Tm on asemakaavan selostuksen rakennemalli - PÃ¶yry

KAAVASELOSTUS 

67070364.BS1.OYK 

KV __.__.____ 

KH __.__.____ 

10.2.2010 

KRISTIINANKAUPUNKI 

Karhusaaren osayleiskaava

KARHUSAAREN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 1 

KRISTIINANKAUPUNKI 10.2.2010 

ESIPUHE 

Karhusaaren alueen yleiskaavojen tarkistus on kaupunginhallituksen päätöksellä 

laitettu vireille syksyllä 2008. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sillä on 

tarkoitus ohjata alueen asemakaavojen tarkistusta ja laajentamista. Kaavoituksen 

pohjaksi on alueelta vuosina 2007–2008 laadittu rakennusinventointi ja luontoselvitys 

sekä tutkittu alueen maankäytön vaihtoehtoja yleissuunnitelmalla vuonna 2008. 

Luontoselvitystä on täydennetty kesällä 2009. Alueella on voimassa 

kaupunginvaltuuston vuonna 1998 hyväksymä Karhusaaren osayleiskaava ja osalla 

ranta-alueista vuonna 2000 hyväksytty Kristiinankaupungin rantayleiskaava. 

Suunnittelukonsultiksi valittiin Pöyry Environment Oy (1.1.2010 lähtien Pöyry 

Finland Oy), jossa suunnittelusta ovat vastanneet osastopäällikkö Liisa Märijärvi- 

Vanhanen sekä projektipäällikkö Juha-Matti Märijärvi. Kaavoitustyötä on kaupungin 

puolesta valvonut ja ohjannut tekninen johtaja Sven Söderlund. 

Osayleiskaavan suunnittelussa on hyödynnetty alueelta laadittuja selvityksiä ja 

suunnitelmia sekä neuvotteluissa ja lupakäsittelyissä saatuja ratkaisuja. 

Selostus koskee 10.2.2010 päivättyä osayleiskaavakarttaa. 

Seinäjoella 10. helmikuuta 2010 

PÖYRY FINLAND OY 

Liisa Märijärvi-Vanhanen 

Osastopäällikkö 

Juha-Matti Märijärvi 

Projektipäällikkö 

Copyright © Pöyry Finland Oy



KÄSITTELYVAIHEET 

1. 14.05.2007 Kaupunginhallituksen päätös yleissuunnitelman laatimisesta 

Karhusaaren alueelle 

2. 01.06.2007 Työneuvottelu 1, aloitusneuvottelu 

3. 26.05.2008 Työneuvottelu 2 

4. 19.08.2008 Viranomaisneuvottelu 

5. 20.11.2008 Kaupunginhallituksen päätös osayleiskaavan ja rantaosayleiskaavan 

tarkistamisesta Karhusaaren eteläosassa. 

6. 19.01.–02.02.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja luonnos nähtävillä, 

MRL 62 § ja MRA 30 § 

7. 25.05.2009 Tekninen lautakunta 

8. 22.06.2009 Kaupunginhallitus



SISÄLLYSLUETTELO 

1 OHJELMARAPORTTI.............................................................................................. 7 

1.1 Osayleiskaavatyön taustaa ..................................................................................... 7 

1.2 Alustava suunnittelualue ja laatimispäätös .......................................................... 8 

1.3 Yleiskaavaan liittyvää lainsäädäntöä .................................................................... 9 

1.4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)...................................................... 11 

2 LÄHTÖKOHTARAPORTTI................................................................................... 12 

2.1 Selvitysmenetelmät ja -alueet............................................................................... 12 

2.2 Suunnittelutilanne................................................................................................. 12 

2.3 Erillisselvitykset..................................................................................................... 20 

2.4 Muut suunnitelmat ja selvitykset......................................................................... 20 

2.5 Maanomistus.......................................................................................................... 21 

2.6 Kartat ja ilmakuvat............................................................................................... 22 

2.7 Luonnonympäristö................................................................................................ 22 

2.8 Rakennettu ympäristö........................................................................................... 24 

2.9 Erityispiirteet, kulttuurimaisema ja suojelukohteet .......................................... 28 

2.10 Ympäristön häiriötekijät .................................................................................... 34 

3 TAVOITERAPORTTI ............................................................................................. 36 

3.1 Tavoiteasettelu....................................................................................................... 36 

3.2 Yleistavoitteet ........................................................................................................ 45 

3.3 Suunnittelutavoitteet............................................................................................. 45 

4 OSAYLEISKAAVAN VALMISTELU ................................................................... 48 

4.1 Osayleiskaavaluonnos 17.12.2008 ........................................................................ 48 

5 OSAYLEISKAAVA .................................................................................................. 52 

5.1 Osayleiskaavaratkaisun perustelut...................................................................... 52 

5.2 Mitoitus .................................................................................................................. 53 

5.3 Alueiden käyttö osayleiskaavassa ........................................................................ 54 

5.4 Erityispiirteet, kulttuurimaisema ja suojelukohteet .......................................... 56 

5.5 Rakentamista rajoittavat tekijät.......................................................................... 58 

5.6 Liikenne.................................................................................................................. 59 

5.7 Tekninen huolto..................................................................................................... 59 

5.8 Yhteenveto ............................................................................................................. 59 

6 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI ........................................................ 60 

6.1 Menettely................................................................................................................ 60 

6.2 Vaikutukset luonnonoloihin ................................................................................. 60



6.3 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön ............................................. 62 

6.4 Vaikutukset liikenteeseen ja turvallisuuteen ...................................................... 66 

6.5 Vaikutukset yhdyskuntakehitykseen ja maankäyttöön..................................... 67 

6.6 Vaikutukset yksilöön ja yhteisöön ....................................................................... 69 

6.7 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioiminen .......................... 71 

7 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN .......................................................... 73 

7.1 Toteuttamisen vaiheittaisuus ja jatkosuunnitelmat ........................................... 73 

7.2 Seuranta ja jälkiarviointi...................................................................................... 73 

8 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET JA HYVÄKSYMINEN....... 74 

8.1 Suunnitteluvaiheet................................................................................................. 74 

8.2 Sidosryhmätyöskentely ......................................................................................... 74 

8.3 Virallisen kaavaehdotuksen hallintokäsittely..................................................... 74 

KUVALUETTELO 

kuva 1. Pohjanmaan maakunta 

kuva 2. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus 

kuva 3. Ote seutukaavasta. 

kuva 4. Ote maakuntakaavasta 29.9.2008. 

kuva 5. Yleiskaava vuodelta 1998 

kuva 6. Ote rantayleiskaavasta vuodelta 2000 

kuva 7. Ote asemakaavayhdistelmästä 

kuva 8. Uusi suunnitelma tuulivoimaloiden sijoittamisesta voimalaitosalueelle 

kuva 9. Maanomistus 

kuva 10. Nykytilanne 

kuva 11. Kulttuuriympäristökohteet 

kuva 12. Luontokohteet 

kuva 13. Ympäristön häiriötekijät 

kuva 14. Yleissuunnitelmavaihtoehdoissa VE 0…4 käytetyt merkinnät 

kuva 15. Yleissuunnitelmavaihtoehto VE0 -nykytilanne 

kuva 16. Yleissuunnitelmavaihtoehto VE1 


kuva 18. Yleissuunnitelmavaihtoehto VE 3 

kuva 19. Yleissuunnitelmavaihtoehto VE 4 

kuva 20. Yleissuunnitelmavaihtoehto VE 5 - havainnekuva 


kuva 22. Luonnos 17.12.2008 

kuva 23. Havainnekuva 8-tieltä voimalaitosalueen suuntaan 

kuva 24. Havainnekuva Kristiinankaupunkiin johtavan sillan eteläpuolelta 

voimalaitosalueen suuntaan 

kuva 25. Tuulivoimalasuunnitelman maisema- ja kulttuuriympäristöanalyysi 

kuva 26. Uuden tuulivoimalasuunnitelman aiheuttamat visuaaliset 

vaikutusvyöhykkeet 

LIITTEET 

Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 

Liite 2. Tulvalausunto 

Liite 3. Viranomaisneuvottelun muistio 19.8.2008 

Liite 4. Kooste lausunnoista ja mielipiteistä



ERILLISLIITTEET 

1. Rakennuskantainventointiraportti, Pöyry Environment Oy 2007 

2. Rakennuskantainventointi - kohdeinventoinnit, Pöyry Environment Oy 2007 

3. Luonto- ja liito-oravaselvitys, Pöyry Environment Oy 2008 

4. Luontoarvojen perusselvityksen täydennys, Suomen Luontotieto Oy 2009



TIIVISTELMÄ 

Karhusaaren alueen kaavojen tarkistustyö käynnistyi kesällä 2007 rakennusinventointien 

ja luontoselvitysten laatimisella. Alueen maankäyttömahdollisuuksia on tutkittu 

monipuolisesti vuonna 2008 laaditussa yleissuunnitelmassa. Kaupunginhallitus on 

20.11.2008 päättänyt osayleiskaavan ja rantaosayleiskaavan tarkistamisesta Karhusaaren 

eteläosassa ja valinnut yleissuunnitelmavaihtoehdoista osayleiskaavatyön pohjaksi 

vaihtoehdon, jossa tavoitteena on satama-, voimalaitosja teollisuusalueiden laajentaminen 

sekä asumisen ja loma-asumisen lisääminen huomioiden riittävät suojavyöhykkeet 

ja alueen virkistyskäyttöarvot. Tavoitteena on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen 

oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatiminen alueen asemakaavoituksen ohjaamiseksi 

tavoitevuotena 2020. Suunnittelualueeseen sisältyy Karhusaaren eteläosan 

lisäksi myös n. 200 ha vesialueita. Karhusaaren ranta-alueet kuuluvat osittain kaupunginvaltuuston 

vuonna 2000 hyväksymään Kristiinankaupungin rantayleiskaavaan (oikeusvaikutteinen). 

Muulla alueella on voimassa kaupunginvaltuuston vuonna 1998 

hyväksymä Kristiinankaupungin osayleiskaava (oikeusvaikutukseton). Suunnittelualue 

on esitetty kuvassa 2. 

Osayleiskaavalla määritellään alueen maankäytön päälinjaukset ja ohjataan alueen 

asemakaavoitusta. Osayleiskaavaa ei ole tarkoitus käyttää MRL:n 72 §:n mukaisesti 

rantarakentamisen perusteena. 

Osayleiskaavan olennaisin sisältö on esitetty yleiskaavakartoilla ja kaavamääräyksissä. 

Luettelo osayleiskaavan laatimiseen liittyvästä muusta materiaalista on esitetty edellisellä 

sivulla. 

Osayleiskaavan selostus on laadittu vaiheittain eteneväksi. Valmis selostus sisältää 

kahdeksan suunnittelun eri vaiheita kuvaavaa raporttia. 

1 Ohjelmaraporttiin on koottu yleiskaavatyön taustaa ja alkuvaiheita. Työ aloitettiin 

vuonna 2008 tavoitteena oikeusvaikutteinen osayleiskaava. 

2 Lähtökohtaraporttiin on koottu selvitykset suunnittelutilanteesta, luonnonympäristöstä 

ja rakennetusta ympäristöstä, erityispiirteistä ja suojelukohteista sekä 

ympäristön häiriötekijöistä. 

3 Tavoiteraporttiin kirjataan osayleiskaavalle asetettuja alustavia tavoitteita sekä 

suunnittelun kuluessa muodostettuja tavoitteita. 

4 Osayleiskaavan valmistelu-osiossa esitetään tiivistetysti kaavan valmisteluvaiheessa 

nähtävillä olleen osayleiskaavaluonnoksen sisältö, luonnoksesta saatu 

palaute ja sen käsittely. 

5 Osayleiskaavaraportissa selostetaan kaavaan luonnosvaiheen jälkeen tehdyt 

muutokset, kaavan mitoitus, sisältö ja alueiden käyttö. 

6 Ympäristövaikutusten arvioinnissa käytetään apuna yleiskaavan perusselvityksiä, 

alueelle suunniteltujen hankkeiden YVA-aineistoja sekä viranomaisten, 

asukkaiden, loma-asukkaiden ja muiden osallisten kommentteja. 

7 Osayleiskaavan toteuttaminen sisältää ohjeita jatkosuunnittelulle. 

8 Kaavan hyväksyminen raportoi lyhyesti kaavan suunnitteluvaiheet, sidosryhmätyöskentelyn, 

hallintokäsittelyt nähtävillä oloineen sekä hyväksymiseen liittyvät 

vaiheet.



1 OHJELMARAPORTTI 

1.1 OSAYLEISKAAVATYÖN TAUSTAA 

Kristiinankaupungin kaupunki sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Pohjanmaan liiton 

maakunta-alueella, jossa se kuuluu Suupohjan rannikkoseudun seutukuntaan yhdessä 

Kaskisen ja Närpiön kanssa. Kaupungin asukasluku oli vuoden 2008 lopulla 7262. 

Suunnittelualue sijoittuu Kristiinankaupungin keskustan lounaispuolelle, Karhusaaren 

eteläosaan. 

KUVA 1. 

POHJANMAAN 

MAAKUNTA 

Etäisyydet Kristiinankaupungin 

keskustasta ovat: 

Vaasaan 

99 km 

Poriin 

98 km 

Seinäjoelle 

108 km 

Tampereelle 

179 km 

Helsinkiin 

335 km 

Karhusaaren ranta-alueet kuuluvat 

osittain Kristiinankaupungin 

rantayleiskaavaan (oikeusvaikutteinen), 

joka on hyväksytty 

vuonna 2000. Muulla Karhusaaren 

alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 

vuonna 1998 hyväksymä 

osayleiskaava, joka on 

oikeusvaikutukseton. Osalla aluetta 

ovat voimassa vuosina 1985 

ja 1992 vahvistetut asemakaavat. 

Osayleiskaava laaditaan alueen 

asemakaavoituksen ohjaamiseksi. 

Työn taustalla on vuonna 2008 

laadittu Karhusaaren alueen yleissuunnitelma, jossa alueen maankäyttömahdollisuuksia 

on tutkittu monipuolisesti. Yleissuunnitelmavaihtoehdoista kaupunginhallitus on 

20.11.2008 valinnut osayleiskaavatyön pohjaksi vaihtoehdon, jossa tavoitteena on satama-, 

voimalaitosja teollisuusalueiden laajentaminen sekä asumisen ja lomaasumisen 

lisääminen huomioiden riittävät suojavyöhykkeet ja alueen virkistyskäyttöarvot. 

Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. 

Osayleiskaavaa ei ole tarkoitus käyttää MRL:n 72 §:n mukaisesti rantarakentamisen 

perusteena. Voimaan tullessaan osayleiskaava kumoaa alueen rantaosayleiskaavan, 

minkä johdosta alueen asemakaavoittamattomille ranta-alueille rakentamiseen tarvitaan 

Länsi-Suomen ympäristökeskuksen poikkeamislupa siihen asti, kun alueet asemakaavoitetaan.



Vuosina 2007-2009 valmistuneet luonto- ja rakennuskulttuuriselvitykset ovat pohjana 

osayleiskaavan laadinnalle. 

1.2 ALUSTAVA SUUNNITTELUALUE JA LAATIMISPÄÄTÖS 

1.2.1 Alustava suunnittelualue ja laatimispäätös 

Kristiinankaupungin kaupunginhallitus päätti 20.11.2008 käynnistää Karhusaaren 

osayleiskaavan laatimistyön. Suunnittelualue käsittää meren ja Kaupunginlahden välisen 

niemen eteläisen osan rajautuen koillisessa Kristiinankaupungin keskustan asuntoalueeseen 

ja leirintäalueeseen sekä pohjoisessa Blåbärsskogenin metsäalueeseen. 

Suunnittelualueeseen sisältyy meren vesialueita rannan läheisyydessä sekä laajemmin 

Pohjolan Voiman hiilisataman länsi- ja luoteispuolella. Suunnittelualueen laajuus on 

noin 600 hehtaaria, josta noin 200 hehtaaria on vesialuetta. 

KUVA 2. 

SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA RAJAUS (Pohjakartta © Maanmittauslaitos 

lupanro 138/MML/09)



1.3 YLEISKAAVAAN LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ 

1.3.1 Yleiskaavoitus maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) 

Yleiskaavaan laatimista ja yleiskaavassa annettavia määräyksiä käsitellään 1.1.2000 

voimaan tulleen (muutokset 2009) maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) luvuissa 1, 5 ja 

8 sekä -asetuksen (MRA) luvuissa 1, 3 ja 6. 

Osayleiskaava on kunnan osaa koskeva yleiskaava. Yleiskaavan tarkoituksena on yhdyskuntarakenteen 

ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen 

sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan 

tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen 

ja muun maankäytön perustaksi (MRL 35 §). Yleiskaavan luonteesta voidaan 

todeta seuraavaa: 

- Yleiskaava ottaa kantaa kullakin alueella pääasialliseen käyttömuotoon ja 

periaateratkaisuun pitkällä tähtäimellä liikenteen, vesi-, jäte-, ja energiahuollon 

suhteen. 

- Yleiskaava on yleispiirteinen, toisin sanoen yleiskaava ei puutu tonttikohtaisiin 

yksityiskohtiin. 

- Yleiskaava on ohjeellinen eikä sinällään muodosta estettä poiketa yleiskaavan 

pääkäyttötarkoituksesta kunhan huolehditaan, ettei poikkeaminen aiheuta 

haittaa kaavoitukselle eikä vaikeuta luonnonsuojelun tai rakennetun ympäristön 

suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. 

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää suunnittelun avoimuutta ja eri osapuolten vuorovaikutuksen 

järjestämistä. Laki edellyttää selvityksiä suunnitelman toteuttamisen 

ympäristöllisistä, yhdyskuntataloudellisista, sosiaalisista, kulttuuri- ja muista vaikutuksista. 

Tarvittavat selvitykset esitetään yleiskaavan selostuksessa. 

1.3.2 Oikeusvaikutteinen yleiskaava 

Yleiskaavan oleellisimmat oikeusvaikutukset: 

- Kun yleiskaavan laatiminen tai muuttaminen on pantu vireille, kunta voi 

määrätä alueelle rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen (MRL 38 § ja 

128 §). Kaavoituspäätöksen yhteydessä tai yleiskaavassa voidaan tehdä 

myös päätös kehittämisalueesta (MRL 111 §). Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa 

voidaan osoittaa suunnittelutarvealue, jolla on odotettavissa suunnittelua 

edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen 

tai ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä (MRL 

16 §). 

- Yleiskaava on ohjeena laadittaessa asemakaavaa. Viranomaisten on suunnitellessaan 

alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta 

katsottava, ettei toimenpiteellä vaikeuteta yleiskaavan toteuttamista 

(MRL 42 §). 

- Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle 

kohtuutonta haittaa (MRL 39 §). Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa 

myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin 

myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi 

hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai julkisyhteisö lunasta aluetta tai 

suorita haitasta kohtuullista korvausta (MRL ehdollinen rakentamisrajoitus 

43 §). Lunastus- tai korvausvelvollisuus voi koskea maaja metsätaloutta 

varten osoitettua aluetta vain, jos kaavassa on asetettu sen käyttöä koskevia 

erityisiä rajoituksia (MRL 101 §).



- Yleiskaavassa voidaan erityisellä määräyksellä antaa erilaisia rakentamis- ja 

toimenpiderajoituksia (MRL 43 §): 

- yleiskaava-alueella tai sen osalla ei saa rakentaa niin, että vaikeutetaan 

yleiskaavan toteutumista (rakentamisrajoitus). 

- maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman MRL 128 

§:ssä tarkoitettua lupaa (toimenpiderajoitus). 

- rakennustoimintaan tarkoitettua aluetta kielletään käyttämästä enintään 

viiden vuoden aikana muuhun rakentamiseen kuin maatalouden ja muiden 

siihen verrattavien elinkeinojen tarpeita varten (määräaikainen rakentamisrajoitus). 

- Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun 

ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen 

vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia 

määräyksiä (MRL 41 §). 

- Rakennuksen tai sen osan purkaminen voidaan määrätä yleiskaava-alueella 

luvanvaraiseksi (127 §). 

- Ministeriö voi yleisen tarpeen vaatiessa myöntää kunnalle luvan lunastaa 

alueen, joka on yleiskaavassa osoitettu yhdyskuntarakentamiseen ja siihen 

liittyviin järjestelyihin tai on muutoin tarpeellinen kunnan suunnitelmallista 

kehittämistä varten (MRL 99 §). 

1.3.3 Rantarakentamista koskevat erityiset säännökset 

MRL 72 §:ssä määrätään suunnittelutarpeesta ranta-alueella. Meren tai vesistön rantaalueeseen 

kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa 

tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai 

sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. 

Rantavyöhykkeen leveys vaihtelee maaston muodoista, kasvillisuudesta ja muista olosuhteista 

riippuen. Rantavyöhykkeen katsotaan ulottuvan noin 100 metrin etäisyydelle 

mutta ei kuitenkaan pidemmälle kuin 200 metrin päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta 

rantaviivasta. Jos alueella on odotettavissa rantaan tukeutuvaa lomaasuntorakentamista, 

kaavoitusvelvollisuus ulotetaan rantavyöhykkeen ulkopuolisillekin 

alueille. 

1.3.4 Muu ympäristölainsäädäntö 

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaista kaavaa laadittaessa ja hyväksyttäessä, lupaasiaa 

ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on kyseisen lain lisäksi noudatettava, 

mitä luonnonsuojelulaissa ja muinaismuistolaissa säädetään (MRL 197 §). 

Kaavoitus on yhteen sovittavaa suunnittelua, jossa osoitetaan alueita myös sellaisiin 

tarkoituksiin, joista on voimassa erityislakeja. Keskeisimmät lait ovat seuraavat: 

- Luonnon- ja maisemansuojelu: luonnonsuojelulaki (1096/1996)/muutokset 

(553/2004), metsälaki (1093/1996) 

- Rakennetun ympäristön suojelu: muinaismuistolaki (295/1963), rakennussuojelulaki 

(60/1985) 

- Luonnonvarat: maa-aineslaki (555/1981)/muutokset (893/2001) 

- Ympäristön pilaantuminen: ympäristönsuojelulaki (86/2000)/muutokset 

(684/2004), vesilaki (264/1961 ja 88/2000), laki ympäristövaikutusten arvioinnista 

(468/1994), jätelaki (1072/1993), terveydensuojelulaki (763/1994), 

naapuruussuhdelaki (26/1920) 

- Muita: laki yleisistä teistä (243/1954)/muutokset (1059/2001), laki yksityisistä 

teistä (358/1962)/muutokset (185/2003), sähkömarkkinalaki 

(386/1995), ulkoilulaki (606/1973)/muutokset (534/1999) ja maastoliikennelaki 

(1710/1995)



Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa metsälakia sovelletaan metsän hoitamiseen ja 

käyttämiseen maaja metsätalouteen ja virkistykseen osoitetuilla alueilla. Lisäksi on 

noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa taikka muussa laissa säädetään. 

1.4 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 

Kristiinankaupungin kaupunki on laatinut Karhusaaren osayleiskaavaa varten osallistumis- 

ja arviointisuunnitelman, joka sisältää suunnitelman osallistumisen ja vuorovaikutuksen 

sekä kaavan vaikutusten arvioinnin järjestämisestä. Suunnitelmassa on 

nimetty tiedossa olevat osalliset, tiedottamis- ja kuulemistavat sekä yhteyshenkilöt. 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 19.1.–2.2.2009 yhdessä kaavaluonnoksen 

kanssa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty valtakunnallisten 

alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksen ja aikataulun osalta 10.2.2009. 

LIITE 1. 

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA



2 LÄHTÖKOHTARAPORTTI 

2.1 SELVITYSMENETELMÄT JA -ALUEET 

Suunnitelman alustavat lähtökohdat on koottu valmistuneista suunnitelmista ja selvityksistä. 

