Julkaisu pdf-muodossa - Etelä-Pohjanmaan liitto

Pitkältä takamatkalta kansainvälisyyttä tavoittelemaan
Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma julkaistiin keväällä 2009. Toimintaohjelmaa on otettu kolme
painosta, ja sitä on jaettu eri puolille maakuntaa jo yli tuhat kappaletta. Toimintaohjelma on alusta saakka haluttu tehdä
käytännön läheiseksi konkreettisiin toimenpiteisiin painottuvaksi asiakirjaksi. Toimintaohjelman julkaisun aikaan Etelä-
Pohjanmaa näyttäytyi useilla mittareilla Suomen vähiten kansainvälisenä alueena. Ulkomaalaisten lukumäärä, yritysten
vienti, kansainvälisten turistien määrä ovat mittareita, jotka kertovat maakunnan olevan pitkällä takamatkalla kansainvälistymisen
tiellä.
Ennen kaikkea tärkeä osa kansainvälistymisen toimintaohjelmaa on ollut sitouttava prosessi, johon on osallistunut laaja
kirjo maakunnan kehittämisorganisaatioita, oppilaitoksia ja kuntia. Etelä-Pohjanmaasta ei ole vielä tullut Suomen kansainvälisintä
maakuntaa, mutta eteenpäin on menty monella osa-alueella:
Koulutussektorilla Etelä-Pohjanmaalle on luotu englanninkielinen koulutusketju päiväkodista korkea-asteelle. Ulkomaalaisten
tutkinto-opiskelijoiden ja ohjelmien määrät ovat lisääntyneet merkittävästi. Englanninkielistä opetusta on luotu
peruskouluun, toiselle asteelle ja ammattikorkeakouluun. Kansainvälisessä hanketoiminnassa Etelä-Pohjanmaa on ottanut
jättiläisen loikan eteenpäin, ja pelkästään kansainväliset hankkeet, joiden valmisteluun Kansainvälinen Etelä-
Pohjanmaa ISO -hanke on osallistunut, ovat tuoneet maakuntaan kv-rahoitusta lähes 3,5 miljoonan euron arvosta. Etelä-Pohjanmaa
on alueiden välisissä Interreg hankkeissa noussut Suomen ykkösmaakunnaksi.
Ulkomaalaisten määrä on lisääntynyt toimintaohjelman julkaisun jälkeen maakunnassa 200-300 henkilön vuosivauhtia.
Määrä ei kuulosta hurjalta, mutta kun liikkeelle on lähdetty 1500 -henkilön tasosta, ja tällä hetkellä ulkomaalaisia on 2500
voidaan muutosta pitää merkittävänä. Samaan ajankohtaan on osunut myös talouden laskusuhdanne. Etelä-
Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma asetti tavoitteeksi, että Etelä-Pohjanmaalla jokainen maahanmuuttaja
on työperäinen maahanmuuttaja. Tällä ei haluttu rajata sitä, millä statuksella maakuntaan tullaan. Pikemminkin otettiin
kantaa siihen, että jokaiselle maahanmuuttajalle tulisi luoda edellytykset työllistyä maakuntaan. Tyypillinen maahanmuuttaja
Etelä-Pohjanmaalla on työperäinen maahanmuuttaja, opiskelija tai suomalaisen puoliso. Pitkäaikaistyöttömiä Etelä-
Pohjanmaan maahanmuuttajista on vain muutama. Etelä-Pohjanmaan kv-toimintaohjelman maahanmuutto-osion asioita
on toimeenpantu vahvasti myös ELY -keskuksen Erkki -hankkeen tuella. Lähes kaikki Etelä-Pohjanmaan kunnat ovat
nimenneet maahanmuuttajayhdyshenkilöt, kotouttamisohjelmia on päivitetty, ja Etelä-Pohjanmaalle on syntynyt kolme
kv-keskusta maahanmuuttajien tukemiseksi. Erityishuomiota on kiinnitetty suomenkielen opetukseen, ja kurssien määrä
on lisääntynyt selvästi eri puolilla maakuntaa. Kunnat ovat lähteneet rakentamaan kotouttamisjärjestelmiään melko vaihtelevasti.
Erityisesti Kauhava ja Lapua ovat olleet viime aikoina aktiivisia asiassa, ja näissä kunnissa myös tulokset ovat
olleet esimerkillisiä koko maakunnalle.
Seurantajaksolle osunut talouden laskusuhdanne on vaikeuttanut kansainvälisen liiketoimintaympäristön kehittämistä.
Kehittämisorganisaatiot: mm. Yrittäjät, ELY -keskus ja Kauppakamari ovat tästä huolimatta lisänneet yhteistyötään yritysten
kansainvälistämiseksi. Etelä-Pohjanmaalle on tehty vientikeskus.fi -portaali, johon on kerätty yrittäjien kannalta merkityksellistä
kv-tietoa sekä muun muassa alueella järjestettävät koulutukset. Etelä-Pohjanmaalla kokeiltiin vientirengashautomoa,
johon ei kuitenkaan saatu riittävästi yrityksiä mukaan. Invest in -toimintaa on lähdetty kehittämään Frami
Oy:n johdolla. Etelä-Pohjanmaalle on lisäksi saatu Finpron ja Viexpon jatkuva alue-edustus. Laajempia kansainvälistä
liiketoimintaa käsitteleviä seminaareja on järjestetty säännöllisesti.
Perinteisesti vaikeassa kansainvälisessä matkailussa on Etelä-Pohjanmaalla nähty ensimmäiset valon pilkahdukset
Ähtärin kehittäessä systemaattisesti markkinointitoimenpiteitä venäläisille matkailijoille. Erilaisilla hankkeilla on lisäksi
edistetty kv-myyntiä ja matkailun tuotteistamista Etelä-Pohjanmaalla. Laajamittaisempaa sähköistä kauppapaikkaa ei
Etelä-Pohjanmaalle ole valitettavasti vielä saatu. Etelä-Pohjanmaan liitto on kehittänyt kulttuurin agentuuri ja managerointitoimintaa
kansainvälisistä lähtökohdista. Muun muassa maakunnan kulttuurituotteita on tuotteistettu ja viety maailmalle.
Kulttuuritoimijoille on järjestetty liiketoimintakoulutusta. Seinäjoelle saatiin kesällä 2011 myös iso kansainvälinen
kultuuritapahtuma Cumbre Mundial del Tango.
Etelä-Pohjanmaan kansainvälistyminen on edennyt vuosina 2009-2012 merkittävästi. Moni toimenpide kaipaa kuitenkin
yhä laajempaa toteutusta. Seuraavaan raporttiin on listattu kaikki Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelman
toimenpiteet samassa muodossa, kuin ne löytyvät varsinaisesta ohjelmasta. Toimenpiteen perään on lisätty seuranta
-osio, jossa on kerrottu toimenpiteen kirjoitushetkinen tilanne.
Tästä on hyvä jatkaa!
1

1. KOULUTUS, TUTKIMUS, PROJEKTITOIMINTA
Työryhmän tavoite on lisätä kansainvälisten opiskelijoiden määrää maakunnassa ja luoda kansainvälinen
koulutusketju päiväkodista korkea-asteelle ja tätä kautta edistää osaavan työvoiman saantia.
Tavoitteina on myös lisätä kulttuurisensitivisyyttä ja muutosvalmiutta alueella, tukea yritysten
kansainvälistymistä ja kansainvälistä tutkimus- sekä hanketoimintaa hyödyntäen vahvistaa alueen
osaamista ja kilpailukykyä.
Osaavan työvoiman saantia edesautetaan alueella ulkomaalaistaustaisia henkilöitä kouluttamalla.
Englanninkielistä koulutustarjontaa lisätään alueella. Seinäjoelle vuonna 2008 perustetun osittain
englanninkielisen kielisuihkupäiväkodin toiminta vakiinnutetaan ja sitä kehitetään edelleen.
Vastuutaho: Seinäjoen kaupunki
Seuranta:
Joupin päiväkotiin on perustettu vuonna 2009 englanninkielinen kielisuihkutusryhmä. Ryhmä on
tyypillisen kokoinen esiopetusryhmä, ja lapset ovat iältään noin kuusivuotiaita. Kielisuihkutusryhmä
on ensimmäinen lenkki englanninkielisessä opetusketjussa.
Maahanmuuttajille suomen kielen kielitaidon parantamiseksi perustetun valmistavan luokan toiminta
vakiinnutetaan ja sitä kehitetään edelleen.
Vastuutaho: Seinäjoen kaupunki
Indikaattori: Oppilasmäärä
Seuranta:
Toukolanpuiston ala-asteelle perustettu maahanmuuttajien valmistava luokka on vakiinnuttanut
toimintansa. Oppilasmäärä vaihtelee jopa kesken vuotta. Välittömästi kun lapsen kielitaito arvioidaan
riittäväksi, siirretään hänet normaaliin luokkaan.
Seinäjoelle luodaan englanninkielinen perusopetus. Ensimmäinen luokka on perustettu ja vuosittain
tullaan perustamaan uusi luokka-aste niin, että vuonna 2013 koko perusopetus pystytään tarjoamaan
osittain englanninkielisenä.
Vastuutaho: Seinäjoen kaupunki
Indikaattori: Oppilasmäärä
Seuranta:
Seinäjoella aloitettiin englanninkielinen perusopetus vuonna 2009. Joka vuosi on perustettu uusi
osittain englanninkielinen luokka. Syksyllä 2011 toiminnassa on neljä luokkaa (luokka- asteet 1-4)
Opettajavalmius viidennen luokan perustamiseksi on myös olemassa. Osittain englanninkielinen
ala-aste toimii Marttilan koululla. Seinäjoen Lyseon yläasteella toimivat myös osittain englanninkieliset
7. ja 8. luokat. Ensi vuonna ylä-asteella toimii osittain englanninkielisenä kaikki luokka-asteet.
Englanninkielistä opetustarjontaa lisätään alueen lukioissa. Tavoitteena on 40 tarjolla olevaa kurssia
ja mahdollisuus kahden vuoden lukio-opintoihin englanniksi 2015 mennessä
Vastuutaho: alueen lukiot, kunnat ja kaupungit
Indikaattori: Kurssimäärä
2

