ponsse bear 8w
25.10.2014 • Views
Share Embed Flag

ponsse bear 8w

ponsse bear 8w

ponsse bear 8w

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
ponsse.com

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

PONSSE NEWS<br />

Tuottavan puunkorjuun kärjessä<br />

Suomi<br />

2•2011<br />

Jonas Knutes,<br />

Knutes Enterprenad AB,<br />

ON MUKANA<br />

PONSSEN<br />

KEHITYSTYÖSSÄ<br />

SIVU 30<br />

NOSTURISPECIAL<br />

UUSIEN NOSTURIMALLIEN<br />

KÄYTETTÄVYYS ON OMAA<br />

LUOKKAANSA<br />

SIVU 4<br />

AN MASKINTEKNIK AB<br />

PONSSEN<br />

JÄLLEENMYYJÄNÄ<br />

YLI 20 VUOTTA<br />

SIVU 24<br />

PONSSE BEAR 8W<br />

RASKAAN SARJAN<br />

TEHONYRKKI SKOTLANNIN<br />

RINTEILLÄ<br />

SIVU 26<br />

Ponsse News 2 • 2011 1

Rautaa, softaa ja serviisiä<br />

savotan sankarit<br />

Metsämaailma<br />

Savottauutiset<br />

PONSSE NEWS 2 • 2011<br />

Sisällys<br />

Pääkirjoitus...........................................................................................3<br />

Rautaa, softaa ja serviisiä<br />

Nosturispecial: Uusien nosturimallien käytettävyys on omaa luokkaansa............4<br />

Metsäkoneiden päästörajat kiristyvät – ympäristö kiittää,<br />

mutta mitä sanoo kuljettaja?....................................................................10<br />

Iisalmen huoltopalvelukeskuksesta maailmalle:<br />

Huoltoa ja varaosia kellon ympäri..............................................................14<br />

PONSSE Loadoptimizer -kuormainvaa’asta alykäs apuri................................18<br />

Puoli elämää Ponssella...........................................................................19<br />

Huolto se Ponssen metsässä pitää...........................................................20<br />

Lisää tehoja tuotantoon..........................................................................22<br />

PONSSE koneiden työmukavuuteen vaikuttavia ominaisuuksia........................23<br />

SAVOTAN SANKARIT<br />

Ponssen jälleenmyyjänä Ruotsissa yli 20 vuotta: AN Maskinteknik AB.............24<br />

PONSSE Bear <strong>8w</strong>: Raskaan sarjan tehonyrkki testattiin Skotlannin rinteillä......26<br />

Asiantuntijaa kuunnellen: Ponssen asiakas Jonas Knutes<br />

on mukana Ponssen kehitystyössä............................................................30<br />

Ponssen arvot ......................................................................................32<br />

Metsämaailma<br />

Menestystarinan takana vahvat juuret: Ponsse on Vieremällä kotonaan..........34<br />

Ponsse Ladyt – toiminnassa mukana jo vuodesta 2001:<br />

Naisenergiaa Ponssen tapaan..................................................................37<br />

Turvemaiden puunkorjuu on uusvanha kehittämishanke................................38<br />

Markkinakatsaus: Kasvua Venäjän metsäkonemarkkinoilla............................39<br />

Hyvä palvelu säästää yrittäjän aikaa ja rahaa..............................................40<br />

Shingu Shoko Ltd: Maahantuontia moottorisahoista harvestereihin................42<br />

A.L.P.A. Equipment Ltd.: 35 vuotta pettämätöntä palvelua Kanadassa...........43<br />

Tapahtumia vuoden varrelta.....................................................................44<br />

Savottauutiset<br />

Kuljettajakoulutusta naisille......................................................................48<br />

Adam & Becky Czarneski from US............................................................48<br />

Uusi sopimushuoltoja Wisconsiniin...........................................................48<br />

Sujuvasti sukupolvelta toiselle...................................................................49<br />

Iisalmeen komeat koulutustilat.................................................................49<br />

Ponsse sponsoroi .................................................................................50<br />

Nimityksiä Ponssella...............................................................................54<br />

Ponsse menossa mukana: Tapahtumakalenteri 2012..................................55<br />

Ponsse News 2/2011<br />

Ponssen asiakaslehti asiakkaille ja yhteistyökumppaneille<br />

Julkaisija:<br />

Ponsse Oyj, Ponssentie 22, 74200 Vieremä<br />

Tilaukset ja<br />

osoitteenmuutokset: puh. 020 768 800, fax 020 768 8690<br />

Toimitus:<br />

Ponsse Oyj<br />

Taitto:<br />

Työmaa, www.tyomaa.com<br />

Kirjapaino:<br />

Kalevaprint Oy<br />

Palaute:<br />

<strong>ponsse</strong>news@<strong>ponsse</strong>.com<br />

Osoitelähde:<br />

Ponsse News -asiakaslehden postitusrekisteri<br />

Tervehdys Vieremältä,<br />

Vuosi 2011 on ollut monella tavalla mielenkiintoinen. Alkuvuodesta yleinen talouden tilanne oli hyvä<br />

ja koneita tehtiin Vieremällä kiihtyvällä vauhdilla. Asiakkaamme olivat kaikilla markkinoillamme<br />

hyvin työllistettyjä, mikä näkyi selvästi uusien koneiden myynnissä ja huoltopalvelujemme kovana<br />

kysyntänä. Maailmantalouden tilanne on kuitenkin heikentynyt loppukesästä lähtien ja velkakriisistä<br />

johtuva epävarmuus on alkanut näkyä myös reaalitaloudessa. Talouden hidastuminen on ollut<br />

odotettua nopeampaa ja euroalue on suurien haasteiden edessä. Tilanteen pitkittyessä vaikutukset<br />

tulevat heijastumaan myös metsäteollisuuteen ja sitä kautta metsäkoneiden kysyntään. Hyvät yritykset<br />

tulevat erottumaan ketteryydellään haasteellisessa taloudellisessa ympäristössä.<br />

Ponssella vuosi 2011 on ollut kiireinen. Uusien koneiden myynti on ollut vilkasta ja tehdas on<br />

päässyt kasvattamaan kapasiteettiaan ripeästi. Tilauskantamme on ollut historiallisella tasolla erityisesti<br />

vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä. Päämarkkina-alueillamme on ollut vilkasta<br />

ja erityisesti Suomi, Venäjä, Ranska ja Saksa ovat olleet hyvässä vauhdissa. Myös Ruotsin markkinoiden<br />

panostukset ovat alkaneet tuottaa tuloksia. Tytäryhtiöidemme johdossa on tapahtunut<br />

muutoksia. Norjassa on toimitusjohtajana aloittanut Sigurd Skotte, Ranskassa Clément Puybaret<br />

ja Yhdysvalloissa Pekka Ruuskanen. Toivotan kaikille menestystä uudessa tehtävässä.<br />

Vaikka olemme kasvattaneet kapasiteettiamme, olemme pystyneet samalla kehittämään tuotteidemme<br />

laatua. Laatu on Ponssella aina etusijalla ja tuotekehityksen, hankintatoimen sekä tehtaan<br />

yhteiset ponnistukset näkyvät tuotteissamme. Myynnin ja huollon kautta tuleva asiakaspalaute<br />

pitää huolen siitä, että keskitymme oikeiden asioiden kehittämiseen. Tuotteiden viimeistelyyn<br />

panostaminen sekä tuotekehityksessä, tehtaalla että toimittajaverkossa on tärkeä asia, johon<br />

olemme panostaneet ja johon tulemme edelleen panostamaan. Tuotteiden jatkuvan parantamisen<br />

ohella olemme tuoneet kuluneen vuoden aikana markkinoille myös uusia tuotteita. Vuonna 2011<br />

lanseerattuja tuoteuutuuksia ovat olleet C22-nosturin rinnalle isompaan kokoluokkaan kehitetty<br />

C44-nosturi, H5-harvesteripää, 20 tonnin ElephantKing-kuormatraktori, Bear <strong>8w</strong> -harvesteri, uusi<br />

Opti-tietojärjestelmän 4.710-versio sekä alkuvuodesta sarjaan tuleva uusi käyttöliittymä PONSSE<br />

Comfort. Kova urakka on tehty myös LoadOptimizer-kuormainvaa’alle, joka nyt täyttää asiakkaidemme<br />

vaatimukset mittaustarkkuudellaan. Iloksemme kahdeksanpyöräiset harvesterimme kaikissa<br />

kokoluokissa – Bear <strong>8w</strong>, Ergo <strong>8w</strong> ja Fox – ovat suosittuja konemalleja kaikilla markkinoillamme.<br />

Päästövaatimuksiin liittyvät moottorimuutokset kuormittavat tuotekehitystä edelleen. Uudet Euromot<br />

3B ja Tier 4i -moottorit tulevat Ponssen metsäkoneisiin ja sarjatuotantoon konemalleittain<br />

vuoden 2012 alkupuolella. Uusien moottoreiden myötä päästöt (NOx ja partikkelit) tulevat vähenemään<br />

merkittävästi. Uusi SCR-moottoriteknologia perustuu lisäaineen ruiskuttamiseen pakokaasun<br />

sekaan moottorin katalysaattorissa.<br />

Myös keväällä tehty organisaatiomuutos tietojärjestelmien tuotekehityksessä on osoittautunut<br />

hyväksi kehitysaskeleeksi. Olemme sekä Epecillä että Ponssella pystyneet keskittymään ydinosaamiseemme<br />

ja olemme pystyneet nopeuttamaan tietojärjestelmien tuotekehityssykliä. Ponssen Kajaanin<br />

yksikön tuotekehityksessä toimii 25 tietojärjestelmien tuotekehityksen ammattilaista, jotka<br />

keskittyvät täysipäiväisesti PONSSE metsäkoneiden mittalaitteen, ohjausjärjestelmien sekä PClaitteistojen<br />

kehitykseen.<br />

Jatkamme investointiohjelmaamme suunnitellun mukaisesti. Loppuvuodesta 2011 valmistuu<br />

tehtaan 1 200 neliön laajennus ja tehtaalle saadaan asennettua uusi harvesteripäiden koneistuskeskus.<br />

Aiemmin tänä vuonna on investoitu myös hitsausrobottien uusimiseen. Tuotekehityksen<br />

testaushalli runko- ja puomirakenteiden väsytystestausta varten otetaan käyttöön niin ikään vuoden<br />

lopussa. Huoltopalvelujen investoinnit ovat normaalisti liikkeellä ja panostukset näkyvät pääasiassa<br />

Suomessa, Ranskassa, Venäjällä ja Ruotsissa.<br />

Ponssen historiasta kumpuavat arvot ovat meille tärkeitä.<br />

Olemme käyneet läpi ja jämäköittäneet arvojamme kuluneen<br />

syksyn aikana. Jokapäiväinen toimintamme pohjautuu<br />

asiakasläheisyyteen, rehellisyyteen, innovatiivisuuteen ja<br />

Ponsse-henkeen. Uskomme, että vahvat arvot vievät Ponssea<br />

rohkeasti eteenpäin.<br />

Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta asiakkaille, <strong>ponsse</strong>laisille<br />

ja yhteistyökumppaneille, ja menestystä vuodelle 2012!<br />

Juho Nummela<br />

toimitusjohtaja, CEO<br />

Ponsse News 2 • 2011 3

nosturispecial<br />

UUSIEN NOSTURIMALLIEN<br />

KÄYTETTÄVYYS ON OMAA LUOKKAANSA<br />

rautaa, softaa ja serviisiä<br />

Jarmo Udd on toiminut<br />

Ponssen testikuljettajana<br />

yli 12 vuoden ajan.<br />

Kokemusta metsäkoneen<br />

kuljettajan työstä löytyy<br />

vielä pidemmältä ajalta sekä<br />

Suomesta että Saksasta.<br />

Testauksia ja demoja Jarmo<br />

on ajanut lähes kaikilla<br />

Ponssen markkina-alueilla.<br />

Merkittävä osa toimenkuvaa<br />

on asiakaspalautteen<br />

kerääminen.<br />

Uusia PONSSE C22 ja C44 -liikeratanostureita<br />

kehuessaan Jarmo Udd ei säästele<br />

sanojaan. – Nosturit ovat suunnittelun<br />

riemuvoitto. Niiden käytettävyys on aivan<br />

omaa luokkaansa ja niitä on todella helppo<br />

ja vaivaton ajaa. Samalla nosturit ovat kuitenkin<br />

erittäin nopeita ja tehokkaita.<br />

– Nostureiden geometrian vuoksi niiden<br />

käytettävyys on parempi kuin perinteisillä<br />

paralleeleilla. Uudenlainen geometria<br />

mahdollistaa myös ns. kuolleella alueella<br />

tarkasti hallittavan työskentelyn. Perinteisesti<br />

työskenneltäessä lähellä konetta työ<br />

on epätarkempaa, mutta uudessa ratkaisuissa<br />

ei jouduta useinkaan kuolleille tai<br />

heikommille alueille – työskentely on kaikilla<br />

työalueilla helppoa ja tarkkaa.<br />

– Uusien nosturimallien rakenne on<br />

yksinkertainen. Yksinkertaisen rakenteen<br />

ansiosta nosturi on kevyt ja käytön nopeus<br />

esimerkiksi liikettä kiihdytettäessä on siten<br />

suurempi. Yksinkertaisen rakenteen ansiosta<br />

nosturit ovat huoltoystävällisiä. Niiden<br />

rakenteessa on vain murto-osa liikkuvia ja<br />

jatkuvaa huoltoa vaativia osia perinteisiin<br />

paralleelinosturimalleihin verrattuna. Päivittäistä<br />

huoltoa vaativia kohteita eli lähinnä<br />

rasvattavia niveliä on vähemmän. Letkutukset<br />

ovat yksinkertaisia ja letkujen käyttöikä<br />

on siten pitkä.<br />

– Täysin uudenlaisella, hydraulisella<br />

kytkennällä saadaan aikaan perinteinen<br />

paralleelitoiminto ja samalla nosturin keveys.<br />

Paralleelitoiminnossa öljyä ei tarvitse<br />

pumpata niin paljon ja polttoainetta säästyy.<br />

C22- ja C44-nosturien paralleelitoiminto<br />

hyödyntää puomin, harvesteripään<br />

ja puun potentiaali- eli asemaenergiaa. Toinen<br />

siirtosylinteri toimii pumppuna nostosylinterille<br />

paralleelitoiminnossa ja hydraulipumpulta<br />

ei tarvitse ottaa öljyvirtausta<br />

ollenkaan nostosylinterille. Tämän kuulee<br />

moottorin pienempänä kuormituksena<br />

nosturia käytettäessä. Ratkaisulla pienennetään<br />

polttoaineenkulutusta, Jarmo Udd<br />

kertoo.<br />

Jarmo Uddin työhön kuuluvat myös uutuustuotteiden<br />

demot ja testit eri markkinoilla<br />

ja näytöksissä. – Kunnon tuntuman<br />

koneisiin saa vain ajamalla niitä. Tämän<br />

vuoksi järjestämme demoja myös siten,<br />

että kuljettajat ja asiakkaat pääsevät itse<br />

testaamaan<br />

– Kun kuljettajat ovat kokeilleet uusia<br />

nosturimalleja ensimmäistä kertaa, suurin<br />

yllätys on ollut kuinka nopeasti nosturia<br />

oppii käyttämään, vaikka aiempaa<br />

kokemusta Ponssen koneista ei olisikaan,<br />

”Suurin yllätys kuljettajille<br />

on ollut kuinka nopeasti<br />

nosturia oppii käyttämään.”<br />

Jarmo kertoo. – Myös vannoutuneet liukupuominosturin<br />

käyttäjät ovat ottaneet uudet<br />

liikeratanosturit omakseen. Ja ryhtyneet<br />

ajamaan niitä aivan kuin olisivat aina<br />

ajaneet. Myös muiden harvesterimerkkien<br />

sekä kuormatraktorin ja kaivinkoneen kuljettajat<br />

ovat päässeet nosturin käytöstä nopeasti<br />

jyvälle, sillä nosturin toimintaperiaatteet<br />

ovat ennalta tutut. Nosturia voidaan<br />

ohjata vasemmalla kahvalla ns. paralleelisti<br />

tai molemmilla kahvoilla ns. teleskooppisesti.<br />

Nostureiden rakenne muistuttaa kaivinkoneiden<br />

nostureiden rakennetta, mikä<br />

näkyy esim. helpompana lähityöskentelynä.<br />

Rakenne mahdollistaa myös nosturin<br />

liikkeiden kanssa ”pelaamisen” erikoiskohteissa.<br />

– Tärkeänä etuna on myös muita paralleelinostureita<br />

korkeampi nosto- ja työskentelykorkeus.<br />

Tämän vuoksi nosturi sopii<br />

hyvin erityishakkuille kuten ylispuiden<br />

poistoon taimikoiden päältä, energiapuun<br />

korjuuseen ja rinteisiin, Jarmo sanoo.<br />

– Se, että nosturit ovat helppokäyttöisiä<br />

ja niiden toiminnot on helppo oppia, on<br />

ehdoton etu esim. silloin, kun yrittäjällä on<br />

useita eri merkkisiä koneita. Tällöin kuljettaja<br />

on helppo siirtää juuri Ponsseen eri<br />

mallisen tai -merkkisen koneen ohjaimista<br />

C22- tai C44-nosturilla varustettuun koneeseen.<br />

Samankaltaisuus kaivinkoneen<br />

nosturiin tarkoittaa myös sitä, että metsäkoneen<br />

kuljettajaksi olisi helppo kouluttaa<br />

kaivinkoneen kuljettajia, koska hallintakahvojen<br />

toiminnot tehtäviin liikkeisiin<br />

ovat samanlaiset.<br />

PONSSE C6 rinteisiin ja<br />

uudishakkuisiin<br />

Jarmo Udd kertoo, että isompia nosturimalleja<br />

kuten PONSSE C6 -liukupuominosturi,<br />

ei juuri Vieremän seudulla päästä<br />

tosioloissa testaamaan. Sen vuoksi suurempia<br />

kone-, nosturi- ja harvesteripäämalleja<br />

testataan niillä markkinoilla, joille ne<br />

alunperinkin on tarkoitettu. Kuten Bear <strong>8w</strong><br />

H8-harvesteripäällä ja C6-nosturilla varustettuna.<br />

– Perinteinen liukupuominosturi on<br />

edelleen paras nosturi esim. erittäin järeärunkoisissa<br />

kohteissa, kun tarvitaan paljon<br />

voimaa kaikissa korjuutilanteissa. Esimerkiksi<br />

Keski-Euroopassa jyrkkiä rinteitä ja<br />

erikoiskohteita on paljon eikä kaikille kohteille<br />

ole edelleenkään metsäkoneella asiaa<br />

vaan töitä tehdään edelleen myös metsureiden<br />

voimin. C6:lla harvesterin käyttöaluetta<br />

voidaan laajentaa. Kun C6:lla pystyy korjaamaan<br />

laajan nostoalueen ja suuren nostovoiman<br />

ansiosta järeitä runkoja taimikon<br />

päältä, ei kilpailijaa nosturin voimille löydy.<br />

Esim. Keski-Euroopassa joudutaan usein<br />

vetämään metsurin kaatamia puita hankalista<br />

paikoista tielle ja siinä nosturin laaja<br />

geometria ja suuri nostovoima mahdollistavat<br />

runkojen tehokkaan käsittelyn. Vaikeassakin<br />

maastossa nosturin voima on aina<br />

sama riippumatta siitä onko kone menossa<br />

rinnettä ylös- vai alaspäin.<br />

– Voidaan sanoa, että C6 on yllätyksetön<br />

nosturi – maaston muodot eivät aiheuta<br />

kuljettajalle yllätyksiä. Liukupuominosturi<br />

on turvallinen eikä sen käytössä<br />

ole vaaraa, että vahingossa vahingoittaisi<br />

konetta osumalla harvesteripäällä koneen<br />

takaosaan. Väkivahva nosturi on suunniteltu<br />

erityisesti Keski-Eurooppaan, Etelä-<br />

Ruotsiin ja läntiseen Kanadaan.<br />

– Keski-Euroopassa koneilla joudutaan<br />

pienien palstakokojen vuoksi tekemään<br />

paljon siirtoja ja siirrot leimikoiden välillä<br />

tehdään usein ajamalla. Siellä joudutaan<br />

ajamaan paljon pienten kylien läpi, ja siksi<br />

monen kilpailijamerkin kohdalla siirrot<br />

ovat ongelmallisia. Joillakin koneilla<br />

siirtoihin joudutaan varaamaan aina kaksi<br />

henkilöä, jolloin toinen menee edeltä<br />

autolla risteyksiin ja toinen ajaa konetta.<br />

C6:n laittaminen kuljetuskuntoon on vain<br />

muutaman sekunnin juttu eikä ”paketti”<br />

ole liian pitkä siirroissa. Ajosuuntaan on<br />

esteetön näkyvyys eli kuljettaja voi helposti<br />

siirtää koneen leimikolta toiselle yksin,<br />

Jarmo Udd kertoo.<br />

kahdeksanpyöräiset harvesterit<br />

muuttavat puunkorjuuta<br />

Jarmo Udd toteaa, että koneiden tuottavuus<br />

on kasvanut monen yrittäjän arvion<br />

mukaan 20 prosentilla siirryttäessä 8-pyöräisiin<br />

koneisiin, tehokkaampiin harvesteripäihin<br />

ja vahvempiin nostureihin, esim.<br />

PONSSE Ergo <strong>8w</strong> C44-nosturilla ja H7-<br />

harvesteripäällä varustettuna. – Suurin ero<br />

tuottavuudessa harvennuksilla tulee nosturista<br />

ja kahdeksanpyöräisen vakaudesta.<br />

Toista tai kolmatta harvennusta teen aina<br />

mieluiten Ergo <strong>8w</strong>:lla. Nosturin ketteryys<br />

ja kahdeksan pyörän vakaus nostavat tuottavuutta.<br />

– Kahdeksanpyöräiset harvesterit<br />

muuttavat puunkorjuun luonnetta. Kahdeksanpyöräiset<br />

ovat yleiskoneita, joiden<br />

Jarmo Udd koeajamassa PONSSE Bear <strong>8w</strong> -harvesteria C6-nosturilla.<br />