Kaupungin tekninen toimisto on toimittanut suunnitteluun liittyvää lähtötietoa 

sähköisessä muodossa ja karttapohjilla, joista tiedot on koottu liitekartoille ja selostukseen 

suunnitelmaan vaikuttavin osin. 

2.2 SUUNNITTELUTILANNE 

2.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 

Valtioneuvoston päättämät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 

26.11.2001. Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistukset 

13.11.2008 ja tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset 

alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin: 

- Toimiva aluerakenne 

- Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 

- Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 

- Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 

- Helsingin seudun erityiskysymykset 

- Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet 

Näistä Helsingin seudun erityiskysymykset sekä luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset 

aluekokonaisuudet sisältävät alueellisesti kohdennettuja tavoitteita, jotka eivät 

koske Karhusaaren aluetta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntakaavoitukseen 

pääasiassa maakuntakaavan kautta. Osa tavoitteista kohdistuu suoraan 

kuntien kaavoitukseen. 

2.2.2 Seutukaava ja maakuntakaava 

Kristiinankaupunki kuuluu Pohjanmaan liiton alueeseen, jolla on voimassa vaiheittain 

vuosina 1981, 1988 ja 1995 vahvistettu Vaasan rannikkoseudun seutukaava. Seutukaava 

on voimassa kunnes maakuntakaava on vahvistettu. Ote seutukaavasta on esitetty 

kuvassa 3. 

Seutukaavassa alueelle 

on esitetty taajamatoimintojen 

aluetta (A), 

taajamatoimintojen reservialuetta 

(Ar) ja satama 

(LV). Björkskäret 

ja Bockholmen/ Pukinsaari 

on osoitettu virkistysalueiksi 

(VI-1) ja 

Skatan kulttuurimaisema-alueeksi. 

KUVA 3. 

OTE SEUTUKAAVASTA.



Pohjanmaan maakuntakaava on hyväksytty Pohjanmaan liiton valtuustossa 29.9.2008. 

Kaavan voimaantulo edellyttää vielä ympäristöministeriön vahvistamista. Ote maakuntakaavasta 

on esitetty kuvassa 4. 

KUVA 4. OTE MAAKUNTAKAAVASTA 29.9.2008. 

Maakuntakaava 

Alue- ja yhdyskuntarakenne (suunnittelumääräys kursiivilla) 

Kaupunkikehittämisen vyöhyke kk-4 

Maakuntakaavassa suunnittelualue sisältyy Suupohjan alueen kaupunkiverkkoon yhdessä 

Kaskisen ja Närpiön kanssa. Merkinnällä on osoitettu maakunnan eteläosan 

maaseutukaupunkien verkko, joka muodostaa Suupohjan tulevan aluekeskuksen ydinalueen. 

”Alueidenkäytön suunnittelussa tulee kaupunkien välisellä yhteistyöllä ja työnjaolla 

edistää olemassa olevien yhdyskuntien alueidenkäyttöä sekä puukaupunkirakentamisen 

perinteitä kaupan ja muiden palvelujen, elinkeinoelämän, asutuksen ja virkistystoimintojen 

sijoittamisessa. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida arkeologisesti 

ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet. Kehitettäessä alueen vetovoimaa 

merenläheisenä asumisympäristönä tulee maankohoamisrannikolle ominaisten 

luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus turvata.” 

Rantavyöhyke 

Suunnittelualueella on rantavyöhykerajauksia, joilla on osoitettu suuntaa antavia rantavyöhykkeitä. 

Suunnittelualue sisältyy pääosin mannervyöhykkeeseen, jossa vapaaajan 

rakentaminen tulee ensisijaisesti ohjata mannervyöhykkeen sietokykyisille rannoille. 

Vakituisen asumisen tulee tukeutua olemassa olevaan rakenteeseen, kylien palveluiden 

ja liikenneverkon läheisyyteen. Rakentamisessa on edistettävä maisema- ja 

luonnonarvojen säilymistä.



Alueen kaakkoisosa sisältyy välivyöhykkeeseen, jossa vapaa-ajan rakentaminen tulee 

ohjata sietokykyisille rannoille. Rakentamisessa on edistettävä maisema- ja luonnonarvojen 

säilymistä. ”Rakentaminen tulee ohjata ensisijaisesti mannervyöhykkeelle. 

Rakentaminen tulee ohjata sietokyvyltään hyville rannoille turvaten ranta-alueiden 

riittävät virkistyskäyttömahdollisuudet. Kaavoituksessa tulee turvata maankohoamisrannikolle 

ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus ja ottaa huomioon 

rakennusoikeuden, yhteiskäyttöalueiden ja yleisten alueiden tasapuolinen jakautuminen 

eri maanomistajille, palvelujen kohtuullinen saavutettavuus ja vesihuollon 

järjestäminen. Ympäristönäkökohdat tulee ottaa huomioon kaikessa rannalla tapahtuvassa 

toiminnassa, erityisesti ulkovyöhykkeellä.” 

Matkailun vetovoima-alue / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue, mv-1 

Suunnittelualue kuuluu Kaskiseen ja Kristiinankaupunkiin osoitettuun matkailun vetovoima-alueeseen 

/ matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen mv-1. 

Merkinnällä on osoitettu matkailun kannalta vetovoimaisia alueita luonto- ja kulttuuriarvot 

huomioiden, joiden osalta alueelta on mainittu mm. jokien ja sisäsaariston virkistysmahdollisuudet 

sekä kaupunkien puutaloasutus ja merenkulkuperinteet. ”Matkailuun 

liittyviä toimintoja suunniteltaessa ja kehitettäessä tulee ottaa huomioon alueen 

erityisominaisuudet ja hyödyntää niiden vetovoimaisuutta. Virkistysalueista ja - 

reitistöistä tulee muodostaa yhteistoimintaverkostoja. Matkailua ja virkistystä palveleva 

rakentaminen tulee sopeuttaa ympäristöön.” 

Teollisuus ja varastoalue, T 

Maakuntakaavassa voimalan alue ja lähiympäristö on merkitty teollisuuden aluevarausmerkinnällä. 

Energiahuollon alue, en 

Voimalan alue on merkitty energiahuollon alueen kohdemerkinnällä. 

Satama-alue, LS 

Voimalan luoteispuoleinen vesialue on merkitty satama-alueeksi. 

Jätevedenpuhdistamo, et-j 

Kristiinankaupungin jätevedenpuhdistamo on osoitettu seudullisesti merkittävien keskitettyjen 

jätevedenpuhdistamojen kohdemerkinnällä. 

Virkistys-/matkailukohde 

Suunnittelualueen vieressä, alueen koillispuolella sijaitseva Bockholmenin leirintäalue 

ja uimaranta on osoitettu alueellisesti merkittävänä virkistys- ja matkailukohteena 

kohdemerkinnällä. ”Aluetta suunniteltaessa tulee erityisesti kulttuuri-, maisema- ja 

ympäristöarvot ottaa huomioon.” 

Kulttuuriympäristö ja -maisema 

Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti 

arvokas alue 

Skatan on osoitettu maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen 

kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaaksi alueeksi. ”Alueiden suunnittelussa, 

rakentamisessa ja käytössä tulee edistää alueiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen 

säilymistä. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa on otettava huomioon maisemaalueiden 

ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet, erityispiirteet ja ajallinen 

kerroksellisuus.”



Natura 2000 –verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue 

Suunnittelualueeseen sisältyvä vesialue rajautuu pohjoisessa, lännessä ja etelässä Natura-alueeseen 

(Kristiinankaupungin saaristo FI0800134). ”Alueen käyttöä suunniteltaessa 

on huolehdittava siitä, ettei niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue kuuluu Natura 

2000 –verkostoon, merkittävästi heikennetä.” 

Yhteysverkot 

Maakaasujohdon yhteystarve 

Alueen poikki on osoitettu Norjasta Pohjanmaalle johtavan maakaasujohdon vaihtoehtoinen 

yhteystarve. 

Voimansiirtojohto 

Karhusaaren voimalinjat on osoitettu voimansiirtojohtomerkinnällä. 

Siirtoviemäri 

Jätevedenpuhdistamolle tuleva siirtoviemäri on merkitty seudulliseksi siirtoviemäriksi. 

Melontaan soveltuva vesistö 

Karhusaaren vesialueet kuuluvat Kristiinankaupungista Närpiöön asti ulottuvaan melontaan 

soveltuvaan suojaisaan sisäsaaristoalueeseen. 

2.2.3 Osayleiskaava 

Alueen itä- ja etelärannoilla sekä alueen luoteisosassa Källvikenin rannoilla on voimassa 

oikeusvaikutteinen vuonna 2000 hyväksytty Kristiinankaupungin rantayleiskaava. 

Muulla osalla suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston vuonna 

1998 hyväksymä oikeusvaikutukseton Kristiinankaupungin osayleiskaava. Ote Kristiinankaupungin 

osayleiskaavasta on esitetty kuvassa 5 ja ote rantayleiskaavasta kuvassa 

6. 

Kristiinankaupungin osayleiskaavassa voimalaitoksen alue on merkitty yhdyskuntateknisen 

huollon alueeksi (ET) ja sen edustan vesialue satama-alueeksi (LS). Skatantien 

ja voimalaitosalueen välinen alue on osoitettu pääosin urheilu- ja virkistyspalvelujen 

alueeksi (VU). Voimalaitosalueen eteläpuolinen alue on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi 

(VR), joka jatkuu kapeana vyöhykkeenä myös voimalaitosalueen itä- ja 

koillispuolella. Alueen koillisosaan on merkitty pysäköintialuetta (LP) leirintäalueen 

ja uimarannan yhteyteen. Skatantien linjausta on esitetty muutettavaksi Karhusaarenkadun 

ja Kauppasaarentien risteykseen. Sähkölinjojen johtoalue on merkitty suojaviheralueeksi 

(EV). Voimalaitosalueen ja Karhusaarenkadun varteen on merkitty teollisuus- 

ja varastoalueita (T). Kaislalahdentie on merkitty yleisen tien alueeksi (LT). 

Alueelle on osoitettu myös varaus satamaan johtavalle rautatielle (LR). Björkskärsträsket 

on osoitettu vesialueeksi (W). 

Rantayleiskaavassa nykyinen Skatan kyläasutus on merkitty kyläalueeksi (AT) ja 

muut rannat pääosin loma-asuntoalueiksi (RA). Kyläalueen keskelle ja suunnittelualueen 

kaakkoisosan loma-asuntoalueen yhteyteen on merkitty venesatamat (LV). Muut 

alueet on osoitettu pääosin maaja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1). Alueen eteläosassa 

sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaita (sr) ja suojeltavia (s) kohteita. 

2.2.4 Asemakaavat ja ranta-asemakaavat 

Alueella ovat voimassa Sataman asemakaava, jonka Lääninhallitus on vahvistanut 

31.12.1985 sekä Voimalaitosalueen asemakaava, jonka Lääninhallitus on vahvistanut 

04.06.1992. Ote asemakaavayhdistelmästä on esitetty kuvassa 7.



KUVA 5. YLEISKAAVA VUODELTA 1998



KUVA 6. OTE RANTAYLEISKAAVASTA VUODELTA 2000 

KUVA 7. 

OTE ASEMAKAAVAYHDISTELMÄSTÄ



2.2.5 Pohjolan Voiman hankkeet 

Pohjolan Voimalla on suunnittelualueella meneillään kaksi hanketta: Kristiinan voimalaitoksen 

öljykattilan korvaaminen monipolttoainekattilalla ja Kristiinankaupungin 

edustan merituulipuisto. 

Monipolttoainekattilan YVA 2009 

Kristiinan voimalaitoksen öljykattilan korvaamisesta monipolttoainekattilalla on valmistunut 

YVA-selostus, jossa on esitetty nykytilan säilyttämisen lisäksi kaksi vaihtoehtoa 

toiminnan kehittämiselle. Vaihtoehdot eroavat toisistaan lähinnä käytettävän 

polttoaineen osalta. YVA-selostuksessa (2009) on käsitelty eri vaihtoehtojen päästöja 

muita vaikutuksia ympäristöön. YVA:n yhteydessä on myös laadittu luonnonsuojelulain 

65 §:n mukainen arvio hankkeen vaikutuksista Natura-alueeseen. 

Merituulivoimapuiston YVA 2010 

Kristiinankaupungin edustan merituulivoimapuiston YVA:ssa (2010) on esitetty tuulivoimaloiden 

sijoittamista Karhusaaren voimalaitosalueelle (7 kpl 2 MW) tai lisäksi 

kahtena laajempana kokonaisuutena merialueelle alle 10 km päähän rannikolta ja alle 

15 km päähän voimalaitoksesta. Maksimissaan tuulivoimapuistoon on suunniteltu n. 

80 tuulivoimalaitosyksikköä (3-5 MW), jolloin tuulivoimapuiston maksimiteho olisi 

240-400 MW. Tuulivoimalaitokset yhdistetään merikaapeleilla toisiinsa ja Kristiinan 

voimalaitokseen. Hankkeen yhteydessä on tutkittu merenpohjaa ja kalastoa sekä selvitetty 

linnustoa ja tehty melunmallinnus. Myös maisema- ja varjostusvaikutuksia on 

selvitetty. Ympäristövaikutusten arviointi sisältää arvioinnin hankkeen vaikutuksista 

Natura-alueeseen. (Lähde: Merituulivoimapuiston YVA-selostus 2010) 

KUVA 8. 

UUSI SUUNNITELMA TUULIVOIMALOIDEN SIJOITTAMISESTA 

VOIMALAITOSALUEELLE (Lähde: Merituulivoimapuiston YVAselostus, 

Ramboll Finland Oy 2010)



2.2.6 Kaupungin satamahanke 

Karhusaaressa toimii nykyisin PVO-Lämpövoima Oy:n hiili- ja öljysatama. Kaupunki 

on suunnitellut satama-alueen pohjoisosaan uutta laituria sekä siihen liittyen satamaaltaan 

ja kenttäalueiden laajennusta. Kaupungin satamatoiminnot aiotaan tulevaisuudessa 

keskittää Karhusaaren satamaan (Lähde: Merituulipuiston YVA-ohjelma 2008). 

Satamassa käsitellään alkuvaiheessa bulk- ja kappaletavaraa sekä kontteja ja myöhemmin 

rakennusvaiheessa myös ro-ro-liikennettä. Satamatoimintoja ovat ahtaus ja 

erilaiset varasto- ja lastinkäsittelypalvelut ja se toimii vienti- ja tuontisatamana pääasiassa 

lähialueen teollisuudelle. Satamassa ei ole matkustajaliikennettä. (Lähde: Kristiinankaupungin 

Karhusaaren sataman ympäristölupahakemuksen tiedoksiantokuulutus 

6.5.2009) Hankkeelle on haettu ympäristölupaa rakentamista varten huhtikuussa 

2008. Länsi-Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan edellyttänyt ympäristövaikutusten 

arviointia hankkeesta ennen luvan myöntämistä, jonka jälkeen kaupunki on peruuttanut 

lupahakemuksensa 9.11.2009. (Lähde: Länsi-Suomen ympäristöviraston 

päätös nro 92/2009/2 sataman ympäristölupahakemuksesta 27.11.2009) 

Karhusaaren sataman ympäristölupahakemus 2008 

Sataman liikennemääräselvityksen mukainen arvio vuoden 2009 liikennemäärästä sataman 

laajennusosalla on noin 520 000 (bulk) tn. Aluksia tulee ensimmäisessä vaiheessa 

käymään satamassa säännöllisesti noin 174 alusta/vuosi. PVO-Lämpövoima 

Oy:n satamassa tavaraliikennemäärä vuonna 2005 oli 542 000 tonnia. Aluskäyntejä on 

viime vuosina ollut noin 24-35 alusta/vuosi. 

Kaikki satamaan tuotava ja satamasta lähtevä materiaali liikkuu kuorma-autoilla, joiden 

vuosittaiseksi määräksi arvioidaan n. 12 000 kappaletta. Varastotoimintaa on ympärivuorokautisesti 

24 h. 

Sataman toiminnoista aiheutuvia ympäristövaikutuksia ovat pääasiassa bulk-tuotteiden 

mm. turpeen käsittelystä aiheutuva pöly, sekä alusten lastauksen ja kuormauksen ja 

liikenteen seurauksena aiheutuva melu. Pölyn lisäksi ilmanpäästöjä aiheutuu alus- ja 

rekkaliikenteestä. Lisäksi satamalaiturilla varastoidaan bulk-tuotteita mm. turvetta, joka 

pölyää tuulen vaikutuksesta. Pölyämishaittoja ehkäistään tarkkailemalla tuulen 

voimakkuutta ja suuntaa. Lastaus suoritetaan kahmareilla, joilla pölyäminen on huomattavasti 

vähäisempää kuin avokuljettimilla. Lastausvuorokausia vuonna 2009 arvioidaan 

olevan 261. Pölyämishaitat ovat sidoksissa vallitseviin sääolosuhteisiin. Epäsuotuisimmat 

tuuliolosuhteet lastin pölyämisen kannalta ovat voimakkaat kaakkoisetelä-lounaistuulet. 

(Lähde: Kristiinankaupungin Karhusaaren sataman ympäristölupahakemus 

7.4.2008) 

2.2.7 Rakennusjärjestys 

Asemakaava-alueen ulkopuolella rakentamista säätelevät osayleiskaava ja rakennusjärjestys. 

Kristiinankaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 

21.9.2000. Rakennusjärjestyksessä on annettu mm. seuraavia määräyksiä: 

- Muuhun, kuin asuntoja vapaa-ajantarkoitukseen tarkoitetun rakennuspaikan 

on oltava pinta-alaltaan vähintään 5000 m 2 . 

- Asuntokäyttöön tarkoitetulla rakennuspaikalla kerrosala saa olla enintään 

15 % rakennuspaikan pinta-alasta ja muihin tarkoituksiin enintään 30 % rakennuspaikan 

pinta-alasta. 

- Rantayleiskaava-alueella RA-rakennuspaikalle saa rakentaa enintään neljä 

enintään 1-kerroksista rakennusta, jotka ovat vapaa-ajan asunto, vierastupa, 

sauna ja talousrakennus. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla 

enintään 150 k-m 2 , josta vapaa-ajanasunnon kerrosala enintään 80 k-m 2 , 

vierastupa enintään 30 m 2 ja saunarakennus enintään 35 k-m 2 . Vierastupa 

on sijoitettava siten, ettei se varaa omaa rantaviivaa.



- Rantayleiskaava-alueella AO-rakennuspaikalle saa rakentaa enintään neljä 

enintään 1-kerroksista rakennusta, jotka ovat asuinrakennus, enintään 35 k- 

m 2 suuruinen tupa ja asumiseen liittyvät talousrakennukset. AO-, AT-, AM- 

, RM- ja P-alueilla kerrosala saa olla enintään 15 % rakennuspaikan pintaalasta. 

- Joen rannalla, kaava-alueen ulkopuolella, rakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden 

mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 50 m. Muilla 

ranta-alueilla tulee pohjapinta-alaltaan enintään 35 m 2 suuruisen saunarakennuksen 

etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta olla 

vähintään 15 m ja muiden rakennusten vähintään 30 m. 

- Rakennettaessa tulva-alttiille alueelle, tulee noudattaa ympäristöministeriön 

ohjeita (kiertokirje 26.7.1984, nro 4430/501/84) 

- Lisäksi annettu määräyksiä mm. rakennusten korjaamisesta sekä sijoittamisesta 

maisemaan, luonnonympäristöön ja olevaan rakennuskantaan nähden. 

- Ellei jätevesiä voida johtaa yleiseen viemäriin, tulee ranta-alueilla vesikäymälän 

jätevedet johtaa tiiviisiin umpikaivoihin ja muut jätevedet ohjata 

saostuskaivojen kautta maaperäkäsittelyyn tai vaihtoehtoisesti käyttää korkeatasoista 

kemiallis-biologista puhdistusta. Muilla alueilla jätevesille on 

oltava saostuskaivot ja maaperäkäsittely tai biologinen puhdistus ja maahan 

imeytys. 

2.3 ERILLISSELVITYKSET 

Kaavoituksen yhteydessä on laadittu seuraavat erillisselvitykset: 

- Rakennuskantainventointi, Pöyry Environment Oy 2007 

- Luonto- ja liito-oravaselvitys, Pöyry Environment Oy 2008 

- Luontoarvojen perusselvityksen täydennys, Suomen Luontotieto Oy 2009 

2.4 MUUT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET 

Tietoja suunnittelualueesta on koottu myös seuraavista selvityksistä ja suunnitelmista: 

- Slutrapport, Läroplansgruppen i biologi och geografi, 1982 

- Kristiinankaupungin metsäalueiden arvokkaat luontokohteet, Kristiinankaupunki, 

ympäristönsuojelulautakunta 1991 

- Rakennettu kulttuuriympäristö, valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset 

ympäristöt, Museovirasto,Ympäristöministeriö 1993, päivitys 2010 

- Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, Valtioneuvoston päätös 1995 

- Kulturlandskapsinventering över Kristinestads kustområde 

- Saaristoinventointi Kristiinankaupungissa, Leena ja Patrik Byholm 1995 

- Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan perinnemaisemat, Kekäläinen ja Molander, 

Alueelliset ympäristöjulkaisut, Länsi-Suomen ympäristökeskus 2003 

- Kristiinankaupungin vesihuollon yleissuunnitelma, Vesihydro Oy 2004 

- Kiinteät muinaisjäännökset Pohjanmaalla, Museovirasto, Pohjanmaan liitto 

2006 

- Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Natura 2000-alueiden hoidon ja käytön 

yleissuunnitelma, luonnos, Länsi-Suomen ympäristökeskus 2007 

- Karhusaaren sataman suunnitelma, Ramboll Oy 2007 

- Karhusaaren yleissuunnitelma, Pöyry Environment Oy 2008 

- Karhusaaren sataman ympäristölupahakemus, Ramboll Finland Oy 2008 

- Karhusaaren osayleiskaava-alueen vesihuollon yleissuunnitelma, Pöyry Environment 

Oy 2009 

- YVA-ohjelma: Kristiinankaupungin edustan merituulipuisto, Ramboll Finland 

Oy 2008 

- PVO-Lämpövoima Oy/Kristiinan voimalaitos, ympäristölupa 18.9.2008



2.5 MAANOMISTUS 

- Kristiinankaupungin edustan merituulipuiston vaikutusalueen linnusto, 

Suupohjan lintutieteellinen yhdistys, Ismo Nousiainen 2008 

- YVA: Kristiinan voimalaitoksen öljykattilan korvaaminen monipolttoainekattilalla, 

ympäristövaikutusten arviointiselostus, WSP Environmental 

Oy 2009 

- Luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen arvio hankkeen vaikutuksesta Kristiinankaupungin 

saariston FI0800134 luontoarvoihin, WSP 2009 

- Kristiinankaupungin Karhusaaren satamaa koskeva ympäristönsuojelulain 

mukainen ympäristölupahakemus, tiedoksiantokuulutus 6.5.2009 

- PVO-Innopower Oy, Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVAselostus, 

Ramboll Finland Oy 2010 

Suunnittelualue on Kristiinankaupungin omistuksessa lukuun ottamatta Pohjolan 

Voiman voimalaitosaluetta ja Skatanin kyläasutuksen aluetta. Kuvassa 9 on esitetty 

kaupungin, Pohjolan Voiman ja yksityisten omistamat maa-alueet. 

KUVA 9. MAANOMISTUS (Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro 

138/MML/09)



2.6 KARTAT JA ILMAKUVAT 

2.6.1 Peruskartta 1:10 000 

Yleiskaavan pohjakarttana on käytetty Maanmittauslaitoksen peruskarttalehtiä 

123205-06 sekä 123208-09. Kiinteistörajaelementti on kesäkuulta 2007. 

2.6.2 Kaavoituksen pohjakartta 1:2000 

Karhusaaren alueelta on ollut käytettävissä digitaalinen kaavoituksen pohjakartta. 

