Lataa pdf
31.10.2014 • Views
Share Embed Flag

Lataa pdf

Lataa pdf

Lataa pdf

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
verkkojulkaisu.viivamedia.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

Fortum<br />

4<br />

2010<br />

ENERGIAVEROTUS<br />

UUDISTUU 5<br />

TALVINEN RUKA<br />

ON VIHREÄ 16<br />

ARKKITEHTUURIN HELMI<br />

PYHÄKOSKELLA 26<br />

Jorma Blom<br />

Suomenojan<br />

voimalaitokselta<br />

on tekemässä<br />

kaupunkilaisille<br />

lämpöä, jonka<br />

tuottaminen hyödyntää<br />

tehokkaasti energiaa ja<br />

luonnonvaroja.<br />

HYVÄÄ<br />

lämpöä<br />

TALVEEN

PÄÄKIRJOITUS<br />

PER LANGER<br />

HEAT-DIVISIOONAN JOHTAJA<br />

Lämpöä hyvillä mielin<br />

OLEMME PÄIVITTÄNEET SYKSYLLÄ<br />

strategiamme, ja jatkossa sen perustana<br />

on hiilidioksidipäästöttömän<br />

vesi- ja ydinvoiman lisäksi energiaa<br />

ja luonnonvaroja tehokkaasti<br />

hyödyntävä sähkön ja lämmön<br />

yhteistuotanto, jota kutsutaan CHPtuotannoksi.<br />

YHTEISTUOTANNOSSA<br />

POLTTOAINEEN ENER-<br />

GIASTA PYSTYTÄÄN<br />

HYÖDYNTÄMÄÄN JOPA<br />

90 PROSENTTIA.<br />

OLEMME JO TÄLLÄ HETKELLÄ maailman<br />

neljänneksi suurin lämpöyhtiö<br />

ja uskomme vakaasti mahdollisuuksiimme<br />

vahvistaa asemaamme<br />

entisestään ympäristömyönteisissä<br />

ja energiatehokkaissa ratkaisuissa.<br />

ENTÄ SITTEN? Asiakkaille, osakkeenomistajille<br />

ja muille meistä kiinnostuneille<br />

on luonnollisesti tärkeää<br />

tietää, mikä muuttuu.<br />

MERKITTÄVIN MUUTOS on siinä,<br />

että tulevaisuudessa yhä useampi<br />

voi asua lämpimässä kodissa hyvillä<br />

mielin tietäen, että me Fortumissa<br />

pidämme huolen siitä, että lämpö ja<br />

sähkö tuotetaan yhä tehokkaammin<br />

ja luonnonvaroja säästäen.<br />

MEILLÄ ON TÄLLÄ HETKELLÄ joko<br />

omistuksessamme tai käytössämme<br />

yli 23 CHP-laitosta seitsemässä<br />

maassa sekä lisäksi satoja lämpölaitoksia<br />

Pohjoismaissa ja Itämeren<br />

alueella. Uskomme vankasti<br />

siihen, että tulevaisuus on juuri<br />

CHP-tuotannon: Yhteistuotannossa<br />

polttoaineen energiasta pystytään<br />

hyödyntämään parhaimmillaan<br />

yli 90 prosenttia. Samalla päästöt<br />

ympäristöön ovat 25–40 prosenttia<br />

pienemmät kuin erillistuotannnossa.<br />

LÄMMÖNTUOTANTOMME perustuu<br />

yhä enemmän biopolttoaineisiin,<br />

joiden käyttöä lisäämme jatkuvasti.<br />

Uudet laitokset suunnittelemme niin,<br />

että ne pystyvät hyödyntämään<br />

biopolttoaineita mahdollisimman<br />

monipuolisesti.<br />

KAUKOLÄMPÖ ON MUKAVA TUOTE.<br />

Yhä useampi asiakas valitsee<br />

kaukolämmön sen helppouden,<br />

edullisuuden ja ympäristömyönteisyyden<br />

takia. Olemme sitoutuneet<br />

käytönaikaisten ympäristövaikutusten<br />

pienentämiseen sähkön- ja<br />

lämmöntuotannossa. Siksi tässä<br />

talvinumerossa ja samalla viimeisessä<br />

Forte-lehdessä pääosassa on ansaitusti<br />

lämpö. Mukavia lukuhetkiä!<br />

KUVA: LEENA LOUHIVAARA<br />

Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää.<br />

Tarjoamme kestäviä ratkaisuja, jotka auttavat vähentämään päästöjä, tehostamaan resurssien käyttöä ja<br />

varmistamaan energian saatavuuden - samalla tuotamme merkittävää lisäarvoa osakkeenomistajillemme.<br />

Liiketoimintaamme on sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu sekä energia-alan asiantuntijapalvelut.<br />

Fortumin toiminta on keskittynyt Pohjoismaihin, Venäjälle ja Itämeren alueelle. Tulevaisuudessa<br />

kasvumahdollisuuksia tarjoavat myös kilpaillut energiamarkkinat nopeasti kasvavissa Euroopan ja Aasian<br />

talouksissa. Vuonna 2009 Fortumin liikevaihto oli 5,4 miljardia euroa ja liikevoitto 1,8 miljardia euroa.<br />

Konsernissa työskentelee noin 11 000 henkilöä. Fortum Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä.<br />

Lisätietoja: www.fortum.fi<br />

Forte on Fortumin sidosryhmälehti.<br />

Päätoimittaja: Pauliina Vuosio<br />

Toimituspäällikkö: Anne Muhonen<br />

Toimitus: Compositor Oy<br />

Ulkoasu: Neutron Design<br />

Julkaisija: Fortum Oyj<br />

puh. 010 4511, fax 010 452 4447<br />

PL 1, 00048 FORTUM, www.fortum.fi<br />

Paino: Libris Oy<br />

Kannen kuva: Topi Saari<br />

Osoitelähde: Lehden tilaajarekisteri<br />

Osoitteenmuutokset: forte.cc@fortum.com<br />

ISSN 1459-2371<br />

Lehdessä mainitut tuote- ja yritysnimet<br />

ovat haltijoidensa tavaramerkkejä tai<br />

rekisteröityjä tavaramerkkejä.<br />

Voit antaa palautetta lehdestä<br />

lähettämällä sähköpostia osoitteeseen<br />

forte.cc@fortum.com<br />

YKSITYISASIAKKAAT<br />

0800 1 9900 arkisin 8–17,<br />

faksi 010 452 8224 tai<br />

asiakaspalvelu@fortum.com<br />

YRITYSASIAKKAAT<br />

0800 1 9001 arkisin 8–17,<br />

faksi 010 452 8224 tai<br />

sahko.yritys@fortum.com<br />

ASIAKASPALVELUN YHTEYSTIETOJA<br />

SÄHKÖNSIIRRON<br />

VIKAILMOITUKSET<br />

0800 1 95011 (24 h)<br />

KAUKOLÄMMÖN<br />

VIKAILMOITUKSET<br />

020 520 5400<br />

(Espoo, Kauniainen ja<br />

Kirkkonummi)<br />

020 520 4751 (Joensuu)<br />

010 45 24500 (muu Suomi)<br />

INTERNET<br />

Internet-palvelumme<br />

ovat käytössä 24 tuntia<br />

vuorokaudessa osoitteessa<br />

www.fortum.fi.

