN<br />
Suomen hallitus veti elokuussa pois ehdotuksensa<br />
windfall-verotuksesta. Kaavailtu vero olisi ollut<br />
monella tavalla syrjivä ja ristiriidassa ilmasto- ja<br />
energiapoliittisten tavoitteiden kanssa.<br />
Teksti MINNA KALAJOKI JA PAULIINA VUOSIO<br />
on siirtää myös ilmaiseksi saadun päästöoikeuden<br />
hinta sähkön markkinahintaan ja että<br />
energian hinta nousee, Hyvärinen pohtii.<br />
Hyvärisen mukaan Suomen olisi erittäin<br />
vaikeaa perustella päästöttömän tuotannon<br />
verottamista. Tällöin ohjausvaikutus olisi<br />
päästökauppalainsäädännön tarkoituksen ja<br />
hengen vastainen.<br />
Yleisesti esitetty veron perustelu on hyödyn<br />
suuruus. Windfall-voitoksi on määritelty<br />
yksinkertaisesti päästöoikeuden vaikutus<br />
sähkön markkinahintaan, jota ei kuitenkaan<br />
voi käytännössä määrittää objektiivisella<br />
tavalla. Palaisimme siis harkintaverotuksen<br />
aikaan, mistä Suomessa on määrätietoisesti<br />
pyritty eroon.<br />
− Useissa esityksissä vesi- ja ydinvoiman<br />
päästökaupasta saama hyöty näyttäytyy<br />
kohtuuttoman suurena, sillä laskelmissa<br />
huomioidaan vain tuotannon muuttuvat<br />
kustannukset. Vesi- ja ydinvoima ovat<br />
kuitenkin erittäin pääomaintensiivisiä tuotantomuotoja,<br />
ja myös nämä kustannukset<br />
pitää pitkällä aikavälillä kattaa, Hyvärinen<br />
muistuttaa.<br />
VUOSIA JATKUNUT KESKUSTELU huipentui<br />
maaliskuussa 2009, jolloin hallituksen talouspoliittinen<br />
ministerivaliokunta sopi veron<br />
käyttöönotosta. Viime elokuussa kuitenkin<br />
todettiin, ettei veroa voida ottaa käyttöön,<br />
koska valtiovarainministeriö ei ollut löytänyt<br />
toteuttamiskelpoista mallia.<br />
Ehdotuksen kaatuminen ei Hyväristä<br />
yllättänyt.<br />
Esitetty windfall-vero olisi ollut EUlainsäädännön<br />
vastaisesti syrjivä, koska<br />
päästötöntä vesi- ja ydinvoimatuotantoa olisi<br />
verotettu, mutta muita tuotantomuotoja<br />
ei. Niin ikään teollisuuden omakäyttö- ja<br />
osakkuussähkö oli määrä jättää verotuksen<br />
ulkopuolelle. Tällainen valikoiva verotus<br />
voidaan nähdä valtion tukena muille tuotantomuodoille<br />
ja tuottajille.<br />
Kaavailtu vero olisi myös EU:n energiaverodirektiivin<br />
tarkoituksen vastainen.<br />
− Verotusta on tarkoitus ohjata energian<br />
kulutukseen, jolloin sen ohjausvaikutus<br />
toimisi parhaiten. Jos verotus kohdistuisi<br />
myös tuotantoon, olisi sähkö kaksinkertaisen<br />
verotuksen kohteena, Hyvärinen toteaa.<br />
Lisäksi windfall-vero vääristäisi kilpailua,<br />
sillä verotus ei koskisi tuontisähköä. Sähkö<br />
kulkee kuitenkin helposti maasta toiseen.<br />
− Vero heikentäisi kotimaisen sähköntuotannon<br />
kilpailukykyä ja lisäisi sähköntuontia,<br />
juuri kun tuontiriippuvuutta pyritään<br />