2.6.3 Ilmakuvat 

Suunnittelualueelta on ollut käytössä digitaalinen viistokuva-aineisto vuodelta 2007. 

2.7 LUONNONYMPÄRISTÖ 

Luonnonympäristön tiedot ja kohteet on koottu laadituista selvityksistä ja esitetty kuvassa 

12 Luontokohteet. 

2.7.1 Topografia, maaperä 

Suunnittelualueen maasto on suurimmaksi osaksi loivasti mereen viettävää metsämaata 

maastonkorkeuden ollessa pääosin noin 1,5…10,0 metriä merenpinnasta. Maaperä 

on useimmiten moreenia ja kalliota, jonka päällä on alle metrin kerros maata. (Lähde: 

YVA-ohjelma 3.6.2008) Alueen länsi- ja lounaisosissa on paljon avokallioalueita ja 

maastonmuodot ovat itäosaa jyrkempiä. Länsirannalla on mereen viettäviä avokallioisia 

rinteitä. Suunnittelualueen alavimmat kohdat kuten Skataviken ja Karhusalmi ovat 

maankohoamisen johdosta hiljattain merestä paljastuneita alueita. Suunnittelualueelta 

ei ole laadittu maaperäkarttaa. 

Björkskärsuddenilla on havaittavissa mannerjäätikön hiomia silokallioita ja uurteita 

kallioissa sekä rantavyöhykkeen yläpuolella muinaisrantoja, jotka ovat veden pyöreäksi 

hiomien kivien tasanteita. Björkskärsuddenilla ei ole varsinaisia sora- tai hiekkarantoja. 

(Lähde: Kristiinankaupungin metsäalueiden arvokkaat luontokohteet 1991) 

2.7.2 Vesisuhteet 

Suunnittelualueella tai sen vaikutusalueella ei ole pohjavesialueita. Suunnittelualue sisältää 

noin 200 ha vesialueita ja rajautuu pääosin mereen. Alueen läpi kulkee osittain 

oikaistu purouoma, joka laskee mereen Karhusalmen ja Skatavikenin kautta. Alueen 

lounaiskärjessä on maankohoamisen johdosta sisäjärveksi muodostunut Björkskärsträsket. 

Alueen länsipuolella meri on avointa ja syvyydeltään vaihtelevasti 10-20 m. Meriveden 

vaihtuvuus on syvyyssuhteiden, tuulien ja virtausten ansiosta hyvä. Kaupunginlahden 

puolella meri on matalampi, pitkälle rannasta alle 2,5 m. Merenpohja on moreenivaltaista. 

Merialueen ravinnepitoisuus vaihtelee alueella paljon, rannikon lähellä 

on lievästi rehevöityneitä vesialueita. Kristiinan edustan merialuetta kuormittavat nykyisin 

Kristiinan voimalaitoksen lisäksi Kristiinankaupungin jätevedenpuhdistamon 

purkuvedet, Kaskisten M-Real Oy:n kemihierretehdas, kalankasvatus sekä pääosin 

maatalouden ja muun hajakuormituksen kuormittamat Lapväärtin- ja Teuvanjoen vedet. 

Vesistön tilaan osaltaan vaikuttanut Kaskisten Botnia Oy:n sellutehdas lopetti 

toimintansa maaliskuussa 2009. (Lähde: Monipolttoainekattilahankkeen YVAselostus 

2009)



Vedenkorkeus merialueella on korkeimmillaan joulukuussa ja matalimmillaan huhtitoukokuussa. 

Virtauksen pääsuunta on rannikon edustalla etelästä pohjoiseen, mutta 

Pohjanlahdella virtaukset eivät yleensä ole voimakkaita. (Lähde: Merituulipuiston 

YVA-ohjelma 2008) 

2.7.3 Ilmasto 

Kristiinankaupungin seudulla vallitsevat etelä- ja lounaistuulet ja vähiten esiintyy koillis- 

ja itätuulia. Suurimpia, yli 6 m/s tuulia esiintyi eniten pohjoisen ja lännen suunnan 

tuulilla. (Lähde: Monipolttoainekattilahankkeen YVA-selostus 2009) 

2.7.4 Kasvillisuus 

Kristiinankaupunki kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, jossa metsät 

ovat pohjoisempia havumetsävyöhykkeen alavyöhykkeitä monimuotoisempia. Monimuotoisuus 

näkyy mm. hyönteisten, pesivien lintulajien ja putkilokasvien runsaampana 

määränä. Metsät ovat myös pohjoisempaa tiheämpiä ja nopeakasvuisempia ja siksi 

kannattavia metsätaloudelle. Yleisimmät puulajit ovat kuusi, mänty, haapa, lepät ja 

koivu. Tyypillisimmin aluskasvillisuuden muodostavat mustikka ja sammalet. (Lähde: 

Monipolttoainelaitoksen YVA-ohjelma 3.6.2008) ks. kohta 2.9.6 Luontoselvitys 2008 

2.7.5 Eläimistö 

Kristiinankaupungin saariston Natura-alueella esiintyy harmaahylkeitä ja satunnaisesti 

myös itämerennorppia, jotka ovat luontodirektiivin liitteen II lajeja. Kristiinankaupungin 

edustan merialueen katsotaan kuitenkin olevan pääosin liian avonainen hylkeiden 

oleskelualueeksi, sillä siellä ei ole luotoja ja karikkoja. (Lähde: Merituulipuiston 


Monipolttoainelaitoksen yhteydessä inventoitiin kalojen poikastuotantoalueita. Källvikeniin 

ja Bergis Vikeniin laskevien purojen alajuoksulta ei löydetty kalanpoikasia. 

Björkskärsträsketiin kalat eivät nouse pohjapadon vuoksi. Alueelta ei myöskään havaittu 

rakkolevää, jonka esiintymät ovat taantuneet rehevöitymisen vuoksi. (Lähde: 

Monipolttoainekattilahankkeen YVA-selostus 2009) 

2.7.6 Linnusto 

Kristiinankaupungin merituulipuiston hankkeen yhteydessä on kartoitettu alueen linnustoa 

kesällä 2008. Selvityksen mukaan Skatan eteläpuolella sijaitsevat saaret ovat 

tärkeää saaristolintujen pesimäaluetta, jossa pesiviä lajeja ovat mm. valkoposkihanhi, 

kyhmyjoutsen, haahka, tukkakoskelo, isokoskelo, tukkasotka, ristisorsa, pilkkasiipi, 

silkkiuikku, kuovi, harmaalokki, kalalokki, merilokki, pikkulokki, merikihu ja räyskä 

sekä lapintiira. Rackletin ympäristön pikkusaarten ryhmä on selvityksen mukaan alueen 

linnuston tärkeimpiä pesimäalueita, jossa pesiviä lajeja ovat edellä mainittujen lisäksi 

mm. merihanhi, karikukko, meriharakka ja selkälokki. 

Skatan ja Rackletin pesimälinnusto sisältää useita lintudirektiivissä mainittuja lajeja, 

Suomen erityisvastuulajeja sekä vaarantuneita ja silmälläpidettäviä lajeja. Vaarantuneista 

lajeista merituulipuiston selvitysalueella pesii mm. merikotka, joka asuu reviirillään 

koko vuoden ja jonka saalistusreviiri on varsin laaja. 

Kristiinan edustan saaristo on Pohjanlahden lintujen muuton pääväylä, jota pitkin 

muuttaa myös Jäämeren arktisten pesimäalueiden lintuja. Mantereen tuntumassa on 

varpus- ja petolintujen sekä kyyhkyjen muuttoreitti. Kristiinankaupungin edustan saaristo 

on tärkeä levähdys- ja ruokailualue muuttolinnuille. (Lähde: Kristiinankaupungin



edustan merituulipuiston vaikutusalueen linnusto 2008) Lisäksi ks. kohta 2.9.5 Luontoselvitys 

2008 

2.7.7 Maisema 

Alueen maisemakuva on rantoja lukuun ottamatta metsäinen ja sulkeutunut. Lomaasunnot 

piiloutuvat pääosin rantametsikköön, ollen kuitenkin meren puolelta paremmin 

nähtävillä. Skatanin ympäristössä maisemakuva avautuu ja kylä- ja loma-asutus 

hahmottuvat yhtenäisenä rakennettuna ympäristönä. Suunnittelualueen länsirannalla 

voimalaitoksen rakennukset hallitsevat rantamaisemakuvaa. Björkskärsträsketin sisäjärvi 

muodostaa mielenkiintoisen maisematilan rannan tuntumaan. 

2.8 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 

2.8.1 Asutus 

Suunnittelualueen maankäytön nykytilanne on esitetty kuvassa 10 Nykytilanne. 

Suunnittelualueen eteläosassa Skatanin alueella on kylämäistä asutusta. Vakinaisia 

asukkaista alueella on 15. Kristiinankaupungin keskustan asutus alkaa välittömästi 

suunnittelualueen koillispuolelta. 

2.8.2 Loma-asuminen 

Suunnittelualueen itä- ja eteläosan sekä vähäisessä määrin myös länsiosan rannoilla on 

loma-asuntoja. Mökit sijaitsevat kaupungin omistamilla vuokramailla ja ovat pääosin 

pieniä. Voimalaitosalueella, voimalan eteläpuolella sijaitsee voimalaitoksen omistuksessa 

olevia kesäasuntoja, joita vuokrataan työntekijöille. Suunnittelualueella on kaikkiaan 

n. 250 loma-asukasta. 

2.8.3 Palvelut 

Alue tukeutuu noin 1 km päässä oleviin Kristiinankaupungin keskustan julkisiin ja 

kaupallisiin palveluihin. Suunnittelualueen reunalta on matkaa ala-asteen koululle n. 2 

km ja yläasteelle n. 1,3 km. 

2.8.4 Teollisuus 

PVO-Lämpövoima Oy:n voimalaitosalueen pohjoispuolella sijaitsee voimalaitoksen 

omistuksessa oleva asemakaavoitettu teollisuusalue, joka on pääosin rakentamaton. 

Alueella toimii kaksi pientä teollisuuslaitosta, SP Minerals Oy Ab ja Nordkalk Oyj 

Abp, jotka harjoittavat bentoniitin, fluorisälpäkiven ja kalkkikiven murskausta ja varastointia 

osittain kausiluontoisesti. (Ympäristölupapäätös 18.9.2008) 

2.8.5 Maa- ja metsätalous 

Suunnittelualueella ei ole maatiloja. Alueen metsäiset osat ovat pääasiassa talouskäytössä. 

Alueen keskiosassa on laajahko hakkuuaukea. Taajaman tuntumassa alueen 

koillisosassa on metsittyneitä peltoja ja niittyjä, jotka pieneltä osin ovat vielä laidunkäytössä. 

2.8.6 Liikenne 

Tieliikenne 

Alueen pääyhteydet ovat Skatantie, Kaislalahdentie ja Karhusaarenkatu, josta viimeksi 

mainitulta erkanee pohjoiseen valtatielle 8 suuntautuva Karhusaarentie (mt 6620).



Karhusaarentien liikennemäärä on noin 90 ajoneuvoa/vrk, josta raskaanliikenteen 

osuus on 17 ajoneuvoa/vrk. Mikäli monipolttoainekattilahanke toteutetaan, voimalaitoksen 

suunnitellulla enimmäiskäytöllä laitokselle tulevien raskaiden ajoneuvojen 

käyntimäärä on noin 100–130 ajoneuvoa/vrk. Voimalaitoksen kuljetukset hoidetaan 

pääsääntöisesti Karhusaarentien kautta. (Lähde: YVA-ohjelma 3.6.2008) 

Alueella ei ole kevyen liikenteen väyliä. 

Vesiliikenne 

Voimalaitosalueeseen kuuluu voimalaitoksen hiili- ja öljysatama, johon johtaa 12 m 

syvä väylä. Kaupunki on laatinut suunnitelmat kauppasataman perustamiseksi voimalaitoksen 

satama-alueen pohjoispuolelle. Suunnittelualueen vesialueen länsireunalla 

kulkee 12 m syvä laivaväylä ja lisäksi alueella on 1,5–4 metrin väyliä. (Lähde: Merituulipuiston 


2.8.7 Virkistys 

Ulkoilureitit 

Suunnittelualue rajautuu pohjoispuolelta Blåbärsskogeniin, jossa on valaistu ulkoilu- 

/latureitti. 

Uimarannat, melontareitit ja virkistyskalastus 

Suunnittelualue rajautuu koillisessa leirintäalueeseen ja uimarantaan. Alueen lounaiskärjessä 

sijaitsevaa Björkskärsuddenia kaupunkilaiset käyttävät virkistysalueena ja 

uimarantana. Meri tarjoaa mahdollisuuden virkistys- ja kotitarvekalastukseen sekä melontaan. 

2.8.8 Tekninen huolto 

Suunnittelualueen tekniset verkostot on esitetty kuvassa 10 Nykytilanne. 

Voimalaitos 

Alueen länsiosassa sijaitsee 1970-luvun alussa toimintansa aloittanut PVO- 

Lämpövoima Oy:n voimalaitos hiili- ja öljysatamineen. Tällä hetkellä voimalaitos 

käyttää sähköntuotantoon hiiltä, öljyä ja kaasua. Lisäksi satamassa, aallonmurtajan 

päällä, on nykyisin kolme 1 MW tuulimyllyä. Samanaikaisesti kaavoituksen kanssa on 

PVO:lla vireillä ympäristövaikutusten arviointiprosessit öljykattilan korvaamiseksi 

620 MW tehoisella monipolttoainekattilalla ja mittavan tuulivoimapuiston rakentamiseksi 

voimalaitos-, satama- ja merialueille. Tuulivoimapuiston kokonaisteho tulisi olemaan 

enimmillään 400 MW. 

Voimalaitosalueella on myös Fingrid Oyj:n kaksi kaasuturbiiniyksikköä sisältävä varavoimalaitos, 

jolle on myönnetty ympäristölupa olemassa olevaa toimintaa varten 

1.7.2009. Varavoimalaitoksen polttoaineteho on 210 MW ja sähköteho 60 MW. 

Sähkönjakelu 

Voimalaitosalueelta pohjoiseen alkava leveä sähköjohtoaukea jakaa suunnittelualueen 

pohjoisosan kahteen osaan. Johtoaukealla kulkee nykyisin kolme 220 kV:n ja kolme 

110 kV:n voimalinjaa, jotka ovat Fingrid Oyj:n, M-Real Oyj:n ja Etelä-Pohjanmaan 

Alueverkko Oy:n omistuksessa. Kristiinankaupungin ja Tuovilan välinen, nykyisin 

220 kV:n käytössä oleva voimajohto, on toteutettu 400 kV:n voimajohdon rakenteella 

ja se voidaan tarvittaessa ottaa 400 kV:n käyttöön. Suunnittelualueen sähkönjakelusta 

ja alueverkostosta vastaa Fortum Sähkönsiirto Oy. Voimalaitosalueella sijaitsee Fingrid 

Oyj:n varavoimalaitos ja sähköasema.



Jätehuolto 

Kristiinankaupungin alueella jätteet käsitellään Oy Botniarosk Ab Teuvan Jätekeskuksessa, 

joka aloitti toimintansa vuonna 2001. 

Vesi- ja viemärihuolto 

Vesijohtoverkosto kattaa suunnittelualueen lukuun ottamatta loma-asutuksen alueita. 

Jätevesien käsittely on toistaiseksi hoidettu kiinteistökohtaisesti. Suunnittelualueen 

pohjoisosassa sijaitsee kaupungin jätevedenpuhdistamo. 

Kaukolämpöverkoston suunnitelmat 

Kristiinankaupunkiin suunnitellaan kaukolämpöverkoston rakentamista. 

KUVA 10. NYKYTILANNE (Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro 

138/MML/09)



KUVA 11. 

KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET (Pohjakartta © Maanmittauslaitos 

lupanro 138/MML/09)



2.9 ERITYISPIIRTEET, KULTTUURIMAISEMA JA SUOJELUKOHTEET 

Suunnittelualueella sijaitseva kulttuurimaisema ja rakennetun kulttuuriympäristön 

kohteet on esitetty kuvassa 11 Kulttuuriympäristökohteet. Arvokkaat luontokohteet on 

esitetty kuvassa 12 Luontokohteet. 

Karhusaaren alueen historiaa 

Koppön lounaispuolella sijaitsi Björnön, Karhusaari, jota erotti Koppöstä leveähkö, 

muutaman metrin syvyinen salmi Björnösund, Karhusaaren salmi. Vanha Pohjois- 

Suomesta etelään johtava saaristoväylä kulki todennäköisesti Karhusaaren salmen 

kautta. Tästä syystä on oletettu, että sen rannalle oli mahdollisesti rakennettu yksinkertaisia 

taloja tai aittoja. Karhusaaren salmen laivaväylä on mainittu jo vuonna 1784, 

kun keskusteltiin sen syventämisestä. Laivaväylä on ollut yksi vanhimmista laivaväylistä 

Kristiinankaupunkiin. Lisäksi noin 1700-luvulta olevassa kartassa mainitaan 

”Karhusaaren salmi, jonka läpi voidaan soutaa useimmilla veneillä”. 

Myös Björnön saari tarjosi merenkulkijoille suojaisia ankkuripaikkoja saaren pohjoispuolella 

ja eteläpuolella sijaitsevista lahdista. Pohjoispuolen lahtea kutsutaan nykyään 

nimellä Källviken, Karhusaaren eteläosassa sijaitseva Björkskärsträsket on taas merenlahden 

jäänne. 

2.9.1 Muinaisjäännökset 

Kiinteät muinaisjäännökset Pohjanmaalla (Museovirasto, Pohjanmaan liitto 2006) – 

julkaisussa ei ole mainittu suunnittelualueelta tai sen läheisyydestä muinaisjäännöksiä. 

Museovirasto on osayleiskaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa (5.5.2009) ottanut 

kantaa vedenalaisiin muinaisjäännöksiin, joita ovat vanhat ihmisen tekemät vedenalaiset 

rakenteet, sekä sellaiset veneiden ja laivojen hylyt ja hylyn osat, joiden voidaan 

olettaa olleen uponneena yli sadan vuoden ajan. Museovirastolla ei ole kattavaa 

tietoa kaava-alueen vedenalaisista muinaisjäännöksistä, mutta oletettuja sijaintipaikkoja 

ovat vanhat asutus- ja vesiliikennealueet, mm. vanhojen väylien ja satamien lähialueet. 

Suunniteltaessa yksityiskohtaisemmin vesialueiden käyttöä ja vedenpohjaa muuttavia 

rakennustöitä on arvioitava vedenalaisinventoinnin tarve Museoviraston kanssa. 

2.9.2 Maakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 

Skatan on arvioitu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. (Lähde: Maakuntakaava 

2008) 

2.9.3 Rakennuskantainventointi 2007 

Karhusaaren yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä selvitettiin suunnittelualueen 

rakennuskanta. Inventoinnin laativat ark.yo Leena Aunio ja ympäristötekniikan ins. 

AMK Annukka Rajala sekä inventoinnin ohjaajana toiminut ark.yo Juha-Matti 

Märijärvi. 

Ennen varsinaisen inventoinnin aloittamista inventoijat ja inventoinnin ohjaaja tekivät 

alueelle syyskuussa 2007 maastokäynnin, jossa arvioitiin alueen rakennusten 

inventointitarvetta asemakaavan tarkistuksen kannalta. Maastokäynnin perusteella 

valittiin inventoitavat kohteet. Kartoitettuja kohteita oli noin 98, joista 

inventointikohteiksi valittiin 45 kohdetta. Rakennusinventoinnin yhteydessä arvioitiin 

Skatan yhtenäisenä säilyneeksi rakennetuksi ympäristöksi.



Maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat kohteet on arvotettu yleiskaavatyön aikana 

Pohjanmaan museon (rakennustutkija Anne Majaneva-Virkola, maakuntamuseotutkija 

Kaj Höglund) toimesta. Suunnittelualueen inventoiduista kohteista maakunnallisesti 

arvokkaita rakennuskulttuurikohteita on 3 ja paikallisesti arvokkaita 13. 

Maakunnallisesti arvokkaat kohteet (3 kohdetta) 

28. Necken, Villa Österberg, Kapteenintie 16 

31. Entinen kalkkimakasiini, Kapteenintie 33 

32. Lintu, Kapteenintie 31 

Paikallisesti arvokkaat kohteet (13 kohdetta) 

20. Kaninsaarentie 14 

25. Skatantie 182 A 

33. Kapteenintie 25 

35. Puolukkasaarentie 25 

36. Puolukkasaarentie 18 

45. Norrgrann, Skatantie 222 

52. Gröna udden, Skatantie 280 

54. Sandelin, Skatantie 286 

55. Skatantie 290 

56. Sälstugan, Skatantie 292 

74. Syväluodontie 7 

85. Kaislalahdentie 1 

92. Kaislalahdentie 125 C 

2.9.4 Valtakunnalliset luonnonsuojeluohjelmat, NATURA 2000 

Suunnittelualue rajautuu lännessä ja etelässä Natura-alueeseen FI0800134 – Kristiinankaupungin 

saaristo. Alue on suojeluprofiililtaan SCI ja SPA alue, mikä tarkoittaa, 

että sen suojeluperusteena ovat Natura-lomakkeessa mainitut luontodirektiivin 

luontotyypit ja luontodirektiivin liitteen II lajit sekä lintudirektiivin liitteen I lajit sekä 

alueella säännöllisesti tavattavat muuttolinnut. Alue koostuu Kaskisten ja Merikarvian 

välisestä kapeasta saaristovyöhykkeestä, jonka saaristo on vahvasti rannikon mukaan 

suuntautunutta. Alueen saaret ovat enimmäkseen pieniä, puuttomia luotoja ja harvapuustoisia 

kalliosaaria, mutta alueella on myös muutamia suuria metsäpeitteisiä saaria. 

Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitseva Rackletin saariryhmän linnustonsuojelualue 

sisältyy Natura 2000 –alueeseen. 

2.9.5 IBA- ja FINIBA – kansainvälisesti arvokkaat ja valtakunnallisesti tärkeät lintualueet 

Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee kansainvälisesti arvokkaisiin IBA-kohteisiin 

kuuluva Kristiinankaupungin eteläinen saaristo, joka sisältyy Kristiinankaupungin saariston 

Natura-alueeseen. Kristiinankaupungin eteläinen saaristo kuuluu laajaan, yhtenäiseen 

ja kapeaan satojen saarten ja luotojen muodostamaan Suupohjan saariston FI- 

NIBA-alueeseen, joka muodostaa Suupohjan rannikon läpi kulkevan ketjun. Alueella 

pesii mm. haahka, mustalintu, tukka- ja isokoskelo. 

2.9.6 Luontoselvitys 2008 

Karhusaaren luonto- ja liito-oravaselvityksen asemakaavaa varten ovat laatineet FM 

biologit Tommi Lievonen ja Soile Turkulainen Pöyry Environment Oy:stä vuonna 

2008. Maastokäynnit tehtiin 1.11.2007 ja 18.4.2008. Maastokartoituksissa alueelta pyrittiin 

huomioimaan seuraavat maankäytön suunnittelussa huomioitavat kohteet:



- luonnonsuojelulain 29 §:n luontotyypit 

- metsälain 10 §:n erityisen tärkeät elinympäristöt 

- vesilain 1 luvun 15a ja 17a §:ien mukaiset kohteet 

- uhanalaiset lajit 

- luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeille soveltuvat elinympäristöt (mm. liitoorava) 

- lintudirektiivin liitteen I lajeille tärkeät alueet 

- muut luontoarvoiltaan huomionarvoiset kohteet (esim. Meriluoto & Soininen 

1998) 

Liito-oravakartoituksessa kartoitettiin liito-oravan esiintymistä selvitysalueella etsimällä 

liito-oravan ulostepapanoita ruokailu- ja pesäpuiksi sopivien puiden alta. Uhanalaisten 

lajien ja luonto- ja lintudirektiivilajien osalta pyrittiin kartoittamaan ne 

elinympäristöt, joissa kyseisten lajien esiintyminen on mahdollista. Lähtötietojen ja 

maastokäynnin perusteella todetut luontoarvoiltaan merkittävät kohteet on esitelty kuvassa 

12. 

