2/2013 - ProAgria Oulu
23.10.2014 • Views
Share Embed Flag

2/2013 - ProAgria Oulu

2/2013 - ProAgria Oulu

2/2013 - ProAgria Oulu

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
proagriaoulu.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

Maaviesti<br />

<strong>ProAgria</strong> Lapin, Kainuun ja <strong>Oulu</strong>n asiakaslehti 2/<strong>2013</strong><br />

Monipuolisuus<br />

on lammastilan rikkaus<br />

Onnistu<br />

ruokinnassa!<br />

Kosteikosta<br />

tuli Mankilan keidas<br />

Kevään<br />

juhlien<br />

gluteenittomat<br />

herkut<br />

Vanhuksia ilahduttaa hoitopaikan kodinomaisuus. Maaseudun tilavat rakennukset, luonnonläheinen<br />

ympäristö sekä mahdollisuus piha- ja puutarhatöihin luovat hyvät perhehoidon puitteet. Sivu 27<br />

2/<strong>2013</strong> maaviesti 1

Kajaani, puh. 02071 50234<br />

Kemi, puh. 02071 50230<br />

Kokkola, puh. 02071 50241<br />

Kuusamo, puh. 02071 50236<br />

<strong>Oulu</strong>, puh. 02071 50222<br />

Raahe, puh. 02071 50238<br />

Ylivieska, puh. 02071 50238<br />

Viljavuuspalvelu uudistuu<br />

Tuttu ja luotettava Viljavuuspalvelu kuuluu nyt kansainväliseen<br />

Eurofins-konserniin. Meiltä saat entistä<br />

monipuolisemmat palvelut koko elintarvikeketjuun!<br />

Puh. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli • www.viljavuuspalvelu.fi<br />

2 maaviesti 2/<strong>2013</strong>

Maaviesti<br />

Sisältö 2/<strong>2013</strong><br />

”Vesialueiden<br />

omistajien on<br />

puolustettava itse<br />

omia oikeuksiaan.<br />

Ellei haittoja<br />

pystytä estämään,<br />

on huolehdittava<br />

asiaan kuuluvista<br />

korvauksista.”<br />

Sivu 30<br />

Hyväkuntoinen lehmä antaa<br />

parhaan taloudellisen tuloksen<br />

ja tiinehtyy hyvin.<br />

Kun juhlien<br />

vierasmäärä on<br />

pieni, voivat kaikki<br />

tarjottavat olla<br />

gluteenittomia<br />

ja sopia sekä<br />

keliaakikolle että<br />

muille juhlijoille.<br />

26<br />

16<br />

Tällä ohjelmakaudella<br />

Pohjois-<br />

Pohjanmaan<br />

kosteikot saivat<br />

avustusta yli<br />

1,1 miljoonaa<br />

euroa. Pian<br />

avautumassa<br />

on uusi haku.<br />

24<br />

Myllyn Paras<br />

Maarit Satomaa Tiina Karlström<br />

8 KANNESSA<br />

Vanhalan lammastila haluaa tehdä<br />

oikeita asioita ja keskittyä olennaiseen.<br />

10 TYPPIMITTAUSTA<br />

<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong> ottaa vastaan<br />

typpinäytteitä 25 mittauspaikassa.<br />

11 JÄTEVEDET HALTUUN!<br />

Jätevesiviikko muistuttaa,<br />

että pönttö ei puhdista jätevesiä.<br />

12 KOSTEIKKOTUKEA<br />

Kosteikkotukien haussa kannattaa<br />

varautua nopeaan aikatauluun.<br />

14 HAKUVINKKEJÄ<br />

Tukihakuviidakossa kannattaa perehtyä<br />

yksityiskohtiin huolellisesti.<br />

14 TUKIHAKUUN!<br />

Vielä on aikaa hakea EU-tukia<br />

<strong>ProAgria</strong>n asiantuntijan kanssa.<br />

16 RUOKINTA KUNTOON<br />

Kun ruokinta onnistuu, lehmä<br />

tiinehtyy ja karja tuottaa tulosta.<br />

17 HENGITYSTIEOIREITA?<br />

Suomeen hiipinyt Mycoplasma Bovis on<br />

hankala hallittava.<br />

18 UUSIA URIA<br />

Maatalouslappi-hanke kouluttaa ja<br />

saattaa tiloja positiivisen kehityksen uralle.<br />

20 TÄYSIHOITOTALLI<br />

Ratsutalli Cavadeos tarjoaa Virpiniemessä<br />

monipuolisia palveluja hevosille.<br />

21 USKOA LUOMUUN<br />

Luomukysely kertoo, että tilat luottavat<br />

hyviin tulevaisuuden näkymiin.<br />

22 TYPPIMITTAUSTA<br />

<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong> ottaa vastaan<br />

typpinäytteitä 25 mittauspaikassa.<br />

24 LUE MAISEMAA!<br />

Maisemanlukutaitoa voi harjoitella<br />

osallistumalla kyläkävelylle.<br />

25 PAIKALLISTUOTTEITA<br />

Lähiruoan lastauslaituri saattaa<br />

yhteen tuottajat ja ostajat.<br />

25 POHJOISIA MAKUJA<br />

Pohjoiset ja arktiset maut syyskuun<br />

seminaariteemana <strong>Oulu</strong>ssa.<br />

26 EI GLUTEENIA!<br />

Maaviesti tarjoaa hyväksi havaitut<br />

kahvipöydän herkut kevään juhliin.<br />

30 KAIVOSBUUMI<br />

Kiihtyvä kaivosbuumi vaikuttaa monella<br />

tavalla ympäristöön ja vesiluontoon.<br />

Vakiot<br />

5 Pääkirjoitus<br />

6 Lyhyet<br />

22 Tervetuloa töihin!<br />

27 Aitojen asioiden puolesta<br />

28 Allakka<br />

2/<strong>2013</strong> maaviesti 3

www.maanparannus.com<br />

KALKITSE NYT!<br />

Tilaa heti.<br />

Tulevan satosi parhaaksi.<br />

Laske kalkitustarpeesi osoitteessa<br />

www.maanparannus.com<br />

VALKOISELLA VIHREÄÄ<br />

4 maaviesti 2/<strong>2013</strong>

PÄÄKIRJOITUS<br />

Maaviesti<br />

Maaviesti on <strong>ProAgria</strong> Lapin,<br />

Kainuun ja <strong>Oulu</strong>n asiakaslehti,<br />

joka postitetaan osoitteellisena<br />

asiakastiloille ja -yrityksille,<br />

jäsenille ja jäsenyhteisöille<br />

sekä sidosryhmille.<br />

JULKAISIJA <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong><br />

Kauppurienkatu 23 (PL 106)<br />

90101 <strong>Oulu</strong>, (08) 316 8611<br />

info.oulu@proagria.fi<br />

PÄÄTOIMITTAJA Vesa Nuolioja<br />

TOIMITUS Viestintä-Karttimo<br />

Kiviniemen rantatie 9, 90810 Kiviniemi<br />

ella.karttimo@proagria.fi<br />

040 526 4880<br />

TAITTO Mari Lähteenmaa<br />

mari.lahteenmaa@proagria.fi<br />

ILMOITUKSET Sirpa Heikkinen<br />

Kielontie 8, 87500 Kajaani<br />

(08) 637 740, 044 533 1713<br />

sirpa.heikkinen@proagria.fi<br />

OSOITTEENMUUTOKSET<br />

<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>, (08) 316 8611<br />

info.oulu@proagria.fi<br />

<strong>ProAgria</strong> Kainuu, 044 320 1580<br />

merja.ronkainen@proagria.fi<br />

<strong>ProAgria</strong> Lappi, 040 775 1953<br />

raija.yrjanheikki@proagria.fi<br />

PAINOPAIKKA Erweko Oy<br />

PAINOS 12 000 kpl<br />

ILMESTYMISAJAT <strong>2013</strong><br />

3/<strong>2013</strong> 23.9.<br />

4/<strong>2013</strong> 25.11.<br />

TILAUSHINNAT 20 euroa /vuosikerta,<br />

asiakkaille ja jäsenille maksuton<br />

ISSN 0787-7781<br />

Lappilaista lammasta, kiitos<br />

Lampaanlihan tuotanto Suomessa on voimakkaassa nousussa. Tuotannon arvioidaan nykytahdilla<br />

kasvavan yli 40 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kulutus kasvaa vielä vauhdikkaammin. Siksi<br />

kotimaista lammasta – tai oikeammin karitsanlihaa – ei riitä kuin murto-osalle halukkaista.<br />

Kotimaista lammasta tuotetaan tänä vuonna miljoona kiloa eli alle 200 grammaa kutakin suomalaista<br />

kohden. Siitä riittää pariin kolmeen ateriaan vuodessa. Tuottajahinta on kasvaneen kysynnän<br />

vuoksi kohentunut MMM:n tietopalvelukeskuksen mukaan lähes 15 prosenttia.<br />

Lappi on merkittävä karitsanlihan tuotantoalue: parhaimmillaan lähes joka viides suomalainen<br />

uuhi asui tässä maakunnassa. Aiempina vuosina lupaavasti lisääntyneet tuotantomäärät ovat nyt<br />

tasaantuneet. Viime vuonna lammastilojen määrä kääntyi jo laskuun.<br />

Suunta on enemmän kuin ikävä. Karitsanlihan kysyntä kasvaa edelleen, mihin vaikuttaa osaltaan<br />

lähiruuan arvostus. Ruokakriisit eivät ole karitsanlihaa koetelleet. Sen maine kestävästi, lähellä ja<br />

luontoa kunnioittaen tuotettuna on vain vahvistunut.<br />

Lappilaisen karitsan kysyntää on luotu vuosikymmenen jatkuneella tuottajien, jalostajien ja loppukäyttäjien<br />

yhteistyöllä. Työn tuloksena syntynyt Meri-Lapin karitsa -tuotemerkki täytti viime keväänä<br />

10 vuotta.<br />

Lappilaiselle ruualle olisi nyt ihan oikeaa kysyntää. Matkailussa pienten, yksilöllisten kohteiden<br />

kysyntä kasvaa. Kaukaa tulevan asiakkaan mielestä lappilaisen matkailukohteen kruunaa paikallinen<br />

ruoka. Matkailu ja ruoka täydentävät ja tukevat toisiaan. Myös monet kuntien keittiöt ostaisivat<br />

paikallista ruokaa, kun sitä vain olisi saatavilla.<br />

Hevosenlihasotkut ja muut kriisit ovat tympäännyttäneet monet ihmiset, jotka vain haluaisivat,<br />

että lihapaketissa on sitä mitä siinä kerrotaan olevan. Hevosenlihaskandaalien jälkimainingeissa on<br />

selvinnyt, että kuluttajien huijaaminen saattaa olla epäiltyä laajempaa.<br />

Elämme monessa mielessä syrjäisen maaseudun kannalta ratkaisevia hetkiä.<br />

Myönteinen ja kielteinen rakennemuutos ovat jokapäiväisiä kumppaneitamme.<br />

Meistä itsestämme riippuu, kumpaan niistä tartumme tiukemmin. Lappi<br />

on toiminut liian usein pelkkänä raaka-aineen tuottajana. Tämän toimintatavan<br />

synkät jäljet ovat silminnähtävissä.<br />

”Lappi kuuluu jokaisen suomalaisen sielunmaisemaan”, on kirjailija<br />

Tapani Niemi osuvasti todennut. Voisivatko omat myös erikoistuotteemme<br />

kuulua suomalaiseen sielunmaisemaan?<br />

Hyvää ja työteliästä kevään jatkoa!<br />

SIMO ALARUIKKA<br />

johtaja<br />

<strong>ProAgria</strong> Lappi<br />

Huhtikuu<br />

Nyt on aika...<br />

Ella Karttimo<br />

• paneutua tukihakuun ja postittaa<br />

lomakkeet viimeistään 30.4.<br />

• tarkistaa viljavuustutkimuksen,<br />

ruiskuttajatutkinnon ja<br />

kasvinsuojeluruiskun testauksen<br />

voimassaoloajat<br />

• ilmoittaa maanäytteistä liukoisen<br />

typen mittaukseen<br />

• hankkia viljan siemen, sillä<br />

varsinkin aikaisista lajikkeista tulee<br />

viime kesän kokemusten jälkeen<br />

taas pulaa.<br />

• osallistua maa- ja kotitalousnaisten<br />

juhlavuoteen ja laittaa<br />

auringonkukan siemenet itämään<br />

Kuva: Ella Karttimo<br />

2/<strong>2013</strong> maaviesti 5

lyhyet<br />

Katse peltojen kasvukuntoon!<br />

Viljelyn kustannukset nousivat<br />

viime satokaudella lähes<br />

150 euroa hehtaarilta<br />

verrattuna edelliseen vuoteen. Kun<br />

kustannukset kohosivat jo vuonna<br />

2011 runsaat 100 euroa hehtaarilta,<br />

viljantuotannossa koettiin<br />

toista kertaa peräkkäin merkittävä<br />

kustannusten nousu.<br />

Tulokset käyvät ilmi <strong>ProAgria</strong>n<br />

Lohkotietopankista, jonne viljelyn<br />

talousseurannan tuloksia on<br />

tähän mennessä analysoitu runsaalta<br />

20 000 hehtaarilta ja 300<br />

tilalta painottuen vilja- ja öljykasvien<br />

tietoihin.<br />

”Suurimpana syynä viime vuoden<br />

kustannusten nousuun olivat<br />

merkittävästi lisääntyneet polttoainekulut.<br />

Erittäin sateinen korjuukausi<br />

ja korkea puintikosteus lähes<br />

kaksinkertaistivat viljan kuivauskulut.<br />

Myös lannoitekustannus oli<br />

noin viidenneksen edellisvuotta<br />

korkeampi. Lisääntynyt kasvinsuojelun<br />

tarve nosti kustannuksia<br />

liki 20 prosenttia”, kertoo <strong>ProAgria</strong><br />

Kasvin palveluryhmäpäällikkö<br />

Sari Peltonen.<br />

Viljelyn haasteena on jatkossa<br />

kustannusten hallinta ja käytetyille<br />

tuotantopanoksille saatava<br />

riittävä vastine eli sadon määrä<br />

ja hinta.<br />

”<strong>ProAgria</strong>n viljelysuunnittelupalveluissa<br />

tehdään yhä enemmän ennakkolaskelmia<br />

tulevalle sadolle ja<br />

selvitetään yhdessä asiantuntijan<br />

kanssa, millaista sadon määrää ja<br />

hintaa tilan tuotantokustannustasoilla<br />

tulee tavoitella kannattavaan<br />

tulokseen pääsemiseksi.”<br />

MÄRKYYDESTÄ pahimmin kärsineillä<br />

lohkoilla kannattaa viljanviljelyn<br />

sijaan satsata perusparannustoimiin,<br />

kuten maan vesitalouden<br />

ja ojituksen kunnostamiseen.<br />

Tämän jälkeen lohkot on hyvä kylvää<br />

maata kuohkeuttavilla, syväjuurisilla<br />

kasveilla, esimerkiksi viherlannoitusnurmena<br />

maan kasvukunnon<br />

parantamiseksi.<br />

”Vaikka viljan hinnat ovat nyt suhteellisen<br />

hyvät, kannattaa tilakohtaisesti<br />

laskea, mikä sadon määrä<br />

viljasta vaaditaan, jotta se olisi kannattavampi<br />

vaihtoehto kuin esimerkiksi<br />

viherlannoitusnurmi. Peltojen<br />

kasvukuntoon ja viljelykiertojen monipuolistamiseen<br />

kannattaa panostaa,<br />

jotta maaperä kestäisi yhä yleisemmäksi<br />

käyvät sään ääri-ilmiöt,<br />

Sari Peltonen muistuttaa.<br />

Näin saadaan myös parhain<br />

hyöty markkinoilta, kun sadon<br />

määrä ja laatu vastaavat ostajan<br />

tarvetta.<br />

Kitkan viisas<br />

sai EU:n nimisuojan<br />

Kitkan viisas -muikku on ensimmäinen<br />

suomalainen alkuperäsuojattu<br />

kala EU:ssa.<br />

Kitkan viisas on lisätty Euroopan<br />

komission asetuksella niiden tuotteiden<br />

joukkoon, joilla suojattu<br />

alkuperänimitys (SAN).<br />

Kitkan viisas -nimitystä käytetään<br />

Koillismaan eli Kuusamon ja<br />

Posion kuntien ylänköalueen järvistä<br />

pyydetyistä muikuista.<br />

Alueen arktisten olosuhteiden<br />

ja vesistöjen vähäravinteisuuden<br />

takia Kitkan viisas on useita muita<br />

makean veden muikkukantoja<br />

huomattavasti pienempi, noin<br />

kahdeksan sentin pituinen ja neljästä<br />

viiteen grammaa painava<br />

kala. Pienen koon takia sen ruoto<br />

ei kovetu, vaan se säilyy pehmeänä.<br />

Kitkan viisaalle on ominaista<br />

kotipaikkauskollisuus. Alueen vesistöjen<br />

korkeus- ja virtaamavaihtelut<br />

ovat pienet ja veden happitilanne<br />

hyvä myös talvella, minkä<br />

takia muikku ei vaella alapuolisiin<br />

vesistöihin.<br />

EU:n nimisuojajärjestelmän<br />

tarkoituksena on suojata elintarvikkeita<br />

ja maataloustuotteita vakiintuneen<br />

nimen väärinkäytöltä ja<br />

6 maaviesti 2/<strong>2013</strong><br />

Ella Karttimo<br />

Kitkan viisasta pyydetään Kuusamossa ja Posiolla läpi vuoden<br />

nuottaamalla.<br />

huokeammilta väärennöksiltä.<br />

Kuluttajalle suojaus on tae siitä,<br />

että tuotteen alkuperä tunnetaan.<br />

Suojausjärjestelmiä on kolme:<br />

suojattu alkuperänimitys<br />

(SAN) ja suojattu maantieteellinen<br />

merkintä (SMM) suojaavat<br />

tuotteen tuotannon ja valmistuksen<br />

sen perinteisellä maantieteellisellä<br />

alueella. Kolmas<br />

järjestelmä (APT) suojaa tuotteen<br />

perinteisen valmistusmenetelmän.<br />

Tähän mennessä EU:n alueella<br />

on nimisuojauksen saanut yli<br />

1 100 tuotetta. Vastaavan suojauksen<br />

kuin Kitkan viisas on<br />

saanut muun muassa Ruotsin<br />

Kalix Löjrom eli Kalixin muikunmäti.<br />

Suomalaisia tuotteita<br />

on rekisteröity yhdeksän, joista<br />

viisi on suojattuja alkuperänimityksiä.<br />

Auringonkukat<br />

itämään!<br />

Maa- ja kotitalousnaiset<br />

järjestävät syyskesällä 80-<br />

vuotisjuhlavuotensa kunniaksi<br />

tempauksen, jonka pääosissa<br />

ovat auringonkukat. Maaseudun<br />

naiset jakavat tervehdyksenä auringonkukkia<br />

kaupunkien ja taajamien<br />

sisarille.<br />

Yhdistyksien toivotaan kasvattavan<br />

kesän aikana auringonkukkia.<br />

Siemeniksi suositellaan mataliin<br />

lajikkeisiin kuuluvaa Dwarfia.<br />

Muutkin hyväksi havaitut lajikkeet<br />

käyvät.<br />

Auringonkukka on erinomainen<br />

maisema- ja suojakasvi. Sitä suositellaan<br />

kylvettäväksi ojien ja peltoteiden<br />

varsille, metsänreunoihin<br />

ja myös avoimille pelloille.<br />

Varsinaista tempausta ja kukkien<br />

jakamista varten yhdistykset<br />

saavat käyttöönsä valmiin viestin,<br />

johon voi muokata oman yhdistyksen<br />

nimen.