Seuranta:
Alueen lukioissa on tarjolla jo 40 englanninkielistä kurssia. Vuonna 2011 arvioidaan toteutuvan
25 kurssia. Kursseja on tarjolla 18 eri aineessa.
Englanninkielistä ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta lisätään alueella. Sedu:ssa aloitetaan
lähihoitajien ja sähköasentajien koulutus englanninkielisenä vuonna 2009.
Vastuutaho: toiseen asteen ammatilliset oppilaitokset Etelä-Pohjanmaan alueella (JAMI, SAI, SE-
DU)
Seuranta:
Englanninkielinen sähköasentajakoulutus ja lähihoitajakoulutus on aloitettu SEDU:ssa vuonna
2009. Seuraavan kerran oppilaita otetaan englanninkielisiin ohjelmiin vuonna 2012. Molemmissa
ryhmissä on 10 opiskelijaa. Sedu on hakenut järjestämislupaa myös englanninkieliselle merkonomiohjelmalle
ja englanninkieliselle kotitalousopetukselle.
Englanninkielisten korkea-asteen tutkintoon johtavien koulutusohjelmien määrää lisätään. Vuoteen
2015 mennessä tarjolla on viisi ammattikorkeakoulun perustutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa ja
kaksi ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusohjelmaa. Tavoitteeksi asetetaan,
että vuositasolla saavutetaan 500 ulkomaisen korkea-asteen tutkinto-opiskelijan määrä vuoteen
2015 mennessä.
Vastuutaho: SeAMK
Indikaattorit: Koulutusohjelmien määrä, ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä ja ulkomaalaisten
valmistuneiden opiskelijoiden määrä
Seuranta:
SeAMK:ssa toimii tällä hetkellä kaksi ammattikorkeakoulun perustutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa
ja yksi ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutusohjelma. Ohjelmat ovat
liiketalouden ja sairaanhoidon puolella. Lisäksi SeAMK yritti hakea englanninkielistä tekniikan koulutusohjelmaa,
mutta ministeriö ei myöntänyt sille lupaa. Tällä hetkellä ulkomaalaisten tutkintoopiskelijoiden
määrä on noin 200.
Englanninkielisten yhteis-/kaksoistutkintoon johtavien koulutusohjelmien määrää ja laatua kehitetään
yhteistyössä ulkomaisten yhteistyökorkeakoulujen kanssa, mikä mahdollistaa myös ulkomaisten
yhteistyökorkeakoulujen koulutustarjonnan alueella.
Vastuutaho: SeAMK ja Seinäjoen yliopistokeskus
Indikaattori: Yhteis/kaksoistutkinnon suorittaneiden määrä
Seuranta:
SeAMK:ssa voi suorittaa liiketaloudessa kaksoistutkinnon kahden Saksalaisen korkeakoulun kanssa
liiketaloudessa ja yhden korkeakoulun kanssa tekniikan alalla. Neuvotteluja uusista ohjelmista
käydään Espanjaan, Saksaan ja Koreaan uusien ohjelmien perustamiseksi. Toimintaa kehitetään
tällä hetkellä voimakkaasti.
Työperäisille maahanmuuttajille tarjotaan koulutusta suomen kielellä
3

Työperäisille maahanmuuttajille suunniteltua, toisen asteen ammatillista tutkintokoulutusta lisätään
sekä nuoriso- että aikuisasteella. Tavoitteena on vähintään säilyttää nykyinen ulkomaalaisten opiskelijoiden
opiskelijamäärä toisella asteella.
Vastuutaho: toisen asteen oppilaitokset Etelä-Pohjanmaan alueella (JAKK, JAMI, SAI, SEDU) ja
TE-keskus
Indikaattori: Opiskelijamäärä
Seuranta:
Hamin fuusioiduttua osaksi Sedua ei uusia venäläisiä opiskelijoita ole enää tuotu Lapualle. JAMI
on edelleen jatkanut ulkomaalaisten kouluttamista suomenkielellä, ja opiskelijoita on tullut Petroskoin/Aunuksen
seudulta. Jamissa on tällä hetkellä 116 ulkomaalaista opiskelijaa. JAMI tarjoaa
opiskelijoille myös mahdollisuuden osallistua suomenkielen kursseille sekä muille kansalaisopiston
kursseille ilmaiseksi. Käytäntö on todettu erittäin hyväksi kielenoppimisen ja integraation kannalta.
JAMI:ssa opiskelijoita on tullut ulkomailta seuraaviin koulutusohjelmiin: puuseppä, maatalous, puutarha,
metalli ja ravintotalous. Kaikille kyseisille aloille ei ole riittävästi suomalaisia hakijoita, mutta
alueen työmarkkinoilla ammattien osaajille on kysyntää.
Sedussa toimintaympäristö ulkomaalaisten kouluttamisessa on tosin muuttunut viime aikoina, ja
ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita hakeutuu eri ohjelmiin huomattavasti aikaisempaa enemmän.
Esim. Sedussa suomenkielen testausten määrä on kasvanut runsaasti joka vuosi. Tosin myös hylättyjen
kielitestien määrä on kasvanut.
Ulkomaalaisten täydennyskoulutusta ja oppisopimuskoulutusta lisätään ja niitä kehitetään työperäisten
maahanmuuttajien tarpeita vastaavaksi.
Vastuutaho: JAKK, JAMI, SAI aikuiskoulutus,SeAMK, SEDU aikuiskoulutus, TEAK, yliopistokeskus
Rahoitus: TE-keskus Työvoimaosasto, yritykset
Seuranta:
Ulkomaalaisten oppisopimuskoulutuksen lisäämiseksi on pidetty ISO –hankkeen toimesta palavereita,
joissa on ollut osana maakunnan oppisopimuskoulutusjärjestäjät. Tietyillä aloilla, kuten lähihoitajapuolella
kehitystoimet ovat poikineet tulosta. Haasteena on ollut löytää sopivia työsuhteita
ulkomaalaisille oppisopimuspaikkaa varten. Maakunnan oppisopimuskouluttajista esim. Sopeva on
järjestänyt koulusta ulkomaalaiselle ryhmälle. Yksittäisiä oppisopimuskoulutettavia on myös Sedussa.
Työperäisille maahanmuuttajille tarjotaan muuntokoulutusta yksilölliset tarpeet huomioon ottaen.
(esimerkkinä sairaanhoitajakoulutus ja Vietnamista rekrytoitujen metallimiesten koulutus)
Vastuutaho: SeAMK, toisen asteen ammatilliset oppilaitokset
Rahoitus: TE-keskus työvoimaosasto
Seuranta:
Muuntokoulutusta ei katsota enää ajankohtaiseksi. Tällä hetkellä panostetaan enemmän tutkintojen
tunnustamiseen ja opiskelijoiden ”henkilökohtaisen polun” kehittämiseen. Oppilaitoksissa on
tehty panostuksia näihin asioihin, eikä perinteistä muuntokoulutusta pidetä enää niin ajankohtaisena.
Suomen kielen ja kulttuurin opetusta tarjotaan ulkomaalaisille ympärivuotisesti
Kootaan vuosittain maakunnallinen kurssitarjotin tarjolla olevasta suomen kielen ja kulttuurin opetuksesta.
Ensimmäinen kurssitarjotin kootaan 2009.
Vastuutaho: SeAMK, Sedu aikuiskoulutus, työvoimahallinto, kansalaisopistot, aikuislukiot
4

