länsi-uudenm aan terveyskeskuksen organisaatio- ja ... - Raseborg
länsi-uudenm aan terveyskeskuksen organisaatio- ja ... - Raseborg
länsi-uudenm aan terveyskeskuksen organisaatio- ja ... - Raseborg
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
2<br />
1. JOHDANTO<br />
Tammisaaren, Hangon, Inkoon, Karj<strong>aan</strong>, Poh<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Siuntion sosiaali- <strong>ja</strong> terveydenhuollon alueellisen<br />
kehittämisprojektin lähtökohtana ovat olleet kansallinen terveydenhuolto-ohjelma sekä voimakkaasti<br />
kasvaneet perusturvakustannukset.<br />
Työ alkoi alueen johtavien perusturvasektorin virkamiesten epävirallisen keskustelufoorumin<br />
muodossa. Myöhemmin haettiin projektirahaa <strong>ja</strong> virkamiehet muodostivat oh<strong>ja</strong>usryhmän, joka yhdessä<br />
konsulttiyritys HAUS-kehittämiskeskus Oy:n kanssa sai tehtäväkseen laatia ehdotuksen alueellisen<br />
sosiaali- <strong>ja</strong> terveydenhuollon järjestämiseksi.<br />
Kehittämistyön tuloksena syntyi visio siitä, että Länsi-Uusimaa tarjoaa asiakaslähtöisiä,<br />
korkealuokkaisia <strong>ja</strong> kustannustehokkaita sosiaali- <strong>ja</strong> terveydenhuoltopalvelu<strong>ja</strong> tarkoituksenmukaisella<br />
tavalla. Visioon sisältyy a<strong>ja</strong>tus siitä, että alueen väestöllä on käytettävissään samat palvelut<br />
kotikunnasta riippumatta.<br />
Teoreettisen mallin valmistuttua palkattiin seutusuunnitteli<strong>ja</strong> suunnittelem<strong>aan</strong> käytännön toteutusta.<br />
Helsingin <strong>ja</strong> Uudenm<strong>aan</strong> sair<strong>aan</strong>hoitopiirin HUS:n hallitus on käsitellyt Länsi-Uudenm<strong>aan</strong><br />
sair<strong>aan</strong>hoitoalueen, LUS:n toimintaa. Hallituksen kokouksessa 18.4.2005 valmisteltu ehdotus lähti<br />
siitä, että sair<strong>aan</strong>hoitoalueen toiminta järjestettäisiin hallituksen 1.11.2004 valmistelun mukaisesti, ts.<br />
siten, että synnytystoiminta lakkautettaisiin vuoden 2005 aikana <strong>ja</strong> että päiväkirurgiatoimintaa<br />
vahvistettaisiin. Hallitus päätti antaa Länsi-Uudenm<strong>aan</strong> kunnille lisäaikaa vuoden loppuun saakka<br />
lisäselvityksiä varten. Tämä johti siihen, että kunnat asettivat työryhmän <strong>ja</strong> palkkasivat konsultin<br />
laatim<strong>aan</strong> vaihtoehtoisen ehdotuksen LUS:n kehittämiseksi. Ehdotuksen on oltava valmis esiteltäväksi<br />
päätöksentekijöille marraskuussa.<br />
Koska perusterveydenhuolto <strong>ja</strong> erikoissair<strong>aan</strong>hoito ovat riippuvaisia toisist<strong>aan</strong> <strong>ja</strong> koska nämä kaksi<br />
projektia on tarpeen yhdistää, oh<strong>ja</strong>usryhmä päätti <strong>ja</strong>kaa alueellista perusturvakeskusta koskevan työn<br />
kahteen vaiheeseen siten, että aloitet<strong>aan</strong> perusterveydenhuollosta.<br />
Karj<strong>aan</strong> kaupungilla on sopimus Folkhälsan <strong>Raseborg</strong> Ab:n kanssa kaikkien<br />
perusterveydenhuoltopalvelujen ostamisesta. Nykyinen sopimus päättyy 31.12.2007.<br />
Vaihe I: Perusterveydenhuolto: ehdotus alueelliseksi toiminnaksi esitellään kuntien<br />
päätöksentekijöille vuoden 2005 lopulla.<br />
I. Perusterveydenhuoltovaihe, jota käsitellään seuraavassa, kattaa kansanterveyslaissa kunnille asetetut<br />
tehtävät sekä hallinnon.<br />
Projektin lähtökohtana on käytännöllinen näkemys, jossa annet<strong>aan</strong> ehdotuksia siitä, miten alueellisen<br />
perusterveydenhuollon tulee toimia <strong>ja</strong> millä resursseilla. Kunkin alueen asiantunti<strong>ja</strong>t kehittävät<br />
yhdessä <strong>organisaatio</strong>n johdon kanssa eri toiminta-alueiden sisältöä. Esiteltävät laskelmat koskevat<br />
palkkakustannuksia, koska henkilöstökustannukset muodostavat suurimman osan talousarviosta.<br />
Henkilöstömäärä perustuu suosituksiin <strong>ja</strong> palkat KVTES:iin. Palkkatiedot sisältävät 33 %<br />
palkkasivukustannuksia <strong>ja</strong> lomakorvauksia. Taulukoissa ilmoitetut kustannusvaikutukset plus- tai<br />
miinusmerkkisiä nykytilanteeseen verrattuna.<br />
Vaihe II: Sosiaalihuolto: selvitys- <strong>ja</strong> kehittämistyö aloitet<strong>aan</strong>, kun kunnat ovat hyväksyneet<br />
perusterveydenhuoltoa koskevan ehdotuksen.<br />
Osaprojektit, vaiheet, yhdistetään kokon<strong>aan</strong> tai osittain.<br />
II. Sosiaalihuoltovaihe tulee sisältämään seuraavaa:<br />
• lasten päivähoito<br />
• päihdehuolto<br />
• perheneuvonta<br />
• sosiaalityö<br />
• vanhustenhuolto, asuminen <strong>ja</strong> pitkäaikaishoito<br />
• kodissa annettava hoito
3<br />
1.1. Taustaa<br />
Länsi-Uudenm<strong>aan</strong> kunnat Tammisaari, Hanko, Inkoo, Kar<strong>ja</strong>a, Poh<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> Siuntio ovat asettaneet<br />
kansallisen terveydenhuolto-ohjelman <strong>ja</strong> HAUS-suunnitelman mukaisen oh<strong>ja</strong>usryhmän, joka koostuu<br />
perusturvajohtajista/sosiaali- <strong>ja</strong> terveydenhuollon johtajista sekä johtavista/vastaavista lääkäreistä <strong>ja</strong><br />
jonka tehtävänä on laatia alueen peruspalvelusuunnitelma ”Länsi-Uudenm<strong>aan</strong> sosiaali- <strong>ja</strong><br />
terveydenhuollon strategia”.<br />
Projektille on myönnetty valtionapua sosiaali- <strong>ja</strong> terveysministeriön päätöksellä. Myönnetty summa,<br />
99.700 €, muodostaa puolet talousarviosta <strong>ja</strong> kunnat vastaavat jäljelle jäävästä osuudesta.<br />
Strategiaa on käsitelty päätöselimissä seuraavasti:<br />
Siuntio 26.5.2004 perusturvalautakunta<br />
Poh<strong>ja</strong> 27.5.2004 perusturvalautakunta <strong>ja</strong> kunnanhallitus 31.5.2004<br />
Hanko 14.6.2004 perusturvalautakunta<br />
Kar<strong>ja</strong>a 23.6.2004 perusturvalautakunta<br />
Inkoo elokuu 2004 perusturvalautakunta <strong>ja</strong> kunnanhallitus elokuussa 2004<br />
Tammisaari kesäkuu 2004 sosiaali- <strong>ja</strong> terveyslautakunta<br />
Projektille palkattiin 15.11.2004 seutusuunnitteli<strong>ja</strong> vuoden<br />
a<strong>ja</strong>ksi. Seutusuunnitteli<strong>ja</strong> sai tehtäväkseen antaa yhdessä<br />
oh<strong>ja</strong>usryhmän sekä sosiaali- <strong>ja</strong> terveydenhuollon<br />
henkilökunnan kanssa ehdotuksia alueellisten kehittämissuunnitelmien<br />
<strong>ja</strong> yhteistyörakenteiden toteuttamiseksi.<br />
Tavoitteena on pysyvä <strong>ja</strong> pitkäaikainen palvelurakenne <strong>ja</strong><br />
alueen sosiaali- <strong>ja</strong> terveydenhuoltoprosessin kehittäminen.<br />
Terveydenhoitoon <strong>ja</strong> erityisesti Länsi Uudenm<strong>aan</strong> sair<strong>aan</strong>hoitoalueen (LUS) erikoissair<strong>aan</strong>hoitoon<br />
viime aikoina kohdistuneen epävarmuuden johdosta työprosessissa on tällä hetkellä keskitytty<br />
terveyden- <strong>ja</strong> sair<strong>aan</strong>hoitoon.<br />
LUS:n edusta<strong>ja</strong>t kutsuttiin lokakuussa 2004 alustav<strong>aan</strong> palaveriin virkamiestyöryhmän yhteistä työtä<br />
a<strong>ja</strong>tellen.<br />
Oh<strong>ja</strong>usryhmä päätti 30.11.2004 kutsua Länsi-Uudenm<strong>aan</strong> sairaalan edusta<strong>ja</strong>t kokoukseen 17.12.2004<br />
keskustelem<strong>aan</strong> yhteistyöstä <strong>ja</strong> yhteisestä ehdotuksesta lausunnoksi Laitisen raportista.<br />
LUS:n lautakunta nimesi oh<strong>ja</strong>usryhmän pyynnöstä 27.1.2005 oh<strong>ja</strong>usryhmään kaksi edusta<strong>ja</strong>a.<br />
HUS:n hallitus käsitteli LUS:n toimintaa huhtikuussa 2005 <strong>ja</strong> päätti antaa kunnille lisäaikaa vuoden<br />
loppuun saakka lisäselvityksiä varten. Raaseporin kehittämisohjelman yhteistyöneuvottelukunta päätti<br />
tästä syystä 1.6.2005 asettaa oh<strong>ja</strong>usryhmän valvom<strong>aan</strong> erikoissair<strong>aan</strong>hoitoa <strong>ja</strong> Länsi-Uudenm<strong>aan</strong><br />
yhteistä terveydenhuoltoaluetta koskevaa selvitystyötä.<br />
Varsinaisen selvitystyön suorittaa ulkopuolinen konsultti läheisessä yhteistyössä alueellisen<br />
<strong>terveyskeskuksen</strong> seutusuunnitteli<strong>ja</strong>n kanssa.<br />
Perusterveydenhuollon <strong>ja</strong> erikoissair<strong>aan</strong>hoidon projekte<strong>ja</strong> käsiteltiin kuntien luottamuselimissä<br />
seuraavasti:<br />
Siuntio 30.5.2005 kunnanhallitus<br />
Poh<strong>ja</strong> 30.5.2005 kunnanhallitus<br />
Hanko 30.5.2005 kaupunginhallitus<br />
Kar<strong>ja</strong>a 30.5.2005 kaupunginhallitus<br />
Inkoo 9.5.2005 kunnanhallitus<br />
Tammisaari 16.5.2005 kaupunginhallitus<br />
Siuntio on päättänyt vaihtaa sair<strong>aan</strong>hoitoaluetta <strong>ja</strong> liittyä Hiisiprojektiin, minkä johdosta Siuntio ei tule<br />
osallistum<strong>aan</strong> yhteiseen alueelliseen terveyskeskukseen.