käyttöalue on laajempi ja ne ovat vakautensa<br />

ansiosta erittäin kuljettajaystävällisiä.<br />

Koneen painopiste pysyy alhaalla parantaen<br />

vakautta ja ajettavuutta, eikä koneen voimakkuudesta<br />

tarvitse tinkiä. Vakaus korostuu<br />

pidemmällä ulottumalla työskenneltäessä.<br />

Ero kuusipyöräisiin on suuri erityisesti<br />

isompien nostureiden kanssa. Uusien<br />

harvestereiden kahdeksanpyöräisyys mahdollistaa<br />

vakauden ansiosta myös uuden<br />

ajotavan. Kuljettajan ei tarvitse puida niin<br />

lähellä konetta vaan hän voi puida puomiston<br />

alle pidemmällä ulottumalla.<br />

– Sekä koneiden että nostureiden tehokkuus<br />

on kasvanut, mutta samalla on<br />

saatu entistä ympäristöystävällisempiä koneita<br />

kun pintapaineet ovat alhaiset. Nyt<br />

päästään myös pehmeille maille ja rinteille,<br />

ja uusilla nostureilla puuta voidaan korjata<br />

tehokkaasti myös erittäin tiheiltä harvennuksilta.<br />

Aikaisemmin ei esim. kuusikkoharvennuksille<br />

ole ollut asiaa tosi märkinä<br />

kesinä juuristovaurioiden vuoksi. Nyt<br />

kahdeksanpyöräisillä harvestereilla päästään<br />

vaivatta myös näihin arempiin kohteisiin.<br />

Kahdeksanpyöräisten vakauden ja<br />

alhaisten pintapaineiden ansiosta voidaan<br />

tehdä esim. kesäajan harvennuksia ja rinteitä<br />

ilman teloja ja ketjuja. Tämä luonnollisestikin<br />

säästää polttoainetta – kulut pienevät<br />

ja kone on ympäristöystävällisempi,<br />

Jarmo Udd toteaa.<br />

Tämä on suuri etu myös sellaisissa<br />

maissa, joissa koneet täytyy turvallisuuden<br />

vuoksi ajaa viikonlopuksi johonkin<br />

suojaan. Kun kahdeksanpyöräinen moto<br />

antaa riittävän vakauden ilman teloja, telat<br />

eivät estä siirtelyä. Joissain olosuhteissa<br />

kuusipyöräisissä motoissa on pakko käyttää<br />

teloja riittävän vakauden saavuttamiseksi<br />

– se vaikeuttaa työtä ja lisää hurjasti<br />

kustannuksia, jos ”telasulkeisia” on tehtävä<br />

jopa useamman kerran viikossa.<br />

– Kun kahdeksanpyöräistä harvennusharvesteria<br />

PONSSE Foxia esiteltiin<br />

ensimmäisen kerran Saksassa, ensivastaanotto<br />

oli tyly. Saksa on olosuhteiltaan ja<br />

vaatimustasoltaan varsin kriittinen markkina-alue<br />

ja ensimmäiset kommentit olivat,<br />

ettei Fox sovellu harvennuksille. Kone<br />

näytti monien mielestä epäsuhtaiselta ja<br />

sanottiin, että nosturi sijaitsee liian kaukana<br />

takarenkaista. Kun lähdimme Saksaan<br />

demokiertueelle ja kuljettajat pääsivät itse<br />

kokeilemaan Foxia, mielipiteet muuttuivat<br />

täysin. Foxia myytiin suoraan demoista,<br />

mikä on Saksan markkinoilla erittäin<br />

epätavallista. Koneen vakaus ja helppo käytettävyys<br />

on saanut erinomaista palautetta!<br />

Myös se, että C22-nosturin ulottuma H5-<br />

harvesteripäällä on 11 metriä, on merkittävä<br />

tekijä. Koneella päästään todella tiheille<br />

ensiharvennuksille, kun nosturia on siirretty<br />

keskemmälle konetta. Myös koneen<br />

siirto leimikolta toiselle on C22:n kanssa<br />

helppoa, Jarmo kertoo.<br />

4<br />

Ponsse News 2 • 2011<br />

Ponsse News 2 • 2011 5

nosturispecial<br />

Wolfgang Wendel, Saksa<br />

PONSSE Fox+C22+H53e<br />

Wolfgang Wendel (yrittäjä, kuljettaja)<br />

Ikä: 42 vuotta<br />

Yrityksen konekalusto:<br />

2 harvesteria; 2 kuormatraktoria;<br />

2 telaketjunosturia; 1 kuorma-auto<br />

Yleiset työskentelyalueet: lähinnä<br />

yksityismetsät, sekä tasamaa että<br />

rinnemaastot, pienpuu ja tukkipuu<br />

rautaa, softaa ja serviisiä<br />

PONSSE C22<br />

-liikeratanosturi<br />

– Uuden Foxin ajaminen on erittäin tasaista<br />

ja siihen oli helppo oppia. Totuttautuminen<br />

Ergon jälkeen Foxiin kesti tuskin<br />

kolmea päivää. Koneen hallittavuus on erilaisissa<br />

työskentelytilanteissa erittäin hyvä.<br />

Kone toimii erittäin ketterästi ja pidän<br />

koneen vakautta erittäin hyvänä. PONSSE<br />

koneiden laatu on parantunut viime vuosina<br />

koko ajan.<br />

– En voi sanoa muuta kuin, että olen<br />

innoissani. C22-nosturin suuren ulottuman<br />

ansiosta minulta säästyy paljon ajomatkaa,<br />

mikä tehostaa työskentelyä. Työn<br />

tuottavuus on parantunut. Myös koneen<br />

ketteryyden ansiosta parannusta on kertynyt<br />

pienpuun osalta jopa 30–50 %. Hyvin<br />

myönteinen seikka on lisäksi mahdollisuus<br />

kaataa puita muutaman metrin<br />

korkeudelta esimerkiksi luiskan reunan<br />

yläpuolella. C22:n teho ja suorituskyky<br />

sallivat työskentelyn jopa järeämmillä uudistushakkuilla,<br />

mikä ei kuitenkaan liene<br />

koneen pääasiallinen käyttöalue.<br />

– Foxin edut C22-nosturilla ovat kiistattomat.<br />

Pienpuun korjuun tuottavuus<br />

on kasvanut jopa 50 %, ja kone on selvästi<br />

muita nopeampi, ketterämpi ja monikäyttöisempi.<br />

PONSSE C22 on erityisesti harvennustyöskentelyyn<br />

suunniteltu, hydraulisella liikeratatoiminnolla<br />

varustettu tehokas harvesterinosturi.<br />

Kevyt ja yksinkertainen rakenne<br />

yhdistettynä jopa 11 metrin ulottumaan,<br />

helppoon ohjailtavuuteen sekä suureen<br />

kääntö- ja nostovoimaan tekevät työskentelystä<br />

erittäin tehokasta. C22-nosturi on saatavilla<br />

PONSSE Fox ja Beaver -harvestereihin<br />

ja siihen voidaan liittää joko PONSSE<br />

H5 tai H6 -harvesteripää. Nosturin ulottuma<br />

H5-harvesteripäällä on 11 metriä ja H6-<br />

harvesteripäällä 10,3 metriä.<br />

PONSSE C22 -liikeratanosturin tekniset tiedot:<br />

Kääntömomentti (brutto)<br />

Tiltin kallistuskulma<br />

Nosturin kääntökulma<br />

Nostomomentti (brutto)<br />

Ulottuma<br />

Nostovoima täydellä ulottumalla<br />

44 kNm (Fox)<br />

35 kNm (Beaver)<br />

+-15 astetta<br />

250 astetta<br />

190 kNm<br />

11 m (H5)<br />

10,3 m (H6)<br />

1100 kp/11 m<br />

Kone säilyttää erittäin hyvin tasapainonsa,<br />

ja sen käyntiääni on hyvin hiljainen myös<br />

harvesteripään työskennellessä sekä ilman<br />

teloja. Tunnen oloni turvalliseksi, mikä on<br />

mielestäni tärkeä tekijä.<br />

– Kone on uskomattoman ketterä, mikä<br />

johtuu myös sen keveydestä. Lisäksi arvostan<br />

Foxin parempaa työskentelykorkeutta,<br />

sillä se pystyy tarttumaan runkoon vaivatta<br />

muutaman metrin korkeudelta. Kenties<br />

nosturin kallistuskulma voisi olla vieläkin<br />

suurempi.<br />

Veljekset Hokkanen Oy, suomi<br />

PONSSE Fox+C22+H6<br />

Hannu Hokkanen, (yrittäjä, kuljettaja)<br />

C Olsson Logging AB, ruotsi<br />

PONSSE Beaver+C22+H53e<br />

Conny Olsson, (yrittäjä, kuljettaja)<br />

– Nosturi on erittäin helppokäyttöinen,<br />

ketterä ja uskomattoman vahva. Nosturin<br />

saa todellakin säädettyä niin nopeaksi<br />

kuin ikinä haluaa. Nosturi ja alustakone<br />

eivät aseta rajoja sille kuinka nopeasti ja<br />

tuottavasti puunkorjuu etenee. Rajat asettaa<br />

ainoastaan kuljettajan ammattitaito ja<br />

reaktionopeus.<br />

– C22 on ehdottomasti parhaita nosturimalleja,<br />

joita olen koskaan ajanut. Ja olen<br />

tehnyt töitä kaikilla kilpailevilla konemerkeillä.<br />

En ole koskaan ajanut näin nopealla<br />

ja pehmeästi toimivalla nosturilla kuin<br />

C22. Jokainen, joka on ajanut metsäkonetta<br />

aikaisemmin, oppii tämän nosturimallin<br />

käytön hetkessä. Kestää vain muutamia<br />

tunteja päästä sisälle nosturin toimintaan.<br />

Olen erittäin tyytyväinen koneeseen ja nosturiin!<br />

Alexander Pfau, Saksa<br />

PONSSE Fox+C22+H6<br />

Alexander Pfau (yrittäjä, kuljettaja)<br />

Ikä: 27 vuotta<br />

Kokemus: 2 vuotta päätoimisena, aiemmin<br />

ajanut satunnaisesti. Ajanut ennen Foxia<br />

paralleelinosturilla varustettua harvesteria.<br />

Yleiset työskentelyalueet: Tasamailta rinnemaastoihin<br />

– Fox on erittäin helposti ohjattava ja ketterä.<br />

Kuljettajan työ on huomattavasti hel-<br />

pottunut, mikä parantaa työn tuottavuutta.<br />

Kone soveltuu erittäin hyvin myös harvennushakkuuseen,<br />

kaikenkokoisen puun<br />

korjaamiseen myös lehtimetsässä. Myös<br />

huollettavuus ja kaikkien huoltokohteiden<br />

saavutettavuus teki meihin vaikutuksen.<br />

Tähän mennessä kertyneiden 600 käyttötunnin<br />

jälkeen emme ole havainneet vielä<br />

mitään mainittavia korjaustarpeita.<br />

– Koneen suorituskyvystä voin todeta,<br />

että se toimii erinomaisesti kaikissa tilanteissa<br />

ja C22:lla on erittäin laaja ulottuma.<br />

– Parasta C22:ssa on ollut sen helppokäyttöisyys.<br />

Uuden kuljettajan on ollut helppo<br />

oppia käsittelemään konetta. Kiitosta ovat<br />

antaneet myös aiemmin kilpailevalla konemerkillä<br />

ajaneet kuljettajat.<br />

– Olemme olleet Foxiin erittäin tyytyväisiä.<br />

Kone on varustettu uudella Opti<br />

4.710-ohjelmaversiolla ja kone ajaa minimiläpimittaan<br />

hyvin. Polttoaineen kulutus<br />

on ollut Foxilla merkittävästi pienentynyt<br />

2-5 l/h), mikä tuntuu moottorin tasaisempana<br />

kierroslukuna ja miellyttävämpänä<br />

ajona kuljettajalle.<br />

6<br />

Ponsse News 2 • 2011<br />

Ponsse News 2 • 2011 7

nosturispecial<br />

PONSSE C44<br />

-liikeratanosturi<br />

PONSSE C44 -liikeratanosturin geometria<br />

on suunniteltu suositun pikkuveljensä<br />

PONSSE C22:n pohjalta, mutta rakenteet<br />

on toteutettu raskaamman kokoluokan järeydellä<br />

ja voimalla. Mallissa yhdistyvät<br />

hydraulisesti toteutetun liikeratanosturin<br />

keveys ja hyvä hyötysuhde, tarkkaan harkitun<br />

liikeradan ja parhaan nosturinhallinnan<br />

tuoma käytön helppous sekä <strong>ponsse</strong>mainen<br />

voima ja kestävyys.<br />

PONSSE C44 -liikeratanosturin tekniset tiedot:<br />

Kääntömomentti (brutto)<br />

Tiltin kallistuskulma<br />

Nosturin kääntökulma<br />

Nostomomentti (brutto)<br />

Ulottuma<br />

43 kNm<br />

30 astetta<br />

250 astetta<br />

230 kNm<br />

11 m (H6), 10 m (H7)<br />

Thor Schulz, Saksa<br />

PONSSE Ergo <strong>8w</strong>+C44+H7<br />

Thor Schulz (itsenäinen kuljettaja)<br />

Ikä: 40 vuotta<br />

Kokemus: metsäteknikon koulutus,<br />

22 vuoden kokemus harvestereista<br />

Yritys: WMH<br />

Yleiset työskentelyalueet:<br />

60 % rinteillä, 40 % tasamaalla<br />

– Uuden paralleelinosturin ja kahdeksanpyöräisen<br />

koneen ansiosta työni tehokkuus<br />

on parantunut noin 20 %. Tästä 10 % johtuu<br />

arvioni mukaan vähentyneistä edestakaisin<br />

ajoista ja toiset 10 % nosturin suuremmasta<br />

nopeudesta ja ketteryydestä.<br />

– Kaikki koneen huoltokohteet ovat hyvin<br />

saavutettavissa ja käsiteltävissä. Koneen<br />

päivittäinen huolto sujuu erittäin nopeasti.<br />

– Voin vain todeta, että Ergo <strong>8w</strong> on kaiken<br />

kaikkiaan hyvin tasapainotettu kone,<br />

jonka kaikki osat toimivat hyvin yhdessä.<br />

Moottori, pumput, nosturi – kaikki osat<br />

sopivat yhteen täydellisesti. Koneen yleiset<br />

vakausominaisuudet ovat erittäin hyvät.<br />

Varsinkin jyrkillä rinteillä koneen vakaus<br />

on vaikuttava. Teliakseliston nostaminen<br />

ilmaan on lähes mahdotonta. Rinteillä kone<br />

on vertaansa vailla.<br />

– Ennen ajattelin, että minun tontilleni<br />

ei kenelläkään ole asiaa, kunnes kokeilin<br />

Ponssea. Sen jälkeen mielipiteeni muuttui<br />

täysin. Aloitettuani puunkorjuun Ponssen<br />

paralleelinosturilla työni tuottavuus on parantunut<br />

selvästi. Nyt en voisi kuvitella itselleni<br />

parempaa konetta.<br />

Karttulan Metsätyö Oy, suomi<br />

PONSSE Ergo+C44+H6<br />

Hannu Liikanen (yrittäjä, kuljettaja)<br />

– Nosturin ulottuma on 11 m eli sillä ylettyy<br />

todella hyvin. Perinteinen liukupuominosturi<br />

on hyvä uudishakkuilla ja isoilla puilla,<br />

koska sillä on suuremmat nostovoimat pidemmällä<br />

ulottumalla. Kun mennään harvennuksille,<br />

niin C44-paralleelinosturin<br />

edut ovat ilmeiset.<br />

– C44 on sirompi ja jouheampi liikkeissään.<br />

Ja ennen kaikkea C44 on käyttäjäystävällinen.<br />

Sitä on helppo säätää ja oppia<br />

käyttämään. Nosturi tuntuu heti ”sopivan<br />

rautaa, softaa ja serviisiä<br />

käteen”! Luulen, että jatkossakin meillä<br />

nosturit ovat C22- tai C44-nostureita.<br />

Veljekset Hokkanen Oy, suomi<br />

PONSSE Ergo+C44+H7<br />

Esa Hokkanen (yrittäjä, kuljettaja)<br />

– Parasta C44-nosturissa on ollut ehkä nosturin<br />

monipuolisuus. Se on sopinut hyvin<br />

sekä uudistushakkuille että harvennuksille.<br />

Tuottavuus on etenkin harvennuksilla<br />

parantunut – yksinkertaisesti sanottuna<br />

koneella saa tehtyä enemmän runkoja.<br />

Myös polttoaineen kulutus on meillä ollut<br />

C44:lla selvästi pienempi (2-5 l/h)<br />

– En keksi moittimista. Tämä on tulevaisuuden<br />

nosturi, ehdottomasti!<br />

A. ja T. Myyry Oy, suomi<br />

PONSSE Ergo+C44 2 kpl<br />

Tapio Myyry<br />

– Mitäpä näistä nostureista sen enempää:<br />

C44 on markkinoiden paras mahdollinen<br />

nosturi. Tällainen nosturin pitää olla!<br />

Piiroset Ky, suomi<br />

PONSSE Beaver+C22 ja<br />

PONSSE Ergo+C44<br />

Oskari Piironen<br />

– Kyllä näillä tykkää tehdä puita! Molemmat<br />

nosturit ovat helppokäyttöisiä ja niiden<br />

käyttöön oppii nopeasti. Jatkossa nosturit<br />

tulevat meillä olemaan myös C22:ia<br />

ja C44:ia.<br />

Christian Nannestad<br />

PONSSE C6<br />

-liukupuominosturi<br />

PONSSE C6 jatkaa Ponssen suosittua liukupuomityypin<br />

nosturien tuotelinjaa, jolla on jo yli 20 vuoden perinteet.<br />

Liukupuominosturin edut tulevat esille erityisesti jyrkissä<br />

rinteissä ja järeillä uudistushakkuukohteilla H8-harvesteripään<br />

kanssa.<br />

PONSSE C44 -liikeratanosturin<br />

tekniset tiedot:<br />

Kääntömomentti (brutto)<br />

Tiltin kallistuskulma<br />

Nosturin kääntökulma<br />

Nostomomentti (brutto)<br />

Ulottuma<br />

55 kNm<br />

+-20 astetta<br />

250 astetta<br />

310 kNm<br />

10 m<br />

WNK Skogsgallring AB, ruotsi<br />

Christian Nannestad<br />

PONSSE Bear+C6+H8<br />

– C6-nosturin liikkeet ovat pehmeät ja sitä<br />

on helppo ajaa. Ennen kaikkea nosturilla<br />

on helppo työskennellä ahtaissa paikoissa<br />

esim. sähkölinjojen alla. Myös siirtojen<br />

aikana nosturi on fantastinen – nosturi<br />

tarvitsee vain taittaa kuljetusasentoon ja sitten<br />

menoksi. Pallokahvoilla nosturin ohjaus<br />

on helppoa.<br />

– Tällä nosturilla koko kone saadaan<br />

erittäin vakaaksi myös hankalassa maastossa<br />

ja työskenneltäessä suuressa puustossa.<br />

Nosturissa on uskomattoman paljon<br />

voimaa ja se poimii vaivattomasti millaisen<br />

Oliver Hofstetter, Sveitsi<br />

PONSSE Bear 8+C6+H8<br />

– Nosturi oli yksi ostopäätöksen suurimpia<br />

tekijöitä vaihtaessamme konetta Beariin.<br />

Millään muulla nosturilla ei näissä<br />

olosuhteissa voi hakata yhtä tehokkaasti,<br />

koska millään muulla nosturilla ei riitä<br />

nostovara jyrkissä rinteissä. C6 on todella<br />

tehokas nosturi, eikä sen tehoihin vaikuta<br />

ollaanko tasaisella, ajetaanko rinnettä ylös<br />

vai alaspäin – teho on aina kaikissa työskentelyasennoissa<br />

sama.<br />

rungon tahansa. Koneen tuottavuus on ollut<br />

odottamaamme parempi erityisesti erittäin<br />

järeässä puustossa, jossa koneen voima<br />

pääsee oikeuksiinsa. Liukupuominosturissa<br />

joutuu opettelemaan puinnin aivan<br />

koneen vierestä eri tavalla, mutta nosturi<br />

on ylivoimainen voimansa ja helpon hallittavuutensa<br />

osalta.<br />

– Yksi todella tärkeä ominaisuus C6:lla<br />

on se, että sillä pystyy tasapainottamaan sivurinteissä<br />

konetta siten, että pylväs vedetään<br />

taakse ja toimitaan vain nosturin ylettimellä.<br />

Silloin koko nosturin painopiste<br />

siirtyy alas ja taakse, ja ylettimen geometria<br />

on loivasti ylöspäin vetävä, jolloin nostoa<br />

ei tarvitse käyttää. Paralleelinosturilla tätä<br />

ei voi tehdä. Kyllä C6 on uskomattoman<br />

tehokas nosturi! Ominaisuus on ehdoton<br />

esim. ylispuiden poistossa, jossa kokorunkoja<br />

joutuu nostelemaan taimikon päällä.<br />

8<br />

Ponsse News 2 • 2011<br />

Ponsse News 2 • 2011 9

autaa, softaa ja serviisiä<br />

Metsäkoneiden päästörajat kiristyvät –<br />

ympäristö kiittää, mutta<br />

MITÄ SANOO KULJETTAJA?<br />

UUDET RAJOITUKSET<br />

VAATIVAT uutta<br />

teknologiaa<br />

Euroopan Unioni ja Pohjois-Amerikka ovat<br />

asettaneet päästörajoituksia mm. ei-tieliikennekäyttöisille,<br />

dieselkäyttöisille työkoneille.<br />

EU-säädöstö on nimeltään Euromot<br />

ja Pohjois-Amerikan Tier-säädöstö. Euromot<br />

ja Tier -järjestelmät on harmonisoitu<br />

siten, että keskeiset vaatimukset ovat molemmissa<br />

samat.<br />

Säädöstöt koskevat päästörajoituksia typen<br />

oksideille (NOx) ja partikkeleille. Euroopassa<br />

Euromot-säädöksen vaihe I astui<br />

voimaan vuonna 1999, vaihe II vuosina<br />

2001-2002 ja vaihe III a vuonna 2006. Tier<br />

I -vaihe alkoi 1996, Tier 2 vuonna 1998 ja<br />

Tier 3 vuonna 2006. Nämä tasot oli mahdollista<br />

saavuttaa säätämällä moottorin<br />

polttoaineen syöttöä ja palotapahtumaa.<br />

Näin saatiin aikaan alhaisemmat päästötasot,<br />

mutta samalla moottorin hyötysuhde ja<br />

suorituskyky yleensä heikkeni.<br />

Vuonna 2011 astui voimaan Euromot III<br />

b sekä Tier 4i (interim) vaiheet, jotka laskivat<br />

sallittuja NOx -päästöjä 50 % ja partikkelipäästöjä<br />

90 % verrattuna edelliseen<br />

Euromot 3a / Tier 3 tasoon. Vaadittuihin<br />

NOx -tasoihin tarvitaan moottoreihin uutta<br />

teknologiaa – yleensä joko EGR- tai SCRjärjestelmä.<br />

Euromot IV ja Tier 4 f (final)<br />

astuvat voimaan 2014 alentaen edelleen sallittuja<br />

NOx -päästötasoja. Tämä tulee vaatimaan<br />

lisää teknisiä ratkaisuita, esimerkiksi<br />

EGR- ja SCR -tekniikoiden yhdistämisen.<br />

Ponssen 3B/4i -ratkaisu:<br />

SCR-teknologia<br />

SCR on jälkikäsittelyjärjestelmä, joka alentaa<br />

typenoksidien määrää (NOx) pakokaasussa.<br />

SCR-menetelmässä pakokaasun sekaan<br />

ruiskutetaan ilmaa ja DEF-liuosta.<br />

DEF on veden ja urean liuos, joka pakokaasun<br />

lämmön avulla pelkistää pakokaasun<br />

typen oksideja (NOx) vaarattomiksi typeksi<br />

ja vesihöyryksi. Järjestelmä vaatii katalysaattorin,<br />

joka sijaitsee äänenvaimentimessa.<br />

Diesel-koneiden päästörajat ovat kiristyneet jälleen vuoden 2011 alusta.<br />

Moottorinvalmistajilla on tarjolla parikin erilaista vähemmän saastuttavaa ratkaisua.<br />

Ponssen valinta on SCR-järjestelmä, jonka lupauksena on jopa vähäisempi<br />

polttoaineen kulutus. Mutta mitä mieltä ovat koneen kuljettajat, kun uudesta<br />

moottorista on otettu mittaa tositoimissa?<br />

SCR-järjestelmän komponentit:<br />

• Lämmitetty DEF-säiliö (lämpenee<br />

moottorin esilämmittimen avulla moottorin<br />

jäähdytysnestekierron kautta)<br />

• Paineilmajärjestelmä sisältäen kompressorin,<br />

säiliöt ja kuivaimen<br />

• DEF-annosteluyksikkö<br />

• DEF-ruiskutusjärjestelmä<br />

• Katalysaattori (pakoputken<br />

äänenvaimentimen yhteydessä)<br />

• Putkitus<br />

Jatkuu sivulla 13<br />

10<br />

Ponsse News 2 • 2011<br />

Ponsse News 2 • 2011 11

autaa, softaa ja serviisiä<br />

Yrittäjä Hannu Liikanen ja kuljettaja Jussi Tenhunen, Karttulan Metsätyö Oy<br />

Metsäkoneala kantaa oman rankansa kekoon<br />

yhteisissä ympäristötalkoissa, kun<br />

uudet dieselkäyttöisten työkoneiden päästöjä<br />

koskevat säännökset astuivat voimaan<br />

vuoden 2011 alusta Euroopan Unionin ja<br />

Pohjois-Amerikan alueella. Moottorinvalmistajat<br />

tarjoavat päästöjen alentamiseksi<br />

kahta eri vaihtoehtoa. Ponsse on valinnut<br />

ratkaisukseen SCR-järjestelmän (Selective<br />

Catalytic Reduction). Katalysaattorissa pakokaasun<br />

sekaan ruiskutettava DEF-liuos<br />

(Diesel Exhaust Fluid) muuttaa haitalliset<br />

typen oksidit typpikaasuksi ja vesihöyryksi.<br />

Näin moottorin suorituskyky voidaan<br />

optimoida parhaan mahdollisen polttoainetaloudellisuuden<br />

ja tehontuoton kannalta.<br />

Kiistatta lisää tehoja<br />

Päästörajat eivät kuitenkaan ole ensimmäisenä<br />

mielessä, kun vaakakupissa toisaalla<br />

ovat koneen luotettavuus, taloudellisuus<br />

ja käyttömukavuus. A&L Harju Oy Savukoskelta<br />

on ollut ensimmäisten joukossa<br />

mukana testaamassa Ponssen SCR-järjestelmää<br />

– myös talvioloissa.<br />

”Positiivista on se, että<br />

vääntöä tuntuu olevan<br />

enemmän, eli ei kuormita<br />

niin paljon kuin<br />

perinteisen tekniikan<br />

moottori.”<br />

–Uusi järjestelmä oli luontevaa ottaa<br />

testaukseen uuden koneen myötä. Tähän<br />

asti kokemukset ovat olleet aivan myönteisiä,<br />

kertoo Lauri Harju.<br />

–Uusi kone on ollut meillä joulukuusta<br />

2009, eli melkein kaksi vuotta ja noin<br />

7500 tuntia.<br />

Harjun protokone on PONSSE Ergo<br />

H6-kouralla. Polttoaineen kulutuksen<br />

arviointi on Lauri Harjun mukaan hyvin<br />

haastavaa ja riippuu monesta tekijästä.<br />

–Tällä koneella tehdään pääosin päätehakkuita,<br />

jolloin kulutus noin 14 litraa tunnissa.<br />

Kulutus on samaa luokkaa kuin perinteisellä<br />

moottorilla, ei suurta eroa. Polttoaineen<br />

kulutusta meillä ei sinällään voi<br />

suoraan verrata, sillä muissa koneissa on<br />

eri kouramalli.<br />

Kiitosta saa kuitenkin moottorin parantunut<br />

tehokkuus.<br />

– Positiivista on se, että vääntöä tuntuu<br />

olevan enemmän, eli ei kuormita niin paljon<br />

kuin perinteisen tekniikan moottori.<br />

Samaan tulokseen on tultu myös Karttulan<br />

Metsätyö Oy:ssä.<br />

–Ero entisenmalliseen moottoriin on<br />

huomattava! Kone syö hyvin puuta entiseen<br />

verrattuna. Tehoa löytyy, kun savutuksen<br />

estolla ei enää leikata tehoja konetta<br />

kuormittaessa. Moottori ei kyykkää ja syöttää<br />

todella hyvin isollakin puulla – mitalle<br />

ajo menee nopeasti, kiittää yrittäjä Hannu<br />

Liikanen.<br />

DEF-liuos: lisähyötyä vai lisätyötä?<br />

SCR-jälkikäsittelyjärjestelmässä pakokaasun<br />

sekaan ruiskutetaan ilmaa ja DEF-liuosta<br />

(tuotemerkkinä esim. AdBlue). SCR:n<br />

kiistattomat hyödyt ovat moottorin alempi<br />

lämpökuorma ja sitä kautta moottorin<br />

komponenttien vähäisempi kuluminen.<br />

Käyttö- ja huolto-ominaisuuksiltaan SCR-<br />

moottori on vaivaton, eikä vaadi erillisiä<br />

säätöjä. Koneen käyttäjän vastuulle jää<br />

urealiuoksen lisääminen.<br />

Siinä missä tehot ja kulutus saavat kiitosta,<br />

suuri kysymysmerkki on SCR-moottorin<br />

talviominaisuudet, sillä polttoaineeseen<br />

lisättävä urealiuos jäätyy -11 asteessa.<br />

Talvioloissa SCR-järjestelmän testannut<br />

Lauri Harju on rehti kommenteissaan:<br />

–Kyllä siitä oma vaivansa on. Liuos on<br />

tuotava sulana ja lämpimänä työmaalle.<br />

Alemman päästökuorman avainsanoja<br />

3B-moottori: yleisnimitys moottoreille,<br />

jotka täyttävät vuonna 2011 voimaan astuneen<br />

Euromot III b -vaiheen päästörajoitukset.<br />

SCR (Selective Catalytic Reduction): järjestelmä,<br />

jossa katalysaattorissa pakokaasun<br />

sekaan ruiskutettava liuos muuttaa<br />

haitalliset typen oksidit harmittomiksi<br />

typpikaasuksi ja vesihöyryksi.<br />

Säilyttäminen ei talviaikaan onnistu ulkona<br />

lainkaan. Lisäämme AdBluen tankkiin<br />

tankkauksen yhteydessä kerran vuorokaudessa,<br />

eli onneksi sen kanssa ei kuitenkaan<br />

erikseen tarvitse touhuta.<br />

Vaivannäöstä huolimatta Lauri Harju<br />

on sujut uuden järjestelmän kanssa.<br />

– En suoraan lähtisi järjestelmää moittimaan,<br />

edessähän tämä joka tapauksessa<br />

on kaikilla, kun säännöt tiukentuvat. Ylimääräiset<br />

tankkaukset tuovat oman vaivansa<br />

eikä AdBluen lisäkustannuksia voi<br />

ainakaan kiitellä. Toisaalta moottorin osalta<br />

ei huollossa tai muussa ylläpidossa ole<br />

ollut eroa.<br />

Hienosäätöä ja kehitysideoita<br />

Urealiuoksen erillisen tankkauksen haasteet<br />

ovat synnyttäneet myös kehitysideoita.<br />

–Esimerkiksi jonkinlainen lämpöeristetty<br />

säiliö AdBluen tankkaukseen voisi olla<br />

käyttökelpoinen ratkaisu, ideoivat yrittäjä<br />

Raimo Vastamaa ja kuljettaja Jari Komu<br />

Metsäkoneurakointi Vastamaa Oy:stä.<br />

Muutoin viiden kuukauden kokemuksen<br />

perusteella Vastamaan palaute SCR-moottorista<br />

on erittäin positiivinen.<br />

–Polttoainetaloudessa ja vetokyvyssä on<br />

otettu hyvä askel eteenpäin!<br />

AdBluen tankkaus on ainoa asia, jota<br />

kritisoi myös yrittäjä Jarmo Kuukka Forest-<br />

Team Kuukka Oy:stä.<br />

–Tankkaus Foxiin on sinällään helppoa,<br />

mutta kyllä siitä työnlisää on. Kiitosta<br />

Kuukka antaa Foxin voimasta ja väännöstä.<br />

–Toimii hienosti, ja on lisäksi todella<br />

hiljainen.<br />

Vaikka päästörajoituksilla pyritään niin<br />

vähäisempään ympäristökuormitukseen<br />

kuin takaamaan kuljettajille puhtaampi ja<br />

turvallisempi työympäristö, Lauri Harju<br />

mieltää metsäkonealan varsin vähämerkitykselliseksi<br />

yhteisissä ympäristötalkoissa:<br />

–Päästöjen alentaminen yleisesti hyvä,<br />

mutta metsäkonepuolella en pidä sitä tarkoituksenmukaisena.<br />

DEF (Diesel Exhaust Fluid):<br />

vesi-urealiuos, esim. AdBlue.<br />

EGR (Exhaust Gas Recirculation): vaihtoehtoinen<br />

3B-järjestelmä, jossa osa pakokaasuista<br />

johdetaan moottorin imuilmaan<br />

ja sitä kautta sylintereihin. Hapen<br />

korvaaminen pakokaasulla alentaa palotapahtuman<br />

lämpötilaa, jolloin typen<br />

oksideja syntyy vähemmän. Haittapuolena<br />

on huonompi hyötysuhde.<br />

Jatkoa sivulta 11<br />

SCR-järjestelmän etuja<br />

Moottorin hyvä luotettavuus<br />

• Sallii moottorin alemman lämpökuormituksen<br />

(paremmin optimoitu<br />

palotapahtuma), mikä takaa<br />

monille moottorikomponenteille<br />

paremman kestävyyden<br />

Moottorin parempi suorituskyky<br />

• Alhaisempi polttoaineenkulutus<br />

normaaliolosuhteissa<br />

SCR-moottori ei ole herkkä polttoaineen<br />

laatuvaihteluille<br />

• SCR-moottori on helppo käyttää ja<br />

ylläpitää. Lisättävä ainoastaan DEFlisäainetta<br />

tarpeen mukaan, ei säätö-<br />

tms. tarpeita<br />

• Useimmat suuret työkonemoottoreiden<br />

valmistajat ovat valinneet<br />

SCR-menetelmän nk. tulevaisuuden<br />

tekniikaksi, jonka kautta tullaan<br />

pääsemään Euromot4/Tier4F<br />

-tasoille<br />

• SCR-tekniikka muuntaa haitalliset<br />

typen oksidit vaarattomiksi typeksi<br />

ja vesihöyryksi<br />

Merkittävästi pienempi ilmastovaikutus<br />

• Puhtaampi ja turvallisempi työympäristö<br />

myös koneen kuljettajalle<br />

Muuta huomioitavaa:<br />

SCR-järjestelmä tuo moottoriin lisää<br />

komponentteja ja hieman lisää huoltokohteita<br />

(suodattimien vaihto).<br />

DEF-lisäaine maksaa – tosin vähemmän<br />

kuin polttoaine. Kokonaisvaikutus<br />

on positiivinen, koska polttoaineen<br />

säästö on suurempi kuin lisäaineen<br />

kulutus.<br />

DEF-lisäaineen jäätymispiste on<br />

-11°C mikä täytyy muistaa aineen säilytyksessä,<br />

kuljetuksessa ja käsittelyssä.<br />

Suorituskyky ja taloudellisuus<br />

Päästöjen rajoittaminen SCR-järjestelmällä<br />

sallii moottorin toiminnan säätämisen<br />

parhaan mahdollisen tehon,<br />

väännön ja polttoainetalouden mukaisesti<br />

– päästöjä ei tarvitse rajoittaa heikentämällä<br />

palotapahtumaa.<br />

Käyttäjien kokemusten mukaan<br />

SCR-moottori vastaa selkeästi vanhaa<br />

paremmin äkilliseen kuormitukseen –<br />

kuten aloitettaessa suuren puun syöttäminen.<br />

12<br />

Ponsse News 2 • 2011<br />

Ponsse News 2 • 2011 13

<strong>ponsse</strong> huoltopalvelut<br />

rautaa, softaa ja serviisiä<br />

Iisalmen huoltopalvelukeskuksesta maailmalle<br />

Huoltoa ja varaosia<br />

kellon ympäri<br />

Ponssen asiakkaita palvellaan ajantasaisesti ja asiantuntemuksella kaikkialla maailmassa,<br />

