Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Rasvakalo<strong>ja</strong> tuntuu olevan Selkämerellä niukasti. Muualla kannan on havaittu<br />
runsastuneen turskien vähentyessä. Selkämerellä näin en näytä käyneen<br />
(Lehtonen 2005, Hyvärinen 2010b).<br />
1.2. Mistä nykyinen saaliskato johtuu?<br />
Selkämeren <strong>kalasto</strong>ssa <strong>ja</strong> sen myötä kalastuksessa on viime vuosikymmeniltä<br />
tunnistettavissa erilaisia <strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> trendejä. Merellisimpien lajien nousut <strong>ja</strong> laskut<br />
selittyvät lähinnä suolaisen veden tulolla tai tulematta jäämisellä. Sisään virtaus<br />
on puolestaan kytkeytynyt suurilmastollisiin vaihteluihin, ehkä jo ilmaston<br />
muuttumiseenkin.<br />
1980- luvun turskavuodet vaihtuivat eläinplanktonravintoa käyttävien silakoiden <strong>ja</strong><br />
kilohailien ”valtakauteen” vuodesta 1989 alkaen (Fiskeriverket 2009). Toisaalta<br />
sitten suolapitoisuuden alenemien on muuttanut ulapan silakoiden <strong>ja</strong> kilohailien<br />
ravintoa huonolaatuisemmaksi. Ravintoa on, mutta siitä saa niukasti energiaa.<br />
Heikkenemisen näkyy ravintoketjun seuraavassakin lenkissä, lohikannassa<br />
(Viitasalo 2010). Näkyykö seurauksia myös rannikon sekakalan kalastuksen<br />
saaliissa?<br />
Yleistäen voi todeta, että Selkämeren makeanvedenkalalajien saalis on 2000-<br />
luvun a<strong>ja</strong>n vähentynyt. Näin on myös Ruotsin puolella (Fiskeriverket 2009).<br />
Parin vuoden a<strong>ja</strong>n Selkämeren kalastajia on ihmetyttänyt saaliiden tavaton<br />
kehnous. Kyse ei ole lyhyestä oikusta, ei jostain yksittäisestä lajista, vaan<br />
huolestuttavasti laajemmasta asiasta. Nekään lajit, joita viimeaikaisten<br />
muutostrendien a<strong>ja</strong>tellaan suosineen, eivät vaikuta olevan entisellään. <strong>Rauma</strong>n<br />
edustan merialueella <strong>kalastus</strong>paine on pienentynyt. Ammatti<strong>kalastus</strong> on lähes<br />
loppunut <strong>ja</strong> verkkokalastuksen suosio on vähentynyt. Hylkeet rajoittavat<br />
verkkopyyntiä. Voisi olettaa, että <strong>kalastus</strong>ta <strong>ja</strong>tkaneiden kalasta<strong>ja</strong>kohtainen saalis<br />
olisi kasvussa eikä laskenut.<br />
Edellä lajikohtaisessa tarkastelussa on esitetty selviä, todennäköisiä <strong>ja</strong><br />
mahdollisia osaselityksiä. Useiden lajien osalta kehitys on ollut 1990-luvun lopulta<br />
alkaen negatiivinen. Kuten jäljempää ilmenee, myös monet <strong>kalastus</strong>ympäristössä<br />
tapahtuneet muutokset ovat olleet huonompaan. Tyydyttävää kokonaiskuvaa<br />
tilanteesta <strong>ja</strong> siihen johtaneista syistä ei kuitenkaan ole <strong>ja</strong> tilaa tuntuu jääneen<br />
vielä uusillekin selityksille.<br />
1.3. Kalasto muuttuu<br />
Ilmastonmuutosmallien poh<strong>ja</strong>lta voidaan ennustaa, että lähitulevaisuudessa<br />
<strong>kalasto</strong>n muutokset tulevat olemaan suurempia <strong>ja</strong> nopeampia kuin viime<br />
vuosisadalla (Urho & Lehtonen 2008). Muutosta äärevöi monien kalalajimme<br />
esiintyminen Selkämeressä suolapitoisuuden <strong>ja</strong> lämpötilan suhteen<br />
levinneisyysalueensa äärirajoilla.<br />
25<br />
Muuttuva Selkämeri, Juha Hyvärinen (2010)
Change language