Vaarallisten aineiden kuljetukset SeinÃ¤joen seudulla - EtelÃ¤ ...

More documents

Recommendations

Info

14 Taulukko 3: Onnettomuusasteen vaihtelu reittivaihtoehtojen päätieosuuksilla. Henkilövahinkoonnettomuutta / 100 milj. autokm Vt 19 7.4 - 8.1 Vt 3 9.3 - 16.4 Kt 67 6.2 - 11.1 Seinäjoen katuverkossa Törnäväntien henkilövahinko-onnettomuusriskiksi on arvioitu valtakunnallinen vilkkaiden taajamateiden arvo 16 ja Vapaudentielle 2-ajorataisten teiden arvo 11. Riskiluvut ovat julkaisusta ”Liikenneturvallisuus yleisillä teillä v. 1992-96” (Tielaitos Keskushallinto 1997). Tieliikenteen kaikkien vahinkojen riski on saatu kertomalla yllä esitetyt henkilövahinko-onnettomuuksia koskevat arvot yleisten teiden osalta luvulla 7,58 ja katujen osalta luvulla 8,02. Nämä kertoimet ovat kaikkien onnettomuuksien määrän suhde henkilövahinko-onnettomuuksien määrään, joka on saatu julkaisusta ”Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto 1998” (Liikennevakuutuskeskus, 10.12. 1999). Toisin sanoen noin 1/8-osa kaikista vahingoista on henkilövahinko-onnettomuuksia. Kuorma-autoliikennettä koskevien vahinkojen riski on saatu kertomalla edellä saatu kaikkien vahinkojen riski 0,7:lla, joka kertoo kuorma-autoliikenteen joutuvan keskimääräistä harvemmin onnettomuuteen kaikkeen liikenteeseen verrattuna. Esimerkiksi kaduilla sattuvista liikennevahingoista kuorma-auto on osallisena 6,6 %:ssa, ja muilla teillä 9,9 %:ssa onnettomuuksista, vaikka kuorma-autoliikenteen osuus kokonaisliikenteestä on suurempi. Kerroin 0,7 on arvioitu tästä, ja edustaa siis kuorma-autokuljettajien ammattitaitoa ja keskimääräistä pienempää onnettomuusriskiä. Kun tiedetään, että vaarallisten aineiden kuljetuksia on Seinäjoen tapauksessa 24 kuljetusta vuoro-kaudessa, saadaan 100 vuoden aikana tapahtuvien vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvien tieliikenteen vahinkojen määriksi seuraavan taulukon osoittamat luvut reiteittäin. Taulukko 4: Vaarallisten aineiden kuljetuksille tapahtuvat onnettomuudet / 100 v. vaarallisten kuljetusten tieliikenneonnettomuuksia / 100 v Vt 19 Jalasjärvi - Soukkajoki 10.22 Vt 19 Soukkajoki - Itikka 3.52 Yhteensä 13.74 Vt 3 Jalasjärvi - Tuiskula 12.68 Kt 67 Tuiskula - Itikka 11.03 Yhteensä 23.71 Vahinkoja tapahtuisi siis korvaavalla reitillä nykyistä reittiä enemmän johtuen korvaavan reitin suuremmasta pituudesta ja siellä todetuista onnettomuusasteista. Nykyisen reitin osuus Jalasjärvi - Soukkajoki on keskimäärästä suomalaista päätietä turvallisempi.
15 Tässä ei ole otettu kantaa siihen, miten suuri osa vaarallisten aineiden kuljetuksille sattuvista tieliikenneonnettomuuksista on sellaisia, että ne aiheuttavat vaaraa nimenomaan kuljetettavan aineen takia. Suurin osa vaarallisten aineiden kuljetuksille tapahtuvista onnettomuuksista lienee sellaisia, jossa varsinaiselle kuljetettavalla aineelle ei tapahdu mitään, ja vahinkoja kärsii lähinnä vastapuoli. 