22.10.2014 Views

Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma

Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma

Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

(Härmä ym. 2008). Ulompana <strong>Rauma</strong>n edustan merialueella suolapitoisuus on<br />

noin kuusi promillea.<br />

Viime vuosina ainakin kookkaiden särkien määrä on tuntunut vähentyneen. Myös<br />

saalistilastoissa on nähtävissä käänne laskuun (Ra<strong>ja</strong>silta 2010). Selkämeren<br />

rannikkovesien yksikkösaaliissa huippu on jäänyt 1990-luvun jälkipuoliskolle<br />

(ICES 2008). Särki ei ehkä kaikin tavoin olekaan ilmastonmuutoksen hyötyjä.<br />

Tulva-a<strong>ja</strong>n siirtyminen keväästä alkutalveen ei suosi kutua.<br />

Alkutalvinen särkiparven ryntäys avoimeen, matalaan rantaveteen on joitakin<br />

kerto<strong>ja</strong> herättänyt <strong>Rauma</strong>n rannoilla huomiota, mm uudenvuoden aattona 2007.<br />

Kyse täytynee olla talvehtimisparvesta, joka on paennut hylkeitä. Särjet<br />

ahtautuvat aivan rantaheinikkoon. Tilanne näyttää kalakuolemalta, kun monet<br />

kaloista menettävät kylmyydessä <strong>ja</strong> stressissä joksikin aikaa tajuntansa.<br />

Säyne<br />

Muiden särkikalojen tapaan myös säyne hyötyisi vesien lämpenemisestä, mutta<br />

ei rehevöitymisestä. Säyne on selkeästi kirkkaan veden kala. Selkämeren<br />

tilastoitu säynesaalis oli vuonna 2008 suurin vuosikymmeneen. Pidemmällä<br />

aikavälillä säyne lienee kärsinyt kutupaikkojen heikkenemisestä. Saaliiden<br />

koetaan pienentyneen.<br />

Lahna<br />

Selkämeren lahnasaalismäärissä on kasvua johtuen ehkä ilmaston<br />

lämpenemisestä, rehevöitymisestä <strong>ja</strong> ehkä myös meriveden suolapitoisuuden<br />

vähenemisestä. Uudenkaupungin edustalla aiemmin saalistiedoissa niukkana<br />

esiintynyt lahna alkoi yleistyä 2000-luvun alussa (Ra<strong>ja</strong>silta 2010). Lahna ei hyödy<br />

pitkälle etenevästä rehevöitymisestä, joka johtaa lopulta uposkasvillisuuden<br />

vähenemiseen.<br />

Saaliin hyödyntämistä vaikeuttaa arvostuksen vähäisyys. Suoranasta<br />

lahnan<strong>kalastus</strong>ta on vähän. <strong>Rauma</strong>n edustan vapaa-a<strong>ja</strong>n kalastajien saalis on<br />

pysynyt hämmästyttävän samansuuruisena kohta kaksikymmentä vuotta. Aivan<br />

viime vuosina lahnat tosin tuntuvat vähentyneen. Vielä joitain vuosia sitten<br />

verkkopyynnin sivusaaliina tuli runsaasti muutaman sadan gramman<br />

pikkulahno<strong>ja</strong>.<br />

Turska<br />

Itämereen 1970-luvulla virranneen suolaisen veden myötä turskien lisääntyminen<br />

Etelä-Itämerellä onnistui hyvin <strong>ja</strong> muutamassa vuodessa turskia riitti<br />

Selkämerellekin siianpyytäjien harmiksi asti. Verkko<strong>kalastus</strong> oli hankalaa, kun<br />

Muuttuva Selkämeri, Juha Hyvärinen (2010)<br />

17

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!