Vaarallisten aineiden kuljetukset Seinäjoen seudulla - Etelä ...

SESELI
VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUKSET SEINÄJOEN
SEUDULLA

ESIPUHE
Seinäjoen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma
Seinäjoen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on laatia Seinäjoen
seudulle liikenteen hoitamista ja liikenneväylien kehittämistä koskeva
suunnitelma, joka tukee kaupunkiseudun aluerakenteen sekä elinkeino- ym.
toiminnan kehittämistavoitteita. Suunnitelmassa käsitellään kaikkia kulkumuotoja
ja esitetään niille kehittämislinjat.
Liikennejärjestelmän suunnittelu käynnistyi tarveselvityksen laatimisella
vuonna 2000 ja suunnitelma valmistuu vuonna 2003. Työtä rahoittavat Seinäjoen
kaupunki ja muut Etelä-Pohjanmaan kunnat, Etelä-Pohjanmaan liitto,
Tiehallinnon Vaasan tiepiiri ja Länsi-Suomen lääninhallitus. Näiden lisäksi
myös Länsi-Suomen ympäristökeskus osallistuu suunnittelutyöhön.
Seinäjoen seudun liikennejärjestelmätyöhön sisältyy seuraavia osaprojekteja:
Liikennetutkimukset (Seinäjoki, Nurmo, Ilmajoki)
Tie- ja katuverkkoselvitys (Seinäjoki, Nurmo, Ilmajoki)
Logistiikkaselvitys (Seinäjoki, Nurmo, Ilmajoki)
Joukkoliikenteen kehittäminen (Etelä-Pohjanmaa)
Liikenneturvallisuuden parantaminen (Etelä-Pohjanmaa)
Vaarallisten aineiden kuljetukset Seinäjoen seudulla
Selvitys Seinäjoen seudun vaarallisten aineiden kuljetuksista on tehty jatkotyönä
Seinäjoen seudun tie- ja katuverkkoselvitykselle. Työ on aloitettu syksyllä
2002, ja työ on raportoitu keväällä 2003.
Työn tilaajina ovat olleet Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoen kaupunki ja
Vaasan tiepiiri. Konsulttina on toiminut Strafica Oy. Työtä on ohjannut Seinäjoen
seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman ohjausryhmä.
Strafica Oy:ssä työhön ovat osallistuneet dipl. ins. Jyrki Rinta-Piirto, dipl. ins.
Markku Kivari sekä tekn. yo. Juha Heltimo.
Huhtikuussa 2003
Ohjausryhmä

4
SISÄLLYSLUETTELO
ESIPUHE 3
1 YLEISTÄ 5
2 VAARALLISTEN AINEIDEN MÄÄRITELMÄ 5
3 LAINSÄÄDÄNTÖ 6
4 KULJETUSTEN NYKYTILANNE 8
4.1 Määrät ja laatu 8
4.2 Suuntautuminen 8
5 KORVAAVA REITTI 10
6 RISKIARVIO 12
6.1 Maankäytön määrä 12
6.2 Onnettomuusriski 13
6.3 Altistuminen 15
7 LIIKENNETALOUDELLISET VAIKUTUKSET 16
8 YHTEENVETO 17
9 SUOSITUS 19
LIITTEET 20

5
1 YLEISTÄ
Seinäjoen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan liittyen on syntynyt tarve
selvittää vaarallisten aineiden kuljetuksia Seinäjoen seudulla ja niiden järjestämiseen
liittyviä vaihtoehtoja. Asia on ajankohtainen ainakin Seinäjoen ohikulkuteiden
rakentamiseen saakka.
Liikenne- ja viestintäministeriö voi kunnan hakemuksesta asettaa eri asteisia
reittirajoituksia vaarallisten aineiden kuljetuksille asetukseen perustuen. Reittirajoitusanomukseen
liittyen on tässä työssä selvitetty:
1. vaarallisten aineiden kuljetusten määrä, laatu ja suuntautuminen
2. mahdollinen korvaava reitti
3. reittirajoituksen vaikutuksia
Selvitys liittyy jatkotyönä Seinäjoen seudun tie- ja katuverkkosuunnitelman
laatimiseen.
2 VAARALLISTEN AINEIDEN MÄÄRITELMÄ
Vaarallisiksi aineiksi luokitellaan aineet, jotka räjähdys-, palo- tai säteilyherkkyytensä,
myrkyllisyytensä, syövyttävyytensä taikka muun ominaisuutensa
vuoksi saattavat aiheuttaa vahinkoa ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle.
Määritelmät on käyty tarkemmin läpi kappaleessa 3 ”Lainsäädäntö”.
Vaaralliset aineet on jaettu kansainvälisiä maantiekuljetuksia koskevassa
yleiseurooppalaisessa ADR-sopimuksessa yhdeksään luokkaan ominaisuuksiensa
perusteella. ADR-sopimuksessa kerrotaan miten vaaralliset aineet
luokitellaan, pakataan, merkitään ja dokumentoidaan. ADR-luokat ovat:
1. Räjähteet
2. Puristetut, nesteytetyt ja paineenalaisina liuotetut kaasut
3. Palavat nesteet
4. Muut syttyvät aineet
5. Sytyttävästi vaikuttavat (hapettavat) aineet
6. Myrkylliset, tympäisevät ja infektoivat aineet
7. Radioaktiiviset aineet
8. Syövyttävät aineet
9. Muut vaaralliset aineet ja esineet
Suomen rajojen sisällä tapahtuvista vaarallisten aineiden kuljetuksista käytetään
myös ilmaisua VAK-kuljetus.
Suomessa oli vaarallisten aineiden kuljetuksia vuonna 2001 15,4 miljoonaa
tonnia, mikä on 4 % kuorma-autojen kuljettamasta kokonaistavaramäärästä.
Vaarallisista aineista suurin osa, 70 %, oli palavia nesteitä, kuten bensiiniä ja
polttoöljyä. Vaarallisten aineiden kuljetusmatkat ovat muita kuljetuksia pidempiä,
vuonna 2001 keskimäärin 158 kilometriä.

