alkusanat - Suomen Snautserikerho

kaksi pippurin ja suolan väristä pentua. Mustien pentujen kuolinsyyksi oli mainittu happivaje, kitalakihalkio,
kehityshäiriö, eturaajan vääntymä ja vatsa-aukile.
Molempien värien pentujen kuolinsyyt ovat samankaltaiset. Pippurin ja suolan värisillä snautsereilla
on tarvittu enemmän keisarinleikkauksia kuin mustilla, joilla taas pentukuolleisuus on ollut
hieman suurempi kuin pippurin ja suolan värisillä. Mustilla on ollut vähän enemmän kivespuutoksia
luovutusiässä, kun taas pippurin ja suolan värisillä on ollut enemmän häntämutkia, töpöhäntiä
ja napatyrää.
Pentujen kehitystä seurataan vuoden iässä niistä palautettavalla pentuetiedustelulomake B:llä
(Liite B), jonka kasvattaja palauttaa jalostustoimikunnan sihteerille. Kyseisessä lomakkeessa
raportoidaan mm. ilmenneet sairaudet, väri- ja purentaviat, kivespuutokset ja koot. Lomake otettiin
käyttöön vasta vuonna 2003. Vuoden ikäisten raporteissa (7 pentueesta) oli mustilla mainittu
kolmen pennun lopetus ennen vuoden ikää valkosolujen toimintahäiriön vuoksi. Kivespuutoksia
oli kahdella koiralla ja purentavirheitä oli: 1 alapurenta, 2 ristipurentaa ja 5 yläpurentaa (sama
pentue). Yhdellä uroksella oli ollut toistuva kivespussitulehdus. Kookkaita uroksia raportoitiin
olevan kolmessa pentueessa. Raportteja vuoden ikäisistä pippurin ja suolan värisistä oli 8 pentueesta.
Etuhampaan puutoksia esiintyi kolmella koiralla (sama pentue). Yhdellä koiralla hännän
surkastuma, joka johti hännän amputaatioon jo kolmen viikon iässä. Kookkaita uroksia oli mainittu
olevan kahdessa pentueessa.
Terveyskyselyssä 2008 kyseltiin erikseen nartun ja uroksen omistajilta pentueisiin ja lisääntymiseen
liittyviä kysymyksia:
Hiljaisia juoksuja on esiintynyt 2 prosentilla nartuista. Ensimmäinen juosksu esiintyy keskimäärin
8 kk iässä ja juoksut pääsäintöisesti ovat 6kk välein. Noin seitsemällä prosentilla on raportoitu
juoksuja epäsäännöllisin välein.
Pieniä pentueita (alle 4 pentua) on esiintynyt noin yhdeksällä prosentilla nartuista. Heikkoja supistuksia
11 prosentilla nartuista. Keisarinleikkauksella on synnyttänyt 16% kyselyyn vastanneista
nartuista.
Pennuilla esiintynyt napatyrää 7 pennulla, suu- ja kitalakihalkiota 1 pennulla, kivesvikaa 14 pentuessa.
purentavikaa 15 pentuessa, 1 sammakkopentu, häntämutkaa kuudessa mustassa pentueessa.
Vuosina 2000-2009 pentuelomakkeita on palautettu toimikunnalle 169 pentueesta ja 1159 pennusta.
Keisarinleikkauksella on synnyttänyt 14 prosenttia nartuista ja lääkitystä on tarvittu 6,5
prosentissa synnytyksissä. Kuolleena syntyy n. 5% pennuista ja pentulaatikkoon on kuollut noin
kaksi prosenttia pennuista. Pentuja on jouduttu lopettamaan ennen luovutusikää 1,5 prosenttia.
Purentaongelmia esiintyy kahdella prosentilla pennuista ja kapeaa alaleukaa on raportoitu 1,6
prosentilla pennuista. Kivesvikaa on raportoitu 2,5 prosentilla pennuista. Häntä mutkaa on esiintynyt
10 pennulla ja töpöhäntää 2 pennulla. Värivirheitä on raportoitu 1,6 prosentilla pennuista.
1-vuotiaiden pentuelomakkeita on palautettu vain 60 pentueesta. Täkeätä olisi että kasvattajat
paluttaisivat myös näitä lomakkeita enemmän. Näissä raportoitiin eniten kivesvikaa 23 pennulla.
Erilaisia purentavikoja yhteensä 16 pennulla. Häntämutkaa viidellä pennulla.
4.4. Ulkomuoto
Suomalaisen snautserin ulkomuoto (fenotyyppi) on melko lähellä rotumääritelmää. Liioiteltuja
tyyppejä ei voida sanoa olevan. Kanta on melko tasainen. Toimintaa haittaavia piirteitä tai ominaisuuksia
ei liioin ole.
Snautseri ei ole koskaan ollut ns. suosikkirotu, joten jalostusvalinnat ovat perustuneet harkintaan.
Terveystilastoja kerhossa on pidetty kymmenien vuosien aikana, joten jalostustoimintaa
on voitu ohjata kentältä saatujen palautteiden pohjalta. Edellä olevaan perustuen rodun terveyttä
voidaan pitää hyvänä eikä tiedossa ole rakennevikoja, jotka haittaisivat toimintaa.
Jalostuksen painopiste keskittyy oikeaan luonteeseen, rotumääritelmän mukaiseen kokoon, ryhtiin,,
neliömäiseen rakenteeseen, vahvaan, mutta samalla tyylikkääseen olemukseen, karkeisiin
karvoihin, tasapainoisiin kulmauksiin sekä oikeaan kaikkia niveliä käyttävään raviin. Saatuamme
edellä oleviin tavoitteisiin muutoksen olemme lähes ihanteessa. Suomessa on kaikki mahdollisuudet
ulkomuodon parantamiseen, sillä meillä on erinomaisia siitoskoiria.
43