28.10.2014 Views

1tgD67B

1tgD67B

1tgD67B

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Kulttuuri<br />

Tasavallan tietokoneen haastajat<br />

80-luvun tietotekniikka kiteytyy monen mielessä Tasavallan tietokoneeseen, Commodore<br />

64:ään. Se oli kaiken alku, se loi suomalaisen tietokonekulttuurin pohjan. Paitsi että ei<br />

ollut eikä luonut.<br />

Teksti: Jukka O. Kauppinen<br />

Kuvat: Tapio Lehtimäki, Wikimedia Commons<br />

Commodore 64 oli tärkein ja tunnetuin<br />

laite, jolla Suomea digitalisoitiin,<br />

mutta ei ainoa eikä ensimmäinen.<br />

Kuusnelonen, Neba, nousi<br />

suomalaisen tietokonekulttuurin lipunkantajaksi<br />

vasta monivuotisen kamppailun<br />

jälkeen. Suomalaisten tietokoneenkäyttäjien<br />

sieluista taisteltiin ankarasti ja<br />

kentällä oli monta tasaväkistä haastajaa.<br />

Lopulliset rintamalinjat rakentuivat vasta<br />

vuosien kuluessa.<br />

1980-luvun alussa kotitietokonemarkkinoille<br />

rynnisti kymmeniä uusia valmistajia.<br />

Mikrot nähtiin lupaavana kasvualueena,<br />

etenkin pelikonsolibisneksen jo<br />

näivettyessä ylitarjonnan alle. Osa uutuuksista<br />

saapui myös Suomeen, ja meilläkin<br />

myytiin yhtä aikaa muun muassa<br />

japanilaisia, amerikkalaisia, brittiläisiä,<br />

ruotsalaisia ja jopa suomalaisia kotitietokoneita.<br />

Alkuaskeliaan ottavat suomalaiset<br />

tietokonelehdet ja Tekniikan Maailma<br />

esittelivät liki joka numerossaan jonkin<br />

uuden tietokoneen, eivätkä koneet tietenkään<br />

olleet keskenään yhteensopivia.<br />

Mikrokenttä olikin vahvan monikulttuurinen,<br />

eikä yksikään kone ollut selvästi<br />

toista parempi, vaikka pikkuasioista<br />

kiisteltiin ankarasti. Koneet olivat tekniikalta<br />

lähes identtisiä, muistin määrää ja<br />

prosessoria myöten. Loppumetreillä ratkaisevia<br />

valtteja olivat lopulta ohjelma- ja<br />

pelitarjonta. Joidenkin mikrojen ohjelmatarjonta<br />

oli laitteen valmistajan ja Mikrobitin<br />

ohjelmalistausten varassa. Toisille<br />

pelejä sai niin kaupoista kuin kaverilta<br />

kopioimalla.<br />

Skrolli sukeltaa historian uumeniin ja<br />

muistelee 80-luvun konesotien unohdettuja<br />

sotureita, niitä osapuolia, joille ei ole<br />

rakennettu muistopatsaita. Häviäjiä, joita<br />

ei tänään muisteta konesotien sankarihaudoilla.<br />

Niitä mikroja, jotka antoivat<br />

panoksensa suomalaisen tietotekniikan<br />

kehittymiselle ja tekivät meistä sitä, mitä<br />

me tänään olemme.<br />

Artikkelissa ei edes yritetä käsitellä<br />

aihetta tasapuolisesti ja kaikenkattavasti.<br />

Skrolli kuitenkin jatkaa aiheen käsittelyä<br />

myöhemmin verkkosivuillaan.<br />

Aikajana<br />

1977 Apple II<br />

1977 TRS-80<br />

1978 Atari 400/800<br />

1979 Atari 800<br />

1980 Commodore VIC-20<br />

1980 Sinclair ZX80<br />

1981 Sinclair ZX81<br />

1982 Commodore 64<br />

1982 Dragon 32<br />

1982 Sharp MZ<br />

1982 Sinclair ZX Spectrum<br />

1982 Telmac TMC-600<br />

1983 Atari 800XL<br />

1983 Memotech MTX512<br />

1983 Oric 1<br />

1983 Salora Fellow<br />

1983 Salora Manager<br />

1983 Sega SC-3000<br />

1983 Spectravideo SVI-328<br />

1983 MSX-standardi<br />

1983 Sony HitBit MSX<br />

1984 Amstrad CPC464<br />

1984 Oric Atmos<br />

1985 Spectravideo SVI-728 MSX<br />

24 2014.2

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!