TÄSSÄ NUMEROSSA<br />

4/2010<br />

4 AJANKOHTAISTA<br />

8 TEEMA: HUKKALÄMMÖSTÄ<br />

HYÖTYENERGIAA<br />

14 GALLUP<br />

Miten kotisi lämmitetään nyt? Entä miten haluaisit<br />

kotisi lämmitettävän?<br />

15 TÄYTTÄ HÖYRYÄ LÄMMÖNTUOTANTOON<br />

Fortumilla valmistuu uutta CHP-kapasiteettia vielä<br />

vuoden 2010 loppuun menneessä.<br />

16 VIHREÄ TUNTURI<br />

Ruka nipistää energiankäytöstään ainakin 9 prosenttia<br />

vuoteen 2016 mennessä.<br />

19 KOTITALOUSOPETTAJAN YMPÄRISTÖTEOT<br />

Helsinkiläisperheen äiti Rauni Piiponniemi tietää, että<br />

ilmastonmuutoksen estämiseksi voi tehdä isoja ja pieniä<br />

tekoja.<br />

20 HYVÄSTIT HUKKAPUTKILLE<br />

Palvelinkeskukset lämmittävät espoolaistaloja.<br />

22 MIEHEMME PUOLASSA<br />

Mikael Lemström on ulkomaankomennusten konkari.<br />

25 VERORATKAISUJEN TULEE OHJATA<br />

PÄÄSTÖTTÖMYYTEEN<br />

Päästökaupan tarkoitus on kannustaa päästöttömiin<br />

investointeihin.<br />

26 PYHÄKOSKEN SALAISUUS<br />

Yksi arkkitehti Aarne Ervin merkittävimmistä töistä<br />

löytyy Oulujoelta.<br />

27 MATTILA KELAA<br />

Kannustetaan Esa-Pekka Mattila MM-naaliin.<br />

16<br />

19<br />

26<br />

22<br />

8<br />

forte 4/2010 3

AJANKOHTAISTA<br />

TOIMITTANUT:<br />

ARJA KORHONEN<br />

Fortum luopuu<br />

CCS-koelaitoksesta<br />

Fortum ei rakenna Meri-Poriin<br />

hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin<br />

(CCS) koelaitosta. Päätös tehtiin<br />

lukuisten selvitysten ja yhtiön päivitetyn<br />

strategian perusteella.<br />

Pakkastalvi voi<br />

kääntyä leudoksi<br />

TALVI SAAPUI POHJOIS-SUOMEEN marraskuun<br />

alussa, perinteiseen tapaan. Etelässä alkutalven<br />

pakkaset ovat olleet poikkeuksellisen napakoita.<br />

Ylimeteorologi Henri Nyman Ilmatieteen laitokselta<br />

kertoo, että talven sää voi vielä muuttua<br />

yllättäen.<br />

− Suomessa on vallinnut jo reilun vuoden<br />

ajan mannermainen säätyyppi: kesällä mitattiin<br />

ennätyslämpöjä, talvi taas oli kylmä ja luminen.<br />

Ilmavirtaukset ovat tuoneet meille vuoroin<br />

helteitä tai pakkasia Venäjältä, kun taas Atlantin<br />

tasainen lämpö ei ole päässyt tänne länsituulten<br />

mukana, sanoo Nyman.<br />

Ilmatieteilijät olettavat ennusteissaan saman<br />

säätyypin jatkuvan, kunnes havaitaan pitempiaikainen<br />

ilmavirtauksien muutos.<br />

− Jos joulukuussa virtaukset muuttuvat läntisen<br />

lauhoiksi, matalapaine saattaa kestää useita<br />

viikkoja ja talvesta tulee lämmin, sanoo Nyman.<br />

Talven 2010 keskilämpötila oli Suomessa noin<br />

−10 celsiusastetta, kun lauhana talvena se voi olla<br />

vain 1 tai 2 miinusastetta. Näin suuri lämpötilan<br />

vaihtelu on aivan normaalia peräkkäisinäkin<br />

talvina.<br />

− Puolalainen tutkimusryhmä ennustaa<br />

talvesta 2011 vuosituhannen pakkastalvea. He<br />

perustavat näkemyksensä Golf-virran heikentymiseen.<br />

Brittitutkimuksen mukaan taas pieni<br />

muutos auringon säteilytehossa on heikentänyt<br />

länsivirtauksen voimakkuutta, mikä selittäisi<br />

viime vuoden lämpimän kesän ja kylmän talven.<br />

Meidän kokemuksemme mukaan ilmavirtaukset<br />

vaikuttavat lämpötilaan huomattavasti voimakkaammin<br />

kuin aurinko tai merivirrat. Golf-virran<br />

lämpö saapuu Suomeen juuri tuulen mukana,<br />

sanoo Nyman.<br />

Ilmastonmuutos ei tunnu lähitalvien säässä,<br />

sillä se kohottaa keskilämpötiloja hyvin hitaasti. Ilmatieteen<br />

laitoksen kausi- ja viikkoennusteita voi<br />

seurata osoitteessa http://ilmatieteenlaitos.fi/<br />

ja http://twitter.com/meteorologit.<br />

JOS JOULUKUUSSA VIRTAUKSET MUUTTUVAT<br />

LÄNTISEN LAUHOIKSI, MATALAPAINE<br />

SAATTAA KESTÄÄ USEITA VIIKKOJA JA<br />

TALVESTA TULEE LÄMMIN.<br />

TOPI SAARI<br />

Verkkosivut<br />

ykkösenä<br />

FORTUM SIJOITTUI Pohjoismaiden yritysten<br />

sarjassa jälleen ensimmäiseksi pörssiyhtiöiden<br />

Internet-palveluja arvioivassa<br />

Hallvarsson & Halvarsson Webranking 2010<br />

-tutkimuksessa. Eurooppalaisten yhtiöiden<br />

sarjassa Fortum oli viides.<br />

Investointitukea<br />

älykkään<br />

sähköverkon<br />

pilottihankkeelle<br />

RUOTSIN ENERGIAVIRASTO myönsi<br />

lokakuussa rahoituksen Fortumin ja ABB:n<br />

yhteishankkeelle, jossa tutkitaan älykkäiden<br />

sähköverkkojen asentamista kaupunkiympäristöön.<br />

Pilottihanke alkoi lokakuussa 2010.<br />

Tutkimusprojektissa testataan joustavaa<br />

sähköverkkoa Tukholman uudessa Norra<br />

Djurgårdsstadenin kaupunginosassa.<br />

Siellä hankkeen kehittymistä ja asennuksia<br />

voidaan seurata oikeassa ympäristössä.<br />

Uuden verkon avulla kuluttajat voivat<br />

vaikuttaa omaan sähkönkulutukseensa<br />

entistä aktiivisemmin.<br />

4 forte 4/2010

KAUKOLÄMMITETTYJÄ KOTITALOUKSIA,<br />

MILJOONAA<br />

1,2<br />

Suomi<br />

Lähde: Energiateollisuus,<br />

Svensk Fjärrvärme<br />

2,2<br />

Ruotsi<br />

Uusi höyrylaitos<br />

Ouluun<br />

Fortum rakentaa uuden höyryn tuotantolaitoksen<br />

Oulun Sanginsuuhun. Laitos<br />

palvelee kahta Fortumin sopimuskumppania,<br />

Fermion Oy:tä ja Chempolis Oy:tä,<br />

ja se käyttää polttoaineina kotimaisia<br />

biopolttoaineita ja turvetta.<br />

Energiaverotus<br />

uudistuu?<br />

TOPI SAARI<br />

Suomen hallitus esittää energiaverotuksen<br />

muuttamista niin,<br />

että lämmöntuotannon veron<br />

suuruuden määräävät jatkossa<br />

käytetyn polttoaineen energiasisältö,<br />

hiilidioksidipäästöt<br />

sekä tuotantomuoto (yhteis- vai<br />

erillistuotanto). Lisäksi suoraan<br />

sähköasiakkaalta perittävään<br />

sähköveroon esitetään merkittävää<br />

korotusta.<br />

Toteutuessaan esityksellä<br />

on suora vaikutus kuluttajan<br />

tai yrityksen talouteen. Sähköveron<br />

korotus on kaikille sama<br />

riippumatta sähköyhtiöstä tai<br />

paikkakunnasta ja perustuu<br />

yksinomaan sähkön kulutukseen.<br />

Kaukolämmön hinnan arvioidaan<br />

nousevan Suomen tasolla<br />

keskimäärin 13 prosenttia,<br />

mutta sen suuruus tulee vaihtelemaan<br />

voimakkaasti paikallisesta<br />

lämmön tuotantotavasta ja käytetystä<br />

polttoaineesta riippuen.<br />

Myös muiden lämmitysmuotojen<br />

kustannukset nousevat.<br />

Fortumin ilmastoraportointi<br />

ja -toimet<br />

Pohjoismaiden huippua<br />

FORTUM OLI YKSI PARHAITEN MENESTYNEISTÄ<br />

yrityksistä lokakuussa julkaistussa CDP:n Nordic 200<br />

-raportissa. Carbon Disclosure Project (CDP) analysoi 200<br />

suurimman pohjoismaisen pörssiyrityksen hiilidioksidipäästöihin<br />

liittyvää raportointia ja toimia.<br />

FORTUM<br />

FORTUM OYJ<br />

Ydinvoima täytti 65 vuotta<br />

VENÄJÄLLÄ ON TÄNÄ VUONNA<br />

muistettu erilaisin juhlallisuuksin toisen<br />

maailmansodan päättymisen 65-vuotismerkkipaalua.<br />

Seremonioihin sisältyi<br />

myös juhla ydinvoiman 65-vuotisen<br />

käytön kunniaksi.<br />

Syyskuussa Kremlissä pidettyyn<br />

tilaisuuteen kutsuttiin edustajat kaikista<br />

maista, joiden ydinvoimalaitoksissa on<br />

käytössä venäläisvalmisteinen VVERtyypin<br />

reaktori, kuten Loviisassa. Myös<br />

Fortum lähetti tilaisuuteen tervehdyksensä.<br />

Suomen valtuuskuntaa johti entinen<br />

IVO:n toimitusjohtaja Kalevi Numminen,<br />

jolle tilaisuuden isäntä, Venäjän<br />

entinen pääministeri Sergei Kirienko,<br />

myönsi kunniamerkin. Kunniamerkit<br />

saivat myös muut osallistujat, joita<br />

olivat Kalervo Nurmimäki, Kari<br />

Ruokonen, Viktor Novitsky ja<br />

Juhani Santaholma. Kaikki osallistuivat<br />

aikoinaan Loviisan ensimmäisen<br />

ydinvoimayksikön suunnitteluun ja<br />

rakentamiseen.<br />

Loviisan ydinvoimalaitoksen kakkosyksikkö<br />

kytkettiin valtakunnan sähköverkkoon<br />

30 vuotta sitten 4.11.1980.<br />

Ykkösyksikkö oli valmistunut kolmisen<br />

vuotta aiemmin.<br />

forte 4/2010 5

AJANKOHTAISTA<br />

Vakaa tulostaso<br />

jatkui<br />

Vuoden 2010 kolmen ensimmäisen neljänneksen<br />

aikana Fortumin Heat- ja Russia-divisioonat<br />

sekä Distribution-liiketoiminta-alue<br />

paransivat tulostaan selvästi edellisvuodesta.<br />

Täyssähköurheiluauto<br />

menestyi<br />

maailmalla<br />

FORTE-LEHDESSÄKIN (3/2009) ESITELTY Metropolia<br />

Ammattikorkeakoulun sporttinen täyssähköauto<br />

Electric RaceAbout (ERA) saavutti toisen<br />

sijan kansainvälisessä ajoneuvokehityskilpailussa.<br />

Sähköurheiluauton kehittänyt tiimi palkittiin syyskuussa<br />

2010 Washingtonissa.<br />

Monivaiheinen Progressive Insurance Automotive<br />

X PRIZE -kilpailu alkoi viime vuonna.<br />

– Suunnitelmat esiteltiin aluksi kirjallisesti, ja<br />

niiden joukosta valittiin jatkoon pääsevät tiimit.<br />

Kilpailu vei meidät kolme kertaa Yhdysvaltoihin,<br />

jossa on tullut tänä vuonna vietettyä yhteensä<br />

miltei kymmenen viikkoa, laskee projektipäällikkö<br />

ja ammattikorkeakoulun lehtori Sami Ruotsalainen.<br />

Paremmuus ratkaistiin kilpailussa, jossa<br />

energiaa sai käyttää vain tietyn määrän. Voitto jäi<br />