4<br />
1.2. Tavoitteet<br />
Projektin päätavoitteena on yhteinen Länsi-Uudenm<strong>aan</strong> sosiaa-li- <strong>ja</strong> terveydenhuoltokeskus <strong>ja</strong> ensi<br />
si<strong>ja</strong>ssa yhteinen terveyskeskus. Tämän työn, eli I vaiheen tavoitteena on yhteinen terveyskeskus.<br />
Länsi-Uudenm<strong>aan</strong> kuntien perusterveydenhuollon yhdistäminen läheisyysperiaate säilyttäen<br />
merkitsee, että suor<strong>aan</strong> asiakkaisiin liittyviä toiminto<strong>ja</strong> tarjot<strong>aan</strong> yksittäisissä kunnissa <strong>ja</strong> että<br />
tukitoiminnot <strong>ja</strong> hallinto keskitetään. Tukitoiminnoilla tarkoitet<strong>aan</strong> tässä seuraavaa:<br />
- johtaminen<br />
- hallinto, joka ei liity suor<strong>aan</strong> asiakkaisiin<br />
- Call-Center -toiminta<br />
- laboratoriotoiminta, ei kuitenk<strong>aan</strong> näytteenotto<br />
- radiologia<br />
- apuvälinepalvelu<br />
- lääkehuolto<br />
- hankinnat<br />
- lääketieteellinen tekniikka<br />
- hoitotarvikkeet<br />
Nämä toiminnot keskittämällä vapautet<strong>aan</strong> resursse<strong>ja</strong> suor<strong>aan</strong> asiakastyöhön, mikä vuorost<strong>aan</strong><br />
parantaa laatua, asiakaslähtöisyyttä <strong>ja</strong> kustannustehokkuutta sekä lisää olemassa olevan paikallisen<br />
kapasiteetin käyttöastetta. Siuntion kunta ostaa ruotsinkielisiä palvelu<strong>ja</strong> tarpeen muk<strong>aan</strong>.<br />
1.3. Työprosessi<br />
Marraskuun 2004 lopulla nimettiin työryhmä, joissa on edustajia kuntien perusterveydenhuollon eri<br />
osa-alueilta. Tarkoituksena oli yhdistää sellaiset palvelut, joita ei ole tarpeen hoitaa paikallisesti.<br />
Työntekijöiden keskuudesta nimettiin asiantuntijoita selvittämään <strong>ja</strong> kehittämään kutakin<br />
osaamisaluetta. Kuntien oh<strong>ja</strong>usryhmäedusta<strong>ja</strong>t nimesivät nämä jäsenet.<br />
Työryhmissä suunniteltiin seuraavien osa-alueiden toimintaa:<br />
• Perusterveydenhuollon päivystysjärjestelmä *)<br />
• Perusterveydenhuollon vast<strong>aan</strong>ottojen asiantunti<strong>ja</strong>konsultaatiot *)<br />
• Erikoishammashoito perushammashoidon puitteissa<br />
• Laboratoriotoiminta *)<br />
• Radiologiset palvelut *)<br />
• Ostopalvelut <strong>ja</strong> hankinnat<br />
• Apuvälinepalvelu *)<br />
• Avoin mielenterveyshuolto<br />
• Lääkehuolto *)<br />
• Perusterveydenhuollon erityistyöntekijät<br />
• Lääketieteellinen tekniikka *)<br />
*)<br />
Näihin työryhmiin osallistui LUs:n edustajia<br />
Ryhmätyöt aloitettiin yhteisellä seminaarilla 28.1.2005, jossa esiteltiin meneillään oleva prosessi,<br />
määriteltiin tehtävät <strong>ja</strong> työprosessi sekä selvitettiin tavoitteet.<br />
Ryhmät kokoontuivat tämän jälkeen omiin suunnittelutilaisuuksiin <strong>ja</strong> yhteisiin seurantaseminaareihin<br />
4.2., 1.4., 29.4. sekä päätösseminaariin 20.5.<br />
Seutusuunnitteli<strong>ja</strong> osallistui työryhmien työskentelyyn.<br />
2. PERUSTERVEYDENHUOLTO LÄNSI-UUDELLAMAALLA<br />
Länsi-Uudenm<strong>aan</strong> kunnat hoitavat perusterveydenhuollon oman toimintansa puitteissa lukuun<br />
ottamatta Kar<strong>ja</strong>ata, joka ostaa palvelut kokonaisuudess<strong>aan</strong> Samfundet Folkhälsan <strong>Raseborg</strong> Ab:ltä.<br />
Karj<strong>aan</strong> kaupungin <strong>ja</strong> Samfundet Folkhälsanin yhteistyösopimus päättyy 31.12.2007, minkä johdosta<br />
Karj<strong>aan</strong> perusterveydenhuolto void<strong>aan</strong> järjestää uudelleen vasta mahdollisesti vuonna 2008.<br />
Muut terveyskeskukset ostavat tietyt toiminnot, kuten työterveyshuollon <strong>ja</strong> vuodeosastopaikat.
5<br />
Kuntien väestöpoh<strong>ja</strong> vaihtelee n. 5 000 <strong>ja</strong> 15 000 välillä, mitä pidetään kansallisten suositusten<br />
muk<strong>aan</strong> liian pienenä tehokk<strong>aan</strong> perusterveydenhuollon järjestämiseksi. Alueellisen länsiuusmaalaisen<br />
<strong>terveyskeskuksen</strong> väestöpoh<strong>ja</strong> olisi n. 44 000 asukasta.<br />
Kunnallisesti tuotettu perusterveydenhuolto on kärsinyt pitkään lääkäripulasta, joka on osittain<br />
korvattu ostopalveluilla. Useimmat tukitoiminnot hoidet<strong>aan</strong> paikallisesti pienissä, haavoittuvissa<br />
yksiköissä <strong>ja</strong> lääkärit <strong>ja</strong> hoitohenkilökunta hoitavat osan hallintotehtävistä.<br />
Tämä syö entisestään jo nyt niukko<strong>ja</strong> hoitoresursse<strong>ja</strong>. Ra<strong>ja</strong>lliset resurssit on välttämätöntä kohdentaa<br />
optimaalisesti kunnallistaloutta <strong>ja</strong> palvelujen tuotantoa a<strong>ja</strong>tellen siten, että lain vaatimukset <strong>ja</strong> väestön<br />
tarpeet täytetään.<br />
Kuva 1. Alueen nykyinen <strong>organisaatio</strong><br />
Perusterv.huolto<br />
Tammisaari<br />
Vast<strong>aan</strong>otto <strong>ja</strong><br />
muut lähipalvelut<br />
Hanko<br />
Vast<strong>aan</strong>otto <strong>ja</strong><br />
muut lähiplavelut<br />
Inkoo<br />
Vast<strong>aan</strong>otto <strong>ja</strong><br />
muut lähiplavelut<br />
Kar<strong>ja</strong>a, Folkhälsan<br />
Vast<strong>aan</strong>otto <strong>ja</strong><br />
muut lähiplavelut<br />
Poh<strong>ja</strong><br />
Vast<strong>aan</strong>otto <strong>ja</strong><br />
muut lähiplavleut<br />
Johto<br />
Johto<br />
Johto<br />
Johto<br />
Johto<br />
Talous<br />
Talous<br />
Talous<br />
Talous<br />
Talous<br />
Henkilöstöhall.<br />
Henkilöstöhall.<br />
.<br />
Henkilöstöhall.<br />
.<br />
Henkilöstöhall.<br />
.<br />
Henkilöstöhall.<br />
.<br />
Lääk.tukipalvelut<br />
Lääk.tukipalvelut<br />
Lääk.tukipalvelut<br />
Lääk.tukipalvelut<br />
Lääk.tukipalvelut<br />
Muut tukipalvelut<br />
Muut tukipalvelut<br />
Muut tukipalvelut<br />
Muut tukipalvelut<br />
Muut tukipalvelut<br />
3. UUSI TOIMINTAMALLI<br />
Panostaminen perusterveydenhuoltoon, joka on organisoitu siten, että kukin omistautuu<br />
osaamisalueelleen, on yksi keino hallita terveyden- <strong>ja</strong> sair<strong>aan</strong>hoidon korkeita kustannuksia. Suurimmat<br />
säästöt saavutet<strong>aan</strong> rationalisoimalla hallinto- <strong>ja</strong> tukitoiminto<strong>ja</strong>, <strong>ja</strong> oikein suunnatut <strong>ja</strong> käytetyt<br />
hoitoresurssit hillitsevät suoraa kustannuskasvua.<br />
Uuden toimintamallin lähtökohtana on yhteinen, alueellinen terveyskeskus. Yksittäisten<br />
kuntien/kaupunkien terveyskeskukset säilyvät. Tämä lähipalvelu rakennet<strong>aan</strong> väestön hoidontarpeen<br />
muk<strong>aan</strong>. Kaikki muut toiminnot, ts. kaikki tukitoiminnot <strong>ja</strong> hankinnat keskitetään.<br />
Kuva 2. Alueellinen <strong>organisaatio</strong><br />
LÄHITOIMINNOT<br />
Tammisaari<br />
Vast<strong>aan</strong>otot <strong>ja</strong><br />
muut asikaspalvelut<br />
Hanko<br />
Vast<strong>aan</strong>otot <strong>ja</strong><br />
muut asikaspalvelut<br />
Inkoo<br />
Vast<strong>aan</strong>otot <strong>ja</strong><br />
muut asikaspalvelut<br />
Kar<strong>ja</strong>a<br />
Vast<strong>aan</strong>otot <strong>ja</strong><br />
muut asikaspalvelut<br />
Poh<strong>ja</strong><br />
Vast<strong>aan</strong>otot <strong>ja</strong><br />
muut asikaspalvelut<br />
KESKITETTY<br />
TOIMINTA<br />
Johto<br />
Talous<br />
Henkilöstöhall.<br />
Lääk.tukipalv.<br />
Muut tukipalv.
6<br />
Tukitoimintojen keskittäminen vähentää paikallisten vast<strong>aan</strong>ottopisteiden työtaakkaa. Samalla saad<strong>aan</strong><br />
yhtenäiset järjestelmät <strong>ja</strong> mahdollisuus keskittää eri tukitoimintojen edellyttämä asiantuntemus.<br />
Paikallisilla yksiköillä voi olla johtoryhmä, esim. vastaava lääkäri <strong>ja</strong> vastaava hoita<strong>ja</strong>, jotka vastaavat<br />
yksiköstään keskeisten strategioiden mukaisesti.<br />
Useiden kuntien ylläpitämä hallinto <strong>ja</strong> toiminnan tuotanto void<strong>aan</strong> järjestää pääasiassa neljällä eri<br />
tavalla. Seuraavassa esitellään lyhyesti alueellisen <strong>terveyskeskuksen</strong> hallinnointimuodot.<br />
A. Kuntayhtymä<br />
• 5 omista<strong>ja</strong>a: Tammisaari, Hanko, Inkoo, Kar<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> Poh<strong>ja</strong><br />
• Johtaminen <strong>ja</strong> päätöksenteko: valtuusto, hallitus <strong>ja</strong> operatiivinen johto. Päätöselinten jäsenet<br />
valitsee kukin kunta <strong>ja</strong> jäsenet edustavat alueen poliittisia voimasuhteita.<br />
• Kuntayhtymä on juridinen henkilö<br />
• Omista<strong>ja</strong>kuntien kanssa solmit<strong>aan</strong> tuotantosopimukset<br />
• Kuntayhtymä voi harjoittaa viranomaisharkintaa<br />
B. Yksi omista<strong>ja</strong>kunta<br />
• Voi sisältyä omista<strong>ja</strong>n hallintoon<br />
• Voi olla liikelaitos tai kunnallinen osakeyhtiö<br />
• Muut kunnat solmivat ostopalvelusopimuksia<br />
• Omista<strong>ja</strong>kunta voi harjoittaa viranomaisharkintaa<br />
C. Kunnallinen osakeyhtiö<br />
• Johtaminen <strong>ja</strong> päätöksenteko: valtuusto, hallitus <strong>ja</strong> operatiivinen johto<br />
• Osakeyhtiö on juridinen henkilö<br />
• Omista<strong>ja</strong>kuntien kanssa solmit<strong>aan</strong> tuotantosopimuksia<br />
• Muut toimi<strong>ja</strong>t voivat olla osakkeenomistajia<br />
• Ei voi harjoittaa viranomaisharkintaa, kunnissa tarvit<strong>aan</strong> ts. terveydenhuoltoviranomainen<br />
D. Urakkatoimeksianto/Ostopalvelu<br />
• Perusterveydenhuolto annet<strong>aan</strong> yhteishankintana urakalla toteutettavaksi<br />
• Kunnat solmivat tuotta<strong>ja</strong>n kanssa erilliset sopimukset<br />
• Tuottajia voi olla yksi tai useampia<br />
• Ei voi harjoittaa viranomaisharkintaa, kunnissa tarvit<strong>aan</strong> ts. terveydenhuoltoviranomainen<br />
4. KESKITETTY TOIMINTA<br />
Kaikki toiminta, joka ei koske asiakkaita suoranaisesti, keskitetään keskusyksiköihin.<br />
Keskitettäviä toimintamuoto<strong>ja</strong> ovat:<br />
• Johtaminen <strong>ja</strong> hallinto<br />
- johtaminen<br />
- talous<br />
- henkilöstöhallinto<br />
- ATK<br />
- tekniikka<br />
• Hankinnat<br />
• Lääkäripäivystys virka-a<strong>ja</strong>n ulkopuolella<br />
• Call-center<br />
• Asiantunti<strong>ja</strong>konsultaatiot<br />
• Erityistyöntekijät<br />
• Laboratorioanalyysit
7<br />
• Radiologia<br />
• Apuvälinepalvelu<br />
• Lääkehuolto<br />
• Varasto<br />
• Päihdehuolto<br />
4.1. Johtaminen <strong>ja</strong> hallinto<br />
Kunnissa on vaihtelevat perusterveydenhuollon johtamis- <strong>ja</strong> hallinnointijärjestelmät. Järjestelmiä<br />