Seuranta:
Sedu aikuiskoulutuksen Opin Ovi –hanke on koonnut vuosittain maakunnallisen suomenkielen
opetuksen kurssitarjottimen. Ennen vuotta 2011 tarjotin oli saatavilla ainoastaan Seinäjoesta, mutta
nykyään koko maakunnan kielikurssit on löydettävissä kurssitarjottimesta. Oppilaitokset esittivät
toivomuksensa, että jatkossa kurssitarjotin käännetään myös englanninkielelle.
Tehostetaan ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden rekrytointia
Kehitetään ja lisätään yhteistyötä kansainvälisessä markkinoinnissa alueen toimijoiden kesken.
Vastuutaho: SeAMK, Toisen asteen oppilaitokset Etelä-Pohjanmaalla ( JAMI, SAI, SEDU) Yliopistokeskus
Seuranta:
Ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytoinnissa on tehty yhteistyötä Finnips -verkoston (22 ammattikorkeakoulun
verkosto) West Finland Heinetin, Vaasan ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen
kanssa. Markkinointia on tehty myös Soproniin ja Romaniaan. Kohdennettua markkinointia on lisäksi
tehty Vietnamiin, josta on myös viime aikoina tullut opiskelijoita Etelä-Pohjanmaalle.
Kansainvälisiä harjoittelijoita hyödynnetään alueen työelämässä
Luodaan yhteinen kansainvälisen harjoittelun portaali palvelemaan yrityksiä, harjoittelijoita ja julkisia
toimijoita sekä tuetaan hankkeilla ja työvoimahallinnon toimenpitein ulkomaalaisten (muun muassa
oppilaitoksista valmistuvien opiskelijoiden) työllistymistä maakuntaan.
Vastuutaho: SeAMK, E-Pn kauppakamari, E-Pn yrittäjät, SEDU, Teknologiakeskus, TE-keskus,
Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys
Rahoitus: AKO-rahoitus, hankerahoitus
Seuranta:
Kansainvälisten harjoittelijoiden hyödyntämiseksi on tehty monenlaisia toimenpiteitä. Esim. Aluekeskusohjelman
rahoituksella on rahoitettu portaali pilotti yritysten ja harjoittelijoiden kohtaamiseksi.
Erilaisia esitteitä ja kohdennettua markkinointia on myös tehty. Harjoittelijoiden lukumäärä on
pysynyt melko vakiona. Haasteita toimenpiteen toteuttamisessa riittää yhä.
Kulttuurisensitiivisyyttä ja muutosvalmiutta vahvistetaan alueella
Lisätään suvaitsevaisuutta vuorovaikutusta edistämällä
Liikkuvuutta ulkomaille ja ulkomailta lisätään harrastusten kautta, vapaaehtoissektorin toiminnan
avulla, yritysten kautta, toisen asteen ja korkea-asteen opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuuden avulla
sekä tutkija- ja asiantuntijavaihdolla.
Vastuutaho:, Rotary –järjestö, SeAMK, Seinäjoen yliopistokeskus, kolmannen sektorin toimijat,
Nuorisojärjestöt, toisen asteen oppilaitokset.
Seuranta:
Liikkuvuutta on arvioitu liikkuvuusyksikön avulla, jossa lasketaan organisaatioon ulkomailta tulevien
ja lähtevien henkilöiden määrää. Esim. Seinäjoen lukiossa arvio liikkuvuusyksiköistä on 130-140
välillä. Pidemmät vaihdot ovat olleet laskeva trendi lukiossa, mutta lyhemmille vaihdoille on kovasti
kysyntää.
Sedussa vaihto-opiskelijoita on vuositasolla 100-200. Henkilökunnan liikkuvuus on ollut nouseva
trendi ja siihen on myös panostettu esim. Sedu Aikuiskoulutuksessa.
5

SeAMK:n liikkuvuusyksiköt ovat vuositasolla tuhannen luokkaa. Henkilökunnan liikkuvuudessa
SeAMK on Suomen paras. Opiskelijavaihdossa lähtevien opiskelijoiden määrä ei ole lisääntynyt,
mutta tänne tulevia opiskelijoita on vuosi vuodelta enemmän. Aivan kaikkia tulijoita ei pystytä ottamaan
vastaan. Kaksoistutkinnot ovat luoneet lisää merkitystä liikkuvuudelle.
Rotaryjärjestön kautta lähtevien opiskelijoiden liikkuvuus on vuosittain kasvanut hieman. Tänä
vuonna hakemuksia on tullut kuitenkin harvinaisen vähän.
Yliopistokeskuksessa asiantuntijavierailujen määrä on hieman kasvanut. Uutena ilmiönä on tullut
se, että samat vieraat käyvät ulkomailta toistuvasti Etelä-Pohjanmaalla. Lähtijöiden määrä on yllättävän
vähäinen, siitä huolimatta, että lähtemistä tuetaan rahallisesti. Hakemusten määrä on ollut
laskeva, ja kevät 2011 oli ennätyksellisen hiljainen.
Kansainvälisyysasioiden käsittelyä alueen mediassa lisätään ja ulkomaisia opiskelijoita ja vierailevia
asiantuntijoita kutsutaan erilaisiin tapahtumiin sekä vierailuille eri organisaatioihin.
Päävastuutahot: alueen joukkotiedotusvälineet ja koulutusorganisaatiot
Seuranta:
Kansainvälisyysasioiden käsittely on selvästi lisääntynyt alueen mediassa viime vuosina. Kansainvälisyys
on saanut runsaasti palstatilaa esim. alueen lehdissä. Esimerkiksi henkilöesittelyiden kautta
myös maakunnan ulkomaalaisten arkea on pyritty tuomaan suurempaan yleisön tietoisuuteen.
Kulttuurivaihtoa edistetään alueella sekä alueiden ja maiden välillä
Kulttuurivaihtoa edistetään hankkeilla sekä niihin sisältyvillä seminaareilla ja tapahtumilla.
Vastuutaho: koulutus- ja tutkimusorganisaatiot, kulttuuritoimijat, kaupungit ja kunnat
Seuranta:
Erilaisia kansainvälisiä seminaareja on järjestetty viime vuosina enenevissä määrin. Kulttuuripuolella
suuri ponnistus oli kesällä 2011 järjestetty Cumbre Mundial del Tango –tapahtuma. Toimijat
kaipaisivat lisää yhteistyötä kulttuurivaihdon toteuttamiseen. Kulttuurivaihto liittyy usein osaksi muita
tapahtumia ja seminaareja.
Koulutuspalveluita tarjotaan alueen väestölle kansainvälistymisen tukemiseksi
Järjestetään eteläpohjalaisille monipuolisesti kieli- ja monikulttuurisuuskoulutusta sekä järjestetään
erilaisia kansainvälistymiseen liittyviä seminaareja ja tapahtumia eri puolilla maakuntaa.
Vastuutaho: Etelä-Pohjanmaan liitto, koulutusorganisaatiot, JAKK EU tietokeskus, SPR, Etelä-
Pohjanmaan Eurooppatiedotus, Etelä-Pohjanmaan maahanmuuttajat ry.
Seuranta:
Etelä-Pohjanmaan liitto on järjestänyt kv-tapahtumia vuositain. SeAMK on toteuttanut Studia Generalia
–seminaareja, joissa on ollut kansainvälisyys esillä. Sedu aikuiskoulutus on pitänyt tapahtumissaan
maahanmuuttajia vahvasti esillä.
Vahvistetaan monikulttuurista pedagogista osaamista Etelä-Pohjanmaalla erityisen koulutuksen ja
koulutushankkeiden avulla
Vastuutaho: Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys, SeAMK, toisen asteen oppilaitokset
Rahoitus: OPH/OPM
6

Seuranta:
Työryhmä määritteli tämän erääksi kehittämiskohteeksi, johon ei ole vielä merkittävästi panostettu.
Lähinnä työtä on tähän asti tehty organisaatioiden sisäisenä kehittämistyönä.
Yritysten kansainvälistymistä tuetaan koulutuksen ja T&K-toiminnan kautta.
Vierailevien tutkijoita, asiantuntijoita ja luennoitsijoita hyödynnetään tehokkaammin alueen yrityksissä
ja työelämässä
Lisätään tutkijoiden ja asiantuntijoiden lyhytvierailuita sekä tiedotetaan aktiivisesti yrityksiä mahdollisesti
kiinnostavista kansainvälisistä vierailijoista.
Vastuutaho: SeAMK, Seinäjoen yliopistokeskus, Seinäjoen Teknologiakeskus
Seuranta:
Vierailevia asiantuntijoita ja tutkijoita ei ole saatu erityisen hyvin eteläpohjalaisiin yrityksiin.
SeAMK:ssa on aloitettu Snowball-hanke, jonka avulla nuoret yrittäjät pääsevät ulkomaanjaksolle.
Kieli- ja monikulttuurisuuskoulutusta tarjotaan yrityksille alueen kilpailukyvyn edistämiseksi
Toteutetaan ja markkinoidaan kieli-, kansainvälistymis- ja monikulttuurisuuskoulutusta alueen yrityksille
kilpailukyvyn edistämiseksi ja yritysten sopeuttamiseksi kansainvälistymisen haasteisiin.
Vastuutaho: SeAMK, Seinäjoen yliopistokeskus, SYO, JAKK
Seuranta:
Oppilaitokset panostavat yritysten henkilökunnan kansainvälistymisvalmiuksien kohottamiseen.
Esim Sedu Aikuiskoulutuksen Ulkomaankaupan ammattitutkinto –koulutus on ollut suosittu viime
aikoina. SYO on järjestänyt matkoja yrityksille Itä-Eurooppaan.
Edistetään yritysten tiedonsaantia rahoitusmahdollisuuksista ja tuetaan rahoituksen keinoin yritysten
kansainvälistymistä.
Vastuutaho: Tekes/ TE-keskus, Yliopistokeskus, SeAMK, Seinäjoen teknologiakeskus
Seuranta:
Yritysten tavoittaminen on ollut haasteellista. Oppilaitokset kokevat kaipaavansa yrityksiltä
esityksiä uusista toimintamalleista yhteistyölle.
Kansainvälistä tutkimus- ja hanketoimintaa hyödynnetään alueen osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisessa
Verkostoyhteistyötä vahvistetaan kansainvälisen hanketoiminnan edistämiseksi
Luodaan Etelä-Pohjanmaalle läpinäkyvä kansainvälistä hanketoimintaa edistävä verkosto vuoden
2010 loppuun mennessä. Verkosto tiedottaa kansainvälisistä hankemahdollisuuksista ja partnerihauista
sekä edesauttaa kansainvälisten hankkeiden saamista Etelä-Pohjanmaalle.
Vastuutaho: Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan Kauppakamari, JAKK EU-tietokeskus,
Eurooppatiedotus, Etelä-Pohjanmaan yrittäjät, SeAMK, Seinäjoen yliopistokeskus, Seinäjoen Teknologiakeskus,
toisen asteen oppilaitokset, TE-keskus/Tekes
Seuranta:
Uusien kansainvälisten hankkeiden määrä on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun. Yhteistyö maakunnan
toimijoiden kanssa on lisääntynyt merkittävästi, ja hankkeita on haettu erilaisten verkostojen
ja konsortioiden kautta. Hanketoimijoiden kokouksia ja koulutuksia on järjestetty Etelä-
7