sekunnin murto-osista kiinni.<br />

– Viimeinen taistelu käytiin meidän ja pienen<br />

amerikkalaistiimin välillä. Johdimme kisaa viimeiselle<br />

kierrokselle asti, Ruotsalainen kertaa kilpailun<br />

kulkua.<br />

Kuluvana talvena autoon rakennetaan lämpöpumppu.<br />

Vuonna 2011 aikomuksena on keskittyä<br />

ERA:n nopeuteen liittyviin asioihin.<br />

– Auton energiatehokkuus on tullut jo todistettua,<br />

joten seuraavaksi on aika näyttää, kuinka<br />

nopeasti ERA kulkee. Keväällä demonstroimme<br />

myös Fortumin kanssa, miten auton akku voidaan<br />

ladata kymmenessä minuutissa, Ruotsalainen<br />

summaa tulevia suunnitelmia.<br />

Metropolia Ammattikorkeakoulun projektitiimin<br />

lisäksi auton kehittämiseen ovat osallistuneet<br />

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutti<br />

sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Kehitysprojektissa<br />

on ollut mukana lisäksi yli 60 yhteistyökumppania,<br />

joista yksi on Fortum.<br />

Sporttisen<br />

täyssähköauton<br />

energiatehokkuus on<br />

tullut jo todistettua.<br />

METROPOLIA<br />

Fortum Tutor -joukkue kohtasi<br />

Eduskunnan Urheilukerhon<br />

EDUSKUNNAN URHEILUKERHO ja<br />

jalkapallon juniorivalmentajia sparraava<br />

Fortum Tutor -joukkue kohtasivat<br />

ystävyysottelussa Sonera Stadiumilla<br />

lokakuussa. Ottelu päättyi tiukan<br />

väännön jälkeen tutorien voittoon.<br />

Eduskunnan joukkueessa pelasivat<br />

muun muassa Paavo Arhinmäki,<br />

Ville Niinistö ja Kari Uotila ja<br />

lukuisien tutorien joukoissa Tommi<br />

Koivistoinen, HJK:n Mestareiden liiga<br />

-maalivahti vuonna 1998, ja Palloliiton<br />

toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen.<br />

Joukkueiden vierailevina valmentajina<br />

toimivat entiset maajoukkueen päävalmentajat<br />

Jukka Vakkila ja Jyrki<br />

Heliskoski.<br />

Fortumin ja Suomen Palloliiton<br />

Fortum Tutor -ohjelman tavoitteena<br />

on taata jokaiselle lapselle innostava<br />

harrastus sekä osaava ja kannustava<br />

valmentaja.<br />

JUSSI ESKOLA<br />

6 forte 4/2010

SINI PENNANEN<br />

Koillismaalta uusia<br />

asiakkaita<br />

Fortum sai marraskuun alussa uusia asiakkaita<br />

Koillismaalta, kun Energiapolar siirtyi<br />

Fortumin omistukseen. Koti- ja yritysasiakkaiden<br />

sähkösopimukset jatkuvat ennallaan.<br />

ASIAKAS KYSYY<br />

Suomen energiapolitiikka esillä<br />

Energia- ja kasvufoorumin<br />

syysseminaarissa<br />

ENERGIA- JA KASVUFOORUMIN SYYS-<br />

SEMINAARI kokosi lokakuussa joukon<br />

nuoria vaikuttajia vaihtamaan ajatuksia<br />

Suomen energiapolitiikasta. Näkemyksiään<br />

eduskunnan Kansalaisinfossa<br />

järjestetyssä tilaisuudessa esittelivät<br />

poliittisten nuorisojärjestöjen edustajat.<br />

Kyseessä oli todellinen tulevaisuuden<br />

sekä tämän päivän vaikuttajien kohtaaminen,<br />

sillä tilaisuuteen osallistui nuorten<br />

vaikuttajien ohella Energia- ja kasvufoorumin<br />

toimijoiden eli Fortumin, Neste<br />

Oilin, Outokummun, Pohjolan Voiman<br />

sekä UPM Kymmenen edustajia.<br />

Mielipiteitä vaihdettiin muun muassa<br />

kaupunkiasumisesta sekä paikallisesta<br />

energiaomavaraisuudesta. Keskustelunaiheet<br />

eivät kuitenkaan jääneet Suomen<br />

rajojen sisälle, sillä esille nousi myös<br />

EU:n keskeinen rooli energiapoliittisessa<br />

päätöksenteossa.<br />

Seminaari huipentui poliittisten<br />

nuorisojärjestöjen paneelikeskusteluun,<br />

jonka aiheena oli, miltä näyttää<br />

vähäpäästöinen Suomi vuonna 2030.<br />

Tärkeinä kestävää energiapolitiikkaa<br />

tukevina ratkaisuina pidettiin esimerkiksi<br />

energiatehokkuuden edistämistä,<br />

joukkoliikenteen käyttöön kannustamista<br />

sekä osaamisen tehokasta hyödyntämistä.<br />

Syysseminaarissa kuului myös<br />

ympäristöjärjestön ääni, sillä mukana<br />

keskustelussa oli poliittisten nuorisojärjestöjen<br />

edustajien lisäksi WWF:n<br />

ilmastoasiantuntija Salka Orivuori.<br />

Keskustelun moderaattorina toimi<br />

Tampereen yliopiston professori Ilkka<br />

Ruostetsaari.<br />

Energia- ja kasvufoorumi on viiden<br />

suomalaisen yrityksen keskustelualoite<br />

energiasta ja sen merkityksestä<br />

Suomelle.<br />

Mikä on sopiva kodin<br />

sisälämpötila?<br />

OLESKELUTILOJEN SOPIVA HUONELÄMPÖTILA on<br />

noin 21 astetta. Sitä pidetään terveellisenä ja<br />

energiataloudellisena lämpötilana. Makuuhuoneissa<br />

lämpötila voi olla muutaman asteen viileämpi.<br />

Nyrkkisäännön mukaan yhden asteen muutoksella<br />

on noin viiden prosentin vaikutus energiankulutukseen<br />

ja lämmityskuluihin.<br />

Talvisin kannattaa olla tarkkana, ettei lämpö<br />

mene harakoille tuuletuksen aikana. Nopea ristivetotuuletus<br />

vaihtaa ilman, muttei jäähdytä rakenteita.<br />

Avoimen ikkunan alla olevan lämpöpatterin<br />

termostaatti kannattaa sulkea.<br />

Pintalämpömittarin avulla voit mitata eri pintojen<br />

lämpötiloja asunnossasi ja paikallistaa muun<br />

muassa mahdollisia lämpövuotoja.<br />

Fortum.fi-palvelusta löydät listan kirjastoista,<br />

joista mittaria voi lainata.<br />

Tällä palstalla vastataan Fortumin<br />

asiakaspalveluun tulleisiin kysymyksiin.<br />

asiakaspalvelu@fortum.<br />

FORTUM<br />

Siirtymä etäluentaan alkoi<br />

Fortum aloitti uusien etäluettavien mittareiden,<br />

Fortum Älyboksien, asennukset lokakuussa Järvenpään<br />

Kyrölässä. Näkyvin ja välitön muutos<br />

mittarinvaihdon jälkeen on, että sähköstä<br />

maksetaan jatkossa kuukausittain mitatun<br />

kulutuksen mukaan, minkä ansiosta arvioja<br />

tasauslaskut siirtyvät historiaan. Uusien<br />

mittarien asennukset tehdään paikkakunta<br />

kerrallaan vuoden 2013 loppuun mennessä, ja<br />

asennusaika kerrotaan asiakkaalle noin viikkoa<br />

aikaisemmin lähetettävässä kirjeessä.<br />

Viimeinen Forte-lehti<br />

Kädessäsi on tällä erää viimeinen Forte-lehti. Ensi<br />

vuoden alusta alkaen palvelemme sidosryhmiämme<br />

painetun lehden sijaan entistä aktiivisemmin internetsivuillamme<br />

osoitteessa www.fortum.fi. Verkosta<br />

löydät muun muassa hyödyllistä energiatietoutta sekä<br />

ajankohtaista informaatiota toiminnastamme. Lisäksi<br />

toimitamme edelleen kaikille asiakkaillemme sähkölaskun<br />

mukana Kotienergia-liitteen, jossa pureudutaan<br />

tarkemmin kuluttajia koskeviin asioihin. Kiitos kaikille<br />

lukijoille − tavataan verkossa!<br />

forte 4/2010 7

TEEMA: HUKKALÄMMÖSTÄ HYÖTYENERGIAA<br />

LÄMPÖÄ JA<br />

SÄHKÖÄ<br />

yhdessä<br />

8 forte 3/2009 4/2010

Prosessinhoitaja<br />

Carl-Mikael<br />

Osenius tarkkailee<br />

paineen kehitystä<br />

Fortumin<br />

Suomenojan<br />

CHP-laitoksen<br />

vesikierrossa.<br />

Lapsikin tietää, ettei lämpöä<br />

pidä päästää harakoille.<br />

Miksi näin pitäisi tehdä<br />

voimalaitoksissa? Teksti JULIA KRISTENSEN Kuvat TOPI SAARI<br />

forte 4/2010 9

TEEMA: HUKKALÄMMÖSTÄ HYÖTYENERGIAA<br />

os kaksi kärpästä voi<br />

lyödä yhdellä iskulla, se<br />

yleensä kannattaa. Tämä<br />

pätee myös sähkön ja<br />

lämmön yhteistuotantoon<br />

(CHP), jossa sähkön<br />

tuotantoprosessissa<br />

syntynyt lämpö otetaan<br />

talteen ja käytetään joko<br />

kaukolämpönä tai teollisuuden<br />

prosesseissa. Sähkön<br />

erillistuotannossa turbiinissa<br />

syntyvä lämpö sen sijaan johdetaan<br />

lauhdelämpönä esimerkiksi vesistöön.<br />

– Yhteistuotannossa on aivan valtava potentiaali, energiateknologian<br />

professori Sven Werner Halmstadin yliopistosta<br />

sanoo.<br />

– Hukkalämmön määrä nykymaailmassa on todella<br />

suuri. Jos se otettaisiin käyttöön, lisättäisiin paitsi voimalaitosten<br />

tuottavuutta ja polttoaineen käytön tehokkuutta,<br />

myös vähennettäisiin hiilidioksidipäästöjä ja riippuvuutta<br />

tuontienergiasta.<br />

YHTEISTUOTANTOLAITOS on investointina<br />

kalliimpi kuin vain sähköä tuottava voimalaitos, mutta kun<br />

katsotaan pelkkiä rakennuskustannuksia pitemmälle, suhteet<br />

muuttuvat. Yhteistuotantolaitosten käyttökustannukset<br />

ovat huomattavasti alhaisemmat, sillä polttoaineen osuus<br />

voimalaitoksen kokonaiskustannuksista on noin puolet.<br />

Yhteistuotannolla voidaan säästää karkeasti kolmasosa siitä<br />

polttoaineen energiasta, joka kuluu kun sähköä ja lämpöä<br />

tuotetaan erikseen. Siinä missä hyötysuhde erillistuotannossa<br />

on polttoaineesta riippuen Pohjoismaissa karkeasti<br />

puolet, yhteistuotannossa se saattaa nousta jopa 90 prosenttiin.<br />

Ja kun polttoaineen energia käytetään paremmin hyödyksi,<br />

myös hiilidioksidipäästöt vähenevät.<br />

– Kaukolämmöstä noin 80 prosenttia perustuu toissijaiseen<br />

energian käyttöön eli esimerkiksi paikallisen teollisuuden<br />

tai sähköntuotannon prosesseissa syntyneeseen<br />

lämpöön. Tämän tuotannon hiilidioksidipäästöt syntyisivät<br />

joka tapauksessa, käytettiinpä lämpö hyväksi tai ei. Kun<br />

lämpö käytetään hyväksi, se alentaa hiilidioksidipäästöjä<br />