Uutuuksia ja ammattiasiaa<br />

Farmarissa<br />

<strong>ProAgria</strong> Etelä-Pohjanmaa<br />

Farmari-maatalousnäyttely<br />

avautuu Seinäjoella lomakauden<br />

aluksi, 3.-6. heinäkuuta,<br />

viikkoa ennen Tangomarkkinoita.<br />

”Erityisen tyytyväisiä olemme<br />

konekenttään, jossa ovat mukana<br />

myös kaikki traktorien valtamerkit”,<br />

näyttelypäällikkö Henri<br />

Honkala <strong>ProAgria</strong> Etelä-Pohjanmaasta<br />

sanoo.<br />

Kotieläinosastolla on mukana<br />

kaikki tuotantoeläinsuunnat ja<br />

kolmessa eri esittelykehässä on<br />

luvassa lukuisia esityksiä. Avajaispäivänä<br />

järjestetään suomenkarjan<br />

näyttely ja nuorten kasvattajien<br />

kilpailu. Torstaina on vuorossa<br />

ayrshirekarjan näyttely. Perjantaina<br />

seurataan junior handler ‐kisaa<br />

sekä showmanshipia ja hiehoagilitya.<br />

Päätöspäivänä pidetään Holstein-karjan<br />

vuosinäyttely.<br />

Nautaosaston vasikkabaarissa<br />

paneudutaan vasikoiden ruokintaan,<br />

hoitoon ja hyvinvointiin.<br />

Alueen vetonaulana on myös keinosiemennyssonneja.<br />

Lihakarjaosastolle pyritään saamaan<br />

ainakin highland- ja aberdeen<br />

angus -rotujen vuosinäyttely<br />

ja eri liharotujen edustajia.<br />

Kotieläinkentän vieressä on kotieläintekniikkaa<br />

esittelevä alue,<br />

johon on tulossa rehustukseen,<br />

rehun säilöntään, käsittelyyn ja<br />

jakeluun liittyvää tekniikkaa sekä<br />

karjanlannan käsittelyyn liittyvää<br />

teknologiaa.<br />

Junior handlerit kesän 2006 Farmarissa Seinäjoella.<br />

FARMARISSA on monia uutuuksia<br />

kuten erikoiskasviosasto. Se rakentuu<br />

perunan ympärille, mutta<br />

esillä ovat myös muut erikoiskasvit.<br />

Aiempaa laajempana avautuu<br />

myös metsä- ja energiaosasto.<br />

Ruoka on tärkeä osa Farmaria<br />

ja yhtenä näyttelyn teemana<br />

on sen alkuperän jäljitettävyys.<br />

Ruokaprovinssikadulta voi ostaa<br />

eteläpohjalaisia ja kotimaisia<br />

elintarvikkeita ja tavata niiden<br />

tuottajia.<br />

Farmari levittäytyy Seinäjoki<br />

Areenan ja Uimahalli-urheilutalon<br />

ympäristöön 17 hehtaarin alueelle.<br />

Farmari on <strong>ProAgria</strong> Etelä-Pohjanmaan<br />

150-vuotisjuhlanäyttely,<br />

jonne odotetaan jopa 100 000<br />

kävijää.<br />

Lisätiedot: www.farmari.fi<br />

Haussa hyvin korjattu<br />

seurantalo<br />

Kuka on Itämeriystävällisin<br />

viljelijä?<br />

Joka vuosi yksi seurantalo saa<br />

hyvän korjauksen palkinnon<br />

tunnustuksena perinteitä kunnioittavasta<br />

ja yhteishenkeä luovasta<br />

korjauksesta. Nyt etsitään<br />

vuoden <strong>2013</strong> palkittavaa kohdetta,<br />

jota voi ehdottaa toukokuun<br />

loppuun saakka.<br />

Tunnustuspalkinnon kohteen<br />

tulee olla korjattu siten, että mahdollisimman<br />

paljon sen alkuperäisestä<br />

hengestä on säilytetty,<br />

korjaukset on tehty oikeanlaisilla<br />

korjausmenetelmillä hyvää makua<br />

noudattaen ja mahdolliset laajennukset<br />

on suunniteltu kokonaisuuteen<br />

sopeuttaen.<br />

Lisätietoa: www.kotiseutuliitto.<br />

fi > Seurantaloavustukset > Hyvän<br />

korjauksen palkinto<br />

WWF Suomi ja MTK etsivät<br />

jälleen Suomen<br />

ja koko Itämeren alueen<br />

ympäristöystävällisintä viljelijää.<br />

Palkinnon tarkoituksena<br />

on välittää tietoa parhaista käytännöistä<br />

Itämeri-ystävällisessä<br />

viljelyssä sekä antaa tunnustusta<br />

viljelijöille, jotka ovat edelläkävijöitä<br />

innovatiivisten ja varsinkin<br />

ravinnevalumia pienentävien menetelmien<br />

käytössä.<br />

Suomen voittaja saa 1 000 euron<br />

palkinnon, matkan kilpailun<br />

päätöskonferenssiin ja koko perheen<br />

virkistysloman. Koko kilpailun<br />

pääpalkinto on 10 000<br />

euroa.<br />

Viljelijät voivat ilmoittautua kilpailuun<br />

itse tai heitä voivat ehdottaa<br />

kunkin maan viljelijäjärjestöt.<br />

Hakemusten viimeinen jättöpäivä<br />

on 30.4.<strong>2013</strong>.<br />

Lisätietoa: www.wwf.fi/viljelijapalkinto<br />

tai www.mtk.fi<br />

Apuva valmentaa<br />

Kainuun maatiloja<br />

muutoksessa<br />

SApuva-hankkeen Kainuussa tarjoama muutos- ja tulevaisuusvalmennus<br />

auttaa löytämään uusia toimeentulo- ja lisäansiomahdollisuuksia.<br />

Se myös estää hätiköityjä ratkaisuja<br />

maatilan muutostilanteissa.<br />

Apuva-hanke aloittaa uusia ryhmiä joustavasti kysynnän perusteella.<br />

Kannattaa tulla mukaan, sillä yhteinen pohdinta valmentajien<br />

Seppo Metson ja Tarja Poikelan sekä muiden osallistuvien<br />

tilojen kanssa tuo moninkertaiset hyödyt!<br />

Apuva-hankkeessa ovat kevään aikana esillä myös maatiloilla<br />

tärkeät perhe- ja perintöoikeuteen liittyvät lakiasiat. Asiantuntijana<br />

Kainuun Opistolla Paltamossa 16.4. pidettävässä illassa on lakimies<br />

Antti Kejo.<br />

Kevään päättää 3.5. Kainuun Opistolla pidettävä päivä, jossa<br />

psykologi Pirkko Lahti käy viljelijöiden ja sidosryhmien kanssa varhaiseen<br />

välittämiseen liittyviä asioita. Tavoitteena on saada evästystä<br />

huolen puheeksi ottamiseen ja tietoa auttajatahoista.<br />

Muut hankkeen painottamat teemat liittyvät maatilojen työvoimaratkaisuihin<br />

jtyöterveyshuoltoon. Syksyllä jatkuvat kuntokurssit,<br />

ja kuudelle paikkakunnalle tarjotaan yksipäiväiset ensiapukurssit.<br />

SPR1-ensiapukortin omistavat voivat tuolloin päivittää korttinsa ja<br />

uudet osallistujat saavat hätäensiaputaidoista kertovan kortin.<br />

Kouluttajana on Janne Suutari. Syksyllä pidetään tuttuun tapaan<br />

taas työterveyshuollon ajankohtaispäivä 28.11. yhteistyössä<br />

muun muassa Melan ja MTK:n kanssa, mahdollisesti osana<br />

Kainuun maaseutupäiviä.<br />

Lisätiedot: Marjatta Pikkarainen, puh. 044 320 1585; muutos- ja<br />

tulevaisuusvalmennuksen osalta Tarja Poikela, puh. 0400 386 274;<br />

www.tyhynetti.net ja www.tukinetti.net<br />

2/<strong>2013</strong> maaviesti 7

kannessa<br />

Ella Karttimo<br />

Stella ja tilan muut bordercolliet ovat Johanna Alamikkotervon päivittäisiä työkavereita. ”Hyvin koulutettu työkoira vastaa joissakin tilanteissa<br />

kymmentä ihmistä.Yli 100 lampaan katraan hallinta pelkän kutsun voimalla ei onnistu.”<br />

Vanhalan luomutilalla<br />

lampaasta on moneksi<br />

ELLA KARTTIMO<br />

Lihaa, jalostuseläimiä,<br />

lankaa, taljoja, neuleita…<br />

Tervolassa toimiva<br />

Alamikkotervon<br />

luomulammastila luottaa<br />

monimuotoisuuteen,<br />

mutta haluaa keskittyä<br />

olennaiseen – tuottamiseen<br />

ja jalostukseen.<br />

Alamikkotervon lampolassa<br />

on viime viikkoina riittänyt<br />

horjuvia ensiaskeleita ja<br />

pikku karitsoiden reipasta määkimistä,<br />

kun meneillään on kevätkaritsoinnin<br />

sesonki. Lampolan<br />

liki150 uuhta tuottavat vuoden<br />

mittaan noin 350 karitsaa.<br />

Johanna ja Ari Alamikkotervo<br />

ottivat Vanhalan tilan haltuunsa<br />

agronomiopiskelujensa jälkeen<br />

vuonna 1995. Arin vanhempien<br />

aikainen parsinavetta muuttui<br />

lampolaksi ja tilaksi kolmelle uuhelle<br />

ja pässille.<br />

Uusi lampola valmistui vuonna<br />

2005, jolloin tilan eläinmäärä nousi<br />

nykyiseksi. Vuonna 2011 vanha<br />

navetta sai mennä ja tilalle nousi<br />

toinen lampola.<br />

”Lähtökohtana oli lihantuotanto<br />

siinä mitassa kuin neljän lapsen<br />

hoitaminen mahdollisti. Lasten<br />

kasvaessa myös eläinmäärä on lisääntynyt”,<br />

Johanna kertoo.<br />

Sopimustuotantoa<br />

Meri-Lapin Karitsalle<br />

Vanhalan tila on Meri-Lapin Karitsan<br />

sopimustuottaja. Tilan tuottama<br />

liha kulkee Veljekset Rönkä<br />

Oy:n kautta kuluttajille.<br />

”Tuottajan on helppo olla ketjussa<br />

mukana, kun jokainen hoitaa<br />

osuutensa hyvin ja hinta pysyy<br />

kohtuullisena. Vain puolen<br />

tunnin matka teurastamoon on<br />

myös eläinten hyvinvoinnin kannalta<br />

tärkeä asia.”<br />

Kotimainen lampaanlihan tuotanto<br />

kattaa tällä hetkellä vain<br />

noin viidenneksen kulutuksesta,<br />

eikä riitä kaikille halukkaille.<br />

”Lihaa tarvitaan ympäri vuoden.<br />

Kun osa uuhistamme karitsoi keväällä,<br />

osa syksyllä, pystymme toimittamaan<br />

teuraita kesäkuukausia<br />

lukuun ottamatta koko vuoden”,<br />

Johanna Alamikkotervo sanoo.<br />

Vanhalan tilan pellot ovat tuot-<br />

taneet luonnonmukaista nurmirehua,<br />

ohraa ja kauraa siitä saakka,<br />

kun nuori polvi otti Vanhalan tilan<br />

haltuunsa. Eläimet siirtyivät luomuun<br />

yli 10 vuotta sitten.<br />

Vanhalan ja muutaman muunkin<br />

tilan tuottama luomulampaanliha<br />

ei ole kuitenkaan välittynyt kuluttajalle<br />

saakka luomuna, koska<br />

teurastamo ei ole kuulunut luomuvalvonnan<br />

piiriin. Asia on onneksi<br />

pikku hiljaa korjaantumassa.<br />

Ella Karttimo<br />

Vanhalan tilan langoissa toistuu<br />

suomenlampaan värikirjo.<br />

Villa ja nahka<br />

jalostuvat käsitöiksi<br />

Villan ja taljojen jatkojalostuksesta<br />

on tullut eläinmäärän kasvaessa<br />

Vanhalan lammastilalle yksi tärkeä<br />

puro. Johanna Alamikkotervo hyödyntää<br />

kaiken villan ja nahkat langoiksi,<br />

huovutuslevyiksi, taljoiksi,<br />

neuleiksi ja muiksi käsitöiksi.<br />

Villat lähetetään Tervolasta Pirtin<br />

Kehräämöön ja Ylistaron Kehräämöön<br />

jalostettavaksi hahtuviksi,<br />

langoiksi ja huovutusvilloiksi.<br />

Rantasen Nahkajalostamo muokkaa<br />

nahkat taljoiksi.<br />

”Kaikki tuotteemme on itse tehty<br />

käsityönä lampaiden värjäämättömistä<br />

villoista ja taljoista.”<br />

Lammastuotteet ovat myynnissä<br />

Vanhalan tilan kotisivuilla. Johanna<br />

Alamikkotervo käy myös eri<br />

tapahtumissa kuten <strong>Oulu</strong>n kädentaitomessuilla.<br />

”Asiakaskontaktien kautta tieto<br />

tuotteista kulkee myös hyvin eri<br />

puolille maata.”<br />

Paimenkoira tekee<br />

monen ihmisen työn<br />

Vanhalan tilalla työskentelee Johannan<br />

lisäksi päätoimisesti neljä<br />

bordercollieta, joista yksi on<br />

jo eläkeiässä. Ne ovat Johanna<br />

Alamikkotervon päivittäisiä työ-<br />

8 maaviesti 2/<strong>2013</strong>

kumppaneita, joilla on monenlaisia<br />

tehtäviä: ne pitävät lampaiden<br />

päät pois tieltä ruokintapöytää<br />

lakaistaessa, auttavat kuivituksessa,<br />

pitävät eläimet lähellä kerittäessä<br />

tai auttavat lampaiden<br />

liikuttelussa laitumelta toiselle ja<br />

teuraskuljetuksiin.<br />

Tähän saakka itse työkaverinsa<br />

kouluttaneen Johannan rinnalla<br />

on parin vuoden ajan nuoruuden<br />

innolla asiaan perehtynyt myös tytär.<br />

Viime syksynä 15-vuotias Silja<br />

Alamikkotervo ja viisivuotias<br />

Stella nappasivat paimennuksen<br />

Suomen mestaruuden kokeneiden<br />

konkareiden joukossa.<br />

Vanhalan tilan paimenkoirat<br />

ovat työlinjaisia bordercollieita,<br />

joilla on vahva vietti ja into paimennukseen.<br />

Jos tuota energiaa<br />

ei osaa kanavoida, koirista voi<br />

olla enemmän haittaa kuin hyötyä.<br />

Monella lammastilalla koiran<br />

osaaminen jää hyödyntämättä ja<br />

vajaakäyttöön.<br />

”Paimenkoiran tapakoulutuksen<br />

jälkeen tarvitaan vielä paimennuskoulutusta<br />

noin 90 harjoituskertaa.<br />

Koira, jonka kanssa<br />

voi esimerkiksi erotella mustat<br />

lampaat valkoisista ilman rännejä<br />

ja aitauksia, vaatii koulutusta<br />

vielä enemmän.”<br />

Aina on vara<br />

parantaa<br />

Monipuolisuus on Vanhalan lammastilan<br />

vahvuus ja rikkaus. Silti<br />

tilan väki miettii tarkkaan, mikä on<br />

oikeaa ja olennaista tekemistä.<br />

”Siksi olemme keskittyneet teuraseläinten<br />

tuottamiseen, eläinten<br />

jalostamiseen ja käsitöihin, eikä<br />

vaikkapa lihan suoramyyntiin”, Johanna<br />

Alamikkotervo sanoo.<br />

Hän pitää vanhaa sanontaa<br />

”mitä mittaat, sitä voit parantaa”<br />

edelleen avainasiana – ettei<br />

työ olisi vain työtä, vaan että siitä<br />

saisi myös palkan ja työmäärä<br />

pysyisi hallinnassa.<br />

Uusia lammastiloja on syntynyt<br />

eri viime aikoina eri puolille maata<br />

tiuhaa tahtia. Uudet lampurit<br />

aloittavat eläintenpidon erilaisista<br />

lähtökohdista: osaa hakee<br />

tietoa ja osallistuu koulutuksiin,<br />

osa opettelee asiat kantapään<br />

kautta.<br />

Johanna kannustaa uusia lampureita<br />

satsaamaan eläimiin.<br />

”Hyvien eläinten hankinnalla<br />

lampuri saa anteeksi, jos esimerkiksi<br />

ruokinta ei heti osu kohdalleen.<br />

Myös karitsointiongelmia on<br />

vähemmän. Laadukkaiden lampaiden<br />

hankinta saattaa tuntua<br />

kalliilta, mutta se säästää jatkossa<br />

rahaa ja työtä.”<br />

Hän muistuttaa, että lammas<br />

on tuotantoeläin siinä missä lehmäkin,<br />

vaikka sitä pidetään eläimenä,<br />

joka pärjää hyvinkin vaatimattomissa<br />

oloissa. Toinen<br />

asia on, tuottaako se niissä olosuhteissa.<br />

Vuoden lammastila<br />

jakaa osaamistaan<br />

Vanhalan tila tunnetaan ansiokkaasta<br />

jalostustyöstä ja Johanna<br />

Alamikkotervo toimii myös Suomen<br />

lammasyhdistyksen jalostusvaliokunnan<br />

puheenjohtajana. Viime<br />

syksynä Vanhalan tila valittiin<br />

vuoden 2012 lammastilaksi.<br />

Palkinnon perusteluissa tila sai<br />

kiitosta pioneerityöstä lampaanjalostuksessa<br />

ja merkityksestään<br />

uusien lampurien tietotason kohottajana.<br />

Yksi osoitus tästä on tilan emännän<br />

kouluttautuminen jalostusarvostelijaksi.<br />

Johanna tekee omalla<br />

ultraäänilaitteellaan tiineystarkastuksia<br />

sekä karitsojen lihasten<br />

ja rasvan mittauksia Lapin<br />

alueella ja yhteistyössä <strong>ProAgria</strong><br />

Lapin kanssa.<br />

Lammastilojen määrä kasvaa<br />

Lammastilojen määrän pitkään<br />

jatkunut lasku pysähtyi<br />

vuonna 2012, jolloin uuhipalkkiota<br />

haki 856 tilaa, joilla oli<br />

yli 57 200 uuhta. Lammastilojen<br />

keskimääräinen katraskoko oli<br />

67 uuhta.<br />

”Monen vuoden laskun jälkeen<br />

lammastuotanto kiinnostaa jälleen<br />

ja alalle on tullut uusia yrittäjiä.<br />

Taustalla on kotimaisen lampaanlihan<br />

kasvanut kysyntä. Kaikki kotimainen<br />

karitsanliha viedään käsistä”,<br />

kertoo lammastalouden kehityspäällikkö<br />

Pia Parikka <strong>ProAgria</strong><br />

Keskusten Liitosta.<br />

Luomu- ja lähiruuan kysynnän kasvu on luonut uusia markkinoita lampaanlihan tuottajille.<br />

Ella Karttimo<br />

Investointien buumi<br />

Suomen Lammasyhdistyksen teettämä<br />

Lammastalouden kehitysnäkymät<br />

2020 -raportti kertoo, että<br />

tuotantorakennusinvestointeja on<br />

suunnitteilla joka kolmannella tilalla.<br />

Puolet näistä investoinneista<br />

koskee uusien tuotantotilojen<br />

rakentamista tai vanhojen tilojen<br />

laajennuksia.<br />

”Alan näkymät ovat positiiviset<br />

ja erityisesti isommat tilat<br />

ennakoivat kannattavuuden paranevan.”<br />

Lammastilojen kehittämistä ja<br />

kilpailukykyä rajoittavat eniten tilan<br />

peltoala, tuotannon kannattavuus,<br />

oma jaksaminen, oman<br />

työvoiman määrä ja maatalouspolitiikan<br />

epävarmuus.<br />

Luomu kiinnostaa<br />

Vuonna 2011 lammastiloista13<br />

prosenttia oli eläinten osalta mukana<br />

luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa.<br />

Kasvua edellisestä<br />

vuodesta oli 15 prosenttia.<br />

Sama suunta näyttää jatkuvan<br />

edelleen.<br />

”Kotimainen lampaanliha on<br />

tuotettu eettisesti ja ekologisesti<br />

kestävästi. Lampaiden avulla säilytetään<br />

uhanalaisia luontotyyppejä<br />

ja kansallismaisemaa.”<br />

Kysy lisää <strong>ProAgria</strong>n<br />

lammasasiantuntijoilta!<br />

<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong> ja Kainuu<br />

Heini Rautiola<br />

puh. 045 657 8708,<br />

heini.rautiola@proagria.fi<br />

<strong>ProAgria</strong> Lappi<br />

Armi Uljua<br />

puh. 0400 484 305,<br />

armi.uljua@proagria.fi<br />

2/<strong>2013</strong> maaviesti 9

www.lassilantaimisto.fi<br />

Keskikyläntie 42 A, 91800 TYRNÄVÄ<br />

040 761 0658, 040 839 1837<br />

Avaamme taimiston 2.5.<br />

Särkän<br />

Perennataimisto<br />

www.sarkanperennataimisto.fi<br />

Valtatie 925, 92210 Arkkukari (Raahe)<br />

puh. (08)263369, fax (08)263630<br />

MAASEUTUYRITTÄJÄ<br />

TYÖNANTAJANA<br />

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA<br />

Annankatu 31–33 C 48 00100 Helsinki<br />

Puh. (09) 725 04500<br />

www.tyonantajat.fi<br />

Maatilat, ratsastustallit ja -koulut, puutarhat,<br />

taimistot, viherrakentajat, turkistilat<br />

Kaikissa työsuhdeasioissa asiantuntevaa<br />

neuvontaa ja palvelua työnantajille!<br />

KESTOPUU PYLVÄITÄ<br />

Pylväät ovat<br />

1,5 m – 15 m<br />

pitkiä.<br />

Halkaisijat<br />

käyttötarkoituksen<br />

mukaan.<br />

Torgarentie 3 68500 KRUUNUPYY<br />

puh. (06) 8231 400, fax. (06) 8231 444<br />

www.paras.fi<br />

mail@paras.fi<br />

10 maaviesti 2/<strong>2013</strong>

ympäristö<br />

Jätevesiasiat kuntoon!<br />

MERJA TALVITIE<br />

Jätevesien käsittelyn<br />

tehostamista halutaan<br />

tuoda erityisesti esille<br />

valtakunnallisella<br />

jätevesiviikolla 15.-21.<br />

huhtikuuta. <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>n<br />

jätevesihanke välittää<br />

aiheesta tietoa teemaviikolla<br />

muun muassa <strong>Oulu</strong>n<br />

Rakentajamessuilla.<br />

Haja-asutusalueen talousjätevesien<br />

käsittely on tärkeää<br />

lähiympäristön kannalta.<br />

Suurimmat vaikutukset näkyvät<br />

omassa ympäristössä ja lähivesissä,<br />

vaikka emme niitä aina<br />

huomaisikaan.<br />

Jätevedet ovat kuormittaneet<br />

vesistöjä jo pitkään. Erityisesti silloin,<br />

kun suunnitellaan vesistöön<br />

kunnostustoimia, tulisi kaikkien<br />

huolehtia jätevesiensä puhdistus<br />

riittävälle tasolle. Asiaan kannattaa<br />

paneutua erityisesti huhtikuun<br />

puolivälissä, kun valtakunnallisella<br />

teemaviikolla on erityisen paljon<br />

tietoa tarjolla.<br />

Siirtymäaika<br />

kuluu<br />

Lainmukaisuuden näkökulmasta<br />

olemassa olevien kiinteistöjen<br />

siirtymäaika on kulumassa kovaa<br />

vauhtia. Kun siirtymäaika päättyy<br />

15.3.2016, kiinteistön jätevedenkäsittely<br />

olla asetuksessa määritellyllä<br />

tasolla.<br />

Joillain kiinteistöillä asia tulee<br />

eteen jo aikaisemmin remonttivaiheessa,<br />

kun muut toimenpi-<br />

teet vaativat rakennusluvan ja<br />

lupa edellyttää jätevesienkäsittelyn<br />

huomioimista. Uudisrakennuksia<br />

jätevesiasetus koskee<br />

ilman siirtymäaikaa. Niissäkin<br />

tarvitaan jätevesisuunnitelma rakennusluvan<br />

liitteeksi, ellei kiinteistöä<br />

voida liittää viemäriin.<br />

Vaikka muilla aikaa on vielä jäljellä,<br />

asian selvittelyä ei kannata loputtomasti<br />

lykätä. Kun tartutaan<br />

toimeen ajoissa, ratkaisut voi tehdä<br />

ilman turhaa kiirettä.<br />

Tietoa<br />

jätevesiviikolla<br />

Valtakunnallisella jätevesiviikolla<br />

16 eli 15.-21. huhtikuuta eri puolilla<br />

Suomea järjestetään jätevesien<br />

käsittelyyn liittyviä tapahtumia<br />

ja tilaisuuksia. Kaikkialle tapahtumat<br />

ja tiedotus eivät tietysti ehdi<br />

saman viikon aikana, joten paikallislehtiä<br />

ja <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>n nettisivuja<br />

kannattaa seurata ja poimia<br />

”Keväällä, kun<br />

lumet sulavat,<br />

on aika tyhjentää<br />

sakokaivot. Kun<br />

kaivon tyhjennyksen<br />

oheen sovitaan myös<br />

jätevesineuvojan<br />

käynti, saadaan arvio<br />

nykyisen järjestelmän<br />

hyödynnettävyydestä<br />

jatkossa. Neuvonta on<br />

sekä maksutonta että<br />

puolueetonta.”<br />

sopivat tilaisuudet.<br />

<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>n jätevesihanke<br />

tarjoaa teemaviikolla neuvontaa<br />

myös <strong>Oulu</strong>n Rakentajamessuilla<br />

perjantaista sunnuntaihin. Keskustelun<br />

pohjaksi kannatta avarata<br />

mukaan asemapiirros.<br />

Jätevesiasiaa<br />

kyläiltaan<br />

<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>n hallinnoima jätevesineuvontahanke<br />