missä ikinä keltaiset koneet töitä tekevätkin. Täsmällisistä varaosatoimituksista, teknisestä<br />

tuesta ja palveluiden kehittämisestä vastaa Ponssen Iisalmen huoltopalvelukeskus yhdessä<br />

globaalin palveluverkoston kanssa.<br />

14<br />

Ponsse News 2 • 2011<br />

Ponsse News 2 • 2011 15

autaa, softaa ja serviisiä<br />

rautaa, softaa ja serviisiä<br />

aktiivisesti etulinjaan niin, että se on asiakkaamme<br />

käytettävissä sekä Ponssen ammattilaisten<br />

että sopimushuoltajiemme kautta,<br />

Mertanen summaa.<br />

Myös palveluiden kehittäminen ja asiakastyytyväisyyden<br />

kartoittaminen niin tytäryhtiöiden,<br />

jälleenmyyjien kuin asiakkaiden<br />

osalta kuuluvat olennaisena osana<br />

huoltopalvelukeskuksen toimintaan.<br />

Huoltokeskuksen kansainvälistä<br />

arkea<br />

Viennin varaosamyyjä Irina Gomanille<br />

kansainvälinen toiminta on arkipäivää.<br />

– Venäjä on Ponsselle tärkeä vientimaa.<br />

Omaan vastuualueeseeni kuuluvat myös<br />

Latvia, Liettua ja Viro, Goman kertoo.<br />

Iisalmen huoltokeskuksesta yhteydet<br />

tytäryhtiöihin ja huoltokeskuksiin maailmalla<br />

ovat päivittäisiä.<br />

– Päivät ovat kiireisiä! Esimerkiksi Pietariin<br />

lähtee viikoittain kaksi varastotilausta<br />

sekä yhdestä kolmeen pikatilausta.<br />

Pietarin kautta puolestaan hoidetaan koko<br />

Venäjän alueen asiakkaamme, Goman<br />

hahmottaa.<br />

Huolto-osatoimitusten aikataulut vaihtelevat<br />

reilustikin kohdemaasta riippuen.<br />

– Tullauskäytäntöjen takia toimitusajat<br />

Venäjälle ovat noin kahdesta neljään viikkoa.<br />

Ero on suuri, jos sitä vertaa esimerkiksi<br />

Ruotsiin tai Keski-Eurooppaan, jonne<br />

toimitusaika on parhaimmillaan vain vuorokaudesta<br />

kahteen. Tämän vuoksi kattavien<br />

paikallisten varaosapalveluiden merkitys<br />

on monilla markkinoilla suuri.<br />

Kaikkiaan 25 Ponsse-maan varaosatilauksista<br />

huolehtii Iisalmen huoltokeskuksen<br />

vientiosastolla viisi varaosamyyjää.<br />

Varastonimikkeitä yhden katon alta löytyy<br />

noin 22 000. Paitsi päävarastointi, Iisalmesta<br />

tarjotaan myös kansainvälistä huoltoneuvontaa.<br />

– Maiden välillä on eroja. Venäjän kohteissa<br />

huolto hoidetaan aina paikan päällä,<br />

Goman kertoo.<br />

Kun asiakas pärjää, me pärjäämme<br />

– Kun on kyse metsäkoneiden tyylisistä investointihyödykkeistä,<br />

ja siitä, että avullamme<br />

asiakas rakentaa omaa toimintaansa, se<br />

vaatii pitkäaikaisen sitoumuksen ja luottamuksellisen<br />

suhteen, pohtii Tapio Mertanen<br />

Ponssen toimintaperiaatteita.<br />

– Paitsi teknistä ja logistista edelläkävijyyttä,<br />

meidän ja asiakkaidemme menestys<br />

vaatii asiakaslähtöisen palvelukulttuurin<br />

omaksumista. Olen ylpeä siitä, että olemme<br />

kansainvälisestikin saaneet joukkoomme<br />

väkeä, joka on sitoutunut <strong>ponsse</strong>laisiin<br />

asiakaspalveluarvoihin!<br />

Olipa kyse varaosista, sopimushuolloista,<br />

teknisestä tuesta tai koulutuksista,<br />

Ponssen asiakas saa täyden tuen paikalliselta<br />

ammattitaitoiselta osaajajoukolta –<br />

Ponssen omalta henkilökunnalta tai valtuutetuilta<br />

sopimishuoltajilta. Kansainvälisen<br />

huoltopalveluverkoston koulutuksia<br />

järjestetään paikallisten koulutusten lisäksi<br />

Iisalmessa ja Vieremällä jatkuvasti.<br />

– Huomioimme aina olosuhteet, ja<br />

tuomme niin maantieteellisesti kuin paikallisen<br />

toimintakulttuurin huomioiden<br />

palvelumme mahdollisimman lähelle asiakasta.<br />

Kansainvälisen verkoston ammattitaidon<br />

ylläpitäminen kaikilla markkinoilla<br />

yhtä korkealla on iso haaste, mutta siihen<br />

haluamme panostaa, kertoo Mertanen.<br />

– Tärkeintä meille on, että pystymme<br />

järjestämään paikalliset palvelut vastaamaan<br />

asiakkaidemme tarpeita. Tarvittaessa<br />

vaikka 24/7, riippumatta siitä, mitä kello<br />

on Suomessa, kiteyttää huoltopalvelujohtaja<br />

Tapio Mertanen. Ponssen nopean,<br />

luotettavan ja maailmanlaajuisen palvelun<br />

mahdollistaa ajatuksella rakennettu huoltoverkko.<br />

150 huolto- ja varaosakeskusta<br />

ympäri maailman ovat lähellä – siellä missä<br />

asiakkaatkin. Tärkeä osa palvelukokonaisuutta,<br />

keskusvarasto, sijaitsee vain 25<br />

km päässä tehtaalta.<br />

– Näemme, että tehtaan läheisyys on<br />

tärkeä etu Iisalmen huoltopalveluiden ja<br />

tehtaan välisessä yhteistyössä. Vieremän<br />

tehdas myös valmistaa ison osan varaosiamme.<br />

Kun varaosa- ja huoltopalvelujärjestelmämme<br />

tytäryhtiöiden suuntaan<br />

toimii kansainvälisesti, asiakkaan kannalta<br />

ei ole merkitystä missä varsinainen logistiikkakeskus<br />

sijaitsee. Suomalaisena ja yläsavolaisena<br />

yrityksenä meille on kuitenkin<br />

merkityksellistä tehdä työtä täältä käsin.<br />

Iisalmen huoltopalvelukeskus on keskusvarasto,<br />

jossa ylläpidetään maanosa- ja<br />

maakohtaisesti räätälöityjä paikallisia varaosavarastoja.<br />

Vuodessa Iisalmesta lähtee<br />

maailmalle yli miljoona kappaletta osia ja<br />

tarvikkeita lähes 100 000 erillisinä lähetyksinä.<br />

Varasto toimii ympäri vuorokauden<br />

kolmessa vuorossa, seitsemänä päivänä<br />

viikossa.<br />

– Olemme investoineet merkittävästi<br />

paikallisiin varastoihin ja rakentaneet paikalliset<br />

toiminnot paikallisia asiakastarpeita<br />

varten. Näin minimoidaan ajankäyttöön<br />

ja logistiikkaan liittyvät riskit. Paikalliset<br />

toimijat tuntevat alueensa sekä asiakkaansa<br />

kalustoineen ja erityistarpeineen. Säännöllinen<br />

varastojen täydentäminen runkotoimituksin<br />

takaa toimivan ja saumattoman<br />

palvelun lähellä asiakasta ja työmaita.<br />

Kasvua asiakastarpeiden mukaan<br />

Iisalmen huoltopalvelukeskus työllistää kokonaisuudessaan<br />

noin 100 henkeä ja käsittää<br />

varaosavaraston, korjaamon, varaosien<br />

kunnostuksen, huoltoneuvonnan sekä<br />

-koulutuksen, dokumentoinnin ja vaihtokonemyynnin.<br />

– Muutimme Iisalmeen Vieremältä<br />

vuonna 1995. Huoltokeskuksen toiminta<br />

on sittemmin laajentunut ja monipuolistunut<br />

niin, että kaksi jo tehtyä laajennustakin<br />

ovat ajan kanssa osoittautumassa pian<br />

riittämättömiksi.<br />

– On aika katsoa eteenpäin, ja näin ollen<br />

logistiikkakeskuksen laajennus on aivan<br />

tulevaisuudessa ajankohtainen, Tapio<br />

Mertanen valottaa.<br />

Pelkkä keskusvarasto tai -verstas ei Iisalmen<br />

huoltopalvelukeskus missään tapauksessa<br />

ole. Käytännön varaosalogistiikan<br />

lisäksi keskuksen kautta suunnitellaan,<br />

kartoitetaan ja kehitetään niin koulutusta<br />

kuin palveluitakin.<br />

– Koulutusjärjestelmiä kehitetään jatkuvasti.<br />

Sitä tietotaitoa, jota olemme vuosien<br />

saatossa innovoineet ja koonneet, viedään<br />

150 huolto- ja varaosakeskusta ympäri maailmaa<br />

ovat lähellä – siellä missä asiakkaatkin.<br />

Kuvassa varaosamyyjä Ilpo Keränen (vas.) ja<br />

huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen.<br />

Viennin varaosamyyjä Irina Goman vastaa<br />

Venäjän ja Baltian varaosalähetyksistä.<br />

16<br />

Ponsse News 2 • 2011 Ponsse News 2 • 2011 17

autaa, softaa ja serviisiä<br />

rautaa, softaa ja serviisiä<br />

PONSSE LoadOptimizer<br />

-kuormainvaa’asta älykäs apuri<br />

punnitus helpottuu ja tarkentuu<br />

Ponsse julkaisi kesällä uuden version<br />

PONSSE LoadOptimizer -kuormainvaa’an<br />

ohjelmistosta. Uudet työtä helpottavat ominaisuudet<br />

tehostavat energiapuun ja joukkokäsitellyn<br />

ainespuun korjuuta. Punnitustarkkuutta<br />

on kehitetty ahkerasti, koska<br />

kuormainvaakamittausta käytetään yhä<br />

yleisemmin luovutus- ja työmittana. Menetelmä<br />

on saanut kuljettajilta ja puunostajilta<br />

erittäin positiivisen vastaanoton.<br />

PONSSE LoadOptimizerin 2.0 -versiossa<br />

tarkastusmittausta helpotetaan uudella<br />

satunnaisotantaan perustuvalla menetelmällä.<br />

Vaa’an tarkastaminen ja säätäminen<br />

ovat entistä vaivattomampia, kun ne hoituvat<br />

osana työn kulkua. Ohjelmisto ehdottaa<br />

kuljettajalle satunnaisotantapunnituksia,<br />

opastaa mittauksissa ja raportoi tarkkuuden<br />

puutavaralajeittain. Satunnaisotantaan<br />

perustuva kuormainvaakamittauksen säätö<br />

ja mittauksen seuranta on liitetty osaksi<br />

Metsätehon kalibrointi- ja säätöohjetta.<br />

JOUKKOKÄSITTELYN RUNKOLASKURI<br />

Keväällä julkaistu Opti4G:n päivitys tehostaa<br />

joukkokäsittelyä entisestään. Metsäteho<br />

Oy:n kesällä tekemässä tutkimuksessa<br />

Opti4G version 4.710 runkolaskurin<br />

lukutarkkuus todettiin hyväksi (Kärhä &<br />

Mutikainen: Metsätehon tuloskalvosarja<br />

14/2011).<br />

Harvesteripään ohjelmoidut ja automaattiset<br />

keruuliikkeet hoitavat sekä<br />

joukkokäsittelyn että yksittäisten puiden<br />

hakkuun. Harvesteri tuottaa runkojen<br />

lukumääräraportit suoraan Opti4Gtietojärjestelmään.<br />

Joukkokäsitellyn aines-<br />

ja energiapuun mittaus tehdään<br />

puolestaan kuormatraktoriin asennetulla<br />

kuormainvaa’alla. Opti4G kerää ja raportoi<br />

joukkokäsiteltyjen puiden tiedot StanForDstandardin<br />

mukaisiin tiedostoihin.<br />

Kehitystä kuljettajan hyödyksi<br />

– Automatiikkaa on monenlaista. Joskus se<br />

tarkoittaa kivoja toimintoja ilman todellista<br />

käyttäjätarvetta. Ponssella automatiikka<br />

palvelee aina kuljettajaa ja tehostaa hänen<br />

työtään. Vaa’an satunnaisotantapunnitus<br />

on tästä hyvä esimerkki, kertoo Ponssen<br />

koulutuspäällikkö Esko Havimäki.<br />

– Kuljettajan työtehoon vaikuttaa paljon<br />

se, että hän voi luottaa koneeseensa. Satunnaisotanta<br />

käynnistyy automaattisesti noin<br />

viisi kertaa työvuoron aikana. Automatiikka<br />

on tehty kuljettajaa varten, ettei hänen<br />

tarvitse jatkuvasti miettiä mittausasetuksia<br />

tai laitteen tarkistusta.<br />

Vaaka kerää automaattisesti tiedot tarkistusnostoista<br />

ja viikkotarkistuksista. Kuljettajan<br />

ei tarvitse pitää erillistä lokikirjaa<br />

vaan tiedot mittaustarkkuudesta sekä tehdyistä<br />

säädöistä tallentuvat vaa’an muistiin<br />

ja voidaan sieltä lähettää tiedonsiirtona tai<br />

tulostaa paperille.<br />

- Kuljettajan työ ei hidastu punnitsemisen<br />

vuoksi. Puuta siirtyy pinolle<br />

myös jokaisella tarkistusnostolla<br />

ja ”putkijumppa” eli punnuksien<br />

nostelu tarkistusmittausta varten jää<br />

kokonaan pois, koulutuspäällikkö<br />

Esko Havimäki sanoo.<br />

Heinäkuussa 60 vuotta täyttänyt Risto<br />

Vidgrén on yli 30-vuotisen Ponsse-uransa<br />

aikana ehtinyt työskennellä varastonhoitajana,<br />

ostajana, huoltopäällikkönä ja tuotekehittäjänä<br />

ennen nykyistä tuotepäällikön<br />

pestiään. Risto on työtehtävien myötä kulkenut<br />

kotiseuduilta kansainvälisten asiakkaiden<br />

pariin.<br />

Mieleenpainuvimmat hetket tekniikan<br />

miehenä tunnettu Risto on viettänyt asiakkaiden<br />

ja erilaisten kehitysprojektien<br />

parissa. Kohokohtia ovat olleet alumiinirunkoon<br />

siirtyminen, ensimmäisten harvesteripäiden<br />

ja tuoteperhe 2000:n kehitys<br />

sekä hydrostatiikan käyttöönotto. Kaikkea<br />

on aina viety eteenpäin asiakkaiden ja metsäalan<br />

toiveita kuunnellen.<br />

– On ollut hienoa tehdä pitkäaikaista<br />

yhteistyötä niin koti- kuin ulkomaistenkin<br />

asiakkaiden kanssa. Yhteistyö on jatkunut<br />

usein sukupolvenvaihdoksenkin jälkeen,<br />

kuten Metsä-Multia Oy:n omistajien Kai<br />

ja Aki Laajan tapauksessa. Yhteistyö oli tiivistä<br />

jo heidän isänsä, Reijo Laajan kanssa.<br />

Asiakkaista huolehtiminen, joustavuus ja<br />

ajatus ”kun asiakas pärjää, mekin pärjäämme”<br />

ovat säilyneet tärkeinä arvoina Ponssella<br />

vuosikymmenten saatossa, miettii Risto.<br />

Helppo ja vaivaton käyttää<br />

– Tavoitteena on selkeyttää ja tehostaa työtä.<br />

Satunnaisotannan käyttöliittymä neuvoo<br />

kuljettajaa yksinkertaisilla teksteillä<br />

ja kuvallisilla ohjeilla. Kuljettajan tarvitsee<br />

normaalisti kuitata vain kerran OK-painikkeella<br />

yhden satunnaisotantanoston aikana,<br />

tarkentaa Havimäki.<br />

– PONSSE LoadOptimizer ei hidasta tai<br />

muuta työskentelytapoja. Olemme erityisesti<br />

halunneet pitää kiinni siitä, ettei mittalaitteesta<br />

tule työtä hidastavaa laitetta.<br />

Uudessa satunnaisotantaan perustuvassa<br />

punnitusmenetelmässä mittalaite opettelee<br />

kuljettajan työtavan eikä koneen tuotos<br />

laske vaa’an takia.<br />

Vaaka oppii kuljettajan työtavan<br />

Ranualaisella Kauko Kaarlejärvellä uusi satunnaisotantapunnitusmenetelmä<br />

on ollut<br />

käytössä reilut pari kuukautta Metsäliiton<br />

savotoilla.<br />

– Uusi punnitussysteemi oli simppeli<br />

homma oppia. Vanhassa menetelmässä<br />

Puoli elämää Ponssella<br />

Ovella käy vilinä heti aamusta. Työhuoneessa istuu mies,<br />

joka tuntee Ponssen koneet kuin omat taskunsa. Hän on<br />

harvesterilinjan tuotepäällikkö Risto Vidgrén.<br />

Aktiivisesti asiakkaiden parissa<br />

– Mieleeni on erityisesti jäänyt reissu Yhdysvaltoihin<br />

vuonna 1992. Vaikka tuolloin<br />

reissasin huoltopäällikkönä paljon maailmalla,<br />

saapuminen uudelle mantereelle<br />

oli jännittävää. Kentällä minua oli vastassa<br />

yrityksemme pitkäaikainen asiakas Dennis<br />

Brown. Pelkästään hänen kohtaamisensa<br />

ensimmäistä kertaa oli vaikuttava kokemus,<br />

muistelee Risto.<br />

– Tosin on sitä yli kolmeenkymmeneen<br />

vuoteen mahtunut toisenlaisiakin tarinoita,<br />

jossa yhteistyön alku ei ole käynnistynyt<br />

ihan toivotulla tavalla. Kerran harvesteripää<br />

ei toiminutkaan niin kuin sen piti,<br />

ja homma meinasi mennä kirjaimellisesti<br />

painiksi. Siitäkin tilanteesta selvittiin ja yhteisymmärrykseen<br />

lopulta päästiin.<br />

Mikä on pitänyt Risto Vidgrénin yli 33<br />

vuotta Ponssella?<br />

– Yksi syy löytyy varmasti siitä, että<br />

olen ollut äärimmäisen kiinnostunut tekniikasta<br />

ja sen kehittämisestä. Eikä into ole<br />

laantunut näihin päiviinkään asti. Tottakai<br />

ympäristölläkin on ollut merkityksensä –<br />

sukuni on täältä lähtöisin, tänne on koti<br />

perustettu ja täällä ovat myös ystävät.<br />

vaaka säädettiin 20 kertaa punnusta nostellen.<br />

Siinä tuli tunne, että miestä säädetään<br />

toimimaan vaa’an mukaan. Nyt uudella<br />

menetelmällä tuntuu todella siltä,<br />

että vaaka säädetään toimimaan miehen<br />

mukaan.<br />

Metsäyhtiön kanssa on toistaiseksi sovittu,<br />

että viikkotarkastus tehdään joka leimikon<br />

alussa. Satunnaisotantanostot ovat<br />

sujuneet hyvin.<br />

– Kuormainta tulee käytettyä vähän eri<br />

tavalla puolesta riippuen. Jokaisella kuljettajalla<br />

on vielä oma työskentelytapansa –<br />

toiset purkavat kuorman oikealle, toiset vasemmalle.<br />

On hyvä, että satunnaisotantanostot<br />

tehdään kuljettajittain ja eri puolille<br />

kuormatilaa erikseen. Kun menetelmää on<br />

oppinut käyttämään, eivät satunnaisotantapunnitukset<br />

hidasta työskentelyä ja vaa’an<br />

tarkkuuteen voi luottaa.<br />

Lisätietoja LoadOptimizerista saat Ponssen<br />

palvelukeskuksista ja käyttökouluttajilta.<br />

18<br />

Ponsse News 2 • 2011 Ponsse News 2 • 2011 19

<strong>ponsse</strong> huoltopalvelut<br />

rautaa, softaa ja serviisiä<br />

Huolto se<br />

Ponssen<br />

metsässä pitää<br />

Ponsse palvelee koneyrittäjiä kiinteähintaisilla<br />

huoltosopimuksilla. Kun Ponsse vastaa<br />

määräaikaishuollosta ja pidennetystä<br />

takuusta sekä vääntää tehoruuvit oikeaan<br />

asentoon, voit rauhassa keskittyä korjuutyöhön<br />

ja koneesi pysyy<br />

luotettavana sekä tuottavana<br />

savotasta toiseen.<br />

Valitset vain palvelupaketistamme<br />

itsellesi sopivan<br />

vaihtoehdon.<br />

Logger’s Total -huoltosopimuksella<br />

ulkoistat metsäkoneesi määräaikaishuollot<br />

Ponsselle.<br />

Ammattilaisten säännöllisesti huoltama<br />

kone pysyy varmemmin käyttökunnossa<br />

ja säilyttää arvonsa. Logger’s Totaliin<br />

saatava Lisäturva-palvelu pidentää koneen<br />

Metsä-Häkkinen Oy, Timo Häkkinen<br />

osien tehdastakuuta kattaen kaikki koneen<br />

pääkomponentit, tietokoneet ja ohjausmoduulit.<br />

Logger’s Back-up -lisäpalvelulla metsätyökoneesi<br />

tuottavuutta parannetaan huomattavasti<br />

muun muassa<br />

koneen optimoinnilla ja<br />

kuljettajien lisäkoulutuksella.<br />

Ja mikä parasta, hinnat<br />

pysyvät samoina koko<br />

sopimuskauden ajan. Et<br />

myöskään joudu maksamaan<br />

etukäteismaksuja, koska työt laskutetaan<br />

vasta tehtyjen huoltojen jälkeen.<br />

Lisätietoja PONSSE Huoltosopimuksista<br />

saat lähimmältä aluemyyntipäälliköltäsi.<br />

Ponsse huoltosopimuksiin luottavat myös Keski-Suomessa<br />

urakoivat Metsätyö Veljekset Oksanen ja Metsä-Häkkinen Oy.<br />

• 200 000 mottia vuodessa<br />

• 4000 h/vuosi<br />

• Alihankkijoina neljä koneketjua<br />

• Koneet: PONSSE WisentDual <strong>8w</strong>, PONSSE Elk <strong>8w</strong>, 2 x PONSSE Fox <strong>8w</strong>, PONSSE Beaver<br />

Timo Häkkisen koneyrittäjäura alkoi<br />

90-luvun alkupuolella nimellä Häkkinen<br />

& Mäki. Nykyään Timo johtaa Metsä-Häkkinen<br />

Oy:nsä urakointia Mänttä-Vilppulasta<br />

käsin. Uran varrella Timolle on kertynut<br />

kokemusta Ponssesta useammankin<br />

koneen ohjaksissa. Niistä vanhimpiin lukeutuvat<br />

Cobra, Bison ja Ergo HS15.<br />

– Vuonna 2006 tein ensimmäisen<br />

huoltosopimukseni. Viiden vuoden kokemuksen<br />

jälkeen voin sanoa olevani edelleen<br />

tyytyväinen, kertoo Timo.<br />

Häkkisen kaikissa koneissa on tänä päivänä<br />

Logger’s Total -huoltosopimus Lisäturva-palvelulla<br />

täydennettynä.<br />

Ammattilaisen<br />

huoltama kone pysyy<br />

käyttökunnossa ja<br />

säilyttää arvonsa.<br />

– Huoltosopimus tuo koneiden huoltoon<br />

lisää suunnitelmallisuutta. Paljon<br />

säästöä kertyy jo siitä, kun ei tarvitse itse<br />

ylläpitää erillistä huoltohallia tai käsitellä<br />

suuria määriä jäteöljyjä. Näin aikaa jää<br />

enemmän muun yritystoiminnan pyörittämiseen,<br />

tarkentaa Häkkinen.<br />

Metsä-Häkkisen koneiden määräaikaishuollot<br />

tehdään pääosin Jyväskylän toimipisteellä.<br />

Työmaiden sijainnin vuoksi Häkkinen<br />

huollattaa koneitaan myös Ponssen<br />

Tampereen huoltopalveluissa. Molemmat<br />

toimipisteet saavatkin Häkkiseltä lämpimät<br />

kiitokset hyvästä ja joustavasta palvelusta.<br />

Timo Häkkinen, vaimo Mia Häkkinen sekä<br />

lapset Rasmus ja Roope Häkkinen.<br />

Ponssen aluemyyntipäällikkö Pekka Rajala (vas.), yrittäjät Hannu, Unto ja Jari Oksanen<br />

sekä Jarin pojat Eetu ja Aleksi. Haastattelu osui juuri Unton 60-vuotissyntymäpäiväksi!<br />