tuotettua energiayksikköä kohden, Werner täsmentää.<br />

Lisäksi yhteistuotannossa voidaan hyödyntää paikallisia<br />

polttoaineita, mikä täällä pohjoisessa tarkoittaa usein juuri<br />

biomassoja metsäteollisuuden sivutuotteiden muodossa.<br />

Korkeiden siirtokustannusten takia kaukolämpöä kannat-<br />

Yhteistuotannossa<br />

on aivan<br />

valtava potentiaali.<br />

10 forte 4/2010

Kari-Pekka Hakala (alla) seuraa ja ohjaa<br />

laitosyksikköjen toimintaa Suomenojalla.<br />

Voimalaitos tuottaa vuodessa sähköä noin<br />

1 800 gigawattituntia ja kaukolämpöä<br />

noin 2 200 gigawattituntia Espoon,<br />

Kirkkonummen ja Kauniaisten asukkaille.<br />

Koneasentaja Jan<br />

Hedman (vas.)<br />

korjaa apukattilan<br />

syöttöpumppua.<br />

TAHATTOMIEN LAINSÄÄDÄNNÖLLISTEN<br />

esteiden merkitys nähtiin esimerkiksi Ruotsissa, jossa kaukolämmöllä<br />

on suuri markkinaosuus, mutta jossa yhteistuotantoa<br />

on viimeisten 30 vuoden aikana ollut vähän.<br />

– Yksi vähäisen osuuden syistä oli se, että energiaverotuksessa<br />

yhteistuotantoon perustuvaa lämpöä ei katsottu<br />

hukkalämmöksi vaan fossiilisilla polttoaineilla tuotetuksi<br />

lämmöksi, jota verotettiin kuin se olisi ollut erillistuotantoa.<br />

Tämä korjattiin vasta vuonna 2004, ja yhteistuotantoa<br />

alettiin edistää jo ennen sitä esimerkiksi tukemalla uutta<br />

biomassoihin perustunutta CHP-tuotantoa, Sven Werner<br />

kertoo.<br />

EU:n tavoitteena on ollut yhteistuotannon kaksinkertaa<br />

tuottaa lähellä lämmön kulutuspaikkaa. Vastaavasti<br />

metsäbiomassojen käyttäminen energiantuotannossa on<br />

tehokkainta, kun kuljetusetäisyydet polttoaineen tuotantopaikalta<br />

sen käyttöpaikalle ovat mahdollisimman pienet.<br />

Aivan keskelle metsiä yhteistuotantolaitosten rakentaminen<br />

ei kuitenkaan kannata, ellei lähellä ole paikallista<br />

teollisuutta tai asutusta, jotta lämmölle riittää kysyntää.<br />

Teknologian kehittyminen on kuitenkin viimeisten 10–15<br />

vuoden aikana tehnyt entistä pienimuotoisemmista, biomassaan<br />

perustuvista sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksista<br />

kannattavampia.<br />

SUOMESSA YLI 40 PROSENTTIA sähköntuotannosta<br />

perustuu yhteistuotantoon, kun taas koko EU:ssa<br />

keskiarvo on vähän yli 10 prosenttia. Jos yhteistuotanto on<br />

kiistatta energiatehokkain tapa tuottaa sähköä ja lämpöä,<br />

miksi sitä ei ole käytössä enemmän?<br />

– Erittäin hyvä kysymys, johon ei ole yksiselitteistä<br />

vastausta, kaukolämmöstä vastaava johtaja Jari Kostama<br />

Energiateollisuus ry:stä sanoo.<br />

– Teknologia on ollut olemassa jo yli sata vuotta. Suomessa<br />

yhteistuotantoa on suosittu aina, kun se on ollut<br />

kannattavaa, ja täällä on Tanskan ohella oltu edelläkävijöitä.<br />

Yksi selitys yhteistuotannon hyödyntämättömyyteen voi<br />

piillä toimintaympäristön erilaisissa ja erillisissä toimijoissa.<br />

Toinen vaikuttava tekijä voi olla yhteiskunnassa<br />

vallitseva näkemys yksilön ja valtion päätösvallan suhteesta.<br />

Monissa länsimaissa valtion puuttumista yksilön vapauteen<br />

ja omistusoikeuteen, esimerkiksi oman asunnon lämmitystavan<br />

valintaan, ei ole katsottu hyvällä.<br />

Kansainvälinen energiajärjestö IEA on samoilla linjoilla.<br />

Sen mukaan yhteistuotannon lisääminen ei vaadi niinkään<br />

mittavia rahallisia investointeja kuin oikein suunnattuja<br />

poliittisia päätöksiä purkamaan yhteistuotannon esteitä.<br />

Tavallisia yhteistuotannon esteitä ovat muun muassa<br />

vaikeudet verkkoon myytävän sähkön käyvän arvon määrittämisessä,<br />

tietämättömyys yhteistuotannon eduista sekä<br />

sääntelyyn liittyvät ongelmat.<br />

forte 4/2010 11

TEEMA: HUKKALÄMMÖSTÄ HYÖTYENERGIAA<br />

On virhe ajatella, ettei<br />

muualla kuin Pohjois-<br />

Euroopassa riittäisi kysyntää<br />

lämmölle.<br />

taistaminen jo pitkään. Yhteistuotannolla on muun muassa<br />

oma direktiivinsä, johon odotetaan päivitystä tulevan<br />

energiatehokkuuden toimintasuunnitelman päivityksen<br />

yhteydessä. Euroopan maista erityisesti Saksassa ja Ranskassa<br />

on pyritty tukemaan yhteistuotantoa, ja Ranskassa on<br />

tehty poliittinen päätös kaukolämmityksen kaksinkertaistamisesta<br />

vuoteen 2020 mennessä. Euroopan ulkopuolella<br />

yhteistuotannon lisäämisen veturimaa on Kiina, jossa<br />

yhteistuotanto ja kaukolämpö kasvavat vuosittain 15–20<br />

prosenttia.<br />

Jari Kostaman mukaan yhteistuotannon lisäämiseksi<br />

tarvittaisiin keskitetympää yhteistyötä sekä paikallistason<br />

vaikuttamista ja tiedon levittämistä.<br />

– Kunnat ja kaupungit ovat tässä suuressa roolissa.<br />

Lisäksi demonstraatiorahoituksella voitaisiin aluksi kannustaa<br />

yhteistuotantoon maissa, joissa teknologiaa ei vielä<br />

juuri käytetä. Näin voitaisiin toimia, vaikka suosittaisiinkin<br />

markkinaehtoista kehitystä pitkällä aikavälillä, Kostama<br />

sanoo.<br />

KAUKOLÄMPÖ TOIMISI erittäin hyvin Euroopassa,<br />

jossa asukastiheys on suuri. Se, ettei muualla kuin<br />

Pohjois-Euroopassa riittäisi kysyntää lämmölle, on sekä<br />

Wernerin että Kostaman mukaan ajatusvirhe.<br />

12 forte 4/2010

NÄKÖKULMA<br />

Teksti<br />

JULIA KRISTENSEN<br />

Heittäisitkö<br />

ruokakassin<br />

roskakoriin?<br />

– EU-tasolla 40 prosenttia käytetystä energiasta kuluu<br />

lämmitykseen. Vaikka rakennustekniikka muuttuukin koko<br />

ajan energiatehokkaammaksi, lämmön kysynnän lasku on<br />

erittäin hidasta, ja vuonna 2050 olemassa olevista rakennuksista<br />

arviolta jo puolet on rakennettu. Yhteistyössä Lappeenrannan<br />

ja Tampereen teknillisten yliopistojen, Turun<br />

kauppakorkeakoulun ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen<br />

kanssa vuodelle 2050 tekemämme sähkön ja kaukolämmön<br />

vision mukaan rakennusten lämmöntarve pienenee<br />

Suomessa tulevaisuudessa noin 30 prosenttia, mutta rakennuspinta-ala<br />

kasvaa, joten kaukolämmön kysyntä ei laske,<br />

Kostama kertoo.<br />

Prosessinhoitaja<br />

pitää huolta<br />

käytännön toiminnasta<br />

valvomosta<br />

saamiensa ohjeiden<br />

mukaan. Kuvassa<br />

prosessinhoitaja<br />

Jorma Blom.<br />

KUVITTELEPA TEHNEESI juuri perheen ruokaostokset<br />

viikonlopuksi. Olet raahannut neljä<br />

raskasta kauppakassia kotiin ja ylös kuudenteen<br />

kerrokseen. Entä jos sisään päästyäsi purkaisitkin<br />

vain kahden kassin sisällön jääkaappiin<br />

ja heittäisit toiset kaksi suoraan roskakoriin?<br />

LUULENPA, ETTEI YKSIKÄÄN tuntemistani<br />

ihmisistä näkisi tässä mitään järkeä. Näin kärjistetysti<br />

ajateltuna turha kuluttaminen tuntuisi<br />

todella hullulta.<br />

ENERGIAA KÄYTETÄÄN kuitenkin aika monessa<br />

arjen tilanteessa juuri näin: Töihin ajetaan<br />

yksin omalla autolla ja sillä käydään myös<br />

kaupassa kilometrin päässä kotoa. Talvella<br />

kodin huonelämpötila pidetään mukavassa<br />

t-paitakelissä, eikä käyttämättömien laitteiden<br />

töpseleitä aina muisteta irrottaa. Ja kaikesta<br />

tuotetusta ruoasta jopa puolet saattaa todella<br />

mennä kaatopaikalle.<br />

MIKSI ENERGIAA ON NIIN HELPPO heittää<br />

hukkaan? Yksi vastaus on, että energiahävikki<br />

on liian näkymätöntä. Ylijääneen ruoan joutuu<br />

todella itse heittämään roskikseen, mutta ylijäämäenergia<br />

häipyy vaivihkaa taivaan tuuliin.<br />

Rahankaan menoa ei huomaa ennen kuin<br />

kuukausia jälkikäteen saatavasta laskusta. Tältä<br />

osin etäluettavat sähkömittarit antavat kodin<br />

energiatehokkuuden lisäämiseen uudet aseet.<br />

ILMASTONMUUTOKSEN KANNALTA nyt<br />

jos koskaan energiaa pitäisi alkaa kuluttaa<br />

järkevästi. Tämä ei tarkoita sitä, että meidän<br />

kaikkien pitäisi lopettaa kuluttaminen ja palata<br />

elämään kynttilänvalossa.<br />

SEN SIJAAN, että kieltäisimme miljoonilta vaurastuvilta<br />

kiinalaisilta tai intialaisilta jääkaapit ja<br />

autot, voisimme todella käyttää sen energian,<br />

jonka tuotamme jo nykyään.<br />

ENERGIATEHOKKUUDESTA on viime kädessä<br />

kyse myös sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.<br />

Jos et kotona heittäisi pois kokonaista<br />

ruokakassia, tuskin voimalaitoksessakaan<br />

kannattaa käyttää tilatusta polttoainekuormasta<br />

vain puolet.<br />

forte 4/2010 13

TEEMA: HUKKALÄMMÖSTÄ HYÖTYENERGIAA<br />

Miten kotisi lämmitetään nyt?<br />

Entä miten haluaisit kotisi lämmitettävän?<br />

Teksti HANNA ASPELIN<br />

Taloyhtiössämme<br />

on käytössä kaukolämpö.<br />

Se on<br />

mielestäni sopiva<br />

lämmitysvaihtoehto<br />

taajamiin<br />

hyvän hyötysuhteen<br />

vuoksi. Kerrostaloja voidaan<br />

ny kyään lämmittää maalämmöllä,<br />

mikä olisi kiinnostava vaihtoehto,<br />

jos vain kaupunki antaisi porata<br />

reikiä maahan.<br />

SALLA JOKELA, TAMPERE<br />

Aivan vieras ilmiö kaukolämpö ei ole Etelä-Euroopassa<br />

nytkään.<br />

– Pohjois-Italian suurissa kaupungeissa on jo laajoja kaukolämpöjärjestelmiä,<br />

