Julkaisu pdf-muodossa - Etelä-Pohjanmaan liitto

Pitkältä takamatkalta kansainvälisyyttä tavoittelemaan
Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma julkaistiin keväällä 2009. Toimintaohjelmaa on otettu kolme
painosta, ja sitä on jaettu eri puolille maakuntaa jo yli tuhat kappaletta. Toimintaohjelma on alusta saakka haluttu tehdä
käytännön läheiseksi konkreettisiin toimenpiteisiin painottuvaksi asiakirjaksi. Toimintaohjelman julkaisun aikaan Etelä-
Pohjanmaa näyttäytyi useilla mittareilla Suomen vähiten kansainvälisenä alueena. Ulkomaalaisten lukumäärä, yritysten
vienti, kansainvälisten turistien määrä ovat mittareita, jotka kertovat maakunnan olevan pitkällä takamatkalla kansainvälistymisen
tiellä.
Ennen kaikkea tärkeä osa kansainvälistymisen toimintaohjelmaa on ollut sitouttava prosessi, johon on osallistunut laaja
kirjo maakunnan kehittämisorganisaatioita, oppilaitoksia ja kuntia. Etelä-Pohjanmaasta ei ole vielä tullut Suomen kansainvälisintä
maakuntaa, mutta eteenpäin on menty monella osa-alueella:
Koulutussektorilla Etelä-Pohjanmaalle on luotu englanninkielinen koulutusketju päiväkodista korkea-asteelle. Ulkomaalaisten
tutkinto-opiskelijoiden ja ohjelmien määrät ovat lisääntyneet merkittävästi. Englanninkielistä opetusta on luotu
peruskouluun, toiselle asteelle ja ammattikorkeakouluun. Kansainvälisessä hanketoiminnassa Etelä-Pohjanmaa on ottanut
jättiläisen loikan eteenpäin, ja pelkästään kansainväliset hankkeet, joiden valmisteluun Kansainvälinen Etelä-
Pohjanmaa ISO -hanke on osallistunut, ovat tuoneet maakuntaan kv-rahoitusta lähes 3,5 miljoonan euron arvosta. Etelä-Pohjanmaa
on alueiden välisissä Interreg hankkeissa noussut Suomen ykkösmaakunnaksi.
Ulkomaalaisten määrä on lisääntynyt toimintaohjelman julkaisun jälkeen maakunnassa 200-300 henkilön vuosivauhtia.
Määrä ei kuulosta hurjalta, mutta kun liikkeelle on lähdetty 1500 -henkilön tasosta, ja tällä hetkellä ulkomaalaisia on 2500
voidaan muutosta pitää merkittävänä. Samaan ajankohtaan on osunut myös talouden laskusuhdanne. Etelä-
Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma asetti tavoitteeksi, että Etelä-Pohjanmaalla jokainen maahanmuuttaja
on työperäinen maahanmuuttaja. Tällä ei haluttu rajata sitä, millä statuksella maakuntaan tullaan. Pikemminkin otettiin
kantaa siihen, että jokaiselle maahanmuuttajalle tulisi luoda edellytykset työllistyä maakuntaan. Tyypillinen maahanmuuttaja
Etelä-Pohjanmaalla on työperäinen maahanmuuttaja, opiskelija tai suomalaisen puoliso. Pitkäaikaistyöttömiä Etelä-
Pohjanmaan maahanmuuttajista on vain muutama. Etelä-Pohjanmaan kv-toimintaohjelman maahanmuutto-osion asioita
on toimeenpantu vahvasti myös ELY -keskuksen Erkki -hankkeen tuella. Lähes kaikki Etelä-Pohjanmaan kunnat ovat
nimenneet maahanmuuttajayhdyshenkilöt, kotouttamisohjelmia on päivitetty, ja Etelä-Pohjanmaalle on syntynyt kolme
kv-keskusta maahanmuuttajien tukemiseksi. Erityishuomiota on kiinnitetty suomenkielen opetukseen, ja kurssien määrä
on lisääntynyt selvästi eri puolilla maakuntaa. Kunnat ovat lähteneet rakentamaan kotouttamisjärjestelmiään melko vaihtelevasti.
Erityisesti Kauhava ja Lapua ovat olleet viime aikoina aktiivisia asiassa, ja näissä kunnissa myös tulokset ovat
olleet esimerkillisiä koko maakunnalle.
Seurantajaksolle osunut talouden laskusuhdanne on vaikeuttanut kansainvälisen liiketoimintaympäristön kehittämistä.
Kehittämisorganisaatiot: mm. Yrittäjät, ELY -keskus ja Kauppakamari ovat tästä huolimatta lisänneet yhteistyötään yritysten
kansainvälistämiseksi. Etelä-Pohjanmaalle on tehty vientikeskus.fi -portaali, johon on kerätty yrittäjien kannalta merkityksellistä
kv-tietoa sekä muun muassa alueella järjestettävät koulutukset. Etelä-Pohjanmaalla kokeiltiin vientirengashautomoa,
johon ei kuitenkaan saatu riittävästi yrityksiä mukaan. Invest in -toimintaa on lähdetty kehittämään Frami
Oy:n johdolla. Etelä-Pohjanmaalle on lisäksi saatu Finpron ja Viexpon jatkuva alue-edustus. Laajempia kansainvälistä
liiketoimintaa käsitteleviä seminaareja on järjestetty säännöllisesti.
Perinteisesti vaikeassa kansainvälisessä matkailussa on Etelä-Pohjanmaalla nähty ensimmäiset valon pilkahdukset
Ähtärin kehittäessä systemaattisesti markkinointitoimenpiteitä venäläisille matkailijoille. Erilaisilla hankkeilla on lisäksi
edistetty kv-myyntiä ja matkailun tuotteistamista Etelä-Pohjanmaalla. Laajamittaisempaa sähköistä kauppapaikkaa ei
Etelä-Pohjanmaalle ole valitettavasti vielä saatu. Etelä-Pohjanmaan liitto on kehittänyt kulttuurin agentuuri ja managerointitoimintaa
kansainvälisistä lähtökohdista. Muun muassa maakunnan kulttuurituotteita on tuotteistettu ja viety maailmalle.
Kulttuuritoimijoille on järjestetty liiketoimintakoulutusta. Seinäjoelle saatiin kesällä 2011 myös iso kansainvälinen
kultuuritapahtuma Cumbre Mundial del Tango.
Etelä-Pohjanmaan kansainvälistyminen on edennyt vuosina 2009-2012 merkittävästi. Moni toimenpide kaipaa kuitenkin
yhä laajempaa toteutusta. Seuraavaan raporttiin on listattu kaikki Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelman
toimenpiteet samassa muodossa, kuin ne löytyvät varsinaisesta ohjelmasta. Toimenpiteen perään on lisätty seuranta
-osio, jossa on kerrottu toimenpiteen kirjoitushetkinen tilanne.
Tästä on hyvä jatkaa!
1