alentamaan, Hyvärinen sanoo.<br />
HALLITUS LUPASI veroa valmistellessaan, ettei<br />
verotus nostaisi sähkön kuluttajahintaa.<br />
Hyvärisen mukaan myös markkinahinta<br />
ennen pitkää nousisi, sillä pitkällä tähtäimellä<br />
kaikenlaiset lisäkustannukset siirtyvät väistämättä<br />
hintoihin. Teollisuuden omakustannussähkön<br />
hintaa vero nostaisi täysimääräisesti,<br />
ja sama koskisi useita kunnallisia yhtiöitä,<br />
jotka perustavat hinnoitteluaan markkinahinnan<br />
lisäksi myös tuotantokustannuksiin.<br />
Joka tapauksessa veron määrä olisi yhtiöiden<br />
kassasta pois, mikä hidastaisi investointeja.<br />
− Kaiken kaikkiaan voidaan perustellusti<br />
todeta, ettei windfall-vero ehdotetussa<br />
muodossaan hyödyttäisi energiavaltaista<br />
teollisuutta tai kuluttajaa eikä kannustaisi<br />
investoimaan uusiutuvaan tai päästöttömään<br />
tuotantoon, saati ylläpitämään vanhaa päästötöntä<br />
kapasiteettia, Esa Hyvärinen linjaa.<br />
Vero saattaisi myös vähentää ulkomaisten<br />
sijoittajien kiinnostusta investoida suomalaiseen<br />
teollisuuteen.<br />
− Kansainväliset analyytikot seuraavat<br />
tilannetta tarkasti. Summittaiset täsmäveroehdotukset<br />
eivät ole hyvää elinkeinopolitiikkaa,<br />
jolla maahan houkutellaan ulkomaisia<br />
investointeja. Asia ei rajoitu ainoastaan Fortumiin<br />
tai energia-alaan, Hyvärinen painottaa.<br />
Keskustelu kuitenkin jatkuu, ja verotus on<br />
varmasti yksi kevään vaaliteemoista.<br />
− Energiaa verotetaan varmasti myös<br />
tulevaisuudessa. Oleellista on, että verot tukevat<br />
ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteita.<br />
Sanomattakin on selvää, että verojen tulee<br />
olla sekä kansallisen että EU-lainsäädännön<br />
mukaisia. Epäyhtenäinen verotuskohtelu vääristäisi<br />
kilpailua kansainvälisillä sähkömarkkinoilla,<br />
Hyvärinen muistuttaa.<br />
ENERGIAVEROKESKUSTELUA KÄYDÄÄN muuallakin.<br />
Saksassa kaavaillaan uraaniveroa, jonka<br />
tuotot ohjattaisiin uusiutuvaan energiantuotantoon.<br />
Ruotsissa vesivoimaa verotetaan erityisellä<br />
kiinteistöverolla ja ydinvoimaa tehoon<br />
perustuva verolla, joista molemmat on kyseenalaistettu<br />
samoin perustein kuin windfall-vero.<br />
Keskustelu windfall-verosta saattaa<br />
kuitenkin päättyä, sillä sähköntuotanto ei<br />
vuoden 2012 jälkeen saa lainkaan ilmaisia<br />
päästöoikeuksia.<br />
− Sen jälkeen sähköntuotannon ympäristöohjaus<br />
toimii yksinomaan päästökaupan<br />
kautta ohjaten tuotantoa kohti päästöttömyyttä,<br />
Hyvärinen ennakoi.<br />
FORTUM<br />
ENERGIAVEROTUKSESTA:<br />
Verotuksen on oltava syrjimätöntä eri<br />
sähköntuotantomuotojen välillä ja niiden sisällä<br />
Verotuksen pitää kannustaa päästöttömään<br />
tuotantoon<br />