yhtenäistetään siten, että alueellista terveyskeskusta hallinnoid<strong>aan</strong> keskeisesti seuraavin yksiköin:<br />
• Operatiivinen johto<br />
• Lääketieteellinen johto<br />
• Hoitotyön johto<br />
• Taloushallinto<br />
• Henkilöstöhallinto<br />
Kuva 3. Keskushallinto<br />
Operatiivinen johta<strong>ja</strong><br />
(sosiaali- <strong>ja</strong> terveydenhuoltojohta<strong>ja</strong>/perusturvajohta<strong>ja</strong>)<br />
Toiminnan koordinointi <strong>ja</strong> kehittämisryhmä<br />
Lääketieteellinen joht. Hoitotyön johta<strong>ja</strong> Talousjohta<strong>ja</strong> Henkilöstöpäällikkö<br />
Johtamisen <strong>ja</strong> hallinnoinnin rationalisointi tuottaa suurimmat suoranaiset säästöt samalla kun<br />
resursse<strong>ja</strong> vapautuu ensisi<strong>ja</strong>iseen toimint<strong>aan</strong> asukkaiden terveyden <strong>ja</strong> hyvinvoinnin hyväksi. Keskitetty<br />
hallinto antaa enemmän aikaa varsinaiselle perusterveydenhuollolle paikallisella tasolla.<br />
Keskitetty johto hyödyttää kattavaa kehittämis- <strong>ja</strong> laadunparannustyötä.<br />
Kansliatoiminnoista vastaavat johdon yhteinen sihteeri <strong>ja</strong> 3 kanslistia. Sihteeri tekee tarvittaessa myös<br />
käännöstöitä.<br />
Operativinen johto<br />
Alueellisen <strong>terveyskeskuksen</strong> operatiivinen vastuu on johta<strong>ja</strong>lla, joka johtaa <strong>ja</strong> kehittää toimintaa<br />
yhdessä johtoryhmän kanssa, <strong>ja</strong> olla on yleisvastuu.<br />
Lääketieteellinen johto<br />
Yhteinen lääketieteellinen johto lisää mahdollisuuksia saavuttaa paikallisissa toimintapisteissä sama<br />
laadullinen <strong>ja</strong> määrällinen taso. Lääketieteellinen johto keskitetään hallintoylilääkärille. Hänen<br />
tehtävänsä on ensi si<strong>ja</strong>ssa hallinnollinen, mikä kattaa myös kehittämis- <strong>ja</strong> koulutusvastuun. Hän hoitaa<br />
hallinnon, joka ei liity asiakkaisiin, <strong>ja</strong> joka tällä hetkellä kuormittaa yksittäisten terveyskeskusten<br />
lääkäreitä. Vastaava lääkäri on johtoryhmän jäsen.<br />
Vastaava lääkäri toimii lääketieteellisen toiminnan esimiehenä <strong>ja</strong> koordinoi lääketieteellisiä resursse<strong>ja</strong><br />
siten, että asukkaiden oikeus saada hoitoa täytetään.<br />
Hoitotyön johto<br />
Yhteinen hoitotyön johto lisää mahdollisuuksia saavuttaa toimipisteissä sama laadullinen <strong>ja</strong><br />
määrällinen taso. Vastaava hoita<strong>ja</strong> toimii eri hoita<strong>ja</strong>ryhmien esimiehenä <strong>ja</strong> johtaa hoitotyötä <strong>ja</strong> sen<br />
kehittämistä sekä laatutyötä. Hän koordinoi paikallisten yksikköjen toimintaa siten, että hoitoresurssit<br />
<strong>ja</strong>kautuvat tarpeen muk<strong>aan</strong>.<br />
Vastaava hoita<strong>ja</strong> on johtoryhmän jäsen.<br />
Talousjohto
8<br />
Talouspäällikkö toimii tulosyksikköjen taloushallinto, kiinteistöhallinto, tekniikka, IT-yksikkö <strong>ja</strong><br />
toimistohenkilökunta esimiehenä. Taloushallintoyksikkö kattaa myös informaatiotekniikk<strong>aan</strong> liittyvät<br />
tehtävät. Talouspäällikkö on johtoryhmän jäsen.<br />
Keskitetty taloushallinto antaa mahdollisuuden luoda kokonaiskuvan perusterveydenhuollon<br />
kustannuksista. Tulosalueilla <strong>ja</strong> tulosyksiköillä on toimintansa suunnittelu- <strong>ja</strong> talousarviovastuu.<br />
Tavoitteet <strong>ja</strong> puitteet asetet<strong>aan</strong> Länsi-Uudenm<strong>aan</strong> <strong>terveyskeskuksen</strong> johdon kanssa.<br />
Muodostet<strong>aan</strong> tekninen keskus, joka koostuu kahdesta yksiköstä, lääketieteellisestä tekniikasta <strong>ja</strong><br />
kiinteistöhallinnosta. Lääketieteellisen tekniikan yksikkö vastaa lääketieteellisistä laitteista,<br />
hankinnoista, huollosta, kunnossapidosta sekä ylläpitää laiterekisteriä.<br />
Kiinteistöhallinto vastaa kaikista tiloista, hankinnoista, kiinteistöjen <strong>ja</strong> alueiden poistoista sekä<br />
kunnossapidosta siten, että huoltomiehiä on käytettävissä paikallisesti.<br />
Tekninen keskus laskuttaa käyttäjiä siten, että todelliset kustannukset siirretään kullekin toiminnalle <strong>ja</strong><br />
että ne ovat näkyvissä kunkin toiminnan kustannuksissa.<br />
Tekninen keskus vastaa myös alueen logistiikasta.<br />
Alueellinen terveyskeskus on rekisterinpitäjä <strong>ja</strong> sillä on potilaskertomusohjelma.<br />
Henkilöstöhallinto<br />
Alueelle perustet<strong>aan</strong> yhteinen henkilöstöhallintoyksikkö. Yksikköä johtaa henkilöstöpäällikkö, joka<br />
koordinoi rekrytointia <strong>ja</strong> koulutusta <strong>ja</strong> takaa, että koko alueella harjoitet<strong>aan</strong> samaa<br />
henkilöstöpolitiikkaa, mikä lisää mahdollisuuksia luoda oikeudenmukainen <strong>ja</strong> kannustava<br />
työympäristö.<br />
Terveyttä edistävä yhdyskuntasuunnittelu<br />
Yleinen terveyden edistäminen kattaa elinympäristön <strong>ja</strong> yksilön mahdollisuudet toimia<br />
lähiympäristössään <strong>ja</strong> se koskee siten yhdyskuntasuunnittelua kokonaisuudess<strong>aan</strong>. Terveydenhoitajien<br />
osaaminen on käytettävä hyödyksi muilla hallinnonaloilla. Tällä hetkellä tähän ennalta ehkäisevään<br />
työhön ei ole terveydenhoitoresursse<strong>ja</strong>.<br />
Johto <strong>ja</strong> vastuualue<strong>ja</strong>ko liitteenä 1.<br />
EHDOTUS:<br />
1. Perustet<strong>aan</strong> alueellisen <strong>terveyskeskuksen</strong> johta<strong>ja</strong>n virka.<br />
2. Perustet<strong>aan</strong> hallintoylilääkärin virka.<br />
3. Perustet<strong>aan</strong> johtavan hoita<strong>ja</strong>n virka.<br />
4. Palkat<strong>aan</strong> toimialan tuntemusta omaava talouspäällikkö.<br />
5. Palkat<strong>aan</strong> henkilöstöpäällikkö, joka tuntee kunnalliset virkaehtosopimukset.<br />
6. Palkat<strong>aan</strong> IT-asiantunti<strong>ja</strong>.<br />
7. Yksi terveydenhoita<strong>ja</strong>n virka omistet<strong>aan</strong> sisäiselle <strong>ja</strong> ulkoiselle kehittämis- <strong>ja</strong><br />
suunnittelutyölle sekä ehkäisevälle työlle <strong>ja</strong> terveysneuvonnalle yhdyskuntatasolla.<br />
4.2. Lääkäripäivystys<br />
Paikallisten terveyskeskusten iltapäivystysjärjestelmät vaihtelevat tällä hetkellä siten, että jotkut<br />
suljet<strong>aan</strong> klo 16 <strong>ja</strong> jotkin ovat avoinna klo 20 saakka. Lääkärit voivat tarvittaessa pitää a<strong>ja</strong>nvarauksella<br />
toimivia iltavast<strong>aan</strong>otto<strong>ja</strong>, mutta varsinaista päivystystoimintaa ei ole. Olemassa olevaa<br />
päivystysjärjestelmää laajennet<strong>aan</strong>.
9<br />
Alueen omat lääkärit voivat osallistua yhteispäivystykseen päivystyksen tuotta<strong>ja</strong>n kautta edellyttäen,<br />
ettei se vaikuta vakituiseen työhön.<br />
Vaihtoehtoisesti alueelle void<strong>aan</strong> perustaa ”päivystysrengas” virkalääkärien toimesta. On kuitenkin<br />
otettava huomioon, että heidän korvausvap<strong>aan</strong>sa vähentävät vast<strong>aan</strong>ottotoimintaa päivisin.<br />
Lääkärien on oltava käytettävissä päiväsaik<strong>aan</strong>, jolloin potilasvirta on suurimmall<strong>aan</strong>. Vain siten<br />
void<strong>aan</strong> vastata hoitotakuun vaatimuksiin.<br />
Alueellisilla vast<strong>aan</strong>otoilla on m<strong>aan</strong>antaisin <strong>ja</strong> ensimmäisenä pyhäpäivän jälkeisenä arkipäivänä<br />
avoimia aiko<strong>ja</strong> potilaille, jotka on oh<strong>ja</strong>ttu päivystyksestä omalle lääkärille.<br />
Alueellisesta terveyskeskuksesta tulee rekisterinpitäjä <strong>ja</strong> sillä on yhteinen potilaskertomusohjelma.<br />
Päivystys dokumentoi potilaskäynnin <strong>ja</strong> tulostaa potilaalle yhden kappaleen omalle lääkärille<br />
vietäväksi, kunnes ohjelma on asennettu <strong>ja</strong> otettu käyttöön.<br />
EHDOTUS:<br />
1. Päivystystoiminta järjestetään yhteispäivystyksenä koko LUs:n alueelle seuraavasti:<br />
arkisin 16-22<br />
pyhäpäivät <strong>ja</strong> viikonloput pyhäpäivän aatosta klo 16 seuraav<strong>aan</strong> arkipäivään klo 8<br />
Arkisin klo 22 jälkeen päivystyksestä vastaavat sairaalan lääkärit.<br />
2. LUS:n kanssa solmit<strong>aan</strong> sopimus lääkäripäivystyksestä virka-a<strong>ja</strong>n ulkopuolella.<br />
3. Potilaskertomusohjelmia yhtenäistetään katkeamattomien hoitoketjujen takaamiseksi.<br />
4.3. Call-Center<br />
Epävirallista call-center –toimintaa on tietyssä määrin jo nyt, koska asukkaat soittavat usein LUs:n<br />
poliklinikalle tarvitess<strong>aan</strong> apua tai neuvo<strong>ja</strong>.<br />
Järjestelmien yhtenäistämiseksi <strong>ja</strong> informaation <strong>ja</strong> sen myötä palvelujen parantamiseksi<br />
puhelininformaatiota kehitetään yhdessä LUs:n päivystyspoliklinikan kanssa tai puhelininformaatio<br />
kilpailutet<strong>aan</strong>.<br />
Paikalliset vast<strong>aan</strong>ottoyksiköt vastaavat siitä, että poliklinikkahenkilökunnalla on a<strong>ja</strong>n tasalla olevat<br />
tiedot paikallisesta toiminnasta.<br />
Näiden tehtävien lisäksi asukkaat saavat hoito-ohjeita <strong>ja</strong> heidät oh<strong>ja</strong>t<strong>aan</strong> oike<strong>aan</strong> hoitopaikk<strong>aan</strong>.<br />
Hoitoneuvot kir<strong>ja</strong>t<strong>aan</strong> potilaskertomukseen.<br />
Kun ATK-järjestelmät on kehitetty niin pitkälle, että ne kommunikoivat esteettä koko alueen<br />
terveyden- <strong>ja</strong> sair<strong>aan</strong>hoidossa, poliklinikan henkilökunta voi antaa vast<strong>aan</strong>ottoaiko<strong>ja</strong> potilaiden omille<br />
lääkäreille.<br />
EHDOTUS:<br />
1. LUS:n kanssa solmit<strong>aan</strong> sopimus, jonka muk<strong>aan</strong> LUs:n päivystyspoliklinikka toimii<br />
alueen call-centerinä.<br />
4.4. Asiantunti<strong>ja</strong>konsultaatiot<br />
Terveyskeskusten/vast<strong>aan</strong>ottojen asiantunti<strong>ja</strong>konsultaatiot voivat parantaa potilasturvallisuutta, tehdä<br />
potilaiden hoidosta joustavampaa <strong>ja</strong> nopeampaa, <strong>ja</strong> ne voivat toimia terveyskeskuslääkärien<br />
koulutustilaisuuksina. Tämä edellyttää kuitenkin, että sairaalan lääkärinvirat on täytetty <strong>ja</strong> että tätä<br />
toimintaa pidetään sekä taloudellisesti että käytännöllisesti tarkoituksenmukaisena.<br />
Järjestelmän taloudelliset edut ovat marginaaliset <strong>ja</strong> lähinnä epäsuorat siten, että potilaiden<br />
matkakustannukset vähenevät, terveyskeskuslääkärien työkapasiteettia vapautuu, <strong>ja</strong> päällekkäisten<br />
