You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
MSX ”Japani haastoi länsimikrot”<br />
Julkaisuvuosi 1983<br />
Prosessori<br />
Muisti<br />
Näyttö<br />
Äänipiiri<br />
Zilog Z80A, 3,58 MHz<br />
8-512 kt RAM, 16 kt näytönohjainmuisti,<br />
32 kt ROM<br />
512×212 pikseliä, 16 väriä;<br />
256×212 pikseliä, 256 väriä<br />
kolmekanavainen AY-3-8910-piiri<br />
kohinageneraattorilla<br />
Suomi on siitä kumma maa, että japanilainen<br />
MSX-tietokonestandardi nousi<br />
meillä kotimikrojen ykkössarjaan. Kotimaassaan<br />
supersuositusta järjestelmästä<br />
nimittäin tykkäsivät meidän lisäksemme<br />
lähinnä hollantilaiset. Britanniassa sitä<br />
jopa parjattiin, sillä japanilainen mikro<br />
oli epäisänmaallinen valinta.<br />
MSX ei ollut mikään yksittäinen tietokone<br />
vaan standardi. Jokaisesta MSX:stä<br />
löytyi sama käyttöjärjestelmä ja Microsoftin<br />
Basic, prosessori, äänipiiri sekä<br />
vähintään kahdeksan kilotavua muistia.<br />
Valmistajat saivat muokata omia mallejaan<br />
mielensä mukaan minimiä paremmaksi.<br />
Valmistajia oli parhaimmillaan kymmeniä,<br />
joten valikoima oli laaja ja monipuolinen.<br />
Edullisimmat koneet riittivät<br />
peli- ja harrastuskäyttöön, mutta esimerkiksi<br />
Yamaha näki koneensa osana<br />
laajempaa musiikillista tuoteperhettään.<br />
MIDI-liitännöillä ja syntetisaattoriohjelmistoilla<br />
varustetut koneet olivatkin<br />
muusikoiden mieleen.<br />
MSX sinnitteli useimpia kilpailijoita<br />
pidempään, sillä alkuperäisen MSX:n<br />
jatkajaksi esiteltiin vuonna 1986 MSX2,<br />
1988 MSX2+ ja vielä 1990 MSX Turbo R.<br />
Tekniikka<br />
MSX:n prosessori oli nopeampi kuin esimerkiksi<br />
ZX Spectrumissa, ja merkittävästi<br />
C64:ää ripeämpi. Myös äänipiiri oli<br />
laadukas, vaikkakaan ei C64:n SIDin tasoinen.<br />
Peruskoneetkin olivat tasapainoisia<br />
ja laadukkaita, ja teknisesti parempia<br />
kuin Tasavallan tietokone.<br />
MSX:t kuitenkin kärsivät muutamista<br />
ongelmista: etenkin videopiiri oli vaikea<br />
ohjelmoitava. Vaikka Spectrum-pelit<br />
kääntyivät helposti MSX:lle, ne eivät välttämättä<br />
yltäneet brittimikron tasolle.<br />
Pelit<br />
Laitteen perintö elää edelleen peleissä.<br />
Etenkin japanilaiset loivat koneelle<br />
runsaasti aikansa parhaimpia pelejä.<br />
MSX:llä saivat alkunsa muun muassa<br />
Castlevania-, Metal Gear- ja Bombermanpelisarjat.<br />
Muita aikansa huippuja olivat<br />
Contra, Dragon Quest, R-Type, Ys, SD<br />
Snatcher ja Gradius.<br />
Kaikissa MSX-koneissa oli yksi, joskus<br />
kaksikin moduuliporttia, joten osa<br />
peleistä myytiin moduuliversioina.<br />
Suomessa<br />
MSX:llä ei ollut Suomessa yhtä virallista<br />
edustajaa, vaan kukin valmistaja edusti<br />
laitteitaan itse. Niinpä MSX-koneita saattoi<br />
löytää niin musiikki-, konttorikone-,<br />