Verotus ei saa vääristää kansainvälistä kilpailua<br />
Verotuksen pitää tukea ilmasto- ja<br />
energiapoliittisia tavoitteita<br />
Verotuksen pitää painottua energian<br />
kulutukseen eikä tuotantoon<br />
forte 4/2010 25
FORTUM TUKEE<br />
Aarne Ervin suunnittelemissa vesivoimalaitoksissa<br />
yhdistyvät aikansa arvostetuin arkkitehtuuri,<br />
laadukas rakentaminen, häkellyttävät<br />
yksityiskohdat ja viihtyisät tilat. Teksti AULI PACKALÉN Kuva HEIKKI RAUTIO<br />
Kun listataan suomalaisen arkkitehtuurin<br />
merkkirakennuksia,<br />
kärkipäähän nousevat varmuudella<br />
ainakin Alvar Aallon Finlandiatalo,<br />
Eliel Saarisen, Herman Geselliuksen<br />
ja Armas Lindgrenin Hvitträsk sekä Aarne<br />
Ervin suunnittelema Tapiolan ydinkeskusta.<br />
Harva tulee ajatelleeksi, että monet Suomen<br />
vesivoimalaitoksista ovat aikansa<br />
nimekkäiden arkkitehtien pitkään<br />
ja hartaasti hiomia mestariteoksia.<br />
Vesivoimalaitokset kun<br />
yleensä korkeintaan hieman<br />
pilkottavat puiden välistä,<br />
eikä patosiltaa ylittäessä näe<br />
juuri muuta kuin valtaisan<br />
pudotuksen.<br />
Yksi suomalaisen vesivoimalaitosarkkitehtuurin<br />
helmistä on<br />
PYHÄKOSKEN SAL<br />
Suomen suurimpiin kuuluva Fortumin Pyhäkosken<br />
voimalaitos Oulujoella, Muhoksen keskustan<br />
itäpuolella. Pyhäkoski, kuten muutkin<br />
Oulujoen voimalaitokset Merikoskea lukuun<br />
ottamatta ovat Aarne Ervin suunnittelemia.<br />
Pyhäkoskella suunnittelun perinpohjaisuuden<br />
ja rakentamisen laadun havaitsee<br />
amatöörikin. Rakennushistoriaan perehtynyt<br />
ja Ervin kaupunkisuunnittelusta väitellyt<br />
tutkija Juhana Lahtikin on<br />
vaikuttunut.<br />
– En voi muuta kuin<br />
ihmetellä, miten 1940-luvulla<br />
valettu betoni voi olla niissä<br />
oloissa sen näköistä kuin se<br />
olisi valettu muutama vuosi<br />
sitten, Lahti sanoo.<br />
Hän kertoo, että Oulujoen<br />
ja siihen laskevan Emäjoen voimalaitoksissa<br />
juuri betonitekniikoiden<br />
kehittäminen ja julkisivuelementtikokeilut<br />
oli keskeisessä osassa. Niiden kylkeen rakennetuilla<br />
voimalaitosten työntekijöiden asuinalueilla,<br />
kuten Pyhäkosken vieressä olevassa<br />
Leppiniemessä, taas kokeiltiin uusia rakentamisen<br />
standardeja käytännössä.<br />
VOI VAIN KUVITELLA, millaista Pyhäkosken voimalaitoksen<br />
rakentaminen aikanaan oli, kun<br />
vuolaana virtaava joki padottiin ja alajuoksun<br />
PYHÄKOSKEN VOIMA-<br />
LAITOS ON IKÄISEK-<br />
SEEN ERINOMAISESSA<br />
KUNNOSSA.<br />
26 forte 4/2010
MATTILA KELAA<br />
Aarne Ervi suunnitteli<br />
ihmisen kokoisia tiloja<br />
Pyörätuolikelaaja<br />
Esa-Pekka Mattila on<br />
yksi Fortumin tukeman<br />
Team Forten nuorista<br />
lupauksista. Tällä<br />
palstalla hän kertoo<br />