käyntien määrä vähenee.<br />
Nykyisissä olosuhteissa terveyskeskusten asiantunti<strong>ja</strong>konsultaatiot muodostaisivat kunnille<br />
taloudellisen rasitteen, koska erikoissair<strong>aan</strong>hoidon kustannukset eivät supistu, vaikka käyntien
10<br />
lukumäärä hieman väheneekin. Kunta maksaa konsultaatiokäynneistä n. 60 €/tunti plus<br />
matkakustannukset.<br />
Vast<strong>aan</strong>ottojen erikoislääkärikonsultaatiot koskisivat lähinnä sisätaute<strong>ja</strong>, neurologiaa, ortopediaa,<br />
pediatriaa <strong>ja</strong> äitiyshuoltoa.<br />
Sisätaudit<br />
Terveyskeskusten asiantunti<strong>ja</strong>käynneille ei ole ilmaistu olevan tarvetta. Kehittynyt paperilla,<br />
puhelimitse tai sähköisesti hoidettava konsultaatiojärjestelmä sitä vastoin yksinkertaistaisi<br />
hoitoprosessia. Tavallisimpien sairauksien toimivat hoitoketjut saavat aik<strong>aan</strong>, että oikeita potilaita<br />
hoidet<strong>aan</strong> oikeassa paikassa oike<strong>aan</strong> aik<strong>aan</strong>.<br />
Neurologia<br />
Neurologinen konsultaatio vast<strong>aan</strong>otoilla olisi toivottavaa, mutta sitä ei voida tällä hetkellä toteuttaa<br />
lääkäripulan takia. LUs:n neurologian ylilääkärin kanssa käydyssä keskustelussa nähtiin<br />
mahdollisuuksia rationaaliseen yhteistyöhön perusterveydenhuollon <strong>ja</strong> erikoissair<strong>aan</strong>hoidon välillä<br />
lähinnä dementiapotilaiden osalta. Dementiapotilaille suunnitell<strong>aan</strong> hoitoketju.<br />
Ortopedia<br />
Alueen perusterveydenhuollossa on selvä ortopedisten konsultaatioiden tarve. Nämä<br />
konsultaatiokäynnit voivat korvata leikkausta edeltäviä <strong>ja</strong> leikkauksen jälkeisiä poliklinikkakäyntejä <strong>ja</strong><br />
parantaa jonon hallintaa. Menettely säästäisi myös potilaiden matko<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> aikaa.<br />
Ortopedin käynnit toimisivat lisäksi koulutustilaisuuksina yleislääkäreille tavallisimpien ortopedisten<br />
vaivojen diagnosoinnin suhteen.<br />
Äitiyshuolto<br />
Hangossa on meneillään pilottihanke, jossa LUS:n gynekologi käy äitiysneuvolassa joka toinen<br />
viikko. Projektin arviointitulokset otet<strong>aan</strong> huomioon tulevan toiminnan suunnittelussa, ts. onko<br />
terveiden rask<strong>aan</strong>a olevien tarkoituksenmukaista tavata erikoislääkäri.<br />
Pediatria<br />
Lastenneuvoloissa <strong>ja</strong> vast<strong>aan</strong>otoilla on ajoittain lastenlääkärin tarvetta. Asia on käsiteltävä LUsselvityksen<br />
yhteydessä.<br />
Sairaalalähtöinen kotisair<strong>aan</strong>hoito<br />
LUs:n johtama kotisair<strong>aan</strong>hoito hoitaa ensi si<strong>ja</strong>ssa syöpäpotilaita <strong>ja</strong> toissi<strong>ja</strong>isesti muita erikoislääkkeitä<br />
tarvitsevia potilasryhmiä. Tätä toimintaa harjoitet<strong>aan</strong> sekä poliklinikalla että potil<strong>aan</strong> kodissa.<br />
Kotikäynnit korvaat poliklinikkakäynnit <strong>ja</strong> helpottavat hoitoa potil<strong>aan</strong> kannalta.<br />
Kunnallisen kotisair<strong>aan</strong>hoidon/kotihoidon <strong>ja</strong> sairaalalähtöisen kotisair<strong>aan</strong>hoidon välistä yhteistyötä on<br />
kehitettävä siten, että työn<strong>ja</strong>ko tulee tarkoituksenmukaisemmaksi <strong>ja</strong> perustuu yhdessä laadittuihin<br />
hoitosuunnitelmiin päällekkäisen toiminnan ehkäisemiseksi.<br />
EHDOTUS:<br />
1. Paperilla, puhelimitse <strong>ja</strong> sähköisesti hoidettavaa konsultaatioita kehitetään <strong>ja</strong><br />
järjestelmällistetään.<br />
2. Sairaalalähtöisen kotisair<strong>aan</strong>hoitotoiminnan <strong>ja</strong> perusterveydenhuollon<br />
kotisair<strong>aan</strong>hoidon koordinointia parannet<strong>aan</strong>.<br />
4.5. Laboratoriotoiminta<br />
Alueen perusterveydenhuollon laboratoriotoiminta vaihtelee näytteenottopisteistä (Poh<strong>ja</strong>)<br />
analyysiresursseilla varustettuihin laboratorioihin (Hanko). Kunnat ostavat lisäksi analyyse<strong>ja</strong><br />
kuntakohtaisin ostosopimuksin. HUS <strong>ja</strong> sen myötä kunnat ylläpitävät samalla LUs:ssa laboratoriota,
11<br />
jolla on päivystyskapasiteettia. Tämä laboratorio voi suorittaa 129 erilaista analyysiä, mikä vastaa 95<br />
% alueen tarpeista.<br />
Keskittämällä kaikki laboratorioanalyysit LUs-laboratorioon, käytettäisiin marginaalikapasiteetti <strong>ja</strong><br />
parannettaisiin kustannustehokkuutta.<br />
Analyysien keskittäminen lisää potilasturvallisuutta, koska menetelmät, vertailuarvot <strong>ja</strong> laatukriteerit<br />
olisivat yhtenäisiä. Päällekkäisten analyysien määrän odotet<strong>aan</strong> laskevan.<br />
Toiminnallisesti laboratorio voi olla kuntien <strong>ja</strong> sairaalan yhteinen, kuitenkin siten, etteivät kunnat tässä<br />
vaiheessa sitoudu liittymään HUS-laboratorioon.<br />
Näytteet otet<strong>aan</strong> entiseen tap<strong>aan</strong> vast<strong>aan</strong>ottojen yhteydessä. Vast<strong>aan</strong>ottojen yhteydessä void<strong>aan</strong> tehdä<br />
myös tiettyjä pika-analyysejä, jotka ovat tärkeitä välittömän hoidon kannalta.<br />
Paikallisten vast<strong>aan</strong>ottojen näytteenotto noudattaa vast<strong>aan</strong>ottojen aukioloaiko<strong>ja</strong>.<br />
EHDOTUS:<br />
1. Kaikki laboratorioanalyysit oh<strong>ja</strong>t<strong>aan</strong> LUs-laboratorioon.<br />
2. Lähetteet <strong>ja</strong> analyysivastaukset hoidet<strong>aan</strong> sähköisesti.<br />
4.6. Radiologia<br />
Länsi-Uudenm<strong>aan</strong> sairaala palvelee alueen kaikkia terveyskeskuksia radiologiapalveluilla. Hangon<br />
terveyskeskuksessa on lisäksi oma röntgenyksikkö, jossa otet<strong>aan</strong> natiivikuvia.<br />
Nykyinen järjestelmä <strong>ja</strong>tkuu alueellisessa terveyskeskuksessa, kunnes Hangossa tulee a<strong>ja</strong>nkohtaiseksi<br />
tehdä investointe<strong>ja</strong> tai henkilöstömuutoksia. Siinä vaiheessa päätetään siitä, liitytäänkö kokon<strong>aan</strong><br />
LUs:n röntgeniin vai otet<strong>aan</strong>ko Hangossa edelleen natiivikuvia osana LUs:n radiologista yksikköä.<br />
EHDOTUS:<br />
1. Hangon röntgenyksikkö <strong>ja</strong>tkaa entiseen tap<strong>aan</strong>, kunnes resursseihin ilmenee tarve<br />
tehdä muutoksia.<br />
4.7. Apuvälinepalvelu/Vammaispalvelu<br />
Vammaispalvelutyöryhmä rajoitti työnsä apuvälinepalveluun sillä perusteella, että suoranaista<br />
vammaispalvelua, kuntoutus muk<strong>aan</strong> lukien, on kehitettävä sosiaalisektorin kanssa II vaiheessa.<br />
Kuntien apuvälinepalvelu sitä vastoin on koordinoitava.<br />
Keskittämisestä saad<strong>aan</strong> selvää taloudellista säästöä, kun käytettävissä on keskitetty rekisteri olemassa<br />
olevista apuvälineistä <strong>ja</strong> niiden si<strong>ja</strong>innista. Alueen kaikki apuvälineet saad<strong>aan</strong> siten käyttöön, eikä<br />
paikallisesti hankita sellaista, mitä jo on.<br />
Apuvälineiden <strong>ja</strong>tkuva huolto <strong>ja</strong> kor<strong>ja</strong>us vähentävät uusien hankintojen tarvetta.<br />
Apuvälinekeskus vastaa apuvälineiden kokeilemisesta, hankinnasta, huollosta <strong>ja</strong> kor<strong>ja</strong>uksesta sekä<br />
apuvälinerekisteristä. Toiminnalle etsitään tarkoitukseen sopivat tilat.<br />
EHDOTUS:<br />
1. Perustet<strong>aan</strong> apuvälinepalvelukeskus.<br />
2. Nykyisistä yksiköistä siirretään 1 fysioterapeutti <strong>ja</strong> 1 kuntohoita<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> 1<br />
laitosapulainen apuvälineiden kokeilua, hankintaa, kunnossapitoa, varastointia <strong>ja</strong><br />
<strong>ja</strong>kelua varten.<br />
3. LUs:n kanssa aloitet<strong>aan</strong> neuvottelut yhteistyöstä <strong>ja</strong> koordinoinnista.
12<br />
4.8. Lääkehuolto <strong>ja</strong> hoitotarvikkeet<br />
LUS hoitaa jo nyt ostopalveluna useimpien kuntien lääkehankinnat <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>kelun. Hangon<br />
terveyskeskuksella on oma lääkekeskus <strong>ja</strong> farmaseutti.<br />
Hoitotarvikkeiden hankinta on keskitettävä joko alueellisen <strong>terveyskeskuksen</strong> yhteishankintana tai<br />
tekemällä ostosopimus LUS:n kanssa.<br />
EHDOTUS:<br />
1. Hangon lääkehuolto siirretään LUs:lle, kun henkilöstömuutokset tulevat<br />
a<strong>ja</strong>nkohtaisiksi.<br />
2. LUS:n kanssa solmit<strong>aan</strong> sopimus hoitotarvikkeiden hankinnasta, varastoinnista <strong>ja</strong><br />
<strong>ja</strong>kelusta.<br />
4.9. Hankinnat<br />
Tavaroita <strong>ja</strong> palvelu<strong>ja</strong> hankit<strong>aan</strong> tällä hetkellä kaikissa terveyskeskuksissa. Hankintojen keskittäminen<br />
tuottaa volyymiedun <strong>ja</strong> vapauttaa resursse<strong>ja</strong> terveydenhoidon perustehtäviin sekä minimoi sellaisten<br />
virheiden riskit, jotka voivat johtaa pitkiin prosesseihin.<br />
Vastuu siirretään kokon<strong>aan</strong> taloushallintoyksikölle tai kuntien väliselle yksikölle. Käyttäjä asettaa<br />
laatuvaatimukset pyydettäessä tarjouksia terveyden- <strong>ja</strong> sair<strong>aan</strong>hoitopalveluista.<br />
EHDOTUS:<br />
1. Tavaroiden <strong>ja</strong> palvelujen hankinta keskitetään.<br />
4.10. Lääketieteellinen tekniikka<br />
Lääketieteellinen tekniikka kehittyy voimakkaasti <strong>ja</strong> kustannukset kasvavat. Laitteiden<br />
järjestelmällinen kunnossapito lisää laitteiden elinaikaa <strong>ja</strong> vähentää investointien tarvetta. Keskitetty<br />
lääketieteellisen tekniikan yksikkö, jonka tehtävänä on hankkia, huoltaa, pitää kortistoa <strong>ja</strong> kalibroida,<br />
vastaisi alueen kaikista laitteista.<br />
EHDOTUS:<br />
1. Vastuu yksittäisten terveyskeskusten lääketieteellisistä laitteista siirretään<br />
lääketieteelliselle yksikölle.<br />
2. Toiminta hoidet<strong>aan</strong> yhteistyösopimuksella tai ostopalveluna esim. LUs:lta.<br />
5. LÄHIPALVELUT<br />
Lähipalvelut perustuvat väestön terveyden- <strong>ja</strong> sair<strong>aan</strong>hoitopalvelujen tarpeeseen.<br />
Lähipalveluna järjestetään seuraavat toiminnot:<br />
• Lääkäri- <strong>ja</strong> sair<strong>aan</strong>hoita<strong>ja</strong>vast<strong>aan</strong>otto<br />
• Äitiys-, lasten- <strong>ja</strong> ehkäisyneuvola<br />
• Kouluterveydenhuolto<br />
• Työterveyshuolto<br />
• Mielenterveyshuolto<br />
• Hammashuolto<br />
• Vuodeosastohoito<br />
• Fysioterapia<br />
Paikallisista lähipalveluista vastaa yksi ylilääkäri 20 % <strong>ja</strong> yksi vastaava hoita<strong>ja</strong>.
