Kemiönsaaren kunta Kimitoöns kommun Rosalan Bölen kylä Rosala ...
Kemiönsaaren kunta Kimitoöns kommun Rosalan Bölen kylä Rosala ... Kemiönsaaren kunta Kimitoöns kommun Rosalan Bölen kylä Rosala ...
Alueella on voimassa Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaava, jonka Lounais- Suomen ympäristökeskus vahvisti 24.4.1998. Rantaosayleiskaavassa jokaiselle rantaasemakaavan alueeseen kuuluvalle tilalle on osoitettu loma-asunnon rakennuspaikka. Ote rantaosayleiskaavasta Alueelle ei ole aiemmin laadittu ranta-asemakaavaa. 2.2 Maanomistus Kaavoitettavan alueen läntiset tilat Norrvik 322-508-1-15, Solvik 322-508-1-16, Lugnvik 322-508-1-17 ja Bunkerberget 322-508-1-18 omistaa Per Andersson, kotipaikka Ruotsi. Itäisemmät tilat Kanonviken 322-508-1-13 ja Österudden 322-508-1-19 omistaa Susan ja Kim Särs, kotipaikka Helsinki. 2.3 Rakentamistilanne Anderssonin omistamilla Solvikin, Lugnvikin ja Bunkerbergetin tiloilla on loma-asunto. Särsien omistamalla Kanonvikenin tilalla on loma-asunto ja saunarakennus. Anderssonin omistama Norrvikin tila ja Särsien omistama Österuddenin tila ovat rakentamattomia. 2.4 Perusselvitykset Kaavan laatimisen alussa laadittiin alueen luontoarvojen perusselvitys. 3. Alustavat tavoitteet Kaavan tavoitteena on osoittaa tilan lomarakennusoikeus rantaosayleiskaavan aluevarauksia tarkentaen. Lisäksi rakennuspaikkakohtaista rakennusoikeutta tarkistetaan. Kanonvikenin tilan loma-asunto on rakennettu tilan keskelle lahden suuhun toisin kuin rantaosayleiskaava on tilalle rakennuspaikan osoittanut. Österuddenin tilan rakennuspaikkaakaan ei voi rakentaa rantaosayleiskaavan mukaisesti kapean ja rehevöityneen lahden pohjukkaan, jolla on lisäksi luontoarvoja. Nämä rakennuspaikat siirretään ranta-asemakaavassa lahden suuhun. Vapaa-alueet osoitetaan pääosin maa- ja metsätalousalueena ja tarvittaessa eriasteisina säilytettävinä alueina niin, että luontoarvojen riittävä ja lain mukainen säilyttämistavoite täytetään. Alueella olevan vanhan tykkiaseman suojelemista harkitaan yhteistyössä maakuntamuseon kanssa.
4. Laadittavat vaihtoehdot Alueen suppeudesta ja maastosta johtuen erilaisia kaavavaihtoehtoja ei laadita. Rantaosayleiskaava ja tilajaotus toimivat perusteina rakennuspaikkojen osoittamiselle 5. Arvioitavat vaikutukset Suunnittelun yhteydessä arvioidaan suunnitelmasta aiheutuvat vaikutukset: - rakennettuun ympäristöön - maisemaan ja luontoon - kuntatalouteen - liikenteeseen sekä mahdolliset muut vaikutukset. 6. Osalliset Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat: Maanomistajat ja asukkaat: - kaavoitettavan alueen omistaja - naapurialueiden maanomistajat Kunnan hallintokunnat: - rakennus- ja ympäristölautakunta - tekninen lautakunta - ympäristölautakunta - saaristolautakunta - maaseutulautakunta - Kemiönsaaren vesiliikelaitoksen johtokunta - palo- ja pelastustoimi Viranomaiset: - Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (alueiden käyttö, luonnonsuojelu) - Museovirasto (muinaismuistot) 7. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 7.1 Aloitus - kaavan laadinta aloitettiin syksyllä 2010 - luontoselvitys tehtiin syksyllä 2010 - pohjakartta valmistui joulukuussa 2010 - osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 3.1.2011 7.2 Luonnosvaihe - kaavaluonnos valmistui 14.1.2011 - maanomistajat hyväksyivät luonnoksen tammikuussa 2011 - kunta kuulutti kaavan vireille tulon __.