kodintekniikka- ja joskus jopa tietokoneliikkeistä.<br />
Spectravideo-koneiden maahantuoja<br />
Teknopiste oy kunnostautui myös MSX:n<br />
edustajana ja julkaisi MSX-pelejä, samoin<br />
tamperelainen Triosoft oy. Näistä tunnetuin<br />
lienee puolimyyttinen sotastrategia<br />
Talvisota. Moni julkaisi lisäksi pelejään<br />
indie-henkisesti.<br />
MSX oli Suomessa ihmeen suosittu ja<br />
yleinen laite, joka sinnitteli C64:n kainalossa<br />
vielä pitkään muiden kilpailijoiden<br />
kadottua.<br />
”Olin kodinkoneliikkeen huollossa<br />
työharjoittelussa. Pomo tuli sinne risojen<br />
joystickien keskelle erikoisen pyynnön<br />
kanssa. MSX:lle piti koodata jotain<br />
myyntiä edistämään, sillä yhtään konetta<br />
ei oltu myyty. Sovelsin sitten Sega SC-<br />
3000-koneen autopelin MSX Basicille – ja<br />
ainakin se esittelykone myytiin.” –Sunn<br />
”Valitsin SVI-728:n ylivertaisen Basicin<br />
takia. Etupäässä harrastinkin sillä<br />
Basic-ohjelmointia. MSX:lle oli loistavia<br />
pelejä, erityisesti Konamin moduulit. Erityisin<br />
hetki lienee ensimmäinen oma peli,<br />
jonka tein innoissani joululomalla heti koneen<br />
saatuani. ” –Wipu<br />
”MSX:ää hehkutettiin maailmanlaajuisena<br />
standardina. Myöhemminkin<br />
hehkuttelin sen MSX-DOSia ja CP/Myhteensopivuutta,<br />
mutta yhtään moista<br />
ohjelmaa en nimittäin osaisi nimetä, tuskinpa<br />
siis käytinkään. Omia pelejä tuli<br />
koodailtua hyvällä Basicilla, ja tunsinkin<br />
suurta ylpeyttä, kun joku kavereista tuli<br />
meille pelaamaan niitä.” –oo<br />
”Isä vaihtoi paikallisessa kodinkoneliikkeessä<br />
maalaamansa öljyvärityön<br />
Sony HitBit MSX:ään. Yhtään peliä ei<br />
saatu jouluaattona latautumaan, mutta<br />
yöllä isä herätti mut, että ’NYT LATAU-<br />
TU’. Peli oli Chiller. Nemesikset oli mun<br />
lemppareita. Meidän kylillä ei ollut kauheasti<br />
konesotia. Tunsin vähän ylpeyttä<br />
siitä, että olin erilainen, vaikka jotkut<br />
jutut nepalla olivatkin siistejä.” –Manu<br />
Pärssinen<br />
”Kone oli Sonyn HitBit kahdella moduuliportilla.<br />
Konamin peleihin sai kaikkea<br />
jännää, kun yhdisteli pari pelimoduulia.<br />
Triopostissa oli muistaakseni ohjeita<br />
ja koodeja. Basicilla tein kaikenlaista peliohjelmoinnista<br />
hyötyohjelmiin. Mikrobitistä<br />
naputeltiin todella paljon pelilistauksia.<br />
Omia räpellyksiä olivat kaverin<br />
kanssa kehitetty purjehduspeli, jonkin<br />
sortin strategiapelin runko ja Mikrobitin<br />
’Näin rakennat tekstiseikkailun’ -artikkelin<br />
innostamana oma seikkailupeli.<br />
Moduuleista lempipelejäni olivat Nemesis-sarja,<br />
Salamander, Maze of Galious,<br />
King’s Valley ja F1-Spirit. Kotimaisista<br />
peleistä mieleen jäivät Triosoftilta tilatut<br />
Talvisota ja Roller.” –Nexus-6<br />
26 2014.2
Change language