Pohjanmaalla, ja kansallisiin koulutuksiin on osallistuttu. Kansainvälisten hankkeiden osalta Etelä-
Pohjanmaalla on menty merkittävästi eteenpäin viime aikoina.
Luodaan kansainvälinen hankeosaajarekisteri ja kansainvälisten hankkeiden rekisteri Etelä-
Pohjanmaalle
Kootaan hankeosaajarekisteri ja kansainvälisten hankkeiden rekisteri kansainvälisen hankeverkoston
käyttöön Etelä-Pohjanmaalla vuoden 2009 loppuun mennessä.
Vastuutaho: Etelä-Pohjanmaan liitto
Rahoitus: Toteutetaan osana Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa ISO –hanketta
Seuranta:
Osana ISO –hanketta luotiin rekisterit 2009. Tulevassa Kate –hankkeessa on mahdollista päivittää
rekistereitä.
Kehitetään ulkomaille suuntautuvaa täydennys- ja tutkintoon johtavan koulutuksen myyntiä
Kehitetään ja luodaan edellytyksiä täydennys- ja tutkintoon johtavan koulutuksen myynnille ulkomaille.
Vastuutaho: SeAMK, Seinäjoen yliopistokeskus, toisen asteen ammatilliset oppilaitokset
Seuranta:
Tavoite on muuttunut siltä osin, että nykyään keskitytään enemmän osaamisen vientiin, kuin kokonaisten
tutkintojen myyntiin (lainsäädännölliset rajoitteet). SEDU -on aloittanut keväällä 2012 Global
West -hankkeen, jonka tavoitteena on koulutusvienti.
Kehitetään kansainvälistä T&K yhteistyöverkostoa Etelä-Pohjanmaan korkeakoulutusalueella
Luodaan uusia ja vahvistetaan jo olemassa olevia T&K yhteistyöverkostoja yhdessä kansallisten ja
ulkomaisten toimijoiden kanssa, erityisesti T&K –toiminnan määritellyillä painopistealueilla.
Vastuutaho: SeAMK, Seinäjoen yliopistokeskus, Tekes/TE-keskus
Rahoitus: alueellinen erillisrahasto, EAKR, kansallinen Tekes –rahoitus
Seuranta:
Verkostoituminen on mennyt selvästi eteenpäin. Osallistuminen eHealth for Regions, Errin, ja Winnet
–verkostoihin ovat tästä esimerkkejä. Myös Japanilainen Chiban –yliopisto on perustanut toimiston
kampusalueelle, mitä voidaan pitää esimerkkinä verkostoitumisen konkretisoitumisesta.
Luodaan kansainvälinen tutkijayhteisö osaamisen painopistealuilla
Lisätään ulkomaisten tutkijoiden määrää Etelä-Pohjanmaalle ja luodaan edellytyksiä ulkomaisten
tutkijoiden tutkimustyöskentelylle Etelä-Pohjanmaalla. Tavoitteena on osaamiskeskittymän syntyminen
ja, että kaikilla osaamisen painopistealueilla työskentelee kansainvälisiä tutkijoita vuoteen
2015 mennessä.
Vastuutaho: SeAMK, Seinäjoen yliopistokeskus
Rahoitus: Alueellinen erillisrahasto
Seuranta:
Yliopistokeskuksella on haussa korkeakoulukonsortion kehittämishanke, jonka henkilöstövaikutukset
ovat kolme henkilötyövuotta.
8

Tavoite on toteutumassa, ja haasteellisempana tavoitteena voitaisiin pitää viittä tutkijaa jokaisella
osaamisen painopistealueella.
Etelä-Pohjanmaalla on kokeiltu tutkijoiden Fast Track –vaihtoa, josta on saatu positiivisia kokemuksia.
9

2. MAAHANMUUTTO JA KOTOUTTAMINEN
Toimenpiteet:
Maahanmuuttoasioita pohditaan seutukunnittain/kuntaryhminä. Alueelliset strategiat laaditaan ja
kansainvälistymisen toimintaohjelmaprosessin käsitellään kunnissa/seutukunnissa.
Vastuutahot: kunnat, seutukunnat ja kehittämisyhdistykset
Rahoitus: Toimenpide ei vaadi merkittävää lisärahoitusta, vaan lähinnä aikaa. Tarvittaessa hyödynnetään
eri rahoitusvaihtoehtoja mm. Leader-ohjelmasta.
Seuranta:
Ensimmäinen maahanmuuttostrategia julkaistiin vuonna 2008 Suupohjassa. Aktiivisena toimijana
oli tuolloin Kauhajoen kaupunki. Kotouttamissuunnitelmia Suupohjassa ei ole vielä tehty, mutta
asia on agendalla.
Lapua ja Kauhava julkaisivat Erkki -hankkeen kanssa yhteistyössä laaditut kv-toimintaohjelman
mukaiset kotouttamisohjelmat, joiden yhteydessä on pohdittu myös laajemmin kansainvälistymistä.
Kaikki alueen toimintaryhmät ovat toteuttaneet kv-hankkeita, joiden yhteydessä on laadittu suppeahkot
kv-strategiat kolmannen sektorin toimijoille. Vapaaehtoissektorilla ei ole ollut suurta intoa
lähteä kv-hankkeisiin hakijoiksi, mutta kiinnostusta kv-toiminnan kehittämiseen on ollut.
Seinäjoen kaupunki julkaisi kansainvälisyysstrategian vuodenvaihteessa 2012. Kaupungin kvstrategiassa
ei juurikaan oteta kantaa Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelmaan.
Aikaisemmin Seinäjoen kaupunki on aktiivisesti toteuttanut kv-toimintaohjelman toimenpiteitä, joten
toivomuksena on, että hyvä yhteistyö jatkuisi.
ISO -ja Erkki -hankkeet ovat kiertäneet kaikki Etelä-Pohjanmaan kunnat. Maahanmuuttoasioista ja
kv-strategioista on käyty keskusteluja eri foorumeilla kuntien kanssa.
Maahanmuuttajien kielikoulutus tuodaan lähelle tarvitsijoita. Osana alueellisia strategioita kunnat/seutukunnat
laativat vuoden 2009 loppuun mennessä suunnitelmat kielikoulutuksen järjestämisestä.
Kielikoulutuksen järjestäjätahona voi olla esim. kansalaisopistot, lukiot tai muut oppilaitokset.
Vastuutahot: kunnat, seutukunnat, kansalaisopistot, oppilaitokset, kehittämisyhdistykset
Rahoitus: Hyödynnetään eri rahoitusvaihtoehtoja muun muassa Opetushallituksen määrärahoja
sekä oppilaitosten omia rahoitusvaihtoehtoja.
Seuranta:
Kielikoulutuksen määrä on lisääntynyt Etelä-Pohjanmaalla. Lisäksi koulutukset on koottu yhteiseen
portaalii, josta niitä on mahdollista seurata. Portaalin toteutuksesta on vastannut Opin Ovi -hanke.
Erkki hankkeen tuella on tehty suunnitelmia kielikoulutuksen järjestämisestä eri kunnissa.
Seinäjoella koulutusta on tarjolla varsin runsaasti. Kielikoulutusten määrä Seinäjoen seudulla on
kaksikertaistunut.
Lapualla ja Kauhavalla on aktiivisesti suunniteltu kielikoulutusten järjestämistä, ja esimerkiksi Lapualla
Kristillinien opisto on lähtenyt totettamaan koulutuksia. Lapuan mallissa erityisen toimivaa
10

