Perehdyttämisopas - Rauma
Perehdyttämisopas - Rauma
Perehdyttämisopas - Rauma
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Rauma</strong>n kaupungin henkilöstön<br />
perehdyttämisopas<br />
näköalaa | visions<br />
Töissä rauman kaupungilla
näköalaa | visions<br />
Sisällysluettelo<br />
Tervetuloa kaupungille töihin! 4<br />
1. Hallinto ja palvelut 6<br />
1.1 Hallinto ja palvelut / Poliitikot päättävät – työntekijät toteuttavat 6<br />
1.2 Strategiat ohjaavat toimintaa 6<br />
1.3 Hallintokunnat ja virastot vastaavat palvelutuotannosta 7<br />
2. Perehtyminen ja perehdyttäminen 8<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupungin toimintaan<br />
2.1 Mitä perehdyttämisellä tavoitellaan 8<br />
2.2 Ohjeita perehtyjälle 8<br />
2.3 Ohjeita perehdyttäjälle 8<br />
2.4 Perehdyttämisprosessi sisältää seuraavat kokonaisuudet 9<br />
2.4.1 Ennen työsuhteen alkua 9<br />
2.4.2 Ensimmäisen päivän aikana 9<br />
2.4.3 Ensimmäisen viikon aikana 10<br />
2.4.3 Ensimmäisen kuukauden aikana 10<br />
3. Työntekijän tietopankki 11<br />
3.1 Kaupungin palveluksessa olevien erityisasema 11<br />
3.2 Palvelusuhdeasiat 11<br />
3.2.1 Palvelussuhde 11<br />
3.2.2 Palkka 12<br />
3.2.3 Työaika 13<br />
3.2.4 Vuosiloma ja muut vapaat 13<br />
3.2.5 Sairausloma 15<br />
3.2.6 Matkat 15<br />
3.2.7 Sivutoimet 15<br />
3.2.8 Palvelussuhteen päättyminen 15<br />
3.3 Eläketurva ja vakuutukset 16<br />
3.3.1 Työeläke 16<br />
3.3.2 Vakuutukset ja työtapaturmat 17<br />
2
näköalaa | visions<br />
3.4 Edunvalvonta 17<br />
3.4.1 Ammattijärjestöt 17<br />
3.4.2 Luottamusmiesjärjestelmä 17<br />
3.4.3 Yhteistoiminta 17<br />
3.5 Työhyvinvoinnin tukeminen 18<br />
3.5.1 Työhyvinvointi 18<br />
3.5.2 Työsuojelu 18<br />
3.5.3 Työterveyshuolto 19<br />
3.5.4 Jos työssä ei jaksakaan... 20<br />
3.6 Muut henkilöstöpalvelut 20<br />
3.6.1 Työpaikkaruokailu 20<br />
3.6.2 Liikunta ja virkistys 20<br />
3.7 Henkilöstön ja työyhteisöjen kehittäminen 21<br />
3.7.1 Koulutukset 21<br />
3.7.2 Omaehtoisen koulutuksen tuki 21<br />
3.7.3 Kehityskeskustelut 22<br />
3.7.4 Henkilöstöviestintä 22<br />
3.7.5 Henkilökierto 22<br />
3.7.6 Kehittävä työyhteisö-palkinto 22<br />
3.7.7 Aloitetoiminta 22<br />
3.8 Keskusvirasto palvelee 22<br />
3.8.1 Hallintopalvelut 22<br />
3.8.2 Henkilöstöpalvelut 22<br />
3.8.3 Lainopilliset palvelut 22<br />
3.8.4 Viestintäpalvelut 22<br />
3.9 Talous- ja strategiapalvelut 23<br />
3.9.1 Tieto- ja suunnittelupalvelut 23<br />
3.9.2 Tietohallintopalvelut 23<br />
3.9.3 Talouspalvelut 24<br />
3.9.4 Hankintapalvelut 24<br />
4. Tärkeitä yhteystietoja 25<br />
Liitteet<br />
Perehdyttämiskaaviot 26<br />
3
näköalaa | visions<br />
Tervetuloa<br />
kaupungille töihin!<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupunki on <strong>Rauma</strong>n suurin ja satakunnan kolmanneksi<br />
suurin työnantaja. kaupungin palveluksessa on<br />
1.1.2012 alkaen noin 3000 työntekijää. Tuotamme hyvinvointia<br />
ja palveluja kaupungin asukkaille ja täällä työn tai<br />
opiskelun vuoksi asuville. kehitämme aktiivisesti toimintaamme<br />