6
3 LAINSÄÄDÄNTÖ
Kotimaisissa vaarallisten aineiden maantiekuljetuksissa noudatetaan lakia
vaarallisten aineiden kuljetuksesta (719/1994), valtioneuvoston asetusta
vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä (194/2002) ja Liikenne- ja viestintäministeriön
asetusta vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä (277/2002). Lait
ja asetukset löytyvät mm. internet-osoitteesta http://www.finlex.fi.
Laki 719/1994
Vaarallisten aineiden kuljetusta koskevan lain tarkoituksena on ehkäistä ja
torjua vahinkoa ja vaaraa, jota vaarallisten aineiden kuljetukset saattavat aiheuttaa
ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. Laki sisältää yleisiä säännöksiä
viranomaisista sekä muiden osapuolten tehtävistä ja velvollisuuksista,
pakkauksista ja säiliöistä, valvonnasta ja rangaistuksista. Laissa asetetaan
myös yleisiä vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyviä vaatimuksia (13 §
2 momentti):
Ministeriö voi kunnan esityksestä rajoittaa vaarallisten aineiden kuljetusta
määrätyllä alueella, tiellä tai tien osalla, jos kuljetus voi aiheuttaa
huomattavaa vaaraa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. Rajoitusta
annettaessa on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei vaarallisten
aineiden kuljetusmahdollisuuksille aiheudu haittaa enempää kuin on
tarpeen kuljetuksista aiheutuvan vaaran torjumiseksi.
Kuljetusrajoituksilla pyritään välttämään vaarat taajama- ja asutusalueilla sekä
vaarallisilla teillä ja tieosuuksilla.
Asetus 194/2002
Tarkemmat säännökset lain täytäntöönpanosta annetaan valtioneuvoston
asetuksella. Valtioneuvoston asetuksessa säädetään vaarallisten aineiden
tiekuljetuksesta silloin, kun se alkaa, suoritetaan ja päättyy Suomessa. Mikäli
kuljetus alkaa, suoritetaan tai päättyy muualla kuin Suomessa, sovelletaan
joko valtioneuvoston asetusta sekä Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksia
tai vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista (ADR) tehtyä
eurooppalaista sopimusta. Valtioneuvoston asetus sisältää mm. vaarallisten
aineiden luokituksen, eri osapuolten velvollisuudet, yleisiä kuljetuksiin liittyviä
säännöksiä sekä pakkauksiin, säiliöihin ja ajoneuvoihin liittyviä vaatimuksia.
Asetus 277/2002
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus koskee vaarallisten aineiden kuljetuksia
tiellä. Asetus sisältää yksityiskohtaiset säännökset mm. vaarallisten
aineiden luokituksista, pakkauksista, tarvittavista asiapapereista, ajoneuvojen
hyväksynnästä ja varusteista, ajoluvasta, vapaarajoista, sekä rahtikirjan,
pakkausten ja ajoneuvon merkinnöistä. Lisäksi asetuksen liitteissä A, B ja C
säädetään erikseen aineista ja esineistä, joiden kuljetus on niiden vaarallisuuden
vuoksi sallittua vain erityisin ehdoin tai joiden kuljetus on kokonaan
kielletty. Asetuksen liitteet A, B ja C on tilattavissa Edita Publishing Oy:sta.

7
Asetuksen liite A määrittelee vaaralliset aineet, joiden kuljetus on kielletty,
sekä ne vaaralliset aineet, joita saa kuljettaa, sekä niiden kuljetusta koskevat
ehdot. Reittirajoitukset osoitetaan liikennemerkein. Tämän selvityksen kannalta
oleelliset määräykset sisältyvät asetuksen liitteen A lukuun 1.9.
Asetuksen liite B määrittelee vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävien
ajoneuvojen rakennetta, varusteita ja käyttöä koskevat ehdot.
Asetuksen liitteessä C on erityismääräyksiä tai poikkeuksia liitteiden A ja B
säännöksiin koskien.
Vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain (719/1994) 13 §:n 2 momentissa
(ks. edellä) tarkoitetut vaarallisten aineiden kuljetusten reittirajoitukset
koskevat asetuksen liitteessä A esitettävien ryhmien A ja B vaarallisia
aineita ja niiden määriä. Ryhmät A ja B on listattu tämän raportin liitteessä 1.
Ryhmä A on tiukempi, ryhmä B väljempi määrittely vaarallisille aineille.
Asetus 182/1982
Vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvät liikennemerkit ja lisäkilvet on esitetty
tämän raportin liitteessä 2. Vaarallisille aineille tarkoitettu reitti ilmoitetaan
tieliikenneasetuksessa (182/1982) esitetyllä liikennemerkillä n:o 684. Ryhmän
A vaarallisten aineiden kuljetusten kielto osoitetaan liikennemerkillä n:o
318 yhdessä lisäkilven n:o 848 (”Kielto ryhmän A vaarallisten aineiden kuljetukselle”)
kanssa. Ryhmän B vaarallisten aineiden kuljetusten läpiajokielto
osoitetaan liikennemerkillä merkillä n:o 318 yhdessä lisäkilven n:o 849 (”Läpiajokielto
ryhmän B vaarallisten aineiden kuljetukselle”) kanssa. Vaarallisen
aineen kuljetus lisäkilvellä n:o 849 varustetun liikennemerkin n:o 318 tarkoittamalle
alueelle on kuitenkin sallittu, jos aineen kuormaus- tai purkamispaikka
sijaitsee merkein rajoitetulla alueella. Ajo kuormaus- tai purkamispaikalle
on tapahduttava lyhintä reittiä.
Kuljetusrajoitukset eivät koske kuljetuksia, jotka täyttävät Liikenne- ja viestintäministeriön
asetuksen liitteessä A esitetyt tiettyjen aineiden kuljettamisen
määrään liittyvät vapautukset.