on, että myös työssä käyvät voivat osallistua Kristillisen opiston kursseille, lisäksi Lapuan kaupungissa
asuville koulutus on ilmainen.
Suupohjassa kielikoulutusta ei tällä hetkellä ole riittävästi. Suupohjassa kansalaisopistot ovat järjestäneet
joitain kursseja.
Järvilakeuden kansalaisopisto on lisännyt kielikoulutustarjontaa Kauhavalla, Lappajärvellä ja Evijärvellä.
Suunnitteilla alueella on myös kielikoulutusta yritysten tiloissa, mikäli yritys työllistää useampia
maahanmuuttajia. Erkki infopisteeseen Kauhavalla kirjastossa on myös pyritty järjestämään
kielenopetusta tukevaa toimintaa Kauhavalla.
Kuusiokunnissa on käyty keskusteluja kansalaisopiston kielikoulutuksen lisäämisestä ja tehostamisesta.
Alajärvellä kielikoulutusta on tarjolla Jamin opiskelijoille, ja myös muille maahanmuuttajille. Kielikoulutustarjonta
on lisääntynyt alueella.
Jokainen maahanmuuttaja on työperäinen maahanmuuttaja. Maahanmuuttajien kotoutuminen on
yhteinen asiamme.
Toimenpiteet:
Etelä-Pohjanmaan kuntien nimeämät maahanmuuttajayhdyshenkilöt muodostavat toimivan verkoston
vuoden 2008 loppuun mennessä. Verkostolle muodostetaan solmukohta, joka tukee yhdyshenkilöiden
työtä, ja jonka kautta informaatiota välitetään. Vaihtoehtona on esitetty TEkeskuksen
maahanmuuttokeskus- hanketta ja mahdollisesti jatkossa Seinäjoen kaupungin maahanmuuttajakeskusta.
Osa-aikaisten maahanmuuttohenkilöiden lisäksi tulee kuntaryhmittäin arvioida
kokoaikaisten maahanmuuttotyöntekijöiden tarve.
Vastuutahot: Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan TE-keskus, kuntien maahanmuuttajayhdyshenkilöt,
Seinäjoen kaupungin maahanmuuttokeskus, Kauhajoen seudun Inka kansainvälisyyskeskus,
kehittämisyhdistykset, työvoimatoimistot
Rahoitus: Kehitetään osana kuntien normaalia toimintaa, alkuvaiheessa hyödynnetään ESR ja
MKR-rahaa.
Seuranta:
Etelä-Pohjanmaalla on 14 maahanmuuttajayhdyshenkilöä. Kunnista Karijoki ja Ilmajoki eivät ole
nimenneet yhdyshenkilöitä. Vimpelillä, Soinilla ja Alajärvellä on yhteinen yhdyshenkilö. Kauhajoella
on hankkeen palkkaama kokoaikainen yhdyshenkilö, ja Seinäjoen kv-keskuksessa toimii kokopäiväinen
henkilö, joka auttaa myös maahanmuuttajia.
Maahanmuuttajayhdyshenkilöt ovat hoitaneet tehtävää pääasiassa oman työnsä ohella. Aina tämä
ei ole riittävä ratkaisu, ja on todettu, että proaktiivinen kehittämistyö on haasteellista pienillä työaikaresursseilla.
Erkki hankkeen avulla toteutettiin kokeilu, jossa Järvi-Pohjanmaalle ja Kauhavalle rekrytoitiin kokopäiväiset
maahanmuuttajayhdyshenkilöt neljäksi kuukaudeksi. Kokeilulla saatiin positiivisia tuloksia.
Kauhavan kaupunki on päättänyt palkata maaliskuussa 2012 kokoaikaisen maahanmuuttokoordinaattorin.
Maahanmuuttajayhdyshenkilöiden palavereita ovat koordinoineet Erkki ja ISO -hankkeet.
Kuntien kotouttamisohjelmien päivittäminen on ajankohtaista. Työryhmä asettaa tavoitteeksi, että
kunnat päivittävät kotouttamisohjelmansa vuoden 2009 loppuun mennessä.
11

Vastuutahot: TE-keskus, alueen kunnat ja kuntaryhmät
Rahoitus: Ei vaadi erityistä rahoitusta
Seuranta:
Kauhava, Lapua, Evijärvi, Vimpeli, Lappajärvi, Soini, Kuortane, Alavus Alajärvi ja Töysä ovat päivittäneet
kotouttamisohjelmansa. Kuntia, jotka eivät ole vielä päivittäneet ohjelmiaan pyritään tukemaan
työssä. Jalasjärvellä ja Ähtärissä kotouttamisohjelmat ovat työn alla.
Etelä-Pohjanmaalla maahanmuuttajaperheitä tuetaan ja maahanmuuttajat otetaan yhteisön aktiivisiksi
jäseniksi.
Etelä-Pohjanmaalla vahvistetaan maahanmuuttajien kotoutumista edistäviä toimenpiteitä, kuten
vertaistukitoimintaa ja kummiperheiden kouluttamista.
Vastuutahot: kolmannen sektorin yhteistyöfoorumi, SPR, kansalaisopistot, kehittämisyhdistykset
Rahoitus: Toimenpidettä edistetään lähinnä vapaaehtoistyöllä ja mahdollisesti toimintaryhmien
rahoituksella.
Seuranta:
Oppilaitoksissa on tehty työtä ulkomaalaisten oppilaiden vertaistukitoiminnan ja kummiperheiden
kouluttamiseksi. Esimerkiksi SeAMK ja JAMI ovat olleet aktiivisia asiassa.
Kauhajoella kokeiltiin mallia, jossa maahanmuuttajien työkavereita koulutettiin vertaishenkilöiksi.
Kokeilusta saatiin positiivisia kokemuksia.
SPR -järjestää koulutusta ja kummitoimintaa erityisesti Seinäjoen seudulla.
Maahanmuuttajien ohjaaminen kulttuuri- ja liikuntaharrastusten pariin on tärkeää kotoutumisen
kannalta. Eri toimijoiden ja kuntien on syytä tarjota informaatiota harrastusmahdollisuuksista myös
muuten kuin suomenkielellä. Maahanmuuttajayhdyshenkilöiden ja seudullisten maahanmuuttajakeskusten
tulee panostaa maahanmuuttajien ohjaamiseen harrastusten pariin.
Vastuutahot: alueen kunnat, maahanmuuttajayhdyshenkilöt, kolmannen sektorin yhteistyöfoorumi,
seudulliset maahanmuuttajakeskukset, liikunta- ja kulttuurijärjestöt.
Rahoitus: Toimintaa edistetään vapaaehtoistyöllä, rahoitusmahdollisuuksia tarjoavat muun muassa
RAY, OPM ja SLU
Seuranta:
Suupohjanssa urheilu- ja vapaa-aikasektori on ollut aktiivisesti mukana maahanmuuttotyössä.
Toimintaa on jonkin verran viety eteenpäin maahanmuuttajakoordinaattoreiden kautta.
Härmänmaan tekemä Osallisena Suomessa -hankehakemus sitoutti järjestöjä aktiivisesti osaksi
maahanmuuttotyötä. Vaikka hakemus ei saanut rahoitusta, on toimintaa toteutettu muuten.
Kauhavalla hyvänä esimerkkinä onnistuneesta maahanmuuttotyöstä ovat alkukartoitukset. Kauhavalla
alkukartoituksissa on otettu huomioon maahanmuuttajan perhe, ja perheiden tarpeet.
Etelä-Pohjanmaalla kehitetään kansainvälistymisosaamista ja kunnioitetaan kulttuurillista monimuotoisuutta.
12

Etelä-Pohjanmaalla tuetaan maahanmuuttoa ja toteutetaan sen vaatimia toimintoja erilaisin projektein.
Tavoitteena on merkittävästi lisätä Etelä-Pohjanmaan maahanmuuttoa työvoimatarve huomioiden.
Lisäksi tavoitteena on, että tilapäisesti maakunnassa olevia ulkomaalaisia henkilöitä saadaan
pysyviksi asukkaiksi.
Vastuutahot: Etelä-Pohjanmaan Te-keskus, Etelä-Pohjanmaan liitto, kunnat, oppilaitokset
Rahoitus: Tarpeen vaatiessa hyödynnetään eri rahoitusmahdollisuuksia muun muassa ESR ja
EAKR-rahoitusta.
Seuranta:
Maahanmuuttotyötä on tuettu aktiivisesti erilaisilla hankkeilla. Keskeisimpiä hankkeita on ollut ELY
-keskuksen Erkki -hanke. Suupohjan Inka -hanke, Sedu aikuiskoulutuksen Armi 2+ hanke ja uusimpana
Aisaparin Cafe Xenos -hanke, jossa yritetään saada maahanmuuttajat ja yritykset kohtaamaan
toisensa.
Jatkossa painopisteenä tulisi olla myös kuntien tietoisuus eri rahoitusmahdollisuuksista. Esimerkiksi
OPH:lta on tarjolla rahoitusta maahanmuuttajien kanssa tapahtuvaan työhön liikuntatoimen ja
vapaan sivistystyön puolella. Etelä-Pohjanmaalla tämänkaltaista rahoitusta ei ole osattu laajemmin
hyödyntää.
Asunto on peruslähtökohta kotoutumiselle. Kuntien asuntotoimessa huomioidaan maahanmuuttajien
asunnontarve. Maahanmuuttajien sijoittamisessa asuntoihin käytetään taitoa. Maahanmuuttajilla
tulee olla asuinpaikkansa johdosta mahdollisuus luontaiseen kanssakäymiseen keskenään ja
valtaväestön kanssa. Maahanmuuttajien sijoittamista yhteen paikkaan tulee välttää. Toisaalta
maahanmuuttajia ei tule sijoittaa liian kauas toisistaan.
Vastuutahot: kuntien asuntotoimet
Rahoitus: Toimenpide on osa kuntien normaalia toimintaa.
Seuranta:
Sekä Lapualla, että Kauhajoella on kokemuksia työperäisen maahanmuuttajaryhmän muuttamisesta
paikkakunnalle. Kauhajoella Vietnamilaiset halusivat asua aluksi yhteisasunnoissa työpaikan
läheisyydessä. Sittemmin tulijat ovat muuttaneet omiin asuntoihinsa Kauhajoen keskustassa. Lapualla
unkarilaiset muuttivat aluksi samaan paikkaan, mutta sittemmin myös he ovat muuttaneet
itsenäisesti eri puolille.
13