on saanut<br />

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta<br />

jatkoaikaa toukokuun<br />

loppuun saakka. Hanke tarjoaa<br />

sekä yleis- että kiinteistökohtaista<br />

neuvontaa. Kesän ja loppuvuoden<br />

tilannetta kannattaa seurata<br />

<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>n kotisivuilta, ellei<br />

ehdi käyttää hankkeen palveluita<br />

kevään aikana.<br />

Onko kylälläsi kiinnostusta jätevesi-iltaan?<br />

Jätevesihanke voi olla<br />

mukana sitä järjestämässä. Illan<br />

järjestäminen tutussa piirissä antaa<br />

rohkeutta kysellä itseä askarruttavista<br />

asioista. Jätevesi-illan<br />

yhteisen osuuden jälkeen voidaan<br />

selvitellä kiinteistöjen tilannetta<br />

asemapiirrosten ja muiden asiakirjojen<br />

pohjalta.<br />

Kevään mittaan <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>n<br />

toimipisteissä on neuvontaa jätevesiklinikkatyyppisesti.<br />

Neuvoja on<br />

paikalla ennalta paikallislehdessä<br />

ja netissä ilmoitettavana ajankohtana.<br />

Paikalle voi tulla ilman ajanvarausta.<br />

Mukaan on hyvä ottaa<br />

asemapiirros ja tiedot nykyisestä<br />

järjestelmästä. Jätevesiasiaa on<br />

sitten hyvä pohtia vaikka kahvikupin<br />

ääressä.<br />

Lisätiedot: <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>,<br />

projektipäällikkö Talvitie,<br />

puh. 045 6578 611,<br />

merja.talvitie@proagria.fi,<br />

www.proagriaoulu.fi/jatevesi<br />

Tervetuloa töihin!<br />

Lapin maa- ja kotitalousnaiset<br />

Lapin maa- ja<br />

kotitalousnaisten<br />

toiminnanjohtajana<br />

on aloittanut<br />

YTM (johtaminen),<br />

restonomi<br />

(AMK) Ulla-<br />

Maija Uusitalo. Hänen toimenkuvaansa<br />

kuuluvat lisäksi yritysneuvontapalvelut.<br />

Aikaisemmin<br />

Ulla-Maija on työskennellyt matkailutoimialalla<br />

ja siellä horecasektorilla.<br />

Yhteystiedot:<br />

ulla-maija.uusitalo@maajakotitalousnaiset.fi,<br />

puh. 040 520 5882.<br />

Lapin maa- ja<br />

kotitalousnaisten<br />

maisemanhoidonneuvojana<br />

työskentelee<br />

ainakin syksyyn<br />

asti FM (kulttuurimaantiede),<br />

HuK (arkeologia) Kirsi Koskela.<br />

Hän jatkaa yhteistyötä Lapin<br />

ELY-keskuksen kanssa Maisemat<br />

Ruotuun (MARU) -hankkeessa<br />

sekä pitää kulttuuriympäristöihin<br />

ja maisemanhoitoon liittyviä<br />

kursseja.<br />

Yhteystiedot:<br />

kirsi.koskela@maajakotitalousnaiset.fi,<br />

puh. 040 728 5813.<br />

2/<strong>2013</strong> maaviesti 11

ympäristö<br />

Kosteikon perustamiseen<br />

mallia Mankilasta<br />

Annikki Oikarinen<br />

TIEDOTTAA<br />

Pohjois-Pohjanmaalla<br />

on rahoitettu tällä<br />

ohjelmakaudella<br />

ympäristötuen erityistuista<br />

ja ei-tuotannollisista<br />

investointituista 15<br />

kosteikkoa. Myös Mankilan<br />

Kyläseura Siikalatvassa<br />

tarttui toimeen ja alkoi<br />

kunnostaa lähes kuivunutta<br />

ja umpeenkasvanutta<br />

Vähäjärveä<br />

monivaikutteiseksi<br />

kosteikoksi.<br />

Päättymässä oleva ohjelmakausi<br />

on ollut maatalouden<br />

monivaikutteisten kosteikkojen<br />

rakentamisen kannalta<br />

mielenkiintoinen. Pohjois-Pohjanmaan<br />

15 kosteikolle on myönnetty<br />

avustusta 1 131 843,49 euroa.<br />

Kosteikoista 11 on viljelijöiden ja<br />

neljä yhteisöjen.<br />

Mankilan Kyläseura ry haki kosteikon<br />

rakentamiseen maatalouden<br />

ei-tuotannollisten investointien tukea<br />

kesäkuussa 2011. Myönteinen<br />

rahoituspäätös, 68 655 euroa melkein<br />

kuuden hehtaarin kosteikolle,<br />

saatiin toukokuussa 2012. Kosteikon<br />

yläpuolisesta valuma-alueesta<br />

on peltoa 45 prosenttia eli tukikriteeri<br />

täyttyy kirkkaasti.<br />

Kosteikosta on paljon hyötyä.<br />

Se parantaa Siikajoen vedenlaatua,<br />

koska kosteikko pidättää sen<br />

kautta virtaavasta vedestä kiintoainetta<br />

ja ravinteita. Kosteikko lisää<br />

luonnon monimuotoisuutta<br />

muun muassa tarjoamalla linnuille<br />

sopivia pesimä-, ruokailu- ja suojapaikkoja.<br />

Myös maisema avautuu ja virkistyskäyttömahdollisuudet<br />

parantuvat,<br />

kun pusikoita raivataan ja<br />

voidaan myöhemminkin kunnostaa<br />

kosteikon hoitoon tarkoitetun<br />

tuen avulla.<br />

Mankilan asukkaat ja maanomistajat suhtautuvat kosteikkohankkeeseen myötämielisesti. Rääseikön raivausta<br />

ja maiseman kunnostusta pidettiin kyläkuvan kannalta tärkeänä.<br />

”Kaikki meni nappiin”<br />

Mankilan kosteikon puuhamiehenä<br />

ja nyt töiden valvojana on<br />

toiminut Alpo Konola.<br />

Miten kosteikon rakentamistyö<br />

on edennyt: milloin aloititte, missä<br />

vaiheessa nyt ollaan ja mitä<br />

vielä tapahtuu?<br />

Työt aloitettiin marraskuun<br />

2012 lopulla puuston poistolla.<br />

Nyt kosteikko on isolta osin jo kaivettu<br />

valmiiksi. Tarkoitus ei ole vielä<br />

tänä keväänä päästää tulvavesiä<br />

kosteikolle, vaan antaa pohjan<br />

rauhassa painua ja mahdollisesti<br />

Vuoden <strong>2013</strong> tukihaussa avataan<br />

yhdistyksille mahdollisuus ei-tuotannollisiin<br />

investointitukiin kosteikkojen<br />

perustamiseen sekä arvokkaiden<br />

perinnebiotooppien alkuraivaamiseen ja<br />

aitaamiseen.<br />

Tämän ohjelmakauden todennäköisesti<br />

viimeiseen hakuun täytyy osallistua nyt nopealla<br />

aikataululla. Haku on kohdennettu<br />

yhdistyksille.<br />

<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>n hallinnoiman Vyyhtihankkeen<br />

kautta on nyt mahdollista saada<br />

vinkkejä ja apuja kosteikkosuunnitelman laatimiseen.<br />

Vyyhti-hanke tekee mallisuunnitelmia,<br />

jotka jäisivät julkiseen käyttöön.<br />

Jos kosteikkokohde täyttää mallisuunnitelman<br />

kriteerit, voisi suunnittelutyö tulla<br />

myös hankkeen kautta.<br />

vähän kasvittuakin, ettei pohjan<br />

turveaines lähde veden mukana<br />

liikkeelle ja huuhtoudu pilaamaan<br />

Siikajokea ja Perämerta.<br />

Sulan maan aikana vielä muotoillaan<br />

kosteikkoa ja mahdollisesti<br />

loppukesästä päästetään vesi<br />

kosteikolle.<br />

Kosteikkoon tehtiin melko syvä<br />

laskeutusalue, saarekkeita ja matalamman<br />

veden aluetta. Vesimäärä<br />

pyritään pitämään tasaisena<br />

settirummuilla. Siitä tulee<br />

komea paikka. Kosteikossa olevaan<br />

saarekkeeseen on ajateltu<br />

Kosteikkotukien haussa<br />

syytä varautua nopeaan aikatauluun<br />

rakentaa silta ja keskelle nuotiopaikka.<br />

Lintuja kosteikolle tulee<br />

varmasti, niitä oli paljon siellä<br />

ennen vanhaankin.<br />

Yhdistykset saattavat pelätä hakuprosessia.<br />

Oliko se hankala?<br />

Entä asiat sen jälkeen?<br />

Tuenhaku onnistui hyvin, kun<br />

kyläseuran sihteerillä on vahva<br />

projektikokemus. Myös urakkakilpailutus<br />

meni helposti: pyydettiin<br />

kolme tarjousta ja saatiin hyvä<br />

urakoitsija, jolla oli kokemusta vesistöhankkeista.<br />

Maanomistajien<br />

suostumusten saaminen vähän<br />

Aikataulu ja menettely (alustava tieto):<br />

• Ei-tuotannollisen investointituen arvioitu hakuaika<br />

kesäkuu <strong>2013</strong>.<br />

• Ei-tuotannollisen investointituen valmistuttua<br />

muista hakea hoitoon erityistukisopimus<br />

(hakuaika 30.4.<strong>2013</strong>).<br />

• Ei-tuotannollisten investointien toteutusaika on<br />

31.3.2015 asti.<br />

• Yhden vuoden lisäaikaa ei-tuotannollisten<br />

investointien toteuttamiseen, joista on tukipäätös<br />

tehty <strong>2013</strong>, ei voida myöntää perustuen Manner-<br />

Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta<br />

annettuun sulkemisen aikatauluun.<br />

• Vuonna <strong>2013</strong> päättyviä erityistukisopimuksia<br />

suunnitellaan jatkettavaksi yhdellä vuodella – vuoden<br />

jatkosopimusta haetaan Lnro 217 ELY-keskuksesta,<br />

hoito alkuperäisen sopimuksen mukaisesti.<br />

12 maaviesti 2/<strong>2013</strong>

JAANA RINTALA, MAARIT SATOMAA<br />

Riukuaita kruunaa<br />

perinnemaisemia tulevana kesänä<br />

TIEDOTTAA<br />

Rekisteröityneiden yhdistyksien kohteet ovat<br />

hyviä kosteikon perustamiseen, jos:<br />

• nopea aikataulu onnistuu eli asiaa ehkä on jo<br />

suunniteltu aiemmin<br />

• yläpuolisen valuma-alueen peltoprosentti on yli 20 ja<br />

kosteikon koko vähintään 0,3 hehtaaria ja yli 0,5<br />

prosenttia valuma-alueesta<br />

• maksuvalmius täyttyy – tuen saa vasta jälkeenpäin<br />

• vuokrasopimukset ja maanomistusluvat kunnossa<br />

• selvitä mahdollisuus suunnitelman totauttamiseen<br />

VYYHTI-hankkeen kautta<br />

jännitti. Kaikki olivat kuitenkin<br />

myötämielisiä, kun saadaan raivattua<br />

rääseikkö pois ja maisema<br />

kuntoon.<br />

Onko jokin asia sujunut odotettua<br />

helpommin?<br />

Talvi oli hyvä rakentamiseen:<br />

pakkaset tulivat sopivasti ja<br />

kohmettunut turvemaa kantoi<br />

konetta hyvin. Luntakaan ei ollut<br />

liikaa. Oikeastaan kaikki on<br />

sujunut nappiin.<br />

Mitkä olivat tärkeimmät syyt,<br />

että kyläseura lähti kosteikkoa<br />

perustamaan?<br />

Maiseman siistiminen oli<br />

tärkeä syy. Kosteikon reunalle<br />

syntyi itsekseen ulkoilureitti rakentamisen<br />

yhteydessä. Vähän<br />

olisi vieläkin siistimistä rannoissa.<br />

Vesiensuojelu ja Vähäjärven<br />

muuttaminen kosteikoksi oli<br />

esillä jo 80-90-luvun vaihteessa,<br />

kun Mankilanjärven vedenpintaa<br />

nostettiin ja kaivettiin<br />

syvää kanavaa. Tiedettiin kyllä,<br />

että Vähäjärven alue pusikoituu.<br />

Aika oli kypsä kosteikolle<br />

vasta nyt.<br />

Näillä lakeuksilla kosteikkoja<br />

perustettaessa täytyy kaivaa<br />

aika paljon, mikä nostaa<br />

kustannuksia. Oliko kyläseuralle<br />

myönnetty maksimituki<br />

riittävä?<br />

Kyllä maksimituki saisi olla<br />

korkeampi, mutta saimme urakoitsijalta<br />

sellaisen tarjouksen,<br />

että kosteikko juuri pystytään<br />

myönnetyllä tuella rakentamaan.<br />

Urakoitsija pystyy tekemään<br />

tarpeeksi edullisen tarjouksen<br />

vain, jos hän saa tehtyä<br />

kaiken itse eikä tarvitse ulkopuolista<br />

työvoimaa. Hintahaitari<br />

tarjouksissa oli suuri.<br />

Tärkeää oli, että kunta lainasi<br />

yhdistykselle rahat kosteikon<br />

rakentamiseen. Tuen saa vasta<br />

jälkeenpäin, mutta urakoitsijalle<br />

pitää maksaa ennen sitä.<br />

Rakentamiskustannuksia olisi<br />

saanut pienemmäksi, jos osa<br />

olisi tehty talkoina. Kyläseura<br />

päätti, ettei siihen lähdetä.<br />

Kosteikkojen hoitoon saa myös<br />

tukea, joka on kyläseuralle pieni<br />

tulonlähde, kun työ tehdään<br />

pääasiassa talkoina.<br />

Millaisen vinkin antaisit yhdistykselle,<br />

joka suunnittelee kosteikkohanketta?<br />

Kaikkien pitää puhaltaa yhteen<br />

hiileen niin asiat kyllä sujuvat!<br />

Lisätiedot:<br />

<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>, Vesistöt ja<br />

Ympäristö Yhdessä Hyvään<br />

Tilaan – VYYHTI-hanke,<br />

projektipäällikkö<br />

jaana.rintala@proagria.fi,<br />

puh. 045 6578 717<br />

<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>, <strong>Oulu</strong>n Maaja<br />

kotitalousnaiset, YmpäristöAgro<br />

II -hanke, maisemasuunnittelija<br />

Maarit Satomaa,<br />

maarit.satomaa@<br />

maajakotitalousnaiset.fi,<br />

040 566 7924<br />

8.6.<strong>2013</strong> Revonlahti, Siikajoki<br />

3.8.<strong>2013</strong> Jonku, Pudasjärvi<br />

16.-17.8.<strong>2013</strong> Pikkufarmari, <strong>Oulu</strong><br />

7.9.<strong>2013</strong> Mankila, Rantsila<br />

Katso tarkemmat aikataulut ja ohjelmat www.ymparistoagro.fi. Tule<br />

kuuntelemaan maaseutumaiseman hoidosta ja katsomaan perinteisen<br />

riukuaidan rakentamista.<br />

Lisätiedot: maarit.satomaa@maajakotitalousnaiset.fi tai<br />

040 566 7924.<br />

Vastaa Laidunpankki-kyselyyn!<br />

Hyvä laiduneläinten omistaja Pohjois-Pohjanmaalla.<br />

Tarvitsetko lisää laidunalaa vai haluatko tarjota laidunnettavia alueita<br />

hoidettavaksi?<br />

Käy vastaamassa laidunpankkikyselyyn:<br />

www.ymparistoagro.fi > linkki kyselyyn.<br />

Vastauksia kysymyksiin odotetaan 10.4.<strong>2013</strong> mennessä.<br />

Käsittelemme antamianne tietoja nimettöminä ja luottamuksellisesti.<br />

Kaikkien kyselyyn vastanneiden ja yhteystiedot jättäneiden kesken<br />

arvotaan tuotepalkintoja. Kysely tehdään opinnäytetyönä jonka toimeksiantajana<br />

ovat <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>n YmpäristöAgro II ja HevosAgro<br />

II -hankkeet. Kiitos vaivannäöstänne!<br />

Jos haluat saada tietosi laidunpankkipalveluun, voit lisätä joko itse<br />

tai me voimme lisätä ne puolestasi.<br />

Yhteistyöterveisin: Niina Vähämetsä, Agrologiopiskelija,<br />

<strong>Oulu</strong>n seudun ammattikorkeakoulu, Luonnonvara-alan yksikkö<br />

puh. 0400 624138, l9vani00@students.oamk.fi<br />

<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>n, YmpäristöAgro II -hankkeen ja<br />

Pohjois-Pohjanmaan lypsykarjakerhon<br />

Laidunpäivä<br />

torstaina 25.4.<strong>2013</strong> klo 10.00 - n. 15.00<br />

Verkkoranta, Verkkorannantie 65, Pyhäjärvi<br />

OHJELMA<br />

10.00 - Ruokailu (<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong> ja Lypsykarjakerho tarjoaa)<br />

11.00 Pohjois-Pohjanmaan Lypsykarjakerhon vuosikokous<br />

YmpäristöAgro II -hankkeen tiedotusosio 12.15-13.30<br />

12.15 Ajankohtaista neuvonnasta ja tuloksia vuodelta <strong>2013</strong>,<br />

palvelu- ja kehityspäällikkö Virpi Huotari YmpäristöAgro II /<br />

<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong><br />

Lehmien hyvinvoinnilla tuottavuutta,<br />

eläinlääkäri Virpi Kurkela YmpäristöAgro II / <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong><br />

13.30 Parhaiden karjojen palkitseminen (Lypsykarjakerho)<br />

14.30 Kahvit (YmpäristöAgro II tarjoaa)<br />

TERVETULOA!<br />

Tarjoilun varaamiseksi ilmoittautumiset viimeistään pe 19.4.<strong>2013</strong><br />

mennessä: anne.kipina@proagria.fi, (08) 316 8611.<br />

Tilaisuuksiin ovat tervetulleita maa- ja metsätilalliset ja heitä neuvovat.<br />

Tilaisuudet ovat maksuttomia. Kahvitarjoilu. Tarkista ajat, paikat ja tarkemmat<br />