8
4 KULJETUSTEN NYKYTILANNE
4.1 Määrät ja laatu
Vaarallisten aineiden määrien ja laadun selvittämisessä on voitu hyödyntää
Seinäjoen Palolaitoksen kartoituksen tuloksia. Tutkimus on tehty valtatiellä
19 Seinäjoen eteläpuolella. Kartoituksen mukaan Seinäjoen kaupungin läpi
kuljetetaan vuorokaudessa vaarallisia aineita seuraavasti:
Luokka 1. Räjähteitä 4 kuljetusta/vrk yht. 61 000 kg
Luokka 2. Kaasuja 4 kuljetusta/vrk yht. 54 000 kg
Luokka 3. Palavia nesteitä 16 kuljetusta/vrk yht. 328 000 l
Kuljetuksia on siis yhteensä 24 kappaletta vuorokaudessa. Näiden lisäksi
kuljetetaan pienempiä määriä eri kemikaaleja omissa ja yhdistelmäkuljetuksissa.
Räjähteiden osalta Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen vaarallisten
aineiden ryhmät A ja B ovat samanlaiset, ja koskevat yli 50 kg:n kuljetuksia.
Kaasujen osalta ryhmät A ja B eroavat kaasujen tarkemman lajin ja määrän
suhteen. Palavien nesteiden osalta ero ryhmien A ja B välillä koskee säiliökuljetuksia,
joista ryhmä A koskee yli 1 000 kg:n säiliökuljetuksia, ryhmä B yli
10 000 kg:n säiliökuljetuksia.
4.2 Suuntautuminen
Seinäjoen kaupungin läpi kuljetettavien vaarallisten aineiden suuntautumista
on selvitetty valtakunnallisen tavaraliikennematriisin pohjalta, jossa on kuntatasolla
esitetty tavarakuljetusten lähtö- ja määränpäät. Matriisi perustuu Tilastokeskuksen
kotimaan tavarakuljetustilastoon vuosilta 1995-2000, ja siitä
on eroteltavissa vaarallisten aineiden kuljetukset yhtenä ryhmänä, ei aineittain.
Matriisin mukaan Seinäjoen sisääntuloteillä on vaarallisten aineiden kuljetuksia
37 ajoneuvoa vuorokaudessa. Ne jakaantuvat suunnittain seuraavasti:
Valtatie 19 etelään (Jalasjärvi)
Valtatie 19 pohjoiseen (Lapua)
Valtatie 18 länteen (Ylistaro)
Valtatie 18 itään (Kuortane / Alavus)
Kantatie 67 länteen (Ilmajoki)
11 kuljetusta
12 kuljetusta
7 kuljetusta
3 kuljetusta
4 kuljetusta
Näistä ongelmallisin on valtatie 19 etelään, sillä reitti kulkee Seinäjoen keskustan
ja Törnävän halki katuverkkoa pitkin. Kuljetukset ovat riski kaupunkialueella,
sillä asutus, työpaikat ja palvelut sijaitsevat läpikulkureitin varrella.

9
Seuraavassa taulukossa on esitetty Seinäjoen Vapaudentietä käyttävien
vaarallisten aineiden kuljetusten suuntautuminen (lähtö- ja määränpäät).
Taulukko 1:
Vapaudentien vaarallisten aineiden kuljetusten suuntautuminen.
kuljetuksia / vrk lähteviä saapuvia
Oulu-Raahe 1.0
Oulainen 0.4
Kokkola-Pietarsaari 1.9
Lapua-Härmät 4.8
Isokyrö 1.0 1.0
Seinäjoki-Nurmo 0.9
Länsi-Pirkanmaa 3.6
Riihimäki 1.0 1.0
Porvoo 0.5
Pori 0.5
Uusikaupunki 0.4
Salo 2.1
Turun seutu 0.9 1.0
Vapaudentiellä kulkevista vaarallisten aineiden kuljetuksista on tavarankuljetusmatriisin
mukaan 82 % (9 kuljetusta) etelästä pohjoiseen, 18 % (2 kuljetusta)
pohjoisesta etelään. Tärkeimpiä määränpäitä Seinäjoen pohjoispuolella
ovat Lapuan seutu sekä Kokkolan-Pietarsaaren seutu. Kuljetukset ovat
peräisin Etelä-Suomesta, tärkeimpänä lähtöalueena Pirkanmaan länsiosat.
Palolaitoksen kartoituksen ja valtakunnallisen tavarankuljetusmatriisin kuljetusmäärätiedot
poikkeavat jonkin verran toisistaan. Syynä on se, että Palolaitoksen
tutkimus on tehty yhtenä päivänä ja tavarankuljetusmatriisi perustuu
viiden vuoden keskiarvoon.

