Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Härkäsimppu<br />
Härkäsimppu on kokenut lähes yhtä suuret kannanvaihtelut viime<br />
vuosikymmeninä kuin turska. Simput katosivat turskavuosina. Turskat ne ehkä<br />
söivät tai ehkä turskan runsastumisen pedannut veden suolapitoisuuden silloinen<br />
nousu oli liikaa niille. Turskavuosien mentyä Selkämereltä saatiin kaksi<br />
ennätyskokoista, yli 1,2 kilon härkäsimppua (Wallenius 1997).<br />
Härkäsimppu on suhteellisen alhaiseen veden suolapitoisuuteen sopeutunut<br />
reliktilaji <strong>ja</strong> hyötynee suolapitoisuuden laskusta. Nyt härkäsimput ovat tekemässä<br />
paluuta (Lönnroth 2009). Toisaalta juuri tällaiset glasiaalireliktit – härkäsimpun<br />
ohella imukala – voivat joutua ahtaalle. Itämereen sopeutuneille sopivan<br />
suolapitoisuuden alue (esim. 5,5-6,5 PSU) on kapea. Lisäksi lajit ovat kylmän<br />
veden kalo<strong>ja</strong>. Lämpeneminen a<strong>ja</strong>isi lajit pohjoisemmas tai syvemmälle. Toisaalta<br />
liian alhainen suolapitoisuus on ra<strong>ja</strong>na pohjoisessa (O<strong>ja</strong>veer ym 1999).<br />
Härkäsimpuista ei ole kalasta<strong>ja</strong>lle juuri iloa. Päinvastoin. Ne ovat hankalia irrottaa<br />
verkosta. Lihaa ei arvosteta. Mätiä on kerätty, mutta kaviaarimaisesta ulkonäöstä<br />
huolimatta kovin suurta suosiota ei ollut silläkään.<br />
Ahven<br />
Ahvenen merkitys saaliissa kasvoi 1990-luvulta alkaen huomattavasti, jopa<br />
moninkertaiseksi. Myös ammattimaisessa rannikkokalastuksessa ahvenesta tuli<br />
merkittävä saalislaji (Paapuuri Oy 2005) <strong>ja</strong> samalla katiskapyynnistä merkittävä<br />
pyyntimuoto verkko- <strong>ja</strong> rysäpyynnin rinnalle - varsinkin Selkämerellä (Riista- <strong>ja</strong><br />
kalatalouden tutkimuslaitos 2010b). Tärkein pyyntialue on ollut pohjoinen<br />
Saaristomeri <strong>ja</strong> eteläinen Selkämeri (Raitaniemi 2004b). Selkämeren (ICES:n<br />
osa-alue 30) ahvensaaliiksi kir<strong>ja</strong>utuu myös ICES:n tilastoruutu 47 Saaristomereltä<br />
<strong>ja</strong> sieltä Mynälahden suuri ahvensaalismäärä.<br />
Saalismäärien kasvu liittyi lämpimistä kesistä <strong>ja</strong> rehevöitymisestä ahvenelle<br />
koituvaan etuun sekä kalastuksessa tapahtuneeseen muutokseen. Kuhan tapaan<br />
lämpimät kesät tuottivat myös vahvo<strong>ja</strong> ahvenvuosiluokkia (Raitaniemi 2002).<br />
Vuonna 1988 syntynyt ahvenvuosiluokka oli kaikilla merialueilla erittäin vahva <strong>ja</strong><br />
tuotti 1990-luvun alun hyvät saaliit. Runsaita vuosiluokkia olivat myös 1997, 1999,<br />
2001 <strong>ja</strong> 2002 (Riista- <strong>ja</strong> kalatalouden tutkimuslaitos 2010b). Ahvenkannan kokoa<br />
ei säätele <strong>kalastus</strong> vaan vuosiluokan vahvuus (Fiskeriverket 2009).<br />
Saalisvaihtelu<strong>ja</strong> puolestaan puskuroi se, että saalis koostuu yleensä 3-5<br />
ikäryhmästä, eikä vain yksittäisestä vuosiluokasta. Vuonna 2008 saaliina oli<br />
lähinnä 5-7 vuotiaita kalo<strong>ja</strong> (Riista- <strong>ja</strong> kalatalouden tutkimuslaitos 2010b).<br />
<strong>Rauma</strong>n edustalla verkkopyyntikokoisten ahventen määrä oli runsaimmillaan<br />
vuonna 2002 (Holsti 2008). Sittemmin ahvensaaliit ovat kalastajien kokemuksen<br />
mukaan romahtaneet. Saalistilastoissa vähenemä on vain neljänneksen luokkaa<br />
(Riista- <strong>ja</strong> kalatalouden tutkimuslaitos 2010b). Yksikkösaaliina mitaten koko<br />
Selkämeren ahvenkanta oli runsaimmillaan vuonna 2006 (ICES 2008). Erona<br />
aiempaa on ainakin tavanomaista runsaampien vuosiluokkien puuttuminen,<br />
Muuttuva Selkämeri, Juha Hyvärinen (2010)<br />
19
Change language