ohjelmat www.ymparistoagro.fi.<br />

2/<strong>2013</strong> maaviesti 13

ympäristö<br />

Muistettavaa tukien haussa<br />

RISTO JOKELA<br />

Kevään <strong>2013</strong> tukien<br />

haussa ei ole kovin paljon<br />

muutoksia edelliseen<br />

vuoteen verrattuna. Asioihin<br />

kannattaa kuitenkin perehtyä<br />

huolellisesti ja palauttaa<br />

mieleen eri tukien saamisen<br />

edellytyksiä.<br />

Tukien haun yhteydessä<br />

kannattaa kiinnittää huomioita<br />

ainakin seuraaviin<br />

asioihin.<br />

Päätukihaku avataan 19.3. ja<br />

hakuaika päättyy 30.4.<strong>2013</strong>.<br />

Vuonna 2008 luonnonhaittasitoumuksen<br />

antaneet voivat hakea<br />

uutta viisivuotista sitoumusta.<br />

Myös luonnonhaittakorvauksen<br />

lisäosan sitoumus uusitaan samaan<br />

aikaan.<br />

Vuonna 2008 ympäristötukisitoumuksen<br />

antaneet voivat jatkaa<br />

sitoumuksen voimassaoloaikaa<br />

yhdellä vuodella. Tällöin tietyt lisätoimenpiteen<br />

muutokset ovat<br />

mahdollisia lomakkeella 438.<br />

Vuonna <strong>2013</strong> on mahdollista<br />

hakea ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen<br />

tukikelpoisuutta<br />

tietyille lohkoille (yli 65-vuotiailta<br />

tulleet lohkot ja uusjako).<br />

Uuden vesilain mukaisia vesistöjä<br />

kannattaa käydä katsomassa<br />

Vipu-palvelussa.<br />

Eläinten hyvinvointituessa viljelijä<br />

voi hakea vain yhden vuoden jatkositoumusta<br />

2008 alkaneelle ja<br />

30.4.<strong>2013</strong> loppuvalle sitoumukselle.<br />

Jatkositoumus tehdään vuoden<br />

2008 ehdoilla. Vuosina 2009-2012<br />

tehtyjä sitoumuksia jatketaan loppuun<br />

entisin ehdoin ja tukitasoin.<br />

Uusia eläinten hyvinvointisitoumuksia<br />

ei tehdä tänä keväänä.<br />

Uusia erityistukisopimuksia voi<br />

hakea luonnonmukaiseen tuotantoon<br />

ja luonnonmukaiseen kotieläintuotantoon.<br />

Sopimusta monivaikutteisen<br />

kosteikon tai perinnebiotoopin<br />

hoitoon voi hakea,<br />

jos viljelijä tai rekisteröity yhdistys<br />

on toteuttanut ei-tuotannollisen<br />

investoinnin. Rekisteröityneet yhdistykset<br />

voivat hakea myös sopimusta<br />

luonnon ja maiseman monimuotoisuuden<br />

edistämiseksi.<br />

Vuonna <strong>2013</strong> päättyviä erityistukisopimuksia<br />

voidaan jatkaa<br />

vuodella.<br />

Tilatukioikeuksien siirrot tulee<br />

tarvittaessa muistaa tehdä 17.6.<br />

mennessä. Tukioikeuksien siirrot<br />

näkyvät Vipu-palvelussa, josta ne<br />

on hyvä käydä tarkistamassa.<br />

Eräiden luonnonhoitopeltojen<br />

kahden vuoden säilytysvelvollisuus<br />

ja lohkon käyttäminen<br />

viherlannoituksen korkeintaan<br />

kaksi vuotta kannattaa muistaa<br />

tukien haussa.<br />

Ympäristötuen valvonnassa suurimpana<br />

ongelmana on ollut se,<br />

että ei ole muistettu uusia riittävän<br />

usein viljavuusnäytteitä tai osalta<br />

lohkoista niitä puuttuu. Viimeistään<br />

keväällä kannattaa tarkastella,<br />

että onko kaikille lohkoille<br />

voimassa olevat maanäytteet.<br />

TIEDOTTAA<br />

Monipuolinen<br />

Vipu-palvelu<br />

Vipu-palvelu on uudistunut ulkonäöltään.<br />

Monipuolinen ja sähköinen<br />

verkkopalvelu opastaa,<br />

neuvoo, muistuttaa ja laskee tuet.<br />

Siihen kannattaa käydä tutustumassa<br />

joko itse tai neuvojan opastuksella.<br />

Tunnukset palveluun saa<br />

viemällä 405 lomakkeen maataloustoimistoon.<br />

Tukien haussa parhaaseen ja<br />

taloudellisimpaan lopputulokseen<br />

päästään, kun viljelijä asiantuntijan<br />

kanssa perehtyy tukiviidakossa<br />

oleviin mahdollisuuksiin ja<br />

vaatimuksiin.<br />

Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvausten,<br />

maatalouden<br />

ympäristötuen ja eläinten hyvinvointituen<br />

hakemisesta vuonna<br />

<strong>2013</strong> on vahvistettu 14.3.<strong>2013</strong>.<br />

Tukitietoja voi käydä tarkastelemassa<br />

Mavin internetsivuilla www.<br />

mavi.fi/hakuopas.<br />

Risto Jokela on <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>n<br />

kasvinviljelyneuvonnan vastaava.<br />

<strong>ProAgria</strong>n EU-tukineuvonta <strong>2013</strong><br />

<strong>ProAgria</strong> Kainuu<br />

Eila Niskanen, Kuhmo, Ristijärvi,<br />

Sotkamo, myös luomutilat<br />

0400 282 088<br />

Tarja Poikela, Ylä-Kainuun<br />

kunnat, puutarhatilat<br />

0400 386 274<br />

Katariina Sivonen, Kajaanin<br />

seutu, myös luomutilat<br />

040 703 2870<br />

Marjo Piirainen, 043 824 9302<br />

Matti Väisänen, Vaala, Kajaani<br />

0400 282 086<br />

<strong>ProAgria</strong> Lappi<br />

Mirja Aikio, Sodankylä, Savukoski<br />

040 700 4831<br />

Kati Riipi Kittilä, Enontekiö,<br />

Muonio 0400 233367<br />

Ari Alamikkotervo, Keminmaa,<br />

Simo, Tervola, Tornio<br />

0400 616 970<br />

Mika Sandbacka, Rovaniemi,<br />

Kittilä 040 173 8938<br />

Erkki Juntunen, Rovaniemi,<br />

Tervola 040 836 7644<br />

Pekka Kummala, Posio<br />

0400 260 103<br />

Tuula Iinatti, Ranua<br />

0400 395 954<br />

Timo Ohinmaa, Kolari, Pello,<br />

Ylitornio 0400 164 817<br />

Enni Ylitalo, Kemijärvi, Salla<br />

040 777 7358<br />

Armi Uljua, Keminmaa, Simo,<br />

Tervola, Tornio 0400 484 305<br />

<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong><br />

Hanne Aho, Haapavesi, Siikalatva,<br />

Siikajoki 045 657 8700<br />

Heli Alatalo, Pyhäjärvi<br />

0500 983 634<br />

Antti Harjunen, Muhos, Tyrnävä,<br />

Utajärvi 0400 285 291<br />

Laina Hekkala, Kuusamo,<br />

Taivalkoski 040 732 9658<br />

Leea Holmi, Pudasjärvi<br />

045 6578 707<br />

Satu Huovinen, Nivala<br />

040 513 3149<br />

Sari Isotalus, Alavieska, Merijärvi,<br />

Oulainen, Pyhäjoki, Siikajoki,<br />

Ylivieska 040 764 7904<br />

Risto Jokela, Alavieska<br />

0400 285 294<br />

Erika Jylhä-Pekkala, Raahe,<br />

Siikajoki 040 596 3634<br />

Sirkku Kaijala, Taivalkoski,<br />

Pudasjärvi 0400 244 189<br />

Markku Kalaoja, Nivala<br />

0400 292 061<br />

Hannu Kokkoniemi, Haapajärvi,<br />

Kärsämäki, Nivala 040 546 4853<br />

Minna Kärenlampi, Muhos,<br />

Utajärvi 040 747 8076<br />

Sauli Kärenlampi, Liminka,<br />

Lumijoki, Hailuoto, Siikajoki<br />

0400 412 659<br />

Leila Laine, Siikajoki<br />

045 6578 718<br />

Sanna Lehtimäki, <strong>Oulu</strong><br />

045 657 8706<br />

Martti Määttä, Kuusamo<br />

0400 477 621<br />

Esko Ojalehto, Pyhäntä,<br />

Siikalatva 0400 291 833<br />

Heikki Ollikainen, Alavieska,<br />

Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki,<br />

Siikajoki, Ylivieska 0400 285 292<br />

Tommi Palonen, Haapavesi,<br />

Merijärvi, Oulainen, Siikajoki,<br />

Ylivieska 040 553 5802<br />

Pasi Peltosaari, Nivala<br />

040 501 4469<br />

Maire Pikkarainen, Pyhäntä,<br />

Siikalatva 040 845 3580<br />

Anna-Maija Rautiainen,<br />

Kuusamo 040 542 1762<br />

Heini Rautiola, lammastilat<br />

045 6578 708<br />

Pekka Ryymin, Kärsämäki,<br />

Pyhäjärvi 0400 245 718<br />

Jouni Sassali, Raahe,<br />

Siikajoki 0400 387 340<br />

Juha Sohlo, <strong>Oulu</strong>n seutu<br />

0400 585 506<br />

Marja Suihkonen, Haapavesi,<br />

Nivala 045 657 8705<br />

Sanna Suomela, <strong>Oulu</strong>,<br />

Pudasjärvi, Muhos 0400 412 637<br />

Anitta Talus, Alavieska,<br />

Haapavesi, Merijärvi, Oulainen,<br />

Pyhäjoki, Ylivieska 0400 675 673<br />

Lauri Tölli, Haapajärvi,<br />

Kärsämäki, Nivala, Pyhäjärvi<br />

0400 922 102<br />

Alpo Törmänen, Hailuoto,<br />

Kempele, Liminka, Lumijoki,<br />

Siikajoki 0400 688 757<br />

Pertti Törmänen, Kuusamo,<br />

Taivalkoski, Pudasjärvi<br />

0400 287 878<br />

Olli Valtonen, luomutilat<br />

040 735 5519<br />

Esko Viitala, Pudasjärvi,<br />

Taivalkoski, <strong>Oulu</strong> 0400 286 033<br />

Matti Viitala, Haapavesi,<br />

Kärsämäki 0400 285 293<br />

Paula Vilppola, <strong>Oulu</strong>, Kempele,<br />

Siikalatva 0400 846 906.<br />

14 maaviesti 2/<strong>2013</strong>

www.pjfarm.fi<br />

KARJATALOUSTARVIKKEIDEN<br />

JA PAINEPESUREIDEN<br />

VERKKOKAUPPA<br />

- sähköpaimen<br />

pitää eläimet aidoissa!<br />

ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT<br />

Luomunaudalla hyvä kysyntä. Hankimme nautaa ja hevosia<br />

koko Pohjois-suomen alueelta.<br />

Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh. 040-724 6213, k. 08-272 413<br />

<strong>Oulu</strong>n Hankintakeskus Haataja Sakari p. 0400-171 611<br />

<strong>Oulu</strong>nseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie 6, 90400 <strong>Oulu</strong><br />

Savo-Karjalan Liha Oy, www.savokarjalanliha.fi<br />

- jo vuodesta 1938<br />

- se ensimmäinen<br />

ja alkuperäinen<br />

Made in<br />

TUUSULA<br />

Farmcomp Oy<br />

<br />

YKSITYISTEILLE PALVELUJA<br />

• Yksiköinnit, tiekokoukset, taloushallinto<br />

• Perusparannusten suunnittelu ja valvonta<br />

Pohjois-Suomen Tieisännöinti, www.peskinpalvelut.fi<br />

040 570 7664, markku.koistinen@windowslive.com<br />

Olli_Maaviesti_90x63mm-2.indd 1 14.3.<strong>2013</strong> 8:11:23<br />

2/<strong>2013</strong> maaviesti 15

maito<br />

Hedelmällisyyttä edistävä ruokinta<br />

saa kassan kilisemään<br />

Lehmän tuotantokaudesta<br />

tiineyden kolme viimeistä<br />

viikkoa aina uuteen<br />

tiineyteen saakka ovat karjan<br />

hallinnan ja taloudellisen<br />

tuloksen kannalta kaikkein<br />

kriittisintä aikaa. Mitä<br />

paremmin tämä aika<br />

hallitaan ilman takaiskuja,<br />

sitä suurempi merkitys sillä<br />

on karjan menestykseen<br />

ja maidontuotannon<br />

kannattavuuteen.<br />

Tiina Karlström<br />

Hedelmällisyys on ihanteellisella<br />

tasolla silloin, kun<br />

lehmä tiinehtyy ensimmäisestä<br />

siemennyksestä ilman<br />

eläinlääkärin hoitoja kolmen kuukauden<br />

kuluttua edellisestä poikimisesta.<br />

Onnistunut ruokinta antaa<br />

lehmän elimistölle positiivisen<br />

signaalin tuottaa lisää lajin yksilöitä<br />

hyviin olosuhteisiin, kertoo<br />

eläinten terveyteen ja hyvinvointiin<br />

erikoistunut huippuosaaja Tiina<br />

Karlström <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>sta.<br />

Mitä lehmä tarvitsee ruokinnalta<br />

tiinehtyäkseen hyvin?<br />

Korkean tuotantovaiheen aikana<br />

lehmän lievä laihtuminen eli kudosrasvojen<br />

muuntaminen energiaksi<br />

on normaalia. Ruokinnan hallinnalla<br />

voidaan tilannetta lieventää<br />

ja varmistaa positiivinen signaali<br />

ravinnon riittävyydestä myös lehmän<br />

lisääntymisosastolle.<br />

”Lehmä on korkeatuottoinen,<br />

kun se lypsää maitoa 20-kertaisesti<br />

elopainonsa verran. 700 kiloa painavalla<br />

lehmällä tämä tarkoittaa<br />

14 000 kilon vuosituotosta”, Tiina<br />

Karlström sanoo.<br />

Pystyäkseen ylläpitämään tuotannon<br />

lisäksi hyvään hedelmällisyyteen<br />

vaadittavan terveyden<br />

sen täytyy syödä keskimäärin 25<br />

kuiva-ainekiloa päivässä.<br />

Onko navetassa<br />

syönnin esteitä?<br />

Kuinka 25 kuiva-ainekilon syönti<br />

karjassa saavutetaan?<br />

Ruokinta on muutakin kuin rehuannoksen<br />

laskentaa. Maailman<br />

johtavat karjaosaajat puhuvat syön-<br />

Rehu työstetään maidoksi tehokkaimmin makuuasennossa märehtien. Miellyttävä parsi ja stressitön työympäristö<br />

antavat lehmälle parhaan tehokkuuden.<br />

nin esteistä, joita analysoidaan kuuden<br />

kohdan kautta. Näitä ovat rehu,<br />

vesi, valo, ilma, tila ja lepo.<br />

”Pitää varmistaa, että kaikki lehmät<br />

voivat aina halutessaan syödä.<br />

Pääsy rehun ulottuville tulee tehdä<br />

mahdollisimman helpoksi. Vesi,<br />

valo ja ilma ovat edullisia tuotantopanoksia,<br />

joten niitä kannattaa<br />

antaa niin paljon kuin mahdollista”,<br />

Tiina Karlström kertoo.<br />

Myös tuotantoympäristön lämpötila<br />

vaikuttaa syöntiin. Syöminen<br />

ei kiinnosta, kun hengittäminen<br />

on työlästä ja hiki tulee jo<br />

pelkästä olemisesta. Parhaassa<br />

lypsyssä olevien lehmien hengityksen<br />

vaivattomuuden tarkkailu<br />

kertoo navetan ilman laadun<br />

tilanteesta.<br />

Tilaa pitää olla riittävästi kaikille.<br />

”Varsinkaan vastapoikinut ei<br />

saa joutua jonottamaan mihinkään,<br />

sillä se on tuotannon ja<br />

hedelmällisyyden kannalta karjan<br />

herkin yksilö. Vastapoikinut eläin<br />

ruokintapöydän takana odottamassa<br />

vuoroaan pötsi tyhjänä on<br />

huono merkki.”<br />

Painon jojoilu on<br />

huono signaali<br />

Herumiskaudella lehmä suuntaa<br />

Tarja Paatero<br />

Oman karjan kuntoluokkien itsearviointiin kannattaa käyttää kansiotekniikkaa. Kuntoluokka on hyvä<br />

eli 3, jos päivänvalo näkyy selkärangan ja lonkkaluun välistä. Kuvan lehmä on hieman sitä hoikemmassa<br />