Metsätyö<br />

Veljekset Oksanen ky,<br />

Hannu ja Jari Oksanen<br />

• 200 000 mottia vuodessa<br />

• 4000 h/vuosi<br />

• Alihankkijoina kolme koneketjua<br />

• Koneet: PONSSE Elk <strong>8w</strong>,<br />

PONSSE Buffalo <strong>8w</strong>, PONSSE Beaver,<br />

PONSSE Ergo<br />

Niemisjärveläisten veljesten, Hannu ja Jari<br />

Oksasen metsäkoneurakointiyhteistyö alkoi<br />

reilut seitsemän vuotta sitten, kun he<br />

perustivat oman yrityksen. Keltanokkina<br />

veljekset eivät hommiin ryhtyneet. Metsätyöt<br />

ja koneurakointi tulivat aikanaan<br />

tutuiksi nuorten poikien työskennellessä<br />

isänsä urakointiyrityksessä Unto Oksanen<br />

Ky:ssä.<br />

Ensimmäisen PONSSE huoltosopimuksen<br />

Hannu ja Jari tekivät vuonna<br />

2008 PONSSE Ergolle. Huoltosopimukset<br />

lunastivat saman tien paikkansa. Tällä<br />

hetkellä Oksasten kaikki koneet kuuluvat<br />

sekä Logger’s totalin että Lisäturva-palvelun<br />

piiriin.<br />

– Kyllähän se suunnitelmallisuus helpottaa.<br />

Me pystymme ennakoimaan huoltotarpeet<br />

ja pysymme aikatauluissa, jolloin<br />

myös vältämme turhia seisokkeja. Tavallisena<br />

huoltopäivänä viemme koneen heti<br />

aamusta Ponssen Jyväskylän toimipisteelle.<br />

Seuraavana päivänä kone yleensä hurisee<br />

täydessä iskussa pitkin metsää, kertoo<br />

Hannu.<br />

– Onhan se selvä, kun huollossa käytettävät<br />

osat ovat alkuperäislaatua ja määräaikaishuollot<br />

tekee ammattitaitoinen porukka,<br />

niin jälleenmyyntiarvokin pysyy parempana,<br />

toteaa Hannu.<br />

– Niin, ja näin perheellisenä sitä arvokasta<br />

vapaa-aikaakin on lisää, kun itse ei<br />

tarvitse rassailla ja läträtä öljyjen kanssa<br />

enää vuoron jälkeen, lisää Jari.<br />

Kiitosta saa myös vuoden alussa käyttöönotettu<br />

PONSSE Bonus -järjestelmä.<br />

Metsätyö Veljekset Oksanen saa sen myötä<br />

arvokasta etua Ponssen varaosaostoista ja<br />

parhaan hyödyn Ponssen huoltosopimusasiakkuudestaan.<br />

”Huoltosopimus tuo<br />

koneiden huoltoon lisää<br />

suunnitelmallisuutta.”<br />

20<br />

Ponsse News 2 • 2011<br />

Ponsse News 2 • 2011 21

autaa, softaa ja serviisiä<br />

rautaa, softaa ja serviisiä<br />

PONSSE koneiden työmukavuuteen<br />

vaikuttavia ominaisuuksia<br />

3<br />

1<br />

Meillä ei tingitä ergonomiasta<br />

ja helposta käytöstä.<br />

PONSSE Comfort -käyttöliittymässä<br />

ergonomiset hallintakahvat yhdistyvät<br />

helppoihin käsinojien säätöihin ja<br />

selkeisiin hallintalaitteisiin.<br />

2<br />

PONSSE ergonomian pyhä<br />

kolminaisuus – näkyvyys, mukavuus ja<br />

helppokäyttöisyys ovat kuljettajan työssä<br />

tärkeimmät ominaisuudet. Isot ikkunat,<br />

vähäinen tärinä ja heilunta sekä yksityiskohdat<br />

korin muotoilussa leimaavat<br />

jokaista PONSSE konetta. Kun tämä<br />

kruunataan älykkäällä tietojärjestelmällä,<br />

on työmukavuus vertaansa vailla.<br />

4<br />

Helppokäyttöinen ja monipuolinen<br />

Opti-tietojärjestelmä säätyy juuri<br />

kuljettajan toiveiden mukaisesti.<br />

5<br />

Valoteho riittää koko<br />

työskentelyalueelle.<br />

6<br />

Erinomainen näkyvyys avautuu tilavasta<br />

ohjaamosta, jonka ergonomisessa<br />

työympäristössä jaksaa pidemmänkin<br />

vuoron.<br />

Lisää tehoja tuotantoon<br />

Ponssen tehtaan<br />

tuotantokapasiteettia<br />

tehostetaan laajentamalla<br />

kokoonpanon tiloja sekä<br />

investoimalla koneistusja<br />

hitsauskapasiteettiin<br />

sekä automaatioon.<br />

Tuotekehityksen toimintaa<br />

on puolestaan kehitetty<br />

rakentamalla tehtaan<br />

yhteyteen testaushalli.<br />

Vuoden 2012 alkupuolella valmistuvan tehdaslaajennuksen<br />

rakennuttaa Vieremän<br />

toimitilat Oyj. Rakenteilla on 1200 m² lisää<br />

kokoonpanotilaa. Laajennuksella tehostetaan<br />

Vieremän tehtaan tuotannon lisäksi<br />

sisäistä logistiikkaa.<br />

– Laajennus tarjoaa entistä paremmat<br />

mahdollisuudet nopeuttaa tuoteuudistusten<br />

ja tuotekehitysprojektien läpivientiä,<br />

kertoo tehtaanjohtaja Juha Haverinen.<br />

– Laajennuksen myötä voimme siirtää<br />

tuotekehitysmallien ja -uudistusten valmistuksen<br />

pois varsinaiselta tuotantolinjalta.<br />

Tämä rauhoittaa tuotantolinjan keskittymään<br />

omaan työhönsä. Samalla varmistamme<br />

tuotekehitysmallien tehokkaan<br />

valmistuksen.<br />

Ponssen tuotantotilojen pinta-ala on<br />

laajennuksen jälkeen yhteensä noin 2,2 ha.<br />

Tilat sijaitsevat edelleen samalla paikalla,<br />

mihin tehdas aikanaan perustettiin vuonna<br />

1970. Tehdasta on laajennettu vuosien<br />

varrella toistakymmentä kertaa.<br />

Tehtaan kehityssuunnitelman mukaisesti<br />

laiteinvestoinnit saadaan käyttöön<br />

loppuvuodesta 2011. Merkittävimpiin investointeihin<br />

kuuluvat runkohitsauksen<br />

robotti, FMS-hyllystöhissijärjestelmä ja<br />

koneistuskeskus harvesteripäiden runkojen<br />

koneistukseen. Uusittu hyllystöhissi<br />

tukee erityisesti uuden koneistuskeskuksen<br />

toimintaa.<br />

testaushalli antaa tilaa<br />

tuotantolinjalle<br />

Tuotekehityksen tarpeisiin rakennettu testaushalli<br />

otetaan käyttöön Vieremällä niin<br />

ikään vuoden 2011 lopussa. Hallia käyttöönottamassa<br />

ovat olleet testausinsinööri Jami<br />

Leivo ja FEM-laskija Toni Kohio. Testaushalli<br />

tukee tuotekehityksen mekaniikkasuunnittelua<br />

ja toimii väsytystestauspaikkana<br />

metsäkoneiden runko- ja puomirakenteille.<br />

Jami Leivo ja Toni Kohio kertovat, että<br />

testauksella tähdätään tuotteiden entistäkin<br />

parempaan laatuun ja luotettavuuteen.<br />

– Toki koneita testataan edelleen myös<br />

aidoissa savottaolosuhteissa. Nopeutettu<br />

väsytystestaus maastotestien rinnalla tuo<br />

kuitenkin nopeammin esille pitkän rasituksen<br />

aiheuttamat ongelmat. Näin mahdollisiin<br />

ongelmiin päästää tarttumaan entistä<br />

tehokkaammin ja aikaisemmin, Leivo<br />

kertoo.<br />

Merkittävä investointi Ponssen toimintoihin<br />

on ollut myös 124 uuden <strong>ponsse</strong>laisen<br />

palkkaaminen yhtiön palvelukseen viimeisimmän<br />

vuoden sisällä. Uusi henkilökunta<br />

työskentelee pääasiassa tuotannossa<br />

ja huoltopalveluissa.<br />

7<br />

Huoltotyötä helpottavat ja turvaavat<br />

runsaat askelmat sekä tartuntakahvat.<br />

8<br />

Huollettavuutta kehitetään jatkuvasti<br />

esimerkiksi avattavilla ohjaussylinterikoteloilla,<br />

siirrettävillä huoltoportailla ja<br />

kouran kääntyvällä öljysäiliöllä.<br />

9<br />

8-pyöräinen harvesteri ei turhia heilu.<br />

Huippuluokan ajettavuuden ja mukavien<br />

työolosuhteiden ansiosta kuljettaja pysyy<br />

virkeänä.<br />

10<br />

Tarvikkeille ja varaosille löytyy<br />

säilytystilaa niin ohjaamosta kuin<br />

ulkopuoletakin.<br />

11<br />

Isompien mallien sylinterirunkolukko<br />

on jämäkkyydestään huolimatta<br />

pehmeätoiminen.<br />

12<br />

Tankkauspumpuissa<br />

on ylitäytön esto.<br />

22<br />

Ponsse News 2 • 2011 Ponsse News 2 • 2011 23

Savotan sankarit<br />

Savotan sankarit<br />

Ponssen jälleenmyyjänä Ruotsissa yli 20 vuotta:<br />

AN Maskinteknik AB<br />

Perheyritys AN Maskinteknik AB on Ponssen ensimmäinen jälleenmyyjä maailmassa.<br />

AN Maskinteknikin ja Ponssen yhteistyö alkoi vuonna 1990. Nykyään yritys myy PONSSE<br />

-metsäkoneita sekä tarjoaa varaosa- ja huoltopalveluita Norbottenin alueella jo toisessa polvessa.<br />

AN Maskinteknik AB:n omistaa Veli Niskala<br />

yhdessä poikansa Kimmo Niskalan<br />

kanssa. Sukupolvenvaihdos tuli ajankohtaiseksi<br />

vuosi sitten, kun Veli Niskalan yhtiökumppani<br />

ja yrityksen toinen perustaja<br />

Göte Alatalo jäi eläkkeelle. Siirtyminen yhtiön<br />

omistukseen ei ollut Kimmo Niskalalle<br />

itsestään selvää. Vuosina 1996–2003<br />

AN Maskinteknikin huoltoasentajana työskenneltyään<br />

hän muutti perheensä kanssa<br />

toiselle paikkakunnalle.<br />

– Ratkaisu tuntuu erittäin hyvältä, Kimmo<br />

Niskala toteaa.<br />

Kimmon mukaan lyhyt etäisyys tehtaalle<br />

antaa mahdollisuuden käydä säännöllisesti<br />

Ponssen koulutuksissa myös Suomessa.<br />

Hänestä voi selvästi aistia intoa yrityksen<br />

kehittämiseen.<br />

– Jatkuva kouluttautuminen on erittäin<br />

tärkeää, sillä ammattitaitomme näkyy asiakaspalvelussa<br />

välittömästi. Meillä on nyt<br />

yrityksessä hyvä tekemisen meininki ja kova<br />

into jatkuvaan kehittymiseen. Olemme<br />

uusineet huoltoautokalustoa ja työkaluja,<br />

nykyaikaistaneet toimintoja ja panostaneet<br />

enemmän yritysilmeeseen.<br />

Kokonaisvaltaista palvelua<br />

Tänä päivänä AN Maskinteknikillä on Haaparannassa<br />

hyvin varustetut 1100 m² tilat,<br />

joissa on myös kattava varaosavarasto.<br />

Huoltohallissa voidaan huoltaa samanaikaisesti<br />

neljää konetta. Velin ja Kimmon<br />

lisäksi yrityksessä työskentelee kaksi huoltomiestä<br />

ja varaosamyyjä.<br />

AN Maskinteknik tekee Ponsse AB:n<br />

kanssa yhteistyötä esimerkiksi vaihtokonemyynnissä.<br />

Norrbotten on iso lääni, jossa<br />

on verraten karua maastoa, sekametsää ja<br />

paljon paksuoksaista mäntyä jokilaaksoissa.<br />

Siirtomatkat leimikoiden välillä ovat pitkiä<br />

ja kuormatraktoreiden on oltava isoja.<br />

Niskalat tuntevat Ruotsin markkinoiden<br />

haasteet.<br />

”Parasta yhteistyössä<br />

Ponssen kanssa on<br />

mutkattomuus”<br />

– Paikalliset koneyrittäjät myöntävät,<br />

että Ponssella on erinomaiset ajokoneet ja<br />

päätehakkuilla harvesterien teho on lyömätön.<br />

Harvennuksilla emme kuitenkaan ole<br />

aiemmin saaneet Ruotsissa kunnon jalansijaa.<br />

Nyt tilanne on muuttumassa uusien<br />

C22- ja C44-nostureiden, H5-harvesteripään,<br />

Foxin ja muiden kahdeksanpyöräisten<br />

motojen myötä. Meillä on nyt todelliset<br />

työkalut harvennuksille ja joukkokäsittelykohteisiin<br />

sekä lisäetuna kahdeksanpyöräisten<br />

kantavuus pehmeillä mailla. Myös<br />

muuttuvat kuormatilaratkaisut ja balanssitelit<br />

ajokoneissa ovat Pohjois-Ruotsissa<br />

pitkien ajomatkojen vuoksi tärkeitä. Asiakkaiden<br />

toiveisiin on vastattu ja nyt tuotevalikoima<br />

on kattava, Niskalat summaavat.<br />

Historiaa keltavihreistä<br />

kahdeksanpyöräisiin<br />

Veli Niskala kertoo Ponsse-yhteistyön alkaneen<br />

hänen entisen yhtiökumppaninsa<br />

Göte Alatalon vierailtua Ponssen tehtaalla<br />

1987. Alatalo oli tehtaalla yhdessä norrbottenilaisen<br />

metsäkoneyrittäjän kanssa, joka<br />

halusi tehdä konekaupat suoraan tehtaan<br />

kanssa. Kaupat syntyivät Norrbottenin toisesta<br />

keltavihreästä Ponssesta.<br />

Einari Vidgrén esitti, että Ponsse tarvitsee<br />

huoltopalvelut paikalliselle asiakkaalle.<br />

Syksyllä 1988 Alatalo ja Niskala perustivat<br />

huoltopalveluyrityksen. Tuolloin Norbottenin<br />

alueella oli kolme keltavihreää Ponssea,<br />

joten yritys kiersi huoltoautolla tekemässä<br />

myös muiden konemallien huoltoja.<br />

– Heti firman perustamisen jälkeen<br />

saimme Einarilta kirjeen, jossa hän kertoi<br />

myyneensä Ponssen Norcarille. Meitä<br />

uunituoreita yrittäjiä tieto kylmäsi, vaikka<br />

Einari ja Esa Vidgrén Norcarin johdossa<br />

jatkoivatkin. Vuonna 1992 Einari osti yhtiön<br />

takaisin ja samana vuonna möimme<br />

Norbotteniin 1. Ponsse-merkkisen harvesteripään,<br />

kertoo Veli Niskala.<br />

– 90-luvulla oltiin koko ajan tien päällä.<br />

Autoon kertyi kilometrejä vuodessa<br />

145 000, sillä myyntialue oli puoli Ruotsia.<br />

Ponsse AB perustettiin vuonna 1995, jonka<br />

jälkeen keskityimme toimimaan Norrbottenissa.<br />

Vuonna 1995 allekirjoitimme<br />

Ponssen kanssa ensimmäisen virallisen<br />

jälleenmyyntisopimuksen.<br />

– Vuonna 2000 otimme uuden askeleen<br />

yrityksen kehittämisessä ja hankimme<br />

omat kiinteät toimitilat. Olimme jo<br />

useamman vuoden toimineet vuokratiloissa.<br />

Sitä ennen pidimme varastoa Göten autotallissa,<br />

naurahtaa Veli Niskala.<br />

– 2011 on ollut hyvä vuosi ja uudet kahdeksanpyöräiset<br />

harvesterit sekä harvennuksille<br />

suunniteltu H5-harvesteripää ovat<br />

selvästi piristäneet myyntiä.<br />

Hyvä yhteistyö antaa uskoa<br />

tulevaisuuteen<br />

Yhteistyöstä tehtaan ja AN Maskinteknikin<br />

välillä Veli Niskala haluaa ensimmäisenä<br />

mainita vieraanvaraisuuden ja yhtiön arvot.<br />

– Aina kun tulemme asiakkaiden kanssa<br />

Vieremälle, vastaanotto on lämmin.<br />

Poikkeuksellinen asiakaslähtöisyys kaikessa<br />

toiminnassa on asia, joka on Ponssella<br />

kantanut pitkälle. Toimintaperiaate ”se pidetään,<br />

mitä luvataan” erottaa meidät kilpailijoista<br />

myös vientimarkkinoilla.<br />

– Parasta yhteistyössä Ponssen kanssa<br />

on mutkattomuus. Asioista puhutaan<br />

suoraan ja ongelmat ratkaistaan nopeasti,<br />

Kimmo Niskala kiteyttää.<br />

Jatkuva kouluttautuminen ja tiivis vuorovaikutus tehtaan<br />

kanssa antavat vahvan pohjan myös omalle asiakaspalvelulle,<br />

Veli (vas.) ja Kimmo Niskala kertovat. AN Maskinteknikin<br />

yhteyshenkilönä Ponssella on aluejohtaja ja vaihtokoneiden<br />

tuotepäällikkö Jussi Hentunen (keskellä).<br />

24<br />

Ponsse News 2 • 2011 Ponsse News 2 • 2011 25

Savotan sankarit<br />

Savotan sankarit<br />

PONSSE Bear <strong>8w</strong><br />

Erittäin vakaana ja tehokkaana koneena<br />

PONSSE Bear <strong>8w</strong> soveltuu erityisen hyvin<br />

rinteisiin ja muutoin haastaville työmaille<br />

ja uudistushakkuille. Bearissa on<br />

tehokas moottori ja kaksipiirihydrauliikka.<br />

Myös uusi PONSSE C6 -liukupuominosturi<br />

parantaa entisestään Bearin<br />

ominaisuuksia, antaen työskentelyyn<br />

lisää vakautta, nopeutta ja voimaa. Liukupuominosturi<br />

on lyömätön erityisesti<br />

jyrkissä rinteissä ja järeillä uudistushakkuukohteilla<br />

H8-harvesteripään kanssa.<br />

tekniset tiedot:<br />

Pituus:<br />

8 885 mm<br />

Moottori:<br />

Mercedes-Benz OM626 LA<br />

Teho:<br />

240 kW (322 hp)<br />

Nosturin pumppu:<br />

190 cm³<br />

Harvesteripään pumppu:<br />

190 cm³<br />

Harvesteripää:<br />

PONSSE H8 (syöttönopeus 0-5 m/s,<br />

suurin avauma 740 mm, syöttövoima 36 kN)<br />

Nosturit:<br />

PONSSE C55 tai PONSSE C6<br />

Omapaino (alkaen):<br />

26 800 kg<br />

Tavallisimman kokoonpanon omapaino:<br />

27 900 kg<br />

PONSSE Bear <strong>8w</strong><br />

Raskaan sarjan tehonyrkki testattiin Skotlannin rinteillä<br />

Kirjoittaja: Mark Andrews (Forestry Journal)<br />

PONSSE Bear <strong>8w</strong> lanseerattiin suurelle yleisölle kesällä 2011 Ruotsin Skogsnolia ja SkogsElmia<br />

-messuilla. Skotlannin jyrkillä rinteillä PONSSE Bear <strong>8w</strong> on ollut kuitenkin tositoimissa jo parin<br />

vuoden ajan. Ennen tuotteen ottamista sarjatuotantoon Bear <strong>8w</strong> testattiin niissä olosuhteissa, joihin<br />

kone on suunniteltukin. Ponssen Vieremän tehtaan lähimaastoista on turha hakea niin jyrkkiä<br />

rinteitä ja järeää puuta, että Bearin ominaisuudet pääsisivät oikeuksiinsa.<br />

Kuljettaja Sandy Douglas on ajanut PONS-<br />

SE Bear <strong>8w</strong> -harvesteria veljensä Bruce<br />

Douglasin palveluksessa jo kahden vuoden<br />

ajan. Hän siirtyi sen käyttöön kuusipyöräisestä<br />

Ergosta, joten hän pystyy hyvin vertailemaan<br />

6- ja 8-pyöräisiä harvestereita.<br />

Ainoa asia, jota hän jäi kaipaamaan 6-pyöräisestä<br />

Ergosta, on sen aktiivivaimennettu<br />

ohjaamo.<br />

– Muilta osin Bear on joka suhteessa<br />

parempi. Vaikka se painaa puolet enemmän,<br />

se kulkee kahdeksanpyöräisyytensä<br />

ansiosta pehmeällä maaperällä paljon kevyemmin.<br />

Kuusipyöräinen kone voi tehdä<br />

maahan painumia suurilla takapyörillään.<br />

Lisäksi Bear on huomattavasti parempi kiipeämään<br />

jyrkimpiä rinteitä ja sen vakaus<br />

ja pito ovat paremmat, Sandy Douglas vakuuttaa.<br />

– En ole vielä kaivannut teloja, Sandy<br />

kertoo, vaikka onkin työskennellyt pohjattomassa<br />

turvesuossa kasvavan mäntymetsikön<br />

kimpussa.<br />

Ponsse UK:n myyntipäällikkö Gareth Williams ja<br />

kuljettaja Sandy Douglas Bear <strong>8w</strong> -savotalla.<br />

Sukkelasti myös soita pitkin<br />

C55-nosturin voima on tullut turvesuolla<br />

tarpeeseen. Sandyn mukaan nosturi pystyy<br />

nostamaan puita suosta juurakoineen. Ja<br />

kyseessä on kuitenkin kohde, jossa on aiemmin<br />

käytetty tela-alustaisia harvestereita,<br />

ja niilläkin liikkuminen oli ollut vaikeaa.<br />

Haastattelun aikana Bear on savotalla,<br />

jossa korjataan nyt 4 000 tonnin verran<br />

puuta, pääasiassa sitkakuusta. 500 tonnia<br />

on vielä jäljellä, joten työ kestäisi seuraavalle<br />

viikolle. Aiemmat urakoitsijat olivat<br />

jättäneet urakan kesken onnettomuuden<br />

jälkeen. He eivät olleet päässeet käsiksi<br />

leimikon kaikkein vaikeimpiin kohteisiin,<br />

ja joitakin haastavia alueita erityisen suoperäisellä<br />

maalla oli jäljellä.<br />

Sandyn ohjaama Bear on ensimmäinen<br />

8-pyöräinen PONSSE Bear -harvesteri – itse<br />

asiassa prototyyppi. Prototyypin kanssa<br />

ei ilmeisesti ollut ongelmia?<br />

– Suuremmat kääntömoottorien paluuputket<br />

jouduttiin vaihtamaan; niiden lisäksi<br />

ei juuri muuta.<br />

Beariin on asennettu 11-metrin ulottuman<br />

C55-liikeratanosturi. Haluttaessa siihen<br />

voidaan asentaa myös uusi C6-liukupuominosturi.<br />

Sandyn mukaan koneen polttoaineen<br />

kulutus on 15 tai 16 litraa tunnissa, eli<br />

hieman enemmän kuin vanhassa Ergossa.<br />

Harvesteripäänä Bearissa on PONSSE<br />

H8. Sandy on ollut vaikuttunut nopeudesta,<br />

jolla koura syöttää puita – 5 metriä sekunnissa.<br />

Harvesteripäässä on neljä syöttömoottoria,<br />

jotka käyttävät kolmea syöttöpyörää.<br />

Jotkut hakkuutyömaalla korjatuista<br />

puista ovat painaneet neljä tonnia. Niiden<br />

ympärysmitta oli niin suuri, että tarvittiin<br />

useita sahauskertoja ennen kuin puut kaatuivat.<br />

”Tuhannen viillon kuolema”, kuten<br />

Sandy asian ilmaisi, ja lisäsi korjanneensa<br />

joitakin melkoisen suuria puita, myös sellaisia,<br />

jotka olisi oikeastaan pitänyt jättää<br />

moottorisahalle. Opti-mittausjärjestelmä<br />

on ollut erityisen tarkka – pilkulleen oikein.<br />

Ja koska harvesteripään geometrian<br />

ansiosta teriä ei tarvitse käyttää puun pitelemiseen,<br />

suurten runkojen käsittely oli<br />

helppoa.<br />

Kahdeksan pyörän vakaudella<br />

Hakkuualue, jolla Bear on nyt käytössä,<br />

sijaitsee Inverfarigaigissa Loch Ness -järven<br />

vieressä. Vaikka Bearia on ajettu koko<br />

käyttöikänsä ajan Skotlannin ylämailla ja<br />

se on joutunut selviytymään jyrkistä rinteistä,<br />

Sandyn mielestä sitä ei ole vielä koskaan<br />

viety äärirajoilleen.<br />

Et varmaan malta odottaa, että pääset<br />

kokeilemaan sitä todella jyrkällä maaperällä?<br />

– Ei suinkaan, Sandy nauraa.<br />

– Viihdyn varsin hyvin tasaisemmalla!<br />

Kun jyrkille rinteille kuitenkin joudutaan,<br />

koneen vakautta parantaa se, että<br />

kuusi renkaista on täytetty vedellä. Ohjaamon<br />

takana sijaitsevat kaksi rengasta voidaan<br />

täyttää samaan tapaan, jos se joskus<br />

osoittautuisi tarpeelliseksi. Koneen paino<br />

oli ennen veden lisäämistä 27,5 tonnia.<br />

Ennen siirtymistään kahdeksanpyöräiseen<br />

Beariin Sandy oli erittäin tyytyväinen<br />

kuusipyöräiseen Ergoonsa, jolla käsiteltiin<br />

erittäin suuria ja hankalia sitkankuusia<br />

Aviemoren lähellä. Hän on testannut kahdeksanpyöräistä<br />

Bearia myös pienemmällä<br />

nosturilla varustettuna, mutta on sitä mieltä,<br />

että se ei ollut koneeseen sopiva.<br />

Sandy aloitti metsätyöt vuonna 1986.<br />

Hän työskenteli vuosia hakkuumiehenä<br />

Timberjack-metsätraktorilla. Hän tutustui<br />

koneelliseen puunkorjuuseen ensimmäistä<br />

kertaa siirtyessään käyttämään Ösa-harvesteria.<br />

Nykyään ohjaamossa on hyvin erilaista<br />

kuin tuolloin.<br />

– Löytyy jopa paikka teen säilyttämiseen,<br />

hän kertoo selvästi tyytyväisenä.<br />

– Tämä on oikeastaan aika helppoa työtä,<br />

Sandy sanoo ympäristöään tutkiskellen,<br />

ennen kuin muistaa lisätä:<br />

– Jotkut osat tästä leimikosta ovat kyllä<br />

olleet melkoista painajaista.<br />

Jotkut pahimmista kohdista ovat vielä<br />

jäljellä, kuten muutamat erittäin hankalissa<br />

paikoissa olevat yksittäiset puut.<br />

– Hoidan ne saman tien. Miksiköhän<br />

he jättivät tämän, hän ihmettelee työskennellessään.<br />

– Tämä on tehokkain markkinoilla<br />

oleva pyöräharvesteri, Sandy lisää, ehkä<br />

omaan kysymykseensä vastaten.<br />

Nyt on kuitenkin aika palata kotiin. Oli<br />

perjantai-iltapäivä, ja vietettyään viikon<br />

spartalaisissa oloissa työmaan asuntovaunussa<br />

Sandylla on viikonlopuksi muita<br />

suunnitelmia. Ja samalla myös Bearilla on<br />

vuorossa pari vapaapäivää.<br />

26<br />

Ponsse News 2 • 2011 Ponsse News 2 • 2011 27

PONSSE Fox

Savotan sankarit<br />

Savotan sankarit<br />

30<br />

ASIANTUNTIJAA kuunnellen<br />

Ponssen asiakas Jonas Knutes on mukana Ponssen kehitystyössä<br />

Jonas Knutes ei kadu sitä, että valitsi Ponssen. Päinvastoin, nyt hän on itse mukana<br />