samoin Kreikassa on kaksi pienempää<br />

järjestelmää. Ainakin Barcelonassa ja Lissabonissa kaukolämpöjärjestelmä<br />

on rakenteilla, Werner sanoo.<br />

Hän huomauttaa, että samaa teknologiaa voidaan hyödyntää<br />

myös jäähdyttämiseen. Kaukojäähdytys on yksi tapa<br />

hyödyntää yhteistuotantoa. Silloin putkissa kiertää lämpimän<br />

veden sijaan kylmä vesi. Myös Kostama puoltaa tätä.<br />

– Etelässä sähkön kulutushuiput aiheutuvat kesähelteiden<br />

jäähdytyksestä, juuri päinvastoin kuin pohjoisessa.<br />

Kaukojäähdytys olisi siellä omiaan leikkaamaan kulutushuippuja<br />

ja vähentämään varakapasiteetin tarvetta.<br />

Lisää voimalaitoksia vai<br />

nykyisten tehokkaampaa<br />

hyödyntämistä?<br />

PERINTEISESTI CHP-voimalaitokset ovat olleet<br />

suuria perusvoimantuotantolaitoksia, mutta teknologian<br />

kehittyessä yhä pienemmissä voimaloissa voidaan tuottaa<br />

kannattavasti sekä sähköä että lämpöä.<br />

– Tällä hetkellä keskimääräinen hyötysuhde maailman<br />

voimalaitoksissa on noin 31 prosenttia. Jo pelkästään olemassa<br />

olevan tekniikan käyttöön ottaminen nostaisi sitä<br />

huomattavasti, Kostama huomauttaa.<br />

Sen sijaan maissa, joissa yhteistuotanto on jo tavallista,<br />

uusi teknologia mahdollistaa pienempien voimalaitosten<br />

yhteistuotannon, polttoainevalikoiman lisäämisen esimerkiksi<br />

yhdyskuntajätteisiin ja biomassoihin sekä sähkötehon<br />

kasvattamisen. Yhteistuotantolaitosten sähkötehon lisääminen<br />

on tärkeää, sillä sähkönkulutuksen on ennakoitu kasvavan,<br />

kun muita energialähteitä korvataan yhä enemmän<br />

sähköllä esimerkiksi liikenteessä. Voimalaitosten lisäämisen<br />

sijaan olemassa olevan tuotantokapasiteetin tehokkaampi<br />

hyödyntäminen olisi järkevä ratkaisu. Sähköntuotannosta<br />

syntyneen hukkalämmön ottaminen hyötykäyttöön auttaisi<br />

merkittävästi myös energiatehokkuustavoitteiden saavuttamisessa.<br />

”Ei lämpöä harakoille” -ryhtiliikkeelle olisi siis<br />

tilausta.<br />

KUN JOHTAJA PASI MIKKOSELTA<br />

Fortumin Heat-divisioonasta tiedustelee,<br />

kuinka pitkään yhtiöllä on ollut<br />

sähkön ja lämmön yhteistuotantoa<br />

(CHP), kysymys saa miehen hymyilemään.<br />

– Taisimme alun perin aloittaa<br />

CHP-tuotannon 1930-luvulla silloisessa<br />

Vanajan voimalaitoksessa, joka<br />

tosin ei enää ole omistuksessamme.<br />

Liioittelematta voi siis sanoa meidän<br />

olleen mukana suomalaisessa yhteistuotannossa<br />

sen alkuajoista lähtien.<br />

Tämän kokemuksen pohjalta<br />

panostetaan tulevaisuuteen: CHPtuotannon<br />

lisäämiseksi on käynnissä<br />

tai suunnitteilla tälläkin hetkellä<br />

monia hankkeita. Viimeisen vuoden<br />

aikana avajaisia on vietetty nyt jo<br />

käytössä olevissa Tarton biomassaa<br />

ja turvetta polttoaineena käyttävässä<br />

CHP-laitoksessa sekä Suomenojan<br />

uudessa kaasuturbiinilla käyvässä<br />

voimalaitosyksikössä.<br />

– Vielä tämän vuoden loppuun<br />

mennessä kaupalliseen käyttöön<br />

ovat valmistumassa Viron Pärnussa<br />

bio-turvelaitos ja Puolan<br />

Częstochowan monipolttoainelaitos,<br />

joka käyttää pääasiassa biomassaa ja<br />

hiiltä. Lisäksi kahden jätteenpolttolaitoksen<br />

rakennustyöt ovat käynnissä<br />

Tukholmassa ja Liettuan Klaipedassa.<br />

Myös Venäjällä on käynnissä oma<br />

investointiohjelma, Mikkonen kertaa.<br />

FORTUMILLA YHTEISTUOTANTO<br />

nähdään sekä taloudellisesti että<br />

ympäristön kannalta järkevänä<br />

tuotantotapana. Luonnonvaroja<br />

tehokkaasti hyödyntävällä yhteistuotannolla<br />

on yhtiön syyskuussa<br />

päivitetyssä strategiassa keskeinen<br />

rooli.<br />

Käytössä olevia yhteistuotantolaitoksia<br />

on nykyään jo seitsemässä<br />

eri maassa yhteensä 23, ja Fortum<br />

on maailman neljänneksi suurin<br />

14 forte 4/2010

Talomme lämmitysratkaisu<br />

on tällä hetkellä<br />

suora sähkölämmitys,<br />

jota tukevat varaava<br />

takka ja ilmalämpöpumppu.<br />

Haluaisin<br />

lämmitysratkaisun, joka<br />

pohjautuu uusiutuvaan energiaan.<br />

Esimerkiksi aurinko- ja tuulivoiman<br />

hyödyntäminen yhdistettynä maalämpöön<br />

voisi olla hyvä ratkaisu, kunhan<br />

teknologia kehittyy.<br />

PETRI TURUNEN, HYVINKÄÄ<br />

Rakennutamme parhaillaan<br />

omakotitaloa,<br />

johon valitsimme<br />

lämmitysmuodoksi<br />

kaukolämmön. Sähkön<br />

markkinahinnan<br />

kehitys tuntui epävarmalta.<br />

Maalämpöäkin mietimme,<br />

mutta se osoittautui melko<br />

hintavaksi rakennusvaiheessa. Kaukolämpö<br />

tuntuu turvalliselta ja ympäristöystävälliseltä<br />

vaihtoehdolta.<br />

SATU SAVELA, KAUNIAINEN<br />

Asun kaukolämmitetyssä<br />

kerrostalossa.<br />

Ratkaisu on hyvä,<br />

sillä käyttö on vaivatonta<br />

sekä lämmön<br />

ja sähkön yhteistuotannon<br />

an siosta ympäristö<br />

kuormittuu vähemmän moniin<br />

muihin vaihtoehtoihin verrattuna.<br />

Myös maalämpö on mielenkiintoinen,<br />

mutta vielä melko harvinainen<br />

ratkaisu kerrostaloissa.<br />

GUY PELED, TAMPERE<br />

TÄYTTÄ HÖYRYÄ<br />

LÄMMÖN-<br />

TUOTANTOON<br />

Fortumilla uskotaan vahvasti<br />

sähkön ja lämmön yhteistuotantoon.<br />

Uutta tuotantokapasiteettia on<br />

valmistumassa lisää vielä tämän<br />

vuoden loppuun mennessä.<br />

Teksti JULIA KRISTENSEN Kuva EVA H SMITH<br />

lämpöyhtiö. Itämeren ympäristössä<br />

yhtiön Heat-divisioona tuottaa<br />

vuosittain noin 25 terawattituntia<br />

lämpöä ja vajaa viisi terawattituntia<br />

sähköä. Venäjällä puolestaan Russiadivisioonan<br />

lämmön vuosituotanto<br />

on 26 terawattituntia ja sähkön 16<br />

terawattituntia. Valtaosa Fortumin<br />

lämmön tuotannosta on CHPtuotantoa,<br />

ja siitä suuri osa käytetään<br />

kaukolämpönä.<br />

– Asiakkaalle kaukolämpö on<br />

huoleton, luotettava ja ympäristön<br />

kannalta kestävä lämmitystapa. Lämmöntuottajan<br />

näkökulmasta se on<br />

kokonaistaloudellinen ja kilpailukykyinen<br />

muihin lämmön tuotantotapoihin<br />

verrattuna, Mikkonen perustelee.<br />

TUKHOLMA KANTAA TÄNÄ VUONNA<br />

Euroopan ympäristöpääkaupungin<br />

titteliä, ja kaupungin ansioina on<br />

pidetty muun muassa kaukolämmön<br />

tuotantoa, jätteenkäsittelyä ja liikenneratkaisuja.<br />

Fortum on Tukholman<br />

alueen merkittävin kaukolämpötoimittaja.<br />

Biopolttoaineiden ja jätteen<br />

käytön kasvattaminen ovat tärkeässä<br />

osassa CHP-tuotannon lisäämisessä<br />

Tukholmassa vuoteen 2020 mennessä.<br />

Yksi hankkeista on Mikkosenkin<br />

edellä mainitsema Brista 2, jonka<br />

pohjatyöt aloitettiin lokakuussa 2010.<br />

Sillä on myös historiallista arvoa,<br />

TUTKIMUS- JA KEHITYS-<br />

TYÖSSÄ ETSITÄÄN<br />

JATKUVASTI UUSIA POLTTO-<br />

AINEVAIHTOEHTOJA.<br />

sillä Brista 2 on Fortumin Ruotsin<br />

lämpöliiketoiminnan tähän mennessä<br />

mittavin investointi.<br />

– Rakennamme Bristan CHPvoimalaitokselle<br />

uuden yksikön, jossa<br />

käytetään polttoaineena kotitalous- ja<br />

teollisuusjätettä. Läheisen jätteenkäsittelylaitoksen<br />

ja Bristassa jo<br />

olemassa olevan biomassaa käyttävän<br />

yksikön ansiosta paikalla on<br />

jo tarvittava infrastuktuuri, kuten<br />

kaukolämpöverkko, sähkönjakeluverkko<br />

ja rautatie, joka on suuri etu<br />

CHP-laitoksen sijainnin kannalta, Leif<br />

Evaldsson Fortumilta kertoo.<br />

Valmistuttuaan vuonna 2013 Brista<br />

2 käyttää vuosittain jopa 240 000<br />

tonnia jätettä.<br />

– Meillä on jo neljänkymmenen<br />

vuoden kokemus jätteenpoltosta<br />

Högdalenin CHP-laitoksella Etelä-Tukholmassa,<br />

ja pohjoiseen valmistuvan<br />

Brista 2:n myötä polttoaineen kuljetukset<br />

voidaan suunnitella entistä<br />

tehokkaammin ja lyhentää kuljetusmatkoja,<br />

Evaldsson sanoo.<br />

YHTEISTÄ FORTUMIN TUOREILLE laitoshankkeille<br />

on, että niissä pyritään<br />

mahdollisimman vähäisiin hiilidioksidipäästöihin.<br />

Esimerkiksi Puolassa<br />

biomassaa ei juuri ole aikaisemmin<br />

käytetty polttoaineena voimalaitoksissa.<br />

Mikkosen mukaan tutkimus- ja<br />

kehitystyössä etsitään jatkuvasti<br />

uusia polttoainevaihtoehtoja ja<br />

tehdään sekä nykyisiä että tulevia<br />

CHP-laitoksia palvelevaa kehitystyötä.<br />

Mielenkiintoisimmasta päästä ovat<br />

Värtanin CHP-laitoksen kokeilut –<br />

kuka tietää, vaikka tulevaisuuden<br />

kattiloissa sähköksi ja lämmöksi<br />

jalostuisivat esimerkiksi oliivinkivet ja<br />

palmunytimen kuoret laajemmassakin<br />

mittakaavassa.<br />

forte 4/2010 15

ASIAKKAAN MAAILMA<br />

Rukalle raivattiin<br />

ensimmäinen rinne<br />

jo vuonna 1954. Nyt<br />

perinteinen hiihtokeskus<br />

on edelläkävijän roolissa<br />

ekologisessa ajattelussa.<br />

Teksti ANTTI POHJA Kuvat TOPI SAARI<br />

Tuntur<br />

Vihreä<br />

16 forte 4/2010

Rukan Saaruan-rinteessä on täysi tohina<br />

päällä. Laskettelijat ja lautailijat tulevat<br />

rinnettä alas tasaisena virtana, ja<br />

rinteen reunalla uutuuttaan hohkavat<br />

keltakylkiset lumitykit sylkevät kuorrutusta<br />

pitkin mäkeä. Lumetuksen asetuksia voidaan<br />

muokata nopeasti: huoltomies painelee hetken lumitykin<br />

kyljessä olevan näyttötaulun kosketusnäyttöä,<br />

ja kaikki on valmista.<br />

Ruka on ennen kaikkea hiihtokeskus ja vapaaajanviettopaikka.<br />

Siksi sille yrityksenä on tärkeää<br />

tuottaa asiakkailleen elämyksiä, nautintoja ja rentoutumista.<br />

Luontoon ja ympäristöön kietoutuvan<br />

liiketoiminnan odottaisi olevan ekologisen ajattelun<br />

kärkipäässä, ja niin tässä tapauksessa onkin.<br />

Rukakeskus Oy liittyi ensimmäisenä hiihtokeskuksena<br />

Motivan ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut<br />

MaRa ry:n vuonna 2008 alkaneeseen energiatehokkuusohjelmaan,<br />

jossa on tällä hetkellä seitsemän<br />

hiihtokeskusta mukana. Ohjelman tavoitteena on<br />

9 prosentin suhteellinen energiansäästö vuoteen<br />

2016 mennessä.<br />

i<br />

SÄHKÖN<br />

TALVIKÄYTÖSSÄ<br />

ON NIPISTÄMISEN<br />

PAIKKA.<br />

Rukakeskus Oy:n liiketoimintajohtaja Matti<br />

Parviainen on aidosti ylpeä siitä, miten Rukakeskus<br />

ja sen henkilökunta ovat kokeneet energiansäästöajattelun<br />

tärkeäksi osaksi yrityksen toimintaa.<br />

Esimerkiksi sähköä kuluu joka talvi niin paljon, että<br />

jo pienilläkin muutoksilla voidaan saada merkittäviä<br />

tuloksia aikaan.<br />

Tarvitsemme sähköä oikeastaan kaikkeen.<br />

Vuosittainen kulutuksemme on noin 5,5 miljoonaa<br />

kilowattituntia (5 500 MWh), ja valtaosa<br />

siitä kuluu tietenkin talvella. Siinä on<br />

paikka nipistää pois se 9 prosenttia ja enemmänkin.<br />

Pitkälti kyse on ajattelutapojen ja<br />

kulutustottumusten muutoksista, Parviainen<br />

kertoo.<br />

forte 4/2010 17

ENERGIAA VOI SÄÄSTÄÄ hiihtokeskuksissa lähes<br />

kaikesta. Jo pelkästään rinteisiin liittyvää toimintaa<br />

tehostamalla voidaan saada merkittäviä tuloksia<br />