kunnossa. Kuntoluokka on pyöristynyt eli 4, jos päivänvaloa ei näy.<br />

elimistönsä tehokkaasti maidontuotantoon.<br />

Mitä enemmän sen<br />

kehossa on kudosrasvoja, sitä<br />

helpommin elimistö ottaa ne käyttöönsä.<br />

Seurauksena on kylläinen<br />

olo ja verensokerin lasku, jolloin<br />

lehmän syöntitaso laskee.<br />

Sopivassa lihavuuskunnossa<br />

poikineella eläimellä vaihtoehtona<br />

on ainoastaan nostaa syöntiään<br />

riittävän energian saamiseksi.<br />

Hyvän hedelmällisyyden avain on<br />

kuntoluokan säilyminen tasolla 3<br />

poikimisesta poikimiseen.<br />

Maksa on keskeisessä roolissa<br />

kudosrasvojen hajotuksessa. Ylimääräinen<br />

rasva kertyy maksaan<br />

16 maaviesti 2/<strong>2013</strong>

Karjakompassin Päivälaskelman ruokinnan<br />

hedelmällisyyteen vaikuttavia tunnuslukuja<br />

tavoite selite<br />

ME maidontuotantoon 5,15 Jos arvo on alle 5,15, lehmät ovat<br />

MJ/EKM-kg laihtuneet. Jos arvo on yli 5,15,<br />

lehmät ovat lihoneet.<br />

PVT g/kg ka 0-50 Pötsin valkuaistase, joka kertoo energian<br />

ja valkuaisen välisen tasapainon.<br />

Ennustaa maidon ureapitoisuutta.<br />

Maidon urea mg/100 ml 25-30 Rehuannoksen raakavalkuaisen ja energian<br />

riittävyys. PVT toteutuu oikein<br />

OIV g/valkuais g 1,41 Mitä suurempi luku, sitä tehottomammin<br />

lehmä käyttää OIV-valkuaista<br />

maitovalkuaisen tuotantoon.<br />

Valkuaisyliruokinta tai valkuaista käytetty<br />

energiavajeen paikkaamiseen.<br />

ja puhutaankin rasvamaksasta.<br />

Sen riski on suuri, kun lehmä lypsää<br />

kovasti lihoista. Rasvamaksan<br />

oireina mainitaan laskenut maitotuotos,<br />

alentunut syönti sekä yhteys<br />

poikimahalvaukseen, ketoosiin,<br />

utaretulehdukseen, juoksutusmahan<br />

siirtymään ja heikkoon hedelmällisyyteen.<br />

Lihomisriski kasvaa<br />

loppulypsykaudella<br />

Lehmä lihoo pääasiassa tuotantovaiheen<br />

lopussa. Sen estämiseksi<br />

oikea poikimavälirytmi on tärkeä.<br />

Haastavissa ruokintatilanteissa ja<br />

etenkin aperuokinnassa kannattaa<br />

lihovia lehmiä siirtää jopa aikaistetusti<br />

umpilehmien ryhmään. Näin<br />

turvataan eläinten hyvä syöntikyky<br />

herumiskaudella eikä altisteta<br />

niitä korkean kuntoluokan tuomiin<br />

riskeihin.<br />

Lihavien eläinryhmien ruokintaan<br />

suositellaan usein olkea.<br />

Alhaiselta energia- ja valkuaisarvoltaan<br />

se sopiikin näiden eläinten<br />

ruokintaan hyvin. Olkea hyödyntämällä<br />

voidaan myös näiden<br />

eläinryhmien vapaa syönti toteuttaa<br />

kätevästi.<br />

”Olki ei kuitenkaan riitä umpilehmien<br />

ja kantavien lehmien<br />

yksinomaiseksi ravinnoksi. Myös<br />

umpilehmien ruokinta kannattaa<br />

suunnitella ja toteuttaa huolellisesti,<br />

jotta muutos takaisin lypsävien<br />

rehustukseen ei ole liian suuri,<br />

Tiina Karlström sanoo.<br />

Ureapitoisuus tuo<br />

terveisiä maksalta<br />

Maidon ureapitoisuus kertoo rehustuksen<br />

energian ja valkuaisen<br />

tasapainosta pötsissä. Ylimääräinen<br />

valkuainen siirtyy pötsistä ammoniakkina<br />

verenkierron kautta<br />

maksaan. Se muuttaa ammoniakin<br />

ureaksi ja poistaa sen elimistöstä<br />

maidon ja virtsan mukana.<br />

Sama tilanne syntyy, jos rehustuksessa<br />

on liian vähän energiaa.<br />

Silloin pötsimikrobeilla ei ole riittävästi<br />

energiaa valkuaisen muuttamiseksi<br />

mikrobivalkuaiseksi ja<br />

tuotannossa hyödynnettäväksi.<br />

Hyödyntämättä jäänyt valkuainen<br />

siirtyy verenkierron kautta<br />

maksaan.<br />

Molemmissa tapauksissa verenkiertoon<br />

erittyvä ammoniakki<br />

kulkeutuu runsaasti verisuonia sisältävään<br />

kohtuun aiheuttaen alkioiden<br />

varhaiskuolemia.<br />

”Maidon valkuaispitoisuuteen<br />

liittyvät ruokinnalliset tekijät vaikuttavat<br />

positiivisesti myös hedelmällisyyteen.<br />

Kun ruokinta on<br />

tehokasta, lehmän energiavaje jää<br />

mahdollisimman pieneksi ja hyvä<br />

tiinehtyminen on mahdollista.<br />

Ruokinnan onnistumista ja hedelmällisyyteen<br />

vaikuttavia tunnuslukuja<br />

on helppo arvioida Karjakompassin<br />

Päivälaskelman avulla, Tiina<br />

Karlström muistuttaa.<br />

Mycoplasma Bovis<br />

hankala hallittava<br />

Mykoplasmat ovat<br />

hankalia taudinaiheuttajia.<br />

Mycoplasma bovista<br />

(M. bovis) kuvataan<br />

salakavalasti karjaan<br />

hiipiväksi bakteeriksi, johon<br />

lääkkeillä ei ole kunnon<br />

tehoa ja jota on vaikea<br />

saneerata pois.<br />

M. bovis löytyi Suomessa<br />

ensimmäisen kerran viime<br />

vuoden lopulla isosta<br />

ternivasikkakasvattamosta. Se<br />

toi mukanaan vakavia hengitystieja<br />

muita oireita kuten keskikorvan<br />

ja nivelten tulehduksia. Samaan<br />

aikaan lähialueen lypsykarjatilalla<br />

puhkesi vakava M. bovis -utaretulehdusongelma<br />

ja tilalta jouduttiin<br />

teurastamaan neljä lehmää.<br />

Maaliskuun <strong>2013</strong> puoliväliin<br />

mennessä on todettu tartuntaan<br />

viittaavia oireita ja bakteerilöydöksiä<br />

tai vasta-aineita yhteensä<br />

16 tilalta Pohjois- ja Etelä-Savossa<br />

sekä Keski-Pohjanmaalla. Joukossa<br />

on lypsykarja- ja lihanautatiloja<br />

sekä yksi hiehohotelli.<br />

Tartuntatilojen kontakteja on<br />

tutkittu, mutta tulosten perusteella<br />

ei voida vieläkään täysin<br />

hahmottaa taudin alkuperää.<br />

Todennäköisesti se on tullut vasikkakasvattamoon<br />

vasikoiden<br />

mukana jo viime kesänä. Ulkomaan<br />

tuontien yhteydessä otettujen<br />

verinäytteiden vasta-ainetasojen<br />

perusteella taudin alkuperä<br />

saattaa olla jo vuoden 2011<br />

nautaeläintuonneissa.<br />

Ajankohtaista tietoa mykoplasmatilanteesta<br />

löytyy ETT:n<br />

nettisivuilta www.ett.fi.<br />

NÄYTTEENOTTOA tulee jatkaa<br />

mykoplasmalle tyypillisten<br />

oireiden esiintyessä, kuolleisuuden<br />

ollessa suuri tai kun hoitovastetta<br />

ei saada tavanomaisilla<br />

antibiooteilla.<br />

Lypsykarjalla ja emoilla tartunta<br />

voi ilmetä myös utaretulehduksena.<br />

Näytteet kannattaa<br />

lähettää tutkittavaksi sellaiseen<br />

laboratorioon, jolla on käytössä<br />

PIRJO KORTESNIEMI,<br />

ERJA TUUNAINEN<br />

PCR-tutkimusmenetelmä.<br />

Ohjeet hengitystietulehdusnäytteiden<br />

ottamiseen ja lähettämiseen<br />

löytyvät Eviran nettisivuilta<br />

osoitteesta www.evira.<br />

fi > Eläimet > Eläinten terveys<br />

ja eläintaudit > Näytteenotto- ja<br />

lähetysohjeet > Nauta > Hengitystietulehdukset<br />

> Näytteenotto-ohjeet<br />

eläinlääkärille.<br />

RISKITILOINA voisi mainita<br />

eläinkauppaa, tuontia ja eläinnäyttelyitä<br />

harrastavat tilat. Vastuuta<br />

tarttuvien tautien ennaltaehkäisystä<br />

siirretään nyt entistä<br />

enemmän toimijoille. Eläinnäyttelyiden<br />

järjestäjillä on vastuu<br />

siitä, että näyttelyyn tulee eläimiä<br />

vain tartunnoista vapailta<br />

tiloilta, eivätkä näyttelyyn osallistuneet<br />

tilat saa kotiin viemisinä<br />

tarttuvia tauteja.<br />

Eläimiä ostettaessa tai siirrettäessä<br />

tilalta toiselle on aina<br />

syytä varmistaa, että niiden lähtötiloilla<br />

ei ole todettu M. bovis<br />

-tartuntaan viittaavia oireita ja<br />

että karjan utaretulehdusnäytteet<br />

on tutkittu<br />

M. boviksen toteamiseen soveltuvalla<br />

PCR-menetelmällä,<br />

joka on yleisesti käytössä meijerien<br />

laboratorioissa. Tilan tankkimaidon<br />

sekä nuorten eläinten<br />

sierainlimanäytteiden tutkiminen<br />

PCR:llä tuovat lisävarmuutta tilanneselvitykseen.<br />

M. bovis -vastustusohjelma<br />

alkaa pilottina Seinäjoen Farmarissa.<br />

ETU-nautatautiasiantuntijaryhmä<br />

valmistelee parhaillaan<br />

ohjelmaa turvallisen eläinkaupan<br />

avuksi. Tarkoituksena on, että tilat,<br />

jotka osallistuvat näyttelyyn,<br />

pääsisivät samalla vastustusohjelmaan<br />

ikään kuin pilotteina.<br />

Toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi<br />

ja terveydenhuoltoeläinlääkäri<br />

Erja Tuunainen työskentelevät on<br />

Eläintautien torjuntayhdistys ETT<br />

ry:ssä.<br />

2/<strong>2013</strong> maaviesti 17

maito ja liha<br />

Maatalouslappi<br />

kouluttaa kotieläintiloja<br />

JARI JUUSOLA<br />

<strong>ProAgria</strong> Lapin<br />

Maatalouslappikoulutushanke<br />

tarjoaa<br />

kotieläintiloille talouden<br />

ja tilakokonaisuuden<br />

hallintaa tukevaa koulutusta.<br />

Tavoitteena on saada<br />

toimivat ja jatkuvuuden<br />

edellytykset täyttävät<br />

tuotantoyksiköt positiivisen<br />

kehittämisen uralle.<br />

Vuonna 1970 Lapissa oli<br />

reilut 7 300 maitotilaa ja<br />

kokonaismaitomäärä oli<br />

noin 90 000 miljoonaa litraa.<br />

Nyt vastaava maitomäärä tuotetaan<br />

noin 400 maitotilalla. Pääosa<br />

maidosta lypsetään alle 30<br />

lehmän karjoista.<br />

Noin 100 lappilaista tilaa tuottaa<br />

naudanlihaa reilut kolme miljoonaa<br />

kiloa. Lammastalouden<br />

vastaavat luvut ovat 100 tilaa ja<br />

0,07 miljoonaa kiloa.<br />

Erikokoisia<br />

maitotiloja<br />

Viime vuosikymmenen alkupuolella<br />

maidon tuotantomäärä ylitti<br />

100 miljoonan litran rajan. Lähimenneisyydestä<br />

tarkasteltuna<br />

suuntaus on siis laskeva. Suunnan<br />

kääntämiseksi keskeinen<br />

tekijä on ehkäistä ennalta niin<br />

sanotut turhat lopettamiset.<br />

Toimivat ja jatkuvuuden edellytykset<br />

täyttävät tuotantoyksiköt<br />

tulisi saada positiivisen kehittämisen<br />

uralle.<br />

Turhan usein maitotilan kehittämistä<br />

jarruttaa näkemys,että<br />

ainoastaan isossa mittakaavassa<br />

harjoitettu maidontuotanto on<br />

kannattavaa. Tosiasia kuitenkin<br />

on, ettei tuotannon tasolle ole<br />

standardia, joka takaisi yrittäjän<br />

tavoitteleman lopputuloksen.<br />

Tuloksen kannalta on oleellista<br />

keskittyä niihin tekijöihin, joihin<br />

voi vaikuttaa. Tuotannollinen<br />

osaaminen on kulmakivi, jonka<br />

pohjalta tili navetassa tehdään<br />

peltopuolen tuella. Tilin paksuuteen<br />

vaikuttaa yrittäjän kyky johtaa<br />

tilaa kokonaisuutena – toiminnan<br />

ja talouden välisen yhteyden ymmärtäminen<br />

on tärkeää.<br />

Jos navetta- ja peltopuolen<br />

tuotannollinen osaaminen sekä<br />

tuotto- ja kustannusrakenne ovat<br />

hallussa, todennäköisyys tulostavoitteen<br />

saavuttamiseen kasvaa<br />

huomattavasti.<br />

Investointi<br />

kannattaa<br />

Peruskorjaus tai pienimuotoinen<br />

laajentaminen on monissa tapauksissa<br />

järkevää. Pääosa Lapin maidosta<br />

tuotetaan pienissä ja keskisuurissa<br />

karjoissa. Useilla tiloista<br />

uudisrakentamista ei yrityksen tämänhetkisessä<br />

tilanteessa koeta<br />

realistiseksi vaihtoehdoksi.<br />

Sen sijaan nykyisen navetan peruskorjaukseen<br />

tai laajennusinvestointiin<br />

voi hyvinkin löytyä kestävät<br />

perusteet. Kannattavuusperustelujen<br />

ohella ihmisten ja eläinten<br />

hyvinvointia edistävät investoinnit<br />

tuovat mielekkyyttä päivittäiseen<br />

työhön ja vaikuttavat työkyvyn<br />

säilymiseen.<br />

Lihantuotannossa<br />

haasteensa<br />

Naudanliha- ja emolehmätuotanto<br />

sekä lammastalous ovat oleellinen<br />

osa Lapin maataloutta. Molemmissa<br />

tuotantosuunnissa on<br />

haasteensa.<br />

Naudanlihantuotannossa pitemmän<br />

aikaa jatkunut niukkuus<br />

ei ole omiaan parantamaan tilojen<br />

jatkuvuusennustetta ja kehittämishalukkuutta.<br />

Tilanne edellyttää<br />

yrittäjiltä entistäkin tarkempaa<br />

kokonaisuuden hallintaa tuottavuuden<br />

kasvattamista.<br />

Lammastalouden kestävän pohjan<br />

vahvistamiseksi keskeistä on<br />

pyrkimys lihasta ja muusta lampaan<br />

raakamateriaalista ja jalosteesta<br />

saadun tulo-osuuden kasvattamiseen.<br />

Jari Juusola<br />

Lapissa on hyvää ja riittävää tulosta tekeviä maitotiloja kokoon katsomatta.<br />

Tulossa<br />

koulutusta<br />

<strong>ProAgria</strong> Lapin Maatalouslappi-koulutushanke<br />

tarjoaa maidontuottajille<br />

maitotilayrityksen<br />

kokonaisuuden hallintaan sekä<br />

navetan peruskorjaukseen ja pienimuotoiseen<br />

laajentamiseen liittyvää<br />

koulutusta.<br />

Naudanliha- ja emolehmätuotantoon<br />

sekä lammastalouteen<br />

liittyvien koulutusten pääpaino on<br />

taloudessa. Osa koulutuksista on<br />

luonteeltaan tuotantosuunnasta<br />

riippumattomia.<br />

Maatalouslappi-koulutushanketta<br />

on rahoittanut Lapin ELYkeskus<br />

Euroopan maaseudun<br />

kehittämisen maatalousrahastosta.<br />

Lisätiedot: projektipäällikkö<br />

Jari Juusola, puh. 040 536 1187,<br />

jari.juusola@proagria.fi,<br />

www.lappimaatalous.fi.<br />

18 maaviesti 2/<strong>2013</strong>

talous<br />

TRAKTORIHUOLTO<br />

Jouni <strong>Oulu</strong>järvi Oy<br />

Puh. 0400 389 242<br />

Timperintie 22, 87400 Kajaani | jouni.oulujarvi@kajaani.net<br />

<br />

<br />

Kuumakäsittelyä kestävä elävä hiiva<br />

<br />

● Valikoitu hiivalaji Sc 47<br />

● Rekisteröity EU:ssa<br />

lypsylehmille, lihakarjalle<br />

ja pienille märehtijöille<br />

● Euroopan Unionin<br />

hyväksyntä<br />

on lisätakuu<br />

koostumuksesta,<br />

turvallisuudesta ja<br />

tehosta.<br />

<br />

• Säilyttää pötsin pH:n<br />

optimaalisella tasolla.<br />

• Vähentää happomahan<br />

riskiä.<br />

• Suosii mikrobien<br />

uudiskasvua.<br />

<br />

• Pötsin toiminta tehostuu<br />

ja energiaa syntyy enemmän<br />

lihasten ja utareen käyttöön.<br />

• Lisää maidon määrää.<br />

• Parantaa kasvua ja tehostaa<br />

rehun hyväksikäyttöä.<br />

Valmistaja<br />

Lisätietoja, ota yhteyttä<br />

Oy Farmika Ab<br />

08700 Lohja Puh.<br />

019-343921 - 0400-616151<br />

Maailman johtava hiivatuotteiden valmistaja<br />

2/<strong>2013</strong> maaviesti 19

YRITYS<br />

Cavadeos luottaa<br />

laatuun ja osaamiseen<br />

Maaliskuussa <strong>Oulu</strong>n<br />

kupeeseen Virpiniemeen<br />

perustettu Ratsutalli<br />

Cavadeos haluaa tarjota<br />

uusissa tiloissaan<br />

laadukasta täyshoitoa sekä<br />

monipuolisia valmennus- ja<br />

ratsastuspalveluja.<br />

SATU HAAPAKOSKI<br />

Kuvat: Satu Haapakoski<br />

Cavadeos sijaitsee Virpiniemen<br />

eläinurheilualueella,<br />

20 kilometriä <strong>Oulu</strong>n keskustasta<br />

pohjoiseen. Ratsutallin<br />

toimitusjohtajana toimii pankkialalla<br />

työuransa tehnyt Minna<br />

Moilanen. Käytännön työstä ja<br />

tekemisestä vastaa tallimestari<br />

Miia Rinne, jolla on vuosien kokemus<br />

hevosalan asiakaspalvelutyöstä.<br />

Yrityksessä on mukana<br />

myös Minnan aviomies Antti Moilanen,<br />

joka toimii neuvonantajana<br />

ja sijoittajana.<br />

”Haluamme tarjota asiakkaillemme<br />

todellista hevosten täyshoitopalvelua.<br />

Hoidamme hevoset<br />

niin arkisin, viikonloppuisin<br />

kuin pyhinäkin. Meille voi vaikka<br />

unohtaa hevosensa, kun lähtee<br />

20 maaviesti 2/<strong>2013</strong><br />

Minna Moilanen ja Miia Rinne<br />

toivovat, että hevosala puhaltaisi<br />

yhteen hiileen kannattavuuden<br />

parantamiseksi.<br />

HevosAgro II edistää<br />

alan yrittäjyyttä ja palveluja<br />

<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong> jatkaa vuosina<br />

<strong>2013</strong>-2014 HevosAgro II<br />

– Kehittäen kärkeen -hankkeella<br />

Pohjois-Pohjanmaalla vahvasti<br />

alkanutta hevostalouden<br />

kehittämistä. Maakunnallinen<br />

kehittämishanke edistää erityisesti<br />

hevosalan yritystoimintaa,<br />

palvelutuotantoa ja palveluiden<br />

saatavuutta. Samalla se parantaa<br />

neuvonnan toimintamalleja<br />

ja asiantuntijaverkostoja.<br />

Hevosyrittäjyys on merkittävä<br />

elinkeino sekä pää- että sivutoimisesti.<br />

Alan monipuolinen toiminta<br />

kattaa muun muassa hevoskasvatuksen,<br />

hoitopalveluiden<br />

tuottamisen, valmennuksen, ratsastuskoulut,<br />

hyvinvointipalvelut<br />

ja matkailun.<br />

Hevosalalle siirrytään yrittäjäksi<br />

usein harrastuksen kautta. Moni<br />

hevosalan yritys perustetaan ilman<br />

tarkkaa pitkän tähtäimen<br />

harkintaa ja liiketoimintasuunnitelmaa.<br />

Yrityksen pyörittäminen<br />

vaatii kuitenkin myös paljon liiketalouden<br />

osaamista.<br />

OSAAMINEN, kannattavuus ja<br />

työssä jaksaminen ovat hevospalveluyrityksien<br />

haaste. Tämä on<br />

todettu muun muassa Hevosten<br />

Pohjois-Pohjanmaa -kehittämisohjelmassa<br />

ja Hevosyrittäjien työhyvinvointi<br />

Pohjois-Pohjanmaalla<br />

2011 -kartoituksessa. Alan kehityksen<br />

kannalta on olennaista lisätä<br />

tietotaitoa.<br />

HevosAgro II -hanke tarjoaa<br />

Raikasta ilmaa tulee talliin käytävän yläpuolelta ja ilma poistuu tallista<br />

kaikkien karsinoiden takaosista. Ilmankiertoa on tehostettu karsinoiden<br />

seinien alaosassa olevilla ritilöillä.<br />

yrittäjyyteen liittyvää tietoa eri<br />

kanavia hyödyntäen sekä järjestää<br />

seminaaripäiviä ja yrittäjien<br />

pienryhmävalmennusta.<br />

Hankkeen kokoaman Pohjois-<br />

Pohjanmaan hevosalan palveluhakemiston<br />

tavoitteena on toimia alan<br />

yrittäjien ja asiakkaiden kohtauspaikkana.<br />

Yrityskohtaista apua löytyy<br />

<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>n Masva-hankkeen<br />

ja yrityspalveluiden kautta.<br />

HevosAgro II-hanke on saanut<br />

rahoitusta Euroopan maaseudun<br />

kehittämisen maatalousrahastosta.<br />

Tuen on myöntänyt Pohjois-<br />

Pohjanmaan ELY-keskus.<br />

Lisätiedot: Projektipäällikkö<br />

Heini Iinatti, 040 555 1674,<br />

heini.iinatti@proagria.fi<br />

työmatkalle tai lomalle”, Miia ja<br />

Minna sanovat.<br />

Avainasiana<br />

hyvinvointi<br />

Yrityksen tärkeimpiä tavoitteita on<br />

profiloitua korkeatasoiseksi hevosten<br />

täysihoitotalliksi. Laadukkaan<br />

toiminnan takaavat ammattitaitoinen<br />

ja koulutettu henkilökunta<br />

sekä uudet toimivat tilat.<br />

Tavoitteena on, että asiakkaat<br />

arvostavat palveluita, joita ostavat.<br />

Tyytyväiset asiakkaat ja vapaus<br />

tehdä töitä haluamallaan tavalla<br />

ovat Miian mielestä talliyrittäjyydessä<br />

parasta.<br />

Ratsutalli Cavadeoksen rakentamisen<br />

perustana on ollut asiakkaiden<br />

ja hevosten viihtyvyys ja hyvinvointi.<br />

Tallissa on 14 tilavaa karsinapaikkaa,<br />

joissa kaikissa on ulos aukeavat ikkunat.<br />

Hevosten pesupaikka löytyy<br />

sekä ulkoa että sisältä.<br />

Tallissa on erillinen eläinlääkäri-,<br />

kengitys- ja hevosten hieron-

tatila, jossa on myös solarium.<br />

Asiakkaiden käytössä on loimien<br />

kuivaushuone, teollisuuspesukone,<br />

ruokinnan aputila ja lisärehujen<br />

säilytystilat. Tallin pihassa<br />

on 25x65 metrin valaistu kenttä<br />

ja pihapiiriin on tulossa myös kävelytyskone.<br />

Tallin rakentamisvaiheessa on<br />

panostettu erityisesti ilmanvaihtoon<br />

ja paloturvallisuuteen. Talli-ilman<br />

takaa koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä.<br />

”Tallin rakentamisessa ja yritystoiminnan<br />

suunnittelussa kannattaa<br />

ehdottomasti hyödyntää<br />

ammattilaisten palveluita. Meille<br />

suuri hyöty oli <strong>ProAgria</strong>n Masvahankkeesta,<br />

jonka yritysneuvoja<br />

HevosAgron kevään <strong>2013</strong> tapahtumia<br />

Osaava yrittäjä – menestyvä yritys<br />

-seminaarisarja hevostalousyrittäjille jatkuu<br />

Asiakaslähtöinen markkinointi ja tuotteistaminen to 25.4. klo<br />

9-16 Haapajärvi, Haapajärven ammattiopisto, Erkkiläntie 1<br />

- Lilli Vanhatalo, Trainers’ Academy<br />

Johtaminen ja laatuajattelu ti 7.5. klo 9-16 Kalajoki, Tapion<br />

tupa, Matkailutie 3 - kotieläinagrologi Tiina Karlström, <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong><br />

Yrittäjän jaksaminen to 30.5. klo 9-16 Siikajoki, Ruukin maaseutuopisto,<br />

Sammalkankaantie 280 - Jenni Hakosalo, Vertepro Oy<br />

Päivissä tarjolla myös aihepiiriin liittyviä esimerkkejä hevosalalta<br />

sekä oman yrityksen kehittämiseen liittyviä tehtäviä ja keskusteluja.<br />

Hevonen hyvinvointipalveluissa<br />

Mervi Koukka teki yrityksen kannattavuuteen<br />

liittyvät laskelmat.<br />

Tallin suunnittelussa hyvä arkkitehti<br />

on puolestaan kaiken a ja<br />

o”, Minna ja Miia kertovat.<br />

Heidän mielestään hevosalan<br />

pitäisi panostaa yhdessä kannattavuuteen.<br />

Asiakkailta pitäisi uskaltaa<br />

pyytää palveluista sellaista<br />

hintaa, että toiminta on kannattavaa.<br />

Kun jotkut yrittäjät alihinnoittelevat<br />

palvelunsa asiakkaiden<br />

tavoittamiseksi, menee pohja myös<br />

muiden yrittäjien toiminnalta.<br />

Satu Haapakoski on HevosAgro II<br />

-hankkeen projektisihteeri.<br />

Ratsutalli Cavadeokseen voi tutustua<br />

osoitteessa www.cavadeos.fi.<br />

Hyvinvointipalveluja tuottavien hevosyritysten pienryhmävalmennus<br />

keväällä <strong>2013</strong>. Päivissä mukana mm. asiantuntijaluentoja,<br />

yritysvierailuja ja verkostoitumista. Tilaisuuksien tarkemmat<br />

ohjelmat ja paikat vahvistetaan piakkoin.<br />

pe 12.4. Hevosen käyttö hyvinvointipalveluissa<br />

ma 29.4. Liiketoimintasuunnitelma ja tuotteistaminen<br />

ma 13.5. Asiakkaan kohtaaminen ja markkinointi<br />

to 13.6. Eläin yhteistyökumppanina<br />

Kehittyvä hevosala Pohjois-Pohjanmaalla -<br />

hevostalouden kehittämisseminaarit<br />

ke 17.4. klo 17.30-21, <strong>Oulu</strong>n ravirata, katsomon kahvio<br />

to 18.4. klo 17.30-21, Keskisen ravirata, Ylivieska, tallikahvio<br />

pe 19.4. klo 17.30-21, Sokos Hotel Kuusamo<br />

Tilaisuuksissa kuullaan mm. valtakunnallisesta Mahdollisuuksien<br />

hevonen -kehittämisohjelmasta, maakunnallisen seurantakyselyn<br />

tuloksista ja keskustellaan paikallisista hevostalouden<br />

kehittämistarpeista.<br />

Kaikki tilaisuudet ovat maksuttomia ja kaikille avoimia! Lisätietoa ja ilmoittautumiset<br />

osoitteessa www.proagriaoulu.fi/hevosagro > Ajankohtaista<br />

tai satu.haapakoski@proagria.fi, puh. 045 6578 716.<br />

www.proagriaoulu.fi/hevosagro<br />

Luomutilat<br />

luottavat<br />

tulevaisuuteen<br />

Tuotannon tehokkuuden<br />

ja tuottavuuden<br />

parantaminen satotasoa<br />

nostamalla, oman<br />

osaamisen kehittäminen<br />

sekä tilojen välisen<br />

yhteistyön lisääminen ovat<br />

luomutilojen tärkeimpiä<br />

kehityskohteita.<br />

”Luomutilat panostavat uusien<br />

teknologiavaihtoehtojen käyttöönottoon<br />

sekä entistä parempaan<br />

tuotteiden myynnin ja<br />

markkinoinnin suunnitteluun,<br />

kertoo <strong>ProAgria</strong> Keskusten Liiton<br />

luomupalvelujen kehityspäällikkö<br />

Marja Suutarla.<br />

Tulokset käyvät ilmi Pro-<br />

Agrian tammikuussa teettämästä<br />

luomukyselystä, jossa<br />

luomutuotantotilat arvioivat<br />

tuotannon kehittämiseen ja<br />

luomutuotannon näkymiin<br />

liittyviä asioita. Kyselyyn vastasi<br />

344 luomutilaa eri puolelta<br />

Suomea.<br />

Kyselyyn vastanneista luomutiloista<br />

45 prosenttia piti kannattavuuttansa<br />

tällä hetkellä<br />

tyydyttävänä, 31 prosenttia hyvänä<br />

ja viisi prosenttia erittäin<br />

hyvänä. Tiloista 44 prosenttia<br />

arvioi kannattavuuden säilyvän<br />

kolmen tulevan vuoden aikana<br />

ennallaan ja noin 38 prosenttia<br />

arvioi sen paranevan<br />

nykyisestä.<br />

”Kannattavuusnäkemyksiin<br />

vaikuttaa viime vuosien kotimaisen<br />

kysynnän vahvistuminen<br />

ja luomuhintojen positiivinen<br />

kehitys. Luomusektorin<br />

elintarvikeketjut kertovat kysynnän<br />

kasvusta myös tulevaisuudessa”,<br />

Marja Suutarla<br />

toteaa.<br />

LUOMUTUOTANTOON siirtymiseen<br />

vaikuttaa eniten kannattavuus.<br />

Yli 40 prosenttia<br />

tiloista vastasi siirtyneensä<br />

tavanomaisesta tuotannosta<br />

luomuun tästä syystä.<br />

Luomutilat pitivät tärkeimpinä<br />

kannattavuuden parantamisen<br />

keinoina satotasojen<br />

nostoa, lisämaan hankintaa<br />

ja yhteistyötä muiden tilojen<br />

kanssa. Tuotannon kehittämisen<br />

ja kasvun pahimpina<br />

esteinä nähtiin lisämaan oston<br />

tai vuokrauksen ja tuotantopanosten<br />

korkea hinta sekä<br />

tuotantoehdot ja niihin liittyvä<br />

byrokratia.<br />

”Elintarvikeketjun muut toimijat<br />

pitävät tärkeänä, että<br />

luomuun siirrytään kannattavuuden<br />

vuoksi. Se merkitsee<br />

yrittäjämäistä toimintatapaa,<br />

jolloin ketjun jäsenet voivat<br />

keskustella keskenään samanlaisista<br />

asioista”, Marja Suutarla<br />

sanoo.<br />

MENESTYVÄLLE luomutilalle<br />

tunnusomaista on osaamisen<br />

jatkuva kehittäminen ja<br />

ennakkoluulottomuus. Luomutilat<br />

kokevat tarvitsevansa<br />

asiantuntijan tukea tulevaisuudessa<br />

muun muassa tuotannon-<br />

ja teknologiavaihtoehtojen<br />

ja viljelyn suunnitteluun<br />

sekä EU-tukiasioihin ja<br />

markkinointiin.<br />

”Asiantuntijoilta viljelijät<br />

kertoivat saavansa varmuutta<br />

tekemiseen, vertailutietoa<br />

ja kannattavuutta. Myös luomutuotannossa<br />

ovat lisääntyneet<br />

viljelijöitä kokoavat pienryhmät,<br />

jotka ovat yksi tärkeä<br />

<strong>ProAgria</strong>n toimintamuoto viljelijöiden<br />

verkottamiseen”, Marja<br />

Suutarla sanoo.<br />

<strong>ProAgria</strong> Keskusten<br />

luomuasiantuntijoiden<br />

yhteystiedot löytyvät osoitteesta<br />

www.proagria.fi/asiantuntijahaku<br />

2/<strong>2013</strong> maaviesti 21

kasvi<br />

Typpimittaukset<br />

alkavat vapun tienoilla<br />

OLLI VALTONEN<br />

Liukoisen typen mittaus<br />

on yksi ympäristötuen<br />

lisätoimenpiteistä.<br />

Mittauksella selvitetään<br />

maanäytteestä nitraatti- ja<br />

ammoniumtypen määrä.<br />

Ympäristötukiehdot edellyttävät,<br />

että lohkoilta määritetään<br />

vähintään nitraattityppi.<br />

Lisäksi lohkoilta, joille on<br />

levitetty orgaanista lannoitetta,<br />

muokattu vihermassaa tai jotka<br />

ovat erittäin runsasmultaisia, pitää<br />

selvittää myös ammoniumtyppi.<br />

<strong>ProAgria</strong> mittaa kaikista näytteistä<br />

kummankin typen epäselvyyksien<br />

välttämiseksi.<br />

Typpinäytteet on otettava mittausta<br />

edellyttäviltä kasvulohkoilta<br />

siten, että näytteitä otetaan vähintään<br />

yksi näyte viittä hehtaaria<br />

kohti. Pieniä lohkoja voi yhdistellä<br />

siten, ettei viisi hehtaaria ylity.<br />

Tilan pitää analysoida vähintään<br />

30 prosenttia ympäristötukikelpoisesta<br />

alasta. Tähän<br />

alaan ei lasketa mukaan 1- ja 2-<br />

ryhmän puutarhakasvialoja eikä<br />

siemenmausteiden viljelyaloja.<br />

Puutarhatilojen jokaiselta kasvulohkolta<br />

on tehtävä vuosittain<br />

oma analyysi ennen kevät- ja lisälannoitusta.<br />

Kunta Osoite Päivämäärä Klo<br />

Vastuuhenkilö Kirsti Voho 0400 387 406<br />

Nivala <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>n toimisto, Pajatie 5 2.5. ja 10.5. 8.00-13.00<br />

