Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Lisääntyvä jokivesien määrä pintakerroksessa lisää Selkämerenkin<br />
kerrostuneisuutta. Suolapitoisuuseron kasvaessa veden vertikaalinen<br />
sekoittuminen vähenee <strong>ja</strong> ravinteiden <strong>ja</strong> hapen kulku pinnan <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>n välillä<br />
heikkenee (Launiainen ym. 2004, Myrberg ym. 2006). Halokiini kuitenkin laskee<br />
pintaveden makeutuessa <strong>ja</strong> voi olla sadan vuoden päästä 80-100 metrin<br />
syvyydessä. Aivan rannikkovesiin mahdolliset happitalouden ongelmat eivät näin<br />
olisi tulossa (Viitasalo 2010).<br />
2.4. Meriveden suolapitoisuuden epätodennäköinen kasvu<br />
Meriveden makeutumiselle vastakkainen skenaario on veden suolapitoisuuden<br />
kasvu sen myötä, että meriveden pinta nousee. A<strong>ja</strong>telman taustalla olevan<br />
valtamerten vedenpinnan 20-60 senttimetrin kokoamisen lisäämän tilavuuden<br />
kasvun syö Poh<strong>ja</strong>nlahdella kuitenkin maanpinnan kohoaminen (Myrberg ym.<br />
2006). Poh<strong>ja</strong>nmeren veden pääsylle Itämereen <strong>ja</strong> edelleen Selkämerelle tulisi<br />
meriyhteyden suurenemisena ehkä paremmat olosuhteet, mutta sateisuuden<br />
lisääntymisen a<strong>ja</strong>tellaan täyttävän allasta niin, että suolapitoisuus tulee<br />
alenemaan <strong>ja</strong> edellytykset Poh<strong>ja</strong>nmeren veden virtaukselle lopulta sittenkin<br />
huononevat.<br />
Suolapitoisuuden nousu näkyisi tietysti puolestaan merellisten lajiston<br />
lisääntymisenä. Hyötyjiä olisivat nyt todennäköisimmin kärsijöiksi a<strong>ja</strong>tellut lajit,<br />
mm. silakka, kilohaili, turska <strong>ja</strong> kampela. Nykyisellään Selkämeren vesi on liian<br />
suolaista vain muutamalle sisävesikalalajille. Muutos näkyisi siksi ensisi<strong>ja</strong>isesti<br />
merellisessä lajistossa.<br />
2.5. Selkämeren rehevöityminen<br />
Jätevesien aiemmin kuormittamat vesialueet ovat puhdistuneet, mutta eteenkin<br />
suo<strong>ja</strong>isilla saaristoalueilla rehevöityminen etenee - <strong>ja</strong> mikä on huolestuttavaa:<br />
Selkämeren ulappa näyttää vähitellen rehevöityvän (Lundberg ym. 2009).<br />
Selkämeren veden epäorgaanisen typen pitoisuudessa ei näy selvää trendiä,<br />
mutta fosfaattipitoisuus osoittaa vähittäistä kasvua. Ravinnemäärien <strong>ja</strong><br />
haitallisten leväkukintojen suhde oli turskavuosina erilainen kuin nykyisin.<br />
Turskien predaatiopaine silakka- <strong>ja</strong> kilohailikantaan suosi levämääriä kurissa<br />
pitävää eläinplanktonia toisin kuin nyt silakan <strong>ja</strong> kilohailin ollessa ulapan<br />
valtalajeina (Casini ym. 2007).<br />
33<br />
Muuttuva Selkämeri, Juha Hyvärinen (2010)
Change language