urheilijan elämästään.<br />
ARKKITEHTI AARNE ERVIN (1910–<br />
1977) syntymästä tuli tänä vuonna<br />
kuluneeksi 100 vuotta. Aikalaiset<br />
ovat kuvanneet arkkitehtiä sosiaaliseksi<br />
ja seuralliseksi ihmiseksi,<br />
jonka kanssa oli helppo ystävystyä<br />
ja tehdä yhteistyötä. 35-vuotiselle<br />
uralle mahtui rajaustavasta riippuen<br />
noin 500 suunnittelutyötä, kuten<br />
Tapiolan ydinkeskusta, Helsingin<br />
yliopiston Porthania, Turun yliopisto<br />
ja Oulujoen vesivoimalaitokset<br />
asuinalueineen.<br />
– Ervi tunnettiin tulevaisuuteen<br />
katsovana ihmisenä, joka oli kasvanut<br />
moderniin arkkitehtuuriin. Hän<br />
opiskeli 1930-luvulla, jolloin moderni<br />
arkkitehtuuri tuli Suomeen.<br />
Sotien jälkeen rakentaminen alkoi<br />
teollistua ja teollisia menetelmiä<br />
alettiin soveltaa myös rakennuksiin,<br />
Juhana Lahti kertoo.<br />
Hänen mukaansa Erville tyypillistä<br />
ovat vaivannäkö ja halu tehdä<br />
tiloja, joissa ihmiset viihtyvät ja<br />
joissa on luontaisesti helppo olla.<br />
– Hyvä esimerkki on Tapiolan<br />
elokuvateatteri, jossa huomasin,<br />
ettei matkallani aulasta katsomoon<br />
ollut yhtään kynnystä.<br />
Aarne Ervin arkkitehtuuriin ja<br />
Oulujoen vesistön voimalaitosyhdyskuntien<br />
arkkitehtuuriin<br />
pääsee tutustumaan Rakennustaiteen<br />
museon Aarne Ervi<br />
– Tilaa ihmiselle -näyttelyssä<br />
1.12.2010–20.2.2011.<br />
Tammikuu<br />
tähtäimessä<br />
SAIN VARMISTETTUA PAIKAN Uuden-<br />
Seelannin MM-kisoihin syyskuussa. Kahdeksas<br />
sija maailman rankingissa antoi tarpeeksi suuret<br />
näytöt siitä, että noihin kisoihin kuulun.<br />
SIKSI KULUVA KAUSI (2010–2011) vedetään<br />
hieman eri lailla kuin tavallisesti, sillä peruskuntokausi<br />
aloitettiin jo syyskuussa. Se ei valitettavasti<br />
sujunut ihan parhaalla tavalla, sillä harmikseni<br />
sain lähes kaikkia kiusanneen syysflunssan ja<br />
kohta sen perään korvatulehduksen.<br />
NYT ONGELMAT OVAT jo hyvän matkaa takanapäin.<br />
Tätä kolumnia kirjoittelen Etelä-Afrikasta.<br />
Paikka on taas Potchefstroom, koska viime talven<br />
leirillä totesimme sen olevan ihanteellinen tämän<br />
kaltaiseen pohjaharjoitteluun. Täältä palaan<br />
Suomeen marraskuun puolivälissä.<br />
AISUUSHänen puolelle alettiin tehdä rakennusta,<br />
mukaansa Pyhäkosken voimalaitoksen<br />
sisätilat ovat hyvässä<br />
joka vastaa korkeudeltaan 12-kerroksista<br />
kerrostaloa. Juhana<br />
kunnossa varmasti siitä syystä,<br />
Lahti kertoo, että voimalaitoksen<br />
putouskorkeus on peräti 32<br />
nykyisin työskennellä melun<br />
että laitoksessa ei juurikaan<br />
metriä ja jyhkeään rakennukseen<br />
myös panostettiin eniten.<br />
automatisoitujen vesivoima-<br />
ja tärinän takia eikä pitkälle<br />
