lasten kotihoidon tuen kuntalisän selvitystyö - Rauman kaupunki

4
Valmistelutyöryhmä kävi läpi useita vaihtoehtoisia kotihoidon tuen malleja. Työryhmä
päätyi tulokseen, että valtuuston asettamien ehtojen mukaista lasten kotihoidontuen
kunnallisen lisän mallia ei ole löydettävissä, sillä suunnitelluista malleista kukin tuottaa
päivähoidon budjettiin merkittäviä lisäkustannuksia.(Rauman kaupungin
sosiaalilautakunta, 8.4.1997, 86 §).
Rauman ja lähikuntien sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöprojekti, Kottippäi-projekti teki
v. 2001 tutkimuksen, jolla selvitettiin raumalaisten lapsiperheiden hyvinvointia.
Tiedonhankintamenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, joka lähetettiin 600 raumalaiselle
lapsiperheelle. Perheiden hyvinvoinnin edistämistä selvitettiin kahdella avoimella
kysymyksellä, ensimmäisellä kerättiin tietoa vanhempien kaipaamasta tuesta ja toisessa
kysymyksessä vastaajilta pyydettiin lapsiperheiden hyvinvointia edistäviä
kehitysehdotuksia. (Talo, 2001, 5)
Kysymykseen kotikunnan osuudesta lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäjänä vastasi 60
prosenttia vanhemmista (n=245). Kysymykseen vastaaminen ei ollut yhteydessä
vanhemman sukupuoleen, koulutukseen tai muuhun taustatietoon.
Taloudellinen apu kunnalta oli yleinen toive. Maininta kotihoidon tuen korotustarpeesta,
kuntalisästä tai tuen laajentamisesta koskemaan 3-vuotiaita tai sitä vanhempia lapsia oli
37 vastauksessa.
”Rahallisia tukia enemmän, niin että monet muutkin äidit voisivat jäädä kotiin hoitamaan
lapsiaan – niin halutessaan, ettei olisi pakko mennä töihin – vain rahan takia.”(perheessä 3
lasta).
”Kotihoidontuki isommaksi, että esim. asuntovelallisetkin, vakituisessa työsuhteessa olevat
äidit/isät voivat olla kotona lasten kanssa.” (perheessä 2 lasta).
”Kotihoidon tukeen tulisi ehdottomasti saatava kuntalisä!!!” (perheessä 3 lasta).
”Taloudellinen selviytyminen on aina kysymysmerkki. Kuntalisä olisi hyvä kannustin
perheille.” (perheessä 2 lasta).
”Kotihoidontukiasiat eivät saa lähteä kulkemaan kehitykseltään taaksepäin muiden
asioiden kustannuksella."( perheessä 2 lasta).
Perhepolitiikan painopiste on ollut 1990-luvun loppupuolella lapsiperheille suunnatuissa
palveluissa. Pienten lasten hoidon tukijärjestelmän uusiminen 1.8.1997 on ollut merkittävä
perhepoliittinen uudistus. Pienten lasten hoitojärjestelmää kehitettäessä tavoitteena on
ollut tarjota perheille valinnan mahdollisuuksia, jotta perheiden erilaiset tarpeet voitaisiin
ottaa huomioon. (Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle lasten ja nuorten hyvinvoinnista,
2002,10)
Raskauden, synnytyksen tai lastenhoidon perusteella äiti ja isä voivat pitää äitiys-, isyys- ja
vanhempainvapaata, jolta ajalta maksetaan äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa.
Vanhempainvapaakauden päätyttyä perheellä on kolme erilaista yhteiskunnan tukemaa
vaihtoehtoa järjestää lapsen hoito, kunnes lapsi 7-vuotiaana menee kouluun.
1. Lapsen hoitaminen kotona hoitovapaalla ja lasten kotihoidon tuella
2. Lapsen hoitaminen yksityisessä hoitopaikassa yksityisen hoidon tuella
3. Lapsen hoitaminen kunnan järjestämässä hoitopaikassa
Tätä järjestelmää täydentämään kunnat ovat luoneet kuntakohtaisia tukia. 34 kuntaa
tukee lapsen kotona tapahtuvaa hoitoa kotihoidon tuen kuntalisällä ja 82 kuntaa tukee
lapsen yksityistä päivähoitoa kuntalisällä.