13<br />
5.1. Lääkäri- <strong>ja</strong> sair<strong>aan</strong>hoita<strong>ja</strong>vast<strong>aan</strong>otto<br />
Vast<strong>aan</strong>ottotoiminnasta vastaavat lääkäri-sair<strong>aan</strong>hoita<strong>ja</strong>parit. Väestöpoh<strong>ja</strong> on 1 800 henkilöä<br />
hoita<strong>ja</strong>paria kohden, mitä perustell<strong>aan</strong> tiimityömallilla, jossa osa lääkärien nyt hoitamista tehtävistä<br />
siirretään sair<strong>aan</strong>hoita<strong>ja</strong>lle/terveydenhoita<strong>ja</strong>lle.<br />
Työn<strong>ja</strong>ko perustuu osaamiseen siten, että sair<strong>aan</strong>hoitajien osaaminen käytetään hyväksi itsenäiseen<br />
potilastyöhön <strong>ja</strong> lääkäriresurssia käytetään tarvittaessa lääketieteellistä osaamista. Tällainen työn<strong>ja</strong>ko<br />
on motivoiva <strong>ja</strong> nostaa kustannustehokkuutta sekä hoidon saatavuutta, kun olemassa olevat<br />
osaamisresurssit käytetään optimaalisesti.<br />
Alueen vast<strong>aan</strong>ottotoiminta resursoid<strong>aan</strong> seuraavasti: 1 800 asukasta/hoitotiimi sekä 0,3<br />
kanslistia/hoitotiimi toimistotehtäviin <strong>ja</strong> tekstinkäsittelyyn.<br />
Sair<strong>aan</strong>hoita<strong>ja</strong> toimii gate-keeperinä antamalla puhelinneuvontaa, pitämällä omaa vast<strong>aan</strong>ottoa <strong>ja</strong><br />
hoitamalla kroonisia sairauksia potevien potilaiden seurantaa vahvistetun hoitosuunnitelman<br />
mukaisesti. Astmaatikkojen, diabetes- <strong>ja</strong> verenpainepotilaiden hoidon tukena sekä muiden <strong>ja</strong>tkuvaa<br />
seurantaa <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>usta tarvitsevien potilasryhmien hoidon tukena void<strong>aan</strong> vaativissa tapauksissa käyttää<br />
konsultoivaa erikoishoita<strong>ja</strong>a.<br />
Kaikki päivystystoiminta keskitetään LUs:n yhteispäivystykseen klo 16.00 lähtien arkisin, sekä<br />
pyhisin <strong>ja</strong> viikonloppuisin.<br />
EHDOTUS:<br />
1. Vast<strong>aan</strong>ottotoiminnasta vastaavat lääkäri-sair<strong>aan</strong>hoita<strong>ja</strong>tiimit. Väestöpoh<strong>ja</strong> on 1 800<br />
henkilöä.<br />
Alueen kunnissa/kaupungeissa pidetään a<strong>ja</strong>nvarausvast<strong>aan</strong>otto<strong>ja</strong> arkisin klo 8-16,<br />
minkä jälkeen potilaat oh<strong>ja</strong>t<strong>aan</strong> LUs:n yhteispäivystykseen.<br />
2. Jokaisella hoitotiimillä on päivittäin avoimia aiko<strong>ja</strong> akuutte<strong>ja</strong> hoidon tarpeita varten.<br />
5.2. Neuvolat <strong>ja</strong> kouluterveydenhuolto<br />
Neuvolatoiminta <strong>ja</strong> kouluterveydenhuolto kuuluvat lähitoimintoihin <strong>ja</strong> ne tuotet<strong>aan</strong> paikallisesti.<br />
Toiminnassa keskitytään ennalta ehkäisevään työhön <strong>ja</strong> yhteistyötä tehostet<strong>aan</strong> yli sektori- <strong>ja</strong><br />
hallintokuntarajojen.<br />
5.2.1. Neuvolat<br />
Perinteinen neuvolatoiminta on laa<strong>ja</strong>n muutosprosessin keskellä. Aikaisemmin äidille <strong>ja</strong> lapselle<br />
suunnattua toimintaa kehitetään nyt kohti läheisempää yhteistyötä sosiaalisektorin kanssa<br />
perhekeskusten muodossa. Perhekeskusten toiminnot on tarkoitettu tukem<strong>aan</strong> perheitä aikaisempaa<br />
kokonaisvaltaisemmalla tavalla.<br />
Neuvolatoiminta suunnat<strong>aan</strong> yhä enenevässä määrin ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin fyysisten,<br />
psyykkisten <strong>ja</strong> sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi.<br />
Neuvoloiden <strong>ja</strong> sosiaalisektorin yhteistyötä tehostet<strong>aan</strong>, jotta perheitä void<strong>aan</strong> tukea paremmin.<br />
Rutiinitarkastusten määrää void<strong>aan</strong> vähentää.<br />
Neuvoloiden tehtäviin kuuluvat myös seulontatutkimukset, joissa yli 30-vuotiailta naisilta otet<strong>aan</strong><br />
papa-näytteitä.<br />
Sosiaali- <strong>ja</strong> terveysministeriö on antanut neuvolatoiminnasta seuraavat suositukset:<br />
Äitiysneuvola: keskimäärin 13 käyntiä/raskaus, 1 tunti/asiakas<br />
Lastenneuvola: keskimäärin 18 käyntiä/0-7-vuotias lapsi, 1 tunti/lapsi<br />
Seulontatutkimukset: joka viides vuosi/yli 30-vuotias nainen, 20 minuuttia/asiakas.
14<br />
Henkilöstön mitoitus perustuu kansallisiin suosituksiin <strong>ja</strong> 850 asiakastyötuntiin terveydenhoita<strong>ja</strong>a<br />
kohden.<br />
Näennäisen alhainen asiakastyötuntimäärä terveydenhoita<strong>ja</strong>a kohden, 850 tuntia, johtuu siitä, että<br />
työa<strong>ja</strong>sta on vähennetty oh<strong>ja</strong>ukseen, kokouksiin, projekti- <strong>ja</strong> kehittämistöihin ym. kuluva aika.<br />
Alueen väestörakenteen kehitysennusteet osoittavat, että yli 65-vuotiaiden lukumäärä tulee kasvam<strong>aan</strong><br />
voimakkaasti <strong>ja</strong> että nuorempien lukumäärä vähenee. Tämän kehityksen myötä osa terveydenhoitajien<br />
työstä laajenee/muuttuu äitiys- <strong>ja</strong> lastenhuollosta ikääntyvän väestön hoidon suunt<strong>aan</strong>.<br />
EHDOTUS:<br />
1. Neuvolatoiminta <strong>ja</strong>tkaa paikallisena lähipalveluna <strong>ja</strong> toiminta sopeutet<strong>aan</strong><br />
väestörakenteen muutoksiin.<br />
2. LUs:n <strong>ja</strong> perusterveydenhuollon välille suunnitell<strong>aan</strong> toimivia hoitoketju<strong>ja</strong>.<br />
5.2.2. Kouluterveydenhuolto<br />
Kouluterveydenhuolto hoidet<strong>aan</strong> paikallisesti sivistyssektorin kanssa laaditun toimintasuunnitelman<br />
mukaisesti. Terveydenhoita<strong>ja</strong> on tavattavissa virka-aikana sekä a<strong>ja</strong>nvarausvast<strong>aan</strong>otolla että ilman<br />
a<strong>ja</strong>nvarausta. Vast<strong>aan</strong>ottotilat ovat kouluissa tai niiden välittömässä läheisyydessä.<br />
Terveydenhoita<strong>ja</strong> kuuluu oppilashuoltotiimiin <strong>ja</strong> toimii läheisessä yhteistyössä koulukuraattoreiden,<br />
perusterveydenhuollon mielenterveysyksikön, sosiaalisen sektorin <strong>ja</strong> oppilaiden holhoojien kanssa<br />
hyvinvoinnin edistämiseksi <strong>ja</strong> syrjäytymisen estämiseksi.<br />
Henkilöstö mitoitet<strong>aan</strong> paikallisessa terveyskeskuksessa tarpeen muk<strong>aan</strong>.<br />
Henkilöstömitoituksen laskentaperusteet perustuvat sosiaali- <strong>ja</strong> terveysministeriön suosituksiin:<br />
1 terveydenhoita<strong>ja</strong>/600 oppilasta<br />
1 kokopäiväinen lääkäri/2100 oppilasta, tai<br />
1 koulupäivä/viikko/500 oppilasta osa-aikainen koululääkäri.<br />
EHDOTUS:<br />
1. Kouluterveydenhuollosta vastaavat paikkakunnan lääkärit.<br />
2. Kouluissa on yksi kouluterveydenhoita<strong>ja</strong> 600 oppilasta kohden.<br />
5.3. Työterveyshuolto<br />
Työterveyshuolto on perusterveydenhuollon toimintamuoto, joka void<strong>aan</strong> muuttaa itse itsensä<br />
kannattavaksi yksiköksi. Yhteisen työterveyshuoltoyksikön odotet<strong>aan</strong> tarjoavan paremmat<br />
rekrytointimahdollisuudet, vähentävän hallintotyötä <strong>ja</strong> olevan vähemmän haavoittuva.<br />
Toiminnan lähtökohtana on ennalta ehkäisevä terveydenhuolto työelämän <strong>ja</strong> työympäristön laadun<br />
parantamiseksi sekä turvallisuuden edistämiseksi pyrkimyksenä pidentää aikaa, jonka työntekijät ovat<br />
työkykyisiä.<br />
Lisäksi pyritään antam<strong>aan</strong> toivottua sair<strong>aan</strong>hoitoa.<br />
Työterveyshuollon vast<strong>aan</strong>otto<strong>ja</strong> ei ole tarkoituksenmukaista keskittää, koska niin työntekijät kuin<br />
työnanta<strong>ja</strong>tkin toivovat, ettei lääkärillä <strong>ja</strong> terveydenhoita<strong>ja</strong>n luona käynneistä aiheudu kohtuuttoman<br />
pitkää poissaoloa työstä. Toimintaa varten on siksi oltava paikallisia vast<strong>aan</strong>ottopisteitä.<br />
Erityistyöntekijät, kuten fysioterapeutit, <strong>ja</strong> psykologi täydentävät lääkärien <strong>ja</strong> terveydenhoitajien<br />
palvelu<strong>ja</strong>.<br />
EHDOTUS:<br />
1. Tavoitteena on, että alueen työterveyshuoltoyksiköt yhdistetään yhdeksi<br />
hallinnolliseksi <strong>ja</strong> itsensä kannattavaksi yksiköksi, jolla on vast<strong>aan</strong>ottopisteitä.