Haapajärvi HAI, Erkkiläntie 1 3.5. 8.00-12.00<br />

Kärsämäki Kataja 6.5. 8.00-13.00<br />

Pyhäjärvi Keskuskoulu, Tunturitie 1 7.5. 8.00-12.00<br />

Vastuuhenkilö Maire Pikkarainen 040 8453 580<br />

Haapavesi Nora 2.5. ja 10.5. 8.00-13.00<br />

Pulkkila A.Tahvola, Viitastentie 64 6.5. 8.00-12.00<br />

Kestilä Kanttorila, Kestilänraitti 4 as 2 8.5. 8.00-14.00<br />

Pyhäntä Tavastkengän koulu 7.5. 8.00-13.00<br />

Rantsila Maataloustoimisto, Sandelsintie 2 3.5. 8.00-13.00<br />

Vastuuhenkilö Sauli Kärenlampi 0400 412 659<br />

Siikajoki<br />

Ruukin Maaseututalo,<br />

<strong>ProAgria</strong>n toimisto, Ahlsrömintie 1P 2.5. 8.00-14.00<br />

Liminka, Lumijoki Limingan Osuusmeijeri, Meijeritie 4 3.5. ja 7.5. 8.00-14.00<br />

Muhos, Tyrnävä Koivikko, laboratorioluokka, Kirkkotie 1 6.5. 8.00-12.00<br />

<strong>Oulu</strong>, Hailuoto, <strong>Oulu</strong>nsalo, Kempele V. Blomqvist, Ollikaisentie 2, <strong>Oulu</strong> 6.5. 12.00-15.00<br />

Vastuuhenkilö Anitta Talus 0400 675 673<br />

Alavieska Vanha Nuoppari, Virintie 5 6.5. 8.00-13.00<br />

Pyhäjoki P. Tiirinki, Hiihtomajantie 39 7.5. 8.00-11.00<br />

Merijärvi Kunnan varikko, Varikkotie 2.5. 8.00-12.00<br />

Vastuuhenkilö Olli Valtonen 040 7355 519<br />

Vihanti Nuorisoseurantalo, Onnelantie 16 30.4. 8.00-13.00<br />

Oulainen Honkamaja, vanha puoli 3.5. 8.00-13.00<br />

Ylivieska O.Valtonen, <strong>Oulu</strong>ntie 6 29.4. ja 8.5. 8.00-12.00<br />

Vastuuhenkilö Esko Viitala 0400 286 033<br />

Yli-Ii Karjalankylän Kuohu, Karjalantie 490 15.5. 8.00-12.00<br />

Pudasjärvi<br />

<strong>Oulu</strong>n seudun ammattioppilaitos, Pudasjärven yksikkö, Jyrkkäkoskentie 18 A<br />

Pajarakennus, käynti takapihan puolelta 16.5. 8.00-12.00<br />

Vastuuhenkilö Laina Hekkala 040 7329 658<br />

Kuusamo <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>n toimisto, Keskuskuja 1 C 12 ilm. myöhemmin 8.00-12.00<br />

