alkusanat - Suomen Snautserikerho

tujen yksilöiden lukumäärä suhteessa rekisteröinteihin on pienempi Vuosina 1995- 2008 silmäpeilattiin
211 mustaa snautseria eli 33 prosenttia ko, vuosina rekisteröidyistä mustista snautsereista.
Silmäpeilausten määrä verrattuna rekisteröinteihin on ollut laskussa. Kaihia tai kaihiepäilys
löytyi vuosien 1995-2008 aikana seitsemältä mustalta, joka on yksi prosentti verrattuna rekisteröityihin
koiriin ko.ajalla. Mustilla tutkimustulos on ollut voimassa 24 kuukautta.
Pippurin ja suolan värisiä on silmäpeilattu vuosina 1995- 2004 24 % verrattuna kyseisen ajan
rekisteröinteihin.Vuosina 2005- 2008 P&S snautsereita on silmäpeilauttu 308 eli 21.5 prosenttia
rekisteröinneistä. Vuonna 2009 muutettiin pentuvälityssääntöjä siten, että myös jalostukseen
käytettäviltä pippurin ja suolan värisiltä snautsereita vaaditaan silmäpeilaus vähintään 24 kuukauden
välein. P&S värisissä snautsereissa on esiintynyt kaihia vanhemmalla iällä koirissa, jotka
ovat nuorena silmäpeilattu terveiksi. Vuosien 1995-2008 aikana on kaihilöydöksia tai -
epäilyjä tehty kahdeksalalta koiralta eli 0,5 % suhteessa rekisteröintehin. Vuoden 2009 aikana
on kuvattu muutaman jalostus käytössä ollut vanhempi P&S uros kaihitilanteen kartoittamiseksi.
Yhtään löydöstä ei ole löydetty näistä. Tavoitteena on kartoittaa laajemmin ikääntyneiden
snautserien silmien terveys.
Jalostukseen käytetyt suomalaiset snautserit on poikkeuksetta silmäpeilattu viimeisen kymmenen
vuoden aikana.
4.3.4. Napatyrä
Napatyräisen koiran vatsanpeitteissä on reikä, jonka kautta vatsapaita ja/tai suolia pääsee työntymään
vastaontelosta nahan alle. Napatyrä on periytyvä vika ja kasvattajat ovat Suomen Kennelliiton
säännösten mukaisesti velvollisia korvaamaan mahdollisesta napatyräleikkauksesta aiheutuneet
kustannukset. Napatyrä on snautsereilla harvinainen, esiintyvyys terveyskyselyraportoinnin
perusteella noin 1 % luokkaa.
Vuoden 2010 alussa terveytietokantaan oli napatyrään merkitty esiintyvän 1 mustalla ja 6 P&S
värisellä snautserilla.
4.3.5. Korvatulehdukset
Koiran korvatulehdus on 99 prosentissa tapauksista ulkokorvan tulehdus (ihmisellä taas välikorvan).
Ulkokorva alkaa korvalehdestä ja loppuu tärykalvoon. Korvakäytävä on suurin piirtein L-
kirjaimen muotoinen ja sen pinnassa on mikroskooppinen pieni nukkakerros (värekarvat). Näiden
karvojen tarkoituksena on kuljettaa tali ulospäin. Ulkokorva on itse asiassa suoraan ihon
jatke. Monet taudit, jotka aiheuttavat oireita iholla, oireilevat siten myös korvassa.
Klassiset tulehduksen oireet punoitus, kuumotus ja kipu esiintyvät eriasteisina. Joskus tulehdus
voi olla hitaasti ja salakavalasti etenevä, koira läpsyttelee korviaan silloin tällöin, mutta omistaja
ei saata havahtua pienistä merkeistä korviin edes katsomaan. Toisaalta tulehdus voi olla erittäin
akuutti, jolloin korva on kosketusarka ja eritettä esiintyy runsaasti ja korvakipu saa koiran olon
todella tukalaksi. Hoitamattomana tulehdus muuttuu helposti krooniseksi ongelmaksi.
Altistavat tekijät
Tietyt tekijät saattavat aiheuttaa joko taudinaiheuttajabakteereiden tai -hiivojen kasvua tai muuta
ärsytystä korvassa.
Snautserin kohdalla yksi altistava tekijä ovat korvakäytävässä kasvavat karvat. Korvakäytävän
aukon karvojen nyppiminen parantaa korvan tuuletusta, eikä korvasta nouseva vaikku pääse
paakkuuntumaan niihin. Myös kosteus (uiminen tms. korvien kastuminen) voi muuttaa korvan
normaaleita olosuhteita niin, että bakteeri ja/tai hiivat pääsevät kasvamaan siellä liikaa. Erilaiset
allergiat voivat aiheuttaa korvien kutinaa ja punoittelua. Jälkitautina kuvioon voi tulla mukaan
hiivat ja bakteeritkin. Ainoa tarttuva korvatulehduksen muoto on korvapunkin aiheuttama. Korvapunkki
on pieni loinen, joka asustaa koiran tai kissan korvassa ulostaen korvan täyteen tummaa
kahvinporomaista likaa. Korvan anatomia voi myös joillakin yksilöillä olla ”huono” (korvakäytävien
ahtaus, poimuisuus).
34