3. KV-LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ
Etelä-Pohjanmaan yritystoiminnan kansainvälistymistä edistetään alueen ja alueen ulkopuolisten
kansainvälistymisen tukipalveluiden (julkiset ja yksityiset) ja niiden muodostama vahvistuvan verkoston
avulla
Palveluntarjoajat kehittävät vientikeskus.fi-sivustosta yhteistyössä työkalun, joka palvelee monipuolisesti
kansainvälistymisestä kiinnostuneita yrityksiä. Sivuston kehittäminen on keskeinen osa
työryhmän esittämää projektiaihiota. Sivustosta halutaan toimialakohtaisesti käytännönläheinen.
Vastuutahot: TE-keskus, Kauppakamari, SeAMK, Yrittäjät, kaupunkien ja kuntien elinkeinotoimet ja
yhtiöt, Seinäjoen teknologiakeskus, yksityiset palveluntuottajat, Etelä-Pohjanmaan liitto
Seuranta:
Vientikeskus.fi –sivustoa on kehitetty eteenpäin ja sivusto on toiminnassa. Kehitystyöstä on vastannut
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät. Kehitystyö ei ole vielä kaikilta osin valmis, ja lisätoimenpiteitä
sivuston ympärille suunnitellaan edelleen. Parhaillaan ollaan pohtimassa sopivaa muotoa sivuston
ylläpitämiseksi ja rahoittamiseksi.
Perustetaan pienempi työryhmä vientirengashautomoajatuksen kehittämiseksi. Työryhmä järjestää
tuloksistaan seminaarin keväällä 2009. Hautomoa tulee edeltää vientipankki –vaihe johon kootaan
tietoa yrityksistä. Pankin kokoaminen on mahdollista aloittaa 2009. Aikaisintaan 2010 vientirengashautomo
työllistää yhden henkilön. Alkuvaiheessa vientirengashautomoa viedään eteenpäin
asiantuntijaryhmän avulla.
Vastuutahot: TE-keskus, Kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan liitto, Yrittäjät
Rahoitus: TEM
Seuranta:
Vientirengashautomo -hanketta kokeiltiin Etelä-Pohjanmaalla. Projekti jouduttiin kuitenkin keskeyttämään,
koska halukkaita yrityksiä ei löytynyt riittävästi. Tällä hetkellä puhutaan enemmän vientiverkostotoiminnasta,
jota Varsinais-Suomen ELY -keskus rahoittaa.
Etelä-Pohjanmaalla pyritään edelleen rohkaisemaan yrityksiä lähtemään mukaan vientiverkostoihin.
Tällä hetkellä eteläpohjalaisia yrityksiä on mukana muualta Suomesta päin hallinnoiduissa
vientiverkostoissa.
Tutkitaan vientirengashautomoajatusta kevyempänä vaihtoehtona mahdollisuutta käyttää vuokravientipäällikköä
useammassa yrityksessä.
Vastuutahot: TE-keskus, Kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan liitto, Yrittäjät
Seuranta:
Viexpo on halukas palvelemaan myös eteläpohjalaisia yrityksiä vuokravientipäällikköasiassa. Yhteistyötä
Viexpon suuntaan on tiivistetty, ja tästä konkreettisempana osoituksena Viexpo on osaaikaisesti
sijoittanut henkilön Seinäjoelle. Jatkossa toimintaa pitää saada entistä tunnetummaksi
eteläpohjalaisissa yrityksissä.
14

Etelä-Pohjanmaan yritysten kansainvälistymiskynnystä madalletaan muun muassa koulutuksen
kautta
Informaationjako Etelä-Pohjanmaalla yrityksille suunnattavasta kansainvälistymiskoulutuksesta
toteutetaan vientikeskus.fi –sivuston kautta, josta se on kaikkien halukkaiden luettavissa. Päällekkäisyyksiä
koulutustoiminnassa karsitaan, ja koulutuksessa panostetaan enemmän laatuun kuin
määrään. Eri toimijat järjestävät toimiala- ja markkina-aluekohtaisia koulutusohjelmia.
Vastuutahot: TE-keskus, Kauppakamari, SeAMK, Yrittäjät, kaupunkien ja kuntien elinkeinotoimet ja
yhtiöt, Sedu, SYO, JAKK, Yliopistokeskus
Seuranta:
Toimijoiden yhteistyönä on päätetty vuosisuunnitelman käyttöönotosta. Koulutukset suunnitellaan
jatkossa toimijoiden yhteistyössä. ISO –hanke on ollut yhteydessä koulutusorganisaatioihin ja pyrkinyt
edistämään, että sivustolle saadaan koottua kaikki kv-liiketoimintaa käsittelevä koulutus.
Etelä-Pohjanmaalle asetetaan tavoitteeksi laajat kansainvälistymisseminaarit, joihin hankitaan eri
alojen viennin ja tuonnin asiantuntijoita myös maan ulkopuolelta. Tuonnissa kiinnitetään huomiota
kansainvälisen ostotoiminnan rationalisointiin.
Vastuutahot: TE-keskus, Kauppakamari, SeAMK, Yrittäjät, kaupunkien ja kuntien elinkeinotoimet ja
yhtiöt.
Rahoitus: muun muassa AKO
Seuranta:
Etelä-Pohjanmaalla on järjestetty vuosittain laajempia kansainvälistä liiketoimintaa käsitteleviä seminaareja.
Tästä esimerkkinä muun muassa Kivi –seminaarit, jonka yhteyteen on liitetty myös InnoSuomi-palkinnon
jakaminen.
Etelä-Pohjanmaan verkostolla edistetään kv-rahoituksen käyttöä ja alueelle tulevia ulkomaalaisia
investointeja
Yrityksille tarjotaan aktiivisesti hyödyllistä ja ajankohtaista tietoa kansainvälistymisen rahoituspalveluista
vientikeskus.fi sivuston kautta ja yhteydenpidolla valittuun kohderyhmään.
Vastuutahot: Finnvera, TE-keskus, Kauppakamari, Yrittäjät, kaupunkien ja kuntien elinkeinotoimet
ja yhtiöt
Seuranta:
Vientikeskus.fi –sivustolla on tällä hetkellä linkit rahoituspalvelun tarjoajien sivulle. Polkua on kuitenkin
jatkossa syytä lyhentää, ja tietoa olisi syytä saada tuotetuksi suoraan sivustolle.
Asianmukaista eteläpohjalaista esittelymateriaalia luodaan kv-toimijoiden käyttöön.
Vastuutahot: TE-keskus, Kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan liitto, kaupunkien ja kuntien elinkeinotoimet
ja yhtiöt, Seinäjoen Teknologiakeskus, SeAMK
Rahoitus: muun muassa AKO
15

Seuranta:
Materiaalia on tuotettu muun muassa hankkeiden kautta. Esimerkiksi Invest in Seinäjoki –hanke on
ollut aktiivinen materiaalintuotannossa. Lisäksi yritykset ovat tehneet materiaalia tarvekohtaisesti.
Koko maakuntaa käsittelevälle materiaalille on edelleen kysyntää.
Yhteistyötä kehitetään Invest in Finland –toimiston kanssa, ja hyödynnetään muita investointien
edistämiseen keskittyviä tahoja Suomessa ja ulkomailla.
Vastuutahot: TE-keskus, Kauppakamari, kaupunkien ja kuntien elinkeinotoimet ja yhtiöt, Seinäjoen
Teknologiakeskus, Yrittäjät
Seuranta:
Frami Oy:n Invest in Seinäjoki Region –hanke on toteuttanut toimenpidettä monipuolisesti Seinäjoen
seudulla.
Toinen toimenpidettä toteuttava hanke on SIVE sijoittumisvaihtoehdot.
Toimijoiden hyvää yhteistyötä kehitetään ja se nähdään edellytyksenä alueen yritysten kansainvälistymiskehityksen
kannalta
Etelä-Pohjanmaalla kehitetään eteenpäin palvelumatriisia, jossa kaikki viennin- ja tuonnin edistämispalveluita
tarjoavat tahot löytävät vahvat osa-alueensa. Palveluiden tarvitsija osataan ohjata
parhaalle asiantuntijalle.
Vastuutahot: TE-keskus, Kauppakamari, SeAMK, Yrittäjät, kaupunkien ja kuntien elinkeinotoimet ja
yhtiöt, Seinäjoen teknologiakeskus, yksityiset palveluntuottajat
Seuranta:
Konsultti Reijo Kaakkolammi teki palvelumatriisin. Alueen toimijat kommentoivat matriisia, mutta
sitä ei koskaan saatu yksittäisen palvelun tasolle. Kehittämistarvetta toimenpiteen ympärillä on,
mutta käytännön kehittämistoimenpiteet nähdään haasteellisina.
Venäjän kauppa nähdään erityisenä kasvun paikkana eteläpohjalaisille yrityksille. Eri toimijoiden
välisenä yhteistyönä syntyvän hankkeen tavoitteena on valmentaa eteläpohjalaisten yrittäjien
edustaja, joka lähtee vuodeksi Pietarin Finnode –keskukseen edistämään eteläpohjalaista vientiä.
Vastuutahot: TE-keskus, Kauppakamari, SeAMK, Yrittäjät, kaupunkien ja kuntien elinkeinotoimet ja
yhtiöt, Seinäjoen teknologiakeskus, Seinäjoen Teknologiakeskus, Etelä-Pohjanmaan liitto, Finnvera
Seuranta:
Erilaisia Venäjä-seminaareja on järjestetty Etelä-Pohjanmaalla. Lisäksi Venäjältä on saatu valtuuskuntia
vierailuille. Tarvittavaa rahoitusta eteläpohjalaisten yrittäjien edustajan lähettämiseksi Finnode
–keskukseen ei ole löytynyt.
Käytetään ulkomailla olevien keskusten palveluita aktiivisesti Etelä-Pohjanmaan yritystoiminnan
kansainvälistämiseksi. (Finchi –keskus Kiinassa, Finnode Intiassa, WFA Brysselissä, Finpro -
keskukset jne.)
Vastuutahot: TE-keskus, Kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan liitto, WFA-toimisto, Etelä-Pohjanmaan
yrittäjät, kaupunkien ja kuntien elinkeinotoimet ja yhtiöt
16