Taivalkoski Maaseututoimisto ilm. myöhemmin 8.00-12.00<br />

Näytteiden ottaminen<br />

- Mitattavalta lohkolta 15-25 osanäytettä.<br />

- Näyte otetaan 20-30 sentin eli<br />

käytännössä koko kyntökerroksen<br />

syvyydeltä.<br />

- Näytteeseen ei pidä tulla mukaan<br />

karjanlantaa tai muuta lannoitetta,<br />

joka vääristää tulosta.<br />

- Maata tarvitaan noin 2-3 dl eli<br />

noin puoli maanäyterasiaa.<br />

- Näytteet voi myös toimittaa pienissä<br />

muovipusseissa.<br />

- Näytteeseen tulee kirjata viljelijän<br />

nimi, tilatunnus ja kasvulohkon<br />

koko pitkä numero.<br />

Mitattavat lohkot<br />

Mitattavia lohkoja on oltava 30<br />

prosenttia tilan ympäristötukikel-<br />

poisesta pinta-alasta seuraavassa<br />

järjestyksessä:<br />

- Lohkot joille edellisenä syksynä<br />

on levitetty lantaa tai<br />

- esikasvina on ollut nurmi- tai<br />

viherkesanto tai palkokasvi, joka<br />

on kynnetty tai muokattu edellisenä<br />

syksynä.<br />

Ellei 30 prosentin alavaatimus<br />

täyty edellä mainituista tapauksista,<br />

viljelijä voi ottaa näytteet haluamistaan<br />

lohkoista seuraavasti:<br />

- heikkosatoiset lohkot<br />

- lohkot, joiden sato on jäänyt korjaamatta<br />

märkyyden takia<br />

- lohkolla on viljelty kasvia, jonka<br />

jälkeen maahan on mahdollisesti<br />

jäänyt tavallista runsaammin typpeä<br />

(herne, härkäpapu, kaali)<br />

Jos raiviolohkoille haetaan ympäristötukea,<br />

ota lisänäytteet oletetun<br />

tulevan ympäristötukialan<br />

mukaisesti. Suositeltavaa on ottaa<br />

tarvittavat näytteet ensisijaisesti<br />

vanhoista ympäristötukikelpoisista<br />

lohkoista.<br />

Näytteen säilytys<br />

- Viileässä tilassa enintään 12 tuntia<br />

ennen mittausta.<br />

- Jos yöt ovat viileitä, näytteet voi<br />

ottaa edellisenä ilta ja säilyttää<br />

ulkona.<br />

Ilmoittautuminen<br />

Tilaukset ja ilmoittautumiset tehdään<br />

osoitteessa www.proagriaoulu.fi.<br />

Palvelun voi tilata nettilomakkeella,<br />

johon on linkki pääsivulta.<br />

Ilmoittautua voi myös<br />

mittausten vastuuhenkilöille, joiden<br />

puhelinnumerot ovat tällä<br />

sivulla.<br />

Ilmoittaneille laitetaan tekstiviesti<br />

kännykkään mittausajankohdasta<br />

ja muistutus edellisenä päivänä<br />

mittauksesta. Näytteiden vastaanottoa<br />

helpottaa, kun ilmoittautumisen<br />

yhteydessä annetaan<br />

myös lohkotunnukset. Näytteen<br />

analysointihinta on 17,25 euroa,<br />

johon lisätään arvonlisävero.<br />

Viljelijä toimittaa maanäytteet<br />

mittauspaikalle ilmoitettuna aikana.<br />

Näytteet analysoidaan samana<br />

päivänä. Jos tulokset vaikuttavat<br />

lannoituksen, viljelijälle soitetaan<br />

tieto samana päivänä. Muuten<br />

pöytäkirjat tulevat postin välityksellä<br />

1-3 päivän aikana.<br />

22 maaviesti 2/<strong>2013</strong>

Maatilan paloturvallisuuden<br />

ammattilainen<br />

- pelastussuunnitelmat<br />

- Icas, vakuutusyhtiöiden hyväksymät<br />

palovaroitin järjestelmät<br />

- rosteriset pikapalopostit - sammutinhuolto<br />

- poistumistie kyltit<br />

ps. tarkempaa infoa: www.temrex.fi<br />

PALOVAROITINJÄRJESTELMÄ<br />

MAATALOUDEN<br />

KOTIELÄIN- JA TUOTANTORAKENNUKSIIN<br />

– Näytteenottoon perustuva laite<br />

– Tehokas pölynsuodatus<br />

ehkäisee vääriä hälytyksiä<br />

– Akkuvarmennus 24 h<br />

– Hälytyksen siirto GSM- tai<br />

lankapuhelinrobotilla<br />

– Alennusta vakuutusmaksuista<br />

PALOVAROITINJÄRJESTELMÄ<br />

Pääkonttori: Puh. 020 845 0920<br />

BL-Palontorjunta Oy<br />

Temrex Oy Fax (09) 854 3181<br />

Kempeleentie 7 A, 90400 OULU<br />

p. (08) 5208 919<br />

www.icas.fi<br />

JUKKA-POTKURISEKOITIN<br />

Tehokkuus omaa luokkaansa<br />

muotoillun potkurin<br />

ansiosta.<br />

Katso tarkemmat<br />

tiedot ja kuvat<br />

netistä<br />

http://personal.inet.fi/yritys/tikkasenpaja/<br />

TIKKASEN PAJA ky<br />

74720 Niemiskylä. Jari Tikkanen, p. 050 5642 878<br />

Kotimaiset taitto-ovet<br />

Puh. 0208 384 530<br />

www.findoor.fi, findoor@findoor.fi<br />

SIISTEJÄ<br />

HALLEJA<br />

NOPEASTI!<br />

Kotimaista polyuretaani-elementtien<br />

valmistusta yli 30 vuoden ajan (EKE Panels)<br />

Nosto- ja rakentamispalvelut<br />

Termo Panels Oy<br />

Korpinmaantie 1<br />

18100 Heinola<br />

puh. (03) 883 700<br />

www.termopanels.fi<br />

2/<strong>2013</strong> maaviesti 23

maisema<br />

Kyläkävelyllä harjaantuu<br />

maisemanlukutaito<br />

KIRSI KOSKELA<br />

Maisemanlukutaito<br />

vaatii harjaannusta<br />

ja alueen ympäristöja<br />

kulttuurihistorian<br />

tuntemista. Tätä taitoa<br />

voi harjoitella esimerkiksi<br />

kyläkävelyjen yhteydessä.<br />

Maiseman käsite voi olla<br />

monelle vieras ja laajaalaisuudessaan<br />

hankala.<br />

Maisema kattaa oikeastaan kaiken,<br />

mikä ympärillämme näkyy.<br />

Kulttuuriympäristöllä ja -maisemalla<br />

tarkoitetaan alueita, joilla<br />

näkyy ihmisen kädenjälki: muinaisjäännökset,<br />

eri-ikäiset rakennukset<br />

ja hakamaat.<br />

Luonnonmaisemia eli alkuperäisen<br />

luonnon alueita ei oikeastaan<br />

enää ole, sillä ihminen on jättänyt<br />

jälkensä kaikkialle. Maisemat eivät<br />

kuitenkaan liity aina näköaistiin,<br />

vaan on olemassa myös ääni- ja<br />

hajumaisemia. Jokaisella meistä<br />

on myös omia mielenmaisemia,<br />

kuten muistoja paikoista, jotka<br />

ovat meille tärkeitä.<br />

Yhteistyötä<br />

Maisemanlukutaito vaatii harjaannusta<br />

ja alueen ympäristöja<br />

kulttuurihistorian tuntemista.<br />

Kyläkävely on erinomainen tapa<br />

tutustua omaan kylämaisemaan.<br />

Voimme yhdessä etsiä maiseman<br />

arvot ja keskustella siitä, mil-<br />

Lampaat maisemanhoitotöissä Kolarin Vaattojärvellä elokuussa 2012.<br />

Luonnonmaisemia<br />

eli alkuperäisen<br />

luonnon alueita ei<br />

oikeastaan enää<br />

ole, sillä ihminen<br />

on jättänyt jälkensä<br />

kaikkialle.<br />

laisia mahdollisuuksia kohteilla<br />

olisi matkailun, vapaa-ajan tai<br />

kulttuuriympäristökasvatuksen<br />

kannalta.<br />

Kävelyllä kuljetaan yhdessä ennalta<br />

suunniteltu reitti kylän maisemassa,<br />

keskustellaan maisemaan<br />

liittyvistä arvoista ja erilaisista kei-<br />

Heli Pääkkö<br />

noista hoitaa maisemaa.<br />

Maisemanhoidonneuvojan työnkuvaan<br />

kuuluu myös kartoittaa kylien<br />

ja taajamien niittyjä, maisemapeltoja<br />

ja perinnemaisemia<br />

sekä tehdä niille hoitosuunnitelmia.<br />

Yhteistyötahoina voivat olla<br />

kunnat, kyläyhdistykset ja matkailuyritykset.<br />

Maisemasta kiinnostuneen kannattaa<br />

tutustua Maa- ja kotitalousnaisten<br />

maisemapalvelun kotisivuihin<br />

osoitteessa www.maajakotitalousnaiset.fi<br />

> Maisemasuunnittelu.<br />

Kestävää kehitystä<br />

Lapin Maa- ja kotitalousnaisten<br />

maisemanhoidon neuvonta<br />

jatkaa yhteistyötä Lapin ELYkeskuksen<br />

Maisemat Ruotuun<br />

(MARU) -hankkeen kanssa. Se<br />

jatkuu vuoden loppuun ja jatkoa<br />

suunnitellaan. Tänä vuonna<br />

hankkeessa korostuu yhteistyö<br />

matkailuyritysten kanssa, mutta<br />

myös kyläkävelyitä ja talkoita järjestetään.<br />

Lisäksi tulossa on erilaisia kursseja<br />

ja koulutuksia, jotka liittyvät<br />

kulttuuriympäristöihin, maisemanhoitoon,<br />

puutarhaan ja kierrätysmateriaaleihin.<br />

Haluan maisemanhoidonneuvojana<br />

edistää työssäni luonnon monimuotoisuuden<br />

ja kulttuuriympäristöjen<br />

tuntemusta ja säilymistä<br />

sekä tukea kestävää kehitystä.<br />

Yhteistyökumppanimme Lapin<br />

ammattiopiston Metsäruusun toimipiste<br />

Rovaniemellä palkittiin<br />

juuri Okka-säätiön eli opetus-,<br />

kasvatus- ja kulttuurialojen säätiön<br />

kestävän kehityksen sertifikaatilla.<br />

Sertifikaatti on ulkoinen<br />

tunnustus ansiokkaasta kestävän<br />

kehityksen työstä.<br />

Toivon, että kaikkialla Lapissa<br />

otetaan mallia Metsäruususta ja<br />

toimitaan arjessa kestävän kehityksen<br />

arvojen mukaisesti.<br />

Kirsi Koskela työskentelee<br />

Lapin Maa- ja kotitalousnaisten<br />

maisemanhoidonneuvojana.<br />

Maisemanhoidon päiviä Kainuussa<br />

Maisema ruotuun -hanke<br />

järjestää kesäkuussa kyläkävelyitä<br />

Kainuussa.<br />

Mukaan ovat tervetulleita maanomistajat,<br />

asukkaat, kesäasukkaat<br />

ja kaikki kiinnostuneet.<br />

Suomussalmen Kuivajärven vienalaismaisemissa<br />

kävelylle lähdetään<br />

maanantaina 17.6. kello 17.<br />

Kävelyllä pohditaan, mitä alueita<br />

kylällä voisi hoitaa laiduntamalla<br />

ja niittämällä.<br />

Kyläkävelyn jatkoksi järjestetään<br />

18.6. päivätalkoot, jonka<br />

kohteena on alustavasti kylän<br />

tanssilava. Puutavaralahjoituksia<br />

otetaan vastaan Domnan pirtillä.<br />

Yhteistyökumppanina talkoissa on<br />

Vienan Veräjä ry.<br />

Ruhtinansalmen kyläkävely järjestetään<br />

keskiviikkona 19.6 kello<br />

18. Kävelyllä saadaan eväitä kylän<br />

maisemanhoitoon. Maisemat<br />

Ruotuun -hanke järjestää kävelyn<br />

Ruhtinansalmen kyläyhdistyksen<br />

kanssa.<br />

Paltaniemen Eino Leino -talolla<br />

on rakennusperintöilta torstaina<br />

16.5. kello 14-19.<br />

Työnäytöksissä kunnostetaan<br />

ikkunoita ja keitetään punamultaa.<br />

Tarjolla on tietoa rakennusperinnön<br />

hoidosta ja tuista.<br />

Punamultamaalia voi tilaisuuden<br />

lopuksi ostaa omiin astioihin.<br />

Yhteistyökumppanina on<br />

MARA-hanke.<br />

Lisätietoa: Sari Leinonen,<br />

044 320 1641, sari.leinonen@<br />

maajakotitalousnaiset.fi;<br />

Kuivajärven tapahtumasta<br />

myös Anni Huovinen,<br />

044 358 2177,<br />

anni@domnanpirtti.fi ja<br />

Paltaniemen tapahtumasta<br />

Esa Heikkinen, 040 725 0478,<br />

esa.heikkinen@proagria.fi<br />

24 maaviesti 2/<strong>2013</strong>

RUOKA<br />

Lähiruoan Lastauslaituri<br />

kokoaa tuottajat ja ostajat<br />

Miten lisätä lähiruoan<br />

käyttöä? Mistä tuottajat<br />

saisivat lisää asiakkaita?<br />

Mitä tuotteita kauppa<br />

haluaa hyllylleen? Muun<br />

muassa näihin kysymyksiin<br />

haetaan vastauksia Kainuun<br />

lähiruokafoorumin Lähiruoan<br />

Lastauslaituri -tapahtumassa<br />

16. huhtikuuta Kajaanissa.<br />

Lähiruokafoorumi on ostajien<br />

aktiivisuudesta syntynyt<br />

tapa yhdistää tuottajat ja<br />

ostajat. Tarkoituksena on lisätä<br />

näiden kahden toimijaportaan<br />

yhteistyötä ja kaupan käyntiä. Ostajat<br />

haluavat käyttää paikallisia<br />

tuotteita ja löytää uusia tuotteita<br />

tarpeisiinsa.<br />

Lähiruokafoorumi järjestetään<br />

messutapahtumana, jossa tuot-<br />

tajat ja jalostajat esittelevät ja<br />

maistattavat tuotteitaan. Ostajia<br />

on kutsuttu tilaisuuteen laajasti:<br />

Kainuun alueelta kauppojen, ravintoloiden<br />

ja julkisten ammattikeittiöiden<br />

edustajia sekä kauppojen<br />

edustajia <strong>Oulu</strong>n, Kuusamon,<br />

Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon<br />

alueelta.<br />

Lähiruokafoorumiin on ilmoittautunut<br />

parikymmentä lähiruoan<br />

tuottajaa ja jalostajaa.<br />

”Tuottajia on ilmoittautunut jo<br />

tässä vaiheessa kiitettävästi. Tuotteita<br />

on laidasta laitaan: maito-,<br />

marja- ja sienituotteita, kalaa ja<br />

kalatuotteita, lihaa ja leipomotuotteita”,<br />

kertoo tapahtumaa<br />

organisoiva Anna-Kaija Kaikkonen<br />

Kainuun Maa- ja kotitalousnaisista.<br />

”Foorumi on hyvä tapa tutustua<br />

potentiaalisiin ostajiin. Haluamme<br />

ehdottomasti olla mukana esittelemässä<br />

tuotteitamme ja hakemassa<br />

uusia kontakteja. Toivomme,<br />

että elintarvikealan toimijat<br />

koosta riippumatta osallistuvat<br />

foorumiin”, kertoo Sotkamon<br />

Rahtipurkituksen yrittäjä Hannu<br />

Koponen.<br />

Kainuun<br />

lähiruokafoorumi,<br />

Lähiruoan<br />

Lastauslaituri<br />

tiistaina 16.4. klo<br />

12-15 Sokos Hotel<br />

Valjuksessa.<br />

Aitojamakuja.fi<br />

esittelee lähiruokaa<br />

Tulevaisuudessa foorumia voidaan<br />

toteuttaa myös muun muotoisena<br />

kuin messuina. Tärkeintä on luoda<br />

toimintamalli, josta sekä ostajat<br />

että tuottajat hyötyvät. Tapahtumaa<br />

tehdään ja kehitetään kohderyhmien<br />

toiveiden mukaan.<br />

Päivässä on mukana myös valtakunnallinen<br />

Aitoja Makuja -hanke<br />

tiedottamassa aitojamakuja.fi-sivuston<br />

mahdollisuuksista yrittäjille<br />

ja ostajille. Hanke on toteuttanut<br />

internetsivuston, jonka avulla voi<br />

hakea alueittain paikallisia elintarvikkeita.<br />

Lisätietoja: <strong>ProAgria</strong> Kainuu,<br />

Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset,<br />

suunnittelija Anna-Kaija Kaikkonen,<br />

puh. 044 320 1587, anna-kaija.<br />

kaikkonen@maajakotitalousnaiset.fi<br />

Kansainvälinen seminaari syksyllä <strong>Oulu</strong>ssa:<br />

Pohjoisia makuja, paikallista ruokakulttuuria<br />

Pohjoiset puhtaat raakaaineet,<br />

ruoka-alan trendit ja<br />

uusimmat tutkimustulokset<br />

sekä paikallinen<br />

ruokakulttuuri nousevat<br />

arvoonsa ja puheenaiheiksi<br />

<strong>Oulu</strong>ssa 4.-6. syyskuuta<br />

järjestettävässä Pohjoiset<br />

arktiset maut – Northern<br />

Arctic Flavours -seminaarissa.<br />

Hotelli-ravintola Lasaretin<br />

alueella pidettävään seminaariin<br />

ja matkailutapahtumaan<br />

odotetaan kotimaisten<br />

ja paikallisten osallistujien<br />

lisäksi vähintään 100 kansainvälistä<br />

vierasta.<br />

”Seminaariin on tulossa kansainvälisiä<br />

alustuksia muun muassa<br />

slow food -liikkeestä ja marjojen<br />

terveysvaikutuksista. Ruoan<br />

turvallisuus ja puhtaus ovat jatkuvasti<br />

kiinnostava ja keskustelua herättävä<br />

aihe, projektisuunnittelija<br />

Arja Keränen sanoo.<br />

Seminaarin järjestää <strong>ProAgria</strong><br />

<strong>Oulu</strong>n ja <strong>Oulu</strong>n Maa- ja kotitalousnaisten<br />

hallinnoima Bothnia<br />

á carte -hanke. Paikallisina yhteistyökumppaneina<br />

ovat muun<br />

muassa Pohjois-Pohjanmaan<br />

Keittiömestarit, <strong>Oulu</strong>n keskustan<br />

ravintoloita, oppilaitoksia ja eri<br />

toimijoiden hankkeita.<br />

”Keittiömestarit ja keskustan<br />

ravintolat vastaavat tapahtuman<br />

osanottajille ja kaikille kiinnostuneille<br />

tarjottavasta Northern Arctic<br />

Flavours -menusta, jonka raaka-aineet<br />

tulevat paikallisilta pientuottajilta”,<br />

Arja Keränen kertoo.<br />

KESKIVIIKKO 2. syyskuuta osanottajat<br />

saavat esimakua arktisten<br />

makujen maailmasta yhteisessä iltatapahtumassa.<br />

Torstaipäivän seminaariteemana<br />

on arktinen kiireetön elämä ja ruoka.<br />

Kansainvälisten ja kotimaisten<br />

asiantuntijoiden puheenvuorot esittelevät<br />

muun muassa slow food -toimintaa<br />

Suomessa ja maailmalla.<br />

Iltapäivän työpajoissa Lasaretissa<br />

ja lähiseudun kohteissa paneudutaan<br />

slow food -teemaan, ruisleivän<br />

leivontaan, luonnonkaloihin sekä<br />

sienien ja marjojen poimintaan.<br />

Tarjolla on myös tutustumisretkiä<br />

alueen lähimatkailukohteisiin.<br />

PERJANTAINA on luvassa tietoa<br />

muun muassa terveellisestä ja turvallisesta<br />

ruoasta. EU:n näkökulmaa<br />

esittelee europarlamentaarikko<br />

Sirpa Pietikäinen. Luonnonmarjojen<br />

terveysvaikutuksista alustaa<br />

FT, tutkimusjohtaja Laura Jaakola<br />

Tromssan yliopiston Ilmastolaboratoriosta.<br />

Pohjoista marjanpoimintakulttuuria<br />

esittelee FM Satu<br />

Massa <strong>Oulu</strong>n yliopistosta.<br />

Seminaarin jälkeen osallistujat<br />

lähtevät retkille tutustumaan maakunnan<br />

erityispiirteisiin ja matkailukohteisiin.<br />

”Koillismaan ja Kuusamon retken<br />

sisällöstä vastaavat Bothnia á<br />

la carte ja Masva-hankkeiden pienryhmiin<br />

osallistuneet, ruokamatkailuverkostoa<br />

kehittävät paikalliset<br />

yrittäjät,”, Arja Keränen lisää.<br />

Bothnia á la carte on osa MAS-<br />

VA – Elinvoimaa ja menestystä<br />

maaseudulle -hanketta, jota rahoittaa<br />

Euroopan Maaseuturahasto.<br />

Tuen on myöntänyt Pohjois-<br />

Pohjanmaan ELY-keskus.<br />

Lisätiedot: Bothnia à la carte -hanke,<br />

projektisuunnittelija Arja Keränen,<br />

040 743 9731, arja.keranen@<br />

maajakotitalousnaiset.fi,<br />

www.arcticfla.fi.<br />

2/<strong>2013</strong> maaviesti 25

uoka<br />

Gluteenittomia herkkuja<br />

keliaakikon kevätjuhliin<br />

Suomessa on yli 30 000<br />

diagnosoitua keliaakikkoa,<br />

joten aika moni miettii<br />

gluteenittomia tarjottavia<br />

kevään ja kesän<br />

kekkereihin. Kohtelias<br />

vieras ilmoittaa isäntäväelle<br />

erityisruokavalionsa jo<br />

kutsuun vastatessaan.<br />

Kun vieraita on pieni joukko,<br />

kaikki tarjottavat voivat olla<br />

gluteenittomia ja sopia kaikille.<br />

Keliaakikon ruokavaliossa<br />

ohra, ruis ja vehnä korvataan esimerkiksi<br />

riisillä, maissilla, tattarilla,<br />

hirssillä, tapiokalla, saagolla,<br />

sokerijuurikashiutaleilla, amarantilla,<br />

kvinoalla, taarolla, maniokilla,<br />

jamssilla, prosessoidulla vehnätärkkelyksellä<br />

sekä peruna-, soijaja<br />

arrowjuurijauhoilla.<br />

Myös puhdas kaura sopii keliaakikolle,<br />

kunhan varmistaa, ettei<br />

samassa myllyssä ole käsitelty<br />

keliaakikolle sopimattomia viljoja.<br />

Suurempia juhlia suunniteltaessa<br />

kannattaa miettiä tarjottavat<br />

niin, että suurin osa kävisi myös<br />

erityisruokavaliota noudattaville<br />

vieraille.<br />

Vinkkejä gluteenittomaan<br />

leivontaan<br />

• säilytä gluteenittomat tuotteet<br />

erillään gluteenia sisältävistä raaka-aineista<br />

• säilytä ja tarjoa leivonnaiset<br />

omissa astioissa<br />

• pese kädet ja kaikki työvälineet<br />

huolellisesti ennen käyttöä – myös<br />

pellit, kakkuvuoat ja uuni<br />

• käytä aina puhdasta leivinpaperia<br />

• gluteenittomia leipiä ei voi paahtaa<br />

samassa paahtimessa kuin tavallisia<br />

leipiä<br />

• laita gluteenittomat leivonnaiset<br />

eri lautaselle tarjolle ja varaa<br />

keliaakikkovieraalle oma aloittamaton<br />

leipärasvarasia ja puhdas<br />

voiveitsi<br />

• leivonnassa aineiden mittaus on<br />

erityisen tärkeää<br />

• kakkuvuokien jauhottamiseen soveltuvat<br />

mantelirouhe, kookoshiutaleet<br />

ja gluteenittomat jauhot<br />

• tavalliset ohjeet voi muuntaa gluteenittomiksi:<br />

yleissääntönä on,<br />

että 1 dl vehnäjauhoa vastaa 1 dl<br />

gluteenitonta jauhoseosta<br />

• leivonnaisten rakennetta voi parantaa<br />

lisäämällä taikinaan kananmunaa,<br />

maitoa, maitorahkaa<br />

tai juustoa<br />

• taikinat kannattaa alustaa koneella<br />

työn helpottamiseksi<br />

• taikinoita on helpompi käsitellä<br />

öljytyin käsin<br />

• lisäämällä leivonnaisiin gluteenittomia<br />

hiutaleita, rouheita, leseitä,<br />

pähkinöitä ja siemeniä saadaan<br />

leivonnaisiin tärkeää kuitua<br />

• kohota hiivataikinaleivonnaisia<br />

vain kerran<br />

• leivonnaiset kannattaa pakastaa<br />

mahdollisimman pian, koska ne<br />

kuivuvat nopeasti<br />

Gluteenittoman leivonnan<br />

apuaineet<br />

Gluteenittomassa leivonnassa käytetään<br />

apuaineina ksantaania ja<br />

psylliumia, jotka parantavat taikinoiden<br />

leivottavuutta. Taikina<br />

ei tartu käsiin, kaulittavuus helpottuu,<br />

käsiteltävyys paranee ja<br />

leivonnaisista tulee meheviä.<br />

Psylliumjauhe sekoitetaan nesteeseen<br />

ennen jauhoja ja annetaan<br />

turvota 10 minuuttia. Jauheen<br />

annostus on 1-2 ruokalusikkaa<br />

nestelitraa kohden. Psyllium sopii<br />

hiivalla ja leivinjauheella kohotettaviin<br />

leivonnaisiin. Psyllium sisältää<br />

72 prosenttia kuitua.<br />

Ksantaani kuohkeuttaa leivonnaisia<br />

ja antaa niille rapean kuoren.<br />

Se sopii erityisesti pikkuleipäja<br />

kakkutaikinoihin. Jauhe sekoitetaan<br />

jauhojen joukkoon ja sen<br />

annostus on yksi teelusikka jauhokiloa<br />

kohden. Pitsataikinoissa annostus<br />

on 2-3 teelusikkaa jauhokiloa<br />

kohti. Ksantaania käytetään<br />

murenemisen estämiseen ja se pitää<br />

leivonnaiset mehevinä.<br />

Kahvipöydän hurmaavat herkut<br />

-kursseillamme on hyviksi havaittu<br />

muun muassa seuraavat gluteenittomat<br />

leivonnaiset.<br />

Gluteeniton<br />

parsakaalipiirakka<br />

3 dl karkeaa jauhoseosta (Semper)<br />

½ tl suolaa<br />

100 g margariinia tai voita<br />

1 muna<br />

Täyte:<br />

250 g parsakaalia<br />

100 g sinihomejuustomurua<br />

3 munaa<br />

2 dl maitoa<br />

mustapippuria<br />

Nypi rasva jauhoseoksenjoukkoon.<br />

Lisää muna ja suola ja vaivaa taikinaksi.<br />

Painele taikina piirakkavuokaan,<br />

jonka halkaisija on 28<br />

senttiä. Esipaista pohjaa 200 asteessa<br />

noin 10 minuuttia. Pilko<br />

parsakaali pieniksi kukinnoiksi<br />

ja keitä niitä noin viisi minuuttia.<br />

Levitä parsakaalit ja homejuusto<br />

esipaistetulle piirakkapohjalle.<br />

Sekoita munat ja maito, mausta<br />

seos ja kaada pohjan päälle.<br />

Paista piirakkaa 200 asteessa noin<br />

30 minuuttia.<br />

Gluteenittomat<br />

vaniljakierrepullat (25-30 kpl)<br />

Pullataikina<br />

3 dl maitoa<br />

½ palaa hiivaa<br />

2 tl psylliumia<br />

1 tl suolaa<br />

1 dl sokeria<br />

1 kananmuna<br />

½ rkl kardemummaa<br />

9 dl hienoa jauhoseosta<br />

½ tl ksantaania<br />

100 g pehmeää rasvaa<br />

Vaniljatäyte<br />

75 g rasvaa<br />

2 dl tomusokeria<br />

1 tl maissitärkkelystä<br />

1 tl vanilliinisokeria<br />

Sekoita täytteen ainekset keskenään<br />

tasaiseksi massaksi. Liuota<br />

hiiva kädenlämpöiseen maitoon.<br />

Lisää nesteeseen psyllium ja anna<br />

sen turvota hetki. Sekoita taikinaan<br />

suola, sokeri, kananmuna ja<br />

kardemumma. Sekoita ksantaani<br />

jauhoihin ja lisää noin puolet jauhoista<br />

taikinaan koko ajan vaivaten.<br />

Lisää pehmeä rasva ja loput<br />

jauhot. Kauli taikinasta heti hyvin<br />

jauhotetulla pöydällä noin puolen<br />

sentin paksuinen suorakaiteen<br />

muotoinen levy. Levitä täyte<br />

levylle ja rullaa taikina tiiviiksi<br />

rullaksi. Leikkaa rullasta paloja.<br />

Kohota valmiita pullia lämpimässä<br />

20-30 minuuttia. Voitele pullat<br />

kananmunalla ja ripottele pinnalle<br />

raesokeria. Paista 225 asteessa<br />

noin 15 minuuttia.<br />

Macaronit (n. 20 kpl)<br />

3 kpl kananmunanvalkuaista<br />

½ dl sokeria<br />

3 dl tomusokeria<br />

150 g mantelijauhetta<br />

elintarvikeväriä<br />

Täyte:<br />

1 dl Lemoncurd-tahnaa, hilloa tai<br />

marmeladia<br />

26 maaviesti 2/<strong>2013</strong>

HELENA LAHDENPERÄ<br />

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeri vähän<br />

kerrallaan koko ajan vatkaten. Sekoita joukkoon<br />

varovasti tomusokeri, mantelijauhe ja tilkka elintarvikeväriä.<br />

Pursota noin 40 kahden euron kokoista<br />

ympyrää vieretysten leivinpaperille uunipellille. Paista<br />

150 asteessa alimmalla tasolla 15-20 minuuttia. Irrota<br />

marengit leivinpaperista, levitä toiselle puolikkaalle<br />

täytettä ja paina toinen puolikas päälle.<br />

Mansikkakakku<br />

pohja:<br />

4 munaa<br />

1½ dl sokeria<br />

1 dl perunajauhoja<br />

½ dl kaakaojauhoja<br />

1 tl leivinjauhetta<br />

Täyte 1: mansikkahilloa<br />

Täyte 2 ja kuorrutus:<br />

5 dl vispikermaa<br />

200 g vähälaktoosista tuorejuustoa tai<br />

mascarponejuustoa<br />

1 dl sokeria<br />

1 tl vaniljasokeria<br />

1 appelsiinin raastettu kuori<br />

1 l tuoreita mansikoita<br />

Kostutukseen:<br />

¾ dl kahvijuomaa<br />

vaniljasokeria<br />

Koristeeksi:<br />

1 l tuoreita mansikoita<br />

sitruunamelissan tai mintunlehtiä<br />

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää siivilän läpi<br />

keskenään sekoitetut jauhot, kaakao ja leivinjauhe.<br />

Levitä taikina leivinpaperille uunipannulle ja paista<br />

225 asteen lämmössä noin kahdeksan minuuttia.<br />

Leikkaa jäähtynyt levy kahtia. mausta kylmä kahvi<br />

vaniljasokerilla ja kostuta toinen kakkulevy pullapensselin<br />

avulla. Valmista täyte. Vaahdota kerma<br />

ja lisää siihen juusto ja sokerit. Pese appelsiini<br />

kuumalla vedellä ja raasta kuoren oranssi pinta.<br />

Lisää kuoriraaste ja pilkotut mansikat täytteeseen.<br />

Levitä pohjan päälle ohut kerros mansikkahilloa<br />

ja sen päälle puolet täytteestä. Aseta toinen kakkulevy<br />

päälle. Kostuta se lopulla kahvilla ja levitä<br />

päälle ohut mansikkahillokerros ja sitten loput<br />

täytteestä. Viipaloi tuoreet mansikat ja koristele<br />

kakku niillä ja sitruunamelissan oksilla.<br />

Vinkki: voit valmistaa kakun myös pakastetuista<br />

lakoista. Valuta marjat ja käytä mehu kostutukseen.<br />

Helena Lahdenperä on <strong>Oulu</strong>n Maa- ja<br />

kotitalousnaisten kotitalous- ja elintarvikeneuvoja.<br />

Perhehoidosta apua vanhuksille<br />

Ikääntyvien osuus kasvaa maaseudulla nopeasti. Samalla kasvaa myös vanhusten<br />

erityyppisten asumisvaihtoehtojen kysyntä. Mahdollisuuksia perhehoidon<br />

järjestämiseksi on maaseudulla enemmän kuin arvaammekaan.<br />

Maa- ja kotitalousnaiset ovat edistäneet vanhusten perhehoitoa Perhehoito<br />

– apu vanhuksille ja mahdollisuus maaseudulle -hankkeen avulla. Sen tavoitteena<br />

oli lisätä perhehoidon tunnettuutta maaseudulla ikäihmisten hoitomuotona,<br />

koota tietoa perhehoitajiksi aikoville ja kannustaa perhehoitajaksi<br />

ryhtymistä maaseudulle.<br />

Hanke on toteutettu yhteistyössä Perhehoitoliiton kanssa ja sitä on rahoittanut<br />

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä. Hankkeen aikana järjestettiin eri<br />

puolilla Suomea infotilaisuuksia perhehoidosta<br />

ja tehtiin perhehoitajille<br />

suunnattu haastattelututkimus.<br />

PERHEHOITAJAKSI ryhtyminen oli<br />

usein lähtenyt henkilökohtaisesta<br />

muutoshalusta tai -tarpeesta. Aiheen<br />

pariin oli vetänyt vanhustyön arvostus ja halu tehdä työtä omassa kodissa esimerkiksi<br />

pitkien työmatkojen välttämiseksi. Lapsilta tai omaisilta vapautuneet<br />

huoneet olivat usein yksi käytännön taustatekijä ratkaisuissa.<br />

Haastatteluissa perhehoitajat kertoivat hyvistä kokemuksistaan, joita olivat<br />

mahdollisuus hoitaa pieniä lapsia tai muita omaisia kotona, hyvä mieli toisten<br />

auttamisesta, itsenäinen ja vaihteleva työ, mukavat juttutuokiot ja naurunhetket<br />

vanhusten kanssa sekä ilo asukkaiden ja omaisten tyytyväisyydestä.<br />

PERHEHOIDOSSA vanhus otetaan asumaan omaan kotiin joko osa-aikaisesti<br />

tai pysyvästi. Se on hyvä ratkaisu, kun vanhus ei vielä tarvitse laitoshoitoa, mutta<br />

eläminen omassa kodissa tuntuu turvattomalta ja yksinäiseltä. Lyhytaikainen<br />

perhehoito sopii hyvin esimerkiksi omaishoitajien lomitukseen<br />

Perhehoitajaksi voi ryhtyä periaatteessa kuka tahansa, kun hoidettavia on<br />

enintään neljä. Kunta tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa ja<br />

samalla varmistaa, että hoitaja ja hänen kotinsa soveltuvat tehtävään.<br />

Vanhuksia ilahduttaa hoitopaikan kodinomaisuus. Maaseudulla tilavat rakennukset<br />

ja luonnonläheinen ympäristö sekä mahdollisuus piha- ja puutarhatöihin<br />

luovat hyvät perhehoidon puitteet. Ne tuovat lisäarvoa vanhusten<br />

hyvinvointiin, hoitoon ja asumiseen.<br />

Vanhusten perhehoidon järjestämisestä ja valvonnasta vastaa kunta. Sen<br />

vastuulla on tehdä toimintaohje, joka kuvaa, miten perhehoito toteutetaan.<br />

Kunta arvioi hoidettavan toimintakyvyn ja hyväksyy perhehoitajan ja kodin tilojen<br />

soveltuvuuden tehtävään.<br />

Kunta ja perhe-hoitaja solmivat sopimuksen muun muassa hoitopalkkiosta,<br />

kulukorvauksesta ja perhehoitajan muusta tuesta.<br />

POHJOIS-POHJANMAAN joissakin kunnissa on virinnyt kiinnostus vanhusten<br />

perhehoitoon. Tietoa ja keskustelua asiasta tarvitaan paljon, että löydetään sopivat<br />