kehittämässä H5-harvesteripäätä uuteen PONSSE Foxiinsa.<br />

– Kun Ponssen suunnittelijat ovat käyneet täällä, olen saanut olla mukana<br />

suunnittelemassa harvesteripäätä juuri sellaiseksi kuin haluan. Kone on selvästi paras,<br />

jossa olen koskaan istunut, kertoo Knutes.<br />

Vuosien kokemus koneista<br />

Jonas Knutes aloitti työuransa neljätoistavuotiaana<br />

metsänistuttajana. Työt veivät<br />

Knutesin pian raivaus- ja hakkuutöiden<br />

pariin. Metsäkoneita hän on kuljettanut<br />

vuodesta 1985. Ensimmäiset koneensa<br />

hän osti vuonna 2004 perustaessaan yrityksensä.<br />

Tuolloin koneena oli muun muassa<br />

PONSSE Wisent. Vuonna 2007 yhtiö<br />

hankki PONSSE Beaver -harvesterin, joka<br />

saa nyt tehdä tilaa uudelle PONSSE Foxille.<br />

Jonas Knutes sekä Knutes Enterprenad<br />

AB:n kolme muuta työntekijää Envikenissä<br />

odottavat myös tilaamaansa PONSSE<br />

Buffaloa.<br />

– Mielestäni on järkevää, että koko ketju<br />

on samalta toimittajalta. Yhteisestä huoltopalvelusta<br />

on etua, ja myös monet varaosat<br />

ovat yhteisiä. Tunnen kuljettajien työympäristöt<br />

ja sen, kuinka kaikki toimii. Koneiden<br />

välillä vaihtaminen on paljon helpompaa.<br />

Siitä on selvästi hyötyä, kertoo Knutes.<br />

Kysymys juuri Ponssen valinnasta saa<br />

miehen mietteliääksi.<br />

– Tulen hyvin toimeen näiden koneiden<br />

kanssa. En tiedä. Vaikea sanoa miksi näin<br />

on, mutta minä vain tulen toimeen Ponssen<br />

kanssa.<br />

Mikä on mielestäsi PONSSE Foxissa<br />

parasta?<br />

–Yksinkertaisesti sanottuna se on luotettava<br />

kone. Peruskone. Kahdeksan pyörää<br />

lisää vakautta ja kulkukelpoisuutta<br />

– kone selviää hyvin sekä kivikkoisessa<br />

maastossa että huonosti kantavalla maalla.<br />

Se on tosiaan paras, jossa olen istunut.<br />

Ja minä olen istunut koneissa melkoisen<br />

osan elämästäni. Sitä on helppo ajaa.<br />

– C22-nosturi on erittäin hyvä – nosturiksi<br />

hyvin notkea ja helppokäyttöinen.<br />

Ajomukavuus on kaiken kaikkiaan erittäin<br />

hyvä. Ohjaamo on suuri, ja siinä on hyvät<br />

tilat kuljettajalle. Kun koneessa on istuttava<br />

pitkään, sitä haluaa pysyä virkeänä mahdollisimman<br />

kauan. Mielestäni Ponsse on<br />

onnistunut ohjaamon ja uuden nosturin<br />

suhteen.<br />

Knutesin mielestä Foxissa on sellaisia<br />

hyviä ominaisuuksia, joiden ansiosta kone<br />

taipuu hyvin harvennushakkuisiin.<br />

– Se näyttää aika isolta. Nykyisille 4–4,5<br />

metriä leveille pistoteille kolme metriä leveä<br />

kone mahtuu hyvin. Tässä on myös<br />

yhdentoista metrin nosturi. Tällä pärjää<br />

helposti 20 prosentin pistotiealalla. Yhdentoista<br />

metrin nosturilla yltää 22 metrin<br />

alueelle, joten tällä ei koskaan tarvitse<br />

ajaa itse metsikössä. Tällä yltää sinne minne<br />

pitääkin.<br />

Koneen hyvät ominaisuudet lisäävät<br />

sen tuottavuutta.<br />

– Vakaus, joustavuus ja harvesteripään<br />

nopeus – monet pikkuasiat vaikuttavat siihen,<br />

että tarvittava kuutiomäärä saadaan nopeasti.<br />

Keskeinen sana on joustavuus. Tämän<br />

koneen kohdalla on selvästi ajateltu jokaista<br />

pikkuasiaa. Kone on vakaa, nosturi on<br />

joustava ja harvesteripää katkaisee nopeasti.<br />

Sen avulla saadaan enemmän kuutioita.<br />

Koneiden kehitystyötä myös jatketaan.<br />

Uusi H5-harvesteripää on muokattu joukkokäsittelyyn<br />

sopivaksi.<br />

– Minulla on ensimmäinen H5-harvesteripää,<br />

jonka kehitystä jatkamme. Olen siihen<br />

erittäin tyytyväinen. Se on jo nyt todella<br />

hyvä, vaikka hiukan työtä on vielä jäljellä.<br />

Arvokasta yhteistyötä<br />

Kuinka kehitystyö sujuu Ponssen kanssa?<br />

– Pidämme yhteyttä ja heittelemme toisillemme<br />

ideoita. Viimeksi viime viikolla<br />

Suomesta käytiin täällä. Käytimme koko<br />

päivän paineiden säätöön ja asetusten tekoon.<br />

Nykyään joukkokäsittely toimii entistä<br />

paremmin.<br />

Mitä etuja näet näissä muutoksissa?<br />

– Ajotyylistä tulee rauhallisempi ja puita<br />

voi katkoa useampia ennen käsittelyä. Tästä<br />

on hyötyä muutenkin kuin vain harvesterille.<br />

Tavoitteena on saada puu kannosta<br />

pinoon mahdollisimman vähällä energialla<br />

ja työllä. Joukkokäsittelyllä saadaan korkeampia<br />

pinoja ja tarvitaan vähemmän työtä.<br />

Jos harvesterissa on joukkokäsittelytoiminto,<br />

nosturiajoa tarvitaan vähemmän ja puukuutiota<br />

kohti kuluu vähemmän dieseliä.<br />

Tämä näkyy joskus myös kirjanpidossa viimeisellä<br />

rivillä.<br />

Myyjän mietteitä lars dahlin<br />

Miltä tuntuu päästä osallistumaan tuotekehitykseen<br />

tällä tavalla?<br />

– Se on erittäin hienoa. Minulla on<br />

Ponssella yhteyshenkilö, jolle voin soittaa<br />

ja heittää ideoitani. Kyselen välillä, voisiko<br />

joku ajatukseni toimia. Toki minäkin voin<br />

olla väärässä, vaikkei uskoisi, Knutes naureskelee.<br />

– Joskus ideaani on jo kokeiltu, joskus<br />

yhteyshenkilöni sanoo: ”mielenkiintoista,<br />

kokeilemme tätä”. Sen jälkeen hän esittää<br />

idean Suomeen, ja myöhemmin saan Suomesta<br />

palautetta. Hemmetin hienoa, että<br />

asiat menevät eteenpäin ja siitä saa palautettakin.<br />

Tuntuu, että minua arvostetaan ja<br />

kuunnellaan. Se tuntuu hyvältä. Yritämme<br />

kuitenkin kaikki tehdä tuotteesta hyvän.<br />

Jos minä käytän tuotetta, minulla voi myös<br />

olla siitä jotain arvokasta sanottavaa.<br />

– Jos kysymykseen ei saa vastausta, ongelman<br />

voi korjata itse eikä jatkossa tarvitse<br />

kysellä. Nykyisessä järjestelyssä minä<br />

Ponsse AB:n myyjä Lars Dahlin on samaa<br />

mieltä Foxista kuin Jonas Knutes.<br />

– Tärkeimmät ominaisuudet, jotka minä<br />

yleensä esittelen, ovat vakaus, joustavuus,<br />

ulottuvuus ja joukkokäsittely.<br />

Knutes on erittäin tyytyväinen Foxin vakauteen,<br />

mitä mieltä olet siitä?<br />

– Koneessa on tavallista parempi vakaus<br />

ja kantavuus kahdeksan pyörän ansiosta,<br />

mikä on erittäin tärkeää esim. joukkokäsittelyä<br />

tehtäessä. Hankalina talvina,<br />

joita viime vuosina on ollut, koneeseen voi<br />

tarvittaessa asentaa telat kantavuutta tehostamaan.<br />

Monetkaan koneet eivät pysty<br />

nostamaan yhdentoista metrin päästä, koska<br />

kone ei pysy vakaana ja nosturi on liian<br />

heikko. PONSSE Foxin vakaus mahdollistaa<br />

pitkätkin nostot.<br />

Foxissa on myös uusi harvesteripää,<br />

PONSSE H5. Kerrotko meille siitä.<br />

– H5-harvesteripää on alusta asti suunniteltu<br />

joukkokäsittelyyn. Siinä on tukevampi<br />

runko, vahvemmat moottorit ja leveämmät<br />

pyörät. Pidemmillä terillä saadaan<br />

suurempi ympärysmitta, ja tartuntavarret<br />

pitävät puut nipussa.<br />

Knutes pitää konetta helppokäyttöisenä ja<br />

hän viihtyy siinä, mutta hänen on vaikea<br />

sanoa, miksi näin on. Minkä yksityiskohtien<br />

luulet tekevän PONSSE Foxista erityisen<br />

tuntuisen?<br />

– PONSSE Foxissa nosturi on lähempänä<br />

ohjaamoa, joten näkymä työalueelle on<br />

annan oman pienen apuni. Siitä on hyötyä<br />

sekä Ponssen suunnittelijoille että minulle.<br />

Silloin ollaan oikealla tiellä, kun voin<br />

sanoa ”haluan sen olevan näin”, ja minua<br />

kuunnellaan. Kun näitä töitä on tehnyt 26<br />

vuotta, tietää aika hyvin, mitä haluaa. Kokemusta<br />

on kertynyt älyttömän paljon. Voin<br />

sanoa, että kun pääsee mukaan suunnittelemaan<br />

harvesteripäästä sellaista kuin haluaa,<br />

se on todella kova juttu.<br />

Knutes on panostanut konehankintoihinsa<br />

paljon, ja hän luottaa tulevaisuuteen.<br />

– Kyllä, näen tulevaisuuden myönteisenä.<br />

Muutenhan en olisi ostanut kahta uutta<br />

konetta. Työskentelen päivittäin ja ajan<br />

vuoden ympäri, eikä silloin huvita istua<br />

missään romussa. Olen sitoutunut toimittamaan<br />

puuta, eikä silloin voi seistä metsässä<br />

kiristämässä muttereita. Varusteiden<br />

on oltava kunnossa ja huoltopalvelun on<br />

pelattava, jotta homma toimii.<br />

parempi. Nosturissa on kaksi kääntömoottoria<br />

kummallakin puolella. Se nopeuttaa<br />

nosturiajoa. Suuren ohjaamon ansiosta<br />

penkissä voi istua rennosti ja silti nähdä<br />

latvukset ilman, että on tarvetta kurotella<br />

tai katsella ylöspäin. Työalueen näkee kokonaan<br />

eri tavalla, jolloin konetta voi ajaa<br />

huomattavasti rennommin.<br />

Yrittäjille on tärkeää säästää dieseliä. Millä<br />

tavalla PONSSE Foxista on tehty energiatehokkaampi?<br />

– Monella eri tavalla, luonnollisesti.<br />

C22- ja C44-nosturien paralleelitoiminto<br />

hyödyntää puomin, harvesteripään ja puun<br />

potentiaali- eli asemaenergiaa. Toisin sanoen<br />

nosturin taiton paralleelitoiminnossa<br />

toinen sylinteri toimii pumppuna nostosylinterille.<br />

Tällöin hydraulipumpulta ei<br />

tarvitse ottaa öljyvirtausta nostosylinterille,<br />

joka yleensä toimii korkealla paineella.<br />

Tämän kuulee moottorin pienenä kuormituksena<br />

nosturia käytettäessä.<br />

– Ratkaisulla pienennetään polttoaineenkulutusta.<br />

Jos kulutus pienenee esimerkiksi<br />

2-3 litraa, se tekee päivässä 40<br />

litraa. Vuodessa se on monta euroa – parhaimmillaan<br />

jopa 15 000 euroa. Olemme<br />

optimoineet koneen kokonaan tietokoneohjelman<br />

päivitystä myöten. Uudella<br />

4.710-versiolla käynti ja polttoaineenkulutus<br />

on saatu optimoitua ja moottorin on<br />

tehoa nostettua. Nyt Foxin moottori tuottaa<br />

145 kilowattia, kun taas Beaverin moottori<br />

tuottaa 130 kilowattia.<br />

Ponsse News 2 • 2011 Ponsse News 2 • 2011 31

Savotan sankarit<br />

Savotan sankarit<br />

PONSSEN ARVOT<br />

Ponsselainen arvomaailma syntyi samalla hetkellä<br />

kun koneyrittäjä Einari Vidgrén perusti yhtiön tyhjästä<br />

vuonna 1970. Kun koneyrittäjä lähti tekemään itselleen ja<br />

toisille koneyrittäjille metsäkoneita tukenaan kourallinen<br />

luottomiehiään, metsäkoneen käyttöolosuhteet ja asiakkaan<br />

tarpeet olivat tarkkaan tiedossa.<br />

Perheyrityksen perinteikäs historia jatkuu<br />

nyt seuraavan sukupolven ohjauksessa Einarin<br />

viitoittaman arvomaailman mukaisesti.<br />

Yhtä kaikki yrityksen arvot eivät ole<br />

mitään ilman että koko henkilökunta tuntee<br />

ne omakseen. Yhteisiin onnistumisiin<br />

tarvitaan yhteiset tavoitteet.<br />

Erkki Tarvainen ja Jouko Kelppe ovat<br />

erottamaton osa yhtiön historiaa. Erkki<br />

Tarvainen aloitti Einarin työparina samoilla<br />

savotoilla jo vuonna 1961 ja hän oli Ponssen<br />

ensimmäinen työntekijä toimien alkuaikoina<br />

mm. huollossa ja protosuunnittelussa.<br />

Jouko Kelppe aloitti Ponssen ensimmäisenä<br />

suunnittelijana vuonna 1970. Molemmat<br />

jäivät Ponssen palveluksesta eläkkeelle<br />

pari vuotta sitten, mutta <strong>ponsse</strong>laisia<br />

miehet ovat edelleen – Ponsse-seniorit<br />

-toiminnan puuhamiehinä ja konsultointiapuna<br />

tarpeen mukaan. Omalta osaltaan<br />

molemmat ovat vaikuttaneet <strong>ponsse</strong>laisen<br />

toimintatavan ja arvomaailman syntymiseen.<br />

Tänä päivänä samoja arvoja pitää yllä,<br />

jokainen omalla panoksellaan, yli 900<br />

<strong>ponsse</strong>laista ja satoja jälleenmyyjien edustajia<br />

eri puolilla maailmaa.<br />

Jouko Kelppe ja Erkki Tarvainen pohtivat<br />

kuinka he <strong>ponsse</strong>laiset arvot näkevät.<br />

REHELLISYYS<br />

• Toiminnan eettisyys ja korkea moraali<br />

• Luotettavuus<br />

• Mitä luvataan se pidetään, ei anneta<br />

katteettomia lupauksia<br />

• Avoimuus<br />

– Asiakkaan edessä on Ponssella aina<br />

oltu rehellisiä. Epärehellisyyden tai katteettomien<br />

lupausten jälkeen toista kauppaa<br />

ei enää tarvitse tehdä. Kyllä koneissa on<br />

vuosien varrella vikojakin ollut ja virheitä<br />

on tehty. Mutta silloin kun ongelmia on,<br />

niin asiakasta ei jätetä yksin. Se on paljon<br />

luvattu. Kyllä se on vaatinut aikamoista venymistä<br />

<strong>ponsse</strong>laisiltakin.<br />

Rehellisyys pitää olla aitoa myös johdon<br />

ja työntekijöiden välillä. Toistemme työn<br />

ja panoksen arvostaminen sekä keskinäinen<br />

avoimuus näkyvät myös asiakkaiden<br />

suuntaan.<br />

Einari opetti kansakoulupohjalta loistavia<br />

esimiestaitoja ihan ilman konsultteja<br />

ja oli erinomainen ihmisten innostaja.<br />

Einarin oppien mukaisesti virheet pitää<br />

rehdisti selvittää ja ottaa niistä opiksi. Epäonnistumisiin<br />

ei kuitenkaan kannata jäädä<br />

rypemään vaan eteenpäin pitää mennä uudella<br />

innolla. Sitä kautta virheet on uskallettu<br />

tuoda esille eivätkä ongelmat pääse<br />

kasautumaan.<br />

INNOVATIIVISUUS<br />

• Tuotteiden, palveluiden ja prosessien<br />

jatkuva parantaminen<br />

• Aloitteellisuus ja avarakatseisuus<br />

• Muutoksen mahdollisuus<br />

– Kaupankäynnin periaatteena on talossa<br />

ollut myydä asiakkaalle oikeanlainen<br />

kone asiakkaan tarpeeseen. Ponsse perustettiin<br />

Einarin omiin konetarpeisiin ja Einarilla<br />

oli vielä kauan oma puunkorjuuyritys<br />

Ponssen rinnalla. Se asetti varmasti<br />

ne periaatteet, joiden mukaan ollaan aina<br />

oltu hyvin kiinni asiakkaiden arjessa. Tämän<br />

en soisi koskaan muuttuvan. Koneen<br />

suunnittelijoiden pitää tuntea yrittäjän toimintaympäristö.<br />

Käytännönläheisyydellä<br />

olemme erottuneet kilpailijoista. Koneen<br />

pitää olla tuottava, mutta samalla turvallinen,<br />

mukava ja helppo käyttää. Oma koeajo<br />

oikealla savotalla on kullanarvoinen.<br />

Koekuljettajilta saadaan asiakaspalautteen<br />

lisäksi päivittäin raportit koneiden toimivuudesta.<br />

Firman alkutaipaleella pienen organisaation<br />

oli pakko olla rohkea ja ennakkoluuloton.<br />

Rohkeutta etsiä jatkuvasti entistä<br />

parempia ratkaisuja tarvitaan edelleen.<br />

Esim. tietotekniikan puolella ollaan jo kauan<br />

oltu edelläkävijöitä. Siinä on varmasti<br />

auttanut se, että tieto ja osaaminen on pidetty<br />

itsellä, talon sisällä.<br />

PONSSE-HENKI<br />

• Nöyryys ja sisukkuus työn edessä<br />

• Menestymisenhalu ja yrittäjyys<br />

• Päätöksentekokyky<br />

• Periksiantamattomuus tavoitteiden<br />

saavuttamisessa<br />

• Vastuunotto<br />

• Lupsakkuus ja reilu meininki<br />

• Henkilöstön huomioiminen ja hyvä<br />

kommunikaatio<br />

• Työkaverin auttaminen ja muiden<br />

huomioiminen<br />

– Ponsse-henki on syntynyt ns. itsestään<br />

talon toimintatavoista. Porukkaan<br />

mahtuu monenlaista ihmistä, mutta on<br />

selvä, että yhteinen menestys vaatii yhteisiä<br />

tavoitteita. Sooloilulla ei kukaan pidemmän<br />

päälle tällä alalla menesty. Jokaisen pitää<br />

hoitaa oma työnsä, se on selvää, mutta<br />

samalla pitää kantaa vastuuta myös yhteisistä<br />

töistä. Jokainen meistä on <strong>ponsse</strong>laisena<br />

rakentamassa paitsi yrityksen myös<br />

omaa tulevaisuuttaan.<br />

Henkilöstön johtamisen tärkeimpiä<br />

tehtäviä on työntekijöiden yhteisöllisyyden<br />

vahvistaminen ja positiivisen hengen luominen.<br />

Työntekijöiden tasapuolinen ja kannustava<br />

kohtelu ja jokaisen ymmärrys siitä,<br />

että kaikkien panosta tarvitaan, saa hommat<br />

rullaamaan. Yhteistä halua menestyä<br />

on ylläpidettävä. Motivoitunut henkilöstö<br />

on tae menestykselle. Kai <strong>ponsse</strong>laisuus on<br />

vähän kuin elämäntapa – tai ainakin se on<br />

monelle enemmän kuin pelkkä työpaikka.<br />

Erkki Tarvainen (vas) ja Jouko Kelppe ovat omalta<br />

osaltaan vahvasti vaikuttaneet <strong>ponsse</strong>laisen<br />

arvomaailman syntymiseen.<br />

Huonoja aikoja tulee yrityksen toiminnassa<br />

vastaan aina aika ajoin, ja vasta silloin<br />

punnitaan niin johdon kuin työntekijöidenkin<br />

henki ja sitoutuminen. Lannistua<br />

ei saa missään tilanteessa. Tämä on<br />

pitkä linjan hommaa, jossa jokaisen on<br />

nähtävä vaivaa keskinäisen luottamuksen<br />

ja yhteishengen rakentamisessa. Vidgrénien<br />

perheen sitoutuminen yhtiön kehittämiseen,<br />

paikkakuntaan ja työntekijöihin<br />

on tuonut monelle myös turvaa oman elämän<br />

rakentamiselle tehtaan läheisyyteen.<br />

Määräysvallan on hyvä olla yksissä käsissä<br />

- yhtiön toiminta pysyy joustavana ja päämäärät<br />

ovat selkeitä.<br />

ASIAKASLÄHEISYYS<br />

• Aito kiinnostus asiakasta kohtaan<br />

• Asiakkaan liiketoiminnan tunteminen<br />

• Tavoitettavuus ja nopea reagointi<br />

• Palveluhalu ja asiakkaan hyvä tuki<br />

• Matala organisaatio<br />

- Tuotekehitystä on Ponssella vahvasti<br />