10
5 KORVAAVA REITTI
Mikäli vaarallisten aineiden kuljetukset kielletään Seinäjoen katuverkolla,
katkaisisi se käytännössä valtatien 19 välillä Jalasjärvi - Seinäjoki näiltä kuljetuksilta.
Reittiä vaihtavien kuljetusten määrä riippuu valitaanko kiellettäväksi
ryhmäksi ryhmä A vai B (raportin liite 1). Ryhmä B on väljempi mm.
palavien nesteiden kuljetusten määrän suhteen. Tässä selvityksessä on oletettu,
että kielto koskisi kaikkia Seinäjoen Palolaitoksen kartoituksessa havaittua
24 kuljetusta vuorokaudessa.
Valtatien 19 Jalasjärvi - Seinäjoki osuuden korvaavana reittinä järkevin ratkaisu
on ohjata kuljetukset Jalasjärveltä Kurikan, Tuiskulan ja Ilmajoen kautta
valtatietä 3 ja kantatietä 67 pitkin Seinäjoelle. Näin kuljetukset pysyvät koko
ajan päätieverkolla. Kyseessä olisi tavallaan paluu vanhaan perinteiseen
reittiin, joka oli käytössä ennen Jalasjärvi - Seinäjoki oikotien rakentamista.
Kuva 1:
Nykyinen ja korvaava reitti vaarallisten aineiden kuljetuksille.

11
Mikäli läpiajokielto astuu voimaa, saattaa osalle kuljetuksista käytännössä
löytyä jokin muu lyhyempi korvaava reitti, esimerkiksi kantatien 66 tai valtatien
8 suunnalta. Tässä selvityksessä on kuitenkin oletettu, että kaikki kuljetukset
siirtyvät nykyiseltä reitiltä Tuiskulan kiertotielle.
Myös valtatie 18 kulkee Seinäjoen katuverkolla jonkin matkaa Itikan liittymästä
Vaasaan suuntaan, mutta vaarallisten aineiden kuljetusten riski ei
tuolla suunnalla ole niin suuri kuin valtatien 19 suunnassa. Vaasan suunnan
kuljetukset voinevat jatkossakin kulkea nykyisellä reitillään.

12
6 RISKIARVIO
6.1 Maankäytön määrä
Nykyisestä reitistä Jalasjärvi - Itikka ja vaihtoehtoisesta reitistä Jalasjärvi -
Tuiskula - Itikka on tehty riskitarkastelu paikkatietomenetelmillä. Lähtöaineistona
on toiminut Rakennus- ja huoneistorekisteri (RHR) vuodelta 1999, josta
saadaan selville rakennuksittain niissä asuvien ihmisten määrä, sekä rakennuksen
käyttötarkoitus.
Tarkastelu on tehty yhteysväleittäin: nykyisellä reitillä osilta Jalasjärvi-
Soukkajoki ja Soukkajoki - Itikka, sekä vaihtoehtoiselta reitiltä osilta Jalasjärvi
- Tuiskula ja Tuiskula - Itikka. Soukkajoki - Itikka välillä reitti kulkee Seinäjoen
kaupunkirakenteessa, muut ovat maaseudulla tai taajamien lievealueilla
kulkevia tiejaksoja.
Asukkaiden ja eri toimintojen sijoittumista kuljetusreitteihin nähden on tarkasteltu
kolmelta eri etäisyydeltä. Tarkastelu on tehty määrittämällä reittien
ympärille 1 000, 500 ja 100 metrin säteiset vaikutusalueet, joiden sisälle jäävät
asukkaat ja toiminnot on laskettu.
Seuraavan sivun kuvassa on esitetty rakennusten sijoittuminen vaarallisten
aineiden kuljetusreittien varrelle, sekä niissä asuvien asukkaiden määrä.
Tarkastelun kolme vaikutusaluetta erottuvat eri värisävyillä siten, että tummimmat
ympyrät kuvaavat 100 metrin etäisyydellä olevien rakennusten asukasmääriä
ja vastaavasti vaaleimmat 1 000 metrin vaikutusalueella olevien
rakennusten asukkaita.
Asukkaat ja eri toiminnot jakautuivat yhteysväleittäin seuraavan taulukon
mukaisesti.
Taulukko 2:
Asukkaiden ja toimintojen jakautuminen yhteysväleittäin.
Väestö eri
vaikutusalueilla Asuinrakennukset Opetusrakennukset Hoitoalan rakennukset
Liike-, toimisto- ja
kokoontumisraken. Muut rakennukset
1000 m 500 m 100 m 1000 m 500 m 100 m 1000 m 500 m 100 m 1000 m 500 m 100 m 1000 m 500 m 100 m 1000 m 500 m 100 m
Vt 19 Jalasjärvi - Soukkajoki 1018 650 137 381 251 54 8 1 1 1 1 0 21 9 0 245 162 33
Vt 19 Soukkajoki - Itikka 13 036 7 108 2 047 1 804 813 167 28 20 7 39 20 3 161 115 28 516 227 51
Yhteensä 14 054 7 758 2 184 2 185 1 064 221 36 21 8 40 21 3 182 124 28 761 389 84
Vt 3 Jalasjärvi - Tuiskula 2015 1167 289 752 453 117 18 7 5 2 2 1 30 11 5 404 214 57
Kt 67 Tuiskula - Itikka 8004 3245 388 1 897 913 144 24 9 3 8 1 0 166 47 12 838 478 94
Yhteensä 10 019 4 412 677 2 649 1 366 261 42 16 8 10 3 1 196 58 17 1 242 692 151
Absoluuttinen ero -4 035 -3 346 -1 507 464 302 40 6 -5 0 -30 -18 -2 14 -66 -11 481 303 67
Suhteellinen ero -29 % -43 % -69 % 21 % 28 % 18 % 17 % -24 % 0 % -75 % -86 % -67 % 8 % -53 % -39 % 63 % 78 % 80 %
Asukkaiden määrä on selvästi suurempi nykyisen Seinäjoen läpi kulkevan
reitin varrella kuin vaihtoehtoisella Tuiskulan reitillä. Etenkin välittömällä riskialueella
(100 m) asuvien määrä on nykyreitillä suuri verrattuna vaihtoehtoiseen
reittiin.