15<br />
2. Yksikköä johtaa alalle erikoistunut lääkäri.<br />
3. Yksikkö hakee työterveyslääketieteen koulutusoikeuksia.<br />
4. Nykyiset työterveydenhuoltoyksiköt laativat toiminta- <strong>ja</strong> hallintomallin kevään 2006<br />
aikana.<br />
5.4. Avoin mielenterveyshuolto<br />
Avoimen mielenterveyshuollon palvelut tuotet<strong>aan</strong> alueella eri tavoilla. Hanko <strong>ja</strong> Tammisaari ovat<br />
rakentaneen perusterveydenhuollon mielenterveysyksiköitä <strong>ja</strong> muut kunnat/kaupungit käyttävät<br />
pääasiassa HUS:n, LUs:n psykiatrin poliklinikkaa.<br />
Hangon <strong>ja</strong> Tammisaaren kokemukset osoittavat, että hyvin toimivista perusterveydenhuollon<br />
mielenterveysyksiköistä on monia etu<strong>ja</strong>. Perustason niukat resurssit johtavat kuitenkin<br />
epätarkoituksenmukaiseen rinnakkaiseen erikoissair<strong>aan</strong>hoidon käyttöön.<br />
Psykiatrisen poliklinikan tarkka käyntimäärä ei ole tiedossa. Tilastoinnissa koot<strong>aan</strong> kaikki nk.<br />
avohoitokäynnit saman otsikon alle <strong>ja</strong> lukuihin sisältyy mm. teollisuusterapia. Tässä käytettävät<br />
vertailuluvut ovat peräisin HUS:n tilastoista <strong>ja</strong> konsultti S. Tuomola on käyttänyt samo<strong>ja</strong> luku<strong>ja</strong> LUSselvityksessään.<br />
Tilaston muk<strong>aan</strong> käyntien määrä on vähentynyt selvästi vuodesta 1999, jolloin Hangon <strong>ja</strong><br />
Tammisaaren mielenterveysyksiköt perustettiin, vuoteen 2003.<br />
HUS:n tilastoimat avohoitokäynnit vähenivät Hangon osalta n. 70 % <strong>ja</strong> Tammisaaren osalta n. 46 %.<br />
Ottaen huomioon, että käynti psykiatrian poliklinikalla maksaa n. 100 € enemmän kuin käynti<br />
perusterveydenhuollon mielenterveysyksikössä, ei liene mitään epäilyksiä siitä, kannattaako<br />
jälkimmäisen kehittämistä <strong>ja</strong>tkaa.<br />
Erikoissair<strong>aan</strong>hoidon <strong>ja</strong> perusterveydenhuollon tasorakennetta selvennetään siten, että<br />
erikoissair<strong>aan</strong>hoito vastaa suljetusta <strong>ja</strong> akuutista psykiatrisesta sair<strong>aan</strong>hoidosta <strong>ja</strong> avoin<br />
mielenterveyshuolto hoidet<strong>aan</strong> perusterveydenhuollon piirissä.<br />
Erikoissair<strong>aan</strong>hoidon säästöt antavat perusterveydenhuollolle mahdollisuuden perustaa virko<strong>ja</strong><br />
sosiaali- <strong>ja</strong> terveysministeriön suosituksia vastaavasti (5,7 työntekijää/10 000 asukasta) <strong>ja</strong> saavuttaa<br />
lisäksi säästöjä.<br />
EHDOTUS:<br />
1. Perustet<strong>aan</strong> alueellinen mielenterveysyksikkö, jolla on paikallisia vast<strong>aan</strong>otto<strong>ja</strong>, jotka<br />
kattavat avohoidon tarpeen. Perustet<strong>aan</strong> paikallisia vast<strong>aan</strong>ottopisteitä, joissa on tietty<br />
perustiimi, jota void<strong>aan</strong> tarvittaessa täydentää keskitetyillä erikoispalveluilla.<br />
2. Lasten <strong>ja</strong> nuorten avointa mielenterveyshuoltoa perusterveydenhuollon piirissä<br />
kehitetään kolmivuotiskauden aikana.<br />
3. Henkilöstöresurssien tulee vastata kansallisia suosituksia.<br />
4. Koulupsykologit siirretään mielenterveysyksikköön siten, että yhteys<br />
oppilashuoltotiimeihin säilyy.<br />
5. Mielenterveyskäynnit LUs:n psykiatrisella poliklinikalla vähenevät sitä mukaa kuin<br />
perusterveydenhuollon mielenterveyshuoltoa kehitetään.
16<br />
5.5. Erityistyöntekijät<br />
Pula erityistyöntekijöistä, kuten puhe- <strong>ja</strong> toimintaterapeuteista on ollut lähes täydellinen viime<br />
vuosina. Kaikki kunnat ovat joutuneet käyttämään ostopalvelu<strong>ja</strong>. Tämä selittyy osittain sillä, että<br />
kunnissa on vain yksittäisiä virko<strong>ja</strong>, eikä ammatti-ihmisestä tunnu houkuttelevalta työskennellä<br />
ammattiryhmänsä ainoana edusta<strong>ja</strong>na. Keskitetty, sisäinen konsultaatioyksikkö, jossa olisi useampia<br />
virko<strong>ja</strong>, saattaisi houkutella hakijoita.<br />
Puhe- <strong>ja</strong> toimintaterapiaa annet<strong>aan</strong> pitemmän a<strong>ja</strong>n kuluessa kaiken ikäisille asiakkaille, minkä johdosta<br />
hoito on tarkoituksenmukaista järjestää perustasolla.<br />
Jos tarvittavat virat perustet<strong>aan</strong> <strong>ja</strong> ne saad<strong>aan</strong> täytettyä, ostopalvelujen käyttö lakkaa. Muussa<br />
tapauksessa void<strong>aan</strong> siirtyä käytäntöön, jossa arviointi, seuranta <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>us annet<strong>aan</strong> oman tiimin<br />
toimesta <strong>ja</strong> varsinainen terapia hoidet<strong>aan</strong> ostopalveluna.<br />
Yksikköön sisältyy myös diabetes- <strong>ja</strong> astmahoita<strong>ja</strong>, joka toimii paikallisten hoitotiimien konsulttina.<br />
EHDOTUS:<br />
1. Perustet<strong>aan</strong> erityistyöntekijäyksikkö, joka liitetään hallinnollisesti<br />
mielenterveysyksikköön, mutta joka on koko perusterveydenhuollon käytettävissä.<br />
2. Perustet<strong>aan</strong> 2 toimintaterapeutin <strong>ja</strong> 4 puheterapeutin virkaa <strong>ja</strong> 1 ravintoterapeutin<br />
virka.<br />
3. Yksi diabetes- <strong>ja</strong> astmahoita<strong>ja</strong>n virka keskitetään.<br />
5.6. Päihdehuolto<br />
Terveydenhuolto- <strong>ja</strong> sosiaalisektorin välistä yhteistyötä on kehitettävä päihdehuollon osalta. Käytäntö<br />
on tällä hetkellä se, että katkaisuhoito tapahtuu terveyskeskusten vuodeosastoilla <strong>ja</strong> kuntouttavaa<br />
hoitoa oh<strong>ja</strong>a sosiaalisektori. Jatkuvuuden puuttuminen estää pysyvien tulosten saavuttamisen <strong>ja</strong><br />
aiheuttaa siten myös suuria kustannuksia yhteiskunnalle.<br />
Katkaisuhoito olisi keskitettävä alueelliseen yksikköön, jolla olisi erikoiskoulutettua henkilökuntaa.<br />
Katkaisuhoidon yhteydessä laadit<strong>aan</strong> kuntoutussuunnitelma <strong>ja</strong> kuntoutuspaikka valit<strong>aan</strong> tarjousten<br />
perusteella.<br />
EHDOTUS:<br />
1. Asetet<strong>aan</strong> työryhmä, joka koostuu avoimen mielenterveyshuollon, yleislääketieteen<br />
<strong>ja</strong> sosiaalisektorin edustajista suunnittelem<strong>aan</strong> päihteiden väärinkäyttäjien<br />
hoitoprosessia.<br />
Tavoitteena on hoitoprosessi, joka alkaa katkaisuhoidosta, oh<strong>ja</strong>a asiakk<strong>aan</strong><br />
kuntoutukseen <strong>ja</strong> tukee päihteetöntä elämää <strong>ja</strong>tkossa.<br />
5.7. Fysioterapia<br />
Fysioterapian tarve kasvaa <strong>ja</strong> fysioterapian tulee <strong>ja</strong>tkaa paikallisena toimintana, kuitenkin alueellisena<br />
yksikkönä. Toiminnassa keskitytään ryhmäterapioihin sekä kuntouttavassa että ennalta ehkäisevässä<br />
mielessä.<br />
Apuvälinepalvelu, josta ovat vastanneet yksittäiset fysioterapiayksiköt <strong>ja</strong> joka on siten vienyt aikaa<br />
varsinaiselta asiakastyöltä, keskitetään.<br />
EHDOTUS:<br />
1. Apuvälinepalvelu erotet<strong>aan</strong> fysioterapiasta keskitetyksi toiminnaksi.<br />
2. Yksi fysioterapeutti siirretään johtam<strong>aan</strong> keskitettyä apuvälineyksikköä.<br />
3. Fysioterapia <strong>ja</strong>tkaa paikallisena toimintana, jossa kaikki resurssit keskitetään<br />
asiakastyöhön.
17<br />
5.8. Hammashuolto<br />
Hoitotakuulaki koskee myös hammaslääketiedettä <strong>ja</strong> sen arvioivan lisäävän käyntejä 15 %. Samalla<br />
kun kaikki kuntalaiset ovat s<strong>aan</strong>eet oikeuden julkiseen hammashoitoon, kasvaa hammashoidon tarve<br />
yleensä <strong>ja</strong> erikoishammashoidon tarve erityisesti. Alueen hammashuollon nykyiset resurssit ovat liian<br />
pienet. Länsi-Uudenm<strong>aan</strong> kuntien resurssien arvioid<strong>aan</strong> olevan 32 % tarvetta alhaisemmat.<br />
Olemassa olevia hammaslääkäriresursse<strong>ja</strong> on käytettävä tehokkaammin <strong>ja</strong> tarkoituksenmukaisemmin<br />
järjestämällä työ uudelleen. Alueen vastaavat/johtavat hammaslääkärit käyttävät tällä hetkellä 1-2<br />
hammaslääkärin työpanoksen suunnitteluun <strong>ja</strong> hallintoon. Jos nämä toiminnot siirrettäisiin<br />
kokonaisuudess<strong>aan</strong> yhteiselle alueellisen perushammashuollon ylilääkärille, resursse<strong>ja</strong> vapautuisi<br />
kliiniseen hammashoitoon.<br />
Hammashygienistit voisivat hoitaa osan hammaslääkärien tehtävistä, mikä vapauttaisi<br />
hammaslääkäriaikaa. Tarkoituksenmukainen työn<strong>ja</strong>ko hammaslääkärin <strong>ja</strong> hammashygienistin kesken<br />
edellyttäisi 0,3 hammashygienistiä hammaslääkäriä <strong>ja</strong> 2 500 asukasta kohden.<br />
Samassa tahdissa kuin aikuisten potilaiden osuus kasvaa, kasvaa myös erikoishammashoidon tarve.<br />
Laajentuva toiminta edellyttää lisää vast<strong>aan</strong>ottohuoneita, mikä merkitsee investointitarvetta. Selvitys<br />
siitä, olisiko taloudellisempaa ostaa tarvittavat lisäresurssit investointien si<strong>ja</strong>sta, on tarpeen.<br />
Vaikka terveyskeskusten hammaslääkäreillä on erityisosaamista, täydentävää oikomishoitoa,<br />
kirurgiaa, parodontologiaa <strong>ja</strong> protetiikkaa arvioid<strong>aan</strong> olevan tarpeen ostaa <strong>ja</strong>tkossakin.<br />
Resursoinnin lisääminen tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden antaa erikoishammashoitoa jonkin verran<br />
julkisten palvelujen piirissä, mikä korvaisi osan huomattavasti kalliimmista ostopalveluista. Uusia<br />
hammaslääkäreitä palkattaessa olisi asetettava etusi<strong>ja</strong>lle parodontologian osaaminen, koska tarve<br />
kasvaa <strong>ja</strong>tkuvasti.<br />
Suurin osa nukutuspotilaista on lähetetty HYKSiin. Hammaslääketieteelliset toimenpiteet olisi voitu<br />
hoitaa perushammashuollon piirissä, jos käytettävissä olisi ollut anestesialääkäri.<br />
EHDOTUS:<br />
1. Perustet<strong>aan</strong> vastaavan hammaslääkärin virka. Vastaava hammaslääkäri hoitaa<br />
hallintotehtävät, jotka eivät liity potilaisiin.<br />
2. Hammashuollon resursse<strong>ja</strong> lisätään väestön tarpeita vastaaviksi <strong>ja</strong> hoidon<br />
takaamiseksi säädetyssä a<strong>ja</strong>ssa. Uusia työntekijöitä palkat<strong>aan</strong> käytettävissä olevien<br />
vast<strong>aan</strong>ottotilojen muk<strong>aan</strong>.<br />
3. Työtehtävät, jotka eivät edellytä lääketieteellistä osaamista siirretään<br />
hammashygienisteille.<br />
4. Investointivaro<strong>ja</strong> uusiin vast<strong>aan</strong>ottohuoneisiin, 3-6 kpl, budjetoid<strong>aan</strong> siten, että<br />
vast<strong>aan</strong>ottotilojen lukumäärä kasvaa asteittain 5 vuoden aikana.<br />
5. LUS:n kanssa aloitet<strong>aan</strong> neuvottelut anestesialääkäripalvelujen ostamisesta.<br />
5.9. Vuodeosastohoito<br />
Vuodeosastohoidon tarve <strong>ja</strong> saatavuus vaihtelee kuntien kesken. Tammisaaressa <strong>ja</strong> Hangossa on omia<br />
paikko<strong>ja</strong>, Kar<strong>ja</strong>alla on sopimus Folkhälsan <strong>Raseborg</strong> Ab:n kanssa. Inkoo <strong>ja</strong> Poh<strong>ja</strong> ostavat<br />
tarvitsemansa paikat Folkhälsan <strong>Raseborg</strong> Ab:ltä.<br />
Vuodeosastopaikkojen lukumäärä on mitoitettava siten, etteivät kunnat saa rangaistusvuorokausia<br />
erikoissair<strong>aan</strong>hoidossa.<br />
Paikkojen tarve on laskettu siten, että sataa 65 vuotta täyttänyttä asukasta kohden on 1,3 paikkaa (O.<br />
Elonheimo, 2002).