Kasvillisuus 

Selvitysalue rajoittuu Kristiinankaupungin edustan merialueeseen. Rannoilla on melko 

tiivistä asuin- ja lomarakentamista lukuun ottamatta lounaisosan Björkskärsträsketiä. 

Muilta osin alue on yleispiirteiltään metsäistä. 

Metsäiset alueet ovat pääosin talouskäytössä olevia tuoreen kankaan sekametsiä tai karumpia 

männiköitä. Alueen keskiosassa on laajahko hakkuualue. Björkskärsträsketin 

alueella on vanhaa mäntymetsää ja selvitysalueen eteläosassa, Skatavikenin ympäristössä 

varttuneita kuusikoita. Alueen koillisosassa on vielä osittain laidunkäytössä olevia 

metsittyneitä peltoja ja niittyjä. 

Karhusaaren merenrannoista suurin osa on kasvillisuudeltaan karuja kallio- ja kivikkorantoja. 

Varsinkin länsi- ja lounaisrannoilla on tuulille alttiita, lähes paljaita silokallioita. 

Suojaisilla ranta-alueilla esiintyy runsaampaa vesi- ja rantakasvillisuutta ja paikoin 

on pieniä rantaniittyjä. Ylempänä metsän reunassa kasvaa vyöhykkeenä harmaaja 

tervaleppää sekä harvakseltaan tyrniä. 

Björkskärsträsket alueen lounaisosassa on pieni karuntyyppinen järvi. Lisäksi Karhusalmen 

pohjoisosassa on pieni lampi ja Skatavikenin lahdessa lähes umpeen kasvanut 

lampare. Alueella on myös muutamia puroja, mutta lähes niiden kaikkien luonnontilaa 

on muutettu kaivamalla. 

Eläimistö 

Suunnittelualueelle tehtiin huhtikuussa 2008 liito-oravaselvitys. Selvityksen mukaan 

alueelta ei löytynyt merkkejä liito-oravasta, mutta siellä on kuitenkin lajille soveltuvaa 

metsää. Parhaiten liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä ovat kuusivaltaiset metsät, 

joissa esiintyy haapaa. Lajia on tiettävästi aikaisemmin havaittu Skatavikenin ympäristössä, 

missä esiintyy liito-oravalle soveltuvaa järeäpuustoista kuusikkoa. Myös leirintäalueen 

länsipuolella kasvaa runsaasti haapaa, joten alue voisi soveltua lajille. Liito-oravan 

elintavoista johtuen lajin käyttämät elinympäristöt voivat olla ajoittain asumattomia.



KUVA 12. LUONTOKOHTEET (Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro 

138/MML/09) 

Alueelta ei ole tehty erillistä lepakkokartoitusta. Maastotöiden yhteydessä alueelta ei 

todettu lepakoiden päivä-, pesä- ja talvehtimispaikoiksi erityisen hyvin soveltuvia 

paikkoja kuten kallioluolia. Sen sijaan vanhoissa rakennuksissa voi olla lepakoiden 

käyttämiä suojapaikkoja. 

Lintudirektiivin liitteen I lajiston esiintyminen etenkin ranta-alueilla on elinympäristötulkintojen 

perusteella todennäköistä. Maastokäynnin perusteella on kuitenkin todettu, 

että rantojen edustoilla sijaitsevat luodot ja pienet saaret ovat merkittävimpiä elinympäristökokonaisuuksia 

lintudirektiivin liitteen 1 lajiston osalta. Kaava-alueen metsäiset 

alueet eivät ole poikkeuksellisen arvokkaita linnustollisesti. Rehevyytensä vuoksi Skataviken, 

Karhusalmen soistuva lampi sekä Högholmsundetin alue voivat olla linnus-



tollisesti muita ranta-alueita arvokkaampia. Linnustollisesti alueen merkittävin kokonaisuus 

pienine saarineen ja luotoineen lienee Källvikenin alue, joka sijaitsee linnustonsuojelualueen 

eteläpuolella. Linnustonsuojelualue voi vaikuttaa siihen, että Källvikenin 

luodoilla pesii tavanomaista runsaammin sekä yksilöitä ja lajeja. 

Luontoarvoiltaan merkittävät kohteet 

Luontoselvityksessä tarkemmin luonnehditut mahdolliset metsä- tai vesilain mukaiset 

luontokohteet ja muut luontokohteet on lueteltu alla ja esitetty kuvassa 12. 

Mahdolliset luonnonsuojelulain mukaiset luontokohteet 

1. Vaahterametsikkö. Selvitysalueen kaakkoisosassa, niemen kärjessä mökkipihan edustalla 

on noin hehtaarin kokoinen alue, jossa kasvaa noin 20 vaahteraa sekä kookkaita tuomia 

ja tervaleppiä. Aluskasvillisuus on rehevää ja alueella kasvaa muun muassa taikinamarja, 

valkovuokko ja puna-ailakki. Alueella on runsaasti pökkelöitä. Kohde on mahdollinen 

luonnonsuojelulain 29 §:n mukainen jalopuumetsikkö. Mikäli tämä kohde ei täytä suojellun 

luontotyypin kriteerejä, voidaan sitä joka tapauksessa pitää mahdollisena metsälain 

10 §:n tarkoittamana rehevä lehtolaikkuna. 

2.-3. Merenrantaniityt. Selvitysalueen länsiosassa Kälvikenissä Bredskäretin edustalla ja luoteisosassa 

Björkskärsträsketin etelärannalla on matalan, mosaiikkimaisen kasvillisuuden 

luonnehtimia rantaniittykaistaleita. Ne ovat luontaisesti niittymäisiä kohteita ja mahdollisesti 

riittävän laajoja täyttääkseen luontotyypin kriteerit. Kohteita voidaan pitää mahdollisina 

luonnonsuojelulain 29 §:n tarkoittamia merenrantaniittyinä. 

Mahdolliset metsä- tai vesilain mukaiset luontokohteet 

4. Karhusalmen lampi. Selvitysalueen pohjoisosassa sijaitsevan pienen lammen ranta- ja vesikasvillisuus 

on runsasta. Lammen pohjoisreunalla on rehevää harmaalepikkoa, jossa on 

runsaasti pökkelöitä. Lammesta laskee puro Källvikenin lahteen. Lampi on mahdollinen 

metsälain 10 §:n mukainen pienten lampien lähiympäristö. jossa on vähäpuustoista rantaluhtaa 

ja pohjoispuolella rehevä lehtolaikku. Lammella voi olla merkitystä vesilintujen pesimä- 

ja ruokailualueena. Rannalla olevan kyltin mukaan lampi on rauhoitettu kalavesi. 

5. Skataviken. Entinen merenlahti, jossa kasvaa tiheää järviruovikkoa ja keskellä on pieni 

avovesialue. Lahden ympäristö on varttunutta kuusikkoa, joten se voisi soveltua myös liito-oravan 

elinympäristöksi. Skatavikenin länsipuolen rehevässä rantametsässä kasvaa tervaleppiä 

ja tuomia sekä muun muassa puna-ailakkia ja metsäalvejuurta. Alue on mahdollinen 

metsälain 10 §:n mukainen pienten lampien lähiympäristö, jossa on myös rantaluhtaa/vähäpuustoista 

suota sekä rehevä lehtolaikku. 

6. Björkskäret ja Björkskärsträsket. Selvitysalueen lounaisosassa sijaitseva Björkskäretin 

aluekokonaisuus edustaa melko luonnontilaisena säilynyttä metsä- ja rantaluontoa. Alueella 

risteilee polkuja ja sillä on selvästi virkistyskäyttöarvoa. Länsiosassa Kanonvikenin 

ympäristössä on jyrkkiä rantakallioita ja etelä- ja itäreunan loivemmilla rannoilla rantaniittyä. 

Alueen keskellä on pieni saravaltainen suo, josta lähtee noro. Alueen puusto on 

huomattavan iäkästä. Sisäjärveksi muuttunut Björkskärsträsket on rakentamaton ja karu. 

Alueella on useita mahdollisia metsälain 10 §:n mukaisia kohteita kuten vähäpuustoisia 

kallioita, noro ja vähäpuustoinen suo, Alue on todettu merkitykselliseksi myös aiemmissa 

selvityksissä. 

7. Skatanin kalliot. Alueella on karua kalliomännikköä ja louhikkoa sekä vanhaa puustoa ja 

joitakin lahopuita. Avokalliot ovat porojäkäläpeitteisiä ja reunoilla kasvaa suopursua. 

Kohde on mahdollinen metsälain 10 §:n mukainen vähätuottoinen kallio. 

8. Itäosan tervalepikko. Alueella kasvaa kookkaita tervaleppiä ja tuomia sekä muun muassa 

mesiangervoa. Alue on vetinen ja rehevä. Tien toisella puolella kasvaa kookkaita harmaaleppiä 

ja vaahteroita. Lisäksi sieltä virtaa kaivosta noro. Kohde on mahdollinen metsälain 

10 §:n mukainen rehevä lehtolaikku. 

9. Björkskärsträsketiin laskeva puro. Pohjoisen suunnasta laskevan puron uomaa on joskus 

kaivettu mutta se on luonnontilaistumassa. Uoman varrella on erillisiä vesilampareita.



Reunat ovat vetistä korpea ja uoman yläosassa on pieni suo. Lahopuuna on pökkelöitä. 

Alueen metsä voisi soveltua liito-oravan ympäristöksi. Kohde on mahdollinen metsälain 

10 §:n tarkoittama puron lähiympäristö. 

10.-11. Itäosan purot. Selvitysalueen itäosassa on kaivettu purouoma, jonka alaosassa on rehevä 

terva- ja harmaaleppiä sekä tuomia kasvava tiheikkö. Aluskasvillisuutena on hiirenporrasta 

ja meren puolella järviruokoa. Karhusalmen suuntaan laskevan uoman ympärillä 

on entisiä peltoja. Uoman keskiosan rehevässä kosteikossa kasvaa pajuja, harmaaleppää 

ja koivua. Kohteet ovat mahdollisia metsälain 10 §:n mukaisia purojen lähiympäristöjä 

tai osin reheviä lehtolaikkuja. 

Lintudirektiivin liitteen I lajit 

12. Källviken. Linnustollisesti mahdollisesti alueen merkittävin kokonaisuus koostuu pienistä 

saarista ja luodoista, jotka todennäköisesti ovat linnuston pesinnän kannalta suhteellisen 

merkittäviä. Kohde sijaitsee aivan linnustonsuojelualueen eteläpuolella, mikä voi vaikuttaa 

siihen, että luodoilla pesii tavanomaista runsaammin sekä yksilöitä että lajeja. 

2.9.7 Luontoselvityksen täydennykset 2009 

Vuonna 2008 laadittua luontoselvitystä täydennettiin vuoden 2009 aikana pesimälinnustoselvityksellä 

ja kasvillisuusselvityksellä, joka keskittyi alueen lajistollisesti merkittävimmille 

kohteille. Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys tehtiin touko-elokuun 

välisenä aikana. Pesimälinnusto kartoitettiin touko-kesäkuussa tehdyillä kahdella 

maastoinventoinnilla. Myös tämän inventoinnin yhteydessä liito-oravia haettiin systemaattisesti 

muiden selvitysten ohessa. Täydennykset laati Suomen Luontotieto Oy, 

jossa työstä vastasivat FM, biologi Jyrki Oja ja Satu Oja. 

Johtopäätökset täydennysselvityksistä 

Luontoselvityksen täydennysraportin mukaan alueella ei ole selkeitä Luonnonsuojelulain 

29 § mukaisia suojeltavia luontotyyppejä. Alueen merenrantaniityt ovat todennäköisesti 

liian pienialaisia ja rikkonaisia täyttääkseen merenrantaniitty-luontotyypin 

määritelmän. Lohkon 7 vaahteraesiintymä on istutusperäinen, joten kysymyksessä ei 

ole jalopuulehto-luontotyyppi. Alueen purot tai pienvedet eivät luonnontilaisia ja mm. 

kaikki vesiuomat ovat ainakin osittain kaivettuja tai perattuja, joten ne eivät täytä vesilain 

määritelmiä suojeltavista pienvesistä. Alueella ei ole perinnemaisemia tai perinnebiotooppeja. 

Alueella on varttuneita pienialaisia metsäkuvioita, joissa on melko runsaasti 

lahopuuta, mutta vanhojen metsien tunnuspiirteitä ne eivät täytä. Alueella on 

kuitenkin runsaasti vanhoja säilyttämisen arvoisia puuyksilöitä mm. Björkskaretin 

alueella sekä Skatauddenin alueella. Alueen pienet lehtolaikut, joita esiintyy runsaasti 

merenrannoilla sekä erityisesti vesiuomien varsilla täyttänevät Metsälain 10 § mukaisen 

määritelmän erityisen arvokkaasta elinympäristöstä (lehto) ja nämä kohteet on 

huomioitava metsänkäsittelytoimenpiteitä suunniteltaessa. 

Alueen pesimälinnustoon kuuluu kuusi Lintudirektiivin liitteen I pesimälajia, joista 

vaatelian on pikkulepinkäinen. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa mainittuja lintulajeja 

alueella pesi kolme. Alueella ei havaittu merkkejä liito-oravasta, mutta ajankohta 

lajin esiintymisen selvittämiseen oli huono.



2.10 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT 

Suunnittelualueella ympäristöhäiriöitä aiheuttavat tekijät on esitetty kuvassa 13 Ympäristön 

häiriötekijät. 

KUVA 13. 

YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT (Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro 

138/MML/09) 

2.10.1 Maisemalliset häiriötekijät 

Lähimaisemaa hallitsevat alueen pohjoisosan läpi kulkevat 110 kV:n ja 220 kV:n sähkölinjat 

sekä PVO-Lämpövoima Oy:n voimalarakennukset ja tuulivoimalat. 

2.10.2 Meluhäiriöt 

Meluhaittaa lähiympäristöönsä aiheuttavat PVO:n voimalatoiminta ja tuulivoimalat 

sekä lähinnä Karhusaarentien liikennemelu. Nykyisen toiminnan melu ei ylitä ohjearvoja 

asumiseen, loma-asumiseen tai virkistykseen käytetyillä alueilla. 

2.10.3 Haju- ja pölyhaitat 

Voimalaitostoiminta saattaa aiheuttaa lähiympäristöönsä haju- ja pölyhaittaa.



2.10.4 Tulvakorkeudet 

Länsi-Suomen ympäristökeskus on antanut 21.1.2008 lausunnon tulvakorkeuksista ja 

alimmista rakentamiskorkeuksista Karhusaaressa kerran 100 vuodessa esiintyville tulville 

Kaskisten merivedenkorkeuteen perustuen. Lausunnon mukaan alin suositeltava 

rakentamiskorkeus on N 60 -tasossa noin +1,60 m suunnittelualueen kohdalla. Alinta rakentamiskorkeutta 

määriteltäessä on tulvakorkeuteen lisätty minimiaaltoiluvara 30 cm. 

Aaltoilu voi vaihdella paljonkin ulapan avoimuudesta sekä rannan jyrkkyydestä ja laadusta 

riippuen, mikä tulee huomioida. Rakennusten etäisyys keskiveden mukaisesta 

rantaviivasta tulisi olla vähintään 30 m. Tätäkin ylemmäksi tulisi sijoittaa yhteiskunnan 

toimintojen kannalta tärkeät rakennukset ja ympäristölle vaaraa aiheuttavat rakenteet 

tai toiminnot. 

LIITE 2. 

TULVALAUSUNTO



3 TAVOITERAPORTTI 

3.1 TAVOITEASETTELU 

Karhusaaren alueen kaavoituksen pohjaksi laadittiin yleissuunnitelmavaihtoehtoja, 

joista kaupunginhallitus valitsi vaihtoehdon VE5 osayleiskaavan tarkistuksen pohjaksi. 

Osayleiskaavan tavoitteet on johdettu yleissuunnitelman pohjalta. Lisäksi tavoiteasettelussa 

on huomioitu valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, voimassa oleva 

seutukaava ja vahvistamiskäsittelyssä oleva maakuntakaava. 

3.1.1 Yleissuunnitelmavaihtoehdot VE 0…4 - 18.6.2008 

Karhusaaren alueelta laadittiin aluksi neljä yleissuunnitelmavaihtoehtoa, joissa tutkittiin 

voimalaitosja satama-aluetta ympäröivien alueiden käyttöä teollisuuteen ja lomaasutukseen/asutukseen 

siinä tapauksessa, että alueelle sijoitettaisiin golf-kenttä ja/tai 

kylpylä sekä ilman golfkenttää/kylpylää. Lisäksi esitettiin vaihtoehtoja satama-, voimalaitos- 

ja teollisuusalueiden ympärille jätettävien suojavyöhykkeiden laajuudesta 

sekä satamaan johtavan kadun ja radan linjauksista. Pienemmät suojavyöhykkeet johtavat 

lupakäsittelyssä tiukempiin toiminnalle asetettaviin rajoituksiin. Vertailukohtana 

vaihtoehdoille on esitetty myös 0-vaihtoehto, jossa kuvataan nykyinen rakennettu tilanne 

sekä voimassa olevan asemakaavan uudet rakentamisalueet. 

KUVA 14. 

YLEISSUUNNITELMAVAIHTOEHDOISSA VE 0…4 KÄYTETYT MER- 

KINNÄT



VE 0 – nykytilanne 

- asuinalueet ja loma-asuntojen alueet nykytilanteen mukaisesti 

- voimalaitos-, teollisuus- ja satama-alueet nykyisen asemakaavan mukaisesti 

- rata ja uusi satamaan johtava katu nykyisen asemakaavan mukaisesti 

- asemakaavan mukaista katua toteuttamatta n.1050m 

KUVA 15. 

YLEISSUUNNITELMAVAIHTOEHTO VE0 -NYKYTILANNE



VE 1 – 18 ratainen golf + kylpylä 

- matkailupalveluiden alueita (lomaosakkeita, asuntovaunualueita yms. varten) 

- vähäiset laajennukset satamalle ja teollisuudelle 

- ei uusia yksityisiä loma-asuntoalueita (RA) 

- loma-asumiskäytöstä poistuvilla alueilla 11 mökkiä 

- satamaan johtava rata ja katu teollisuus- ja voimala-alueiden välissä, kadun pääsuunta 

satamaan 

- uimarannan 

pysäköinti 

Skatantien 

länsipuolella 

- viheryhteys alueen 

läpi paikoin hyvin 

kapea 

- uutta katua n. 

2000m 

KUVA 16. 

YLEISSUUNNITELMAVAIHTOEHTO VE1



VE 2 – asuminen + teollisuus 

- ei golfkenttää, ei kylpylää 

- uusia pientaloalueita ja teollisuutta 

- lisäksi leirintäalueen laajennus sekä vähäisesti uutta yksityistä loma-asumista 

- myös satamalle vähäinen laajennus 

- loma-asumiskäytöstä poistuvilla alueilla 11 mökkiä 

- satamaan johtava katu teollisuusalueen pohjoispuolella, pääsuunta voimalalle 

- rata teollisuus- ja 

voimala-alueiden 

välissä 

- uimarannan 

pysäköinti 

Skatantien 



läpi kauttaaltaan 

leveä (> 200 m) 

- uutta katua n.1750 m 

KUVA 17. 

YLEISSUUNNITELMAVAIHTOEHTO VE2



VE 3 – 9-ratainen golf + kylpylä 

- matkailupalveluiden alueita (lomaosakkeita, asuntovaunualueita yms. varten) 

- merkittävät laajennukset teollisuusalueille ja satamalle 

- uusia asuinalueita vähäisesti, ei uusia yksityisiä loma-asuntoalueita (RA) 

- nykyiset loma-asutusalueet voimalaitos-, teollisuus- ja satama-alueiden läheisyydessä 

virkistysalueiksi (loma-asumiskäytöstä poistuvilla alueilla 25 mökkiä) 

- satamaan johtava rata ja katu teollisuusalueen pohjoispuolella, kadun pääsuunta 

voimalalle 

- Skatantien 

pohjoispään uusi 

linjaus, kylpylä ja 

uimarannan 

pysäköinti tien 

rannan puolella, 

vanhasta 

tieosuudesta 

viihtyisä 

rantabulevardi ja 

kevyen liikenteen 

yhteys 


läpi pääosin 

kohtuullisen leveä 

- uutta katua n.2200m 

KUVA 18. YLEISSUUNNITELMAVAIHTOEHTO VE 3



VE 4 – 9 ratainen golf + asuminen 

- ei kylpylää, ei uusia yksityisiä loma-asuntoalueita (RA) 

- merkittävät laajennukset teollisuusalueille ja satamalle 

- vähäisesti matkailupalveluiden alueita (lomaosakkeita, asuntovaunualueita yms.) 

- nykyiset loma-asutusalueet voimalaitos-, teollisuus- ja satama-alueiden läheisyydessä 

virkistysalueiksi (loma-asumiskäytöstä poistuvilla alueilla 25 mökkiä) 

- satamaan johtava rata ja katu teollisuusalueen pohjoispuolella, kadun pääsuunta 

voimalalle 

- uimarannan 

pysäköinti 

Skatantien 



läpi pääosin 

kohtuullisen leveä 

- uutta katua n. 

1750m 

KUVA 19. YLEISSUUNNITELMAVAIHTOEHTO VE 4



3.1.2 Yleissuunnitelmavaihtoehto VE 5 - 9.9.2008 

Yleissuunnitelmavaihtoehdoista VE 0…4 kaupungilta saatujen kommenttien pohjalta 

laadittiin vielä teollisuus-, voimalaitosja satamatoimintaa painottava vaihtoehto 5, 

jossa alueelle ei osoiteta golfrataa, eikä kylpylää. 

VE 5 – voimala + satama + teollisuus 

- muita vaihtoehtoja suuremmat teollisuusalueiden laajennukset 

- voimalaitosalueeseen liitetty muiden laajennusalueiden lisäksi myös niemeke Storvikenin 

länsipuolella voimalaitoksen sisäiseen virkistykseen ja loma-asumiseen 

- satama-alueen laajennus sama, kuin vaihtoehdoissa VE 3 ja VE 4 

- lisäksi uusia asuinalueita ja muita vaihtoehtoja enemmän uutta yksityistä lomaasumista 

Skatantien varressa 

- matkailutoimintojen laajennus leirintäalueen vieressä 

- loma-asumiskäytöstä poistuvilla alueilla 25 mökkiä, loma-asutusta ei jää 200 m lähemmäs 

teollisuus- ja satama-alueista 

- satamaan johtava katu ja rata teollisuusalueen pohjoispuolella, kadun pääsuunta 

voimalalle 

- viheryhteys alueen läpi kauttaaltaan leveä (> 200 m) 

- uutta katua n.1600 m 

- Muita uusia asioita aiempiin vaihtoehtoihin verrattuna: 

o lisätty virkistysaluekaistale Skatantien ja rannan välille lomaasutuksen 

keskelle 

o lisätty ohjeellinen kaasujohdon linjaus ja nykyiset vesijohtolinjat 

o 

o 

o 

lisätty tulva-alueen rajaus 

Pohjanmaan museon valitsemat maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat 

rakennuskulttuurikohteet näytetty (muut inventointikohteet 

poistettu) 

tarkistettu luontokohteiden rajaukset valmiin luontoselvityksen mukaisiksi 

KUVA 20. 

YLEISSUUNNITELMAVAIHTOEHTO VE 5 - HAVAINNEKUVA



KUVA 21. 

YLEISSUUNNITELMAVAIHTOEHTO VE5 (Pohjakartta © Maanmittauslaitos 

lupanro 138/MML/09)



3.1.3 Viranomaisneuvottelu 19.8.2008 

Viranomaisneuvottelu 19.8.2008 järjestettiin Karhusaaren asemakaavoituksen aloitusvaiheessa. 