13
Kuva 2:
Asukkaiden määrä reittivaihtoehtojen varrella.
6.2 Onnettomuusriski
Vaarallisten aineiden kuljetusten riski joutua liikenne-onnettomuuteen on
laskettu tiekohtaisten onnettomuusasteiden perusteella. Laskelman taustalla
on oletus, että vaarallisten aineiden kuljetuksen jouduttua liikenneonnettomuuteen
on olemassa jonkinasteinen riski vuodosta tai räjähdyksestä.
Henkilövahinko-onnettomuusriskit on saatu yleisille teille tieosittain raportista
”Pääteiden kehittämisen toimintalinjat, Liikenneturvallisuustarkastelut” (Harri
Peltola, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, 3.8.2001). Riski (henkilövahinko-onnettomuutta
/ 100 milj. autokm) vaihtelee tarkasteltujen reittien yleisillä
tiellä seuraavan taulukon mukaisesti.

14
Taulukko 3:
Onnettomuusasteen vaihtelu reittivaihtoehtojen päätieosuuksilla.
Henkilövahinkoonnettomuutta
/ 100 milj.
autokm
Vt 19 7.4 - 8.1
Vt 3 9.3 - 16.4
Kt 67 6.2 - 11.1
Seinäjoen katuverkossa Törnäväntien henkilövahinko-onnettomuusriskiksi
on arvioitu valtakunnallinen vilkkaiden taajamateiden arvo 16 ja Vapaudentielle
2-ajorataisten teiden arvo 11. Riskiluvut ovat julkaisusta ”Liikenneturvallisuus
yleisillä teillä v. 1992-96” (Tielaitos Keskushallinto 1997).
Tieliikenteen kaikkien vahinkojen riski on saatu kertomalla yllä esitetyt henkilövahinko-onnettomuuksia
koskevat arvot yleisten teiden osalta luvulla 7,58
ja katujen osalta luvulla 8,02. Nämä kertoimet ovat kaikkien onnettomuuksien
määrän suhde henkilövahinko-onnettomuuksien määrään, joka on saatu
julkaisusta ”Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto 1998” (Liikennevakuutuskeskus,
10.12. 1999). Toisin sanoen noin 1/8-osa kaikista vahingoista on
henkilövahinko-onnettomuuksia.
Kuorma-autoliikennettä koskevien vahinkojen riski on saatu kertomalla edellä
saatu kaikkien vahinkojen riski 0,7:lla, joka kertoo kuorma-autoliikenteen
joutuvan keskimääräistä harvemmin onnettomuuteen kaikkeen liikenteeseen
verrattuna. Esimerkiksi kaduilla sattuvista liikennevahingoista kuorma-auto
on osallisena 6,6 %:ssa, ja muilla teillä 9,9 %:ssa onnettomuuksista, vaikka
kuorma-autoliikenteen osuus kokonaisliikenteestä on suurempi. Kerroin 0,7
on arvioitu tästä, ja edustaa siis kuorma-autokuljettajien ammattitaitoa ja
keskimääräistä pienempää onnettomuusriskiä.
Kun tiedetään, että vaarallisten aineiden kuljetuksia on Seinäjoen tapauksessa
24 kuljetusta vuoro-kaudessa, saadaan 100 vuoden aikana tapahtuvien
vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvien tieliikenteen vahinkojen määriksi
seuraavan taulukon osoittamat luvut reiteittäin.
Taulukko 4: Vaarallisten aineiden kuljetuksille tapahtuvat onnettomuudet / 100 v.
vaarallisten kuljetusten
tieliikenneonnettomuuksia / 100 v
Vt 19 Jalasjärvi - Soukkajoki 10.22
Vt 19 Soukkajoki - Itikka 3.52
Yhteensä 13.74
Vt 3 Jalasjärvi - Tuiskula 12.68
Kt 67 Tuiskula - Itikka 11.03
Yhteensä 23.71
Vahinkoja tapahtuisi siis korvaavalla reitillä nykyistä reittiä enemmän johtuen
korvaavan reitin suuremmasta pituudesta ja siellä todetuista onnettomuusasteista.
Nykyisen reitin osuus Jalasjärvi - Soukkajoki on keskimäärästä suomalaista
päätietä turvallisempi.

