Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
kuhasaaliin vähenemäksi yksi kahdeksasosa vuosiluokasta, jonka menetyksen<br />
arvioidaan näkyvän 20-30%.saalisvähenemänä (Riista- <strong>ja</strong> kalatalouden<br />
tutkimuslaitos 2010b). Vastaavia laskelmia on myös vaikutuksista ahvenkantaan.<br />
Suomen merialueiden välillä merimetsojen ravinnossa on ero<strong>ja</strong> (Raitaniemi ym.<br />
2009). Riista- <strong>ja</strong> kalatalouden tutkimuslaitos <strong>ja</strong>tkoi ravinnon laadun selvittämistä<br />
kesällä 2010 mm. <strong>Rauma</strong>n Puskakarissa.<br />
Oletettavasti Selkämeren nykyiset 1200-1600 parin koloniat <strong>ja</strong>tkavat kasvuaan<br />
pariin tuhanteen pariin <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>kautuvat taas muodostaen jonkun uuden kolonian<br />
(Asanti 2009). Kesällä 2010 pesintä ei kuitenkaan jostain syystä onnistunut<br />
aiempaan tapaan. Ehkä edeltänyt kylmä talvi vähensi merimetso<strong>ja</strong>. Satakunnan<br />
rannikolla pesivien parien määrässä oli 7-8 prosentin lasku. Merimetso on<br />
nähtävästi siis lämpenevän ilmaston hyötyjiä.<br />
Kannan säätelyä, ”pesintämenestyksen heikentämistä”, kokeiltaneen<br />
Selkämerellä. Kohdealue on ammattikalastuksen kannalta keskeisin Merikarvia-<br />
Luvian merialue, jolla on kolme suurta koloniaa. Toimenpiteittä <strong>ja</strong> sellaisena<br />
vertailualueeksi jäänee <strong>Rauma</strong>n edusta, jossa on yksi yhdyskunta Puskakarissa<br />
Olkiluodon lähellä. On syytä epäillä, että tulokset munien tuhoamisesta öljyämällä<br />
jäävät vähäisiksi. Ylipäätään käynee niin, että paikallisin toimin mahdollisesti<br />
harveneva kanta täydentyy muualta Itämeren piiristä tulevilla merimetsoilla. Jos<br />
kannan säätelyyn ei liity merimetsojen karkottamista tai metsästystä, tilanne<br />
<strong>Rauma</strong>n edustan vertailualueella ei muuttune kokeilun vaikutuksesta.<br />
Merimetsokannan kasvu tasaantunee, mutta linnut ovat tulleet pysyväksi <strong>ja</strong><br />
näkyväksi osaksi Selkämeren saaristoluontoa. Merimetsojen metsästykseen<br />
saataneen <strong>ja</strong>tkossa aiempaa helpommin lupia, mutta vuoden 2010<br />
metsästystuloksen perusteella merimetson osalta on käymässä samoin kuin on<br />
käynyt harmaahylkeen kohdalla: Lupia saa, mutta ammuttujen eläinten määrä jää<br />
vähäiseksi. Satakunnan rannikolla oli kaksi yhteensä 200 linnun lupaa -<br />
merimetso<strong>ja</strong> ammuttiin kymmenen. Oleellista muutosta kokonaistilanteeseen ei<br />
ole näköpiirissä, vaikka myös luonnon oma säätely toimii:<br />
Runsastuvalla merikotkakannalla on osansa luontaisena merimetsokannan<br />
säätelijänä.<br />
4.3. Kalojen ravinnossa huonontumista<br />
Suolapitoisuuden aleneminen on vaikuttanut erityisesti eläinplanktoniin.<br />
Selkämerellä lajistossa on siirtymää Bosmina-vesikirppujen <strong>ja</strong> Limnocalanushanka<strong>ja</strong>lkaisten<br />
suuntaan, Pseudocalanus elongatus <strong>ja</strong> Acartia –hanka<strong>ja</strong>lkaisten<br />
taantuessa. Pseudocalanus taantui peräti 80-90% jo 1980-luvulla (ICES 2008).<br />
Kyse on veden suolapitoisuuden alenemisesta, mutta myös lisääntyneestä<br />
predaatiosta. (Casini ym. 2006, 2010, Fiskeriverket 2009). Toisin kuin Acartiat<br />
Pseudocalanukset eivät hyödy lämpenemisestäkään (BALTEX 2006). Lajisto on<br />
muuttunut ravintoarvoltaan aiempaa huonommaksi. Tämä on johtanut silakoiden<br />
kasvavaan poikaskuolleisuuteen <strong>ja</strong> kasvun hidastumiseen: Silakan <strong>ja</strong> kilohailin on<br />
todettu laihtuvan meriveden suolapitoisuuden alentuessa. Haitta on hei<strong>ja</strong>stunut<br />
myös lohisaaliisiin (Myrberg & Viitasalo 2008).<br />
Muuttuva Selkämeri, Juha Hyvärinen (2010)<br />
48
Change language