Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kilohaili<br />
Itämeren kilohailikanta kasvoi voimakkaasti 1990-luvun alkupuoliskolla. Saalis oli<br />
suurimmillaan vuonna 1997. Kutukanta on pysynyt vuodesta 1992 lähtien 3-6 -<br />
kertaisena 1980-luvun alun vuosiin verrattuna (Riista- <strong>ja</strong> kalatalouden<br />
tutkimuslaitos 2010b). Selkämeren kilohailisaalis on kasvanut viimeksi kuluneen<br />
vuosikymmen aikana <strong>ja</strong> oli vuonna 2008 runsaat 5000 tonnia (Riista- <strong>ja</strong><br />
kalatalouden tutkimuslaitos 2009a). Kilohailit kalastetaan silakan troolipyynnin<br />
yhteydessä ulapalla.<br />
Selkämerenkin kilohailien kutualue on varsinaisella Itämerellä. Mäti kehittyy<br />
ylemmissä vesikerroksissa kuin turskan mäti, eikä näin ole niin alttiina<br />
hapenpuutteelle. Mädin <strong>ja</strong> kuoriutuneiden poikasten selviytymistä rajoittaa<br />
ennemminkin veden alhainen lämpötila (MacKenzie ym. 2007). Kilohaili hyötyi<br />
turskakannan heikkenemisestä <strong>ja</strong> hyötyy lämpenemisestä (BALTEX 2006). Syyyhteys<br />
lienee kuitenkin pelkkää lisääntymistä monimutkaisempi <strong>ja</strong> kytkeytyy myös<br />
veden lämpenemisen lisäämään eläinplanktonravintoon, lähinnä Acartiahanka<strong>ja</strong>lkaisten<br />
määrän kasvuun veden lämmetessä (HELCOM 2007). Kannan<br />
kasvu 1990-luvulla sopii tähän. Kilohaili on ilmastonmuutoksen menestyjiä.<br />
Ankerias<br />
Ankeriaita on aiemmin kalastettu Selkämeren rantavesissä yleisesti pitkäsiimalla.<br />
1970-luvulta nykypäivään tultaessa Euroopan sisävesiin pyrkivien<br />
kasvuankeriaiden määrä on tuntemattomasta syystä vähentynyt noin sadasosaan<br />
entisestä (Tulonen 2008). Oman pyyntinsä kohteena kalastettavaa kantaa ei<br />
Selkämerellä tiettävästi enää ole, vaikkeivät ankeriaat ole kokonaan kadonneet.<br />
Rysistä <strong>ja</strong> katiskoista saadaan Eurajoensalmesta <strong>ja</strong> Reposaaresta kymmeniä<br />
kilo<strong>ja</strong> vuodessa. <strong>Rauma</strong>lla kesällä 2010 pidettyjen sukelluskalastuksen SMkisojen<br />
erikoisimpana kalana mainittiin 1,8 kilon ankerias (Länsi-Suomi 7.7.2010)<br />
Ankeriaskannan elvyttämiseksi on laadittu kansallinen ankeriaanhoitosuunnitelma<br />
(Maa- <strong>ja</strong> metsätalousministeriö 2009). Poikasia, lasiankeriaita, on alettu taas<br />
tuoda istutuksiin. Poikasia ei ainakaan vielä kesällä 2010 hankittu Selkämeren<br />
rannikolle. Vastaava suunnitelma on myös Ruotsilla. Siellä ankeriaanpyyntiä on<br />
rajoitettu. ICES:n suosituksena on minimoida ihmistoiminnan vaikutus<br />
ankeriaskantaan siihen asti kunnes rekrytointi elpyy (Fiskeriverket 2009).<br />
Meksikonlahdella öljynporausreiästä keväällä <strong>ja</strong> kesällä 2010 uhkaavassa määrin<br />
vuotaneen öljyn vaikutuksia Euroopan ankeriaskantaan ehdittiin jo arvailla.<br />
Tiettävästi myös Itämeren ankeriaat lisääntyvät öljyn kulkusuunnassa olevalla<br />
Sargassomeren alueella omana populaationaan. Kutu tapahtuu syvällä, mutta<br />
mäti <strong>ja</strong> Leptocephalus-poikaset ovat planktisia <strong>ja</strong> ainakin teoriassa olisivat voineet<br />
altistua öljylle.<br />
7<br />
Muuttuva Selkämeri, Juha Hyvärinen (2010)