You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Atari 800XL ”Vastakkainasettelua jo ennen<br />
Amigaa”<br />
Julkaisuvuosi 1983<br />
Prosessori<br />
Muisti<br />
MOS 6502B, 1,77 MHz<br />
64 kt RAM<br />
Näyttö 320×192 (mono), 160×96 (128<br />
väriä), 24×40 (tekstitila)<br />
Äänipiiri<br />
POKEY CO12294, 4 kanavaa<br />
Atarin ensimmäiset kotimikrot, Atari<br />
400/800, tulivat kauppoihin jo vuonna<br />
1979, mutta sarjan tietty huipentuma oli<br />
1983 ilmestynyt 800XL. 800-mallin laajennettu<br />
mutta edullisempi versio oli yksi<br />
Commodoren tasaväkisimmistä haastajista.<br />
Jälkiviisaasti sanoen Atari jäi kakkostilalle<br />
kahdesta syystä: ensinnäkin<br />
yhtiö ei saanut 800XL-koneitaan Yhdysvalloissa<br />
vuoden 1983 joulumarkkinoille,<br />
toisin kuin Commodore. Lisäksi videopelimarkkinat<br />
olivat juuri romahtaneet ja<br />
konserni teki tappiota miljoonia dollareita<br />
päivässä. Atarilla ei ollut enää varaa<br />
panostaa koneisiin, tuotekehitykseen tai<br />
markkinointiin, ja omistaja halusi päästä<br />
riippakiveksi muuttuneesta Atarista<br />
eroon. Uusi omistaja, eräs Jack Tramiel,<br />
pisti pian pakan uusiksi ja keskitti ponnistuksensa<br />
Atari ST -kehitykseen.<br />
800XL soveltui erinomaisesti sekä<br />
hyötykäyttöön että pelaamiseen. Sisäänrakennetut<br />
hyötyohjelmat olivat käytettävissä<br />
ilman latailuja, ja lisälaitteet olivat<br />
laadukkaita.<br />
Tekniikka<br />
Atarin mikrot olivat teknisesti kehittyneitä<br />
ja helppokäyttöisiä. 800XL:ssä oli<br />
C64:n tapaan MOSin prosessori, tosin<br />
nopeampi. Se oli myös ensimmäinen mikro,<br />
jossa prosessorin urakkaa helpotettiin<br />
tiettyjä tehtäviä itsenäisesti tekevillä<br />
apupiireillä. Koneen suunnittelija Jay<br />
Miner tunnetaankin tänään paremmin<br />
Amigan isänä.<br />
Grafiikkapiiri sisälsi myös hardwarespritet<br />
ja törmäyksentunnistimen. Pelintekijät<br />
tykkäsivät. Tekniikan hyödyntämistä<br />
vaikeutti kuitenkin Atarin salailu.<br />
Yhtiö ei jakanut tietoa koneen saloista<br />
yhtä avoimesti kuin esimerkiksi Commodore.<br />
Pelit<br />
Atari 800XL:ää ei tunneta Suomessa suurena<br />
pelikoneena. Sille kuitenkin tehtiin<br />
runsaasti pelejä, joista moni alkujaan<br />
juuri Atarille. Esimerkiksi Lucasfilm Games,<br />
myöhempi Lucasarts, teki ensipelinsä<br />
juuri Atarin mikroille. Rescue on<br />
Fractalus!, Ballblazer, Koronis Rift ja The<br />
Eidolon nostivat George Lucasin peliyhtiön<br />
maailmankartalle.<br />
Atareilla nähtiin ensimmäistä kertaa<br />
myös Star Raiders, Fort Apocalypse,<br />
Bruce Lee, The Goonies, eeppinen roolipeli<br />
Alternate Reality: The City ja jopa<br />
edelleen pelattava scifi-strategia-bilepeli<br />
M.U.L.E.<br />
Hyvin tehtyinä Atari-versiot olivat lähes<br />
ylivertaisia muihin verrattuna, kiitos<br />
nopean prosessorin ja koneen edistyneen<br />
tekniikan. Äänet olivat aikansa perustasoa.<br />
Suomessa<br />