Neuvottelussa tarkasteltiin valmistuneita yleissuunnitelmavaihtoehtoja ja 

arvioitiin kaavoituksen suunnittelualuerajausta, lähtökohtia ja alustavia tavoitteita. 

Viranomaisten kannanotot 

Pohjanmaan liitto edellytti maakuntakaavaehdotuksen merkintöjen huomioimista 

yleiskaavassa. Pohjanmaan liiton mukaan alueelle ei ehkä ole syytä osoittaa kovin 

montaa toimintaa ristiriitojen välttämiseksi teollisuuden ja asumisen välillä. Voimalaitos- 

ja tuulivoimalatoiminnat tulisi suunnitella niin, että aiheutuvat riskit minimoidaan. 

Tiehallinnon mukaan kevyen liikenteen tarpeet alueella tulee selvittää ja liikenteellisiä 

vaikutuksia tulee arvioida 6620-tiellä 8-tielle asti. 

Pohjanmaan museon mukaan kulttuuriympäristöselvitys on huolella tehty. Museo on 

aloittanut kohteiden arvottamisen. Sr-kohteita on pääosin Skatanilla, joka maakunnallisesti 

merkittävä alue. 

Merenkulkulaitoksen mukaan selvitteillä on väylän syventäminen. Asemakaavan tulee 

mahdollistaa teknisten turvalaitteiden säilyttäminen, rakentaminen ja ylläpito. 

Länsi-Suomen ympäristökeskus edellytti riittävien suoja-alueiden jättämistä sataman 

ja voimalaitosalueen ympärille melu- ja pölyhaittojen vuoksi. Asutusta ei tule 

tuoda voimalaitosalueen lähelle. Ympäristökeskus toi myös esille, että PVO:n pitkän 

aikavälin suunnitelmissa oleva sähköteholtaan 700 MW:n hiilivoimala on kokoluokaltaan 

valtava laitos verrattuna nykyiseen 240 MW:n laitokseen. Hankevaihtoehtoina 

selvitetään vielä neljää paikkakuntaa. Karhusaareen sijoitettuna hanke aiheuttaa myös 

satamatoimintojen kehittämistarvetta. 

Ympäristökeskus edellytti, että myös poikkeustilanteiden vedenotto ja veden riittävyys 

huomioidaan. Koska alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on hyvä, kun voidaan 

yleissuunnitelman pohjalta arvioida vaikutuksia mm. liikenteeseen. Asemakaavassa 

tulisi määritellä myös satama-alueen rakennusoikeudet. Ympäristökeskus nosti 

myös esille täydennystarpeita luontoselvitykseen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. 

Suunnittelualue rajautuu NATURA-alueeseen, minkä johdosta on suunnittelun 

kuluessa arvioitava, onko suunnitellulla maankäytöllä, kuten teollisuuden laajentamisella 

vaikutuksia siihen. 

LIITE 3. VIRANOMAISNEUVOTTELUN MUISTIO 19.8.2008 

3.1.4 Kaupunginhallitus 20.11.2008 

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 20.11.2008, että laadittu yleissuunnitelmavaihtoehto 

VE 5 otetaan osayleiskaavatarkistuksen pohjaksi. Lisäksi kaupunginhallitus 

edellytti jatkokaavoituksessa huomioon otettavaksi, että Karhusaarenkadun/ Karhusaarentien 

risteyksen pohjoispuoleinen teollisuusalue sijaitsee lähellä asuinalueita ja 

saattaa aiheuttaa haittaa asukkaille.



3.2 YLEISTAVOITTEET 

3.2.1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyt tavoitteet 

Osayleiskaavoitusta varten laaditussa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on esitetty 

osayleiskaavalle asetetut yleistavoitteet, jotka on johdettu kaavoituksen pohjaksi 

valitusta yleissuunnitelmavaihtoehdosta. 

Tavoitteena on laatia Karhusaareen oikeusvaikutteinen osayleiskaava alueen asemakaavoituksen 

ohjaamiseksi. Tavoitteena on laajentaa satama-, voimalaitosja teollisuusalueita 

sekä lisätä asumista ja loma-asumista alueella huomioiden riittävät suojavyöhykkeet 

ja alueen virkistyskäyttöarvot. Osayleiskaavaa ei ole tarkoitus käyttää 

MRL:n 72 §:n mukaisesti rantarakentamisen perusteena. 

Kaavoituksessa huomioidaan seuraavat hankkeet: 

- Pohjolan Voiman hanke voimalaitoksen öljykattilan korvaamiseksi monipolttoainekattilalla 

- PVO:n merituulipuistohanke voimalaitosalueelle sekä Karhusaaren länsi- ja 

lounaispuolisille merialueille 

- PVO:n pitkän tähtäyksen hanke uuden PVO700-hiilivoimalan rakentamiseksi 

- Kaupungin satamahanke 

3.2.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 

Yleiskaavalla pyritään toteuttamaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joista 

tätä kaavaa koskevat: 

- Toimiva aluerakenne 

- Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 

- Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 

- Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 

3.2.3 Seutukaavasta ja maakuntakaavasta johdetut tavoitteet 

Pohjanmaan maakunnan alueella on voimassa Vaasan rannikkoseudun seutukaava siihen 

asti, kun maakuntakaava on vahvistettu. Seutukaava on huomioitava osayleiskaavaa 

laadittaessa. Ympäristöministeriön vahvistamista odottava maakuntakaava ei toistaiseksi 

ole voimassa, mutta sen sisältö on jo syytä huomioida osayleiskaavan laadinnassa. 

Seutukaavan ja maakuntakaavan osayleiskaava-aluetta koskevat merkinnät on 

esitetty kohdassa 2.2.2 Seutukaava ja maakuntakaava. 

3.3 SUUNNITTELUTAVOITTEET 

3.3.1 Asemakaavoituksen ohjaaminen 

- Yleiskaavalla määritellään maankäytön päälinjaukset, eri toiminnoille sopivat 

alueet ja yhteydet 

- Yleiskaavalla ohjataan uusien asemakaavojen laatimista ja olemassa olevien 

asemakaavojen muuttamista alueella 

3.3.2 Kaupungin satama 

- Satamatoimintojen laajentamistarpeisiin pyritään osoittamaan riittävät maaja 

vesialueet sekä toimivat liikenneyhteydet



3.3.3 Energiahuolto 

3.3.4 Teollisuusalueet 

3.3.5 Asuminen 


- Pohjolan Voiman valtakunnan tasolla merkittävän energiantuotantotoiminnan 

kehittämistarpeisiin pyritään osoittamaan riittävät maaja vesialueet sekä 

toimivat liikenneyhteydet 

- varataan riittävät johtoalueet sähkönsiirtoverkostoa varten 

- osoitetaan maakuntakaavassa esitetylle maakaasujohdolle ohjeellinen linjaus 

- Satama- ja voimalaitosalueiden läheisyyteen pyritään osoittamaan nykyisessä 

yleiskaavassa esitettyä enemmän teollisuusalueita sekä toimivat liikenneyhteydet 

niiden tarpeisiin 

- Skatantien pohjoisosaan pyritään osoittamaan uusia asemakaavoitettavaksi 

tarkoitettuja alueita pientaloasutukseen 

- Skatantien varteen pyritään osoittamaan uusia asemakaavoitettavaksi tarkoitettuja 

alueita loma-asutukseen 

3.3.7 Suojavyöhykkeet ja asuinympäristön laatu 

- Asuinympäristön laatu ja satama-, teollisuus- ja voimalaitostoimintojen harjoittamismahdollisuudet 

pyritään turvaamaan jättämällä asuin- ja lomaasuinalueiden 

ympärille riittävät suojavyöhykkeet satama-, teollisuus- ja 

voimalaitosalueita vasten 

- Nykyinen vuokratonteilla sijaitseva loma-asutus osoitetaan poistuvaksi satama-, 

teollisuus- ja voimalaitosalueiden läheisyydestä 

- Asuinympäristön laatu nykyisillä asuinalueilla pyritään turvaamaan sallimalla 

asuinalueiden lähimmille teollisuusalueille ainoastaan ympäristöhäiriötä 

aiheuttamatonta teollisuustoimintaa sekä antamalla tarpeellisia suunnittelumääräyksiä 

asuin- ja loma-asuntoalueiden huomioimisesta voimalaitos-, 

satama- ja teollisuusalueille sijoitettavissa hankkeissa. 

3.3.8 Virkistys ja matkailu 

- yleiskaavassa pyritään osoittamaan alueen läpi Blåbärsskogenista Björkskärsuddeniin 

ulottuva yhtenäinen viheryhteys ja ohjeellinen ulkoilureitti 

- uusi rakentaminen pyritään sijoittamaan keskitetysti olemassa olevien rakennusalueiden 

yhteyteen niin, että yhtenäisiä metsäalueita jää riittävästi 

virkistyskäyttöön 

- pyritään osoittamaan rantaan ulottuvia viheralueyhteyksiä Kaislalahdentien 

ja Skatantien varsille 

- Björkskärsuddenin alue pyritään osoittamaan kokonaisuudessaan virkistysalueena 

- täydentyvien loma-asuinalueiden ja asuinalueiden läheisyyteen pyritään 

osoittamaan yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitettuja ranta-alueita 

- suunnittelualueen vieressä sijaitsevan Bockholmenin leirintä- ja uimarantaalueen 

matkailullista kehittämistä pyritään edistämään osoittamalla alueen 

viereen matkailupalveluiden aluetta



3.3.9 Kulttuuriympäristö ja -maisema 

3.3.10 Luonnonympäristö 

- yleiskaavassa pyritään edistämään arvokkaiden rakennuskulttuurikohteiden 

ja -kokonaisuuksien säilymistä osoittamalla arvokkaat kohteet ja alueet sekä 

antamalla niiden säilyttämiseksi asemakaavoitusta ohjaavia suunnittelumääräyksiä 

- Pyritään edistämään arvokkaiden luontokohteiden säilymistä osoittamalla 

luontoselvityksessä arvokkaiksi nostetut kohteet informaatioluonteisilla rajauksilla 

ja suuntaamalla rakentaminen mahdollisuuksien mukaan arvokkaiden 

kohteiden ulkopuolelle 

- Suunnittelualueen lähellä sijaitsevien Natura-alueiden läheisyyteen ei osoiteta 

luontoarvoja vaarantavaa maankäyttöä. Annetaan tarpeellisia suunnittelumääräyksiä 

NATURA-alueen huomioimisesta voimalaitos-, satama- ja teollisuusalueille 

sijoittuvissa hankkeissa. 

3.3.11 Liikennejärjestelyjen ja turvallisuuden kehittäminen 

- Satama-, voimalaitosja teollisuustoimintoja varten pyritään osoittamaan 

toimivat tieliikenneyhteydet sekä tulevaisuuden varaus rautatietä varten 

- Karhusaarenkadulle pyritään osoittamaan jatkolinja Skataan. 

- Pyritään kehittämään kevyen liikenteen yhteyksiä asuinalueilta sekä satama-, 

teollisuus- ja voimala-alueilta kaupunkikeskustaan 

- pyritään linjaamaan Skatantie kauemmas leirintäalueesta, niin että uimarannan 

pysäköintialue ja matkailupalveluiden laajentumisalue mahtuvat tien ja 

rannan väliin 

- Huomioidaan rannan läheisyyteen rakennettaessa alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet 

tulvien kannalta 

3.3.12 Yhdyskuntarakenne ja -talous 

- pyritään eheään yhdyskuntarakenteeseen osoittamalla uusi asuinrakentaminen 

pääosin keskustaajaman läheisyyteen 

- pyritään hyödyntämään nykyisiä tieyhteyksiä ja kunnallistekniikkaa 

- pyritään edistämään alueen liittämistä kunnalliseen viemäriverkostoon 

osoittamalla alueelle riittävästi täydentävää rakentamista



4 OSAYLEISKAAVAN VALMISTELU 

4.1 OSAYLEISKAAVALUONNOS 17.12.2008 

Kuvassa 22 on esitetty kaavan valmisteluvaiheessa nähtävillä ollut osayleiskaavaluonnos 

17.12.2008. Kaavaluonnosta on laadittu aikaisemmin esitetyn yleissuunnitelman, 

yleiskaavalle asetettujen tavoitteiden ja sidosryhmäpalautteen pohjalta. Seuraavassa on 

esitetty tärkeimmät luonnoksen periaatteet. 

KUVA 22. 

LUONNOS 17.12.2008 (Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro 

138/MML/09) 

Asuminen 

Uusia asemakaavoitettaviksi tarkoitettuja asuinalueita on osoitettu alueen pohjoisosaan 

keskustaajaman yhteyteen sekä Skatantien varteen. Skatanin olemassa oleva 

asutus on merkitty kyläalueena.



Teollisuus 

Teollisuusalueita on esitetty n. 16 ha sataman ja voimalaitosalueen ympäristöön ja teollisuuden 

laajentumiselle asemakaavoitettavaksi tarkoitettuja alueita yhteensä 

n. 51 ha Karhusaarentien ja Karhusaarenkadun varteen. 

Virkistys 

Virkistykseen on osoitettu nykyiset virkistys- ja ulkoilualueet sekä uusia alueita rantaan 

ja uusien asuinalueiden yhteyteen. Keskustaajaman Blåbärsskogenin ulkoilualueelta 

on osoitettu viheryhteystarve Björkskärsuddenille. 

Liikennealueet 

Liikennealueena on osoitettu satama-alue, Skatanin venevalkamat ja leirintäalueen pysäköintialue. 

Loma-asuminen 

Luonnoksessa on osoitettu nykyisten loma-asuntojen alueet, lukuun ottamatta voimalaitoksen 

läheisimpiä alueita Källvikenin rannalla sekä voimalaitosalueen eteläpuolella. 

Skatantien varteen on lisäksi osoitettu nykyistä loma-asutusta täydentäviä uusia 

loma-asuntojen alueita. 

Erityisalueet 

Erityisalueina on osoitettu jätevedenpuhdistamon alue, PVO-Lämpövoiman alue ja sille 

varatut laajennusalueet, tuulivoimaloiden rakentamiseen tarkoitettu alue, sähkölinjojen 

johtoalue sekä suojaviheralue Skatanin asutusta vasten. 

Tiestö 

Karhusaarenkatua on esitetty jatkettavaksi etelään Skataniin asti. Kadun jatkolle on 

esitetty vaihtoehtoina kaksi ohjeellista uutta linjausta. Uutena tieyhteytenä on osoitettu 

yhteys Karhusaarenkadulta teollisuusalueen poikki satamaan ja Karhusaarentieltä 

Kaislalahdentielle. Teollisuusalueen poikki esitetty yhteys on osoitettu pääosin myös 

voimassa olevassa asemakaavassa Syväsatamankatu-nimisenä katuyhteytenä. Sähkölinjojen 

johtoalueen itäreunaan on esitetty ohjeellinen uusi rautatien linjaus satamaalueelle. 

Kulttuuri- ja luonnonympäristö 

Maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen ympäristö sekä arvokkaat luonnonympäristö- 

ja kulttuurihistorialliset kohteet on huomioitu luonnoksessa. 

4.1.1 Mielipiteen kuuleminen kaavaluonnoksesta 

Yleiskaavaluonnoksen nähtävillä olo 19.1.–2.2.2009 

Kaavaluonnoksen nähtävillä olon aikana saaduissa mielipiteissä otettiin kantaa mm.: 

- VL-merkintöihin 

- vaadittiin rautatien ja kadun siirtämistä kauemmas Källvikenin lomaasuntoalueesta 

ja melunsuojausta Källvikenin loma-asuntoaluetta vasten 

- Kaislalahdentien yhteyden säästämistä etelään kuntoilureittinä 

- vuokratontilla olevien loma-asuntojen rakennuspaikkojen säilyttämistä ja Källvikenin 

VL-alueen muuttamista RA-alueeksi. 

Kaavaluonnoksesta saaduissa lausunnoissa esitettiin lisäksi mm.: 

Yleistä: 

- nähtävilläoloajan oltava pitempi 

- selvitykset sekä suomeksi että ruotsiksi 

- kunnallinen viemäriverkosto ulotettava koko Karhusaaren alueelle ja viemärivaraus 

merkittävä yleiskaavaan



- talousveden saanti normaalikäytössä ja mahdollisissa kriisitilanteissa varmistettava 

- Karhusaarentien ja Skatantien väliin suunniteltua teollisuusaluetta (TY) pitää kaventaa 

itäpuolelta 

- riittävät suojavyöhykkeet asutuksen ja loma-asutuksen sekä teollisuus- ja energiantuotantoalueiden 

välille melu-, savu-, pöly- ja muiden haittojen huomioimiseksi 

- selvitettävä tarvitaanko suojavyöhykkeitä teollisuusalueita vasten 

Luonto: 

- luonto- ja liito-oravaselvitysten täydentämistä mm. oikeaan aikaan tehdyillä inventoinneilla 

kasvillisuuden, linnuston ja eläimistön osalta 

- liito-oravaesiintymien huomioiminen Skatavikenin pohjoispuolella ja puhdistamon 

eteläpuolella 

- Skatantien varren ja RM-alueen puuston säilyttämistä koskemattomana ja RMalueen 

siirtämistä LP-alueen länsipuolelle 

- Skatanmetsän ja koko Björkskärsuddenin suojelemista ja vaellusreittien merkitsemistä 

maastoon. 

- uudet RA-alueet olemassa olevien RA-alueiden yhteyteen 

- viheryhteystarve etelä-pohjoissuuntaisesti myös voimalinja-alueen länsipuolelle 

- AO-alueet pois ja Skatantien linjaus säilytetään nykyisellä reitillään 

- satama-alue pois Natura-alueelta 

- Korkeasaarentien eteläpuolella kulkevan vanha tien/polun merkitsemistä luo-2- 

alueeksi 

- PVO:n voimalalle, tuulivoimalalle ja kaupungin satamalle laadittujen ympäristövaikutusten 

arviointien oltava osayleiskaavan perustana ja yleiskaavassa otettava 

kantaa vaikutuksiin, joita nämä eri hankkeet aiheuttavat kaavoitukselle. 

- kaavoituksessa selvitettävä, onko sataman ja voimalatoiminnan laajennuksella 

sekä tuulivoiman sijoittamisella haitallisia vaikutuksia Natura-alueen luonnonarvoihin 

ja tarvitaanko luonnonsuojelulain 65 §:n mukaista vaikutustenarviointia 

Seutukaava/maakuntakaava: 

- seutukaava voimassa kunnes maakuntakaava vahvistetaan. Osayleiskaava-alue on 

seutukaavassa osoitettu palvelu- ja satamatoimintojen alueeksi sekä virkistykseen 

ja Skatan esitetty kulttuurimaisema-alueena. Seutukaavan virkistysaluevarauksia 

on päivitetty maakuntakaavassa. Suunnittelun lähtötietoihin lisättävä voimassa 

olevat virkistysalueiden rajaukset 

- vaihemaakuntakaavan 2 (energia) laatiminen aloitettu 

- valtakunnallisten maankäytön 13.11.2008 tarkistettujen tavoitteiden oltava 

osayleiskaavan perustana 

Kulttuuriympäristö ja rakennettu ympäristö: 

- suosituksena suojelukohteille sr sekä arvokkaille ympäristöille sk ja s merkitään 

määräyksiin vaatimus MRL § 127:n mukaisesta purkuluvasta 

- uudisrakennukset ja korjaukset pitää sovittaa ympäristöön 

- pohjoisosassa teollisuudelle ja sähkölinjoille varatut alueet voivat uhata rakennettua 

ympäristöä 

- suunnittelussa otettava huomioon arkeologisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat 

alueet ja kohteet, sisäsaariston virkistysmahdollisuudet ja alueen merenkulkuperinteet 

- kaavaselostuksen, -merkintöjen ja -määräysten täydentäminen vedenalaisen kulttuuriperinnön 

ja voimajohtojen osalta. Johtoalueille esitetty tarkennetut rakennusrajat 

- M-Real Oyj:ltä ja Etelä-Pohjanmaan Alueverkko Oy:ltä pyydettävä erilliset lausunnot 

omistamiensa 110 kV:n voimajohtojen osalta 

Liikenne: 

- uusien toimintojen aiheuttamat liikennemäärät arvioitava



Teollisuus, voimala ja muut toiminnot: 

- uudet teollisuusalueet (T ja TY), asuntoalueet ja voimalaitoksen laajennushankkeet 

tulee asemakaavoittaa 

- voimala- ja tuulivoimala-alue merkinnällä EN tai pistekatkoviivalla tv-alueeksi. 

Satama-alueelle LS-1 saa myös sijoittaa tuulivoimalan, tv-osa-aluemerkinnällä 

- voimalaa ja satamaa ei tule esittää samalle alueelle vain yhdellä merkinnällä. Selvitettävä 

onko turvallista osoittaa loma-asuntoja voimalan alueelle, mikäli ei, loma-asunnot 

osoitettava kartalla osa-alueena voimala-alueen sisällä. 

LIITE 4. 

KOOSTE LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ 

4.1.2 Mielipiteiden käsittely 

Tekninen lautakunta 25.5.2009, kaupunginhallitus 22.6.2009 

Tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus käsittelivät yleiskaavaluonnoksen nähtävillä 

olon aikana saatuja mielipiteitä ja lausuntoja kokouksessaan ja päättivät, että osayleiskaavaehdotuksessa 

huomioidaan mahdollisuuksien mukaan luonnoksesta saadut kommentit 

ja lausunnot ja virheellisyydet korjataan. Lisäksi kaupunginhallitus päätti muuttaa 

ohjeellisen maakaasuputken pohjoispuolelle esitetyt RA-alueet Skatantien varressa 

AO-alueiksi.



5 OSAYLEISKAAVA 

5.1 OSAYLEISKAAVARATKAISUN PERUSTELUT 

Osayleiskaava on laadittu 17.12.2008 päivätyn luonnoksen ja sen pohjalta saatujen 

kannanottojen ja arvioitujen vaikutusten perusteella. 

5.1.1 Luonnoksen 17.12.2008 jälkeen tehdyt merkittävimmät muutokset ja niiden perustelut 

Luonnoksessa 17.12.2008 Skatantien varteen Korkeasaaren kohdalle esitettyjä lomaasuntojen 

alueita (RA) on osayleiskaavaehdotuksessa muutettu erillispientalojen alueiksi 

(AO). Lisääntyvän asutuksen virkistystarpeisiin on AO-alueiden yhteyteen merkitty 

uusi venevalkama-alue Högholmsundetin rantaan. 

Skatauddenin alueelle Skatantien pohjoispuolelle osoitettu loma-asuntojen alue on 

poistettu Skatanmetsän säästämiseksi virkistyskäytössä. Loma-asuntoaluetta on lisätty 

Skatantien ja rannan väliin yhdistämällä kaakkoisosan loma-asuntoalueet yhtenäiseksi 

alueeksi. Alueen vieressä kulkevan puron varren (luo-1) luonto-ja virkistysarvojen 

turvaamiseksi on puron länsipuoleinen loma-asuntoalue rajattu hieman kauemmas purosta. 

Källvikenin etelärannan loma-asuntoalueet on muutettu suojaviheralueiksi, koska niille 

aiheutuu loma-asutuksen ohjearvot ylittäviä meluhaittoja alueelle suunnitelluista 

voimalaitos-, satama- ja teollisuustoiminnasta. Källvikenin itärannan lomaasuntoalueen 

eteläisin osa on muutettu lähivirkistysalueeksi (VL), koska suunnitellusta 

voimalaitostoiminnan kehittämisestä aiheutuva yömelu ylittää loma-asutukselle sallitun 

ohjearvon. Bredskäretin loma-asuntoalueen läpi on osoitettu virkistysalueyhteys 

(VL) Kaislalahdentieltä Källvikenille. 

Björkskäretin alueen virkistysaluemerkintään (VL-1) on lisätty suunnittelumääräys, 

jonka mukaan suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota alueen luonnon kulutuskestävyyteen 

ja ulkoilun ohjaamiseen. 

