Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
4.5. Lisääntymishäiriöt tunnetaan huonosti<br />
Lohella, hauella, mateella <strong>ja</strong> ahvenella on havaittu lisääntymishäiriöitä, jotka<br />
voivat vaikuttaa äärimmillään Selkämerenkin kalakannan rakenteeseen<br />
(Lehtonen 2005). Yhdyskuntajätevesissä esim. ehkäisypillereistä peräisin oleva<br />
synteettinen estrogeeni feminisoi koiraskalo<strong>ja</strong>. On myös hormonien tavoin<br />
vaikuttavia yhdisteitä, jotka aiheuttavat hormonijärjestelmän häiriöitä. Haitallisia<br />
vaikutuksia vesieliöille on kuitenkin odotettavissa kuitenkin lähinnä vain<br />
jätevedenpuhdistamojen läheisyydessä (Rantalainen & Jääskeläinen 2010).Ilmiö<br />
kiinnittää kuitenkin huomiota yhdyskuntajätevesien jätevesivaikutusten tarkkailun<br />
vaillinaisuuteen. Hormonitoiminnan häiritsijöiden ohella on joukko lääkeaineita<br />
(metoprololi, diklofenaakki, EE2, karpatsepiini, ibuprofeeni), joiden krooniset<br />
vaikutukset vesieliöihin antaisivat aihetta parempaan seurantaan (Vieno 2010).<br />
4.5.1. Selkämeri <strong>ja</strong> lohen M74-oireyhtymä<br />
Lohia vaivaa M74-oireyhtymä, ravinnon sisältämien antioksidanttien, ensisi<strong>ja</strong>isesti<br />
tiamiinin (B1-vitamiini) puute. Pahimmillaan oireyhtymästä kärsivän emon kaikki<br />
poikaset kuolevat ruskuaispussivaiheessa. Tällaiset emojen osuus on vaihdellut<br />
0-30% välillä, mutta on ollut 1990-luvun alussa <strong>ja</strong> puolivälissä jopa 90 prosenttia.<br />
Oksidatiiviselta stressiltä suo<strong>ja</strong>avien antioksidanttien <strong>ja</strong> vitamiinien lähde<br />
Selkämeren ravintoverkoissa on kasviplankton, josta ne kulkeutuvat<br />
eläinplanktonin <strong>ja</strong> eläinplanktonia ravintonaan käyttävien silakoiden kautta loheen<br />
syönnösvaelluksen aikana. Antioksidanttien <strong>ja</strong> vitamiinien määrään kasvi- <strong>ja</strong><br />
eläinplanktonissa voi vaikuttaa suolapitoisuuden <strong>ja</strong> planktonkoostumuksen ohella<br />
myös rehevöityminen. Ilmiössä on alueellista sekä vuosittaista vaihtelua. Lisäksi<br />
ympäristömuutosten <strong>ja</strong> -myrkkyjen vaikutuksesta antioksidantte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> vitamiine<strong>ja</strong><br />
voi kulua eläinplanktonin, silakan, kilohailin <strong>ja</strong> lohen elimistössä liikaa.<br />
Rehevöitymistä a<strong>ja</strong>tellen merkillepantavaa on, että antioksidanttien saanti on<br />
parasta kirkkaassa vedessä (Vuori 2007, Viitasalo 2010).<br />
Ikonen (2006) havaitsi ilmiön liittyvän Selkämereen siten, että erityisesti lohet,<br />
jotka jäävät syönnösvaelluksellaan Selkämerelle, eivätkä <strong>ja</strong>tkakaan Itämeren<br />
pääaltaalle asti, kärsivät oireyhtymästä. Selkämerellä lohet syövät silakkaa.<br />
Silakan ravinto on täällä köyhempää, koska se koostuu vähäsuolaisempaa<br />
vettä sietävistä pienikokoisista planktereista. Eteläisellä Itämerellä kilohailin <strong>ja</strong><br />
silakan ravinto sitä vastoin koostuu suurikokoisista, mereisistä planktonlajeista,<br />
jotka sisältävät myös enemmän karotenoide<strong>ja</strong> kuin pohjoisessa esiintyvät<br />
plankterit. Toisaalta on merkillepantavaa, että järvilohi menestyy täysin makeassa<br />
vedessä. Onko Selkämeren suolapitoisuus alueella, jolla ei menesty myöskään<br />
makean veden ravintoarvoltaan paras eläinplankton?<br />
Pohjoisilla vesillä silakan kasvu on lisäksi hitaampaa kuin etelässä, jonka vuoksi<br />
nämä lohen ravintokalat ovat pohjoisilla alueilla vanhempia, <strong>ja</strong> ovat näin ollen<br />
myös ehtineet kerätä enemmän ympäristömyrkkyjä, mm. dioksiine<strong>ja</strong> elimistöönsä.<br />
Muuttuva Selkämeri, Juha Hyvärinen (2010)<br />
54
Change language