ohjannut asiakaslähtöisyys. Asiakaslähtöiset<br />

ja rehdit toimintatavat ovat kantaneet<br />

pitkälle. Ponsselainen lupsakka tekemisen<br />

meininki, sitoutuminen ja asiakaslähtöisyys<br />

ovat vahvuuksia, jotka erottavat Ponssen<br />

kilpailijoistaan tänäkin päivänä. Mitä<br />

luvataan, se pidetään.<br />

Hyvin tehdyn työn ja asiakkailta saadun<br />

positiivisen palautteen jälkeen saa tuntea<br />

työstään ylpeyttä. Tämä homma on tehty<br />

yhdessä ja meidän tuotteemme avulla asiakas<br />

pärjää! Asiakaslähtöisyyttä kaikessa toiminnassa<br />

ei koskaan korosteta liikaa. Einari<br />

juurrutti taloon sanonnan, jonka kaikki<br />

<strong>ponsse</strong>laiset varmasti tuntevat ”Asiakas on<br />

meidän jokaisen palkanmaksaja”. Tottahan<br />

se on – ei näitä koneita tehdä itselle tai insinööreille.<br />

32<br />

Ponsse News 2 • 2011 Ponsse News 2 • 2011 33

Metsämaailma<br />

Metsämaailma<br />

Menestystarinan takana vahvat juuret<br />

Ponsse on<br />

Vieremällä<br />

kotonaan<br />

Pieni yläsavolainen kunta, Oulun ja Kuopion puolivälissä.<br />

Kylänraitilla arkiaamuina kolme eläkeläistä ja pystykorva,<br />

muutama juniori koulutiellään. Komeaa viljelysmaisemaa<br />

järvien kannaksilla, ja sitten – metsää. Tyypillinen<br />

verkkainen pikkukunta, tämä Vieremä. Paitsi että on Ponsse.<br />

Vieremän kylänraittia<br />

–Tuskin Vieremää olisi ilman Ponssea. Ei<br />

ainakaan nykyisenlaisena elävänä ja vetovoimaisena<br />

kuntana, myöntää kunnanjohtaja<br />

Ari Hukkanen.<br />

–Ponssen vaikutus tuntuu suoraan ja<br />

välillisesti likimain kaikkeen, mitä kunnassa<br />

ja alueella tapahtuu.<br />

Ohikulkijanakaan ei Ponssen vaikutusta<br />

voi olla huomaamatta. Ponssen keltamusta<br />

logo tulee vastaan joka käänteessä, eikä<br />

Ponssen tehdasta Vieremän kylän keskustan<br />

tuntumassa voi huomaamatta ohittaa.<br />

–Kunnan kanssa yhteistyö on aina ollut<br />

vaivatonta. Olipa kyse sitten tuotantotilojen<br />

laajentamisesta tai muista yhteistyötarpeista,<br />

kunta on aina tullut hienosti<br />

vastaan, kiittelee Ponsse Oyj:n hallituksen<br />

puheenjohtaja Juha Vidgrén.<br />

Ponssen kylkeen on kasvanut myös Vieremän<br />

kumppanuusyrityskylä, jossa valtaosin<br />

Ponsselle alihankintaa tekevät yritykset<br />

toimivat ja työllistävät yhteensä noin<br />

200 henkilöä. Kunnan nopea reagointi<br />

Ponssen alihankintaverkoston kehittämistarpeisiin<br />

käynnisti Kumppanuuskylähankkeen<br />

vuonna 2005. Yritysten toiminta<br />

on lähtenyt kehittymään vahvasti.<br />

Koko kylän Ponsse<br />

4000 asukkaan Vieremälle virtaa päivittäin<br />

työntekijöitä myös lähikunnista.<br />

Ponsse työllistää Ylä-Savon alueella suoraan<br />

noin 500 henkeä. Ja kun sidosryhmät<br />

ja alihankkijat lasketaan, nousee työllistävyysvaikutus<br />

koskemaan lähes tuhatta<br />

henkeä.<br />

–Vieremällä ”kaikki” ovat Ponssella<br />

töissä. Varmasti joka taloudessa on Ponsseen<br />

joku kytkös, kertoo Tarja Säisä, jonka<br />

perheen omistama metsäkonealan yritys,<br />

Kuljetusliike Eero Säisä Oy, toimii tiiviissä<br />

yhteistyössä Ponssen kanssa.<br />

–Ponsse vaikuttaa niin monella tavalla<br />

kylän ja kunnan elämään, että on vaikea<br />

kuvitella toista ilman toista.<br />

Säisä kiittää lämpimästi Vidgrénin<br />

perhettä, joille oman kylän ja kunnan sekä<br />

oman väen asiat ovat aina olleet vilpittömästi<br />

tärkeitä.<br />

–Uskon, että jokainen vieremäläinen<br />

tunnustaa ja ymmärtää arvon, mikä Ponssella<br />

meille kaikille on.<br />

Elävä kunta on myös aktiivinen kunta<br />

– niin Vieremäkin. Vieremän Kylänraitti<br />

ry on yhdistys, jonka tavoitteina ovat yhteisöllisyyden<br />

lisääminen, välittämisen ilmapiiri<br />

sekä turvallisen kylätaajaman kehittäminen.<br />

Puheenjohtajana häärii tuttu mies<br />

– Juha Vidgrén.<br />

–Meille on iso asia, että omistajat ja johtajat<br />

ovat osa yhteisöä ja porukkaa. Mukana<br />

tekemässä arkisia asioita yhdessä muiden<br />

kanssa, Tarja Säisä kiittää.<br />

–Vahvana tiimipelaajana Juha on kiteyttänyt<br />

yhdistyksemme tunnuslauseeksi<br />

’Yhdessä hyvä tulloo, porukalla vieläkin<br />

paremmas!’(Entäs Ponssen naisenergia?<br />

Lue lisää sivulta 37.)<br />

Vastavirtaan lohen suku<br />

Kun yhdessä tehdään ja mennään, koskevat<br />

huonot ajat yrittäjän lisäksi myös yhteisöä.<br />

Se nähtiin viimeksi kun talous notkahti<br />

vuonna 2009.<br />

–Tuon kesän aikana ei myyty ainoatakaan<br />

konetta. Se oli kova paikka kaikille.<br />

Mutta se opetti myös epävarmuuden sietämistä,<br />

ja vahvisti uskoa omalla tavalla tekemiseen,<br />

myöntää Juha Vidgrén.<br />

Ponsse on aina ollut toisin tekijä ja vastavirtaan<br />

kulkija – niin edelleenkin. Kun<br />

muut ulkoistavat, Ponsse ottaa toimintoja<br />

pikemminkin takaisinpäin omiin hoteisiin.<br />

Teollisuusneuvos Einari Vidgrénin perintö<br />

elää yrityksessä vahvana. Yrityksellä<br />

on edelleen kasvot, ja sen johto osa yhteisöä<br />

niin kylällä kulkiessaan kuin kansainvälisillä<br />

markkinoilla. Vaikka hyvänä päivänä<br />

on mukavaa olla kaikkien tuttu, Juha<br />

Vidgrén painottaa, että sitoutuminen ja läsnäolo<br />

punnitaan vasta siinä vaiheessa, kun<br />

kaikki ei mene aivan parhaiten.<br />

–Asioista niiden oikeilla nimillä puhuminen,<br />

avoin viestintä ja rehellisyys ovat<br />

taannet sen, että ihmiset on voinut kohdata<br />

pystypäin aina, niin huonoina kun hyvinä<br />

aikoina.<br />

Vahvat juuret kasvattavat hyvää<br />

puuta<br />

Sitoutuminen puolin ja toisin, pitkät työsuhteet<br />

ja työntekijöidenkin yrittäjähenkinen<br />

suhtautuminen työhön ovat perinteisesti<br />

olleet Ponsselle suuri voimavara.<br />

–Aikoinaan kun Einari firmaa aloitteli,<br />

niin ammattimiehet saattoivat päivän<br />

tehdä uutta konetta, ja iltasella toisen työpäivän<br />

asiakkaiden koneita korjaten. Tiedettiin,<br />

että työkalujen pitää pelata, kun<br />

niistä oli ihmisten leipä ja toimeentulo<br />

kiinni. Samaa sitoutuneisuutta ja työtapaa<br />

<strong>ponsse</strong>laiset pitävät yllä edelleenkin. Asiakkaalle<br />

tarpeiden mukaan ja yksilöllisesti<br />

valmistetut koneet sekä sitoutuminen<br />

tuotetukeen ja huoltoon kuuluvat edelleen<br />

kaikkien toimenkuvaan. Ammattimiehet<br />

ja -naiset ovat nykyisinkin Ponssen tärkein<br />

pääoma, kertoo Vidgrén.<br />

Tulevaisuuden ammattilaiset istuvat<br />

tällä hetkellä vielä koulujen penkeillä. Nuorisossa<br />

nähdään niin Ponssen kuin Vieremänkin<br />

tulevaisuus.<br />

–Oma lukio on meille tärkeä asia. Ja<br />

yhteistyötä teemme aktiivisesti myös ammattiopistojen<br />

suuntaan. Työelämäyhteydet<br />

esimerkiksi työssäoppimis- tai tet-<br />

34<br />

Ponsse News 2 • 2011 Ponsse News 2 • 2011 35

Metsämaailma<br />

Metsämaailma<br />

jaksojen kautta tuovat Ponssea tutuksi jo<br />

ammatinvalintansa suunnitteluvaiheessa<br />

oleville nuorille, Vidgrén kertoo.<br />

Yhteistyö niin ammatti- kuin korkeakoulujenkin<br />

kanssa on kantanut hedelmää,<br />

ja esimerkiksi Pohjois-Karjalan Ammattiopistossa<br />

Valtimolla voi opiskella suoraan<br />

PONSSE metsäkoneasentajaksi.<br />

–Opiskelijalle paras motivaattori on, että<br />

töitä on tiedossa. Meidän työvoimatarpeemme<br />

tulee tulevaisuudessa kasvamaan<br />

– vaikka meillä keski-ikä onkin tällä hetkellä<br />

muuta metallialaa kymmenisen vuotta<br />

alempi, noin 38 vuotta, Vidgrén vinkkaa.<br />

Uudet työntekijät, tai vaikkapa diplomitöitään<br />

Ponsselle tekevät tai vierailevat<br />

asiantuntijat ovat sitä kohderyhmää, joiden<br />

sitouttamiseen Ponssella ja Vieremän kunnalla<br />

on yhteiset intressit.<br />

–Meillä on pienenä kuntana mahdollisuus<br />

hyvin ketterästi räätälöidä palveluita<br />

tarpeiden mukaan. Hyvänä esimerkkinä<br />

laadukas päivähoito, jonka järjestelyissä<br />

on otettu huomioon vuorotyöläiset. Terveydenhoitopalveluiden<br />

taso on kunnan<br />

kokoon nähden erinomainen ja rakentajille<br />

mieluisia tontteja löytyy varmasti, toteaa<br />

kunnanjohtaja Ari Hukkanen.<br />

Jokaista tulijaa ei Ponssekaan työllistä,<br />

mutta jo varttitunnin ajomatkan päässä sijaitseva<br />

Iisalmen kaupunki tarjoaa niin työpaikkoja<br />

kuin palveluitakin, joita ei kuntakeskuksesta<br />

löydy. Työmatkaliikenne pendelöi<br />

sujuvasti molempiin suuntiin Iisalmi<br />

- Vieremä -väliä. Iisalmesta löytyy myös 100<br />

<strong>ponsse</strong>laista työllistävä Ponssen huoltopalvelukeskus,<br />

jonka kautta palvellaan huolto-<br />

Juha Vidgrén<br />

ja varaosa-asioissa koko Ponsse-yhteisöä<br />

kautta maailman.<br />

–Pienenä maaseutukuntana Vieremä<br />

on turvallinen paikka asua ja elää – ja toteuttaa<br />

vaikka harrastuksiin liittyviä haaveita,<br />

vinkkaa hevospitäjänäkin tunnetun<br />

Vieremän kunnanjohtaja.<br />

Kotonaan Ylä-Savon sydänmailla<br />

–Kenties Ponssen alku olisi voinut olla sujuvampi<br />

vaikkapa Pohjanmaalla, jossa yrittäjähenkisyys<br />

on perinteisesti vahvaa, Juha<br />

Vidgrén puntaroi.<br />

–Ylä-Savossa oli kuitenkin tiettyjä voimavaroja<br />

ja edellytyksiä, jotka muovasivat<br />

Ponssen toimintatapoja alusta pitäen.<br />

Maaseudun käsillä tekemisen perinne,<br />

kotitarpeista syntynyt metalli- ja konealan<br />

osaaminen ja saatavilla oleva työvoima siivittivät<br />

Einari Vidgrénin visioita eteenpäin.<br />

Sydänmaiden suuret savotat, vielä 70-luvun<br />

alussa sangen alkeellisine työvälineineen,<br />

olivat vetävä markkina.<br />

Maaseudulla Ponsse on edelleen kotonaan.<br />

Ympäristö on lisäarvo myös kansainvälisiä<br />

asiakkaita ajatellen. Paitsi omien<br />

koneiden toimintaa oikeilla työmailla,<br />

on vieraille ilo esitellä toimintaympäristöä<br />

laajemminkin - ihan kävelymatkan päässä<br />

tehtaalta.<br />

–Ei Ponssen merkitystä vähätellä tarvitse,<br />

mutta emme suinkaan ole alueen ainoa<br />

työllistäjä tai vaurauden tae. Vieremä<br />

on malliesimerkki elävästä maaseudusta,<br />

4000 lehmän pitäjässä on pitkät perinteet<br />

ja erittäin moderni ote esimerkiksi tämän<br />

päivän karjatalouteen. Hyvinvoivaa maaseutumaisemaa<br />

on mieluista esitellä, Vidgrén<br />

iloitsee.<br />

Muistaa täytyy, että pelkästä kotiseuturakkaudesta<br />

tai perinteiden velvoittamana<br />

Ponsse ei Ylä-Savossa kuitenkaan viihdy.<br />

–Yrityksen tarkoitus on tehdä voittoa,<br />

jotta toimintaa pystytään kehittämään. Investoinneilla<br />

luodaan kilpailukykyä ja pidetään<br />

markkinaosuudet tiukkenevassa<br />

kilpailussa. Se, miksi Ponsse toimii ja pysyy<br />

jatkossakin Vieremällä, perustuu toiminnallisiin<br />

ja taloudellisiin tosiasioihin.<br />

Tällaista korkean teknologian ja osaamisen<br />

yritystä kaikkine sidostekijöineen ei noin<br />

vain siirretä mihinkään. Ja kun on tarkoitus<br />

tehdä parasta mahdollista, tuloksen voi<br />

käytännössä taata vain mualiman pohjoisimmassa<br />

savolaiskylässä.<br />

Ponssen tehdas<br />

Ponsse Ladyt – toiminnassa mukana jo vuodesta 2004<br />

Naisenergiaa Ponssen tapaan<br />

Kaiken takana on nainen – tämä tiedetään myös Ponssella.<br />

Vuodesta 2004 lähtien on metsäkoneyrittäjien paremmille<br />

puoliskoille tarjottu omaa klubitoimintaa. Ponsse Ladyt<br />

kokoontuvat pari kertaa vuodessa, yhteisten tapaamisten ja<br />

reissujen merkeissä viettämään laatuaikaa naisporukalla.<br />

Ponsse Ladyt -toiminta käynnistettiin Finn-<br />

METKO-messuilla 2004. Klubin toimintaajatuksena<br />

on alusta asti ollut huomioida<br />

Ponsse-koneilla urakoivien yrittäjien puolisot<br />

tarjoamalla heille yhteistä toimintaa ja<br />

yhteydenpitomahdollisuuksia. Vuotuiseen<br />

Ladyt-kalenteriin kuuluu yhteinen ulkomaanmatka<br />

sekä tapaamispäiviä Ponssen<br />

tehtaalla Vieremällä. Mukana on 250<br />

naista, joista viitisenkymmentä aktiivisesti<br />

toiminnassa mukana. Saksassa Ponssen<br />

jälleenmyyjän Wahlers Forsttechnikin asiakkaiden<br />

puolisoilla toimii vastaava Ladytklubi,<br />

joka vierailee vuosittain Vieremällä.<br />

Myös yhteisiä tapaamisia kotimaan ja Saksan<br />

Ladyjen välillä on järjestetty.<br />

–Moni puoliso tekee huomattavan suuren<br />

työn yrityksen taustalla hoitamalla kodin<br />

lisäksi yrityksen asioita. Koimme että<br />

tälle tärkeälle joukolle olisi mielekästä järjestää<br />

jotain erityistä omaa. Ja kyllä toiminta<br />

on ollut mukavaa vaihtelua omaankin<br />

päivittäiseen työhön, kertoo Ponsse Ladyt<br />

-toiminnan pääemäntänä häärivä Ponssen<br />

asiakaskasrahoitusvastaava Tiina Nissinen.<br />

–Taidamme olla ihan oma rotumme,<br />

me Ponsse Ladyt! Parasta toiminnassa on<br />

tutustua ihaniin uusiin ihmisiin ja viettää<br />

rentouttavaa, irti arjesta -aikaa yhdessä mukavien<br />

ihmisten kanssa, kertoo alusta asti<br />

toiminnassa mukana ollut, omien sanojensa<br />

mukaan jo ”kantakirjalady” Tarja Säisä.<br />

–Metsäkoneyrittäjän puolison työ perheyrityksessä<br />

on usein aika itsenäistä ja<br />

yksinäistäkin puuhaa. On mahtavaa tavata<br />

kollegoita ja samassa elämäntilanteessa<br />

olevia naisia vapaa-ajanvieton merkeissä.<br />

Tarja Säisä kiittelee myös Ladyt-toiminnan<br />

järjestelyjä - sillä kun reissuun tai tapaamisiin<br />

lähdetään, Ladyt saavat rentoutua<br />

ja emännät huolehtivat järjestelyjen<br />

sujuvuudesta.<br />

–Toiminta ei rasita eikä velvoita meitä<br />

jäseniä ollenkaan, vaan saamme kyllä täyden<br />

palvelun. Reissuun ja tapaamisiin on<br />

aina mukava lähteä samanhenkisessä porukassa.<br />

Puhetta ja naurua niillä reissuilla<br />

riittää.<br />

Ponsse Ladyt -toiminnan mahdollistaa<br />

kolmen Ladyt-emännän tehotiimi. Tiina<br />

Nissinen, Piia Vidgrén ja Pia Kainulainen<br />

tekevät pitkin vuotta töitä ideoiden, suunnitellen<br />

ja toteuttaen toimintaa.<br />

–Teemme valmiiksi aika yksityiskohtaiset<br />

aikataulut ohjelmineen ja menuineen,<br />

jotta homma toimisi isommankin porukan<br />

kanssa. Aina on tarkoitus kehittää myös jotain<br />

uutta, kertoo Piia Vidgrén.<br />

Myös itse Ladyt ovat aktiivisia: esimerkiksi<br />

matkakohteista tulee ehdotuksia<br />

heiltä itseltään, samoin<br />

Ladyt-päivien ohjelmaehdotuksia<br />

kuunnellaan herkällä korvalla ja<br />

toteutetaan mahdollisuuksien<br />

mukaan. Kun tavataan<br />

Vieremällä, Ponssen<br />

toimintaan ja tiloihin<br />

tutustumisen<br />

lisäksi ohjelmassa<br />

on aina myös<br />

jotain uutta mielenkiintoista.<br />

–Meillä on ollut<br />

esimerkiksi viininmaistelua,<br />

lännentanssia, meikkausopetusta,<br />

värianalyysia, sauvakävelyä, yritysvierailua<br />

ja shoppailua. Tehdaskierrosta<br />

ja savotalla käyntiä unohtamatta, Vidgrén<br />

kertoo.<br />

Ulkomaanmatkoja Ladyt ovat tehneet<br />

pääasiassa kohteisiin, joissa on Ponssen<br />

tytäryhtiö tai jälleenmyyjä ja reissuohjelmaan<br />

on kuulunut myös paikalliseen<br />

Ponsse-toimintaan tutustuminen. Syyskuussa<br />

22 Ponsse Ladya vietti pidennetyn<br />

viikonlopun Pietarissa.<br />

Ponssen Ladyt-emännät toivottavat<br />

lämpimästi tervetulleiksi mukaan toimintaan<br />

kaikki kiinnostuneet: ”Ladyt-toiminta<br />

sopii ihan jokaiselle metsäkoneyrittäjän<br />

puolisolle ikään tai perhetilanteeseen katsomatta.<br />

Jäsenyys ei velvoita mihinkään,<br />

tapaamisille ja reissuille osallistuminen<br />

on täysin vapaaehtoista. Tervetuloa tutustumaan<br />

toimintaan!”<br />

www.<strong>ponsse</strong>.com/suomi/ladyt<br />

Facebook-ryhmään voivat liittyä vain<br />

Ladyt-klubin jäsenet. Ladyt-klubista voit<br />

kysyä: tiina.nissinen@<strong>ponsse</strong>.com,<br />

puh. 040 354 9124<br />

Ponsse Ladyt -klubin emännät:<br />

Pia Kainulainen, Piia Vidgrén ja Tiina Nissinen<br />

36<br />

Ponsse News 2 • 2011 Ponsse News 2 • 2011 37

Metsämaailma<br />

Metsämaailma<br />

Tore Högnäs, Metsähallitus, kehittämistoiminto<br />

TURVEMAIDEN PUUNKORJUU<br />

ON UUSVANHA KEHITTÄMISAIHE<br />

Viime vuosina on paljon puhuttu turvemaista ja niiden korjuuongelmista. Asia ei kuitenkaan<br />

ole mitenkään uusi. Jo 1980 -luvun alussa oltiin huolestuneita laajojen ojitusalueiden<br />

puusadon talteenotosta, jonka seurauksena Metsähallituksen kehittämisjaostossa<br />

tehtiin aiheeseen liittyen runsaasti kehittämistyötä. Keskeisenä ongelmana oli tietysti<br />

maastokuljetus sulan maan aikana. Kokeiltavana oli tavallisia pyöräkoneita, telamaastureita<br />

ja suotelatraktoreita. Erilaisia teloja ja muita varusteita testattiin ahkerasti.<br />