toimintamallit kunnan, vanhuksen, perhehoitajan ja omaisten kesken.<br />

Tulevina vuosina tarvitaan uusia vaihtoehtoisia hoitomalleja. Perhehoito<br />

olisi yksi parhaista kokeilemisen arvoisista malleista maaseudulla.<br />

Lisätietoa asiasta saa Perhehoitoliitosta ja kunnan vanhuspalveluista<br />

vastaavalta henkilöltä.<br />

Maa- ja kotitalousnaisten kotisivuilla www.maajakotitalousnaiset.fi<br />

on lisätietoa toteutuneesta hankkeesta. <strong>Oulu</strong>n<br />

Maa- ja kotitalousnaisten HYPYT-hankkeessa käsitellään<br />

myös perhehoitoon liittyviä asioita.<br />

MAIJA-LIISA TAUSTA-OJALA<br />

toiminnanjohtaja<br />

<strong>Oulu</strong>n Maa- ja kotitalousnaiset<br />

Aitojen asioiden puolesta<br />

2/<strong>2013</strong> maaviesti 27

allakka<br />

siellä missä aurinko paistaa!<br />

Jo15 vuotta<br />

lomia suomalaisille!<br />

Juhlavuoden<br />

tarjouksia netissä !<br />

SUORAT LENNOT<br />

OULUSTA<br />

TURKKIIN<br />

Lennot lauantaisin<br />

ALK.509 €<br />

esim. Alanya 18.5.<br />

LAVINIA-hsto, 3*, ea<br />

ALL INCLUSIVE!<br />

ALK.619 €<br />

esim. Alanya 18.5.<br />

Hot. Grand Atilla 3*<br />

KOHTEINA MYÖS:<br />

ANTALYA, KEMER, BELEK<br />

sekä 18.10. BODRUM<br />

SYKSYLLÄ MYÖS<br />

TUNISIAAN<br />

SUORAAN OULUSTA<br />

perjantaisin 4.-25.10.<br />

ALK. 589€<br />

(esim. lähtö 4.10)<br />

Alkaen/1 vko. Majoitus 2h-huoneessa,<br />

yksin matkustavalle 1h- lisä.<br />

Ilman palvelumaksua 24 h<br />

detur.fi<br />

Parhaat tarjoukset netistä<br />

P. 0207 850 850<br />

ma-pe 8:30 - 22, la-su 10-19<br />

Koulutukset ja tapahtumat<br />

<strong>ProAgria</strong> Kainuu<br />

KAJAANI<br />

Ennakoivan ajon kurssi la<br />

13.4. Kainuun Prikaati,<br />

Kivimäen ajoharjoittelurata.<br />

Järj. Maanpuolustuskoulutus<br />

ry.<br />

Lisätietoja: www.mpk.fi ><br />

Koulutuskalenteri<br />

Kainuun Lähiruokafoorumi,<br />

Lähiruoan Lastauslaituri<br />

ti 16.4. klo 12-15,<br />

Sokos Hotel Valjus. Sivu 25<br />

Rakennusperintöilta to 16.5. klo<br />

14-19 Paltaniemen Eino Leino<br />

-talo, Sutelantie 28. Sivu 24<br />

PALTAMO<br />

Perhe- ja perintöoikeuden tupailta<br />

ti 16.4. klo 18.30 Kainuun<br />

Opisto. Sivu 7.<br />

Varhaisen välittämisen koulutuspäivä<br />

pe 3.5. klo 9.30-15 Kainuun<br />

Opisto. Asiantuntijana psykologi<br />

Pirkko Lahti. Ilm. 29.4. mennessä<br />

044 320 1581<br />

PUOLANKA<br />

Kuntosaliopastusta tiistaisin 23.4.<br />

saakka klo 11-12. Lisäksi ti 30.4.<br />

klo 10 UKK-kuntotesti.<br />

Toukokuun alusta kuntosali jatkuu<br />

omatoimisesti (maksuton).<br />

SOTKAMO<br />

Vesiliikunta maanantaisin ma<br />

22.4. saakka klo 12-12.45. Tied.<br />

Marjatta Pikkarainen, 044 320 1585.<br />

SUOMUSSALMI<br />

Maisemanhoidon päivät – kyläkävely<br />

ja päivätalkoot – Kuivajärven<br />

Domnan pirtillä ma-ti 17.-18.6.<br />

Ruhtinansalmen kyläkävely ke<br />

19.6. Sivu 24<br />

Opintoretkelle!<br />

Luomuretki Länsi-Suomeen ti-to<br />

23.-25.4. Tutustutaan luomutilohin,<br />

luomutuoteyrityksiin ja mm.<br />

MTK:n tyyppinavettaan Vesilahdella.<br />

Tied. Esa Heikkinen 040 725<br />

0478<br />

Lisätietoa Kainuun koulutuksista<br />

ja tapahtumista osoitteessa<br />

www.proagria.fi/kainuu.<br />

Lisäksi maa- ja metsätalouteen<br />

liittyviä koulutuksia osoitteessa<br />

www.tukinetti.net.<br />

<strong>ProAgria</strong> Lappi<br />

ROVANIEMI<br />

Maa- ja kotitalousnaisten<br />

edustajakokous ja järjestöväen<br />

virkistyspäivä la 20.4. klo 10<br />

Lapin Urheiluopisto.<br />

<strong>ProAgria</strong> Lappi ry:n vuosikokous<br />

ti 7.5. Eteläranta 55.<br />

Tietoa Lapin koulutuksista<br />

osoitteissa www.proagrialappi.fi<br />

ja www.lappimaatalous.fi.<br />

<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong><br />

HAAPAJÄRVI<br />

Asiakaslähtöinen markkinointi<br />

ja tuotteistaminen -seminaari<br />

hevostalousyrittäjille to 25.4. klo<br />

VYYHTI-hankkeen vesistökunnostuksen<br />

ja ympäristönhoidon<br />

opastustyöpajat alkavat!<br />

Katso lähipaikkakuntasi tilaisuus ja<br />

ilmoittaudu! Lisätietoja:<br />

www.proagriaoulu.fi/vyyhti tai<br />

Jaana Rintala, puh. 045 6578 717.<br />

9-16 Haapajärven ammattiopisto.<br />

Sivu 21<br />

KALAJOKI<br />

Johtaminen ja laatuajattelu -seminaari<br />

hevostalousyrittäjille ti 7.5.<br />

klo 9-16 Tapion tupa. Sivu 21<br />

KUUSAMO<br />

Kehittyvä hevosala Pohjois-<br />

Pohjanmaalla – hevostalouden<br />

kehittämisseminaari pe 19.4. klo<br />

17.30-21, Sokos Hotel Kuusamo.<br />

Sivu 21<br />

Hygieniaosaamiskoulutus ja -testi<br />

la 20.4. klo 9-15, testi klo 15-16,<br />

Vuotungin Kylätalo, Vuotungintie<br />

319. Ilm. anne.kipina@proagria.fi,<br />

(08) 316 8611<br />

OULU<br />

Kehittyvä hevosala Pohjois-<br />

Pohjanmaalla - hevostalouden<br />

kehittämisseminaari ke 17.4. klo<br />

17.30-21, <strong>Oulu</strong>n ravirata, katsomon<br />

kahvio. Sivu 21<br />

Hygieniaosaamistesti ke 24.4. ja<br />

pe 14.6. klo 10-11, 20.9. klo<br />

15-16.<br />

Hygieniaosaamiskoulutus ja -testi<br />

ti 4.6. klo 9-16 <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>,<br />

<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>, Kauppurienkatu<br />

23, 3. krs. Tied. ja ilm. anne.kipina@<br />

proagria.fi, (08) 316 86111<br />

Kasvinsuojelukoulutus to 25.4.<br />

klo 10-14 <strong>Oulu</strong>n seudun ammattikorkeakoulu,<br />

Luonnonvarayksikkö,<br />

Metsäkouluntie. Sivu 29<br />

Kalastuksenvalvojakoulutus ja<br />

-tentti to 2.5.<strong>2013</strong> klo 8.30-16<br />

<strong>Oulu</strong>n seudun ammattikorkeakoulu,<br />

Luonnonvara-alan yksikkö,<br />

Metsäkouluntie. Sivu 30<br />

HYPYT-hankkeen Sähköisen<br />

markkinoinnin sisällöntuotanto<br />

-seminaarit ja työpajat: Markkinointi<br />

ja myyntiseminaari to 18.4.<br />

Sisällöntuotantotyöpaja, videointi<br />

ke 22.5.<strong>2013</strong>. Sisällöntuotantotyöpaja,<br />

verkkokauppa ke 29.5.<br />

Tied. leila.junttila@maajakotitalousnaiset.fi,<br />

puh.040 514 1365<br />

Riukuaita kruunaa perinnemaisemia<br />

pe-la 16.-17.8. Pikkufarmari.<br />

Sivu 13<br />

Pohjoiset ja arktiset maut –<br />

Northern and Arctic Flavours<br />

-seminaari ja matkailutapahtuma<br />

ke-pe 4.-6.9. Lasaretti, Aurora-<br />

Sali. Sivu 25<br />

PUDASJÄRVI<br />

Kasvinsuojelukoulutus ti 7.5. klo<br />

10-14 <strong>Oulu</strong>n seudun ammattiopisto,<br />

Pudasjärven yksikkö. Sivu<br />

29<br />

Riukuaita kruunaa perinnemaisemia<br />

la 3.8. Jonku. Sivu 13<br />

PYHÄJÄRVI<br />

Laidunpäivä to 25.4. klo 10-15<br />

Verkkoranta. Sivu 13<br />

SIIKAJOKI<br />

Yrittäjän jaksaminen -seminaari<br />

hevostalousyrittäjille to 30.5.<br />

klo 9-16 Ruukin maaseutuopisto.<br />

Sivu 21<br />

SIIKALATVA<br />

Riukuaita kruunaa perinnemaisemia<br />

la 8.6. Siikajoki, Revonlahti ja<br />

la 7.9. Rantsila, Mankila. Sivu 13<br />

YLIVIESKA<br />

Kehittyvä hevosala Pohjois-<br />

Pohjanmaalla – hevostalouden<br />

kehittämisseminaari to 18.4.<br />

klo 17.30-21, Keskisen ravirata,<br />

tallikahvio. Sivu 21<br />

Tuorein tieto Pohjois-Pohjanmaan<br />

tulevista koulutuksista<br />

ja tapahtumista osoitteessa<br />

www.proagriaoulu.fi.<br />

Anu Pentik<br />

juhlapuhujaksi<br />

Lapin Maa- ja kotitalousnaisten<br />

edustajakokous<br />

ja virkistyspäivä<br />

pidetään lauantaina 20.4.<br />

klo 11-13.30 Rovaniemen<br />

Santasportissa Lapin Urheiluopistolla<br />

Hiihtomajantie<br />

2:ssa.<br />

Virkistyspäivän vieraaksi<br />

ja juhlapuhujaksi on tulossa<br />

lappilainen yrittäjänainen,<br />

keramiikkataiteilija Anu Pentik.<br />

Juhlan jälkeen on mahdollista<br />

käydä tutustumassa<br />

käsityömessuihin Lappi<br />

Areenalla.<br />

Puuttuuko<br />

hygieniapassi?<br />

<strong>Oulu</strong>n Maa- ja<br />

kotitalousnaiset järjestää<br />

hygieniaosaamistestejä<br />

säännöllisesti ympäri<br />

vuoden. Kevätkesän<br />

aikana on tarjolla<br />

testitilaisuuksia<br />

Kuusamossa ja <strong>Oulu</strong>ssa.<br />

28 maaviesti 2/<strong>2013</strong>

Syysretkelle Pohjois-<br />

Norjaan 18.-22.8.<strong>2013</strong><br />

Tule mukaan <strong>Oulu</strong>n Maaja<br />

kotitalousnaisten retkelle<br />

Paatsjokilaaksoon ja Varangin<br />

vuonolle. Tutustumme<br />

Itä-Finnmarkin ainutlaatuiseen<br />

luontoon, kulttuuriin ja<br />

historiaan Pasvikin kansallispuistossa<br />

Venäjän rajan tuntumassa.<br />

Matkaamme Kirkkoniemestä<br />

Vuoreijaan maailman kauneimmaksi<br />

merimatkaksi kutsuttua<br />

Hurtigruten-reittiä.<br />

Sunnuntai 18.8. Matka Ivaloon.<br />

Ruokailemme ja kahvittelemme välillä.<br />

Majoitumme Hotelli Ivaloon<br />

ja ruokailemme yhdessä.<br />

Maanantai 19.8. Suuntaamme<br />

Sevettijärvelle ja piipahdamme<br />

perinnetalossa ja lounaalla. Näätämössä<br />

ylitämme Norjan rajan ja<br />

käännymme Svanvikiin. Majoitumme<br />

kansallispuistokeskukseen. Illan<br />

kruunaa päivällinen Melkefossissa<br />

Birkin viikinkitalossa.<br />

Tiistai 20.8. Tutustumme luontokeskuksen<br />

näyttelyyn ja lähdemme<br />

Kirkkoniemeen. Nousemme laivaan<br />

ja bussimme kiertää maitse<br />

Varangin vuonon. Merimatka M/S<br />

Lofoten -laivalla Kirkkoniemestä<br />

Vuoreijaan kestää nelisen tuntia<br />

ja sen aikana nautimme buffetpöydän<br />

herkuista. Majoitumme<br />

Vardö-hotelliin.<br />

Keskiviikko 21.8. Ajelemme Ekkeröyaan<br />

ja tutustumme lintukallioon,<br />

jolla pesii 20 000 pikkukajavaparia.<br />

Vesisaaressa käymme<br />

tuliaisostoksilla ja Polmakissa<br />

lounaalla. Palaamme Utsjoen<br />

kautta Suomeen ja majoitumme<br />

Saariselälle Riekonlinna-hotelliin.<br />

Illalla ruokailemme hotellin ravintolassa.<br />

Torstai 22.8. Kotimatkalla. Rovaniemen<br />

tienoilla lounastamme.<br />

Retkipaketti sisältää bussimatkan,<br />

majoituksen jaetussa kahden<br />

hengen huoneessa, Hurtigrutenlaivamatkan<br />

Kirkkoniemestä Vuoreijaan<br />

buffet-ruokailuineen, muut<br />

ohjelmassa mainitut ruokailut,<br />

pääsymaksut ja opastukset.<br />

Lisätiedot, ilmoittautumiset,<br />

syntymäajat ja<br />

erityisruokavaliotoivomukset 30.4.<br />

mennessä: <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>,<br />

puh. (08) 316 8611,<br />

anne.kipina@proagria.fi.<br />

Alfamer/Kariston<br />

taattua kalustoa<br />

Eilispäivän traktoreita<br />

Til.nro S187, suos.hinta 30,20<br />

TULOSSA<br />

TOUKOKUUSSA:<br />

Massey-Ferguson<br />

Suomessa 1958-1982<br />

Til.nro S307,<br />

suos.hinta 35,80<br />

Kotimaiset traktorit<br />

Uudistettu painos<br />

Til.nro S120,<br />

suos.hinta 33,20<br />

Traktorit Vetovoiman vuosisata<br />

Til.nro KA5534, suos.hinta 25,30<br />

Erikoiskirjakauppa Alfamer on nyt Helsingin keskustassa:<br />

Kaisaniemenkatu 13, 00100 Hki, puh. (09) 774 2810<br />

Nettikauppamme osoitteessa: www.alfamer.fi<br />

Valitse OIKEA ovi.<br />

Kevään <strong>2013</strong> ympäristötuen mukaiset<br />

kasvinsuojelukoulutukset<br />

to 25.4. klo 10-14 <strong>Oulu</strong>, <strong>Oulu</strong>n seudun ammattikorkeakoulu,<br />

Luonnonvarayksikkö, Metsäkouluntie<br />

ti 7.5. klo 10-14 Pudasjärvi, <strong>Oulu</strong>n seudun ammattiopisto,<br />

Pudasjärven yksikkö, Jyrkkäkoskentie 18 A<br />

Ympäristötuen vaatimuksena olevaan kasvinsuojelukoulutukseen<br />

on osallistuttava viiden vuoden välein.<br />

Koulutus vaaditaan henkilöltä, joka tekee kasvinsuojeluruiskutuksia.<br />

Koulutuksen hinta on 65 euroa (sisältää kahvitarjoilun),<br />

joka maksetaan käteisellä paikan päällä. Kouluttajana<br />

on Antti Harjunen, <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>.<br />

Ilmoittautumiset kahta viikkoa ennen kurssiajankohtaa: <strong>ProAgria</strong><br />

<strong>Oulu</strong>, (08) 316 8611, anne.kipina@proagria.fi. Ilmoittautumisen<br />

yhteydessä tarvitaan tilatunnus ja yhteystiedot osallistumistodistusta<br />

varten.<br />

Turnerilta löydät vahvat ja<br />

kestävät ovet maatalouteen!<br />

Soita 0207 330 330<br />

ja löydä se oikea!<br />

www.turner.fi<br />

TEE NYT<br />

HUOLTO-<br />

SOPIMUS!<br />

2/<strong>2013</strong> maaviesti 29

kala<br />

Kasvava kaivostoiminta vaikuttaa myös vesiluontoon<br />

Vesialueen omistajan on itse<br />

puolustettava oikeuksiaan<br />

OUTI KASKI<br />

Kiihtyvän kaivosbuumin<br />

kanssa lisääntyvät samaan<br />

tahtiin myös kaivosten<br />

moninaiset vaikutukset<br />

ympäristöön ja vesiluontoon.<br />

Vesialueiden omistajien on<br />

puolustettava itse omia<br />

oikeuksiaan ja pyrittävä<br />

huolehtimaan siitä, että<br />

niitä ei loukata. Ellei<br />

haittoja pystytä estämään,<br />

on huolehdittava asiaan<br />

kuuluvista korvauksista.<br />

Maailman kaivosteollisuuden<br />

uusi kausi näkyy<br />

myös Suomessa, kun<br />

malmin hinta on noussut uusiin<br />

ulottuvuuksiin. Pienetkin malmivarannot<br />

kannattaa kaivaa ja hyödyntää.<br />

Vuonna 2011 Suomessa<br />

oli 52 toimivaa kaivosta tai louhosta,<br />

joista metallimalmikaivoksia<br />

oli 12.<br />

Kaivostoiminnan tunnetuimpia<br />

asioita ovat toiminnassa käytettävän<br />

pintaveden suuri määrä<br />

ja jätevesimassojen haastava<br />

hallinta. Jätevesien vaihtelevalla<br />

happamuudella, metalli- ja suolapitoisuuksilla<br />

sekä kiintoaineilla<br />

on dramaattisia vaikutuksia alapuolisiin<br />

vesistöihin.<br />

Jätevedet heikentävät muun muassa<br />

kalastoa, pohjaeläimiä, virtavesien<br />

hyönteisiä ja kasvikuntaa.<br />

Vedenlaadun rajut vaihtelut vaikuttavat<br />

purojen taimen- ja harjuskantojen<br />

lisääntymiseen, poikasten<br />

selviytymiseen sekä niiden<br />

tärkeimpiin ravintokohteisiin kuten<br />

korentoihin ja vesiperhosiin.<br />

Järviveden kasvanut suolapitoisuus<br />

muuttaa veden fysikaalisia<br />

ominaisuuksia ja saattaa vaikuttaa<br />

siten muun muassa järvien kevätja<br />

syyskiertoihin. Yhdessä lisääntyneen<br />

kiintoaineen ja ravinteiden<br />

kanssa sillä voi olla vaikutuksia<br />

rehevöitymisprosessin syntyyn.<br />

Jäteveden raskasmetallit oletettavasti<br />

kertyvät vesieliöstöön ja säilyvät<br />

ekosysteemin ravinnekierrossa<br />

pitkään välillä pohjaan saostuen.<br />

Tästä mekanismista kaikille tuttu<br />

esimerkki ovat petokalojen korkeat<br />

elohopeapitoisuudet sisävesissä.<br />

Kaivosten jätevedet sisältävät<br />

jopa radioaktiivisia aineita.<br />

naan takaisin. Onko kenelläkään<br />

oikeutta pilata luontoa?<br />

Kaunein ajatus olisi se, että<br />

Suomen talous kasvaisi kestävästi<br />

luontoa ja sen puhtautta vaalien.<br />

Todellisuus on vielä valitettavan<br />

Vesialueen omistajalla on mahdollisuus<br />

päättää omaisuuden käytöstä lain<br />

puitteissa, oikeus tulla kuulluksi alueen<br />

hankkeissa, oikeus korvaukseen mikäli<br />

omaisuuden käyttöä rajoitetaan tai<br />

omaisuudelle aiheutetaan vahinkoa<br />

sekä mahdollisuus valittaa myönnetyistä<br />

luvista.”<br />

Lähde: Vesilaki (2011/587)<br />

Vesistövaikutuksista<br />

vähän tutkimustietoa<br />

Ikävintä kasvavassa kaivostoiminnassa<br />

on se, että vesistövaikutuksista<br />

ei ole riittävästi tutkittua<br />

tietoa. Suomessa tehtyjä järjestelmällisiä<br />

tutkimuksia kaivosten jätevesien<br />

vaikutuksista vesiekosysteemiin<br />

ei ole lainkaan – kirjoittajan<br />

selvityksen perusteella – lukuun<br />

ottamatta valtion teettämää<br />

selvitystä, joka koski Talvivaaran<br />

viimesyksyistä ympäristövahinkoa.<br />

Tiedossa kuitenkin on, että lukuisat<br />

muutokset vedenlaadussa yhteensä<br />

aiheuttavat kohtalokkaita<br />

seurauksia.<br />

Haittavaikutukset kohdistuvat<br />

muun muassa yksityiseen omaisuuteen.<br />

Ne aiheuttavat omaisuuden<br />

arvon laskua, vähentävät<br />

sen käyttöarvoa ja vaikuttavat negatiivisesti<br />

taloudelliseen hyödyntämiseen<br />

kuten ammattimaiseen<br />

kalastukseen.<br />

Taloudellisen arvonmenetyksen<br />

lisäksi luonnon pilaaminen<br />

loukkaa sen itseisarvoa: tuhottuja<br />

ekosysteemejä ei saada sellaisekaukana<br />

siitä. Kaivostoiminnan<br />

osalta valtiomme muistuttaa kehitysmaata.<br />

Kehitysmaiden teol-<br />

Korvauksista<br />

pidettävä kiinni<br />

Vesialueiden omistajien on puolustettava<br />

itse omia oikeuksiaan<br />

ja pyrittävä huolehtimaan siitä,<br />

että niitä ei loukata. Jos vesistöihin<br />

kohdistuvia haittoja ei pystytä<br />

estämään, on vähintään huolehdittava<br />

siitä, että korvaukset ovat<br />

asiaan kuuluvalla tasolla.<br />

Vesialueen omistajia palvelevat<br />

koko valtakunnan kattavat kalatalouden<br />

neuvonta- ja edunvalvontajärjestöt.<br />

KALASTUKSENVALVOJA-<br />

KOULUTUS JA TENTTI<br />

lisuutta leimaa yhteinen piirre:<br />

rahaa tehdään luonnon kustannuksella.<br />

Lisätiedot:<br />

<strong>Oulu</strong>n Kalatalouskeskus<br />

Outi Kaski, 045 657 8709<br />

Lapin kalatalouskeskus<br />

Eero Liekonen, 0400 398 857<br />

etunimi.sukunimi@proagria.<br />

to 2.5.<strong>2013</strong> klo 8.30-16 <strong>Oulu</strong>,<br />

<strong>Oulu</strong>n seudun ammattikorkeakoulu,<br />

Luonnonvara-alan yksikkö, Metsäkouluntie<br />

ti 28.5.<strong>2013</strong> klo 8.30 Kuusamo, Koillis-Suomen<br />

Aikuiskoulutuskeskus Oy, tentti klo 16.00 alkaen<br />

Kurssimateriaali itseopiskeluun löytyy osoitteesta<br />

www.ahven.net/kalastuksenvalvonta. Itsenäinen<br />

opiskelu ennen kurssille osallistumista on suotavaa.<br />

Ilmoittautumiset <strong>Oulu</strong>n koulutukseen pe 19.4. mennessä:<br />

<strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong>, Anne Kipinä, puh. 045 6578 715,<br />

anne.kipina@proagria.fi ja<br />

Kuusamon koulutukseen ti 21.5. mennessä:<br />

Kalastusmatkailun kehittäminen Koillis-Suomessa -hanke,<br />

projektipäällikkö Vesa Nevanperä, puh. 040 731 6327,<br />

vesa.nevanpera@ksak.fi<br />

Lisätietoja kurssista tai tentistä: Outi Kaski, puh. 045 6578 709 tai<br />

Heikki Tahkola, puh. 040 7477 652, etunimi.sukunimi@proagria.fi<br />

30 maaviesti 2/<strong>2013</strong>

Sähköistä palvelua metsänomistajalle<br />

Metsäsi löytyy<br />

nyt myös netistä!<br />

Nyt voit hoitaa metsääsi kätevästi<br />

kotona silloin, kun sinulle sopii.<br />

Metsään.fi-palvelua on helppo<br />

käyttää, eikä se vaadi metsäalan<br />

asiantuntemusta.<br />

Tutustu palveluun<br />

osoitteessa<br />

www.metsään.fi.<br />

Asiakastuki: 029 432 409<br />

Sähköposti: asiakastuki@metsakeskus.fi<br />

www.metsakeskus.fi<br />

Pohjois-Suomen Metsämarkkinat LKV<br />

Lapin Metsämarkkinat Oy LKV<br />

ERÄPAIKAT,<br />

METSÄTILAT, TONTIT<br />

Omistatko metsää?<br />

Hoidetaan metsä tuottamaan!<br />

Metsänhoito on tuottava sijoitus tulevaisuuteen. L&T Biowatti on<br />

erikoistunut nuorten metsien ja ensiharvennusmetsien hoitoon.<br />

Harvennamme metsiä ja ostamme samalla energia-, kuituja<br />

tukkipuuta pysty- ja hankintakaupalla.<br />

Tilaa ilmainen metsätilakäynti sinua palvelevalta L&T Biowatin<br />

paikalliselta metsäpalveluasiantuntijalta osoitteessa: www.biowatti.fi<br />

> hae kuntasi metsäpalveluasiantuntija<br />

Puusta puhdasta energiaa<br />

www.biowatti.fi<br />

p. 010 4608<br />

Metsätilat käyvät nyt hyvin kaupaksi.<br />

Ota yhteyttä alueesi välittäjään,<br />

suunnitellaan metsäsi myynti.<br />

YLI 1000 KAUPAN KOKEMUKSELLA!<br />

Välittäjien yhteystiedot sekä kaikki<br />

kohteemme netissä, osoitteessa:<br />

metsätilat.fi<br />

kattavin markkinapaikka<br />

METSÄAMMATTILAISILTA TURVALLISUUTTA TILAKAUPPAAN!<br />

2/<strong>2013</strong> maaviesti 31

32 maaviesti 2/<strong>2013</strong><br />

MP2 Itella Oyj

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!