lasten kotihoidon tuen kuntalisän selvitystyö - Rauman kaupunki

17
Mäntsälä-lisän teksti on suora lainaus tutkimusraportista ,Järvenpää-lisää ja Tamperelisää
koskevat tekstit ovat lainauksia kaupunkien pöytäkirjoista.
9.1. Mäntsälä-lisä
Lasten päivähoidon kuntalisää koskevan Mäntsälässä vuonna 2002 tehdyn tiedustelun
tulokset:
Mäntsälän kunta teetti v. 2001 Efektia Oy:llä kuntalisän vaikuttavuusarvioinnin. Kysely
tehtiin 400 perheelle. Kyselyyn vastanneiden lukumäärä jäi alhaiseksi (55,5%) ja eräiden
keskeisten kysymysten huomattava epävarmuus antoi aiheen uusia kysely. Keväällä 2002
tehtiin uusintakysely 692 perheelle. Perheiden tuli vastata kahteen kysymykseen:
1) Jos perheelle maksettaisiin valtakunnallisen kotihoidon tuen lisäksi Mäntsälä-lisää 250
€/kk, järjestäisittekö lasten hoidon kotona? Tämä merkitsisi sitä, että kukaan lapsista ei
olisi päivähoidossa.
2) Entä, jos Mäntsälä-lisää maksettaisiin 200 €/kk nuorimmasta ja 100€ jokaisesta alle
kouluikäisestä lapsesta?
Valtaosa vastanneista (70 %) vastasi kumpaankin kysymykseen myöntävästi. Kieltävästi
vastanneet olisivat odottaneet lisätueksi 585 €.
Kuntalisää kannattaneiden joukossa oli selvästi yliedustettuina monilapsiset perheet,
joiden äiti ei ole ansiotyössä ja joiden lapset eivät olleet päivähoidossa kodin ulkopuolella.
Siksi sen vaikutus päivähoitopalveluihin ei olisi kovin suuri. Tämän mukaan n. 60 perhettä,
joissa on yhteensä 80 lasta siirtyisi vuosittain kunnallisesta päivähoidosta kotihoitoon.
Toisaalta lähes saman verran lapsia siirtyisi jatkossa kotihoidosta kunnalliseen
päivähoitoon, vaikka Mäntsälä-lisä otettaisiinkin käyttöön.
Kuntalisän vaikutusarvioinneissa tarkasteltiin erityisesti perheitä, joilla oli alle 3-vuotiaita
lapsia, vaihtoehto 2 näytti hiukan vaikuttavammalta kuin vaihtoehto 1. Tältä pohjalta
tehdyn kustannusarvion mukaan kuntalisä aiheuttaisi vähintään 0,95 milj. euron ja
enintään 2,2 milj. euron vuosittaiset lisäkustannukset. Selvästi eniten siitä hyötyisivät
monilapsiset perheet, joiden lasten hoito jo nyt toteutetaan suurelta osin kotona
valtakunnallisen kotihoidon osittaisella tuella. Yhden kuntalisällä korvattavan
päivähoitopaikan vuosittainen hinta nousisi halvimmillaan 13 000 euroon ja kalleimmillaan
27 000 euroon.
Kuntalisän käyttöön ottoa voidaan perustella monin tavoin. Näistä tärkein on yleinen
näkemys siitä, että pienten lasten kotihoitoa tulisi edistää kaikin tavoin.
On syytä korostaa, että tämä selvitys on tehty yksinomaan kuntatalouden näkökulmasta
eikä siihen sisälly muita ulottuvuuksia.
Tulokset osoittavat selvästi, että kuntalisällä on laajaa kannatusta pienten lasten
vanhempien joukossa. Selvimmin sitä kannattivat monilapsiset perheet, joissa äiti ei ole
ansiotyössä. Kuntalisän suosion kasautuminen jo kotonaan lapsiaan hoitaneiden
huoltajien ryhmään selittää pitkälle sen, että mahdolliset muutokset päivähoitopalvelujen
kysyntään olivat yllättävänkin vähäisiä. Erityisesti on syytä huomata, että kuntalisästä
huolimatta huomattava määrä nyt kotona hoidettavista alle 1 – 3-vuotiaistakin
suunnitellaan siirtyvän kunnallisten päivähoitopalvelujen piiriin. (Tilvis, Sihlman 2002,1)
9.2. Järvenpää-lisä
Lasten kotihoidontuen kuntalisän käyttöönotto:
Ote Järvenpään kaupunginhallituksen pöytäkirjasta 4.2.2002, § 80
Järvenpään kaupunginvaltuusto on päättänyt ottaa käyttöön lasten kotihoidontuen
kuntalisän kustannusneutraalina mallina vuoden 2002 elokuun alusta lukien.