15
Tässä ei ole otettu kantaa siihen, miten suuri osa vaarallisten aineiden kuljetuksille
sattuvista tieliikenneonnettomuuksista on sellaisia, että ne aiheuttavat
vaaraa nimenomaan kuljetettavan aineen takia. Suurin osa vaarallisten
aineiden kuljetuksille tapahtuvista onnettomuuksista lienee sellaisia, jossa
varsinaiselle kuljetettavalla aineelle ei tapahdu mitään, ja vahinkoja kärsii
lähinnä vastapuoli.
6.3 Altistuminen
Vaihtoehtoisten reittien varrella olevien toimintojen määrästä ja tiekohtaisista
onnettomuusriskeistä voidaan arvioida reittivaihtoehtojen varrella vaarallisten
aineiden kuljetuksille tapahtuvan altistuksen määrää. Laskelma on tehty
määrittämällä asukastiheys eri reitinosille, jota on kerrottu onnettomuustodennäköisyyksillä.
Oheinen taulukko kertoo vuositasolla sen väestön ja toimintojen
määrän, joka on 100 m, 500 m tai 1 000 m etäisyydellä vaarallisten
aineiden kuljetuksille tapahtuvasta tieliikenneonnettomuudesta.
Taulukko 5:
Altistumisriski yhteysväleittäin ja reittivaihtoehdoittain.
Väestö x
Asuinrakennukset x Opetusrakennukset x Hoitoalan rakennukset x Liike-, toimisto- yms x Muut rakennukset x
onnettomuusriski / v onnettomuusriski / v onnettomuusriski / v onnettomuusriski / v onnettomuusriski / v onnettomuusriski / v
ALTISTUS 1000 m 500 m 100 m 1000 m 500 m 100 m 1000 m 500 m 100 m 1000 m 500 m 100 m 1000 m 500 m 100 m 1000 m 500 m 100 m
Vt 19 Jalasjärvi - Soukkajoki 3.6 2.3 0.5 1.4 0.9 0.2 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 0.1 0.0 0.0 0.9 0.6 0.1
Vt 19 Soukkajoki - Itikka 90.0 49.1 14.1 12.5 5.6 1.2 0.2 0.1 0.0 0.3 0.1 0.0 1.1 0.8 0.2 3.6 1.6 0.4
Yhteensä 93.6 51.4 14.6 13.8 6.5 1.3 0.2 0.1 0.1 0.3 0.1 0.0 1.2 0.8 0.2 4.4 2.1 0.5
Vt 3 Jalasjärvi - Tuiskula 10.5 6.1 1.5 3.9 2.4 0.6 0.1 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 0.2 0.1 0.0 2.1 1.1 0.3
Kt 67 Tuiskula - Itikka 33.0 13.4 1.6 7.8 3.8 0.6 0.1 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 0.7 0.2 0.0 3.5 2.0 0.4
Yhteensä 43.5 19.5 3.1 11.8 6.1 1.2 0.2 0.1 0.0 0.0 0.0 0.0 0.8 0.3 0.1 5.6 3.1 0.7
Absoluuttinen ero -50.1 -31.9 -11.5 -2.1 -0.4 -0.1 0.0 -0.1 0.0 -0.2 -0.1 0.0 -0.3 -0.6 -0.1 1.1 0.9 0.2
Suhteellinen ero -53 % -62 % -79 % -15 % -6 % -11 % -13 % -48 % -26 % -84 % -90 % -75 % -29 % -70 % -61 % 25 % 44 % 46 %
Nykyisellä reitillä on siis esimerkiksi 14,6 ihmistä vuodessa alle 100 metrin
päässä tieliikenteen onnettomuudesta, jossa yhtenä osapuolena on vaarallisten
aineiden kuljetus. Vaihtoehtoisella Tuiskulan kautta kulkevalla reitillä
olisi 3,1 ihmistä vuodessa samassa tilanteessa. Vaikka siis vaihtoehtoisella
reitillä tapahtuu laskennallisesti enemmän onnettomuuksia, on altistuvien
määrä nykyisellä reitillä huomattavasti suurempi kuin kiertotiellä.

16
7 LIIKENNETALOUDELLISET VAIKUTUKSET
Taulukko 6:
Nykyisen ja korvaavan reitin liikennetaloudellinen vertailu.
matka-aika
(min)
Korvaava Tuiskulan kiertotie on sekä kilometreissä että ajassa mitattuna pidempi
kuin nykyisin käytössä oleva suora reitti Jalasjärveltä Seinäjoelle.
Tästä syntyy yhteiskuntataloudellisia kustannuksia seuraavan taulukon mukaisesti.
ajoneuvokustannukset
(Meuro/v)
aikakustannukset
(Meuro/v)
onnettomuuskustannukset
(Meuro/v)
ympäristökustannukset
(Meuro/v)
YHTEENSÄ
(Meuro/v)
24 kuljetusta vuorokaudessa pituus (km)
Nykyinen reitti 33.6 24.0 0.169 0.067 0.009 0.018 0.262
Kiertotie Tuiskulan kautta 51.2 34.8 0.257 0.097 0.016 0.016 0.385
erotus 17.6 10.9 0.089 0.030 0.007 -0.002 0.124
Taulukon laskelmassa on yksikköarvoina on käytetty Tiehallinnon ”Tieliikenteen
ajokustannukset 2000” julkaisun tietoja:
ajoneuvokustannukset, kuorma-autot 0,57 €/km
aikakustannukset, kuorma-autot 19,04 €/h
onnettomuuskustannukset
henkilövahinko 386 832 €/onn.
omaisuusvahinko 16 819 €/onn.
tieliikenteen polttoaineen käytön ympäristökustannukset, kuorma-autot
taajamassa 0,19 €/km
muualla
0,04 €/km
Onnettomuuskustannukset on laskettu edellä esitetyn riskiarvion pohjalta.
Ympäristökustannuksista taajama-arvoilla on laskettu ajo Seinäjoen katuverkolla
(osuus Soukkajoki – Itikka, jonka pituus on 5,1 km), muu osa taajaman
ulkopuolisilla arvoilla.
Vuositasolla pidemmästä reitistä syntyy siis yhteiskuntataloudellisesti laskettuna
noin 124 000 euron lisäkustannus. Yhtä kuljetusta kohti kyseessä on 14
euron yhteiskuntataloudellinen lisäkustannus.