18<br />
Taulukko 2. Perusterveydenhuollon vuodepaikkojen <strong>ja</strong> henkilökunnan tarve oman vuodeosastohoidon<br />
tuotannossa.<br />
Väestöennuste 2010<br />
Asukkaita >65 9165<br />
1,3 hoitopaikkaa/ 100 119<br />
Henkilöstötarve, 0,65/paikka 77<br />
Henkilöstöresurssien mitoitus: 0,65 hoita<strong>ja</strong>a/paikka. Sair<strong>aan</strong>hoita<strong>ja</strong>/lähihoita<strong>ja</strong><strong>ja</strong>kauma voi vaihdella<br />
paikallisesti yksikköjen luonteen muk<strong>aan</strong>.<br />
EHDOTUS:<br />
1. Alueellinen terveyskeskus tarjoaa osastohoitoa seuraaville potilasryhmille:<br />
- lyhytaikaiset hoito<strong>ja</strong>ksot, jotka eivät edellytä erikoissair<strong>aan</strong>hoitoa<br />
- erikoissair<strong>aan</strong>hoidon jälkeinen kuntoutus<br />
- terminaalihoito<br />
2. Akuutisti sairaiden hoito <strong>ja</strong> pitkät, monimutkaiset kuntouttavat hoitomuodot<br />
keskitetään yhteen paikk<strong>aan</strong> tai hoidet<strong>aan</strong> ostopalveluna.<br />
3. Terveyskeskus ei ylläpidä suoranaisia asumismuoto<strong>ja</strong>. Eriasteista asumista <strong>ja</strong> apua <strong>ja</strong><br />
tukea kehitetään tarpeen muk<strong>aan</strong> sosiaalisektorilla.
19<br />
6. YHTEENVETO, EHDOTUKSET JA AIKATAULU<br />
Noin 44 000 henkilön väestöpoh<strong>ja</strong> muodostaa sosiaali- terveydenhuoltoalueelle optimaalisen perustan.<br />
Yhteistyö alueen sairaalan kanssa on erittäin tärkeää, koska tällä hetkellä on sekä päällekkäisiä<br />
toiminto<strong>ja</strong> että hallinnollisia rajo<strong>ja</strong>, jotka eivät palvele asiakkaita eivätkä myöskään kuntia.<br />
Tässä raportissa esitetään ehdotuksia perusterveydenhuollon järjestämiseksi alueellisena toimintana.<br />
Alueellisen terveyskeskussuunnitelman toteuttamistyötä on johtanut oh<strong>ja</strong>usryhmä, joka on<br />
kokoontunut 18 kertaa. Oh<strong>ja</strong>usryhmän käyttöön <strong>ja</strong> käytännön työtä varten palkattiin seutusuunnitteli<strong>ja</strong><br />
a<strong>ja</strong>lle 15.11.2004-14.11.2005.<br />
Oh<strong>ja</strong>usryhmä on koostunut seuraavista henkilöistä:<br />
Sosiaali- <strong>ja</strong> terveysjohta<strong>ja</strong> Katarina von Renteln, puheenjohta<strong>ja</strong>, Tammisaari<br />
Johtava lääkäri Matti Sivonen, Tammisaari<br />
Virastopäällikkö Monica Nordström, Hanko<br />
Ylilääkäri Matti J. Saloranta, Hanko 31.8.2005 saakka<br />
Ylilääkäri Jukka Jutila, Hanko 1.9.2005 lähtien<br />
Perusturvajohta<strong>ja</strong> Sirpa Lehtinen, Inkoo<br />
Johtava lääkäri Helge Heinonen, Inkoo<br />
Perusturvajohta<strong>ja</strong> B<strong>ja</strong>rne Bolin, Kar<strong>ja</strong>a<br />
Sosiaalijohta<strong>ja</strong> Auli Lindroos, Poh<strong>ja</strong><br />
Johtava lääkäri Bengt Hartman, Poh<strong>ja</strong><br />
Perusturvajohta<strong>ja</strong> Lars Rikberg, Siuntio 7.9.2005 saakka<br />
Ryhmän sihteerinä toimi seutusuunnitteli<strong>ja</strong> Marica Saloranta.<br />
Sair<strong>aan</strong>hoitoalueen johta<strong>ja</strong> Marianne Gripenberg-Gahmberg <strong>ja</strong> sair<strong>aan</strong>hoitoalueen vt. hallintojohta<strong>ja</strong><br />
Arne Nummenmaa ovat osallistuneet oh<strong>ja</strong>usryhmän kokouksiin 27.1.2005 lähtien<br />
erikoissair<strong>aan</strong>hoidon asiantuntijoina.<br />
Tavoitteena on ollut antaa alueellisen <strong>terveyskeskuksen</strong> toimintamalli optimaalisella<br />
kustannustehokkuudella huonontamatta asukkaiden palvelu<strong>ja</strong>.<br />
Alueellisen <strong>terveyskeskuksen</strong> päälinjoina ovat resurssien yhdistäminen, toisaalta siten, että keskitetään<br />
toimintamuodot, jotka eivät liity suor<strong>aan</strong> potilaisiin <strong>ja</strong> toisaalta siten, että pienet yksiköt muodostavat<br />
suurempia synergiavaikutusten saavuttamiseksi <strong>ja</strong> haavoittuvuuden pienentämiseksi.<br />
Johtamisen <strong>ja</strong> hallinnon, hankintojen <strong>ja</strong> apuvälinepalvelun keskittäminen tuottaa suurimmat säästöt.<br />
Samalla vapautuu resursse<strong>ja</strong> suor<strong>aan</strong> asiakas-/potilastyöhön, mikä vähentää lisäresurssien <strong>ja</strong><br />
ostopalvelujen tarvetta <strong>ja</strong> hillitsee kustannusten kasvua.<br />
Raportissa esitettävä ehdotukset voivat myös muodostaa perustan yhteistyön kehittämiselle LUS:n<br />
kanssa.<br />
Yhdistäminen lisää perusterveydenhuollon kustannustehokkuutta <strong>ja</strong> suoranaisia säästöjä void<strong>aan</strong><br />
saavuttaa tarkoituksenmukaisella panostamisella perusterveydenhuoltoon <strong>ja</strong> vähentämällä<br />
erikoissair<strong>aan</strong>hoidon käyttöä.<br />
Esimerkiksi perusterveydenhuollon mielenterveyshoidon odotet<strong>aan</strong> tuottavan tuntuvia säästöjä<br />
erikoissair<strong>aan</strong>hoitokustannuksissa samalla kun hoito tulee lähemmäksi asiakkaita <strong>ja</strong> heidän<br />
elinympäristöään.
20<br />
Ehdotukset<br />
1. Alueellisen <strong>terveyskeskuksen</strong> toiminta alkaa vaiheittain 1.1.2007 siten, että väestö voi käyttää<br />
alueen terveyskeskuspalvelu<strong>ja</strong> paikkakunnasta riippumatta.<br />
2. Perusterveydenhuolto järjestetään alueellisesti siten, että toiminnot, jotka eivät suoranaisesti koske<br />
asiakkaita, keskitetään.<br />
Paikallista asiakaslähtöistä toimintaa tehostet<strong>aan</strong> <strong>ja</strong> henkilöstöresurssien eroavaisuuksia tasoitet<strong>aan</strong><br />
paikallisia tarpeita vastaavaksi.<br />
3. Ennalta ehkäisevää hoitoa kehitetään osallistumalla aktiivisesti yhdyskuntasuunnitteluun <strong>ja</strong><br />
vahvistamalla neuvolatoimintaa kaikille ikäryhmille.<br />
4. Resurssien liikkuvuus eri toimintayksiköiden kesken tehdään joustavaksi siten, että väestörakenteen<br />
muutokset otet<strong>aan</strong> huomioon.<br />
5. Kaupungin- <strong>ja</strong> kunnanjohta<strong>ja</strong> valmistelevat yhteisen ehdotuksen hallintomuodoksi, joka viedään<br />
päätettäväksi joulukuussa 2005-tammikuussa 2006. Sopivimmalta hallintomallilta vaikuttaa<br />
kuntayhtymä <strong>terveyskeskuksen</strong> viranomaistoiminta huomioon ottaen.<br />
Hallintomuoto valit<strong>aan</strong> siten, etteivät kuntien mahdollisuudet vaikuttaa om<strong>aan</strong><br />
perusterveydenhuoltoonsa vaarannu.<br />
Projektin <strong>ja</strong>tko<br />
Nimetään työryhmä valmistelem<strong>aan</strong> alueellisen <strong>terveyskeskuksen</strong> toimintaa:<br />
• perussopimus, hallintosääntö, toimintasääntö <strong>ja</strong> johtosääntö<br />
• talousarvio <strong>ja</strong> toimintasuunnitelma<br />
• potilaskertomusohjelman suunnittelu <strong>ja</strong> asennus<br />
• resurssien kartoitus <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>kaminen<br />
- henkilökunta<br />
- kiinteistöt<br />
- irtaimisto<br />
• hankinnat<br />
• yhteistyösopimus<br />
• muut asiat joustavan muutoksen toteuttamiseksi
21<br />
II vaihe käynnistetään, kun alueellisen <strong>terveyskeskuksen</strong> perustamisesta on tehty päätös.<br />
Länsi-Uudenm<strong>aan</strong> sosiaali- <strong>ja</strong> <strong>terveyskeskuksen</strong> johta<strong>ja</strong><br />
Koordinointiryhmä<br />
Liite 1<br />
Lääketieteellinen johto<br />
Hoitotyön johto<br />
Talous<br />
Henkilöstöpäällikkö<br />
Mielenterveyshlökunta<br />
Sair<strong>aan</strong>kuljetus<br />
Hoitohenkilökunta<br />
IT-vastaava<br />
Palkanlaski<strong>ja</strong><br />
Lääketieteelliset<br />
tukipalvelut<br />
Vast<strong>aan</strong>otot<br />
Osastohoito<br />
Tekniikka<br />
Palkkaus<br />
Lääkärit<br />
Hammaslääkärit<br />
Kotisair<strong>aan</strong>hoito<br />
Ehkäisevä hoito<br />
sis. siivous<br />
Liite 2<br />
Vast<strong>aan</strong>otot<br />
Osastohoito<br />
Kotisair<strong>aan</strong>hoito<br />
Perushammashoito<br />
Erikoishammashoito<br />
Pääkir<strong>ja</strong>npitäjä<br />
Koulutus<br />
Ehkäisevä hoito<br />
Mielenterveyshoito<br />
Kanslistit<br />
Henkilöstövaikutukset<br />
Suoranaiset kustannusvaikutukset tulevat henkilöstömitoitusten kautta. Epäsuorat kustannussäästöt,<br />
joiden arvioid<strong>aan</strong> olevan samaa suuruusluokkaa, saavutet<strong>aan</strong> ensi si<strong>ja</strong>ssa yhdistämällä <strong>ja</strong> tehostamalla<br />
alueellisia toiminto<strong>ja</strong>, vähentämällä huomattavasti erikoissair<strong>aan</strong>hoidon käyttöä <strong>ja</strong> keskittämällä<br />
hankinnat.<br />
Henkilöstömäärä perustuu suositukseen <strong>ja</strong> palkat on laskettu KVTES:n muk<strong>aan</strong>. Palkkatiedot<br />
sisältävät 33 % palkkasivukustannuksia <strong>ja</strong> lomakorvauksia. Taulukoissa mainitut<br />
kustannusvaikutukset ovat miinus- tai plusmerkkisiä nykytilanteeseen verrattuna.<br />
Hallinto, keskushallinto <strong>ja</strong> suunnittelu<br />
Nyt Suunn. .+/-<br />
Johta<strong>ja</strong> 5 1 -4<br />
Hallilntoylikääkäri 1 1<br />
Johtava hoita<strong>ja</strong> 4 1 -3<br />