Vuonna 1951 valmistunutta<br />
laitosten tiloihin voi sijoittaa<br />
voimalaitosta suunniteltiin ja<br />
muun tyyppistä toimintaa.<br />
rakennettiin vuosia eikä voimia<br />
Rakennuksen ja tilojen kunnon<br />
säästelty pienimmissäkään yksityiskohdissa.<br />
mutta toisaalta on sääli, että rakennuksilla<br />
kannalta tämä on tietysti hyvä asia,<br />
– Tämä näkyy vaikkapa väliovien kahvoissa,<br />
jotka on päällystetty messinkilangalla. suuksiksi”.<br />
on riski jäädä ”tarkkaan varjelluiksi salai-<br />
Koska kahva kääntyy ylhäällä 180 astetta,<br />
Vuoden vaihteessa suuri yleisö pääsee<br />
lankaa on hiottu sisäkaarteessa käsin ohuemmaksi,<br />
Lahti mainitsee ja sanoo, että nykyisin voimalaitosarkkitehtuuriin Rakennustaiteen<br />
tutustumaan Aarne Ervin suunnitteluun ja<br />
vastaava käsityön määrä tuskin tulisi kysymykseentelyssä.<br />
Fortum on yksi näyttelyn<br />
museossa joulukuun alussa avautuvassa näyt-<br />
tukijoista.<br />
PARIN VIIKON HENGÄHDYSTAUON jälkeen<br />
jatkan matkaa muiden suomalaisten kelaajien<br />
kanssa Teneriffan yhteisleirille 23.11.–14.12. Siellä<br />
hiotaan nopeutta kohdilleen enenevissä määrin,<br />
vähennetään samalla matkoja ja lisätään tehoja.<br />
Sen jälkeen olen Suomessa joulun ja vuodenvaihteen<br />
yli.<br />
TAMMIKUUSSA KOKO KELAUSJENGI matkaa<br />
Uuteen-Seelantiin. Matkalla käymme kääntymässä<br />
viimeistelyleirillä Australiassa, ja reissussa<br />
olemme näillä näkymin koko tammikuun. Tulevina<br />
kuukausina ei olla paljon muualla kuin reissussa.<br />
AUSTRALIASSA KUNTO VIRITELLÄÄN parhaimpaansa<br />
ja otetaan muutama harjoituskisa<br />
ennen tositoimia Uudessa-Seelannissa. MM-kisat<br />
ovat aikavälillä 21.1.–30.1. Siellä sitten punnitaan<br />
100 metrin lähtöviivalla kuluvan kauden tekemiset.<br />
Arvokisoissa mikään ei ole varmaa, mutta<br />
vähintään finaalipaikkaa lähden tavoittelemaan.<br />
KIITOKSET LUKIJOILLE tästä vuodesta, hyvää<br />
joulun ja vuodenvaihteen odotusta. Pitäkää<br />
peukut pystyssä tammikuun lopussa!<br />
forte 4/2010 27
VÄITTEET VESISÄHKÖN HYVYYDESTÄ<br />
EIVÄT OLE TUULESTA TEMMATTUJA.<br />
TESTAA TIETOSI VESIVOIMASTA JA<br />
VOITA iPHONE!<br />
fortum.fi/vesivoima<br />
Vesisähkön tuotannosta ei aiheudu päästöjä. Kaikki energiantuotantomuodot rasittavat kuitenkin<br />
luontoa jollain tapaa. Vähennämme vesivoimasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia muun muassa<br />
kalaistutuksilla, tukemalla vesistöjen kunnostusta ja kehittämällä veden säännöstelyä.<br />
Puolet sähköntuotannostamme Euroopassa on jo nyt uusiutuvaa energiaa ja päästötöntä<br />
vesivoimaa tarvitaan myös tulevaisuudessa. Se on meidän tapamme hillitä ilmastonmuutosta<br />
ja valintamme nykyisten ja tulevien sukupolvien hyväksi. Uuden sukupolven energiaa.