17
8 YHTEENVETO
Seinäjoen kaupungin läpi kuljetettavat vaaralliset aineet muodostavat riskin
kaupungin asukkaille, siellä työskenteleville ja asioiville. Suurimman ongelman
muodostavat etelän Tampereen suunnan ja pohjoisen Lapuan suunnan
väliset kuljetukset valtatietä 19 pitkin, joka kulkee useita kilometrejä kaupungin
katuverkossa.
Vaihtoehtoinen reitti tälle välille on olemassa valtatietä 3 ja kantatietä 67 pitkin
Kurikan ja Ilmajoen kautta. Vaihtoehtoinen reitti on n. 18 km pidempi, ja
ajo sitä kautta kestää n. 11 minuuttia kauemmin verrattuna nykyiseen reittiin.
Laskennallisesti nykyisellä reitillä tapahtuu 100 vuoden aikana n. 14 tieliikenneonnettomuutta
vaarallisten aineiden kuljetuksille. Vaihtoehtoisella kiertotiellä
onnettomuuksien määrä 100 vuodessa on n. 24 onnettomuutta. Onnettomuusmäärien
ero johtuu vaihtoehtoisen reitin suuremmasta pituudesta,
ja toisaalta siitä, että nykyisen reitin yleisellä tiellä kulkeva osuus (vt 19) on
keskimääräistä päätietä turvallisempi. On huomattava, että tässä ei ole arvioitu
miten suuri osa tieliikenneonnettomuuksista johtaa varsinaiseen vaarallisten
aineiden onnettomuuteen.
Väestöä nykyisen reitin varrella 500 metrin etäisyydellä on n. 7 800 henkilöä,
ja vaihtoehtoisella reitillä n. 4 400 henkilöä, eli 43 % vähemmän. Kun otetaan
huomioon laskennallinen altistuminen, on kiertotien varrella 62 % vähemmän
vaarassa olevia asukkaita. 100 metrin etäisyydeltä laskettaessa
kummatkin vähenemät ovat n. 20 %-yksikköä suuremmat. Asumisen lisäksi
nykyisen reitin varrella on korvaavaa reittiä enemmän muita toimintoja, kuten
työpaikkoja, kouluja ja kokoontumisrakennuksia.
Oheisessa taulukossa on yhteenvedon omaisesti kerrottu vaihtoehtoisten
reittien eroja: vaarallisten aineiden kuljetusten tieliikenneonnettomuuksien
määrä 100 vuodessa, altistuvien asukkaiden määrä tieliikenneonnettomuutta
kohti, ja vuositasolla näille onnettomuuksille altistuvien asukkaiden määrä.
Taulukko 7:
Nykyisen ja korvaavan reitin vertailu: yhteenvetotaulukko.
onnettomuuksia Altistuvia ihmisiä / onn. Altistuvia ihmisiä / v
/ 100 vuotta 1000 m 500 m 100 m 1000 m 500 m 100 m
Nykyinen reitti 13.7 681 374 106 93.6 51.4 14.6
Kiertotie Tuiskulan kautta 23.7 184 82 13 43.5 19.5 3.1
Absoluuttinen ero 10.0 -498 -292 -93 -50.1 -31.9 -11.5
Suhteellinen ero 73 % -73 % -78 % -88 % -53 % -62 % -79 %
Yhteiskuntataloudellisesti laskettuna kiertotiestä koituu n. 124 000 euron lisäkustannus
vuosittain johtuen suuremmasta pituudesta ja pidemmästä kestosta.
Tätä kustannusta voidaan suhteuttaa laskennallisiin altistumiin.
Seuraavassa taulukossa on laskettu asukkaiden osalta miten paljon maksaa
yhden asukkaan saanti pois vaarallisten aineiden kuljetusreitiltä ja mahdollisen
tieliikenneonnettomuuden läheltä. Jos halutaan laskea varsinaiselta vaarallisen
aineen onnettomuudelta suojaamisen hinta, olisi luvut jaettava vakavuustodennäköisyydellä.

18
Taulukko 8:
Altistumisriskin pienentämisen laskennallinen kustannus.
euroa / altistukselta
välttyvä asukas / v
1000 m 500 m 100 m
välttyvää asukasta 50.1 31.9 11.5
euroa / asukas 2 469 3 875 10 742
Laskelman arvot (euroa/henkilö) pienenevät, mikäli välttyvien asukkaiden
lisäksi laskelma ulotetaan koskemaan myös muita henkilöitä, kuten reittien
varrella työskenteleviä, opiskelevia, asioivia ja ostoksilla käyviä ihmisiä.

19
9 SUOSITUS
Liikenne- ja viestintäministeriö voi kunnan esityksestä rajoittaa vaarallisten
aineiden kuljetuksia määrätyllä alueella. Seinäjoen tapauksessa vaarallisten
aineiden läpiajokieltoa katuverkolla valtatien 19 suunnassa tulisi vakavasti
harkita.
Nykyiselle reitille vaihtoehtoisen Kurikan Tuiskulan kiertotien ongelmana on
sen suurempi pituus, ja laskennallisesti suurempi onnettomuusmäärä. Lisäksi
sen varrella Kurikassa ja Ilmajoella on kohtuullisen paljon asukkaita, vaikkakin
altistuvien määrä nykyisen reitin varrella on huomattavasti suurempi.
Ottaen huomioon nämä ristiriitaiset vaikutukset, soveltuu Seinäjoen tapauksessa
kiellettäväksi ryhmäksi vaarallisten aineiden ryhmä B, eli kahdesta
vaihtoehdosta lievempi. Ryhmän B kielto tarkoittaa läpiajokieltoa, joten kieltoalueella
olevalle kuormaus- tai purkamispaikalle saa ajaa lyhintä reittiä
käyttäen. Ryhmän A kielto on ehdottomampi.
Laissa asetettu vaatimus, että vaarallisten aineiden kuljetusmahdollisuuksille
ei aiheudu haittaa enempää kuin on tarpeen kuljetuksista aiheutuvan vaaran
torjumiseksi, toteutunee tässä tapauksessa.
Vaarallisten kuljetusten kustannustehokkuuden ja asukkaiden altistumisriskin
kannalta paras ratkaisumalli olisi liikenteen hoitaminen ohikulkuteiden
kautta. Jo Seinäjoen itäisen ohikulkutien ensimmäinen vaihe parantaisi tilannetta
merkittävästi.

