TYÃELÃMÃN TUTKIMUS - ARBETSLIVSFORSKNING 2/2008

More documents

Recommendations

Info

Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 2/2008 (6. vsk.) Kirjallisuus Tässä esitellyssä hankkeessa erityisen raskaalta tuntui, kun välittömästi sen päättymisen jälkeen yksi työpaikka lakkautettiin, vaikka kahden vuoden kehittäminen tuotti johdon mukaan runsaasti oivalluksia tuottavuuden parantamiseksi. Lopetus oli ollut johdon tiedossa, mutta kyselyistä huolimatta kehittäjät eivät siitä tienneet, vaan he toimivat hyvässä uskossa – varsin mielenkiintoisen jatkotutkimuksen kohteen voisikin saada keskittymällä siihen, miten kehittäjät voivat sitoutua kehittämiseen luottamuksen rikkouduttua ja miten on heidän työhyvinvointinsa laita. Ah o n e n , G. (2002). Henkilöstöraportointi, johtaminen ja työssä jaksaminen. Helsinki: Työministeriön jaksamisohjelma. Al a s o i n i, T. (2006). Työnteon mielekkyyden muutos Suomessa vuosina 1992–2005. Työolobarometrin aineistoihin perustuva analyysi. Raportteja 45. Helsinki: Tykes. An t i la , J. & Ylö s ta lo P. (2002). Proaktiivinen toimintatapa: yritysten ja palkansaajien yhteinen etu? Työpoliittinen tutkimus 239. Helsinki: Työministeriö. Ar g y r i s, C. & Sch ö n , D.A. (1996). On Organizational Learning II. Theory, Method and Practice. New York: Addison-Wesley. En g e s t r ö m , Y. (1987). Learning by expanding: An activity-theoretical approach to developmental research. Helsinki: Orienta- Konsultit. Ha k a n e n, J. (2005). Työuupumuksesta työnimuun: työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla. Työ ja ihminen. Tutkimusraportti 27. Helsinki: Työterveyslaitos ja Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitos. La i n e A., Ah o n i em i L. & Willner H. (2004). Uusi työkunto – toimintakunnon kartoitus. Liiketaloudellinen tutkimus-ja koulutuskeskus. Tampere: Tampereen yliopisto. Man k a , M-L. (1999). Toptiimi: kohti tuottavaa, oppivaa ja positiivista työyhteisöä sekä henkilökohtaista hyvinvointia. Toimintatutkimus broilertehtaan transformaatioprosessista – tiikerinloikalla ja kukonaskelin. Acta Universitatis Tamperensis 668. Tampere: Tampereen yliopisto. Man k a , M-L. (2006). Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen. Helsinki: Talentum. Man k a , M-L. (2007). Työrauhan julistus. Miten olla ihmisiksi alaisena ja esimiehenä. Helsinki: Kirjapaja. Man k a M-L. & Siekkinen P. (2006). Uusi työkunto – tiikerinloikka työniloon ja tulokseen. Loppuraportti. Tampere: Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos & Tykes. Man k a , M-L., Ka i k k o n e n, M-L. & Nuu t i n e n, S. (2007). Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön avuksi. Tampere: Synergos & Euroopan Sosiaalirahasto. Me r l l í e, D. & Pa o l i, P. (2000). European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions. Ten years of Working Conditions in the European Union. Summary. Luxembourg: The Office for Official Publication for the European Communities. Mez i r o w, J. (1995). Kriittinen reflektio uudistavan oppimisen käynnistäjänä. Teoksessa J. Mezirow & al. (toim.) Uudistava oppiminen. Kriittinen reflektio aikuiskoulutuksessa (s. 17–37). Helsinki: Miktor. Mäk i ta l o, J. (2005). Work-related well-being in transformation of nursing home-work. Oulu: Oulun yliopisto. Po r r a s , J.I. & Si lv e r s , R.C. (1991). Organization development and transformation. Annual Review of Psychology, 42, 51–78. Ra n k i, A. (2000). Henkilöstön selviytyminen kriisiytyneessä organisaatiossa. Acta Universitatis Tamperensis 775. Tampere: Tampereen yliopisto. Sch a u f e l i, W., Sa l a n ova , M.,Gon z a l e z-Ro m a , V. & Ba k k e r, A-B. (2002). The measurement of engagement and burnout: A two sample confirmatory factor analysis approach. Journal of Happinesss Studies, 3, 71−92. Siekkinen P., Man k a M-L, Ta m m iv u o r i A. & La i n e A. (2004). Työuran jatkamisen keinot – selvitys työuran jatkamisen kannustimista ja hyvistä käytännöistä sekä toimenpidesuosituksia. Tampere: Työorganisaatioiden toimintakunto-instituutti. Ty ö m i n i st e r i ö (2005). Työolobarometri 2005. Helsinki: Työministeriö. Va h t e r a , J. & Pen t t i, J. (1995). Voimavarat, terveys ja työelämän murros. Työterveyslaitos. Työ ja ihminen. Tutkimusraportti 7. Helsinki: Työterveyslaitos. Wa r r, P. (1990). De c i s i o n l at it u d e , jo b d e m a n d s , a n d e m p l o y e e w e l l-b e i n g. Wo r k & St r e s s, 8, 84−97. Willner, H., Al a n ä r ä , M. & Ma n k a M-L. (2005). Kehittämistarvekartoitus syksy 2005. Uusi työkunto -projekti. Tampere: Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu & Tutkimus-ja koulutuskeskus Synergos. katsauksia ja keskustelua 203
Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 2/2008 (6. vsk.) katsauksia ja keskustelua Anne Paalanen & Satu Parjanen Innovaatiohaavi organisaation lattiatason innovatiivisuuden aktivoijana* Perinteisesti innovaatiotoiminta on mielletty yrityksen tuotekehitysosastolle palkattujen insinöörien ja tutkijoiden tehtäväksi. Käytäntölähtöisessä innovaatiotoiminnassa ideoita, innovaatioiden raakamateriaalia, haetaan enenevästi tuotekehitysosastojen lisäksi myös muualta organisaatiosta. Varsin merkittävä innovaatiopotentiaali on löydettävissä organisaatioiden normaalista toiminnasta, mutta useinkaan organisaatiokulttuuri tai innovaatioiden edistämisjärjestelmät eivät tue tämän potentiaalin hyödyntämistä. Organisaatioiden normaalista toiminnasta löytyvien innovaatioaihioiden havaitsemiseksi ja hyödyntämiseksi on kehitetty ”innovaatiohaavi”. Innovaatiohaavi on toimintatapa, jonka avulla pyritään nostamaan yksilöiden innovaatioaktiivisuutta erityisesti innovaatioprosessin alkupäässä; pyrkimyksenä on saada kaikkien organisaatiotasojen kehitysideat paremmin esille ja käyttöön. Tavoitteena on antaa alkusysäys organisaation innovaatiokulttuurin muutokselle käyttämällä toimintatapoja, jotka sopivat organisaation olemassa oleviin käytäntöihin. Ensisijaisesti innovaatiohaavin kohteena on yrityksen lattiataso. Perinteisesti lattiatason työntekijöiden työtehtäviin ei ole mielletty kuuluvaksi innovointia, vaan lattiatason rooli on korostunut erilaisissa vahvasti ylhäältä käskytetyissä tehokkuutta ja tuottavuutta lisäävissä menetelmissä. Teollisuuden lattiatasolla innovaatiotoiminta on järjestetty lähinnä lakisääteisen aloitelaatikon muotoon. Aloitelaatikko voi kyllä toimia joissain organisaatioissa pitkälle vietyjen innovatiivisten ongelmanratkaisuehdotusten esiintuontikanavana, mutta se vaatii tuekseen toimivan käsittelyjärjestelmän ja yksilöiltä motivaatiota käyttää sitä. Itsessään se ei kannusta pienempien ideoiden ilmaisemiseen tai pelkkien ongelmien esille nostamiseen ilman valmista ratkaisuehdotusta. Lattiatason työntekijöiden panos on tunnistettu kirjallisuudessa merkittäväksi koko yrityksen innovaatiotoiminnassa. Erityisesti lattiatason työntekijöiden kontribuutio on arvokasta innovaatioprosessin alkupäähän sijoittuvassa kehityskohteiden havaitsemisessa ja ideoinnissa. Työntekijöillä on usein parhain tieto tuotantoprosessin osista ja niihin liittyvistä käytännön erityispiirteistä. Lattiatasolta lähtöisin olevat innovaatiot voivat luoda kilpailuetua synnyttämällä kontekstisidonnaista tiedonsuojausta, jota kilpailijoiden on vaikeaa, jollei mahdotonta suoraan kopioida käyttöönsä. (Esim. Axtell ym. 2000; Van de Ven 1980.) Mikä on Innovaatiohaavi? Innovaatiohaavi on organisaatioiden innovaatioprosesseja tukeva työkalu, jolla pyritään nostamaan organisaatioiden jokapäiväisessä toiminnassa piilevä innovaatiopotentiaali organisaation hyötykäyttöön. Sen tavoitteena on antaa alkusysäys organisaation innovaatiokulttuurin muutokselle erilaisten organisaation toimintaan sopivien menetelmien avulla. Innovaatiohaavin viitekehys on esitetty kuviossa 1 (ks. tarkemmin Paalanen & Konsti-Laakso 2007; 2008). PALAUTE - monelta taholta - palautteen antaminen - palautteen saaminen - ideoista - jokapäiväisestä työstä IDEOINTI - ideakanavat - yksilön tavat ilmaista itseään ABSORPTIIVINEN KAPASITEETTI - ideoinnissa - Ideoiden arvioinnissa MOTIVAATIO IDEOIDEN TÖRMÄYSPAIKAT IDEOIDEN ARVIOINTI - ulkopuolinen tieto Kuvio 1. Innovaatiohaavin viitekehys. * Katsaus perustuu esitelmään, joka pidettiin Tampereen yliopistossa 8.–9.11.2007 järjestetyillä Työelämän tutkimuspäivillä. 204
Page 1 and 2:
TYÖELÄMÄN TUTKIMUS - ARBETSLIVSF
Page 3 and 4:
Työelämän tutkimus - Arbetslivsf
Page 5 and 6:
Page 7 and 8:
Page 9 and 10:
Page 11 and 12:
Page 13 and 14:
Page 15 and 16:
Page 17 and 18:
Page 19 and 20:
Page 21 and 22:
Page 23 and 24:
Page 25 and 26: Työelämän tutkimus - Arbetslivsf
Page 75: Työelämän tutkimus - Arbetslivsf
show all

TYÃELÃMÃN TUTKIMUS - ARBETSLIVSFORSKNING 2/2008

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?

TYÃELÃMÃN TUTKIMUS - ARBETSLIVSFORSKNING 2/2008