lasten kotihoidon tuen kuntalisän selvitystyö - Rauman kaupunki
lasten kotihoidon tuen kuntalisän selvitystyö - Rauman kaupunki
lasten kotihoidon tuen kuntalisän selvitystyö - Rauman kaupunki
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
6<br />
hoitotukea jäävien perheiden asema on vaatimattomin. Työttömyys ja yrittäjyys lisäävät<br />
todennäköisyyttä jäädä tukien ulkopuolelle. (Takala,2000,61)<br />
Kuntien suorittamista kuntalisäkyselyistä käy ilmi, että perheet toivovat kuntalisää.<br />
Perheen myönteinen suhtautuminen kuntalisään ei kuitenkaan vielä merkitse, että perhe<br />
valitsee lapsen kotona tapahtuvan hoidon. Kuntien kokemukset ja tutkimustulokset<br />
osoittavat, että kuntalisä ei merkittävästi ohjaa perheiden valintoja. Perheiden<br />
hoitoratkaisujen taustalla on useampia eri tekijöitä.<br />
Kuntalisän ohjausvaikutuksesta on käytettävissä vain yksi laajapohjainen tutkimustulos.<br />
Tutkimuksessa Lasten hoito ja sen julkinen tuki todetaan: ”Kotihoidon<strong>tuen</strong> saajille ei ole<br />
liioin tyypillistä, että he asuvat kunnissa, joissa maksetaan <strong>kotihoidon</strong> <strong>tuen</strong> kuntalisää.<br />
Kuntalisää maksavissa kunnissa 50 % tukeen oikeutetuista perheistä käyttää<br />
kuntalisää ja kunnissa, joissa lisää ei makseta, 53 % perheistä. Ero ei ole tilastollisesti<br />
merkitsevä. Ainoa <strong>lasten</strong>hoitoon liittyvä seikka, johon asuinkunnalla on yhteyttä, on<br />
kunnallisen päivähoidon valitseminen. Kunnissa, joissa maksetaan kuntalisää, perheet<br />
käyttävät useammin kunnallista päivähoitoa kuin kunnissa, joissa kuntalisää ei<br />
makseta. Kotihoidon kuntalisää maksetaan siis kunnissa, joissa kunnallisen<br />
päivähoidon kysyntä on suuri ja joissa kuntalisällä pyritään tätä kysyntää hillitsemään.<br />
Ilmeisesti on niin, että ilman kuntalisää näissä kunnissa pienten <strong>lasten</strong> äitien paluu<br />
työmarkkinoille tapahtuisi vielä nykyistäkin nopeammin.” (Takala, 2000, 68)<br />
Lakisääteisellä <strong>kotihoidon</strong> tuella tuettu lapsen hoito on kunnalle edullisempaa kuin lapsen<br />
päivähoito. Kaikki ikäluokat mukaan laskien on keskimääräinen <strong>kotihoidon</strong> tuki lasta<br />
kohden on 2736 euroa vuodessa. Kunnallisen päivähoitopaikan nettohinta on Raumalla<br />
5 600 euroa vuodessa.<br />
Raumalla on kunnallisissa päiväkodeissa n. 80 ja perhepäivähoidossa 119 alle 3-<br />
vuotiasta lasta. Keskimääräinen alle 3-vuotiaan päivähoitopaikan nettohinta on 6 400<br />
euroa. Alle 3-vuotiaiden päivähoidon järjestämisessä on ajoittain ongelmia. Erityisen<br />
pulmallista on ollut pienten <strong>lasten</strong> vuorohoidon järjestäminen. Päivähoitoon osallistuvien<br />
alle 3-vuotiaden <strong>lasten</strong> määrä tulee vähenemään ikäluokkien pienentymisen myötä, joten<br />
päivähoidon näkökulmasta hoitopaikkojen kysyntää hillitsevään kuntalisään ei Raumalla<br />
ole välitöntä tarvetta.<br />
Kotihoidon<strong>tuen</strong> piirissä on 435 alle 3-vuotiasta lasta. Alle 3-vuotiaasta maksettava<br />
lakisääteinen <strong>kotihoidon</strong>tuki vaihtelee 3 027 – 5 045 euroon vuodessa, keskimääräiseksi<br />
tueksi voi arvioida 4 035 euroa.<br />
Selvitystyössä on esimerkkilaskelmia kuntalisän kustannusvaikutuksista. Laskelmien<br />
mukaan 168 euron suuruisen kuntalisän maksaminen tällä hetkellä <strong>kotihoidon</strong><strong>tuen</strong> piirissä<br />
olevien alle 3-vuotiaiden <strong>lasten</strong> perheille nostaisi kaupungin <strong>kotihoidon</strong><strong>tuen</strong> menoja<br />
877 000 euroa vuodessa. Mikäli kuntalisän ehtona olisi, että kaikki perheen alle 6-vuotiaat<br />
lapset hoidetaan kotona, kustannusvaikutus voisi jäädä jonkin verran alhaisemmaksi.
Change language