Testaamalla eteenpäin<br />

Mainetta ovat saaneet erityisesti metsätraktoreiden<br />

ns. suokokeet. Niissä koneita verrattiin<br />

pehmeällä samoissa olosuhteissa.<br />

Ensimmäinen koe järjestettiin syksyllä<br />

1983. Kokeen tausta oli mielenkiintoinen.<br />

Ponsse Oy oli kehitellyt uuden kevyen<br />

alumiinikeulaisen metsätraktorin ja lokakuussa<br />

2010 keskuudestamme poistunut<br />

Einari Vidgren oli kertonut asiasta ylijohtaja<br />

Jaakko Piiroselle. Piironen innostui ja<br />

soitti yhtenä iltana nuorelle kehittämismetsänhoitajalle<br />

Tore Högnäsille. Järjestähän<br />

koe, jotta nähdään pitävätkö Einarin puheet<br />

paikkansa.<br />

Tehtiin työtä käskettyä. Teuvo Kumpareen<br />

kanssa laadittiin piirustukset kokeelle.<br />

Pyhännältä löydettiin sopiva kohde. Suunniteltiin<br />

ajoradat sekä harvennusmetsään että<br />

suolla sijaitsevalle peltoheitolle. Ponssen S15<br />

tyyppinimeä kantavan testikoneen vertailukoneiksi<br />

otettiin kehittämisjaoston oma Valmet<br />

862 etuteloilla ja jälleenmyyjän kautta<br />

saatu Lokomo 919T. Tiivistunnelmaiset kokeet<br />

alkoivat. Einarikin oli selvästi hermostunut:<br />

peltoajojen lähtöviivalla hän rankkasateessa<br />

pikkukenkäsillään pyyhki Ponssen<br />

eturenkaat rätillä mudasta puhtaiksi.<br />

<strong>ponsse</strong> kehityksen keulilla<br />

Ponsse S15 oli kokeessa selvästi paras.<br />

Ponssessa oli pienimmät raiteet ja sillä hinattiin<br />

ylös uponneet vertailukoneet. Tulokset<br />

laskettiin ja koeselostus kirjoitettiin<br />

saman tien. Tulokset saatiin vielä suoraan<br />

Koneurakoitsija -lehteen. Vasta ilmestynyt<br />

lehti oli Koneurakoitsijain liiton seminaarissa<br />

Aulangossa jaossa ja tulokset herättivät<br />

tilaisuudessa laajaa huomiota. Seurasi<br />

melkoinen ryöpytys kilpailijoiden taholta ja<br />

kokeen tulokset kyseenalaistettiin.<br />

Syntyneen keskustelun rauhoittamiseksi<br />

päätettiin järjestää uudet kokeet.<br />

Tällä kertaa yhdessä Metlan ja Veitsiluoto<br />

Oy:n kanssa. Koneita saatiin mukaan viisitoista.<br />

Puheet, että suolla pärjäävä kone<br />

ei kulje lumessa haluttiin testata lumikokeella.<br />

Legendaarisiksi muodostuneet kokeet<br />

järjestettiin vuonna 1984, lumikokeet<br />

helmikuussa Rovajärvellä ja suokokeet<br />

elo- syyskuussa Iissä. Uusintakokeet eivät<br />

muuttaneet päätelmiä Ponsse S15 -koneen<br />

suokelpoisuudesta. Lisäksi se kulki erittäin<br />

hyvin lumessa.<br />

Kokeiden seurauksena muut valmistajat<br />

kehittelivät omat keventyneet mallinsa.<br />

Näillä he vielä halusivat haastaa Ponsse<br />

S15:n. Sen vuoksi järjestettiin koe kesäkuussa<br />

1985 Parkanossa. Kokeessa olivat<br />

mukana upouudet Valmet 832 ja Lokomo<br />

909 Turbo sekä altavastaajana Ponsse S15.<br />

Tulokset olivat nyt tasaisempia, mutta eivät<br />

muuttaneet käsitystä Ponssen paremmuudesta.<br />

Nämäkin kokeet olivat tiivistunnelmalliset:<br />

eräs valmistaja kävi yöllä salaa pudottamassa<br />

koneensa ohjearvoihin säädettyjä<br />

eturenkaiden ilmanpaineita.<br />

Ponsse S15 -metsätraktorista tuli menestystuote,<br />

joka valmistettiin vuoteen 1988 asti.<br />

1980–luvun turvemaiden puunkorjuun<br />

tutkimus- ja koetoiminta vaikutti merkittävällä<br />

tavalla markkinoilla olevan metsäkonekaluston<br />

painoon ja siihen miten yleisesti<br />

suhtauduttiin maasto-vaurioihin.<br />

Ammattimaisten puunkorjuuyhtiöiden<br />

myötä venäläisen puunkorjuun tuottavuus<br />

ja tehokkuus on noussut viimevuosina<br />

uudelle tasolle. Paikalliset puunkorjuuyritykset<br />

voivat nykyisin myös ulkoistaa<br />

huolto- ja varaosapalvelut täysimittaisilla<br />

huoltosopimuksilla mikä ennen ei ole ollut<br />

mahdollista. Venäläisten asiakkaiden<br />

kanssa sovitaan tapauskohtaisesti toimintamallista,<br />

joka parhaiten soveltuu vallitsevaan<br />

tilanteeseen ja olosuhteisiin eri puolilla<br />

maata.<br />

Pula metsureista ja muista metsäalan<br />

ammattilaisista on osasyynä koneellisen<br />

Takaisin turvetesteihin<br />

Turvemaiden puunkorjuun kehittäminen<br />

jäi pariksi vuosikymmeneksi lähes unholaan.<br />

Venäjän puun saannin vaikeutuessa<br />

muutama vuosi sitten turvemaiden puuvarat<br />

alkoivat kovasti kiinnostaa. Kuinka ollakaan<br />

Ponssen Hannu Airavaaralta tuli esitys,<br />

että Metsähallitus ja Metla järjestäisivät<br />

perinteiset suokokeet. Tavoitteena oli selvittää<br />

miten konekaluston ominaisuuksia<br />

voidaan erilaisella telavarustuksella parantaa.<br />

Kokeet järjestettiin syksyllä 2007 Pudasjärven<br />

Asmuntissa. Tulokset eivät olleet<br />

hassumpia. Leveillä teloilla ja kokeessa kehitetyllä<br />

apupyörästöllä pystyttiin ratkaisevasti<br />

parantamaan tavallisen metsätraktorin<br />

pehmeän maan ominaisuuksia. Ponsse<br />

markkinakatsaus<br />

Kasvua Venäjän metsäkonemarkkinoilla<br />

Venäjän metsissä painaa pitkää päivää suuri määrä metsäkoneenkuljettajia.<br />

Viimeisen viiden vuoden aikana Venäjä<br />

on kasvanut yhdeksi suurimmista puutavaralajimenetelmän<br />

metsäkoneita käyttävistä markkinoista. Nykyaikaisten metsäkoneiden<br />

kysyntää vauhdittaa erityisesti niiden parempi<br />

tuottavuus, laatu ja taloudellisuus verrattuna vanhentuneeseen<br />

paikalliseen kalustoon. Venäjän markkinoiden tärkeyden ja<br />

sinne tehtyjen satsausten ansiosta saavat Ponssen asiakkaat<br />

nauttia ammattitaitoisesta palvelusta kaikilla tärkeillä<br />

metsätalousalueilla Venäjällä.<br />

puunkorjuun osuuden kasvuun Venäjällä.<br />

Koulutettujen kuljettajien ja muiden asiantuntijoiden<br />

puute kuitenkin myös jarruttaa<br />

uusien metsäkoneiden markkinointia.<br />

Ponsse tekee Venäjällä pitkäjänteistä kehitystyötä<br />

myös metsäalan ammattilaisten<br />

kouluttamiseksi.<br />

Koulutusta maan joka kolkassa<br />

Ponsse on pikkuhiljaa luonut koko Venäjän<br />

kattavan koulutusjärjestelmän auttaakseen<br />

metsäkoneyrityksiä kouluttamaan<br />

osaajia alalle. Tällä hetkellä kaikkiaan<br />

14 Ponssen koulutuspistettä, Venäjän<br />

on tuotteistanut apupyörästön, ja sillä varustetut<br />

koneet myydään 10 w:nä.<br />

Asmuntin kokeiden tuloksena syntyi<br />

myös luokituskaava, jossa suon ja kaluston<br />

ominaisuudet kytketään yhteen ja luokitellaan.<br />

Saadaan vastaus siihen, missä<br />

milläkin kalustolla voi toimia sulan maan<br />

ajan turvemaiden puunkorjuussa. Tämä<br />

tuo lisää turvemaakohteita korjuun piiriin<br />

ja tasaa konekaluston käyttöä. Laajamittainen<br />

turvemaiden puunkorjuu edellyttää<br />

luokituksen käyttöä. Valitettavasti kaikki<br />

eivät ole vielä oivaltaneet mistä luokituksessa<br />

on kysymys.<br />

tärkeimmillä metsäalueilla on varustettu<br />

simulaattoreilla, oppimateriaaleilla ja joissakin<br />

tapauksissa myös koneilla. Ponssen<br />

ja sen asiakkaiden välinen tiivis koulutusyhteistyö<br />

on tärkeää – ja alan kehityksen<br />

kannalta myös erittäin hyödyllistä.<br />

Suomi on monilla puunkorjuun osaalueilla<br />

johtava maa maailmassa ja olemme<br />

olleet tyytyväisiä panostukseemme<br />

hyödyllisen tiedon ja hyväksi havaittujen<br />

menetelmien käyttöönotossa Venäjällä.<br />

Yleisesti puunkorjuuolosuhteet Suomessa<br />

ja Venäjällä ovat hyvin samankaltaisia,<br />

mutta luonnollisesti Venäjän metsillä<br />

ja olosuhteilla on omat erityispiirteensä,<br />

jotka otetaan huomioon jo uusien konemallien<br />

suunnitteluvaiheessa.<br />

Huolimatta nopeasta ja positiivisesta<br />

kehityksestä on Venäjän puunkorjuualalla<br />

edelleen selkeitä haasteita voitettavanaan.<br />

Esimerkiksi potentiaalisten hakkuualueiden<br />

logistiikkaa täytyy entisestään parantaa<br />

ja ammattitaitoisten metsäkoneurakoitsijoiden<br />

määrää tulisi lisätä ja alalle tulemista<br />

tukea.<br />

Jaakko Laurila<br />

toimitusjohtaja<br />

OOO Ponsse, Venäjä<br />

38<br />

Ponsse News 2 • 2011 Ponsse News 2 • 2011 39

Metsämaailma<br />

Metsämaailma<br />

HYVÄ PALVELU<br />

SÄÄSTÄÄ YRITTÄJÄN<br />

AIKAA JA RAHAA<br />

Kun jokin menee rikki, koneenomistajan aika on rahaa.<br />

Apua on saatava nopeasti. Siksi palveluverkko muodostaa<br />

liiketoiminnan kannalta ratkaisevan linkin asiakkaaseen.<br />

– Ponssen huoltoteknikot on helppo tavoittaa, joten<br />

pystymme aina vastaamaan metsäkoneyrittäjälle nopeasti,<br />

toteaa huoltopalveluja tarjoava Eksjö Lantbruksservicen<br />

Henrik Ek.<br />

Ruotsissa Ponssen huoltopalveluverkostoon<br />

kuuluu Ponssen oman henkilökunnan<br />

lisäksi 29 paikallista sopimushuoltopistettä<br />

eri puolilta maata. Tämän joukon ammattitaito<br />

on tärkeä osa palvelua, koska sillä<br />

on suuri vaikutus siihen, miltä PONSSE<br />

koneen omistaminen tuntuu.<br />

Eräs näistä palveluntuottajista on Eksjö<br />

Lantbruksservicen Henrik Ek. Ponssen<br />

edustajana hän tietää, miten tärkeää<br />

aktiivinen yhteydenpito yhtiön huoltoteknikoihin<br />

on.<br />

– Ponsse on ehdottomasti paras kaikista<br />

konevalmistajista, joiden kanssa teemme<br />

yhteistyötä ja tarjoamme huoltopalveluita.<br />

Se hoitaa asiat moitteettomasti. Mikäli<br />

asiakkaan ongelma ei ratkea omin voimin,<br />

Ponsse AB:n huoltoteknikot ovat helposti<br />

tavoitettavissa ja aina avuliaita. Olen joskus<br />

soittanut myöhään perjantai-iltana, ja<br />

”Ponsse erottuu juuri<br />

siinä, että se hoitaa asiat<br />

heti eikä vitkuttele.”<br />

Henrik Ek,<br />

Eksjö Lantbruksservice<br />

he vastaavat aina. Se on minulle valtavan<br />

tärkeää, kertoo Ek.<br />

Nopeita vastauksia<br />

– Jos emme onnistu ratkaisemaan ongelmaa<br />

itse metsässä, meidän on ratkaistava<br />

se yhdessä Ponssen huoltoteknikoiden<br />

kanssa. Pystymme aina soittamaan ja palvelemaan<br />

yrittäjää nopeasti. Uskon asiakkaidemme<br />

pitävän nopeaa vastausaikaa<br />

osoituksena korkeasta ammattitaidosta,<br />

Ek toteaa ja lisää:<br />

– Varaosia saa tilattua hyvin puhelimitse,<br />

mutta teemme useimmiten tilaukset sähköpostitse.<br />

Jos teemme tilauksen ennen<br />

kello kolmea iltapäivällä, saamme osat seuraavana<br />

päivänä ennen aamuseitsemää. Lisäksi<br />

mahdolliset turhat tai väärät osat voi<br />

palauttaa maksutta.<br />

– Ponsse erottuu juuri siinä, että se<br />

hoitaa asiat heti eikä vitkuttele. Tämä on<br />

ominaista Ponssen koko työskentelytavalle<br />

– sille, miten yhtiössä hoidetaan asiat, hallinnosta<br />

lähtien. Takuumenettelytkin sujuvat<br />

nopeasti ja tehokkaasti. Siksi kokonaisuus<br />

toimii hyvin meidän kannaltamme.<br />

Se on tärkeää.<br />

Tosiasia myös on, etteivät asiat ole sopimushuoltajan<br />

näkökulmasta aina näin.<br />

– Valitettavasti monet konevalmistajat<br />

ja -myyjät ovat merkillisen välinpitämättömiä.<br />

Ne pitkittävät asioita eivätkä pidä<br />

lupauksiaan. On hyvin tavallista, että osia<br />

lähetetään takaisin, mutta niitä ei koskaan<br />

hyvitetä. Kuulostaa hullulta, mutta sitä tapahtuu.<br />

Yhteistyö ei aina suju kaikkien<br />

kanssa yhtä hyvin kuin Ponssen kanssa,<br />

kertoo Ek.<br />

Hyödyllisiä koulutuksia<br />

Sopimushuoltajia tuetaan Ponssen huoltoteknikoiden<br />

pitämillä koulutuksilla. Yksi<br />

kouluttavista huoltoteknikoista on Johan<br />

Wermlund. Hänellä on 20 vuoden kokemus<br />

huoltoasentajan ja tuoteteknikon töistä,<br />

joten hän ymmärtää palveluntuottajan<br />

arkea.<br />

– Kaikki sopimushuoltajamme saavat<br />

saman peruskoulutuksen, joten heillä on<br />

hyvä pohja tarjota laadukasta palvelua. Järjestämme<br />

huoltoporukalle jatkokoulutusta<br />

parantaaksemme heidän osaamistaan ja<br />

pitääksemme heidät ajan tasalla tuotteiden<br />

suhteen. Jokainen meistä on oma yksilönsä<br />

– kaikkien oppimistarpeisiin on yhtä tärkeää<br />

vastata, kertoo Wermlund.<br />

– Uskon, että koulutamme enemmän<br />

kuin kilpailijamme. Teemme näissä asioissa<br />

erittäin tiivistä yhteistyötä sopimushuoltajien<br />

kanssa. Siksi tunnen heidät niin hy-<br />

”Asiakkaiden tulee<br />

saada sellaista<br />

huoltopalvelua,<br />

joka mahdollistaa<br />

menestyvän<br />

liiketoiminnan.”<br />

Johan Wernlund,<br />

sopimushuoltajien<br />

koulutusvastaava, Ponsse AB<br />

vin ja tiedän, mitä he osaavat. Jos joudun<br />

antamaan usein samoihin asioihin liittyvää<br />

tukea, huomaan sen äkkiä. Sitten järjestämme<br />

kyseiseen ongelmaan keskittyvää<br />

koulutusta.<br />

Henrik Ek suhtautuu koulutuksiin<br />

myönteisesti.<br />

– Koulutukset ovat hyviä. Ne järjestetään<br />

usein pienryhmässä, mikä luo hyvää<br />

yhteishenkeä. Sekin on tärkeää.<br />

– Me sopimushuoltajat saamme myös<br />

olla mukana päättämässä, mitä asioita koulutuksissa<br />

käsitellään. Saamme kertoa tarpeemme,<br />

joiden pohjalta kehitetään uusia<br />

kursseja. Meitä kuunnellaan, ja se on todella<br />

hyvä asia, jatkaa Ek.<br />

Painopisteenä joustavuus<br />

Wermlundille on itsestään selvää, että<br />

huoltopalveluverkoston tukeminen edellyttää<br />

joustavuutta.<br />

– Sekä kouluttajana että neuvonantajana<br />

pyrin luomaan palveluntuottajien ja<br />

loppuasiakkaiden välille yhteistyö- ja luottamussuhteen.<br />

On tärkeää, että asentajat<br />

suoriutuvat tehtävästään hyvin, koska sillä<br />

ansaitaan asiakkaiden luottamus. On täysin<br />

selvää, että meidän pitää olla helposti<br />

tavoitettavissa. Meidän on oltava myös<br />

joustavia, jotta löydämme ongelmaan nopeimman<br />

mahdollisen ratkaisun. Haluan,<br />

että asiakkaiden liiketoimintaa luistaa ainakin<br />

hyvien palveluiden ansiosta. Tavoitteeni<br />

on, että sopimushuoltajat saavat elantonsa<br />

tyytyväisiltä asiakkailta.<br />

PONSSE huoltopalvelu aloittaa Åselessa<br />

Ponsse AB:n koulutusvastaavan<br />

Johan Wernlundin (vas.) ja<br />

Eksjö Lantbruksservicen<br />

yrittäjän Henrik Ekin mukaan<br />

yhteistyö toimii moitteettomasti.<br />

Vuoden 2012 alusta Ponsse tarjoaa<br />

Ruotsissa huoltopalveluita myös<br />

omassa palvelukeskuksessaan Åselessa<br />

Västerbotnian alueella. Omille alueellisille<br />

huoltopalveluille on kysyntää<br />

vahvan konekannan vuoksi. Palvelukeskuksen<br />

korjaamotiloihin sopii yhtä<br />

aikaa kolme konetta.<br />

Pääasiallinen tavoite on kuitenkin<br />

palvella huoltoautolla työmaalla asiakkaan<br />

luona. 6–7 huoltoasentajan lisäksi<br />

palvelukeskuksessa on vetovastuussa<br />

Mats Ferm, joka on aiemmin<br />

toiminut Ponsse AB:n jälkimarkkinointipäällikkönä<br />

Surahammarissa.<br />

40<br />

Ponsse News 2 • 2011 Ponsse News 2 • 2011 41

Metsämaailma<br />

Metsämaailma<br />

A.L.P.A. Equipment Ltd.<br />

35 vuotta pettämätöntä palvelua Kanadassa<br />

Ponssen kanadalaisen<br />

jälleenmyyjän 35-vuotisjuhlia<br />

vietettiin 2.9.2011 Kanadan<br />

Balmoralissa, New<br />

Brunswickissa. Alpa on ollut<br />

Ponssen jälleenmyyjä New<br />

Brunswickin ja Nova Scotian<br />

alueella vuodesta 2000.<br />

Shingu Shoko Ltd<br />

Maahantuontia moottorisahoista harvestereihin<br />

Ponssen virallisena jälleenmyyjänä vuodesta<br />

2008 toiminut Shingu Shoko Ltd<br />

aloitti toimintansa puutukkurina jo vuonna<br />

1906. Yrityksen koneosasto perustettiin<br />

vuonna 1952, toisen maailmansodan<br />

päätyttyä. Samalla Shingu Shoko sai yksinoikeuden<br />

edustaa erästä amerikkalaista<br />

moottorisahamerkkiä. Seuraavana kesänä<br />

Shingu Shokon maahantuomasta moottorisahasta<br />

tuli Japanin ykkösmerkki, kun<br />

Japanin metsäviranomaiset pyysivät yritystä<br />

järjestämään moottorisahoille julkisen<br />

esittelyn Tokion Hachiojissa. Uusi moottorisaha<br />

vakuutti metsäalan ammattilaiset.<br />

Ajat ovat muuttuneet ja Japanissakin<br />

korjuutoiminta on nykyään pitkälle koneistettua.<br />

Silti historia näyttää toistavan<br />

itseään. Tällä kertaa tarinan päätähtinä olivat<br />

Ponssen pyörillä kulkevat metsätyökoneet.<br />

Lokakuussa 2011 Japanin metsäviranomaiset<br />

pyysivät julkista esittelyä PONSSE<br />

Beaver -harvesterille ja PONSSE Gazelle<br />

-kuormatraktorille. Järjestäjinä Hokkaidon<br />

Monbetsussa toimivat Shingu Shoko Ltd ja<br />

Ponssen asiakas Satoh Mokuzai, Sato Forest<br />

Products Co Ltd:stä. Kolme metsässä<br />

järjestettyä esittelypäivää seminaareineen<br />

ja paneelikeskusteluineen houkuttelivat<br />

paikalle satoja ihmisiä metsäalalta, tutkimuskeskuksista<br />

ja paikallishallinnosta.<br />

Ponsset Japanissa kuin kotonaan<br />

Satohin edustajat Muraya ja Moritaka järjestivät<br />

esittelyt onnistuneesti 30-vuotiaalla<br />

sahalininpihtaviljelmällä. PONSSE koneiden<br />

määrämittainen tavaralajimenetelmän<br />

puunkorjuumenetelmä pääsi näyttämään<br />

paremmuutensa perinteiseen kokorunkomenetelmään<br />

verrattuna. Viljelmän kohtalaisen<br />

jyrkät 16–25 asteen rinteet antoivat<br />

vielä oivan mahdollisuuden esitellä koneiden<br />

erinomaisia rinneominaisuuksia, mikä<br />

on vuoristoisessa Japanissa erittäin tärkeää.<br />

Kotimaisen puun kilpailukykyinen hinta<br />

on merkittävä seikka Japanin omavaraisuusasteen<br />

kannalta. Se on tällä hetkellä<br />

vain 24%, Japanin runsaista metsävaroista<br />

huolimatta. Vuosittain Japanissa korjataan<br />

noin 19 miljoonaa m³ puuta. Ponssen<br />

moderneilla metsäkoneilla voidaan jopa<br />

kaksinkertaistaa perinteisen japanilaisen<br />

korjuujärjestelmän tuottavuus nykyisestä.<br />

Pelkästään laitteiden tehokkuus ja käyttötuntien<br />

maksimointi vähentävät korjuukustannuksia<br />

huimasti.<br />

Alpa on Ponssen tapaan perheyhtiö, jonka<br />

puutavara-auton kuljettaja Armand Landry<br />

perusti vuonna 1976. Armand on edelleen<br />

aktiivisesti toiminnassa mukana, vaikka<br />

toimitusjohtajan pesti on siirtynyt hänen<br />

pojalleen Serge Landrylle. Ponssen kanssa<br />

yhteistyö on sujunut mallikkaasti jo yli 10<br />

vuoden ajan.<br />

– Alpa on vahva konetalo itäisessä Kanadassa,<br />

jossa se tunnetaan laadukkaista<br />

huoltopalveluistaan. Ponssen lisäksi Alpa<br />

myy muun muassa Huyndain ja Terexin<br />

maarakennuskoneita sekä Terex Fuchsin<br />

materiaalinkäsittelykoneita. Balmoralin<br />

päätoimipisteen lisäksi Alpalla on huoltopalvelukeskuksia<br />

useilla muilla paikkakunnilla.<br />

Se on metsäkonealalla erityisen tärkeää,<br />

kertoo Ponsse Oyj:n myynti- ja markkinointijohtaja<br />

Jarmo Vidgrén.<br />

Alpa oli Ponssen ensimmäinen jälleenmyyjä<br />

Kanadassa. Tänä päivänä jälleenmyyjiä<br />

ovat myös Hydromec Inc. Quebecin<br />

alueella ja ReadyQuip Sales and Service<br />

Ltd. Ontariossa. Ponsse-huoltopalveluita<br />

tarjoaa lisäksi Woodland Equipment Ltd.<br />

Kamloopsissa. Yhdysvalloissa Ponssella on<br />

oman tytäryhtiön Ponsse North America<br />

Inc:n neljä toimipistettä. Niiden lisäksi Yhdysvalloissa<br />

toimivat Ponssen jälleenmyyjät<br />

Chadwick-BaRoss Inc. ja Al’s Service<br />

Mechanic.<br />

– Pohjois-Amerikassa metsäteollisuus<br />

on ollut aikamoisessa myllerryksessä, mikä<br />

on näkynyt tietysti myös metsäkonemyynnissä.<br />

Kulunut vuosi on onneksi ollut<br />

jo parempi kuin pari edellistä vuotta. Suunta<br />

on kääntynyt markkinoilla hiljalleen oikeaan<br />

suuntaan, toteaa Vidgrén.<br />

Isot puut vaativat isoja koneita<br />

Pohjois-Amerikassa suuri osa puusta korjataan<br />

telakoneilla ja kokorunkomenetelmällä,<br />

mutta CTL-teknologian koneet yleis-<br />

A.L.P.A. Equipment Ltd.:n 35-vuotisjuhlissa oli parituhatta asiakasta ja yhteistyökumppania<br />

Kanadasta sekä kauempaa Suomesta ja Keski-Euroopasta asti. Juha<br />

Vidgrén (vas.) ja Juho Nummela muistivat A.L.P.A:n pitkää taivalta lahjoittamalla<br />

Armand Landrylle Ponsse-pokasahan.<br />

tyvät koko ajan. Jarmo Vidgrénin mukaan<br />

suuremman kokoluokan koneet ovat olleet<br />

markkinoiden ykkössuosikkeja.<br />

– Myydyin harvesterimme on Kanadassa<br />

ollut PONSSE Ergo H7 -harvesteripäällä<br />

varustettuna. Kuormatraktoreista suosituimpia<br />

ovat olleet PONSSE BuffaloKing<br />

ja PONSSE Elephant. Kesällä Ruotsissa<br />

lanseerattu 20 tonnin PONSSE Elephant-<br />

King on suunniteltu erityisesti Kanadan<br />

haastaviin olosuhteisiin. Myös ensimmäinen<br />

ElephantKingin prototyyppi testattiin<br />

asiakkaalla Kanadassa, jotta pystyttiin varmistamaan<br />

tuotteen kestävyys ja soveltuvuus<br />

markkinoille.<br />

Alpan myyntialueella CTL-koneiden<br />

asema onkin ehkä vahvempi kuin missään<br />

muualla Pohjois-Amerikassa.<br />

– Koneilta vaaditaan paljon New Brunswickin<br />

ja Nova Scotian alueella, jossa<br />

maasto on mäkistä, puusto järeää ja talvet<br />

runsaslumisia. Hyvät huolto- ja varaosapalvelut<br />

sekä nopea reagointiaika asiakastarpeisiin<br />

on täällä ehdoton välttämättömyys,<br />

kertoo Alpan toimitusjohtaja Serge Landry.<br />

Jarmo Vidgrén kiittää A.L.P.A:n<br />

korkealaatuisia huoltopalveluita.<br />

42<br />

Ponsse News 2 • 2011 Ponsse News 2 • 2011 43

Metsämaailma<br />

Metsämaailma<br />

16.–18.6.2011 skogsnolia, umeÅ<br />

26.–28.5.2011 skogselmia, jönköping<br />

20-tonnisen ElephantKingin kokoeroa<br />

ei voi olla huomaamatta!<br />

tapahtumia vuoden varrelta<br />

Metsästä messuille ja markkinoille<br />

SYYSKUU 2011 PONSSE Buffalo Andeilla, Chile<br />

3.9.2011 A.L.P.A. Equipment Ltd.<br />

35v-juhlat, Kanada<br />

14.9.2011 pohjois-suomen<br />

metsäenergiakiertue, kajaani<br />

11.–13.10. AUSTROFOMA 2011, steiermark, ITÄVALTA<br />

13.5.2011 markkinapäivä, iisalmi<br />

8.–10.9.2011 escanaba, mi, usa<br />

Logging Congress<br />

SYYSKUU 2011, LIETTUA<br />

Wisentin toimitus, ŠakiųForest State Company<br />

44<br />

Ponsse News 2 • 2011 Ponsse News 2 • 2011 45

Metsämaailma<br />

Metsämaailma<br />

lokakuu 2011, demo ergo <strong>8w</strong> + c44, uruguay<br />

PONSSE C44 -nosturista esiteltiin syksyllä Uruguayssa uusi 8,5 metrin ulottumalla oleva malli, jonka<br />

pääasiallinen käyttökohde ovat eukalyptustyömaat mm. Etelä-Amerikassa. Lyhyessä nosturimallissa ei ole<br />

jatketta, jolloin nosturin paino jää alhaiseksi ja huoltokohteita on vähän. Eukalyptuksen korjuussa käytetään<br />

PONSSE H7euca –harvesteripäätä, joka on suunniteltu kuorimaan runko prosessoinnin aikana.<br />

Ponssen porukat maailmalla<br />

22.7.2011 PONSSE RAVIT JA EINARIN TANSSIT, VIEREMÄ<br />

Jonna Geagean, Sami Pitkämön ja Lenni-Kalle<br />

Taipaleen tahtiin Vieremän Rientolassa.<br />

Hupia ja harrastuksia Ponssen tyyliin<br />

7.6.2011 pietari<br />

Uuden palvelukeskuksen avajaiset<br />

LOKAKUU 2011, VIEREMÄ<br />

Troy Lambert (Lambert Forest Products, US), John Holmes<br />

(Ponsse), Ron Wiitala (Wiitala-Vozka Logging, US), Pekka<br />

Ruuskanen (Ponsse). Troy sai 7-piikkisen uroshirven!<br />

SYYSKUU 2011, JALKAPALLOPUULAAKI, IISALMI<br />

Kansainvälisessä Ponsse-joukkueessa<br />

pelaajia kolmelta eri mantereelta.<br />

MARRASKUU 2011<br />

OOO Ponssen lentopallojoukkue Vieremällä<br />

21.11 pelatussa lentopalloturnauksessa.<br />

13.8.2011 VIEREMÄ GP<br />

Polkuautokisa Vieremällä<br />

22.–25.9. ladyt matkalla, pietari<br />

1.11.2011 DEMO, TANSKA<br />

22.9.2011 iisalmi<br />

22 Ponssen konetta junalla kohti satamaa<br />

8.7.2011 8-OTTELU, VIEREMÄ<br />

Vieremän liikuntakentällä perinteikäs 8-ottelu<br />

<strong>ponsse</strong>laisten ja asiakkaiden välillä.<br />

46<br />

Ponsse News 2 • 2011 Ponsse News 2 • 2011 47

Savottauutiset<br />

savottauutiset<br />

Kuljettajakoulutusta naisille<br />

Jämsän ammattiopistossa alkaa vuoden<br />

2012 alussa Suomen, ja kenties koko maailman<br />

ensimmäinen erityisesti naisille suunnattu<br />

metsäkoneenkuljettajakoulutus.<br />

– Uuden teknologian myötä metsäkonetyö<br />

on keventynyt fyysisesti ja metsäkonetyöt<br />

sopivat tänä päivänä naisille hyvin.<br />

Mielikuva fyysisesti raskaasta työstä on<br />

vanhentunut, sillä koneiden ohjaamot ovat<br />

turvallisia, ergonomisia ja lähes täysin tietotekniikkatoimisia.<br />

Koneiden perushuolto<br />

kuuluu metsäkoneen käyttäjän ammattiin<br />

ja suuremmat huollot tekee koulutettu<br />

metsäkoneasentaja, lehtori Helena Sneck<br />

Jämsän ammattiopistosta kertoo.<br />

Sneckin mukaan hyvälle metsäkoneen<br />

käyttäjälle löytyy hyvin töitä.<br />

– Ala työllistää hyvin ja hyvillä metsäkoneen<br />

kuljettajilla on kysyntää myös ulkomaille.<br />

Metsäkonetyö sopii jokaiselle, joka<br />

Uusi sopimushuoltaja Wisconsiniin<br />

Berg Welding & Fabricating LLC toimii<br />

uutena Ponssen sopimushuoltajana Wisconsinissa,<br />

Yhdysvalloissa. Mike ja Don-<br />

tulee toimeen itsensä ja luonnon kanssa.<br />

Pitkät jaksot metsässä vaativat myönteistä<br />

suhtautumista ja keskittymistä työhön,<br />

Sneck arvioi.<br />

– Nykyaikainen metsäkoneenkäyttäjä<br />

ottaa erityisesti huomioon luontoympäristön<br />

ja kunnioittaa kestävän kehityksen<br />

periaatteita. Tähän kiinnitetään huomiota<br />

myös koulutuksessa ja tutkinnoissa voidaan<br />

painottaa eri asioita opiskelijaryhmän<br />

tarpeiden mukaan, Sneck sanoo.<br />

13 kuukautta kestävä tutkinto painottuu<br />

suuntautumisen mukaan kuormatraktorin-<br />

tai harvesterinkuljettajan opintoihin,<br />

ja sopii erityisen hyvin henkilöille, joilla on<br />

jo aiempaa alan koulutusta tai halu vaihtaa<br />

ammattia. Tutkinnon ja työkokemuksen<br />

jälkeen opiskelua voi jatkaa esimerkiksi<br />

ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon<br />

tai ammattikorkeakoulututkintoon.<br />

Adam & Becky Czarnezki from US<br />

Yhdysvaltalainen asiakkaamme Adam ja<br />

Becky Czarnezki menivät vihille loppukesällä,<br />

ja vannoutuneen Ponsse-miehen<br />

häissäkin vilahteli Ponssen keltamustaa.<br />

Adam Czarnezki ajaa PONSSE Ergoa<br />

ja rva Becky Czarnezki hoitaa oman päivätyönsä<br />

lisäksi yhtiön kirjanpidon. Adam<br />

omistaa puunkorjuuyrityksen yhdessä<br />

isänsä Johnin kanssa. Isä-John ajaa pari<br />

viikkoa sitten hankittua PONSSE Wisent<br />

-kuormatraktoria ja kakunleipomistaidoistaan<br />

päätelleen omaa muitakin lahjoja!<br />

Donna ja Mike Berg sekä Stacy Wagler (Ponsse North America Inc.)<br />

na Berg ovat toimineet huoltoyrittäjinä<br />

kuuden vuoden ajan huoltaen ja korjaten<br />

erilaisia moottoriajoneuvoja ja työkoneita.<br />

Yrittäjä Jaana Pietilä<br />

Lisätietoja:<br />

Lehtori Helena Sneck,<br />

Jämsän ammattiopisto, puh. 040 341 4461<br />

Sydämelliset onnittelut kaikilta <strong>ponsse</strong>laisilta!<br />

Yritys toimii 150 mailin säteellä Tigertonista<br />

Wisconsinissa.<br />

Berg Welding & Fabricating LLC on<br />

erinomainen lisä alueen PONSSE huoltopalveluissa.<br />

Mike ja Donna Berg ovat saaneet<br />

asiakaskunnalta kiitosta korkealaatuisesta<br />

ja hyvästä asiakaspalvelusta. Yrityksen<br />

toimintaperiaatteena on, että asiakkaiden<br />

koneet huolletaan mahdollisimman<br />

nopeasti toimintakuntoon, jotta yrittäjän<br />

toiminta ei häiriintyisi.<br />

Tervetuloa Ponsse-tiimiin!<br />

Berg Welding & Fabricating LLC<br />

N4705 Cty Rd J<br />

Tigerton, WI 54486<br />

Tel. 715-216-4270, Fax # 715-535-2547<br />

bergmike@frontiernet.net,<br />

bergmike4896@gmail.com<br />

Sujuvasti sukupolvelta toiselle<br />

Ponssen sukupolvenvaihdosta<br />

käsitteleviin<br />

koulutuksiin osallistui<br />

kaikkiaan lähes 50 Ponssen<br />

asiakasta. Ensimmäinen<br />

tilaisuus pidettiin 20.<br />

lokakuuta Kouvolassa Ponssen<br />

huolto-palvelukeskuksessa<br />

ja toinen 3. marraskuuta<br />

Vieremän tehtaalla.<br />

Koulutuspäivän aikana perehdyttiin kolmeen<br />

aiheeseen: sukupolvenvaihdoksen<br />

suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon<br />

otettaviin asioihin, yrityksen omistajanvaihdoksen<br />

rahoitukseen sekä sukupolvenvaihdoksen<br />

verotukseen. Koulutuksissa<br />

luennoitsivat ProAgria Kymenlaakso<br />

ry:n yritysasiamies Jukka Ikonen, OP-Pohjola<br />

ryhmän yrityskauppojen asiantuntija<br />

Mikko Leskelä ja PwC- Pricewaterhouse-<br />

Coopers oy:n veroasiantuntija Perttu Ervasti.<br />

Vieremän koulutuspäivään osallistui<br />

Eero Pyykkönen poikansa Markon kanssa.<br />

Heille Ponssen tarjoama sukupolvenvaih-<br />

Iisalmeen komeat koulutustilat<br />

Ponssen huoltopalveluiden käytössä on<br />

koulutusluokka Ylä-Savon Ammattiopiston<br />

tiloissa. Reilun kilometrin päässä Iisalmen<br />

huoltopalvelukeskuksesta sijaitsevia<br />

koulutustiloja käytetään PONSSE huoltopalveluverkoston,<br />

-sopimushuoltajien ja<br />

-jälleenmyyjien koulutukseen. Tarvittaessa<br />

huoltokoulutuksia pidetään Ponssen asiakkaillekin.<br />

Marko ja Eero Pyykkönen<br />

doskoulutus on jo toinen, sillä he kävivät<br />

ensimmäisessä omistajavaihdosta käsittelevässä<br />

seminaarissa Kajaanissa jo pari<br />

vuotta sitten.<br />

pitkään harkittu muutos<br />

Paltamolainen Eero Pyykkönen Ky on<br />

tuottanut metsäalan urakointipalveluja<br />

lähes viisikymmentä vuotta. Monialaisen<br />

urakoinnin ohella yritys on muun muassa<br />

omistanut sahan. Nyt toimintoja järjestetään<br />

uudelleen – Pyykköset pyrkivät keskittymään<br />

ydinosaamiseensa eli metsäkoneurakointiin.<br />

Muutos samalla helpottaa<br />

muutaman vuoden sisällä tehtävää omis-<br />

Koulutustiloissa on käytössä erityisesti<br />

hydrauliikan ja ohjausjärjestelmien havaintovälineistöä,<br />

jota hyödynnetään niin<br />

Ponssen omissa kuin ammattiopistonkin<br />

koulutuksissa. Tiloista löytyy muun muassa<br />

Ponssen huoltosimulaattori, Metvirosimulointiohjelmisto,<br />

mininosturi, sekä<br />

erilaisia hydrauliikka- ja ohjausjärjestelmäkomponentteja.<br />

tajanvaihdosta, vaikka rahoitus- ja verotusasiat<br />

tuovatkin omat haasteensa.<br />

Yrityksen omistajanvaihdos on ollut<br />

Pyykkösille selvä jo pitkään. Marko on<br />

työskennellyt yrityksessä toistakymmentä<br />

vuotta ja opiskelunsa hän suoritti metsäalaa<br />

ajatellen.<br />

Työnjakokin on tulevan omistajanvaihdoksen<br />

kannalta sopiva. Eero on vastannut<br />

pääosin Venäjällä vuosia toimineen yrityksen<br />

ulkomaan urakoinnista. Markon vastuulla<br />

ovat kotimaan markkinat, joihin Eero<br />

Pyykkönen Ky suunnitelmien mukaan<br />

keskitytään yhä enemmän.<br />

simulaattorit osana opetusta<br />

Uusimpana panostuksena koulutustiloihin<br />

on hankittu PONSSE H6 -harvesteripää,<br />

joka voidaan kytkeä toiminnalliseksi<br />

huoltosimulaattorin kautta. Metviro-ohjelma<br />

on metsäkoneasentajan virtuaalinen<br />

oppimisympäristö järjestelmälliseen<br />

vianhakuun. Mininosturilla simuloidaan<br />

nosturin hallintaa, huoltosimulaattorilla<br />

puolestaan havainnollistetaan ohjausjärjestelmän<br />

toimintoja. Lisäksi elektronisilla<br />

mittalaitteilla voidaan mitata ja tallentaa<br />

toimintoja sekä analysoida tehtyjä mittauksia<br />

osana opetusta.<br />

Ponssen huoltopalveluiden ja Ylä-Savon<br />

Ammattiopiston välinen yhteistyö antaa<br />

myös konetekniikan opiskelijoille entistä<br />

paremmat valmiudet valmistumisen<br />

jälkeen. Yhtä kattavia metsätyökoneisiin<br />

keskittyviä koulutustiloja tuskin löytyy aivan<br />

jokaisesta ammattiopistosta.<br />

48<br />

Ponsse News 2 • 2011 Ponsse News 2 • 2011 49

Savottauutiset<br />

savottauutiset<br />

Sponsoroinnissa heijastuu Ponssen arvot<br />

Sponsorointi on yhteistyötä, jonka tavoitteena<br />

on olla hyödyksi molemmille osapuolille.<br />

Ponssen sponsorointikohteet on<br />

siksi valittu metsäkonemiehille ja muille<br />

tärkeille sidosryhmillemme läheisistä urheilulajeista.<br />

Ponssella uskotaan siihen, että paras<br />

hyöty sponsoroinnissa on saavutettavissa<br />

silloin, kun sekä meillä että kumppanillamme<br />

on samansuuntaiset arvot. Yrittäjähenkisyys<br />

on asia, joka korostuu omassa<br />

toiminnassamme ja haluamme myös<br />

sponsoroinnissa tehdä yhteistyötä yritteliäiden<br />

tahojen kanssa pitkäjänteisesti.<br />

Kumppaneina on paitsi pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita<br />

