lasten kotihoidon tuen kuntalisän selvitystyö - Rauman kaupunki

16
kuntalisillä ohjaamaan perheiden valintoja. Taloudellisen tuen avulla pyritään
myöhentämään (yleensä) äitien työhön palaamista, sillä tuet on usein räätälöity
koskemaan perheitä, joissa vanhemmilla on vakituinen työsuhde.
Kuntalisän ohjausvaikutuksesta on käytettävissä vain yksi laajapohjainen tutkimustulos.
Tutkimuksessa Lasten hoito ja sen julkinen tuki todetaan: ”Kotihoidontuen saajille ei ole
liioin tyypillistä, että he asuvat kunnissa, joissa maksetaan kotihoidon tuen kuntalisää.
Kuntalisää maksavissa kunnissa 50 % tukeen oikeutetuista perheistä käyttää
kuntalisää ja kunnissa, joissa lisää ei makseta, 53 % perheistä. Ero ei ole tilastollisesti
merkitsevä. Ainoa lastenhoitoon liittyvä seikka, johon asuinkunnalla on yhteyttä, on
kunnallisen päivähoidon valitseminen. Kunnissa, joissa maksetaan kuntalisää, perheet
käyttävät useammin kunnallista päivähoitoa kuin kunnissa, joissa kuntalisää ei
makseta. Kotihoidon kuntalisää maksetaan siis kunnissa, joissa kunnallisen
päivähoidon kysyntä on suuri ja joissa kuntalisällä pyritään tätä kysyntää hillitsemään.
Ilmeisesti on niin, että ilman kuntalisää näissä kunnissa pienten lasten äitien paluu
työmarkkinoille tapahtuisi vielä nykyistäkin nopeammin.” (Takala, 2000, 68)
Stakes selvitti vuonna 1997 Espoo-lisien vaikutusta perheiden valintoihin. Kaksi
kolmasosaa perheistä ilmoitti, että kotihoidon tuen suuruus vaikuttaa heidän
valintoihinsa. Käytännössä tuen muutokset vaikuttavat kuitenkin melko pieneen
ryhmään, lähinnä niihin vanhempainlomalla tai kotihoidontuella oleviin, jotka ovat
päätöksessään epävarmoja. Ne, jotka ovat valinneet päivähoidon, eivät siirry
kotihoidontukeen, ellei Espoo-lisää nosteta huomattavasti. Johtopäätös oli, että
kuntalisän vähäisellä korottamisella ei ole vaikutusta perheiden päivähoitopalveluiden
tarpeeseen. Kotihoidon tuen Espoo-lisän korottamista voidaan perustella kunnan
tahtona tukea taloudellisesti aiempaa enemmän lasten hoitamista omassa kodissa.
(Haliseva-Lahtinen, 2002)
9. Kuntien suorittamat kotihoidon tuen kuntalisän kyselytutkimukset
Kuntalisäselvityksiä tehdessään kunnat ovat käyttäneet apuna perheille suunnattuja
kyselytutkimuksia. Tässä luvussa esitellään Järvenpään, Mäntsälän ja Tampereen
kaupungin kuntalisiä koskevaa päätöksentekoa. Järvenpään kaupunki on teettänyt
kyselytutkimuksen Stakesilla ja Mäntsälän kaupunki Efetktia Oy:llä. Kuntien suorittamien
kyselytutkimusten tuloksia voitaneen tietyssä määrin pitää yleispätevinä.
Yleensä kyselytutkimuksella haetaan kuntalisän ”oikeaa” suuruutta esittämällä perheille
eri suuruisia kuntalisävaihtoehtoja. Tausta-ajatuksena on kuntalisän rooli perheiden
valintojen ohjaajana.
Kyselytutkimukseen liittyy epävarmuustekijöitä, jotka vähentävät tuloksen luotettavuutta.
Kuntien suorittamista kuntalisäkyselyistä käy ilmi, että perheet toivovat kuntalisää.
Perheen myönteinen suhtautuminen kuntalisään ei välttämättä merkitse sitä, että perhe
valitsee lapsen kotona tapahtuvan hoidon. Osittain kuntien kokemukset ja tutkimustulokset
osoittavat, että kuntalisä ei merkittävästi ohjaa perheiden valintoja, vaan perheiden
hoitoratkaisujen taustalla on useampia eri tekijöitä.
Kuntalisäkyselyiden muista epävarmuustekijöistä merkittävin lienee yleensä alhaiseksi
jäävä vastausprosentti. Kyselyiden keskimääräinen vastausprosentti on 50%. (Liljanto,
Efektia Oy, 2002)