Sataman pohjoisin ranta-alue on liitetty teollisuus- ja varastoalueeseen (T-1). Voimalaitoksen 

(ET-1) ja tuulivoimaloiden rakentamiseen tarkoitetut (ET-2) alueet on yhdistetty 

energiahuollon alueeksi (EN-1), jolla sallitaan energian tuottaminen poltettavien 

aineiden lisäksi myös tuulivoimaloilla. Satama-alueelle (LS-1) on osoitettu alueen osa, 

jolle saa sijoittaa tuulivoimaloita ja alueen osa, joka on tarkoitettu voimalaitoksen 

käyttöön. 

NATURA-alueelle ja loma-asutukselle aiheutuvien häiriöiden rajoittamiseksi on EN- 

1-, LS-1- ja T-1-alueiden merkintöihin lisätty määräys, jonka mukaan alueelle ei saa 

sijoittaa sellaista rakentamista tai toimintaa, joka vaarantaa NATURA-alueen luontoarvojen 

säilymisen. Lisäksi merkintöihin on lisätty määräys, jonka mukaan näille alueille 

sijoitettavista toiminnoista aiheutuva yhteismelu ei saa osayleiskaavassa osoitetuilla 

loma-asuntoalueilla ylittää päiväohjearvoa 45 dBA tai yöohjearvoa 40 dBA. 

Mahdollisten vedenalaisten muinaisjäännösten turvaamiseksi EN-1- ja LS-1-alueiden 

merkintöihin on lisätty määräys, jonka mukaan ennen alueella tehtäviä vesirakennustöitä 

on oltava yhteydessä Museovirastoon, jotta vedenalaisten muinaisjäännösten inventoinnin 

tarve voidaan arvioida.



Karhusaarenkadun ja Karhusaarentien varteen osoitettuja teollisuusalueita (TY) on 

kavennettu vähäisesti laajemman virkistysaluevyöhykkeen jättämiseksi teollisuusalueiden 

ja nykyisten asuinalueiden väliin. 

Luo-aluemerkintöjen luokituksiin on tehty luontoselvityksen täydennyksissä esiin tulleet 

tarkennukset. Rakennuskulttuurikohteista on tarkistetussa kaavaluonnoksessa 

poistettu sr-2/85, joka sijoittuu voimalaitoksen ja sataman melualueelle. 

Tie- ja katumerkintöjen luokitusta on tarkennettu. Osayleiskaava-alueen rajausta on 

suoristettu vesialueen osalta. Aluemuutokset ovat vähäisiä. 

5.2 MITOITUS 


Kristiinankaupungin kokonaispinta-ala on 809 km² ja asukasmäärä 7262 henkilöä 

(31.12.2008). Skatan alueella asuu vakituisesti 15 henkilöä. 

Kristiinankaupungin merkittävimmät elinkeinot ovat matkailu- ja palveluelinkeinot 

(63 %) teollisuus ja valmistus (25 %) sekä maaja metsätalous (12 %). Kaupungin 

alueella on noin 600 yritystä. (Lähde: Monipolttoainekattilahankkeen YVA-selostus 

2009) 

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Kristiinankaupungin kokonaisväkimäärä 

laskee vuoteen 2040 mennessä 6100 asukkaaseen. Yleiskaavan toteutuessa Karhusaaren 

alueelle muodostuu merkittävä määrä uusia työpaikkoja, minkä johdosta alueen 

läheisyydessä tulee varautua myös asuntotonttien kysynnän kasvuun. 

Yleiskaavassa on esitetty nykyiseen keskusta-asutukseen liittyviä uusia asemakaavoitettavia 

pientaloalueita noin 10 ha. Lisäksi Skatantien varren loma-asutuksen alueita 

on esitetty muutettavaksi vakituisen asumisen alueiksi yhteensä 16 loma-asunnon 

osalta. Mikäli uusille alueille kaavoitetaan väljiä, n. 1500-1800 m 2 pientalotontteja, 

muodostuu tonttitiheydeksi n. 5 tonttia /ha ja uusien tonttien kokonaismääräksi n. 50. 

Asukastiheydellä 3 asukasta/asunto yleiskaavaratkaisu mahdollistaa suunnittelualueelle 

noin 150 asukkaan lisäyksen. Skatan kyläasutuksen laajentamiseen ei kaavassa ole 

osoitettu alueita. 


Suunnittelualueella on 250 loma-asukasta. Skatantien eteläosan alueelle on osoitettu 

asemakaavoitettavaksi tarkoitettua uutta loma-asuntojen aluetta yhteensä n. 8 ha, josta 

tonttitiheydellä 4,5 tonttia/ha muodostuu 36 uutta tonttia. Loma-asuntokäytöstä poistuu 

Källvikenin alueella 22 vuokratontilla sijaitsevan loma-asunnon alueet. Näin ollen 

loma-asutuksen lisäys alueella on n. 14 tonttia. Tonttimäärä on suuntaa-antava, koska 

loma-asumiseen osoitetuille alueille voidaan asemakaavoittaa tehokkaampaakin lomaasutusta, 

esim. rivitalotyyppisiä lomaosakeasuntoja. 


Teollisuuden laajentumiselle on esitetty alueita yhteensä n. 19 ha voimalaitosalueen 

pohjoispuolelle. Lisäksi Karhusaarentien varteen on esitetty n. 50 ha:n alueet ympäristöhäiriöitä 

tuottamatonta teollisuutta varten osittain aiemman yleiskaavan mukaisesti 

ja osittain muuttamalla voimassa olevan asemakaavan retkeilypalvelujen aluetta teollisuusalueeksi 

voimalaitosalueen ympäristössä. Alueet on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi.



5.2.4 Työpaikat 

Kaavan toteutuessa työpaikkamäärä kasvaa teollisuusalueilla sekä voimalaitoksen ja 

sataman ympäristössä. Muodostuvien työpaikkojen määrä voi vaihdella merkittävästi 

riippuen alueelle hakeutuvan teollisuustoiminnan tuotantosuunnasta ja voimalaitoksen 

toimintojen kehittymisestä. 

5.3 ALUEIDEN KÄYTTÖ OSAYLEISKAAVASSA 


AO 

Keskustan asutukseen liittyen suunnittelualueen pohjoisosaan, Skatantien molemmin 

puolin on osoitettu uusia erillispientalojen alueita yhteensä n. 18,3 ha. Lisärakentaminen 

alueelle edellyttää asemakaavoitusta. 

AT 

Skatanin keskeisin kyläalue on osayleiskaavassa esitetty kyläalueena merkinnällä AT. 

Lisärakentaminen alueelle edellyttää asemakaavoitusta. Alue sisältyy Skatan kulttuuriympäristön 

tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaaseen 

alueeseen (sk). 


T-1 

Voimalaitosalueen pohjoispuolelle ja sataman itäpuolelle on osoitettu teollisuus- ja varastoaluetta 

noin 19,3 ha. Alueelle ei saa sijoittaa sellaista rakentamista tai toimintaa, 

joka vaarantaa NATURA-alueen luontoarvojen säilymisen. Alueelle sijoitettavista 

toiminnoista aiheutuva yhteismelu ei saa osayleiskaavassa osoitetuilla lomaasuntoalueilla 

ylittää päiväohjearvoa 45 dBA tai yöohjearvoa 40 dBA. Alueelle rakentaminen 

edellyttää asemakaavoitusta. 

OHJE: Alueelle sijoittuvien hankkeiden vaikutukset ympäristöön selvitetään tapauskohtaisesti 

hankkeiden ympäristövaikutusten arviointien ja lupaprosessien 

yhteydessä. Myös yhteisvaikutukset muiden alueen toimintojen kanssa tulee 

huomioida. 

TY 

Jätevedenpuhdistamon itäpuolelle sekä Karhusaarentien molemmin puolin voimalaitoksen 

alueen itäpuolelle on osoitettu teollisuusalueita, joilla ympäristö asettaa toiminnan 

laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueet on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. 

OHJE: Alueelle ei tule asemakaavoittaa sellaista toimintaa, josta aiheutuu merkittävää 

häiriötä lähiympäristön asutukselle, loma-asutukselle tai virkistysalueille. 

5.3.3 Virkistys 

VL, VL-1 

Lähivirkistysalueiksi on osoitettu merkinnällä VL asuntoalueiden, lomaasuntoalueiden 

ja teollisuus- sekä erityisalueiden välisiä alueita, tärkeimmät sisäiset 

viheryhteydet sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden alueita. 

Lähivirkistysalueilla sijaitsee useita mahdollisia metsälain mukaisia erityisen arvokkaita 

luontokohteita, ks. tarkemmin kohta 5.4.2.



Merkinnällä VL-1 on osoitettu koko Björkskärsuddenin alue, jolla sijaitsee mahdollisia 

metsälain mukaisia erityisen arvokkaita luontokohteita, kuten lehtolaikkuja, vähäpuustoisia 

kallioita ja soita, puronoroja, karuja kalliomännikköjä ja louhikkoa. Alueen 

suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon kulutuskestävyyteen ja ulkoilun ohjaamiseen. 

Alueella sijaitsee useita luontokohteita, ks. tarkemmin kohta 5.4.2. 

Reitit 

Lähivirkistysalueen (VL) poikki on merkitty viheryhteystarve Blåbärsskogenin alueelta 

Björkskärsträsketin alueelle. 


RA 

Merenrannassa sijaitsevat nykyiset loma-asunnon rakennuspaikat ja niihin liittyvät 

loma-asuntojen täydennysrakentamiseen soveltuvat alueet on esitetty loma-asuntojen 

alueina. Alueelle lisärakentaminen edellyttää asemakaavoitusta. 

Skatanin eteläosassa sijaitseva loma-asuntojen alue on merkitty rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti 

arvokkaaksi alueen osaksi (s), jonka arvokkaat ominaispiirteet tulee 

pyrkiä säilyttämään asemakaavoituksessa. Alueella sijaitsevat kulttuuri- ja rakennushistorialliset 

kohteet on merkitty säilytettäväksi (sr-1, sr-2). Katso tarkemmin kohdat 

5.4.3. ja 5.4.4. 

RM 

Leirintäalueen laajennusalue Skatantien länsipuolella on esitetty osayleiskaavassa 

matkailua palvelevien rakennusten alueena. Alueelle rakentaminen edellyttää asemakaavoitusta. 

5.3.5 Liikennealueet 

LS-1 

Hiilisataman alue on esitetty osayleiskaavassa satama-alueena LS-1. Alueelle voidaan 

sijoittaa myös tuulivoimaloita niille erikseen osoitetulle osa-alueelle. Alueelle rakentamisen 

tulee perustua asemakaavaan. Ennen alueella tehtäviä vesirakennustöitä on oltava 

yhteydessä Museovirastoon, jotta vedenalaisten muinaisjäännösten inventoinnin 

tarve voidaan arvioida. Alueelle ei saa sijoittaa sellaista rakentamista tai toimintaa, joka 

vaarantaa NATURA-alueen luontoarvojen säilymisen. Alueelle sijoitettavista toiminnoista 

aiheutuva yhteismelu ei saa osayleiskaavassa osoitetuilla lomaasuntoalueilla 

ylittää päiväohjearvoa 45 dBA tai yöohjearvoa 40 dBA. 




huomioida. 

Voimalaitosalueen edustalle satama-alueelle on merkitty voimalaitoksen käyttöön tarkoitettu 

satama-alueen osa (en-1) ja aallonmurtajan päälle nykyisten tuulivoimaloiden 

alue (tv). Satama-alueen poikki on merkitty laivaväylä. 

LV 

Skatanilla sijaitsevat venesatamat ja Högholmsundetin rannalle esitetty uusi venesatama 

on esitetty osayleiskaavassa venevalkamina LV. 

LP 

Leirintäalueen ja uimarannan yhteyteen on esitetty yleinen pysäköintialue LP.



5.3.6 Erityisalueet 

ET 

Jätevedenpuhdistamon alue on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueena ET. 

EN-1 

Pohjolan Voiman voimalaitosalue laajennusalueineen on merkitty energiahuollon alueena 

EN-1. Alueelle saa sijoittaa energiantuotantotoimintoja, joissa energianlähteenä 

käytetään öljyä, kivihiiltä, puuta, turvetta, kaasua tai muuta poltettavaa ainetta. Alueelle 

voidaan sijoittaa myös tuulivoimaloita. Alueelle rakentamisen tulee perustua asemakaavaan. 

Ennen alueella tehtäviä vesirakennustöitä on oltava yhteydessä Museovirastoon, 

jotta vedenalaisten muinaisjäännösten inventoinnin tarve voidaan arvioida. 

Alueelle ei saa sijoittaa sellaista rakentamista tai toimintaa, joka vaarantaa NATURAalueen 

luontoarvojen säilymisen. Alueelle sijoitettavista toiminnoista aiheutuva yhteismelu 

ei saa osayleiskaavassa osoitetuilla lomaasuntoalueilla ylittää päiväohjearvoa 

45 dBA tai yöohjearvoa 40 dBA eikä AT-, VL- tai VL-1-merkinnällä osoitetuilla 

alueilla päiväohjearvoa 55 dBA tai yöohjearvoa 50 dBA. 




huomioida. 

EV 

Voimalaitosalueen eteläosan ja Skatanin kyläasutuksen väliselle alueelle, sähkölinjojen 

johtoalueelle sekä Källvikenin etelärannalle teollisuusalueen viereen on merkitty 

suojaviheralueita EV. 

5.3.7 Vesialueet 

W 

Vesialueena on esitetty merialueita, Björkskärsträsket sekä Karhusaarenlampi. 

5.4 ERITYISPIIRTEET, KULTTUURIMAISEMA JA SUOJELUKOHTEET 

5.4.1 Muinaismuistokohteet 

Alueelta ei ole tiedossa muinaismuistoja. Ennen LS-1 ja EN-1-alueilla tehtäviä vesirakennustöitä 

on oltava yhteydessä Museovirastoon, jotta vedenalaisten muinaisjäännösten 

inventoinnin tarve voidaan arvioida. 

5.4.2 Luonnonympäristö 

Luontokohteet (luo-1, luo-2, luo-3) 

Luontoselvityksen perusteella on kaavassa osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta 

erityisen tärkeitä alueita informaatioluonteisella luo-merkinnällä. 

Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeinä alueina (luo-1) on osoitettu 

alueet, joilla sijaitsee mahdollisia metsälain 10 §:n tarkoittamia erityisen tärkeitä 

elinympäristöjä. Luo-1-alueina on osoitettu Skatanin eteläosan vaahterametsikkö, 

Karhusalmen lampi, Skataviken, Björkskäret, Björkskärsträsket, Skatanin kalliot, alueen 

itäosan tervalepikot, Björkskärsträsketiin laskeva puro sekä alueen itäosan purot ja 

niiden lähiympäristöt.



Aluerajausmerkinnällä luo-2 on esitetty Källvikenillä sijaitseva linnustoalue, joka liittyy 

pohjoispuolelta Rackletin linnustonsuojelualueeseen. 

Aluerajausmerkinnällä luo-3 on esitetty Källvikenin Bredskäretin edustan ja Björkskärsträsketin 

etelärannan merenrantaniityt. Kohteet ovat todennäköisesti liian pienialaisia 

ja rikkonaisia ollakseen luonnonsuojelulain 29 §:n perusteella suojeltuja luontotyyppejä, 

mutta ovat kuitenkin alueen tarkemmassa suunnittelussa huomioitavia arvokkaita 

luontokohteita. 

5.4.3 Suojeltavat rakennuskulttuurikohteet 

sr-1, sr-2 

Alueella sijaitsevat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti 

arvokkaat rakennukset ja rakennusryhmät on merkitty osayleiskaavakartalle informaatioluonteisella 

sr-merkinnällä. Rakennusten suojelun tarve tutkitaan tarkemmin asemakaavoituksessa. 

Kohdemerkintään on liitetty inventoinnissa käytetty kohdenumero 

ja yleiskaavaprosessin aikainen arvoluokitus. Kohteet on jaettu maakunnallisesti (sr-1) 

ja paikallisesti (sr-2) arvokkaisiin. 

Maakunnallisesti arvokkaat rakennukset/pihapiirit 

28 Necken, Villa Österberg Kapteeni Hagenin kesähuvila 1800-luvun lopulta. 

31 Entinen kalkkimakasiini 

32 Lintu 

Entinen kalkkimakasiini, siirretty tontille vuonna 

1913. 

Luotsi Sundmanin hirsimökki 1800-l alusta. Venevaja 

ja aitta. 

Paikallisesti arvokkaat rakennukset/pihapiirit 

20 Kaninsaarentie 14 Kesähuvila 1940-luvulta. 

25 Skatantie 182 A 1960-luvun alusta. 

33 Kapteenintie 25 

Posteljooni Roosin kesämökki mahdollisesti 1900-l 

alusta. 

35 Puolukkasaarentie 25 Venlinin omaperäinen mökki 1900-luvun alusta. 

36 Puolukkasaarentie 18 Kapteeni Weckströmin mökki 1800-luvun lopulta. 

45 Norrgrann 1900-luvun alusta. 

52 Gröna udden Kalastusmökki, rakennettu vuosina 1937-1942. 

54 Sandelin 

Todennäköisesti 1930-luvulla rakennettu huvila, 

laajennus 1940-l. 

55 "Teuvan lakkitehtailijan mökki" Kesähuvila 1940-1950-luvulta. 

56 Sälstugan 

Vanha hylkeenpyyntimökki 1800-l lopulta-1900-l 

alusta. 

92 Österholm Kesähuvila, rakennettu vuonna 1936. 

Sr-merkinnöillä on tarkoitus tuoda esille sellaiset alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävät 

rakennukset ja rakennusryhmät, joiden suojelu asemakaavalla saattaa olla tarpeellista. 

5.4.4 Arvokkaat kulttuurimaisemat ja -ympäristöt 

Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti 

arvokas alue (sk)



Skatanin kulttuurimaisema on merkitty osayleiskaavaan kulttuuriympäristön tai maiseman 

vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaana alueena. 

OHJE: 

Alueen asemakaavoituksen yhtenä tavoitteena tulee pitää kulttuurihistoriallisesti 

arvokkan ympäristön säilyttämistä ja uudisrakentamisen sopeuttamista 

alueen maisemallisiin, taajamakuvallisiin ja kulttuurihistoriallisiin ominaispiirteisiin. 

Alueen kulttuuriarvoja mahdollisesti vähentävistä toimenpiteistä 

tai hankkeista tulee olla etukäteen yhteydessä Pohjanmaan museoon. 

Rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokas alueen osa (s) 

Skatanin kulttuurimaiseman keskeisin kulttuurihistoriallisia kohteita sisältävä alue on 

merkitty rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi alueen osaksi, jonka ominaispiirteet 

tulee pyrkiä säilyttämään asemakaavoituksessa. 

5.5 RAKENTAMISTA RAJOITTAVAT TEKIJÄT 

5.5.1 Melu 

5.5.2 Tulvat 

Liikenne-, voimala- ja teollisuusalueiden melu otetaan huomioon tapauskohtaisesti 

ympäristölupa- ja rakennuslupatarkasteluiden yhteydessä. Näille alueille sijoitettavista 

toiminnoista aiheutuva yhteismelu ei saa osayleiskaavassa osoitetuilla lomaasuntoalueilla 

ylittää päiväohjearvoa 45 dBA tai yöohjearvoa 40 dBA eikä AT-, VL- tai VL- 

1-merkinnällä osoitetuilla alueilla päiväohjearvoa 55 dBA tai yöohjearvoa 50 dBA. 

Länsi-Suomen ympäristökeskus on määritellyt ranta-alueille ohjeelliset alimmat suositeltavat 

rakentamiskorkeudet tulvien kannalta. Kostuessaan vaurioituvat rakenteet on 

sijoitettava korkeuden yläpuolelle. Ohjeellinen alin suositeltava rakentamiskorkeus 

N 60 -tasossa alueella on noin +1,60 m (Länsi-Suomen ympäristökeskus 21.1.2008). 

Kaavakartalla on informaatioluonteisesti osoitettu korkeustason +1,60 m (N 60 ) sijainti 

(t-aluerajaus). Rajaus osoittaa likimääräisesti alueen, jolla tulee huomioida ns. suurtulvien 

rakennuksille aiheuttama vaara. Kostuessaan vaurioituvat rakenteet tulee sijoittaa 

vähintään korkeuden +1,60 m (N 60 ) yläpuolelle. Alinta sallittavaa rakentamiskorkeutta 

tulee asemakaavassa korottaa alueilla, joilla aaltoilu on merkittävää. Yhteiskunnan 

toimintojen kannalta tärkeät rakennukset ja ympäristölle vaaraa aiheuttavat rakenteet 

tai toiminnot tulee kuitenkin sijoittaa tätäkin ylemmäs. 

OHJE: 

Alin suositeltava rakentamiskorkeus on korkeus, johon vesi voi nousta vahingoittamatta 

rakenteita. Rakennuksessa alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet 

ovat rakennuksen alapohjarakenteen alapuolella olevan kapillaarisen 

veden nousun katkaisevan rakenteen alapuolella. Korkeussuosituksien 

suhteesta rakennukseen ja sen perustuksiin on esitetty soveltamisohjeet 

Suomen ympäristökeskuksen ympäristöoppaassa nro 52, Ylimmät vedenkorkeudet 

ja sortumariskit ranta-alueille rakennettaessa. 

Rakennus tulee sijoittaa luonnollisen maanpinnan tasossa riittävän korkealle, 

ettei alimman suositeltavan rakentamiskorkeuden saavuttamiseksi tarvita 

ympäristöönsä nähden huomattavan korkeita täyttöjä tai poikkeuksellisen 

korkeata ryömintätilaa.



5.6 LIIKENNE 

Osayleiskaavassa on osoitettu pääliikenneverkko sekä kokoojakadun luonteiset tiet ja 

kadut. Karhusaarenkadun jatkamiseksi Skataan asti on esitetty kaksi vaihtoehtoista ohjeellista 

linjausta. Karhusaarenkadulta teollisuusalueen poikki satama-alueelle on osoitettu 

uusi tie ja sen pohjoispuolelle ohjeellinen uusi rautatie. Jätevedenpuhdistamolta 

Kaislalahdentielle on osoitettu uusi tieyhteys, joka yhdistää Kaislalahdentien Karhusaarentielle. 

Skatantien pohjoisosalle on esitetty uusi linjaus, joka liittyy Karhusaarenkatuun 

Kauppasaarenkadun liittymän kohdalla. Tämä linjaus on esitetty myös vuoden 

1998 yleiskaavassa. Uuden linjauksen kohdalla vanha Skatantie on osoitettu muutettavaksi 

kevyen liikenteen väyläksi. Tielinjaukset tarkentuvat asemakaavassa. 

5.7 TEKNINEN HUOLTO 

5.7.1 Vesihuolto 

Osayleiskaavassa on esitetty Kristiinankaupungin keskustasta tuleva päävesijohto. Vesihuolto 

tulee järjestää kunnan ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla. Uudet 

rakentamisalueet voidaan liittää vesijohtoverkostoon vähäisin verkostolaajennuksin. 

Samalla vesijohto voidaan ulottaa myös niille nykyisille alueille, joilla sitä ei vielä ole. 

5.7.2 Jätevesihuolto 

Jätevesien käsittely tulee järjestää kunnan ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla. 

Elinkeinotoimintaan, kuten teollisuuteen liittyvä jätevesien käsittely ratkaistaan 

ympäristölupamenettelyn yhteydessä. Alueen viemäröinti edellyttää paineellista runkoviemäriä 

ja useita pumppaamoita. 

5.7.3 Jätehuolto 

Alueella noudatetaan Oy Botniarosk Ab:n toiminta-alueen yhteisiä jätehuoltomääräyksiä. 