aikaan. Rinteiden lumetus ja muu kunnostus,<br />

hissien käyttö, valaistus sekä rinteiden suunnittelu<br />

vievät hurjan määrän energiaa. Päälle tulevat tietenkin<br />

vielä kaikki majoitukseen, muonitukseen ja<br />

matkustamiseen liittyvät toimet, joita hiihtokeskuksessa<br />

tarvitaan. Tähän kaikkeen voidaan vaikuttaa<br />

kulutustottumusten hienosäädöillä.<br />

Erilaisten mittareiden avulla voimme tarkkailla<br />

koneiden polttoainekulutusta ja ajotapojen<br />

vaikutusta kulutukseen. Jo tietoisuus mittareiden<br />

olemassaolosta muuttaa käyttötottumuksia taloudellisempaan<br />

suuntaan, Parviainen arvioi.<br />

KULUVAN TALVEN suurin muutos Rukalla on ollut<br />

lumetusjärjestelmän täysremontti. Miljoonaluokan<br />

investoinnilla haetaan energiatehokkuutta – ja<br />

HISSIKAPASI-<br />

TEETTIMME<br />

ON 24 000<br />

HENKILÖÄ<br />

TUNNISSA.<br />

Rukakeskus ja sen henkilökunta<br />

ovat kokeneet<br />

energiansäästöajattelun<br />

tärkeäksi osaksi yrityksen<br />

toimintaa.<br />

taloudellisia säästöjä. Yli viidenkymmenen uuden<br />

lumitykin ansiosta päästään yli 20 prosentin energiasäästöön.<br />

Lisäksi vedenpumppauksen automatisointi<br />

takaa suuria säästöjä kulutukseen.<br />

Hissiverkosto on laskettelukeskuksessa se kaikkein<br />

oleellisin asia. Hissilinjastot ovat pitkäikäisyytensä<br />

vuoksi harvoin investoinnin kohteena, mutta<br />

energiaa voi säästää vanhemmillakin hisseillä<br />

käyttökapasiteettia parantamalla. Mitä vähemmän<br />

vaijeri vetää ylös tyhjiä penkkejä, sitä vähemmän<br />

energiaa kuluu hukkaan ja sitä tehokkaammin koko<br />

hiihtokeskus pyörii.<br />

Hissikapasiteettimme on 24 100 henkilöä<br />

tunnissa. Ruuhka-aikoina voimme hissilippujärjestelmän<br />

avulla seurata todellista käyttöastetta.<br />

Keskiarvo on tällä hetkellä noin 70 prosenttia. Jos<br />

saisimme sen nostettua 80:een, emme tarvitse uutta<br />

isoa hissiä, mikä tarkoittaa hurjia taloudellisia ja<br />

energiankulutuksellisia säästöjä, Parviainen muistuttaa.<br />

PALJON ON SIIS TEHTY, mutta vielä enemmän on<br />

tekemättä. Energiansäästäminen on ennen kaikkea<br />

asennemuutoskysymys, johon kaikki voivat itse<br />

vaikuttaa.<br />

Toivoisin, että mahdollisimman moni suomalainen<br />

hiihtokeskus liittyisi tähän energiatehokkuusohjelmaan,<br />

jotta saisimme koko alalle sellaisen<br />

hyvän draivin päälle. Meidän pitää näyttää, että<br />

hiihtokeskusala huolehtii ympäristöstään ja että se<br />

on meille tärkeä asia, Parviainen päättää.<br />

Kiitosta<br />

luotettavuudesta<br />

RUKAKESKUS OY on Fortumin sähkönsiirtoasiakas.<br />

Liiketoimintajohtaja Matti Parviainen arvostaa sähkönsaannissa<br />

luotettavuutta, sillä koko liiketoiminta on<br />

siitä riippuvainen.<br />

Yrityksellä kuluu vuosittain sähköä 5 500 megawattitunnin<br />

verran. Ruka ostaa käyttöönsä vesisähköä, joten<br />

heidän sähkönkulutuksen hiilijalanjälkensä on pyöreä<br />

nolla.<br />

− Kyllä Fortumia voi pitää erittäin luotettavana toimijana<br />

sähkönsiirrossa, ja olemme erittäin tyytyväisiä<br />

asiakkuuteemme. Kaikki on mennyt niin kuin pitää, ja<br />

luotettavuus on jopa parantunut vuosittain.<br />

Varsinkin lumetuksen aikana on kriittisen tärkeää,<br />

että sähkönsaanti on turvattu. Vesipumppujen hyytyminen<br />

sähkökatkon vuoksi on todellinen painajainen.<br />

Satojen yksiköiden sammuminen ei ole ihan pikku juttu.<br />

18 forte 4/2010

MINUN VALINTANI<br />

Tällä palstalla esitellään<br />

ihmisiä, jotka pyrkivät<br />

elämään kestävällä<br />

tavalla.<br />

Kotitalousopettajan isot ja pienet ympäristöteot<br />

NELIHENKISEN HELSINKILÄISPERHEEN ÄITI<br />

Rauni Piiponniemi tietää, että ilmastonmuutoksen<br />

estämiseksi voi tehdä isoja ja pieniä<br />

tekoja.<br />

Piiponniemen perheen ympäristöystävällisiin<br />

rutiineihin kuuluu kodin hyviä käytäntöjä,<br />

joita Rauni vie jakoon myös työssään yläasteen<br />

kotitalousopettajana.<br />

− Kierrätämme pahvit, lasit ja metallit ja<br />

kompostoimme omat biojätteemme.<br />

Koulussa tuntuu, että ala-asteen opettajat<br />

ottavat ympäristöasiat hyvin esille. Myös<br />

vanhemmat edesauttavat lastensa ympäristötietoisuutta.<br />

Yläasteen kotitalousopettajan<br />

tehtäväksi jää kerrata ja syventää aiemmin<br />

opittuja asioita.<br />

− Ilmastomyönteisyyttä on totta kai tarpeen<br />

tuoda esille tasaisin väliajoin ja useassa<br />

oppiaineessa, eri näkökulmista.<br />

ISO ASIA OLI KODIN LÄMMITYSTAVAN<br />

vaihtaminen öljylämmityksestä maalämpöön,<br />

kertyyhän asumisesta keskimäärin kolmannes<br />

ilmastopäästöistämme.<br />

− Päädyimme maalämpöön lähinnä ympäristösyistä.<br />

Laskimme, että säästöä lämmityskustannuksissa<br />

tulisi tuhansia euroja vuodessa<br />

ja investointi maksaisi itsensä takaisin 6−7<br />

vuodessa. Laskelmat ovat pitäneet paikkansa,<br />

ja maalämpö on lisäksi osoittautunut hajuttomaksi,<br />

äänettömäksi ja vaivattomaksi.<br />

LIIKENTEEN OSUUS ilmastopäästöistä on noin<br />

viidennes. Kun Rauni Piiponniemi vaihtoi<br />

viimeksi autoa, pohti hän tarkasti eri vaihtoehtoja.<br />

Kolmisen vuotta sitten oli paljon puhetta<br />

ilmastonmuutoksesta ja hybridien toinen<br />

sukupolvi oli juuri tulossa markkinoille. Siitä<br />

lähti ajatus, että uusi auto voisi olla hybridi.<br />

− Mieluiten käyttäisin joukkoliikennettä,<br />

varsinkin kun asun Helsingissä. Elämästä ei<br />

kuitenkaan tulisi mitään ilman toista autoa,<br />

kun perheessä on harrastavia lapsia ja paljon<br />

menoja, Rauni Piiponniemi sanoo.<br />

Toyota Prius ei ollut puhtaasti ideologinen<br />

valinta, vaan valinnassa painoi myös näppäryys.<br />

− Halusin vähän kuluttavan, käytännöllisen<br />

auton, joka on riittävän väljä, että kyytiin mahtuvat<br />

lapset ja heidän kaverinsa sekä ostokset.<br />

ODOTUKSET OVAT TÄYTTYNEET HYVIN. Kyytiin<br />

mahtuu neljä lasta, ja tavaratila vetää treenikamat<br />

ja ostokset. Kakkosautona hybridi on<br />

hyvä, sillä se pääsee kaupunkiajossa oikeuksiinsa.<br />

Prius on ollut toimintavarma eikä ole<br />

vaatinut korjauksia 2,5 vuoden käyttöaikana.<br />

Muita autoilijoita kiinnostaa eniten, paljonko<br />

sähkö- ja bensiinimoottorin yhteistyö<br />

kuluttaa bensiiniä. Piiponniemeä viehättää<br />

se, että kulutusta voi seurata ajotietokoneen<br />

näytöltä koko ajan.<br />

− Kun kulutus näkyy koko ajan, opettaa se<br />

erilaista ajotyyliä. Hybridin monitori neuvoo<br />

taloudellisempaan ajotapaan.<br />

Teksti MARIAANA NELIMARKKA<br />

Kuva TOMI PARKKONEN<br />

Rauni Piiponniemen<br />

perheen koti lämpiää<br />

maalämmöllä.<br />

forte 2/2009 4/2010 19

TEKNOLOGIA<br />

HYVÄSTIT<br />

HUKKAPUTKILLE<br />

Fortumin kaukolämmöntuotannossa<br />

pyritään mahdollisimman<br />

energiatehokkaisiin ratkaisuihin,<br />

joista kuluttajatkin hyötyvät. Yksi<br />

mielenkiintoisimmista löytyy<br />

Elisan ja Tiedon palvelinkeskuksista<br />

Espoosta. Teksti ANTTI POHJA Kuva SHUTTERSTOCK<br />

Kaukolämpötoiminta<br />

voidaan jakaa kolmeen<br />

osa-alueeseen:<br />

tuotantoon, jakeluun<br />

ja käyttöön. Fortumin<br />

tavoitteena on kehitellä<br />

mahdollisimman energiatehokkaita<br />

ratkaisuita jokaiselle<br />

alueelle. Esimerkiksi uudella<br />

Espoon Suomenojan maakaasukäyttöisellä<br />

sähkön ja lämmön<br />

yhteistuotantolaitoksella kaukolämmön<br />

tuotanto tehostui<br />

merkittävästi.<br />

Jakelupuolella energiatehokkuutta<br />

voidaan parantaa tarkkailemalla<br />

lämpöhäviöitä siinä<br />

vaiheessa, kun vesi kulkee putkissa<br />

maan alla. Fortum seuraa<br />

jakeluverkoston tilaa mittauksin<br />

koko ajan.<br />

Tämä on meille erittäin<br />

keskeinen seuranta. Teemme<br />

määrätietoisesti työtä koko ajan<br />

sen eteen, että lämpöhävikki olisi<br />

mahdollisimman pieni, Fortumin<br />

myyntijohtaja Jussi Ojanen tähdentää.<br />

Kolmantena tulee kaukolämmön<br />

käyttö; Fortum tarkkailee<br />

energiatehokkuutta etäluettavien<br />

mittareiden avulla myös yksittäisten<br />

käyttäjien tasolla. Automaattiset,<br />

etäluettavat sähkömittarit<br />

ovat verraten uusi asia, mutta<br />

kaukolämpöpuolella niitä on ollut<br />

jo kauan. Mittarit raportoivat<br />

kaukolämmön meno- ja tuloveden<br />

LÄMPÖPUMP-<br />

PUJEN AVULLA<br />

SAAMME<br />

PALVELINTEN<br />

TUOTTAMAN<br />

LÄMMÖN TAL-<br />

TEEN JA VOIMME<br />

KÄYTTÄÄ SITÄ<br />

TALOJEN LÄMMI-<br />

TYKSESSÄ.<br />

lämpötilan lisäksi kaukolämpöveden<br />

virtaustiedot.<br />

Poikkeuksellisia lukemia<br />

osoittavat mittarit kertovat, että<br />

lämmönjakokeskus on huollon<br />

tarpeessa tai että se on vaihdettava<br />

uudempaan ja energiatehokkaampaan.<br />

Automaattinen<br />

muistutus vaihdon ajankohtaistumisesta<br />

tulee myös kaikille<br />

niille Fortumin asiakkaille, joiden<br />

vaihdin on 20 vuotta vanha. Se on<br />

ikä, jolloin vaihdin on monessa<br />

tapauksessa varminta vaihtaa jo<br />

kustannussyistä, sillä uudemmat<br />

laitteet ovat myös energiataloudellisempia.<br />

Lämmönvaihtimien<br />

tasoa, ikää ja laatua on syytä<br />

tarkkailla omistajien itsensäkin,<br />

20 forte 4/2010

FORTUM TUTKII JA KEHITTÄÄ<br />

Haalentunutkin vesi kelpaa<br />

moneen paikkaan<br />

TALOJEN LÄMMITYSKIERROSTA palautuvan kaukolämpöveden<br />

ei tarvitse mennä suoraan takaisin voimalaitokselle lämmitettäväksi.<br />

Mitä viileämpää palautuva vesi on, sitä energiatehokkaampaa<br />

on sähkön ja lämmön yhteistuotanto.<br />

Talojen lämmityksessä viilentynyttä vettä voidaan käyttää<br />

toistamiseen maan lämmittämiseen. Noin 40-asteinen vesi ei enää<br />

kelpaa taloihin, joissa kaukolämmön tuloveden pitää olla yli 70-asteista.<br />

Fortumin kaukolämmön paluuvettä käytetään esimerkiksi<br />

jalkapallokenttien lämmittämisessä.<br />

– Pallokenttien alle on vedetty lämmitysputkia, jotka lämmittävät<br />

kentän pintaa. Tällaisessa ratkaisussa voittavat kaikki: me<br />

saamme viileämmän palaavan veden ja jalkapalloilijat sulan ulkokentän<br />

aikaisemmin keväällä ja toisaalta myöhempään syksyyn,<br />

Jussi Ojanen sanoo.<br />

Fortumin pääkaupunkiseudun kaukolämpöverkostoalueella<br />

pallokenttälämmityksestä nautitaan muun muassa Kauniaisissa,<br />

Espoonlahdessa, Tapiolassa ja Matinkylässä. Lisäksi esimerkiksi Tapiolan<br />

keskustan katujen alla käytetään hyväksi edullista paluuvesilämmitystä.<br />

Vastaavia ratkaisuja on myös muualla kuin Espoossa<br />

ja Kauniaisissa.<br />

– Kyllä kentänkäyttäjät ja omistajat ovat olleet tyytyväisiä – niin<br />

kuin mekin. Heidän ulkopelikautensa pitenee huomattavasti, ja he<br />

voivat itse päättää, milloin vetävät lämmityshanat kiinni ja menevät<br />

halliin. Tapiolan keskustassa vastaavasti viihtyisyyttä lisää se, ettei<br />

katuja tarvitse hiekoittaa talvisin ja ettei tule kuraa sisälle liikkeisiin,<br />

