Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus - Rauma
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Uusimmassa Suomen eliölajien uhanalaisuusarvioinnissa (Rassi ym. 2010)<br />
luonnonvarainen vaellussiika on katsottu erittäin uhanalaiseksi. Perusongelma on<br />
kutupaikkojen tuhoutuminen jokien rakentamisen <strong>ja</strong> veden laadun heikkenemisen<br />
myötä. Meneillään olevat virtavesikunnostukset tulevat edesauttamaan myös<br />
luontaisesti lisääntyvien vaellussiikakantojen mahdollisuuksia.<br />
Saaliskehityksessä ei ole näkyvissä suuria muutoksia (Riista- <strong>ja</strong> kalatalouden<br />
tutkimuslaitos 2010b). Vaellussiika on toistaiseksi istutusten varassa, joten<br />
siikasaaliiden voidaan istutusmäärien perusteella arvioida pysyvän suunnilleen<br />
nykyisellä tasolla tai hieman pienenevän (Anon 2008). Riista- <strong>ja</strong> kalatalouden<br />
tutkimuslaitos selvittää parhaillaan Selkämeren vaellussiikaistutusten<br />
tuloksellisuutta värimerkintäkokein.<br />
Harjus<br />
Merikutuinen harjus on lähinnä Ouran saariston erikoisuus. Kanta on heikko.<br />
Meriveden makeutuminen voisi sitä vahvistaa. Harjuksia tiedetään aiemmin<br />
tavatun säännöllisesti myös Porin eteläpuolella (Lehtonen 2005).<br />
Kuore<br />
Kuore, ”norssi”, on ollut aikoinaan ainakin Porin edustalla merkittävän pyynnin<br />
kohde. Nyt se on suotta väheksytty sivusaalis. Talvella 2010 kuoretta saatiin<br />
<strong>Rauma</strong>n edustalta suomukalan verkkopyynnin sivusaaliina riesaksi asti.<br />
Kuoreiden runsaus teettää talviverkkokalasta<strong>ja</strong>lle lisätyötä. Kuoreita tarttuu<br />
leuoistaan runsaasti harvoihinkin verkkoihin. Olisikohan kanta vahvistumassa?<br />
Ilmentääkö nähtävästi runsastunut kuorekanta jotain? Kuoreella voi pikku<br />
petokalana olla ehkä laajempaakin merkitystä rannikkovesissä. Koko Selkämeren<br />
saalistilastoissa kuoreet ovat kuitenkin olleet laskussa (mm. Ra<strong>ja</strong>silta 2010).<br />
Kuoreen liha <strong>ja</strong> mäti ovat aivan kelvollista syötävää. Kurkkumainen haju aiheuttaa<br />
suotta epäluuloa. Saaristomerellä on meneillään hanke, jossa keväinen, kuhan<br />
pyyntiä haittaava kuorepaljous yritetään kääntää hyödyksi. Pyyntiin soveltuvat<br />
silakkarysät <strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>nkohta heti jäidenlähdön jälkeen sopii hyvin ennen myöhemmin<br />
alkavaa silakanpyyntiä. Saalis on mennyt vientiin.<br />
Särki<br />
Särki on hyötynyt Selkämeren muutoksesta. Rannikkovesien rehevöityminen <strong>ja</strong><br />
veden suolapitoisuuden väheneminen ovat olleet sen etu. Toisin kuin pedoille,<br />
hauelle <strong>ja</strong> ahvenelle, särjille on hyötyä veden samenemisesta. Särjen<br />
lisääntyminen rannikkoalueella onnistuu ruovikkorannoilla, joihin makeanveden<br />
valuma vaikuttaa <strong>ja</strong> joissa kevätaikainen suolapitoisuus ei nouse yli 4 PSU:n<br />
16<br />
Muuttuva Selkämeri, Juha Hyvärinen (2010)
Change language