Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ten kanssa silmät pyöreänä. Kuukauden<br />
kohokohta oli Mikrobitti, josta ensimmäisenä<br />
katsottiin Sharpin listaukset, jotka<br />
sitten hakattiin Basicillä.” –link-ki<br />
”Pelasimme paljon shakkia, mutta vaikeimmalla<br />
tasolla kone mietti siirtoaan<br />
4–5 tuntia. Liki viikon pelisession päätti<br />
varis lentämällä muuntajaan. Suunnittelin<br />
koneeseen ad/da-muunninta. Löysin<br />
ohjeetkin Mikrobitistä ja osatkin oli hankittu,<br />
mutta jäi jostain syystä tekemättä.<br />
Lisämuistilla koneeseen olisi saanut lisää<br />
värejä ruudulle, mutta muistipiirejä ei<br />
enää valmistettu.” –Narril<br />
”Kun vanhempani eivät mikroista<br />
ymmärtäneet sitäkään vähää mitä itse,<br />
niin ostivat sitten halvalla Sharpin. Yhdellä<br />
kaverilla oli myös Sharp, mutta ei<br />
sen enempää ohjelmia kuin itsellänikään.<br />
Ehkä vielä huonommin meni tosin sillä<br />
luokkakaverilla, joka sai Aquariuksen…<br />
Se oli karu kone piipperiäänineen ja<br />
merkkigrafiikoineen. Mukana tuli poikkeuksellisen<br />
hyvä ohjekirja, jonka avulla<br />
pääsi sisään Basic-ohjelmointiin. Sillä<br />
oli kauaskantoisia seurauksia: innostuin<br />
ohjelmoinnista ja päädyin myöhemmin<br />
muun muassa opiskelemaan sitä. Pidin<br />
Sharpia jotenkin vakavana ja ammattimaisena<br />
koneena, jolla tehtiin oikeita<br />
vaativia asioita eikä pelkästään pelattu.”<br />
–Marq<br />
Dragon 32 (1982)<br />
Dragon 32/64 oli yksi kymmenistä 80-luvun<br />
alun brittimikroista, joita syntyi Britannian<br />
muutaman vuoden kestäneen<br />
mikrobuumin aikana. Vaikka Dragonit<br />
olivat buumin menestyneempiä koneita,<br />
niin Dragon Data kaatui konkurssiin<br />
jo 1984. Dragonit olivat kuitenkin kiintoisia<br />
koneita. Ne eivät käyttäneet sen<br />
enempää MOSin kuin Zilogin prosessoreita,<br />
vaan emolevyllä tikitti Motorola<br />
MC6809E. Kone luotti myös analogisiin<br />
peliohjaimiin.<br />
Suomessa Dragoneita ei juuri näkynyt,<br />
mutta silti maassamme toimi Dragon-kerho.<br />
Vähemmän tunnetuista koneista<br />
Dragon oli yksi tunnetuimmista,<br />
mikä kertoo, että jossain oli ainakin muutama<br />
kourallinen yksinäisiä dragonisteja.<br />
Apple II (1977)<br />
Retrotietokonejuttu ei olisi oikeudenmukainen<br />
ilman Apple II:ta. Se oli Commodore<br />
Petin ja TRS-80:n rinnalla tärkein<br />
amerikkalaisen tietokoneunelman toteuttaja,<br />
jonka menestyksen pohjalle kasvoi<br />
Applen digitaalisen imperiumin pohja.<br />
Apple II oli 1970-luvun lapsi. Prosessori<br />
oli MOS 6502, muistia neljä kilotavua<br />
ja tallennuslaitteena kasettiasema.<br />
Kone pystyi näyttämään sekä grafiikkaa<br />
että värejä, minkä johdosta siitä tuli<br />
historian ensimmäinen laajalti suosittu<br />
tee-se-itse-ohjelmointialusta sekä ennen<br />
kaikkea suosittu tietokonepelilaite – ja<br />
siten ensimmäisen kotimikrosodan selvä<br />
voittaja.<br />
Kone sinnittelikin Pohjois-Amerikassa<br />
pitkälle 80-luvulle, ja sille tehtiin ensimmäisenä<br />