6.3 Altistuminen Vaihtoehtoisten reittien varrella olevien toimintojen määrästä ja tiekohtaisista onnettomuusriskeistä voidaan arvioida reittivaihtoehtojen varrella vaarallisten aineiden kuljetuksille tapahtuvan altistuksen määrää. Laskelma on tehty määrittämällä asukastiheys eri reitinosille, jota on kerrottu onnettomuustodennäköisyyksillä. Oheinen taulukko kertoo vuositasolla sen väestön ja toimintojen määrän, joka on 100 m, 500 m tai 1 000 m etäisyydellä vaarallisten aineiden kuljetuksille tapahtuvasta tieliikenneonnettomuudesta. Taulukko 5: Altistumisriski yhteysväleittäin ja reittivaihtoehdoittain. Väestö x Asuinrakennukset x Opetusrakennukset x Hoitoalan rakennukset x Liike-, toimisto- yms x Muut rakennukset x onnettomuusriski / v onnettomuusriski / v onnettomuusriski / v onnettomuusriski / v onnettomuusriski / v onnettomuusriski / v ALTISTUS 1000 m 500 m 100 m 1000 m 500 m 100 m 1000 m 500 m 100 m 1000 m 500 m 100 m 1000 m 500 m 100 m 1000 m 500 m 100 m Vt 19 Jalasjärvi - Soukkajoki 3.6 2.3 0.5 1.4 0.9 0.2 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 0.1 0.0 0.0 0.9 0.6 0.1 Vt 19 Soukkajoki - Itikka 90.0 49.1 14.1 12.5 5.6 1.2 0.2 0.1 0.0 0.3 0.1 0.0 1.1 0.8 0.2 3.6 1.6 0.4 Yhteensä 93.6 51.4 14.6 13.8 6.5 1.3 0.2 0.1 0.1 0.3 0.1 0.0 1.2 0.8 0.2 4.4 2.1 0.5 Vt 3 Jalasjärvi - Tuiskula 10.5 6.1 1.5 3.9 2.4 0.6 0.1 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 0.2 0.1 0.0 2.1 1.1 0.3 Kt 67 Tuiskula - Itikka 33.0 13.4 1.6 7.8 3.8 0.6 0.1 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 0.7 0.2 0.0 3.5 2.0 0.4 Yhteensä 43.5 19.5 3.1 11.8 6.1 1.2 0.2 0.1 0.0 0.0 0.0 0.0 0.8 0.3 0.1 5.6 3.1 0.7 Absoluuttinen ero -50.1 -31.9 -11.5 -2.1 -0.4 -0.1 0.0 -0.1 0.0 -0.2 -0.1 0.0 -0.3 -0.6 -0.1 1.1 0.9 0.2 Suhteellinen ero -53 % -62 % -79 % -15 % -6 % -11 % -13 % -48 % -26 % -84 % -90 % -75 % -29 % -70 % -61 % 25 % 44 % 46 % Nykyisellä reitillä on siis esimerkiksi 14,6 ihmistä vuodessa alle 100 metrin päässä tieliikenteen onnettomuudesta, jossa yhtenä osapuolena on vaarallisten aineiden kuljetus. Vaihtoehtoisella Tuiskulan kautta kulkevalla reitillä olisi 3,1 ihmistä vuodessa samassa tilanteessa. Vaikka siis vaihtoehtoisella reitillä tapahtuu laskennallisesti enemmän onnettomuuksia, on altistuvien määrä nykyisellä reitillä huomattavasti suurempi kuin kiertotiellä.
Page 1: SESELI VAARALLISTEN AINEIDEN KULJET
Page 4 and 5: 4 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 3 1 YLE
Page 6 and 7: 6 3 LAINSÄÄDÄNTÖ Kotimaisissa v
Page 8 and 9: 8 4 KULJETUSTEN NYKYTILANNE 4.1 Mä
Page 10 and 11: 10 5 KORVAAVA REITTI Mikäli vaaral
Page 12 and 13: 12 6 RISKIARVIO 6.1 Maankäytön m
Page 16 and 17: 16 7 LIIKENNETALOUDELLISET VAIKUTUK
Page 18 and 19: 18 Taulukko 8: Altistumisriskin pie
Page 20 and 21: 20 Liitteet Liite 1: Liite 2: Vaara
Page 22 and 23: 22 Ryhmä A Luokka Kuljetustapa Pak
Page 24: 24 Liite 2. Vaarallisten aineiden r

Vaarallisten aineiden kuljetukset SeinÃ¤joen seudulla - EtelÃ¤ ...

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?