sekä organisaatio- ja palvelurakenteitamme.<br />
Tarjoamme sinulle suuren työnantajan edut, turvallisen<br />
työsuhteen ja mahdollisuuden kehittyä. Henkilöstöpolitiikkamme<br />
johtavana ajatuksena onkin luoda oppiva<br />
organisaatio, jossa tuetaan johtamista ja henkilöstön<br />
osaamista, uudistumista ja jaksamista. meillä työskentelee<br />
motivoitunut ja sitoutunut henkilöstö.Olen iloinen siitä, että<br />
olet valinnut vakavaraisen ja henkilöstöstään huolta pitävän<br />
työnantajan – <strong>Rauma</strong>n kaupungin.<br />
Tervetuloa mukavaan joukkoomme<br />
tekemään työtä kaupunkilaisten hyväksi!<br />
Kari Koski<br />
kaupunginjohtaja<br />
4
näköalaa | visions<br />
Perehdyttämisopas auttaa alkuun<br />
Tämän oppaan tarkoitus on auttaa uutta työntekijää perehtymään<br />
työhön ja työyhteisöön. Se on myös hyvä tietopankki kaikille kaupungin<br />
työntekijöille.<br />
Opas on osa perehdytyksen kokonaisuutta. Perehdytysvaiheessa uusi<br />
työntekijä tutustuu kaupungin toimintaan ja organisaatioon sekä<br />
oman yksikkönsä toimintaan ja perehtyy varsinaisiin työtehtäviinsä.<br />
<strong>Rauma</strong>lla on hyvä<br />
asua ja tehdä työtä<br />
<strong>Rauma</strong>-kuva 2020<br />
<strong>Rauma</strong> on tulevaisuussuuntautunut asumisen, koulutuksen,<br />
tutkimuksen ja kulttuurin kaupunki, jossa on kaikenikäisille monipuoliset<br />
palvelut, kehittyvä yritystoiminta sekä viihtyisä ja turvallinen<br />
elinympäristö. Meri, teollisuus ja maailmanperintökohteet yhdessä<br />
muodostavat <strong>Rauma</strong>n imagon vahvuuden.<br />
<strong>Rauma</strong> – Suomen kolmanneksi vanhin kaupunki- syntyi aikoinaan<br />
Fransiskaaniluostarin ympärille. Kaupunkistatuksen se sai vuonna 1442.<br />
Nykyään <strong>Rauma</strong> on sekä teollisuuden että palvelujen kaupunki.<br />
Merkittävimpiä tuotannonaloja ovat perinteiset puunjalostus- ja<br />
laivanrakennusteollisuus sekä hanateollisuus. Yksityiset palvelut<br />
työllistävät nykyään jo enemmän raumalaisia kuin teollisuus.<br />
<strong>Rauma</strong> on kaupunkirakenteeltaan tiivis ja kotoisa. Kaikki keskeiset<br />
palvelut ovat kätevästi lähellä, joten et välttämättä tarvitse autoa<br />
päivittäisten asioiden hoitamiseen. Pyöräily onkin suosittua ympäri<br />
vuoden.<br />
<strong>Rauma</strong> on myös perinteikäs kulttuurikaupunki, jossa museot ja<br />
tapahtumat tarjoavat paljon nähtävää ja koettavaa. Kansalaisopisto,<br />
kulttuuriyhdistykset ja liikuntaseurat tarjoavat monipuolisia<br />
mahdollisuuksia harrastuksiin. Kaupungin monissa liikuntapaikoissa<br />
voit harrastaa myös omaehtoista kuntoilua. <strong>Rauma</strong>lla asut mukavasti<br />
lähellä luontoa, palvelujen ääressä.<br />
hyvinvoiva, motivoitunut ja sitoutunut henkilöstö, joka kokee työnsä<br />
merkitykselliseksi ja mielekkääksi.<br />
Pidämme huolta työntekijöidemme ammatillisesta osaamisesta.<br />
Koulutukseen käytetään vuosittain noin 500 000 euroa. Tuemme<br />
myös omaehtoista kouluttautumista.<br />