Ojanen mainitsee.<br />

sillä kaikki nuo seikat vaikuttavat<br />

laitteen tehokkuuteen ja toimivuuteen.<br />

Tarjoamme ilmaista asiantuntijapalvelua<br />

talonrakentajille<br />

koko urakan ajan: talon suunnitteluvaiheessa,<br />

lämmönvaihtimen<br />

käyttöönottovaiheessa ja talon<br />

lopputarkastuksen yhteydessä. Jos<br />

jotain on pielessä, me autamme<br />

asiakkaitamme parantamaan<br />

suunnitelmiaan, Ojanen kertoo.<br />

UUSIOKÄYTTÖÄ. Kaukolämmön<br />

energiatehokkuuden saralla on<br />

kehitetty mielenkiintoisia hankkeita,<br />

jotka ovat osoittautuneet<br />

toimiviksi. Fortum on yhdessä<br />

Elisa Oyj:n ja Tieto Oyj:n kanssa<br />

alkanut hyödyntää yritysten<br />

palvelinkeskusten tuottamaa<br />

hukkalämpöä.<br />

Palvelinkeskusten koneet<br />

tuottavat erittäin paljon lämpöä<br />

joutuessaan toimimaan jatkuvasti<br />

ja kovalla teholla. Ilman konesalien<br />

jäähdyttämistä koneet jouduttaisiin<br />

ajamaan nopeasti alas<br />

vaurioiden välttämiseksi, Ojanen<br />

muistuttaa.<br />

Ja kun keskusten kautta pyörii<br />

lukuisia kriittisiä tietoliikennepalveluita,<br />

ei katkoksiin ole varaa.<br />

Tästä johtuen palvelimet ovat<br />

tarvinneet aiemmin kompressorijäähdytystä<br />

– vaan eivät enää.<br />

Jäähdytämme tietokonemyllyjä<br />

lämpöpumppujen avulla<br />

entisen kompressoriviilennyksen<br />

sijaan, mikä on energiatehokkuuden<br />

kannalta radikaalisti<br />

järkevämpi ratkaisu. Lämpöpumppujen<br />

avulla saamme konesalien<br />

tuottaman lämmön talteen<br />

ja voimme käyttää sitä talojen<br />

lämmityksessä, eli tässä voittavat<br />

kaikki. Tällainen ympäristöystävällinen<br />

kokonaisratkaisu on<br />

kansainvälisestikin katsottuna<br />

ainutlaatuista, joten voimme olla<br />

ylpeitä siitä, mitä olemme saaneet<br />

aikaiseksi.<br />

KÄYTÄNNÖN ESIMERKKI<br />

VALAISEE ASIAA. Kahden palvelinkeskuksen<br />

tuottamalla niin<br />

sanotulla turhalla lämmöllä voidaan<br />

Espoon alueella lämmittää<br />

2 500 omakotitaloa vuodessa.<br />

Palvelinkeskusten laajennussuunnitelmien<br />

toteutuessa hyöty voi<br />

vielä moninkertaistua lähivuosien<br />

aikana.<br />

Kaukolämmön kokonaiskulutus<br />

Espoossa on vuositasolla<br />

2 000 gigawattituntia (GWh). Palvelinkeskuksissa<br />

lämpöä syntyy<br />

ensimmäisessä vaiheessa noin<br />

50 GWh, joten siltä osin puhutaan<br />

parin–kolmen prosentin<br />

osuudesta Espoon kaukolämmön<br />

tuotannossa. Edellä mainitut laajennukset<br />

nostaisivat osuutta jo<br />

lähemmäs kymmentä prosenttia.<br />

Ei siis ihan hukkaputkia.<br />

forte 4/2010 21

KASVOT<br />

Ulkomaankomennusten konkari<br />

Mikael Lemström listaa avoimen<br />

mielen ja positiivisen asenteen<br />

ekspatriaatin tärkeimmiksi<br />

työkaluiksi.<br />

Teksti MINNA KALAJOKI Kuvat TOPI SAARI<br />

Asennetta ja avoimuutta<br />

tarvittiin muun muassa<br />

vuosi sitten, jolloin<br />

Mikael Lemström astui<br />

uutena johtajana keskelle<br />

uutta organisaatiorakennetta maassa,<br />

jonka liiketoimintakulttuuria ei tuntenut<br />

lainkaan.<br />

Mikael Lemström nimitettiin<br />

viime vuoden lokakuussa Puolan Heatdivisioonasta<br />

vastaavaksi johtajaksi.<br />

Divisioona sisältää sähkön ja lämmön<br />

yhteistuotannon, kaukolämpötoiminnan<br />

sekä yritysten lämpöratkaisut.<br />

Puolalainen työkulttuuri ja<br />

ilmapiiri olivat täysin uutta. Haasteita<br />

riittää, mutta puolalaisten ammattiosaaminen<br />

ja joustavuus ovat tehneet<br />

minuun suuren vaikutuksen. Nuoren<br />

työvoiman menestyksen nälkä on<br />

suurta, Lemström sanoo.<br />

Reilut 10 vuotta ulkomaankomennuksella<br />

työskennellyt johtaja elää niin<br />

kuin opettaa. Kiinnostus uutta asemapaikkaa<br />

kohtaan on niin suurta, että<br />

puhelinhaastattelukin venyy.<br />

Mihin tahansa menemmekin,<br />

asetumme sinne ”toistaiseksi”, ja koko<br />

elämä siirretään uuteen paikkaan.<br />

Yritämme päästä sisään paikallisiin<br />

näkökulmiin ja elää maan tavalla,<br />

Lemström kertoo.<br />

Paino on sanalla ”me”, sillä kaikkein<br />

tärkeimmäksi voimavarakseen<br />

Lemström nimeää perheensä. Vaimo ja<br />

neljä 10–22-vuotiasta lasta muodostavat<br />

tärkeän vastapainon työkuvioille.<br />

Puolassa Lemströmiä kiinnostavat<br />

upean luonnon, historian ja keskieurooppalaisen<br />

kulttuurin rinnalla<br />

markkinoiden mahdollisuudet. Liiketoimintaympäristö<br />

on vakaa, ja viime<br />

vuonna Puola oli EU-maista ainoa,<br />

jonka bruttokansantuote nousi. Asukkaita<br />

on liki 40 miljoonaa.<br />

Itämeren alueeseen kuuluva Puola<br />

on yksi Fortum Heatin liiketoiminnan<br />

painopisteistä.<br />

MERKITTÄVÄ VIRSTANPYLVÄS saavutettiin<br />

syyskuussa, jolloin Częstochowassa<br />

vietettiin ensimmäisen oman voimalaitoksen<br />

avajaisia. Sähköä ja lämpöä<br />

tuottava voimala käyttää hiilen rinnalla<br />

biomassaa.<br />

Biomassan käyttö vähentää hiilidioksidipäästöjä,<br />

ja Puolan valtio tukee<br />

sen käyttöä vihreillä sertikaateilla,<br />

Lemström selvittää.<br />

Monet asiat etenevät kuitenkin<br />

totuttua hitaammin, ja Częstochowan<br />

voimalaitosprojektikin venyi.<br />

Joskin laitos rakennettiin Puolan<br />

mittapuussa ennätysajassa ja saimme<br />

siitä ansaittua kiitosta Puolan lehdistössä,<br />

Lemström kertoo.<br />

Maan erityispiirre on muun<br />

muassa se, että voimalaitoksen raken-<br />

Mie<br />

22 forte 4/2010

Mikael Lemströmin<br />

ura on myötäillyt<br />

Fortumin liikkeitä<br />

maailmalla.<br />

hemme<br />

Puolassa<br />

forte 4/2010 23

Yritämme päästä sisään<br />

paikallisiin näkökulmiin ja<br />

elää maan tavalla.<br />

taminen tapahtuu paikan päällä.<br />

Valmiita elementtejä tai tehdasrakenteita<br />

ei käytetä. Częstochowan<br />

rakennustöihin kului peräti 2,3 miljoonaa<br />

miestyötuntia, kun esimerkiksi<br />

Suomenojan rakentamiseen kului alle<br />

600 000 tuntia, Lemström huomauttaa.<br />

Częstochowa on Fortumin<br />

ensimmäinen sähköä tuottava laitos<br />

Puolassa. Lämpöpuolella<br />

kapasiteettia on laajennettu<br />

määrätietoisesti<br />

alusta lähtien.<br />

Lukuisia kaukolämpöyhtiöitä<br />

on jo<br />

hankittu, ja markkinaa<br />

seurataan<br />

tarkalla silmällä.<br />

Toistaiseksi<br />

Fortum on pieni<br />

toimija Puolassa.<br />

Lemström arvioi<br />

kaukolämpömarkkinan<br />

kooksi noin 150 terawattituntia,<br />

ja viime vuonna Fortumin kaukolämpömyynti<br />

ylsi 3,9 terawattituntiin.<br />

Yksityistäminen jatkuu, ja paljon<br />

voimalaitoksia on tulossa myyntiin.<br />

Meidän strategiamme on olla<br />

tässä prosessissa aktiivisesti mukana.<br />

Częstochowan rakentaminen osoitti,<br />

että olemme täällä pitkäjänteisesti ja<br />

kasvaaksemme, Lemström alleviivaa.<br />

LEMSTRÖM EI EHKÄ nyt olisi kiinnostavassa<br />

tehtävässään Puolassa, ellei<br />

olisi kaksikymmentä vuotta sitten<br />

sattumalta päätynyt Fortumille harjoittelijaksi.<br />

Teknillisen fysiikan opiskelija<br />

sai harjoittelupaikan silloisesta<br />

Imatran Voimasta. Taloon jäätyään<br />

hän työskenteli aluksi analyytikkona<br />

ja voimalaitospäällikkönä.<br />

Alkuvuosien jälkeen Lemströmin<br />

ura on myötäillyt Fortumin liikkeitä<br />

maailmalla: toimintojen käynnistäminen<br />

ja kehittäminen Aasiassa, niiden<br />

myynti ja sen jälkeen siirtyminen<br />

nykyisille liiketoiminnan ydinalueille<br />

Pohjois-Eurooppaan.<br />

Uransa tähänastisina huippuhetkinä<br />

hän mainitsee kehitystyön<br />

Aasiassa, ennen kaikkea Laem Chabangin<br />

voimalaitoksen kehittämisen<br />

Thaimaassa, sen johtamisen ja lopuksi<br />

myynnin vuonna 2002.<br />

Aasian vuosien jälkeen Lemström<br />

työskenteli Fortum Servicen myyntijohtajana.<br />

Globaali tehtävä kuljetti<br />

miestä muun muassa Britanniaan,<br />

Baltian maihin, Tukholmaan, Pietariin,<br />

Dubaihin ja Hampuriin. Eikö<br />

parissakymmenessä vuodessa<br />

ole ehtinyt lainkaan kyllästyä?<br />

Työyhteisöt<br />

ovat olleet mukavia,<br />

ja olen saanut<br />

vaihtaa tehtäviä<br />

aina vain kiinnostavampiin<br />

alle kolmen<br />

vuoden välein.<br />

En yksinkertaisesti<br />

ole ehtinyt kyllästyä,<br />

Lemström selittää.<br />

Perheen lisäksi<br />

Lemströmin golf-harrastus<br />

on seurannut häntä maasta ja maanosasta<br />

toiseen. Ei ihme, että parhaiten<br />

mieleen jäänyt asuinpaikka on<br />

Thaimaa, jossa perheen koti sijaitsi<br />

kuvankauniilla golfkentällä Pattayan<br />

pohjoispuolella. Lemströmin tasoitus<br />

on viiden luokkaa, ja Puolassakin hän<br />

yrittää ehtiä kentälle joka viikonloppu.<br />

Talveksi on suunnitteilla matka johonkin<br />

läheisistä hiihtokeskuksista.<br />

Mikael ”Micke”<br />

Lemström<br />

PERHE: vaimo ja neljä lasta<br />

KOULUTUS: diplomi-insinööri, Teknillinen<br />

korkeakoulu, 1992<br />

ALOITTI Fortumilla harjoittelijana vuonna<br />

1990<br />

VIIMEISIMMÄT TEHTÄVÄT: johtaja, Heatdivisioona,<br />

Puola, lokakuun alusta 2009;<br />

myyntijohtaja, Fortum Service, 2008−2009;<br />

johtaja, Kaakkois-Aasia ja Lähi-itä, 2007<br />

Keskustelu windfall-voitoista ja<br />

niiden verotuksesta virisi loppuvuodesta<br />

2005 EU:n päästökaupan<br />

astuttua voimaan. Joidenkin<br />

hiilidioksidipäästöttömien sähköntuotantomuotojen<br />

eli käytännössä vanhan<br />

vesi- ja ydinvoiman katsottiin ansiottomasti<br />

hyötyvän päästökauppajärjestelmästä, ja hyötyä<br />

haluttiin verottaa.<br />

Päästökauppajärjestelmässä sähköntuottajien<br />

on hankittava päästöoikeuksia aiheuttamiaan<br />

päästöjä vastaava määrä. Vuoteen<br />

2012 saakka osa päästöoikeuksista jaetaan<br />

sähköntuottajille ilmaiseksi, mutta runsaasti<br />

päästävät tuotantolaitokset joutuvat ostamaan<br />

niitä markkinoilta lisää. Päästöttömän<br />

tuotannon kustannukset eivät muutu, koska<br />

päästöjä ei aiheudu eikä päästöoikeuksia näin<br />

ollen tarvitse ostaa.<br />

Sähkön markkinahinta pohjoismaisessa<br />

sähköpörssissä määräytyy aina sen halvimman<br />

tuotantomuodon perusteella, joka riittää<br />

tyydyttämään kulloisenkin kysynnän. Usein<br />

ajatellaan, että tämä on aina kivihiilellä<br />

tuotettua lauhdevoimaa, jonka hinta sisältää<br />

päästöoikeuksien kustannukset. Kuitenkin<br />

esimerkiksi vuonna 2009 hiililauhde määritti<br />

markkinahintaa vain noin 60-prosenttisesti.<br />

Silloin, kun hiililauhde määrittää markkinahintaa,<br />

maksetaan myös päästöttömästi<br />

tuotetusta sähköstä samaa korkeampaa<br />

hintaa, sillä sähköllä on ja voi olla vain yksi<br />

hinta. Suomessa tätä päästöoikeuksien<br />

aiheut tamaa markkinahinnan nousua pidetään<br />

päästöttömien sähköntuotantomuotojen<br />

osalta ansiottomana hyötynä, windfallina.<br />

Muissa EU-maissa windfall-voitoksi katsotaan<br />

fossiilisten polttoaineiden tuottajien saamat<br />

ilmaiset päästöoikeudet.<br />

− Päästöoikeus voidaan käyttää joko<br />

omaan tuotantoon tai myydä markkinahintaan.<br />

Tällöin ilmaiseksikin saadulla päästöoikeudella<br />

on rahallinen arvo, joka heijastuu<br />

sähkön tuotantokustannuksiin ja sitä kautta<br />

hintaan. Muualla Euroopassa ilmaiseksi saadun<br />

päästöoikeuden luomaa hyötyä pidetään<br />

windfall-voittona, ja siksi EU on päättänyt<br />

lopettaa ilmaisten päästöoikeuksien jakamisen<br />

sähköntuotannolle vuoden 2012 jälkeen,<br />

Fortumin yhteiskuntasuhdejohtaja Esa Hyvärinen<br />

selvittää.<br />

PÄÄSTÖKAUPAN TARKOITUS on parantaa päästöttömän<br />

sähköntuotannon kannattavuutta ja<br />

kilpailukykyä sekä kannustaa päästöttömiin<br />

investointeihin.<br />

− Päästökaupan tarkoitus on, että investoiminen<br />

päästöttömään tuotantoon olisi kannattavaa<br />

ja että olemassa olevaa päästötöntä<br />

kapasiteettia käytettäisiin maksimaalisesti ja<br />

sitä pidettäisiin kunnossa. Alun perin ei ehkä<br />

ymmärretty, että päästökaupan tarkoituksena<br />

24 forte 4/2010

SIJOITTAMINEN<br />

VERORATKAISUJEN TULEE OHJATA<br />

PÄÄSTÖTTÖMYYTEEN<br />

Suomen hallitus veti elokuussa pois ehdotuksensa<br />

windfall-verotuksesta. Kaavailtu vero olisi ollut<br />

monella tavalla syrjivä ja ristiriidassa ilmasto- ja<br />

energiapoliittisten tavoitteiden kanssa.<br />

Teksti MINNA KALAJOKI JA PAULIINA VUOSIO<br />

on siirtää myös ilmaiseksi saadun päästöoikeuden<br />

hinta sähkön markkinahintaan ja että<br />

energian hinta nousee, Hyvärinen pohtii.<br />

Hyvärisen mukaan Suomen olisi erittäin<br />

vaikeaa perustella päästöttömän tuotannon<br />

verottamista. Tällöin ohjausvaikutus olisi<br />

päästökauppalainsäädännön tarkoituksen ja<br />

hengen vastainen.<br />

Yleisesti esitetty veron perustelu on hyödyn<br />

suuruus. Windfall-voitoksi on määritelty<br />

yksinkertaisesti päästöoikeuden vaikutus<br />

sähkön markkinahintaan, jota ei kuitenkaan<br />

voi käytännössä määrittää objektiivisella<br />

tavalla. Palaisimme siis harkintaverotuksen<br />

aikaan, mistä Suomessa on määrätietoisesti<br />

pyritty eroon.<br />

− Useissa esityksissä vesi- ja ydinvoiman<br />