Seuranta:
Finpron aluetoiminta on saatu jatkuvaksi Etelä-Pohjanmaalle. Finpron edustaja on tietyn ajan kuukaudesta
Seinäjoella, ja toiminta on saatu vakiinnutettua. Eri ulkomailla toimivien keskusten hyödyntämistä
voidaan edelleen kehittää.
Työryhmä esittää hanketta, joka toteuttaa työryhmän esittämiä toimenpiteitä. Hanke suunnataan
segmentoidulle yritysjoukolle. Mukana on kansainvälistymisen alkutaipaleella olevia yrityksiä, kansainvälistymisessä
alkuun päässeitä yrityksiä sekä jo pidemmällä olevia yrityksiä (tukemassa).
Hankkeen päätavoitteena on Etelä-Pohjanmaan viennin kasvu. Hankkeessa edistetään neuvontapalveluiden
käyttöä, järjestetään teemakurssia ja edesautetaan yritysten osallistumista kansainvälisille
messuille.
Vastuutahot: TE-keskus, Kauppakamari, SeAMK, Yrittäjät, kaupunkien ja kuntien elinkeinotoimet ja
yhtiöt, Seinäjoen Teknologiakeskus, Etelä-Pohjanmaan liitto
Rahoitus: Selvitetään kaikki mahdolliset rahoitusvaihtoehdot, muun muassa EAKR –rahoitus ja
MKR
Seuranta:
Finnish Consultin Group on tehnyt tänä vuonna (2011) selvityksen yhteistyötoiminnan tiivistämisestä.
Parhaillaan työryhmän puheenjohtaja Rainer Vainionkulman toimesta ollaan työstämässä hanketta,
jossa myös kv-toimintaohjelman asioita viedään eteenpäin.
17

4. MATKAILU, KULTTUURI, INFRA
Haetaan matkailuun kannattavaa ja sesonkipiikkejä tasoittavaa kasvua ulkomaalaisista matkailijoista
Myynti- ja markkinointitoimenpiteitä suunnataan tiiviimmin ja sunnitellummin valittuihin kohdemaihin
(yhteistyössä maakunnallinen alueorganisaatio, FinWest ry, MEK, liikenneyhtiöt, Lomalaidun,
Merenkurkun neuvosto)
Vastuutahot: Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy, matkailuyritykset
Rahoituslähteet:
Hankerahoitus: Etelä-Pohjanmaan liitto, TE-keskus/maaseutuosasto Etelä-Pohjanmaan Matkailu
Oy, matkailuyritykset
Seuranta:
Toimenpidettä on edistetty hyvinvointimatkailuhanke Hyma:n avulla. Ähtäriin on lisäksi onnistuttu
saamaan venäläisiä matkailijoita systemaattisilla markkinointitoimenpiteillä. Haasteiksi on todettu
Etelä-Pohjanmaan erottautuminen muista matkailualueista sekä matkailuyrittäjien korkea majoitushinnoittelu.
Toimenpide vaatii lisäpanostuksia kohdennettuun markkinointiin jatkossa. Myös individuaalimatkailijoille
tarkoitettuun markkinointiin tulee panostaa!
Verkostoidutaan suuralueorganisaatioiden ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa
Vastuutahot: Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy
Rahoituslähteet: normaalia Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:n toimintaa
Seuranta:
Valtakunnallisten toimijoiden kanssa on verkostoiduttu teemaryhmän ja MEK:n kautta. Matkailijoiden
kuluttajakäyttäytyminen on viime aikoina kuitenkin muuttunut, ja esimerkiksi Finwestin –
kaltainen konsepti ei enää toimi, tai ole ajankohtainen.
Teemamatkailun kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla, Teemat: Hyvinvointi- ja kulttuurimatkailu, maaseutumatkailu,
kokous- ja kongressimatkailu
Vastuutahot: Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy, matkailuyritykset
Rahoituslähteet: Hankerahoitus ja mahdolliset yritysryhmähankkeet
Seuranta:
Toimenpiteeseen on panostettu HYMA –ja Makuma –hankkeiden kautta. Kulttuurin puolelta on
haettu kärkituotteita. Esimerkiksi Peräseinäjoki on panostanut vahvasti kylämatkailuun. Hankkeilla
on edistetty kv-myyntiä ja matkailun tuotteistamista. Etelä-Pohjanmaan matkailu palvelee kokousja
kongressiasiakkaita. Lisäksi myyntiin ja markkinointiin on syntymässä uusi Frami Oy:n tytäryhtiö.
Kehitetään asiakaslähtöisiä, vetovoimaisia, laadukkaita ja helposti ostettavia matkailutuotteita ja –
palveluja kansainvälisille matkailijoille
Maakunnallisen /alueellisen sähköisen kauppapaikan luominen ja sen linkittäminen MEKin maaportaaliin
2009/2010-
18

Vastuutahot: Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy, matkailuyritykset
Rahoituslähteet: Hankerahoitus, EPM:n panostus, yritykset
Seuranta:
Etelä-Pohjanmaan matkailulla on pienimuotoinen sähköinen kauppapaikka, joka palvelee lähinnä
tapahtuma ja kongressimatkailua. Maakunnassa on toteutettu sähköisen liiketoiminnan esiselvitys.
Tällä hetkellä tavoitteena on saada toimijat käyttämään olemassa olevia kanavia matkailumarkkinoinnissa.
MEK:n kansallinen maaportaali epäonnistui. MEK on lanseeraamassa uutta kevyempää versiota
Visit Finland –sivustosta.
Toimenpide vaatii erityistä lisäpanostusta tulevaisuudessa!
Kansainvälisille asiakkaille sopivien tuotteiden kartoitus ja edelleen kehittäminen sekä dynaaminen
paketointi yhteistyössä jälleenmyyjien kanssa
Vastuutahot: Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy, matkailuyritykset,
Rahoituslähteet: Hankerahoitus
Indikaattorit: tuotteiden määrä, jälleenmyyjäsopimukset
Seuranta:
Toimenpiteeseen on panostettu erityisesti Hyma –hankkeessa ja jossain määrin myös Makuma –
hankkeessa. Työ on myös Etelä-Pohjanmaan matkailun normaalia toimintaa. Tulevaisuudessa
tarvitaan entistä enemmän kohderyhmäkohtaista myyntityötä. Ähtärin Venäjä –case on hyvänä
esimerkkinä koko maakunnalle.
Yritysten laatujärjestelmien kehittäminen vastaamaan kv-markkinoinnissa vaadittavien tuotteiden/yritysten
kriteereitä ja laatuvaatimuksia 2009.
Vastuutahot: Matkailuyritykset
Rahoituslähteet: hankkeet; laatuvalmennuskoulutus yrityksille
Indikaattorit: Laatutonni –koulutuksen tai muun laatukoulutuksen läpikäyneiden yritysten määrän
kasvu, asiakaspalautteet
Seuranta:
Toimenpide ei ole juuri edennyt. Hyvin harvalla eteläpohjalaisella matkailuyrityksellä on laatusertifikaatti.
Kuitenkin valtaosassa yrityksistä laatu on kohtalaisen hyvää. Toimenpiteen ei katsota olevan
tällä hetkellä erityisen tärkeä, sillä kiireellisempää olisi tehdä esim. sähköistä markkinointia ja
markkinointitoimenpiteitä valittuihin kohdemaihin.
Kieli-, kulttuuri- ja tapakoulutus kv. asiakkaita vastaanottaville matkailutoimijoille
Vastuutahot: SeAMK, Sedu Aikuiskoulutus sekä muut alueen oppilaitokset
Rahoituslähteet: yritykset
Indikaattorit: koulutustapahtumien määrä, koulutukseen osallistuvien yritysten määrä, teoriaopin
soveltaminen yrityksen omiin tarpeisiin ja toimenpiteiden käyttöönotto.
19