5.7.4 Energiahuolto 

Osayleiskaavaan on merkitty alueella sijaitsevat 110 ja 220 kV:n sähkölinjat sekä varauduttu 

400 kV:n sähkölinjan rakentamiseen. Alempi verkosto muuntamoineen huomioidaan 

asemakaavoituksessa. 

Alueen poikki Korkeasaaren eteläpuolelta on merkitty ohjeellisena linjauksena (k) 

maakuntakaavassa esitetty maakaasujohdon yhteystarve. 

5.8 YHTEENVETO 

Osayleiskaavan mukaiset alueet jakaantuvat maankäyttömuodoittain seuraavasti: 

Alue: 

Hehtaaria: 

AO 18,3 

AT 8,1 

RA, RM 31,0 

T-1, TY 68,6 

VL, VL-1 121,6 

LS-1, LV, LP 106,7 

ET, EN-1 141,3 

EV 12,0 

W 88,3 

YHTEENSÄ 

595,9 ha



6 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 

6.1 MENETTELY 

Osayleiskaavan ympäristövaikutuksia on arvioitu viranomaisneuvottelussa saatujen 

kannanottojen, lausuntojen sekä asukkaiden, maanomistajien ja muiden osallisten mielipiteiden 

perusteella. Arvioinnin apuna on käytetty valmistuneita selvityksiä ja alueelle 

suunniteltujen hankkeiden YVA-aineistoja. 

Yleiskaavan vaikutukset ympäristöön toteutuvat välillisesti yleiskaavan asemakaavoitusta 

ohjaavan vaikutuksensa kautta. 

6.2 VAIKUTUKSET LUONNONOLOIHIN 

6.2.1 Vaikutukset Natura-alueisiin 

Suunnittelualuetta meren puolelta ympäröivä Kristiinankaupungin saaristo –Naturaalue 

on osoitettu yleiskaavassa. Osayleiskaavassa LS-1-merkinnällä osoitetun satamaalueen 

osa suunnittelualueen luoteiskulmassa kuuluu Natura-alueeseen. Kaavassa Natura-alueen 

läheisyyteen on osoitettu laajennusalueita nykyisille satama-, voimalaitosja 

teollisuustoiminnoille. Satama- ja voimalaitosalueille sallitaan myös tuulivoimaloiden 

rakentaminen. 

Voimalaitosalueelle, satamaan ja sataman läheisille teollisuusalueille sijoittuvien rakennushankkeiden 

ja toimintojen vaikutukset saattavat ulottua Natura-alueelle. Tämän 

johdosta näille alueille on kaavassa annettu määräys, jonka mukaan kyseisille alueille 

ei saa sijoittaa sellaista rakentamista tai toimintaa, joka vaarantaa Natura-alueen luontoarvojen 

säilymisen. Alueelle laadittavassa asemakaavassa näille alueille sallittava 

toiminta voidaan rajata yleiskaavaa tarkemmin. Yksittäisten hankkeiden vaikutukset 

Natura-alueen luontoarvoihin selvitetään tapauskohtaisesti hankkeiden ympäristövaikutusten 

arviointien ja lupaprosessien yhteydessä. 

PVO-lämpövoima Oy:n monipolttoainekattilahankkeen YVA:n yhteydessä on laadittu 

luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen arvio hankkeen vaikutuksista Natura-alueen 

luontoarvoihin. Selvityksessä todetaan, ettei hanke vaaranna tai merkittävästi muuta 

Natura-alueella esiintyviä Natura-luontotyyppejä. Hanke ei merkittävästi vaikuta Natura-alueella 

tavattaviin lintuja luontodirektiivin lajeihin. Mikäli murskausalue sijoitetaan 

Karhusaarenkadun pohjoispuolelle, tulee toiminta aiheuttamaan luonnonsuojelualueiden 

päiväaikaisen melun ohjearvon 45 dB ylityksiä Natura 2000 –alueeseen 

kuuluvalla Rackletin linnustonsuojelualueella. Mikäli murskausalue sijoitetaan Karhusaarenkadun 

eteläpuolelle, 45 dB.n melun päiväohjearvon ylitystä Natura-alueella ei 

aiheudu. Yöaikainen ohjearvo 40 dB ylittyy kummassakin vaihtoehdossa vain vesialueilla 

Natura-alueen reunamilla. (Lähde: Monipolttoainekattilahankkeen YVA-selostus 

2009) 

PVO Innopower Oy:n tuulivoimapuistohankkeen YVA:n aikana tuulivoimalasuunnitelmaa 

tarkistettiin ympäristön paremmin huomioivaksi. Hankkeesta laadittiin LSL 

65 §:n mukainen Natura-arvio, jonka mukaan YVA:ssa esitettyjen uusien suunnitelmien 

toteuttamisella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia niihin luontoarvoihin, 

joiden perusteella Kristiinankaupungin saaristo on sisällytetty osaksi NATURAverkostoa. 

(Lähde: Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA-selostus 2010)



Kaupungin satamahankkeen ympäristölupahakemuksessa ei oteta kantaa hankkeen 

vaikutuksiin Natura-alueeseen. Hankkeesta aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat pääasiassa 

lastauksen ja kuormauksen aiheuttama pöly sekä alusten ja lastin käsittelystä 

aiheutuva melu. Lisäksi laivaliikenne ja ajoneuvoliikenne aiheuttavat muita ilman 

päästöjä. Laivaliikenteestä aiheutuu myös vähäisiä virtaamamuutoksia. Alusten aiheuttamilla 

virtauksilla on vaikutusta ainoastaan matalilla rannikoilla, joissa se voi sekoittaa 

pohjasedimenttejä ja vaikuttaa tällä tavoin eliöstön koostumukseen. (Lähde: 

Kristiinankaupungin Karhusaaren sataman ympäristölupahakemus 7.4.2008) 

Länsi-Suomen ympäristökeskus (nykyinen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus) on edellyttänyt, 

että myös satamahankkeesta tulee käynnistää YVA-prosessi ympäristövaikutusten 

arvioinnista annetun lain ja asetuksen mukaisesti. (Lähde: Länsi-Suomen ympäristöviraston 

päätös nro 92/2009/2 sataman ympäristölupahakemuksesta 27.11.2009) 

6.2.2 Vaikutukset vesioloihin 

Osayleiskaavassa voimalaitostoiminnalle (EN-1) ja teollisuudelle (T-1) osoitetut laajennusalueet 

ulottuvat osittain meren vesialueille, minkä johdosta alueiden täyttäminen 

voidaan tutkia asemakaavassa. Näiltä osin yleiskaava mahdollistaa merkittävät 

rantaviivan ja vesiluonnon muutokset. Kyseisillä alueilla ei laadituissa selvityksissä 

ole havaittu erityisiä suojeltavia luonnonarvoja. 

Alueelle osoitettujen laajojen rakentamisalueiden käyttöönoton myötä pintavesien valunnassa 

tapahtuu muutoksia. Alueen pienvesien luontoarvojen säilyttämiseksi tulee 

teollisuusalueita asemakaavoitettaessa laatia hulevesiselvitys ja suunnitella hulevesien 

johtaminen maastoon siten, etteivät Skatavikenin, Karhusalmen lammen ja Björkskärsträsketin 

vesiolosuhteet muutu luontoarvot vaarantavalla tavalla. 

PVO:n monipolttoainekattilahankkeen aiheuttamalla pintaveden lämpenemisellä 

(maksimissaan 1 aste) ei ole arvioitu olevan vaikutusta lämpimien jäähdytysvesien 

vaikutusalueella sijaitsevien saarien tai luotojen luontotyyppeihin, eläimistöön tai vesikasvillisuuteen. 

Hankkeella ei ole vaikutusta jätevesien määrään. Polttoaineen vastaanotolla, 

varastoinnilla ja käsittelyllä ei ole arvioitu olevan vaikutusta vesistöön. 

(Lähde: YVA-selostus 2009) 

Kaupungin satamahankkeen myötä lisääntyvä laivaliikenne aiheuttaa vähäisiä virtaamamuutoksia, 

joista saattaa tietyissä olosuhteissa aiheutua lähialueen saarille, rannoille 

ja rantavyöhykkeen eliöstölle ylimääräistä kuormitusta. Alusten aiheuttamilla virtauksilla 

on vaikutusta ainoastaan matalilla rannikoilla, joissa se voi sekoittaa pohjasedimenttejä 

ja vaikuttaa tällä tavoin eliöstön koostumukseen. (Lähde: Kristiinankaupungin 

Karhusaaren sataman ympäristölupahakemus 7.4.2008) 

6.2.3 Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön 

Kaavoituksen yhteydessä laadituissa luontoselvityksissä ei havaittu merkkejä liitooravista 

tai muistakaan luontodirektiivin liitteen IV lajeista. Luontoselvitysten täydennysraportissa 

mainitaan, että alueella todennäköisesti esiintyy ainakin viitasammakko 

sekä lepakoista ainakin vesisiippa ja pohjanlepakko. Näiden lajien inventointi vaatii 

kuitenkin yleiskaavakokonaisuuteen nähden raskaita erityisselvityksiä, jotka on tarkoituksenmukaista 

tehdä tarvittaessa vasta asemakaavoituksen tai rakennushankkeiden 

yhteydessä tarkemmin kohdennettuna ja rajattuna. 

Luontoarvoiltaan tärkeät alueet on kaavassa tuotu esiin ja jätetty rakentamisen ulkopuolelle. 

Uudet rakentamisalueet sijoittuvat pääosin lajistoltaan tavanomaisille talo-



usmetsäalueille. Voimalaitos-, satama- ja teollisuusalueilla kaava mahdollistaa voimakkaan 

rantaviivan muokkaamisen. Muilla ranta-alueilla kaavassa osoitetulla maankäytöllä 

ei ole merkittävää vaikutusta merenrantaa elinympäristönä käyttävään eläimistöön, 

koska rantaan rajoittuvan rakentamisen lisäys on vähäistä. 

Björkskäretin aluetta koskien on annettu suunnittelumääräys, jolla edellytetään luonnon 

kulutuskestävyyden huomioimista ja ulkoilun ohjaamista. Asemakaavoituksessa 

tulee siten tutkia mahdollisten ulkoilureittien ja kevyen liikenteen yhteyksien osoittamisen 

tarve. Ulkoilun ohjaaminen poluille ja rakennetuille reiteille vähentää luonnon 

kulumista. 

Kaavan vaikutuksia NATURA-alueisiin on arvioitu kohdassa 6.2.1. 

6.2.4 Vaikutukset pienilmastoon ja ilman laatuun 

Kaavan teollisuusaluevarausten toteutuessa metsäkaistale Skatantien varren asutuksen 

ja keskusta-asutuksen länsipuolella kapenee ja metsän tuulta vaimentava vaikutus pienenee. 

Voimakkaat länsituulet saattavat tunkeutua metsän läpi, joskin merkittävästi 

vaimentuneena. 

Toiminnan lisääntyminen voimalaitos-, satama- ja teollisuusalueilla saattaa aiheuttaa 

ympäristöön melua ja pölyä. Häiriön määrä ja kohdentuminen riippuu toiminnasta ja 

kulloinkin vallitsevista sääolosuhteista. Vaikutukset saattavat ulottua myös suunnittelualueen 

ulkopuolelle. Lisääntyvä aktiviteetti johtaa Karhusaarentien liikennemäärien 

lisääntymiseen ja sitä kautta myös liikenteen melun ja päästöjen merkittävään kasvuun. 

Osa kuljetettavasta tavarasta on myös pölyävää. Raskaan liikenteen pääreitti 

alueelta valtatie 8:lle johtaa Karhusaarentien ja Kristiinankaupungintien kautta. Reitin 

varrella on asutusta vähäisesti, lähimmillään Kuusistontien varressa ja Leppäsalmen 

uudella asuinalueella, joissa lähimmät tontit ovat n. 50m etäisyydellä Karhusaarentiestä. 

Myös laivaliikenne aiheuttaa ilmaan päästöjä. 

Monipolttoainevoimalaitoksen YVA-selostuksen mukaan hanke aiheuttaa jonkin verran 

enemmän päästöjä ilmaan nykytilanteeseen verrattuna, mutta arvioiden mukaan 

ilmanlaadun raja-arvot tai rikkilaskeuman ohjearvo eivät ylity uuden voimalaitoksen 

myötä eikä ilmanpäästöillä tule olemaan merkittävää vaikutusta kasvillisuuteen, eläimistöön 

tai suojelukohteisiin. Myöskään liikenteen päästöjen kasvulla ei ole vaikutusta 

ilman laatuun Kristiinankaupungissa, sillä hankkeen aiheuttamien päästöjen osuus 

Kristiinankaupungin liikenteen päästöistä on vähäinen. Pölypäästöjä aiheutuu turpeen 

kuljetuksista ja vastaanotosta sekä biopolttoaineiden murskauksesta ja murskatun materiaalin 

varastoinnista varastointikentällä. Murskauksen aikaista biopolttoaineen pölyämistä 

estetään kasojen muotoilulla sekä harjoittamalla murskausta polttoainevallien 

suojassa, mikä estää myös melun leviämistä. Laitoksella muodostuva tuhka kosteutetaan 

pölyämisen estämiseksi ja kuljetetaan hyötykäyttöön tai Lålbyn tuhkansijoitusalueelle. 

Selvityksen perusteella pölyvaikutusalueet jäävät pääosin voimalaitosalueen 

sisäpuolelle eikä niillä ole vaikutuksia Natura 2000 –alueelle tai loma-asuntoalueille. 

(Lähde: YVA-selostus 2009) 

Tuulivoimapuiston YVA-selostuksen mukaan tuulivoimapuistolla ei ole merkittäviä 

vaikutuksia pienilmastoon, ilman laatuun tai liikenteeseen. 

6.3 VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN 

Yleiskaavan toteutuessa Skatantien varren maisemakuva muuttuu etenkin alueen eteläosassa 

rakennetummaksi lisääntyvän loma-asutuksen myötä. Yleisilme tien varressa 

säilyy kuitenkin edelleen metsäisenä, koska täydennysrakennusalueet on osoitettu



pääosin vain rannan puolelle tietä. Satama- ja voimalaitosalueiden ympäristössä kaava 

mahdollistaa suuren mittakaavan muutoksia rantamaisemaan. Maiseman luonne laajalla 

alueella ei kuitenkaan oleellisesti muutu, koska voimalaitos, tuulivoimalat ja satamarakenteet 

hallitsevat alueen maisemakuvaa jo nykyiselläänkin. 

Suunnittelualueella sijaitsevien maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön ja 

arvokkaiden rakennuskulttuurikohteiden säilymistä on pyritty edistämään osoittamalla 

ne informaatioluonteisin merkinnöin. Kohteiden varsinaisen suojelun tarve ja taso tutkitaan 

asemakaavoituksen yhteydessä. Paikallisesti arvokkaiksi arvioiduista rakennuskulttuurikohteista 

kohteet 74. Syväluodontie 7 ja 85. Kaislalahdentie 1 jäävät teollisuusalueeksi 

tai sen suojaviheralueeksi muuttuville alueille, eikä niitä ole siksi kaavassa 

osoitettu. 

Osayleiskaava mahdollistaa tuulivoimaloiden rakentamisen Pohjolan Voiman voimalaitosalueelle 

ja satama-alueelle. Tuulivoimapuiston YVA:ssa maisemallisia vaikutuksia 

on arvioitu mm. seuraavasti: 

Alkuperäisen suunnitelman vaihtoehdossa 0+ rakennettavat neljä voimalaitosta 

Karhusaaren ranta-alueella tulevat muuttamaan Kristiinankaupungin 

eteläosan maisemakuvaa näkyessään Kristiinankaupungin niemen yli kaupungin 

itäpuolelle. Tärkeä näkymä sillalta kohti kaupunkia tulee muuttumaan, 

kun kaupungin siluetissa näkyvät uudet voimalat. Tuulivoimalat näkyvät 

nykyisen hiilivoimalan piipun läheisyydessä kirkontornien ja kaupungin 

rakennusten eteläpuolella. Kaupunkikuvan hahmottaminen on vielä selkeää, 

kun uudet maamerkit ovat hieman etäämpänä vanhasta kaupunkirakenteesta 

ja maamerkeistä. 

Tuulivoimalat tulevat näkymään voimakkaasti Karhusaaren loma-asunnoille 

ja kaupungin läntisimmille ja korkealla sijaitseville asuinrakennuksille. Laajoja 

näkymiä tuulivoimaloille ei kuitenkaan synny mantereelta alueen metsäisyyden 

vuoksi. Poikkeuksena on vanhan kaupungin keskellä sijaitseva 

mäki, jonka päältä avautuu laajemmat näkymät tuulivoimaloille sekä Lålbyn 

avoin peltoalue, jonka yli tuulivoimalat ovat nähtävissä. Tuulivoimaloiden 

lavat voivat näkyä paikoitellen myös Härkmerifjärdeniltä. 

Uuden suunnitelman vaihtoehdossa 0+ Karhusaareen rakennettavien seitsemän 

tuulivoimalan vaikutukset ovat vastaavat, mutta hieman voimakkaammat 

kuin alkuperäisessä suunnitelmassa, jossa voimaloita rakennettaisiin 

vain neljä. Uuden suunnitelman voimalat sijoittuvat lämpövoimalaitoksen 

tontilla lähemmäs keskustaa ja Karhusaaren eteläosan loma-asuntoja. 

(Lähde: YVA-selostus s.197 ja 200, vaikutukset maisemaan)



KUVA 23. HAVAINNEKUVA 8-TIELTÄ VOIMALAITOSALUEEN SUUNTAAN 

(Lähde: Merituulivoimapuiston YVA-selostus, Ramboll Finland Oy 2010 

s.205) 

Tuulivoimapuiston YVA:ssa vaikutuksia kulttuuriympäristöön on arvioitu mm. seuraavasti: 

Alkuperäisen suunnitelman vaihtoehdolla 0+ on vaikutuksia Kristiinankaupungin 

kulttuuriympäristöön. Etäisyys tuulivoimaloiden ja vanhan keskustan 

välillä helpottaa voimalaitosalueen ja vanhemman kulttuuriympäristön 

hahmottamista. 

Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitetut maakunnallisesti tai paikallisesti 

arvokkaat maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta arvokkaat alueet sijaitsevat 

noin 500 metrin päässä hankealueesta. Alueisiin ei kohdistu merkittäviä 

visuaalisia vaikutuksia puuston estevaikutuksen vuoksi. 

Uuden suunnitelman vaihtoehdossa 0+ vaikutukset ovat vastaavanlaiset, 

mutta voimakkaammat kuin alkuperäisessä suunnitelmassa, jossa tuulivoimaloita 

on vähemmän ja ne sijoittuvat niemen länsirantaan. Kristiinankaupungin 

arvokkaan kulttuuriympäristön kannalta tuulivoimalat aiheuttavat 

haitallisimmat vaikutukset sisääntulosillalta katsottuna, kun tuulivoimalat 

näkyvät vanhan kaupungin osan eteläpuolella nykyisen Karhusaaren voimalaitoksen 

piipun ja voimalaitosrakennusten ympäristössä. Tuulivoimalat tulevat 

näkymään paikoitellen Karhusaaren voimalaitosalueen läheisyydessä 

sijaitsevan Pohjanmaan maakuntakaavan osoittaman maisema ja kulttuuriympäristöalueen 

lähimaisemassa. (Lähde: YVA-selostus s.202 ja 204, vaikutukset 

kulttuuriympäristöön ja arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin) 

KUVA 24. 

HAVAINNEKUVA KRISTIINANKAUPUNKIIN JOHTAVAN SILLAN 

ETELÄPUOLELTA VOIMALAITOSALUEEN SUUNTAAN (Lähde: Merituulivoimapuiston 

YVA-selostus, Ramboll Finland Oy 2010 s.204) 

Osayleiskaavan vaikutus Skatan kyläasutuksen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymiseen 

on kaksitahoinen. Toisaalta kaava edistää arvojen säilymistä osoittamalla kaavassa 

arvokkaat rakennuskulttuurikohteet ja esittämällä alueelle vain maltillisesti täydennysrakentamismahdollisuuksia. 

Toisaalta kaava mahdollistaa tuulivoimaloiden rakentamisen 

Skatan läheisyyteen siten, että ne hallitsevat Skatan kyläkuvaa Skatanniemeltä 

ja Skatan eteläpuoliselta merialueelta ja saarista katsottaessa.



KUVA 25. 

TUULIVOIMALASUUNNITELMAN MAISEMA- JA KULTTUURIYM- 

PÄRISTÖANALYYSI (Lähde: Merituulivoimapuiston YVA-selostus, Ramboll 

Finland Oy 2010 s.196)



KUVA 26. 

UUDEN TUULIVOIMALASUUNNITELMAN AIHEUTTAMAT VISUAA- 

LISET VAIKUTUSVYÖHYKKEET (Lähde: Merituulivoimapuiston YVAselostus, 

Ramboll Finland Oy 2010 s.206) 

6.4 VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN JA TURVALLISUUTEEN 

Mahdollisille tulvauhan alaisille alueille ja melualueille ei ole osoitettu uutta rakentamista. 

Tulvavaara on huomioitu myös antamalla kaavassa määräys alimmasta rakentamiskorkeudesta. 

Asutuksen lisääminen uimarannan läheisyydessä lisää uimarannan käyttöturvallisuutta 

ja vähentää ilkivaltaa alueella. 

Karhusaaren voimalaitosalueen liikenteen kehittymistä on arvioitu PVO:n hankkeiden 

ympäristövaikutusten arvioinneissa. Monipolttoainelaitoksen tuhka- ja polttoainekuljetukset 

lisääntyvät vaihtoehdosta riippuen noin 89-145 raskaalla ajoneuvolla/vrk. Liikenne 

tulee kulkemaan Karhusaarentien kautta ja hankkeen johdosta Karhusaarentien



kokonaisliikennemäärä moninkertaistuu ja raskaan liikenteen määrä kymmenkertaistuu 

(Lähde: Monipolttoainekattilahankkeen YVA-selostus 2009). 

Myös satama- ja teollisuusalueen toiminnot aiheuttavat Karhusaarentien liikennemääriin 

merkittävää lisäystä. Sataman ympäristölupahakemuksessa on esitetty sataman aiheuttaman 

raskaan liikenteen määräksi 12 000 kuorma-autoa vuodessa eli n. 65 ajoneuvoa/vrk. 

Raskaan liikenteen lisäksi satama- ja teollisuusalueilta aiheutuu kasvua 

myös henkilöautoliikenteeseen. Teollisuusalueilta johtuva liikennemäärien lisäys on 

riippuvainen alueelle sijoittuvien toimintojen laadusta. Raskaan liikenteen pääreitti 

alueelta valtatie 8:lle kulkee Karhusaarentien ja Kristiinankaupungintien kautta. Liikenteen 

lisääntyminen kasvattaa tarvetta kevyen liikenteen turvallisuuden parantamisjärjestelyihin 

Leppäsalmentien ja Karhusaarentien risteyksessä. 

6.5 VAIKUTUKSET YHDYSKUNTAKEHITYKSEEN JA MAANKÄYTTÖÖN 

6.5.1 Vaikutukset yhdyskunnan rakenteeseen ja toimintoihin 

Kaupunkirakenne 

Kaavaratkaisun toteutuessa Karhusaaren merkitys energiantuotanto-, satama- ja teollisuusalueena 

kasvaa alueen muun maankäytön jäädessä sille alisteiseksi. Kristiinankaupungin 

keskusta-asutus laajenee Skatantien pohjoisosaan, jossa myös osa nykyisistä 

loma-asuntojen alueista on osoitettu muutettavaksi pysyvään asumiseen. Leirintä- ja 

uimaranta-alueen ympärille osoitettu matkailupalveluiden alue luo edellytyksiä alueen 

matkailutoimintojen kehittämiselle. Skatantien eteläosa säilyy loma-asutuksen alueena. 

Asuminen 

Yleiskaavaratkaisu mahdollistaa alueelle noin 150 uuden asukkaan lisäyksen. 