Suunn. tervh. 0 1 1<br />
Ekonomi 1 1 0<br />
Henkilöstöpääll. 0 1 1<br />
Tstosihteeri. 1 0 -1<br />
Tekn. johta<strong>ja</strong> 1 1 0<br />
Farmaseutti 1 1 0<br />
Varastoesimies 1 1 0<br />
Tekn. hlökunta 3 3 0<br />
IT-asiantunti<strong>ja</strong> 0 1 1<br />
Kir<strong>ja</strong>npitäjä 1 1 0<br />
Palkanlaski<strong>ja</strong> 1 1 0<br />
Kanslisti 7,5 4 -3,5<br />
Yhteensä 26,5 19 -7,5
22<br />
Vast<strong>aan</strong>otot<br />
Vast<strong>aan</strong>otot Nyt Suunn. .+/-<br />
Lääkärit<br />
joista 5 vastaavaa lääkäriä<br />
20 % työa<strong>ja</strong>sta 26 25 -1<br />
Vastaava hoita<strong>ja</strong> 0 5 5<br />
Osastonhoita<strong>ja</strong> 2 0 -2<br />
Sair<strong>aan</strong>hoita<strong>ja</strong> 25 17 0<br />
Terveydenhoita<strong>ja</strong> 8<br />
Lähihoita<strong>ja</strong> 8,5 0 -8,5<br />
Kanslisti 15,5 7,5 -8<br />
Yhteensä 77 62,5 -14,5<br />
Lääkärit <strong>ja</strong> sair<strong>aan</strong>hoita<strong>ja</strong>t/terveydenhoita<strong>ja</strong>t työskentelevät pareittain väestöpoh<strong>ja</strong>n ollessa 1 800<br />
henkilöä.<br />
Lääkärit <strong>ja</strong> hoita<strong>ja</strong>t tekevät itse potilaisiin liittyvät kir<strong>ja</strong>lliset työt.<br />
Lähihoitajia ei tarvita tiimityömallissa.<br />
Kanslistien lukumäärä void<strong>aan</strong> minimoida, koska konekirjoitustyö vähenee.<br />
Neuvolat, ehkäisevä hoito<br />
Nyt Suunn. .+/-<br />
Neuvola 14<br />
Kouluterveydenh. 10<br />
Papa-tutkimukset 3<br />
Yhteensä 28 27 -1<br />
Neuvolatoimintaa kehitetään perhekeskeisempään suunt<strong>aan</strong>. Yhteistyötä avoimen<br />
mielenterveyshuollon, koulujen, lasten päivähoidon <strong>ja</strong> erityistyöntekijöiden kanssa, kehitetään.<br />
Yksi terveydenhoita<strong>ja</strong> työskentelee keskitetysti yhdyskuntasuunnittelun parissa.<br />
Avoin mielenterveyshuolto<br />
Nyt Suunn. .+/-<br />
Psykiatri 1 1<br />
Psykologi 9 12 3<br />
Sair<strong>aan</strong>hoita<strong>ja</strong> 6,5 7 0,5<br />
Perheterapeutti 2 4 2<br />
Sosiaalityöntekijä 2 4 2<br />
Yhteensä 20,5 28 7,5<br />
Avoimessa mielenterveyshuollossa panostet<strong>aan</strong> erityisesti lapsiin <strong>ja</strong> nuoriin. Henkilöstömäärään<br />
sisältyvät koulupsykologit, jotka siirretään mielenterveysyksikköön.<br />
LUS:n psykiatrisen poliklinikan käyttö vähenee asteittain, mikä tuottaa huomattavia säästöjä.<br />
Erityistyöntekijät<br />
Nyt Suunn. .+/-<br />
Puheterapeutti 2 4 2<br />
Toimintaterapeutti 0 2 2<br />
Ravitsemusterapeutti 0 1 1<br />
Diabetes- <strong>ja</strong> astma- 1<br />
hoita<strong>ja</strong><br />
Yhteensä 2 8 5
23<br />
Erityistyöntekijöitä palkat<strong>aan</strong> asiakastyön sisäisiksi konsulteiksi. Erityistä huomiota kiinnitetään<br />
mielenterveyshuollon, neuvoloiden <strong>ja</strong> erityistyöntekijöiden yhteistyöhön.<br />
Fysioterapia <strong>ja</strong> apuvälinepalvelu<br />
Fysioterapia Nyt Suunn. .+/-<br />
Fysioterapeutti. 10,5 9 -1,5<br />
Kuntohoita<strong>ja</strong> 9 9 0<br />
Yhteensä 19,5 18 -1,5<br />
Apuvälineet Nyt Suunn. .+/-<br />
Fysioterapeutti 0 1 1<br />
Kuntohoita<strong>ja</strong> 0 1 1<br />
Laitosapulainen 0 1 1<br />
Yhteensä 0 3 3<br />
Kaikki yhteensä 19,5 20 1,5<br />
Apuvälinepalvelu keskitetään alueelliseksi kokonaisuudeksi. Nämä tehtävät eivät enää kuormita<br />
paikallisia yksikköjä.<br />
Laboratorio <strong>ja</strong> röntgen<br />
Nyt Suunn. .+/-<br />
Lab.hoita<strong>ja</strong> 11 8 -3<br />
Röntg,hoita<strong>ja</strong> 1 0 -1<br />
Yhteensä 12 9 -3<br />
Laboratorioanalyysit ostet<strong>aan</strong> <strong>ja</strong> paikallisilla vast<strong>aan</strong>otoilla otet<strong>aan</strong> vain näytteet <strong>ja</strong> tehdään pikatestejä.<br />
Röntgentoiminta Hangossa lakkaa, kun kalusto- tai henkilöstömuutokset tulevat a<strong>ja</strong>nkohtaisiksi.<br />
Hammashuolto<br />
Nyt Suunn. .+/-<br />
Johtava hammasl. 1 1 0<br />
Hammaslääkäri 18,5 18,5 0<br />
Hammashoita<strong>ja</strong> 23 19 -4<br />
Hammashygienisti 3 6 3<br />
Yhteensä 44,5 44,5 0<br />
Yksi hammaslääkäri toimii hammashuoltoyksikön vastaavana. Kolme hammashoita<strong>ja</strong>n virkaa<br />
muutet<strong>aan</strong> hammashygienistin viroiksi <strong>ja</strong> osa hammaslääkäreiden nykyisistä tehtävistä siirretään<br />
heille.
24<br />
Vuodeosastohoito:<br />
0,65<br />
hoita<strong>ja</strong>a/paikka Nyt Suunn. .+/-<br />
Osastonhoita<strong>ja</strong> 2 2<br />
Apul.osastonh. 3 1 -2<br />
Sair<strong>aan</strong>hoita<strong>ja</strong> 18 16 -2<br />
Lähihoita<strong>ja</strong> 27 26 -1<br />
Osastoapulainen 1,5 1 -0,5<br />
Kylvettäjä 1 0 -1<br />
Yhteensä 52,5 46 -6,5<br />
lLaitosapulainen *) 11<br />
Suunnitell<strong>aan</strong><br />
erikseen<br />
Hoita<strong>ja</strong>resurssit perustuvat 0,65 hoitaj<strong>aan</strong> paikkaa kohden Tammisaaren <strong>ja</strong> Hangon vuodeosastoilla, ts.<br />
nyt kunnallisesti tuotettavassa vuodeosastohoidossa.<br />
.<br />
Jos alueellinen terveyskeskus tuottaa kaikki 119 vuodeosastopaikkaa, hoitajien tarve kasvaa 31<br />
hoita<strong>ja</strong>lla. Ostopalvelukustannukset laskevat samalla.<br />
0,65 hoita<strong>ja</strong>a/paikka Nyt Suunn. .+/-<br />
Osastonhoita<strong>ja</strong> 2 2<br />
Apul.osastonhoita<strong>ja</strong> 3 1 -2<br />
Sair<strong>aan</strong>hoita<strong>ja</strong> 18 26 8<br />
Lähihoita<strong>ja</strong> 27 47 20<br />
Osastoapulainen 1,5 1 -0,5<br />
Kylvettäjä 1 0 -1<br />
Yhteensä 52,5 77 24,5<br />
Laitosapulainen *) 11 Suunnitell<strong>aan</strong> erikseen<br />
*) Laitosapulaisten kokonaistarve arvioid<strong>aan</strong> myöhemmin siivousmitoitusanalyysin poh<strong>ja</strong>lta.
25<br />
Arvio henkilöstökustannusten muutoksista<br />
Ammattiryhmä Nyt Suunn. .+/-<br />
Vaikutus<br />
n. €<br />
Sosiaali-/tk.johta<strong>ja</strong> 5 1 -4 -260 000<br />
Hallintoylilääkäri 0 1 1 100 000<br />
Hoidon johta<strong>ja</strong> 0 1 1 38 000<br />
Lääkäri 26 25 -1 -90 000<br />
Vastaava hoita<strong>ja</strong> 5 5 0<br />
Osastonhoita<strong>ja</strong> 4 2 -2 -70 000<br />
Apul.osastonhoita<strong>ja</strong> 3 1 -2 -63 000<br />
Sair<strong>aan</strong>hoitajia 1) 34 34 0<br />
joista:<br />
konsultoivia erik.sair.h. 1 1<br />
Terveydenhoitajia 36 36 0<br />
joista: 0<br />
yhdyskuntasuunnittelu 1 1<br />
Lähihoita<strong>ja</strong> 1) 35,5 26 -9,5 -275 500 lLähihoita<strong>ja</strong>t poistettu<br />
Laboratoriohoita<strong>ja</strong> 11 8 -3 -96 000 vast<strong>aan</strong>otoilta<br />
Röntgenhoita<strong>ja</strong> 1 0 -1 -32 000 Jos Hangossa ei röntgeniä<br />
Fysioterapeutti 10,5 10 -0,5 -16 000 Apuvälinepalvelu tarvitsee<br />
Kuntohoita<strong>ja</strong> 9 10 1 29 000 uuden kuntohoita<strong>ja</strong>n viran<br />
Psykiatri 1 1 0<br />
Psykologi 9 12 3 123 000 Mielenterveyshuolto<br />
Pysk.sair<strong>aan</strong>hoita<strong>ja</strong> 6,5 7 0,5 16 000 koulupsykologit muk<strong>aan</strong> lukien<br />
Perheterapeutti 2 4 2 69 400<br />
Sosiaalikuraattori 2 4 2 69 400<br />
Puheterapeutti 2 4 2 77 000<br />
Toimintaterapeutti 2 2 77 000<br />
Ravitsemusterapeutti 1 1 39 000<br />
Hammaslääkäreitä 19,5 19,5 0 Hammashuollosta vähennetty 4<br />
joista: 0 Hammashoita<strong>ja</strong>a, lisätty 3<br />
johtava hammaslääkäri 2 1 -1 hammashygienistiä<br />
Ammattiryhmä Nyt Suunn. .+/- Vaikutus n. €<br />
Hammashygienisti 3 6 3 94 000<br />
Hammashoita<strong>ja</strong> 23 19 -4 -115 000<br />
Talouspäällikkö 1 1 0<br />
Toimistosihteeri 1 -1 -31 000<br />
Henkilöstöpäällikkö 1 1 31 000<br />
Kir<strong>ja</strong>npitäjä 1 1 0<br />
Palkanlaski<strong>ja</strong> 1 1 0<br />
IT 1 1 35 000<br />
Varastoesimies 1 1 0<br />
Farmaseutti 1 1 0<br />
Toimistohlökunta 24 12,5 -11,5 -288 000<br />
Talohmiehiä 4 4 0<br />
Joista: 0<br />
Tekn. esimies 1 1 15 000<br />
YHTEENSÄ 282 263 -19 -523 700<br />
Liite 3<br />
119 vuodeoastopaikan oma tuotanto:
26<br />
Osastonhoita<strong>ja</strong> 4 4 2 70 000<br />
Sair<strong>aan</strong>hoita<strong>ja</strong> 1) 34 42 8 256 000<br />
Lähihoita<strong>ja</strong> 1) 35,5 46 10,5 304 500<br />
YHTEENSÄ 282 291 9 630 500<br />
KUSTANNUKSET<br />
YHTEENSÄ 106 800<br />
Lähteet<br />
Elonheimo, Outi: Raaseporin terveyskeskus – yhdessä yksi on enemmän. Folkhälsan 2002<br />
Helsingin <strong>ja</strong> Uudenm<strong>aan</strong> sair<strong>aan</strong>hoitopiiri, johtamisen tietojärjestelmä: Kuntaprofiili 2003<br />
Helsingin <strong>ja</strong> Uudenm<strong>aan</strong> sair<strong>aan</strong>hoitopiiri, johtamisen tietojärjestelmä: Palveluseuranta<br />
Sosiaali- <strong>ja</strong> terveysministeriön oppaita 2004:8: Kouluterveydenhuollon laatusuositus<br />
Social- och hälsovårdsministeriets rekommendationer för skolhälsovård<br />
STAKES tilastot: Hoitoilmoitukset<br />
Suomen terveydenhoita<strong>ja</strong>liitto STHL ry: Terveydenhoita<strong>ja</strong>n määrälliset suositukset.<br />
Vammalan kir<strong>ja</strong>paino 2001.
Change language