20
Liitteet
Liite 1:
Liite 2:
Vaarallisten aineiden luokittelu
Vaarallisten aineiden reittirajoituksiin liittyvät liikennemerkit

21
Liite 1.
Vaaralliset aineet jaetaan luokkiin Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
mukaan niiden ominaisuuksiensa perusteella seuraavasti:
Luokka 1 Räjähteet
Luokka 2 Kaasut
Luokka 3 Palavat nesteet
Luokka 4.1 Helposti syttyvät kiinteät, itsereaktiiviset aineet ja flegmantoidut
räjähteet
Luokka 4.2 Helposti itsestään syttyvät aineet
Luokka 4.3 Aineet, jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät
palavia kaasuja
Luokka 5.1 Sytyttävästi vaikuttavat aineet
Luokka 5.2 Orgaaniset peroksidit
Luokka 6.1 Myrkylliset aineet
Luokka 6.2 Tartuntavaaralliset aineet
Luokka 7 Radioaktiiviset aineet
Luokka 8 Syövyttävät aineet
Luokka 9 Muut vaaralliset aineet ja esineet
Pakkausryhmä perustuu aineen vaaraominaisuuksiin. Pakkausryhmällä I tarkoitetaan
erittäin vaarallisia aineita, ryhmällä II vaarallisia aineita ja ryhmällä
III vähäistä vaaraa aiheuttavia aineita.

22
Ryhmä A
Luokka Kuljetustapa Pakkausryhmä Määrä (kg)
1 kaikki kuljetukset yli 50
2 säiliökuljetukset yli 1000 a
3 kaikki kuljetukset I, II yli 5000 b
säiliökuljetukset I, II yli 1000
4.1
I yli 500
kaikki kuljetukset
II yli 2000
III yli 5000
4.2 kaikki kuljetukset I yli 10000
4.3 kaikki kuljetukset I yli 10000
5.1 säiliökuljetukset I yli 1000
5.2
I, II, III yli 500 c
kaikki kuljetukset
I, II, III yli 2000 d
6.1
I yli 1000
kaikki kuljetukset
II yli 5000
8 säiliökuljetukset I yli 1000
9 kaikki kuljetukset II yli 5000
a Ei koske ryhmien A ja O kaasuja
b
Koskee luokan 3 aineita, joille edellytetään varoituslipukkeet nro 3 ja nro
6.1
c
Koskee luokan 5.2 aineita, joille edellytetään varoituslipukkeet nro 5.2 ja
nro 1.
d Ei koske luokan 5.2 aineita, joille edellytetään varoituslipukkeet nro 5.2 ja
nro 1. Ks. alaviite c edellä.
Tarkemmat tiedot Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksesta 277/2002, ja
sen liitteistä A, B ja C.

23
Ryhmä B
Luokka Kuljetustapa Pakkausryhmä Määrä (kg)
1 kaikki kuljetukset yli 50
2 säiliökuljetukset
yli 1000 a
säiliökuljetukset
yli 10000 b
3 kaikki kuljetukset I, II yli 5000 c
säiliökuljetukset I, II yli 10000
4.1
I yli 500
kaikki kuljetukset
II yli 2000
III yli 5000
4.2 kaikki kuljetukset I yli 10000
4.3 kaikki kuljetukset I yli 10000
5.1 säiliökuljetukset I yli 10000
5.2
I, II, III yli 500 d
kaikki kuljetukset
I, II, III yli 2000 e
6.1
I yli 1000
kaikki kuljetukset
II yli 5000
8 säiliökuljetukset I yli 10000
9 kaikki kuljetukset II yli 5000
a Koskee myrkyllisiä kaasuja (ryhmät T, TF, TC, TO, TFC, TOC)
b
Ei koske myrkyllisiä kaasuja (ks. alaviite a edellä) eikä ryhmien A ja O kaasuja
c
Koskee luokan 3 aineita, joille edellytetään varoituslipukkeet nro 3 ja nro
6.1
d Koskee luokan 5.2 aineita, joille edellytetään varoituslipukkeet nro 5.2 ja
nro 1.
e
Ei koske luokan 5.2 aineita, joille edellytetään varoituslipukkeet nro 5.2 ja
nro 1. Ks. alaviite d edellä.
Tarkemmat tiedot Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksesta 277/2002, ja
sen liitteistä A, B ja C.

24
Liite 2.
Vaarallisten aineiden reittirajoituksiin liittyvät liikennemerkit:
318. Vaarallisten aineiden kuljetus kielletty
Merkillä kielletään liikenneministeriön määräysten mukaisten vaarallisten aineiden
kuljettaminen tiellä.
684. Vaarallisten aineiden kuljetuksille tarkoitettu reitti
Merkillä opastetaan reitti merkin osoittamaan kohteeseen tai merkissä osoitetulle
tienkäyttäjäryhmälle. Merkkejä käytetään suunnistustauluissa ja viitoissa.
848. Kielto ryhmän A vaarallisten aineiden kuljetukselle
Lisäkilvellä osoitetaan, että liikennemerkillä 318 osoitettu kielto koskee vaarallisten
aineiden kuljetusta tiellä koskevassa liikenne- ja viestintäministeriön
asetuksessa säädetyn ryhmän A vaarallisten aineiden kuljetuksia.
849. Läpiajokielto ryhmän B vaarallisten aineiden kuljetukselle
Lisäkilvellä osoitetaan, että liikennemerkillä 318 osoitettu kielto koskee vaarallisten
aineiden kuljetusta tiellä koskevassa liikenne- ja viestintäministeriön
asetuksessa säädetyn ryhmän B vaarallisten aineiden kuljetusten läpiajoa.
Kuljetus on sallittu, jos aineen kuormaus- tai purkamispaikka sijaitsee sanotuin
merkein rajoitetulla alueella. Kuormaus- tai purkamispaikalle on ajettava
lyhintä reittiä, ja ajoneuvo on viipymättä kuormauksen jälkeen siirrettävä pois
merkein rajoitetulta alueelta (ns. läpiajokielto).