myös uusia, nuoria<br />

lupauksia.<br />

Sponsorointisopimukset tehdään kahdeksi<br />

vuodeksi kerrallaan ja tämänhetkiset<br />

sopimukset ovat voimassa vuoden 2012<br />

loppuun Kerttu Niskasta lukuun ottamatta.<br />

Kertun kanssa Ponssella on kolmivuotinen<br />

yhteistyösopimus. Seuraavan kerran<br />

Ponsselle otetaan uusia sponsorointisopimuksia<br />

vastaan elokuussa 2012.<br />

Hiihtäjä<br />

Marjaana<br />

Pitkänen<br />

Vieremän Koitto, s. 10.9.1991<br />

Ponsse sponsoroi<br />

Koko ikänsä hiihtänyt Marjaana Pitkänen<br />

osallistui ensimmäisiin kisoihin jo 3-vuotiaana.<br />

Tänä vuonna 23-vuotiaiden sarjaan<br />

siirtyvä, viime kevään ylioppilas kuuluu<br />

Suomen B-maajoukkueeseen. Viime kaudella<br />

Marjaanan parhaimpina sijoituksina<br />

olivat SM-kulta N20 20km perinteisellä ja<br />

SM-hopea yhdistetyllä 5km perinteisellä +<br />

5km vapaalla sekä kuudes Scandinavian<br />

Cupin osakilpailussa Virossa. Lisäksi hän<br />

osallistui nuorten MM-kisoihin Viron Otepäässä<br />

ollen 7. ja 10. N20 -sarjassa. Vuonna<br />

2012 Marjaana aikoo myös kiertää aktiivisesti<br />

Scandinavia Cupia. Lähivuosina hän<br />

tähyää A-maajoukkueeseen ja aikuisten arvokisoihin.<br />

Keihäänheittäjä Tero Pitkämäki<br />

Seinäjoen Seudun Urheilijat<br />

s. 19.12.1982, Ilmajoki<br />

Tero Pitkämäki heitti keihästä ensimmäisen<br />

kerran kymmenvuotiaana osallistuttuaan<br />

ensimmäisissä yleisurheilukisoissaan<br />

kaikkiin lajeihin. Tero voitti keihäänheiton,<br />

joten lajivalinta oli täten hänen mukaansa<br />

helppo. Tosissaan Pitkämäki alkoi kilpailla<br />

keihäänheitossa viitisen vuotta myöhemmin,<br />

kun hän päätti lopettaa siihen asti<br />

päälajina pitämänsä hiihdon.<br />

Ponsse on tukenut Tero Pitkämäkeä vuodesta<br />

2004 lähtien. Hän on kehittynyt sinä<br />

aikana maailman keihäänheittoeliittiin.<br />

Parhaimpina saavutuksinaan Tero<br />

pitää vuoden 2008 Pekingin olympialaisten<br />

pronssia ja vuoden 2007 Osakan MMkultaa.<br />

Monet arvokisat kokenut Tero on<br />

napannut myös kaksi EM-mitalia: hopean<br />

ja pronssin. SM-mitaleita on kertynyt<br />

useita, joista kirkkaimpina viisi kultaa.<br />

Kausi 2012 tuo Pitkämäelle monia<br />

haasteita; kauteen mahtuu sekä Helsin-<br />

gin EM-kisat että Lontoon kesäolympialaiset.<br />

Uutta iskua harjoitteluun on tuonut<br />

valmennusyhteistyö Jan Zelesnyn kanssa.<br />

Parhaat saavutukset<br />

Pronssia, Olympialaiset 2008, Peking<br />

Kultaa, MM-kisat 2007, Osaka<br />

Hopeaa, EM-kisat 2006, Göteborg<br />

Pronssia, EM-kisat 2010, Barcelona<br />

5 SM-kultaa, 2 SM-hopeaa ja<br />

1 SM-pronssi<br />

Lentopalloilija Antti Siltala<br />

Delecta Bydgoszcz, Puola, s. 14.3.1984<br />

Kotikylän poikamme Antti Siltala aloitteli<br />

lentopalloilijauraansa Vieremän lentopallo<br />

-92:ssa. Tällä hetkellä Antti pelaa yhdessä<br />

maailman kovimmassa lentopallosarjassa,<br />

Puolan liigassa Delecta Bydgoszczissa.<br />

Lentopalloammattilaisena hän pelannut<br />

maailmalla jo usean vuoden ajan, muun<br />

muassa Suomessa, Ranskassa, Belgiassa,<br />

Kreikassa ja Turkissa. Antti on kuulunut<br />

myös Suomen lentopallomaajoukkueeseen<br />

vuodesta 2005.<br />

Parhaat saavutukset<br />

Suomen cup 2007<br />

SM-hopea 2007<br />

Belgian mestari<br />

Belgian Cup-mestari<br />

CEV-cupin hopea 2008<br />

Saavutukset 2010-2011<br />

Arvokisat<br />

10. nuorten MM-kisoissa 2011 (N20,<br />

10km yhdistelmähiihto) 15. nuorten<br />

MM-kisoissa 2011 (N20, 5km V)<br />

7. nuorten MM-kisoissa 2010 (N20,<br />

10km yhdistelmähiihto) 10. nuorten<br />

MM-kisoissa 2010 (N20, 5km P)<br />

SM-kisat<br />

Kulta ja hopea SM-kisoista (N20)<br />

vuonna 2011 4 kultaa nuorten SM-kisoissa<br />

(N20) vuonna 2010<br />

Paras Scandinavian Cup -sijoitus<br />

6. Jõulumäe, Viro (10km P)<br />

50<br />

Ponsse News 2 • 2011 Ponsse News 2 • 2011 51

Savottauutiset<br />

savottauutiset<br />

KALPA<br />

Vieremän nuori hiihtolupaus kerttu niskanen<br />

Käynnissä on erittäin mielenkiintoinen<br />

jääkiekkokausi Savossa. Viime kaudella<br />

mitalipelit jäivät yhden voiton päähän ja<br />

keväällä KalPa vahvisti joukkuettaan merkittävästi.<br />

Sami Kapanen palasi kaukaloihin,<br />

Jukka ”Joroisten härkä” Hentunen palasi<br />

Savoon ja pitkäaikainen Ässä-kapteeni<br />

Matti Kuparinen hankittiin KalPan riveihin.<br />

Samalla KalPa kertoi kovasta tavoitteestaan<br />

– Savossa halutaan yltää seuraavan<br />

kahden kevään aikana SM-finaaleihin.<br />

Edellisen ja ainoan kerran KalPa nähtiin<br />

SM-finaaleissa keväällä 1991. Tuloksena oli<br />

silloin hopeaa.<br />

Kauden ensimmäisen ison voiton Kal-<br />

Pa-organisaatio sai jo keväällä kun se kutsuttiin<br />

24 joukkueeseen laajennettuun<br />

European Trophy -turnaukseen. Turnaukseen<br />

osallistui joukkueita muun muassa<br />

Tukholmasta, Berliinistä, Wienistä ja Prahasta.<br />

Kahdeksasta ottelusta KalPa raivasi<br />

tiensä pisteille kuudessa, kaataen Vienna<br />

Capitalsin lisäksi maineikkaat ruotsalaiset<br />

Djurgårdenin sekä HV71:n. Lopputurnauspaikkaan<br />

se ei silti riittänyt.<br />

Uuden päävalmentajansa Tuomas<br />

Tuokkolan johdolla ”kalakukot” ovat lentäneet<br />

alkusyksyn korkealla. Joulukuussa<br />

Kalpa on komeasti sarjan johdossa ja pistepörssin<br />

10 parhaan joukossa on kolme<br />

Kalpan pelaajaa. Joukkueen positiivinen ja<br />

innokas ote näkyy tuloksissa!<br />

KalPa haluaa olla raikas ja innovatiivinen<br />

organisaatio, joka tekee asioita eri tavalla.<br />

Lokakuun puolivälissä julkaistu 2012<br />

Kilpisoturit -vuosikalenteri sai positiivista<br />

mediahuomiota. Naisten iloksi kalenterin<br />

KalPa-pelaajat heittävät paidat nurkkaan ja<br />

esittelevät urheilullisuuttaan. Toisella puolella<br />

pelaajat ovat kaukalossa tutummissa<br />

varusteissa kuvattuna.<br />

Kotiotteluiden yleisökeskiarvo on noussut<br />

alkusyksyn aikana lähes 200 katsojal-<br />

Hiihtäjä Iivo Niskanen<br />

Vuokatti Ski Team Kainuu<br />

s. 12.1.1992<br />

Nuorten hiihtomaajoukkueeseen kuuluva<br />

Iivo Niskanen on ikäluokassaan Suomen<br />

kärkihiihtäjiä. Vieremäläissyntyisen Iivon<br />

viime kauden alkua häiritsi pieni sairastuminen,<br />

mutta kevättalven nuorten SMkisoista<br />

oli tuomisina kultaa ja pronssia.<br />

Nuorten MM-kisoissa hän ylsi parhaimmillaan<br />

seitsemänneksi sprintissä.<br />

Kauden 2012 päätavoite on helmikuun<br />

lopussa nuorten MM-kisoissa Erzurumissa,<br />

Turkissa, joissa viime vuoden sijoitusten<br />

parantaminen ja ensimmäinen arvokisamitali<br />

ovat päämääränä. Iivo aikoo myös<br />

mitata vauhtiaan aikuisten sarjassa muun<br />

muassa SM-kisoissa.<br />

Saavutukset 2010-2011<br />

Arvokisat<br />

7. nuorten MM-kisoissa 2011<br />

(M20, sprintti P)<br />

15. nuorten MM-kisoissa 2011<br />

(M20, 20km yhdistelmähiihto)<br />

7. nuorten MM-kisoissa 2010<br />

(M20, 10km P)<br />

14. nuorten MM-kisoissa 2010<br />

(M20, 20km yhdistelmähiihto)<br />

SM-kisat<br />

Kulta ja pronssi nuorten<br />

SM-kisoista (M20) vuonna 2011<br />

5 kultaa nuorten SM-kisoissa<br />

(M18 ja M20) vuonna 2010<br />

Sami Kapanen<br />

la ja keskiarvo on yli 4200 katsojaa ottelua<br />

kohti. Jääkiekkokausikausi huipentuu<br />

SM-liigakauden jälkeen koti-MM-kisoihin,<br />

joihin Suomi lähtee puolustavana maailmanmestarina.<br />

Sitä ennen KalPa taistelee<br />

pääsystä mitalipeleihin.<br />

Vieremän Koitto, s. 13.6.1988<br />

Suomen A-maajoukkueeseen kuuluvalle<br />

Kerttu Niskaselle on kertynyt jo muutamia<br />

maailmancupin startteja viime vuosina.<br />

Paras henkilökohtainen sijoitus on<br />

kymmenes Viron Otepäässä vuonna 2011.<br />

Viime kaudella Kerttu saavutti ensimmäisen<br />

aikuisten SM-mitalin voittamalla 30km<br />

matkan perinteisellä. Nuorten MM-kisoista<br />

Kerttu voitti MM-kultaa perinteisen sprinttikilpailussa<br />

ja MM-pronssia yhdistelmähiihdossa.<br />

Kauden kohokohtana oli ensimmäinen<br />

aikuisten startti MM-kisoissa<br />

Oslossa, josta sijoituksena tuli kovassa seurassa<br />

kahdeksas sija.<br />

– Viime kauden loppu meni erittäin<br />

vahvasti ja siitä jäi erittäin positiivinen<br />

mieli. Oikeastaan melkeinpä harmitti,<br />

kun kausi loppui ja kisat kulki niin hyvin.<br />

Kesällä harjoitukset onnistuivat hyvin ja<br />

olen saanut olla terveenä, joten odotan innolla<br />

alkavaa kautta. Tuleva kausi on MMkisojen<br />

osalta välivuosi, joten päätähtäin<br />

on Tour de Ski:ssä menestyminen vuoden<br />

vaihteessa, kertoo Kerttu.<br />

Tällä hetkellä kilpailu maajoukkueessa<br />

on kovaa ja se motivoi Kerttua harjoittelemaan<br />

entistä enemmän.<br />

Saavutukset 2010-2011<br />

Arvokisat<br />

Kahdeksas MM-kisoissa 2011<br />

(N, 10km P)<br />

Kultaa nuorten MM-kisoissa 2011<br />

(N23, sprinttihiihto P)<br />

Kultaa nuorten MM-kisoissa 2010<br />

(N23, 10km P)<br />

Pronssia nuorten MM-kisoissa 2011<br />

(N23, 15km yhdistelmähiihto)<br />

Seitsemäs nuorten MM-kisoissa 2010<br />

(N23, 15km yhdistelmähiihto)<br />

Yhdeksäs nuorten MM-kisoissa 2011<br />

(N23, 10km V)<br />

SM-kisat<br />

Kulta, SM-kisat 2011 (N, 30km V)<br />

Kulta, nuorten SM-kisat 2010<br />

(N23, 5km P)<br />

Hopea, nuorten SM-kisat 2010<br />

(N23, 10km V) Neljäs,<br />

SM-kisat 2010 (N, 30km P) Seitsemäs,<br />

SM-kisat 2011 (N, sprinttihiihto V)<br />

Paras maailmancup-osakilpailun<br />

sijoitus<br />

10. 10km P, Otepää, Viro, 2011<br />

4. parisprint, Liberec, Tsekki, 2011<br />

– Maajoukkueessa on nyt seitsemän<br />

naista, jotka kilpailevat maailmancupin<br />

osakilpailuihin osallistumisesta. Töitä saa<br />

kauden aikana tehdä paljon, jotta pääsee<br />

kilpailemaan cupin kisoissa.<br />

52<br />

Ponsse News 2 • 2011 Ponsse News 2 • 2011 53

Savottauutiset<br />

savottauutiset<br />

nimityksiä <strong>ponsse</strong>lla<br />

Pekka Ruuskanen Ponsse North America Inc:n<br />

toimitusjohtajaksi<br />

Metsätalousinsinööri Pekka Ruuskanen<br />

(42) nimitettiin Ponssen yhdysvaltalaisen<br />

tytäryhtiön Ponsse North America Inc:n<br />

toimitusjohtajaksi 1.6.2011. Pekka Ruuskanen<br />

vastaa uudessa tehtävässään Ponsse<br />

North America Inc:n toiminnasta. Ruuskasen<br />

sijoituspaikkana on Rhinelander (WI),<br />

Yhdysvallat.<br />

Pekka Ruuskanen aloitti Ponsse-konsernin<br />

palveluksessa vuonna 1998 Yhdysvalloissa.<br />

Hän on toiminut metsäkonekouluttajana<br />

sekä aluemyynti-, tuote- ja myyntipäällikkönä.<br />

Ruuskanen on työskennellyt<br />

puunkorjuun ja metsäteollisuuden parissa<br />

Yhdysvaltojen lisäksi myös Suomessa,<br />

Ruotsissa ja Saksassa. Metsätalousinsinöörin<br />

tutkinnon lisäksi Ruuskanen on suorittanut<br />

metsäkoneenkuljettajan tutkinnon.<br />

Sigurd Skotte Ponsse AS:n toimitusjohtajaksi<br />

Metsätieteiden maisteri Sigurd Skotte (48)<br />

nimitettiin Ponssen norjalaisen tytäryhtiön<br />

Ponsse AS:n toimitusjohtajaksi 1.9.2011.<br />

Skotte siirtyi Ponsse AS:lle Tretorget AS:n<br />

metsäalan projektipäällikön tehtävistä.<br />

Skotte on työskennellyt aiemmin Ponsse<br />

AS:n palveluksessa vuosina 2005–2007<br />

markkinointivastaavana ja myyjänä. Sigurd<br />

Skotten sijoituspaikkana on Kongsvinger,<br />

Norja.<br />

Ponssen Norjan tytäryhtiö Ponsse AS<br />

on perustettu vuonna 1998 Kongsvingerissa<br />

Kaakkois-Norjassa. Omien huoltopalveluiden<br />

lisäksi Ponsse AS:lla on Norjassa<br />

sopimushuoltajat Skogservice AS Siljanissa,<br />

OP Maskin AS Kongsvingerissa ja Aker<br />

Rep & Service Kirkenærissä.<br />

Norja on hajanainen markkina-alue,<br />

minkä vuoksi on tärkeää tarjota asiakkaille<br />

monikäyttöistä kalustoa harvennukseen,<br />

uudistushakkuuseen ja energiapuun korjuuseen.<br />

Puunkorjuu on haastavaa jyrkkien<br />

rinteiden ja runsaan lumen vuoksi. Joukkokäsittelyyn<br />

soveltuvat harvesteripäät,<br />

kuusi- ja kahdeksanpyöräiset konemallit,<br />

nosturivaihtoehdot ja ympäristöystävälliset<br />

tuotteet ovat hyvä tuotevalikoima Norjan<br />

markkinoille. Erityisesti kahdeksanpyöräiset<br />

harvesterit ovat tulleet Norjan markkinoilla<br />

todelliseen tarpeeseen.<br />

Clément Puybaret Ponssé S.A.S:n<br />

toimitusjohtajaksi<br />

Ensimmäinen Ponsse myytiin vuonna<br />

1991 Yhdysvaltoihin Michiganiin St. John<br />

Forest Productsille, joka on edelleen Ponsselle<br />

tärkeä kumppani. Tytäryhtiö perustettiin<br />

Atlantaan vuonna 1995, mutta toiminta<br />

siirtyi Rhinelanderiin kolme vuotta myöhemmin.<br />

Suurten Järvien alueella noin 90<br />

% puunkorjuusta tapahtuu tavaralajimenetelmällä<br />

(CTL). Kokorunkomenetelmä (TL)<br />

on kuitenkin yhä vallitseva korjuumenetelmä<br />

muualla Yhdysvalloissa.<br />

Tällä hetkellä Ponssella on Yhdysvalloissa<br />

omat palvelukeskukset Michiganissa,<br />

Wisconsinissa ja Minnesotassa. Näiden<br />

lisäksi sekä Yhdysvalloissa että Kanadassa<br />

on useita jälleenmyyjiä ja sopimushuoltajia.<br />

Yhtiön pääkonttori sijaitsee Rhinelanderissa,<br />

Wisconsinissa.<br />

Ponsse menossa mukana<br />

Tapahtumakalenteri 2012<br />

9.-10.2. Lapin 54. Metsätalouspäivät Levi, Suomi<br />

24.–25.2. Oregon Logging Conference Eugene, OR, USA<br />

Maaliskuussa Lesprom 2012 Syktyvkar, Venäjä<br />

26.–28.3 2nd Latin America Forest Industry Conference Sao Paulo, Brasilia<br />

27.–29.3. Russia Wood & Timber 2012 Moskova, Venäjä<br />

28.–29.3. Forum Brazil on Agroforestry Viçosa, Brasilia<br />

29.–30.3. Heavy Equipment Show Moncton, NB, Kanada<br />

31.3.–4.4. SilvaRegina Tsekki<br />

10.–13.4. Três Lagoas Forest 2012 Três Lagoas, Brasilia<br />

19.–21.4. Maamess 2012 Tartto, Viro<br />

19.–22.4. Technodrev Far East 2012 Khabarovsk, Venäjä<br />

24. – 26.4. Taitaja 2012, Nuorten ammattitaidon SM-kilpailu Jyväskylä, Suomi<br />

Toukokuussa Lesdrevtech 2012 Minsk, Valko-Venäjä<br />

7.–11.5. IV Forest Congress of Paraná Curitiba, Brasilia<br />

9.–11.5. 4th Forest Fair Gramado, Brasilia<br />

11.–12.5. NE Forest Products Expo Essex Junction, VT, USA<br />

23.–25.5. Seminar on Forest Protection Belo Horizonte, Brasilia<br />

28.5.–1.6. Argentina Ambiental 2012 Buenos Aires, Argentiina<br />

Kesäkuussa VjatkaDrevMash Kirov, Venäjä<br />

6.–8.6. Forexpo 2012 Mimizan, Ranska<br />

13.–16.6. KWF-fair Saksa<br />

30.6. Metsä rokkaa Juva, Suomi<br />

24.–25.8. Mellanskögsmässan Uppsala, Ruotsi<br />

30.8.–1.9. FinnMETKO Jämsä, Suomi<br />

30.8.–2.9. Holzmesse Klagenfurt Itävalta<br />

6.–8.9. Logging Congress Oshkosh, WI, USA<br />

11.–14.9. Technodrev Siberia 2012 Krasnojarsk, Venäjä<br />

13.–15.9. APF Show Alcester, Warwickshire, UK<br />

14.–15.9. Hurdagene Hurdal, Norja<br />

14.–15.9. North Star Expo USA<br />

18.–21.9. Siblesopolzovanie 2012 Irkutsk, Venäjä<br />

20.–22.9. Demo International 2012 St. Raymond, Quebec, Kanada<br />

24.–26.9. Forest Congress of the State of RS ja<br />

Nova Prata, Brasilia<br />

2nd Mercosur Seminar of Wood Chain<br />

9.–10.10. 45th Pulp and Paper International Congress and Exhibition Sao Paulo, Brasilia<br />

22.–26.10. Lesdrevmash 2012 Moskova, Venäjä<br />

Viikko 47 Ponsse Demo Day Baltian maat<br />

9.–12.12. Russian Forest 2012 Vologda, Venäjä<br />

Forest Engineer Clément Puybaret (30)<br />

nimitettiin Ponssen Ranskan tytäryhtiön,<br />

Ponssé S.A.S:n toimitusjohtajaksi<br />

15.8.2011. Puybaret on työskennellyt Ponssé<br />

S.A.S:n palveluksessa vuodesta 2006<br />

myyjänä ja kouluttajana. Puybaretin sijoituspaikkana<br />

on Gondreville, Ranska.<br />

Ponssé S.A.S:lla on Ranskassa kolme<br />

omaa huoltopalvelukeskusta ja seitsemän<br />

sopimushuoltajaa. Päätoimipaikka sijaitsee<br />

Gondrevillessä. Puunkorjuualueena<br />

Ranska on erittäin monipuolinen. Vaihtelevien<br />

ilmasto-olosuhteiden vuoksi alueella<br />

on runsaasti eri puulajeja, joista valtaosa<br />

on lehtipuuta. Puunkorjuussa on siirrytty<br />

yhä jyrkemmille rinteille, mikä lisää puunkorjuun<br />

haastavuutta.<br />

54<br />

Ponsse News 2 • 2011 Ponsse News 2 • 2011 55

UUSI -TYÖVAATEMALLISTO!<br />

PONSSE COLLECTION<br />

Talvi 2011-2012<br />

Työvaatteet<br />

Työtakki<br />

80 00 €<br />

Koot:<br />

s-xxXxl<br />

avohaalari<br />

60 00 €<br />

koot:<br />

46-68<br />

Kokohaalari<br />

110 00 €<br />

Koot:<br />

s-xxxl<br />

971<br />

973<br />

972<br />

Turvatakki<br />

105 00 €<br />

Koot:<br />

s-xxxl<br />

Turvahousut<br />

80 00 €<br />

koot:<br />

46-68<br />

vapaa-aika<br />

Nahkatakki<br />

149 00 €<br />

koot:<br />

46-64<br />

949<br />

904<br />

saatavuus vaihtelee<br />

959<br />

taskuhuivi<br />

32 00 €<br />

retkeily<br />

Kuksat reppu<br />

16 50 €<br />

normaali<br />

34 00 €<br />

901<br />

pienet 2kpl<br />

28 00 €<br />

955 902<br />

900<br />

Hinnat sis. alv. 23 %. Tuotteet saatavana Ponssen palvelukeskuksissa ja<br />

www.<strong>ponsse</strong>collection.com. Muista myös PONSSE Collection -lahjakortit!

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!