moni legendaarinen peli ja pelisarja,<br />
kuten The Bard’s Tale, Karateka,<br />
Choplifter, Ultima, Prince of Persia ja<br />
Castle Wolfenstein.<br />
Apple II saapui nopeasti myös Suomeen<br />
mutta ei saanut koskaan merkittävää<br />
jalansijaa.<br />
Yhdistysten luvattu maa?<br />
Suomea pidetään yhdistysten ja järjestötoiminnan<br />
luvattuna maana. Syystäkin.<br />
Etenkin 1980-luvulla kerhotoiminta oli<br />
äärimmäisen tärkeä ja arvokas tapa<br />
oppia tietokoneistaan – ja niissä sai<br />
tietenkin uusia ohjelmia.<br />
Suomessa toimineita tietokonekerhoja<br />
olivat muun muassa Amstrad-Kerho,<br />
Memotech-Klubi, Spectravideo-Klubi,<br />
Sinclair-Kerho, Dragon Users Club ja<br />
Suomen Kaypro Users Group.<br />
Paljonko ne maksoivat?<br />
Commodore-foorumin ylläpitäjä Fmatic kokosi<br />
joulukuussa 1984 Suomessa myynnissä olleiden<br />
kotitietokoneiden listahintoja. Hinnoissa<br />
ei ole eritelty koneiden mukana tulevia lisälaitteita<br />
tai ohjelmia.<br />
• Amstrad CPC464 (3980 mk)<br />
• Apple IIc kannettava (9850 mk)<br />
• Apple IIe (6850 mk)<br />
• Apple Macintosh (21 330 mk)<br />
• Aquarius I (680 mk)<br />
• Atari 699 XL (2150 mk)<br />
• Commodore 16 (1500 mk)<br />
• Commodore 64 (2995 mk)<br />
• Commodore VIC-20 (995 mk)<br />
• Dragon 32 (2350 mk)<br />
• Memotech MTX512 (3290 mk)<br />
• Miceo-Bee (4945 mk)<br />
• Micro-Professor MPF III (4500 mk)<br />
• Oric Atmos (2495 mk)<br />
• Salora Fellow (790 mk)<br />
• Salora Manager (1950 mk)<br />
• Sharp MZ-721 (2990 mk)<br />
• Sharp MZ-821 (3950 mk)<br />
• Sinclair QL (4950 mk)<br />
• Sinclair Spectrum ZX (1295 mk)<br />
• Sinclair ZX81 (495 mk)<br />
• Spectravideo SV-318 (1980 mk)<br />
• Spectravideo SV-328 (2980 mk)<br />
• Triumph Alphatronic (4225 mk)<br />
Micropost-lehti on täynnä<br />
ajankuvaa!<br />
1980-luvun alussa Suomessa ei vielä ilmestynyt<br />
kummoisia tietokonelehtiä. Puutostilaa<br />
täyttikin Suomen Mikromaakarit ry:n julkaisema<br />
harrastelehti Micropost. Valtavalla innolla<br />
ja täydellä sydämellä 1983–85 tehty harrastelehti<br />
pursuaa upeaa ja sensuroimatonta<br />
ajankuvaa, jolle wanhan koulun mikroilija<br />
osaa antaa herran vuonna 2014 täyden arvon.<br />
Yhtä rehellistä ja käyttäjäläheistä kuvaa 30<br />
vuoden takaisesta mikromaailmasta ei löydä<br />
tutkimuksista eikä isoista tietokonelehdistä.<br />
Micropostin numerot voi ladata NT<br />
Rautasen mikrosivuilta osoitteesta<br />
www.ntrautanen.fi/computers/other/<br />
micropost.htm.<br />
Tasavallan tietokoneen haastajat -artikkelisarja<br />
jatkuu verkossa osoitteessa<br />
http://www.skrolli.fi. Verkossa julkaistavassa<br />
artikkelisarjassa käsitellään koneet tarkemmin<br />
yksitellen. Lisäksi verkkoartikkeleissa<br />
julkaistaan kaikki Skrollille lähetetyt lukijamuistelot<br />
täysimittaisina. Jos haluat jakaa<br />
muistojasi, lähetä sähköpostia osoitteeseen<br />
jukka@skrolli.fi otsikolla ”Tasavallan tietokoneen<br />
haastajat”.<br />
30 2014.2