Suomessa Atari-heimo jäi pieneksi. Vaikka<br />
kone oli hyvä ja kohtuullisen suosittu,<br />
olivat harrastajat hajallaan. Oppien ja<br />
pelien vaihtelu oli pienimittaista. Monesta<br />
8-bittisestä ataristista tuli kuitenkin<br />
16-bittisen Atari ST:n harrastaja.<br />
”Sain koneen joululahjaksi -84 tai -85<br />
mutta valitettavasti sen valmistus loppui<br />
vuonna -85, jolloin pelien ja ohjelmointioppaiden<br />
saanti tyrehtyi lopullisesti.<br />
Niiden saanti oli ennestäänkin vaikeaa.<br />
Jotain tekstipohjaisia pelejä ynnä muuta<br />
tuli ohjelmoitua Basicillä. Kone löytyy<br />
edelleen hyllystä.” –cheppy80<br />
Salora Manager (1983)<br />
Suomessakin tarvittiin oma, kotitekoinen<br />
kotitietokone. Mutta pienen maan<br />
resursseilla ei tehty ihmeitä, joten Salora<br />
teetti suomalaistetun kloonin V-techyhtiön<br />
Laser-mikroista. Hongkongissa<br />
valmistettuja koneita myytiin ainoastaan<br />
Suomessa, ja ne ovatkin maailmanmitassa<br />
suhteellisen harvinaisia, vaikka alkuperäiset<br />
Laser-koneet muistetaankin<br />
maailmalla.<br />
Vain neljän kilotavun muistilla varustettu<br />
Fellow käytti Spectrumista ja<br />
MSX:stä tuttua Z80A-prosessoria, kun<br />
taas 32–64-kiloisessa Managerissa tikitti<br />
nopea MOS 6502A. Manager oli teknisesti<br />
tyydyttävä kone, mutta erikoisesti<br />
Salora korvasi tavanomaiset Atari-peliohjainliitännät<br />
omallaan.<br />
Fellow myi kohtuullisesti 1983 jouluna,<br />
Manager seuraavana, mutta lähinnä<br />
Saloran nimen ja näyttävän markkinoinnin<br />
ansiosta. Monelle Salora tosin tupsahti<br />
suorastaan vastenmielisenä yllätyksenä.<br />
Toivotun Commodoren sijaan<br />
pukinkontista kun saattoi löytyä Salora,<br />
kiitos edullisemman hinnan ja lipevän<br />
myyntimiehen.<br />
Käytännössä koneen aktiivikäyttö<br />
jäi luultavasti lyhyeksi, mihin vaikuttivat<br />
paitsi mitätön pelivalikoima, myös<br />
laadukkaampien ja paremmin tuettujen<br />
koneiden saapuminen. Salora ei kyennyt<br />
tuottamaan hyötyohjelmia tai pelejä,<br />
eivätkä maahantuojatkaan tuoneet V-<br />
techin maailmalla julkaisemia peliä Suomeen.<br />
Niitä kourallista.<br />
Saloran näkemys kotimikrojen suosion<br />
kasvusta osui kohdalleen, mutta nopeasti<br />
kiristynyt kilpailu ja kymmenien<br />
mikrojen rynnistys söi pienen ja myöhään<br />
saapuvan kotimaisen koneen markkinat.<br />
Sega SC-3000 (1983)<br />
Segan ensimmäinen yritys tunkeutua pelikonsolimarkkinoille<br />
vuonna 1983 päättyi<br />
täydelliseen tappioon. SG-1000-konsoli<br />
julkaistiin samana päivänä kuin<br />
Nintendon legendaarinen NES, mutta<br />
niin laitteen markkinointi kuin pelitarjonta<br />
jäivät täysin Nintendon jalkoihin. Kone<br />
ei pelastunut edes täysiverisellä tietokonemuunnoksella,<br />
SC-3000:lla.<br />
SC-3000 julkaistiin Japanin lisäksi<br />
vain muutamissa maissa, kuten Suomessa,<br />
Ranskassa ja Italiassa. Kone ei kui-<br />
28 2014.2
Change language