Loma-asuminen 

Loma-asutus lisääntyy Skatantien eteläosassa, johon asemakaavoitettavaksi tarkoitettua 

rakentamatonta loma-asuntojen aluetta on osoitettu yhteensä n. 8 ha. 

Loma-asuntokäytöstä poistuu Källvikenin alueella 22 vuokratontilla sijaitsevan lomaasunnon 

alueet. Näillä alueilla voimalaitos-, satama- ja teollisuustoiminnoista aiheutuva 

melu todennäköisesti ylittää loma-asutukselle sallitut ohjearvot toiminnan lisääntyessä. 

Osa näistä alueista on kaavassa osoitettu teollisuusalueiksi, osa suojaviheralueiksi 

tai virkistysalueiksi. Näille alueille jääviä loma-asuntoja voidaan käyttää ja kunnostaa 

normaalisti siihen asti, kun loma-asuntopalstan vuokrasopimus on voimassa. Uusien 

loma-asuntojen ja merkittävien laajennusten rakentaminen ei kuitenkaan tule kysymykseen. 

Kaupunki voi irtisanoa vuokrasopimuksen, mikäli aluetta tarvitaan kaavassa 

osoitettuun käyttöön. 

Työpaikat ja elinkeinotoiminta 

Voimalaitos-, satama- ja teollisuustoiminnoille osoitettujen laajentumismahdollisuuksien 

myötä alueelle on mahdollista muodostua merkittävä määrä lisää työpaikkoja. 

Liikenne 

Kaavassa osoitettu ohjeellinen tieyhteys Karhusaarenkadulta Skataniin parantaa yhteyksiä 

Skatanilta päätieverkostoon ja kaupunkikeskustaan ja vähentää osaltaan Skatantien 

kautta kulkevaa liikennettä.



Virkistys 

Blåbärsskogenin ja Björkskäretin välinen rakentamaton metsävyöhyke on nykyisellään 

n. 350-500 metrin levyinen. Kaavan toteutuessa tämä vyöhyke kaventuu 150-200 

metrin levyiseksi. Metsäinen virkistysaluevyöhyke säilyy kuitenkin yhtenäisenä, lukuun 

ottamatta Skatanista pohjoiseen osoitetun uuden tien aiheuttamaa estevaikutusta. 

Luonto- ja virkistysarvoiltaan merkittävät Björkskäretin ja Skatavikenin alueet on 

osoitettu kokonaisuudessaan virkistysalueiksi. Alueiden saavutettavuus paranee uuden 

tieyhteyden myötä. Björkskäretin alueella edellytetään mm. ulkoilun ohjaamista, mikä 

voi tarkoittaa esim. ulkoilureittien rakentamista tai vain merkitsemistä maastoon. Lähivirkistysmahdollisuuksia 

parantavat myös rantaan osoitetut virkistysaluevaraukset. 

Voimalaitos- ja teollisuustoimintojen laajentuminen virkistysalueiden läheisyydessä 

saattaa aiheuttaa melu-, pöly-, ym. häiriöiden lisääntymistä virkistysalueilla. Kaavassa 

annetun määräyksen mukaan virkistysalueille ei kuitenkaan saa ulottua ohjearvot ylittäviä 

meluvaikutuksia. 

6.5.2 Vaikutukset maankäyttöön 

Kaavaratkaisun myötä alueen käyttö painottuu jatkossa voimakkaasti energiantuotanto-, 

satama- ja teollisuustoimintoihin. Näiden toimintojen ympäristöön aiheuttamat 

häiriöt on pyritty huomioimaan varaamalla kaavassa riittävät suojaviher- ja virkistysalueet 

niiden ympärille. Källvikenin alueella ja voimalaitosalueen eteläpuolella näille 

suoja-alueille jääviä nykyisiä loma-asuntoalueita on osoitettu suojaviheralueiksi tai 

virkistysalueiksi. 

Asumisen, loma-asumisen, virkistyskäytön ja muun ympäristöhäiriöille alttiin maankäytön 

lisääminen alueella ei ole mahdollista. 

6.5.3 Vaikutukset suunnitelmiin ja kaavoitukseen 

Voimaan tullessaan osayleiskaava syrjäyttää alueen itä- ja etelärannoilla sekä Källvikenin 

rannoilla voimassa olevan Kristiinankaupungin rantayleiskaavan. Samalla näiltä 

alueilta poistuu mahdollisuus myöntää rakennusluvat rantarakentamiseen suoraan 

yleiskaavan perusteella. Rantavyöhykkeelle rakentaminen edellyttää jatkossa asemakaavasuunnittelua. 

Alueella voimassa olevia asemakaavoja yleiskaava ei syrjäytä, mutta ohjaa niiden 

muuttamista. Merkittävimmät muutostarpeet asemakaavoituksessa koskevat voimalaitosalueen 

ja sataman laajentamista. Osayleiskaavassa esitetyt aluevaraukset ja määräykset 

rajoittavat Pohjolan Voiman hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinneissa esitettyjen 

haitallisimpien hankevaihtoehtojen toteuttamista. Vaikka osayleiskaavassa 

esitetyt aluevaraukset sekä ympäristöhäiriöitä (melu ym.) koskevat rajoitukset eivät tule 

voimaan ennen asemakaavamuutoksia, on ne syytä jo huomioida voimalaitos-, satama- 

ja teollisuustoimintojen suunnittelussa. 

Asemakaavan ajantasaisuus on syytä harkita ainakin alueilla, joilla asemakaava poikkeaa 

yleiskaavassa esitetystä ratkaisusta. Lupaa ei tulisi myöntää, jos rakentaminen aiheuttaa 

haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. 

Alueelle suunniteltujen voimalaitos-, satama- ja teollisuustoimintojen johdosta liikennemäärät 

ja mahdollisesti myös vaarallisten aineiden kuljetukset Karhusaarentiellä ja 

Kristiinankaupungintiellä lisääntyvät, mikä on syytä huomioida reitin varren suunnittelussa.



6.6 VAIKUTUKSET YKSILÖÖN JA YHTEISÖÖN 

6.6.1 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset 

Energiantuotanto, satamatoiminnat ja teollisuus 

Voimalaitos-, satama- ja teollisuusalueiden sijoittaminen toistensa yhteyteen mahdollistaa 

merkittävät säästöt infrastruktuurin rakentamiskustannuksissa, koska eri toiminnot 

voivat hyödyntää samoja rakenteita ja verkkoja. Toimintojen keskittäminen mahdollistaa 

myös säästöjä luovien yhteistoimintojen kehittämisen mm. tavarakuljetusten, 

työpaikkaliikenteen ja voimalaitoksen hukkalämmön hyödyntämisen osalta. 

Yleiskaavassa energiantuontantoon ja satamatoimintoihin osoitetut uudet rakentamisalueet 

ovat nykyisen toiminnan laajentumisalueita ja näin ollen yhdyskuntataloudellisesti 

edullisesti käyttöönotettavissa. Toimintojen laajentuessa infrastruktuurin kehittäminen 

aiheuttaa kuitenkin merkittäviä kustannuksia mm. sataman ja satamaan johtavan 

uuden katuyhteyden ja Kristiinankaupungintien alikulkuyhteyksien rakentamisesta. 

Satamaan johtavan katuyhteyden (n. 1 km) rakentamiskustannukset ovat n. 315 000 

€ (45 €/m 2 , ajoradan leveys 7 m). Energiantuotannon laajentuessa myös nykyisen sähkönsiirtoverkon 

kapasiteettia saatetaan joutua kasvattamaan. 

Uudet teollisuusalueet voidaan liittää tonttikaduin suoraan Karhusaarenkatuun, Karhusaarentiehen 

tai satamaan johtavaan uuteen katuun. Sataman läheisillä teollisuusalueilla 

kallioista rinnemaastoa saatetaan joutua tasaamaan laajaltikin riippuen alueelle 

sijoittuvasta toiminnasta. Räjäytyksissä muodostuva kiviaines voidaan mahdollisesti 

hyödyntää sataman rakentamisessa. 

Asuminen 

Uusien asuinalueiden käyttöönottaminen edellyttää viemäröinnin ja vesihuollon järjestämistä. 

Kadunrakentamisesta ei ylimääräisiä kustannuksia aiheudu, koska asuinrakentamiseen 

osoitetut uudet alueet sijoittuvat Skatantien ja Karhusaarenkadun varteen, 

joihin uudet tonttikadut voidaan suoraan liittää. Yleiskaavaluonnoksen pohjalta on 

laadittu luonnos alueen vesihuollon yleissuunnitelmaksi, jonka mukaan on arvioitu 

alueen vesijohto- ja viemäröintiverkostoon liittämisen kustannuksia. (Kustannukset 

ovat suuntaa antavia. Laskennassa on huomioitu runkoverkon arvioidut rakentamiskustannukset 

maapohjan rakennettavuuden ollessa normaali.) 

VERKOSTO NYKYISILLE KIINTEISTÖILLE 

nykyiset loma-asunnot ja asuinkiinteistöt 

68 kpl 

verkostokustannukset yhteensä 812 000 € 

verkostokustannukset / kiinteistö 11 950 € 

VERKOSTO NYKYISILLE JA UUSILLE KIINTEISTÖILLE 

nykyiset ja uudet (86) loma-asunnot ja asuinkiinteistöt 154 kpl 

verkostokustannukset yhteensä 857 000 € 

verkostokustannukset / kiinteistö 5 560 € 

Mikäli myös Karhusaarenkadun varteen osoitetut teollisuusalueet toteutetaan, laskevat 

kiinteistökohtaiset kustannukset, koska ne voivat liittyä samaan runkoverkkoon. Kustannuksia 

voidaan paikoin vähentää myös kiinteistökohtaisia pumppaamoita käyttämällä. 

Verkostosuunnittelu ja rakentamisen kustannukset tarkentuvat asemakaavoitusvaiheessa.



Skatantien pohjoisosan linjausmuutoksen (n. 300 m) arvioidut kustannukset ovat n. 

60 000 € (45 €/m 2 , leveys 4,5 m). Karhusaarenkadun jatkaminen Skataan asti (n. 1 

km) maksaa n. 290 000 € (45 €/m 2 , leveys 6,5 m). 

6.6.2 Sosiaaliset vaikutukset 

Skatantien alueen sosiaalinen elämä vilkastuu alueelle osoitettujen uusien rakennusalueiden 

toteutuessa. Skatantien pohjoisosan luonne muuttuu harvaan rakennetusta ja 

metsäisestä mökkialueesta kaupungin keskustaan liittyväksi asuinalueeksi. Etelämpänä 

Skatauddenin alueella loma-asutus lisääntyy nykyisten loma-asuntojen naapurustossa 

ja luonnonrauha vähenee. 

Teollisuus-, virkistys- tai suojaviheralueille jääviä loma-asuntoja voidaan käyttää ja 

kunnostaa normaalisti siihen asti, kun loma-asuntopalstan vuokrasopimus on voimassa. 

Uusien loma-asuntojen ja merkittävien laajennusten rakentaminen ei kuitenkaan tule 

kysymykseen. Kaupunki voi irtisanoa vuokrasopimuksen, mikäli aluetta tarvitaan 

kaavassa osoitettuun käyttöön. 

Kaavassa on osoitettu alueita yleiseen virkistykseen ja venevalkamiksi, mikä edesauttaa 

monipuolisten harrastus- ja toimintaympäristöjen muodostamista. Björkskäretin 

virkistysalueella edellytetään ulkoilun ohjaamista, mikä voi tarkoittaa esim. ulkoilureittien 

rakentamista. Ulkoilureittien rakentamisella mahdollisimman esteettömiksi 

voidaan lisätä myös liikuntaesteisten mahdollisuutta luonnon kokemiseen. 

Osayleiskaava mahdollistaa tuulivoimaloiden rakentamisen Pohjolan Voiman voimalaitosalueelle 

ja satama-alueelle. Tuulivoimapuiston YVA:n yhteydessä laadittiin asukaskysely, 

jonka mukaan: 

Pääosa (79 %) Kristiinankaupungin asukaskyselyn vastaajista suhtautui 

hankkeeseen myönteisesti; tuulivoimapuiston hyötyjä pidetään suurempina 

kuin haittoja. Muita kielteisemmin hankevaihtoehtoihin suhtautuivat ne, jotka 

kokevat ulkomeri- ja rannikkoalueet itselleen läheisimmiksi. Myös aktiivinen 

meri- ja ranta-alueiden käyttö (ulkoilu, veneily, kalastus) lisäsi kriittisyyttä 

hankkeen toteuttamisvaihtoehtoja kohtaan. (Lähde: Kristiinankaupungin 

merituulivoimapuiston YVA-selostus 2010) 

Tuulivoimapuiston YVA:n mukaan tuulivoiman myönteiset vaikutukset ovat enemmän 

yhteisöllisiä tai yhteiskunnallisia, mutta kielteiset vaikutukset tuntuvat lähinnä 

yksilötasolla hankkeen lähiympäristössä. Tuulivoimalat voivat haitata lähellä tai näkemäalueella 

asuvien tai lomailevien viihtyvyyttä ja virkistysmahdollisuuksia. (Lähde: 

Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA-selostus 2010, s.275) 

Alueelle suunnitellulla maankäytöllä ja hankkeilla on työllistävä ja elinkeinoelämää 

vilkastuttava vaikutus, joka ulottuu laajemmallekin Kristiinankaupungin ympäristöön. 

Pysyviä työpaikkoja muodostuu esim. kuljetusalalle.



6.7 VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN HUOMI- 

OIMINEN 

Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 

on tullut voimaan 1.3.2009. Kunnissa yleiskaava on keskeinen kaavataso tavoitteiden 

esiin tuomisessa. Aluetta koskevat tärkeimpinä seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: 

Toimiva aluerakenne 

- Kaavaratkaisu tukee toimivaa aluerakennetta hyödyntämällä olemassa olevia 

rakenteita, verkostoja ja keskinäisiä suhteita. Energiantuotannolle ja satamalle 

osoitetut laajentumismahdollisuudet liittyvät nykyisiin alueisiin ja 

verkostoihin. Teollisuustoiminnoille osoitetut uudet alueet voivat hyödyntää 

samoja verkostoja. 

- Kaavaratkaisu edistää elinympäristön laadun paranemista ja luonnonvarojen 

kestävää hyödyntämistä kaava osoittamalla mahdollisuuksia tuulivoimaloiden 

rakentamiseen. 

Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 

- Kaavaratkaisu edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hyödyntämällä 

olemassa olevia rakenteita ja verkostoja sekä osoittamalla rakentamista 

voimalaitosalueen ja keskustan väliselle rakentamattomalle alueelle. Kaava 

tukee keskusta-asutuksen täydentämistä ja keskustaajaman eheytymistä 

mahdollistamalla työpaikkojen ja asuinalueiden lisääntymisen keskustan 

läheisyydessä. Työpaikkojen sijoitus keskustan lähelle vähentää myös henkilöautoliikenteen 

tarvetta. 

- Ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseksi 

energiantuotanto-, satama- ja teollisuusalueiden läheisyyteen ei ole kaavassa 

osoitettu asuin- tai loma-asuntoalueita. 

- Kristiinankaupungin kokonaisväestömäärän laskua ennustavien väestönkehitysarvioiden 

vuoksi alueelle osoitetaan vain maltillisesti uusia asuinrakentamisalueita. 

Karhusaaren alueelle asuinrakentamistarpeita arvioidaan 

kuitenkin muodostuvan alueelle syntyvien työpaikkojen seurauksena. 

- Kaava lisää tonttitarjontaa asuntoja työpaikkarakentamiseen. 

- Kaava edistää olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä osoittamalla 

säilytettäväksi tarkoitettuja rakennuskulttuurikohteita. Nykyiset asuin- ja 

loma-asuntoalueet on osoitettu pääosin nykyiseen käyttöönsä. Aluerakenteen 

toimivuuden edistämiseksi Karhusaaren alueella pyritään kuitenkin 

turvaamaan ensisijaisesti energiantuotannon ja sataman toiminta ja kehittäminen. 

Osa nykyisistä loma-asuntojen alueista on siten esitetty poistuviksi. 

Kaavaan jäävien loma-asuntoalueiden elinympäristön laatua pyritään 

turvaamaan rajoittamalla kaavamääräyksillä niille aiheutuvia meluhaittoja 

ja osoittamalla suojaviheralueita häiriötä aiheuttavien toimintojen ympärille. 

- Kaava luo edellytykset hyvälle taajamakuvalle Skatantien varressa osoittamalla 

alueelle nykyiseen rakenteeseen liittyviä pientaloalueita ja runsaasti 

virkistysalueita. Viheralueet on osoitettu kaavassa yhtenäisenä kokonaisuutena 

siten, että alueen läpi muodostuu yhtenäinen viheraluevyöhyke, 

jolta on monin paikoin myös yhteys rantaan. 

- Kaavassa on otettu huomioon Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon 

mukainen alin rakentamiskorkeus tulvien kannalta.



- Kaavaratkaisu edistää elinympäristön laadun paranemista kaupungin keskusta-alueella 

mahdollistamalla kaupungin sataman siirtämisen Karhusaareen. 

- Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei ole sijoitettu melualueille. 

- Kaavaratkaisu edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden 

käyttöedellytyksiä osoittamalla mahdollisuuksia tuulivoimaloiden rakentamiseen 

ja mahdollistamalla voimalaitosalueen kehittäminen. 

Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 

- Alueella ei sijaitse valtakunnallisiin inventointeihin kuuluvia kulttuuriperintökohteita. 

Alueelta inventoidut rakennuskulttuurikohteet on arvotettu 

kaavoitusta varten. Maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat kohteet on 

huomioitu kaavassa, lukuun ottamatta muuttuvan maankäytön alueille jääviä 

loma-asuntokohteita. Kohteiden suojelun tarve tutkitaan asemakaavoitusvaiheessa. 

Yleiskaava edistää arvojen säilymistä osoittamalla arvokkaat 

rakennuskulttuurikohteet ja esittämällä alueelle vain maltillisesti täydennysrakentamismahdollisuuksia. 

- Luontoselvityksissä havaitut arvokkaat luontokohteet on osoitettu kaavassa. 

- Maakuntakaavassa alueellisesti merkittävänä virkistys- ja matkailukohteena 

osoitettu Bockholmenin leirintäalue ja uimaranta on huomioitu yleiskaavassa 

osoittamalla alueen viereen toiminnan laajentamisen mahdollistavaa 

matkailupalveluiden aluetta. 

- Luontoarvoiltaan arvokkaat rannat on jätetty rakentamisalueiden ulkopuolelle 

lukuun ottamatta nykyisen loma-asunnon alueella sijaitsevaa vaahterametsikköä 

(luontoselvityksen kohde nro 1), joka voidaan huomioida 

asemakaavoitusvaiheessa. Asemakaavassa tulee huomioida myös viihtyisyyden 

säilyminen nykyisillä loma-asuntoalueilla. 

Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 

- Kaavaratkaisu mahdollistaa valtakunnan tasolla merkittävän Pohjolan Voiman 

energiantuotantolaitoksen toiminnan kehittämisen ja mahdollistaa uusiutuvien 

polttoaineiden käyttämisen energianlähteenä. 

- Yleiskaavassa on huomioitu nykyinen 110/220/400 kV:n sähkölinjoille 

varattu johtolinja. Sähköverkoston kapasiteetin nostaminen on mahdollista 

nykyistä johtolinjaa hyödyntäen. 

- Alueen pääliikenneverkko pohjautuu nykyiseen tie- ja katuverkostoon. 

- Yhteysverkostojen ja energiahuollon tulevaisuuden tarpeisiin on yleiskaavassa 

osoitettu ohjeellinen maakaasujohdon linjaus ja ohjeellinen rautatien 

linjaus. 

- Asutuksen lisääminen alueella laskee vesi- ja viemäriverkoston rakentamisesta 

aiheutuvia kiinteistökohtaisia kustannuksia nykyisillä asuin- ja lomaasuntoalueilla. 

Näin ollen kynnys verkostojen ulottamiseen nykyisille 

asuinalueille madaltuu. 

- Kaavaratkaisu edistää uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä osoittamalla 

mahdollisuuksia tuulivoimaloiden rakentamiseen. 

- Kaava turvaa olemassa olevan sataman kehittämismahdollisuudet. 

- Yhteys- ja energiaverkostojen suunnittelussa on otettu huomioon ympäröivä 

maankäyttö ja sen kehittämistarpeet siinä laajuudessa, kuin se on mahdollista 

ilman, että voimalaitoksen, sataman ja teollisuusalueiden toimintamahdollisuuksia 

tarpeettomasti rajataan.



7 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN 

7.1 TOTEUTTAMISEN VAIHEITTAISUUS JA JATKOSUUNNITELMAT 

Yleiskaava luo pohjan tarkemmalle kaavalliselle ja tekniselle suunnittelulle, tärkeimpänä 

asemakaavoitus. Alueen asemakaavojen tarkistustyö on käynnistetty jo ennen 

yleiskaavaprosessin aloitusta. Asemakaavoitusta jatketaan osayleiskaavan valmistumisen 

jälkeen joko koko alueen osalta tai vaiheittain, osa-alue kerrallaan. Kiireellisimmät 

kaavoitustarpeet ovat tällä hetkellä sataman ja voimalaitoksen alueilla. 

Alueelta on yleiskaavoituksen yhteydessä laadittu viemäröinnin ja vesihuollon yleissuunnitelma, 

jota voidaan hyödyntää yhdessä yleiskaavan kanssa alueen verkostosuunnittelussa. 

7.2 SEURANTA JA JÄLKIARVIOINTI 

Maankäytön suunnittelusta vastaavien kaupungin elimien tulee seurata rakennustoiminnan 

kehitystä ja tarpeita. Mikäli rakentaminen alkaa kehittyä eri tavoin kuin on arvioitu 

tai rakentaminen vaatii merkittäviä poikkeamia osayleiskaavan ratkaisuista, tulee 

ryhtyä toimiin kaavan saattamiseksi ajan tasalle. 

Osayleiskaavan laatimiseksi kerättyjä perustietoja tulisi päivittää ja pitää ajan tasalla. 

Tietojen hankinta ja ajan tasalla pitäminen vähentää pitkällä tähtäimellä sitä työmäärää, 

joka tarvitaan eri suunnitelmien perustietojen hankkimiseksi.



8 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET JA HYVÄK- 

SYMINEN 

8.1 SUUNNITTELUVAIHEET 

Kristiinankaupungin kaupunginhallitus on päättänyt 20.11.2008 osayleiskaavan ja rantaosayleiskaavan 

tarkistamisesta Karhusaaren eteläosassa. Tarkemmat suunnitteluvaiheet 

on listattu selostusosan alkuun. 

8.2 SIDOSRYHMÄTYÖSKENTELY 

8.2.1 Tiedottaminen ja mielipiteen esittäminen 

Tilaisuuksista ja materiaalien nähtävilläolosta on ilmoitettu kuuluttamalla kaupungin 

ilmoitustaululla ja lehdistössä. Esittelyjen yhteyteen varattiin mahdollisuus mielipiteen 

esittämiseen. MRA 30 §:n mukainen mielipiteen esittäminen vireillä olevasta Karhusaaren 

osayleiskaavasta on tapahtunut seuraavasti: 

19.1.– 2.2.2009 OAS ja yleiskaavaluonnos nähtävillä 

8.2.2 Viranomaisneuvottelut 

19.08.2008 1. Viranomaisneuvottelu 

8.3 VIRALLISEN KAAVAEHDOTUKSEN HALLINTOKÄSITTELY 

8.3.1 Nähtävillepano 

Kristiinankaupungin kaupunginhallitus käsitteli kaavaehdotusta kokouksessaan 

__.__.____ ja päätti asettaa sen MRA 19 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville __.__.– 

__.__.___ väliseksi ajaksi sekä pyytää siitä tarvittavat lausunnot.

Tm on asemakaavan selostuksen rakennemalli - PÃ¶yry

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?