päästökaupasta saama hyöty näyttäytyy<br />

kohtuuttoman suurena, sillä laskelmissa<br />

huomioidaan vain tuotannon muuttuvat<br />

kustannukset. Vesi- ja ydinvoima ovat<br />

kuitenkin erittäin pääomaintensiivisiä tuotantomuotoja,<br />

ja myös nämä kustannukset<br />

pitää pitkällä aikavälillä kattaa, Hyvärinen<br />

muistuttaa.<br />

VUOSIA JATKUNUT KESKUSTELU huipentui<br />

maaliskuussa 2009, jolloin hallituksen talouspoliittinen<br />

ministerivaliokunta sopi veron<br />

käyttöönotosta. Viime elokuussa kuitenkin<br />

todettiin, ettei veroa voida ottaa käyttöön,<br />

koska valtiovarainministeriö ei ollut löytänyt<br />

toteuttamiskelpoista mallia.<br />

Ehdotuksen kaatuminen ei Hyväristä<br />

yllättänyt.<br />

Esitetty windfall-vero olisi ollut EUlainsäädännön<br />

vastaisesti syrjivä, koska<br />

päästötöntä vesi- ja ydinvoimatuotantoa olisi<br />

verotettu, mutta muita tuotantomuotoja<br />

ei. Niin ikään teollisuuden omakäyttö- ja<br />

osakkuussähkö oli määrä jättää verotuksen<br />

ulkopuolelle. Tällainen valikoiva verotus<br />

voidaan nähdä valtion tukena muille tuotantomuodoille<br />

ja tuottajille.<br />

Kaavailtu vero olisi myös EU:n energiaverodirektiivin<br />

tarkoituksen vastainen.<br />

− Verotusta on tarkoitus ohjata energian<br />

kulutukseen, jolloin sen ohjausvaikutus<br />

toimisi parhaiten. Jos verotus kohdistuisi<br />

myös tuotantoon, olisi sähkö kaksinkertaisen<br />

verotuksen kohteena, Hyvärinen toteaa.<br />

Lisäksi windfall-vero vääristäisi kilpailua,<br />

sillä verotus ei koskisi tuontisähköä. Sähkö<br />

kulkee kuitenkin helposti maasta toiseen.<br />

− Vero heikentäisi kotimaisen sähköntuotannon<br />

kilpailukykyä ja lisäisi sähköntuontia,<br />

juuri kun tuontiriippuvuutta pyritään<br />

alentamaan, Hyvärinen sanoo.<br />

HALLITUS LUPASI veroa valmistellessaan, ettei<br />

verotus nostaisi sähkön kuluttajahintaa.<br />

Hyvärisen mukaan myös markkinahinta<br />

ennen pitkää nousisi, sillä pitkällä tähtäimellä<br />

kaikenlaiset lisäkustannukset siirtyvät väistämättä<br />

hintoihin. Teollisuuden omakustannussähkön<br />

hintaa vero nostaisi täysimääräisesti,<br />

ja sama koskisi useita kunnallisia yhtiöitä,<br />

jotka perustavat hinnoitteluaan markkinahinnan<br />

lisäksi myös tuotantokustannuksiin.<br />

Joka tapauksessa veron määrä olisi yhtiöiden<br />

kassasta pois, mikä hidastaisi investointeja.<br />

− Kaiken kaikkiaan voidaan perustellusti<br />

todeta, ettei windfall-vero ehdotetussa<br />

muodossaan hyödyttäisi energiavaltaista<br />

teollisuutta tai kuluttajaa eikä kannustaisi<br />

investoimaan uusiutuvaan tai päästöttömään<br />

tuotantoon, saati ylläpitämään vanhaa päästötöntä<br />

kapasiteettia, Esa Hyvärinen linjaa.<br />

Vero saattaisi myös vähentää ulkomaisten<br />

sijoittajien kiinnostusta investoida suomalaiseen<br />

teollisuuteen.<br />

− Kansainväliset analyytikot seuraavat<br />

tilannetta tarkasti. Summittaiset täsmäveroehdotukset<br />

eivät ole hyvää elinkeinopolitiikkaa,<br />

jolla maahan houkutellaan ulkomaisia<br />

investointeja. Asia ei rajoitu ainoastaan Fortumiin<br />

tai energia-alaan, Hyvärinen painottaa.<br />

Keskustelu kuitenkin jatkuu, ja verotus on<br />

varmasti yksi kevään vaaliteemoista.<br />

− Energiaa verotetaan varmasti myös<br />

tulevaisuudessa. Oleellista on, että verot tukevat<br />

ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteita.<br />

Sanomattakin on selvää, että verojen tulee<br />

olla sekä kansallisen että EU-lainsäädännön<br />

mukaisia. Epäyhtenäinen verotuskohtelu vääristäisi<br />

kilpailua kansainvälisillä sähkömarkkinoilla,<br />

Hyvärinen muistuttaa.<br />

ENERGIAVEROKESKUSTELUA KÄYDÄÄN muuallakin.<br />

Saksassa kaavaillaan uraaniveroa, jonka<br />

tuotot ohjattaisiin uusiutuvaan energiantuotantoon.<br />

Ruotsissa vesivoimaa verotetaan erityisellä<br />

kiinteistöverolla ja ydinvoimaa tehoon<br />

perustuva verolla, joista molemmat on kyseenalaistettu<br />

samoin perustein kuin windfall-vero.<br />

Keskustelu windfall-verosta saattaa<br />

kuitenkin päättyä, sillä sähköntuotanto ei<br />

vuoden 2012 jälkeen saa lainkaan ilmaisia<br />

päästöoikeuksia.<br />

− Sen jälkeen sähköntuotannon ympäristöohjaus<br />

toimii yksinomaan päästökaupan<br />

kautta ohjaten tuotantoa kohti päästöttömyyttä,<br />

Hyvärinen ennakoi.<br />

FORTUM<br />

ENERGIAVEROTUKSESTA:<br />

Verotuksen on oltava syrjimätöntä eri<br />

sähköntuotantomuotojen välillä ja niiden sisällä<br />

Verotuksen pitää kannustaa päästöttömään<br />

tuotantoon<br />

Verotus ei saa vääristää kansainvälistä kilpailua<br />

Verotuksen pitää tukea ilmasto- ja<br />

energiapoliittisia tavoitteita<br />

Verotuksen pitää painottua energian<br />

kulutukseen eikä tuotantoon<br />

forte 4/2010 25

FORTUM TUKEE<br />

Aarne Ervin suunnittelemissa vesivoimalaitoksissa<br />

yhdistyvät aikansa arvostetuin arkkitehtuuri,<br />

laadukas rakentaminen, häkellyttävät<br />

yksityiskohdat ja viihtyisät tilat. Teksti AULI PACKALÉN Kuva HEIKKI RAUTIO<br />

Kun listataan suomalaisen arkkitehtuurin<br />

merkkirakennuksia,<br />

kärkipäähän nousevat varmuudella<br />

ainakin Alvar Aallon Finlandiatalo,<br />

Eliel Saarisen, Herman Geselliuksen<br />

ja Armas Lindgrenin Hvitträsk sekä Aarne<br />

Ervin suunnittelema Tapiolan ydinkeskusta.<br />

Harva tulee ajatelleeksi, että monet Suomen<br />

vesivoimalaitoksista ovat aikansa<br />

nimekkäiden arkkitehtien pitkään<br />

ja hartaasti hiomia mestariteoksia.<br />

Vesivoimalaitokset kun<br />

yleensä korkeintaan hieman<br />

pilkottavat puiden välistä,<br />

eikä patosiltaa ylittäessä näe<br />

juuri muuta kuin valtaisan<br />

pudotuksen.<br />

Yksi suomalaisen vesivoimalaitosarkkitehtuurin<br />

helmistä on<br />

PYHÄKOSKEN SAL<br />

Suomen suurimpiin kuuluva Fortumin Pyhäkosken<br />

voimalaitos Oulujoella, Muhoksen keskustan<br />

itäpuolella. Pyhäkoski, kuten muutkin<br />

Oulujoen voimalaitokset Merikoskea lukuun<br />

ottamatta ovat Aarne Ervin suunnittelemia.<br />

Pyhäkoskella suunnittelun perinpohjaisuuden<br />

ja rakentamisen laadun havaitsee<br />

amatöörikin. Rakennushistoriaan perehtynyt<br />

ja Ervin kaupunkisuunnittelusta väitellyt<br />

tutkija Juhana Lahtikin on<br />

vaikuttunut.<br />

– En voi muuta kuin<br />

ihmetellä, miten 1940-luvulla<br />

valettu betoni voi olla niissä<br />

oloissa sen näköistä kuin se<br />

olisi valettu muutama vuosi<br />

sitten, Lahti sanoo.<br />

Hän kertoo, että Oulujoen<br />

ja siihen laskevan Emäjoen voimalaitoksissa<br />

juuri betonitekniikoiden<br />

kehittäminen ja julkisivuelementtikokeilut<br />

oli keskeisessä osassa. Niiden kylkeen rakennetuilla<br />

voimalaitosten työntekijöiden asuinalueilla,<br />

kuten Pyhäkosken vieressä olevassa<br />

Leppiniemessä, taas kokeiltiin uusia rakentamisen<br />

standardeja käytännössä.<br />

VOI VAIN KUVITELLA, millaista Pyhäkosken voimalaitoksen<br />

rakentaminen aikanaan oli, kun<br />

vuolaana virtaava joki padottiin ja alajuoksun<br />

PYHÄKOSKEN VOIMA-<br />

LAITOS ON IKÄISEK-<br />

SEEN ERINOMAISESSA<br />

KUNNOSSA.<br />

26 forte 4/2010

MATTILA KELAA<br />

Aarne Ervi suunnitteli<br />

ihmisen kokoisia tiloja<br />

Pyörätuolikelaaja<br />

Esa-Pekka Mattila on<br />

yksi Fortumin tukeman<br />

Team Forten nuorista<br />

lupauksista. Tällä<br />

palstalla hän kertoo<br />

urheilijan elämästään.<br />

ARKKITEHTI AARNE ERVIN (1910–<br />

1977) syntymästä tuli tänä vuonna<br />

kuluneeksi 100 vuotta. Aikalaiset<br />

ovat kuvanneet arkkitehtiä sosiaaliseksi<br />

ja seuralliseksi ihmiseksi,<br />

jonka kanssa oli helppo ystävystyä<br />

ja tehdä yhteistyötä. 35-vuotiselle<br />

uralle mahtui rajaustavasta riippuen<br />

noin 500 suunnittelutyötä, kuten<br />

Tapiolan ydinkeskusta, Helsingin<br />

yliopiston Porthania, Turun yliopisto<br />

ja Oulujoen vesivoimalaitokset<br />

asuinalueineen.<br />

– Ervi tunnettiin tulevaisuuteen<br />

katsovana ihmisenä, joka oli kasvanut<br />

moderniin arkkitehtuuriin. Hän<br />

opiskeli 1930-luvulla, jolloin moderni<br />

arkkitehtuuri tuli Suomeen.<br />

Sotien jälkeen rakentaminen alkoi<br />

teollistua ja teollisia menetelmiä<br />

alettiin soveltaa myös rakennuksiin,<br />

Juhana Lahti kertoo.<br />

Hänen mukaansa Erville tyypillistä<br />

ovat vaivannäkö ja halu tehdä<br />

tiloja, joissa ihmiset viihtyvät ja<br />

joissa on luontaisesti helppo olla.<br />

– Hyvä esimerkki on Tapiolan<br />

elokuvateatteri, jossa huomasin,<br />

ettei matkallani aulasta katsomoon<br />

ollut yhtään kynnystä.<br />

Aarne Ervin arkkitehtuuriin ja<br />

Oulujoen vesistön voimalaitosyhdyskuntien<br />

arkkitehtuuriin<br />

pääsee tutustumaan Rakennustaiteen<br />

museon Aarne Ervi<br />

– Tilaa ihmiselle -näyttelyssä<br />

1.12.2010–20.2.2011.<br />

Tammikuu<br />

tähtäimessä<br />

SAIN VARMISTETTUA PAIKAN Uuden-<br />

Seelannin MM-kisoihin syyskuussa. Kahdeksas<br />

sija maailman rankingissa antoi tarpeeksi suuret<br />

näytöt siitä, että noihin kisoihin kuulun.<br />

SIKSI KULUVA KAUSI (2010–2011) vedetään<br />

hieman eri lailla kuin tavallisesti, sillä peruskuntokausi<br />

aloitettiin jo syyskuussa. Se ei valitettavasti<br />

sujunut ihan parhaalla tavalla, sillä harmikseni<br />

sain lähes kaikkia kiusanneen syysflunssan ja<br />

kohta sen perään korvatulehduksen.<br />

NYT ONGELMAT OVAT jo hyvän matkaa takanapäin.<br />

Tätä kolumnia kirjoittelen Etelä-Afrikasta.<br />

Paikka on taas Potchefstroom, koska viime talven<br />

leirillä totesimme sen olevan ihanteellinen tämän<br />

kaltaiseen pohjaharjoitteluun. Täältä palaan<br />

Suomeen marraskuun puolivälissä.<br />

AISUUSHänen puolelle alettiin tehdä rakennusta,<br />

mukaansa Pyhäkosken voimalaitoksen<br />

sisätilat ovat hyvässä<br />

joka vastaa korkeudeltaan 12-kerroksista<br />

kerrostaloa. Juhana<br />

kunnossa varmasti siitä syystä,<br />

Lahti kertoo, että voimalaitoksen<br />

putouskorkeus on peräti 32<br />

nykyisin työskennellä melun<br />

että laitoksessa ei juurikaan<br />

metriä ja jyhkeään rakennukseen<br />

myös panostettiin eniten.<br />

automatisoitujen vesivoima-<br />

ja tärinän takia eikä pitkälle<br />

Vuonna 1951 valmistunutta<br />

laitosten tiloihin voi sijoittaa<br />

voimalaitosta suunniteltiin ja<br />

muun tyyppistä toimintaa.<br />

rakennettiin vuosia eikä voimia<br />

Rakennuksen ja tilojen kunnon<br />

säästelty pienimmissäkään yksityiskohdissa.<br />

mutta toisaalta on sääli, että rakennuksilla<br />

kannalta tämä on tietysti hyvä asia,<br />

– Tämä näkyy vaikkapa väliovien kahvoissa,<br />

jotka on päällystetty messinkilangalla. suuksiksi”.<br />

on riski jäädä ”tarkkaan varjelluiksi salai-<br />

Koska kahva kääntyy ylhäällä 180 astetta,<br />

Vuoden vaihteessa suuri yleisö pääsee<br />

lankaa on hiottu sisäkaarteessa käsin ohuemmaksi,<br />

Lahti mainitsee ja sanoo, että nykyisin voimalaitosarkkitehtuuriin Rakennustaiteen<br />

tutustumaan Aarne Ervin suunnitteluun ja<br />

vastaava käsityön määrä tuskin tulisi kysymykseentelyssä.<br />

Fortum on yksi näyttelyn<br />

museossa joulukuun alussa avautuvassa näyt-<br />

tukijoista.<br />

PARIN VIIKON HENGÄHDYSTAUON jälkeen<br />

jatkan matkaa muiden suomalaisten kelaajien<br />

kanssa Teneriffan yhteisleirille 23.11.–14.12. Siellä<br />

hiotaan nopeutta kohdilleen enenevissä määrin,<br />

vähennetään samalla matkoja ja lisätään tehoja.<br />

Sen jälkeen olen Suomessa joulun ja vuodenvaihteen<br />

yli.<br />

TAMMIKUUSSA KOKO KELAUSJENGI matkaa<br />

Uuteen-Seelantiin. Matkalla käymme kääntymässä<br />

viimeistelyleirillä Australiassa, ja reissussa<br />

olemme näillä näkymin koko tammikuun. Tulevina<br />

kuukausina ei olla paljon muualla kuin reissussa.<br />

AUSTRALIASSA KUNTO VIRITELLÄÄN parhaimpaansa<br />

ja otetaan muutama harjoituskisa<br />

ennen tositoimia Uudessa-Seelannissa. MM-kisat<br />

ovat aikavälillä 21.1.–30.1. Siellä sitten punnitaan<br />

100 metrin lähtöviivalla kuluvan kauden tekemiset.<br />

Arvokisoissa mikään ei ole varmaa, mutta<br />

vähintään finaalipaikkaa lähden tavoittelemaan.<br />

KIITOKSET LUKIJOILLE tästä vuodesta, hyvää<br />

joulun ja vuodenvaihteen odotusta. Pitäkää<br />

peukut pystyssä tammikuun lopussa!<br />

forte 4/2010 27

VÄITTEET VESISÄHKÖN HYVYYDESTÄ<br />

EIVÄT OLE TUULESTA TEMMATTUJA.<br />

TESTAA TIETOSI VESIVOIMASTA JA<br />

VOITA iPHONE!<br />

fortum.fi/vesivoima<br />

Vesisähkön tuotannosta ei aiheudu päästöjä. Kaikki energiantuotantomuodot rasittavat kuitenkin<br />

luontoa jollain tapaa. Vähennämme vesivoimasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia muun muassa<br />

kalaistutuksilla, tukemalla vesistöjen kunnostusta ja kehittämällä veden säännöstelyä.<br />

Puolet sähköntuotannostamme Euroopassa on jo nyt uusiutuvaa energiaa ja päästötöntä<br />

vesivoimaa tarvitaan myös tulevaisuudessa. Se on meidän tapamme hillitä ilmastonmuutosta<br />

ja valintamme nykyisten ja tulevien sukupolvien hyväksi. Uuden sukupolven energiaa.

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!