alkusanat - Suomen Snautserikerho

4.3.14. Epilepsia
Epilepsia johtuu aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä, joka aiheuttaa toistuvia kohtauksia. Varsinainen,
ns. ”primaari” epilepsia on tavallisin epilepsian muoto. Epilepsiasta on olemassa eritavoin
periytyviä muotoja, joiden periytymistapaa ei tarkasti tunneta. Epileptisia kohtauksia voi aiheuttaa
eri sairaudet mm. aivokasvaimet, nk. vesipää ja diabetes. Tällöin epilepsiaa kutsutaan
”sekundääriseksi” epilepsiaksi.
Tyypillisessä epilepsiassa kohtausta edeltää ns. aura, jolloin koira muuttuu levottomaksi. Varsinainen
kohtaus kestää yleensä 30 sekunnista 4 minuuttiin, jolloin koira makaa tajuttomana kouristellen.
Kohtauksia on tosin erilaisia. Samalla koiralla kylläkin kohtaukset ovat yleensä aina
samanlaisia.
Epilepsiaa ei voida parantaa, sitä voidaan vain hallita. Jos kohtauksia on kovin harvoin, tai ne
ovat erittäin lieviä, ei hoitoa aina tarvita. Useimmiten epilepsia on kuitenkin vakava sairaus. Jos
kohtauksia on usein tai ne ovat rajuja, aloitetaan jokapäiväinen, elinikäinen lääkitys. Joitakin
epilepsioita ei saada edes lääkityksellä hallintaan, vaan pahimmassa tapauksessa koira joudutaan
lopettamaan. Jos epilepsia alkaa nuorena, ennuste on huonompi kuin esim. keski-iässä
puhkeavassa taudissa.
Suomessa on raportoitu (alkuvuosi 2010) viiden snautserin sairastavan diagnosoitua epilepsiaa.
on. Ruotsin snautserikerhon terveyskyselyssä epilepsiaa ilmeni yhdellä prosentilla vastatuista
koirista.
4.3.15. Häntämutkat ja töpöhännät
Häntämutkalla tarkoitetaan erilaisia häntänikamien muutoksia. Häntätraumat voivat aiheuttaa
muutoksia, jotka muistuttavat häntämutkaa. Eron pystyy kuitenkin toteamaan röntgenkuvauksella.
Synnynnäisesti normaalia lyhyempi tai kokonaan puuttuva häntä on joillain roduilla suhteellisen
useinkin ilmenevä perinnöllinen poikkeama.
Jos käytetään jalostukseen hännättömiä tai töpöhäntäisiä koiria, tulee ottaa huomioon, että
hännättömyys voi lisätä spina bifidan (selkäydinhalkio) riskiä ja/tai ristiluun muutoksia. Ensimmäinen
merkki letaaligeenistä on pentuekoon pieneneminen.
Vaikka onkin eri geeneistä johtuvaa töpöhäntäisyyttä, mitään töpöhäntätyyppiä ei ole toistaiseksi
osoitettu turvalliseksi, vaan niihin kaikkiin saattaa liittyä kehityshäiriöiden riski.
Kirjallisuudessa on todettu snautserilla ilmenevän töpöhäntäisyyttä ja hännättömyyttä. Myös
Suomessa on tiedossa joitakin koukkuhäntä- ja töpöhäntäyksilöitä. Snautsereilla töpöhäntä ei
aiheudu tuosta ”töpöhäntägeenistä” vaan on samanlainen epämuodostuma kuin muutkin esim.
häntämutkat, varvasanomaliat jne. Töpöhäntä katsotaan snautsereilla epämuodostumaksi ja on
näin ollen hylkäävä virhe rotumääritelmän mukaan. Tälläista koiraa ei tulisi käyttää jalostukseen.
Terveyskyselyssa 2008 raportoitiin häntämutkaa 6 koiralla.
4.3.16. Kivesvika
Kivesvikaisen uroksen toinen tai molemmat kivekset ovat jääneet laskeutumatta kivespusseihin.
Piilokives voi sijaita vatsaontelossa tai nivuskanavassa. Piilokiveksistä koiraa ei Suomen Kennelliiton
säännösten mukaisesti saa käyttää siitokseen. Piilokiveksisyys on periytyvä vika, jota
myös narttu voi periyttää. Vuonna 2003 tehdyssä terveyskyselyssä 1995–2000 syntyneistä
uroksista noin 4 prosentilla oli kivesvikaa, kun taas vuonna 1999 tehdyssä terveyskyselyssä 8
prosenttia oli piilokiveksisiä. Vuoden 2008 terveyskyselyssä kivesvikaa esiintyi 7 prosentilla koirista.
Pentuekyselylomakkeiden pohjalta määrät ovat olleet kasvussa.
4.3.17. Purentaviat ja hammaspuutokset
Snautserilla kuuluu rotumääritelmän mukaan olla vahvat leuat, kaikki hampaat ja täydellinen,
voimakkaasti kehittynyt ja tiiviisti sulkeutuva leikkaava purenta, jolloin alaetuhampaat koskettavat
yläetuhampaiden takapintaa. Täysikasvuisella koiralla on 42 hammasta. Hampaitten tulee
olla puhtaanvalkoiset. Tasapurenta on virhe, ylä-, ala- ja ristipurenta hylkääviä virheitä.
39