__.2011 ja asetti kaavaluonnoksen nähtäville MRL 62 §:n mukaisesti __.__.-__.__.2011 väliseksi ajaksi (arviolta helmikuun lopusta maaliskuun puoleen väliin 2011) 7.3 Ehdotusvaihe - viranomaisneuvottelu ELY-keskuksen, kunnan ja kaavan laatijan kesken (arvioilta maaliskuussa 2011) - kaavaehdotus valmistui ___.___.2011 (arviolta maaliskuussa 2011) - kaavaehdotus oli nähtävillä 30 päivän ajan ___.___.-___.___.2011 (arviolta huhtitoukokuussa 2011) ja kaavasta pyydetään Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto ja tarvittavat kunnan lautakuntien lausunnot
- Page 1 and 2: Kemiönsaaren kunta Kimitoöns komm
- Page 3 and 4: KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympärist
- Page 5 and 6: KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympärist
- Page 7 and 8: KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympärist
- Page 9 and 10: KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympärist
- Page 11 and 12: Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren
- Page 13 and 14: Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren
- Page 15 and 16: Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren
- Page 17 and 18: Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren
- Page 19: KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 3 ROSALAN
Alueella on voimassa Dragsfjärdin itäisen<br />
saariston rantaosayleiskaava, jonka Lounais-<br />
Suomen ympäristökeskus vahvisti 24.4.1998.<br />
Rantaosayleiskaavassa jokaiselle rantaasemakaavan<br />
alueeseen kuuluvalle tilalle on<br />
osoitettu loma-asunnon rakennuspaikka.<br />
Ote rantaosayleiskaavasta<br />
Alueelle ei ole aiemmin laadittu ranta-asemakaavaa.<br />
2.2 Maanomistus<br />
Kaavoitettavan alueen läntiset tilat Norrvik 322-508-1-15, Solvik 322-508-1-16, Lugnvik<br />
322-508-1-17 ja Bunkerberget 322-508-1-18 omistaa Per Andersson, kotipaikka Ruotsi.<br />
Itäisemmät tilat Kanonviken 322-508-1-13 ja Österudden 322-508-1-19 omistaa Susan<br />
ja Kim Särs, kotipaikka Helsinki.<br />
2.3 Rakentamistilanne<br />
Anderssonin omistamilla Solvikin, Lugnvikin ja Bunkerbergetin tiloilla on loma-asunto.<br />
Särsien omistamalla Kanonvikenin tilalla on loma-asunto ja saunarakennus.<br />
Anderssonin omistama Norrvikin tila ja Särsien omistama Österuddenin tila ovat<br />
rakentamattomia.<br />
2.4 Perusselvitykset<br />
Kaavan laatimisen alussa laadittiin alueen luontoarvojen perusselvitys.<br />
3. Alustavat tavoitteet<br />
Kaavan tavoitteena on osoittaa tilan lomarakennusoikeus rantaosayleiskaavan<br />
aluevarauksia tarkentaen. Lisäksi rakennuspaikkakohtaista rakennusoikeutta<br />
tarkistetaan.<br />
Kanonvikenin tilan loma-asunto on rakennettu tilan keskelle lahden suuhun toisin kuin<br />
rantaosayleiskaava on tilalle rakennuspaikan osoittanut. Österuddenin tilan<br />
rakennuspaikkaakaan ei voi rakentaa rantaosayleiskaavan mukaisesti kapean ja<br />
rehevöityneen lahden pohjukkaan, jolla on lisäksi luontoarvoja. Nämä rakennuspaikat<br />
siirretään ranta-asemakaavassa lahden suuhun.<br />
Vapaa-alueet osoitetaan pääosin maa- ja metsätalousalueena ja tarvittaessa<br />
eriasteisina säilytettävinä alueina niin, että luontoarvojen riittävä ja lain mukainen<br />
säilyttämistavoite täytetään.<br />
Alueella olevan vanhan tykkiaseman suojelemista harkitaan yhteistyössä<br />
maa<strong>kunta</strong>museon kanssa.
Change language