Seuranta:
Toimenpiteeseen on panostettu muun muassa SeAMK:n Desipher –hankkeen kautta. Hankkeessa
on järjestetty tapakoulutusta Viron ja Ruotsin kulttuurista.
SeAMK:ssa on myös käynnissä yrittäjävaihtoon tähtäävä Snowball –hanke, joka palvelee eri kohdemaista
kiinnostuneita matkailuyrittäjiä.
Panostetaan kansainvälistä matkailua palvelevaan infrastruktuuriin, josta hyötyy koko maakunta
Saavutettavuuden parantaminen liikenneyhteyksiä kehittämällä; lento, juna, tieverkosto
Vastuutahot: Liikenneyhtiöt, maakuntaliitot, kunnat, valtio
Seuranta:
Lentoyhteyksien kehittämiseksi on Etelä-Pohjanmaan liitto lähtenyt partneriksi Baltic Bird –Interreg
–hankkeeseen. Myös Hyma-hankkeessa on selvitetty mahdollisuutta hyödntää lentomatkailun
hyödyntämistä turismissa.
Ely-keskuksen rahoittama opastus-suunnitelma valmistuu vuonna 2013. Tarkoituksena on merkitä
maakunnan matkailukohteet ruskeilla opastemerkeillä.
Junayhteydet Seinäjoelle ovat parantuneet Vaasan radan sähköistyksen ja Oulun radan uusimisen
myötä.
Kuntien panostukset matkailuinvestointeihin liittyvän infran parantamiseksi; tiestö ym. infra, kaavoitus
jne.
Vastuutahot: Kunnat
Seuranta:
Toimenpide on edistynyt mm. Leader –rahoituksella. Eri matkailualueille on valmistunut ja valmistumassa
Masterplan –suunnitelmia. Tällaisia alueita on esim. Sotka-Parra, Tuuri, Ähtäri, Lappajärvi
ja Seinäjoen Kalajärvi.
Kuntien panostus olemassa olevien retkeilyreitistöjen ylläpitoon ja huoltoon; tulipaikat, näkötornit,
muut rakennelmat, reitistön opasteet, reitistökartat yms. jotka palvelevat myös kansainvälisiä matkailijoita.
Vastuutahot: Kunnat
Seuranta:
Etelä-Pohjanmaalla on panostettu matkailullisesti tärkeiden retkeilyreittien ylläpitoon ja suunnitteluun.
Elämysliikuntareitistössä on 14 osahanketta, ja Liiverin rahoittamana on tehty OFEP -
esiselvityshanke. Esiin on nostettu makailullisesti hyödylliset reitit ja valitaan niiden ylläpitäjätahot.
Aisaparin alueella on alkamassa rakennussuunnitelmat kv-vaatimukset täyttävien retkeilyreitistöjen
luomiseksi.
Merenkurkun lauttaliikenteen turvaaminen 2009 vuoden jälkeen
20

Merenkurkun lauttaliikenteen tilanne on vaikea. Siirtyminen paikasta toiseen ei enää ole riittävä
houkutin kilpailemaan esim. halpalentoyhtiöiden kanssa. Asiassa tarvittaisiin uusia innovaatioita.
Esimerkiksi lentoreitti Uumajasta- Vaasaan ei ole myöskään kovinkaan yleisesti tiedossa.
Kulttuurin agentuuri ja managerointitoimintaa kehitetään Etelä-Pohjanmaallalla kansainvälisistä
lähtökohdista
Edistetään kansainvälisten kulttuurituotteiden asiakaslähtöistä tuotekehitystä, markkinointia ja
myyntiä. Käynnistetään koulutusta ja hyödynnetään kansainvälisiä markkinointikanavia sekä sähköistä
tuotekehitystä.
Vastuutahot: Etelä-Pohjanmaan liitto, kulttuuriyrittäjät, kulttuuriyhdistykset
Rahoitus: hankerahoitus, toimijoiden oma rahoitus, EU rahoitus ja toimintaryhmät
Seuranta:
Toimenpiteeseen panostetaan SeAMK:n agenttiakatemia –hankkeen kautta. Lisäksi kansallinen
hanke sillanrakentajat.fi –vastaa tarpeeseen. Kansallisesti agentuuriyrityksiä on syntynyt varsin
paljon.
ProArt –hankkeen kautta on tehty Etelä-Pohjanmaalla kulttuurin tuotteistamista, koulutusta ja markikinointitoimenpiteitä.
Hiljattain valmistunut Rytmikorjaamo palvelee kulttuuri- ja luovien alojen toimijoita.
Toimenpiteeseen tulee erityisesti panostaa myös jatkossa!
Maakunnan luovien alojen osaamisintensiivisiä liike-elämäpalveluita kehitetään kansainvälisille
markkinoille
Kehitetään tiedottamista ja luovuusfoorumia. Kansainvälisiä osaajia tuodaan Etelä-Pohjanmaalle ja
eteläpohjalaisia osaajia viedään tutustumaan muihin toimintamalleihin.
Vastuutahot: Seinäjoen Teknologiakeskus, Etelä-Pohjanmaan liitto, Suupohjan verkostopilotti
Rahoitus AKO, EU-rahoitus
Seuranta:
Frami Oy on järjestänyt foorumeita, ja toimenpidettä edistetään Koko –rahoituksella. Toimenpidettä
on edistetty EROC –hankkeella toteuttamalla kulttuurivaihtoa.
Luovien alojen kehittämissuunnitelmaa ollaan parhaillaan päivittämässä. Aikaisempi suunnitelma
on vuodelta 2007. Aiemmasta suunnitelmasta on toteutunut runsaasti hanke-ehdotuksia. Erityisesti
rytmimusiikki- ja hyvinvointi –teemat ovat menneet eteenpäin. Tästä esimerkkinä ovat esimerkiksi
Mars –tapahtuma tai Proart –hankkeen järjestämä vierailu Gentiin.
Toteutuessaan Naturecract ja Eroc II –hankkeet tukisivat toimenpiteen edistymistä.
Lisätään luovien alojen yrittäjyyskoulutusta ja edistetään tuotekehitystyötä kansainvälisille markkinoille.
Toiminnan tavoitteena on muun muassa edistää luovien alojen yhteistyötä muiden vientiyritysten
kanssa.
Vastuutahot: Etelä-Pohjanmaan liitto, luovien alojen yrittäjät, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, Etelä-
Pohjanmaan Kauppakamari
Rahoitus: TE-keskus yritysosasto, yritysten oma raha
21

Seuranta:
Toimenpidettä on edistetty Proart –hankkeen kautta. Hankkeessa oli osana pitkäkestoinen liiketoimintakoulutus,
workshopit sekä Aakia design collectionin luominen.
Kaupunginorkesterin ja bändien tuotteistamista on tehty. Lisäksi useita kv-opintomatkoja on toteutettu.
Käsi- ja taideteollisuus on ollut suuressa roolissa.
Kokonaisuudessaan luovien alojen hankkeita on Etelä-Pohjanmaalla rahoitettu kahdeksalla miljoonalla
eurolla.
Toteutuessaan Naturecract ja Eroc II –hankkeet tukisivat toimenpiteen edistymistä.
Tuetaan harrastajatason kulttuurivaihtoa ja edesautetaan kansainvälistä vuorovaikutusta eteläpohjalaisten
arjessa
Tuetaan tavoitteellisia taideharrastuksia rahoittamalla mm. kansainvälisiin tapahtumiin osallistumista
Vastuutahot: Yhdistykset, kunnat järjestöt, harrastajaryhmät
Rahoitus: Kunnat, kannatusyhdistykset, sponsorit
Seuranta:
Cumbre Mundial –tapahtuma Seinäjoella oli suuri ponnistus, ja esimerkki suuresta kansainvälisestä
taidetapahtumasta. Uumajan 2014 kulttuuripääkaupunkiprojektiin on osallistuttu Vaasan kanssa.
Mukaan ollaan saatu eteläpohjalaista käsi- ja taideteollisuutta sekä tangoa.
Taideharrastuksen residenssitoimintaa on kehitetty Alajärvellä. Aisaparin Culture Calling –hanke
on edistänyt pienten museoiden kansainvälistymistä ja toimintaryhmien rahalla on tuettu taiteilijoiden
matkoja.
Luodaan taiteenaloittain yhteensopivia verkostoja sekä tuetaan kv-toimintaa harjoittavien harrastajaryhmien
keskinäisen yhteistyön lisäämistä (mm kv-areenoille tähtäävän maakunnalisen orkesteriyhteistyön
käynnistäminen)
Vastuutahot: Etelä-Pohjanmaan liitto, Taidetoimikunnat
Rahoitus: Kunnat, kannatusyhdistykset, sponsorit
Seuranta:
Eroc –hankkeen kautta syntynyt verkosto nähdään tärkeänä yhteistyökumppanina myös tulevaisuudessa.
Klassisen musiikin puolella Seinäjoen kaupunginorkesteri on vieraillut Hanoissa Vietnamissa, ja
kansainvälistymistä on edistetty muun muassa kansainvälisellä Chamber Music –tapahtumalla
Kehitetään ystävyyskuntatoimintaa kytkemällä elinkeinoulottuvuus, yritystoiminta sekä ammatti- ja
harrastajatason kulttuurituotanto vahvasti toimintaan. Ideointi- ja toteutusvastuuta jaetaan toimintaan
osallistuville nuorille sekä ystävyystoimintaa aktivoidaan verkon kautta ympärivuotiseksi.
Vastuutahot: Kunnat, ystävyysseurat, Etelä-Pohjanmaan liitto, Nuorisojärjestöt
Rahoitus: EU:n erillisohjelmat, kunnat toimijoiden oma raha
22

Seuranta:
Kulttuurin saaminen mukaan ystävyyskuntatoiminnan kehittämisessä ei ole muodostunut kunnille
prioriteetiksi. Asiaa on pyritty edistämään ISO-hankkeen järjestämällä ystävyyskuntaseminaarilla,
johon osallistui kuntia monipuolisesti Etelä-Pohjanmaalta. Toistaiseksi ainoastaan Lapuan kaupunki
on kehittänyt systemaattista kulttuuriyhteistyötä osana ystävyyskuntatoimintaa.
23