Henkilöstön jaksamisesta pidämme huolta järjestämällä työkykyä<br />
ylläpitävää toimintaa. Hyvästä työilmapiiristä kertoo, että työntekijät<br />
viihtyvät yhdessä työajan ulkopuolellakin esimerkiksi liikunta- ja<br />
kulttuuriharrastuksissa.<br />
Kaupunki tarjoaa hyvät tilat ja nykyaikaiset työvälineet. Nopeat tietoliikenneyhteydet<br />
ja palveleva atk-tuki ovat välttämättömiä haasteellisten<br />
tehtävien suorittamisessa.<br />
Työkyvyn arvioinnin- ja seurannan tehostamiseksi on kaupungilla<br />
otettu käyttöön PysyFölis eli mukana pysymisen malli. PysyFölis on<br />
kehitetty yhdessä työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa.<br />
Säännöllisesti käytävissä kehityskeskusteluissa työntekijän toiveita<br />
ja mielipiteitä kuunnellaan. Niissä sovitetaan yhteen työntekijän ja<br />
työnantajan odotuksia.<br />
Työpanoksesi, osaamisesi ja viihtymisesi<br />
ovat meille tärkeitä asioita!<br />
Turvallinen ja<br />
vakavarainen työnantaja<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupunki on tunnettu hyvin hoidetusta taloudestaan. Tasapainoinen<br />
ja vakaa talous antaa hyvät edellytykset pitkäjänteiseen<br />
henkilöstöpolitiikkaan. Tavoitteena on, että kaupungilla työskentelee<br />
RAUMAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ (2013):<br />
Työntekijöitä 3150<br />
Naisia 82,5 %<br />
Vakinaisia 2355<br />
Keski-ikä 49,0 v.<br />
5
näköalaa | visions<br />
1. Hallinto ja palvelut<br />
1.1 Poliitikot päättävät<br />
–työntekijät toteuttavat<br />
Kunnan hallinto Suomessa perustuu sen asukkaiden itsehallintoon.<br />
Kunnan ylimpänä päättävänä elimenä on valtuusto, johon <strong>Rauma</strong>lla<br />
kuuluu 51 vaaleilla valittua jäsentä. Valtuuston toimikausi on neljä<br />
vuotta.<br />
Kaupunginvaltuusto päättää kaupungin hallinnon ja toiminnan<br />
päälinjoista, maankäytöstä sekä tärkeimmistä talousasioista, kuten<br />
talousarviosta, veroprosentista sekä lainanotosta.<br />
Kaupunginvaltuuston päätettäviksi tulevia asioita valmistelee 11- jäseninen<br />
kaupunginhallitus, joka vastaa myös päätösten täytäntöönpanosta<br />
ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallintoon kuuluvista<br />
tehtävistä vastaavat kaupunginhallituksen ohella valtuuston valitsemat<br />
lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat sekä viranhaltijat.<br />
Kaupunginvaltuusto määrää johto- ja toimintasäännöillä näiden<br />
elinten toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä. Lautakunnat ja<br />
johtokunnat valvovat ja ohjaavat oman hallinnonalansa virastoja ja<br />
laitoksia.<br />
Kaupungin hallinto-organisaatio on kaksitasoinen. Se muodostuu<br />
poliittisin perustein valitusta luottamushenkilöstöstä ja palkatusta<br />
henkilöstöstä. Luottamushenkilöstölle kuuluu päätöksenteko ja<br />
palkatulle henkilöstölle suunnittelu-, valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät.<br />
Virastojen päälliköt vastaavat virastojensa toiminnasta.<br />
1.2 Strategiat ohjaavat toimintaa<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupungin päästrategia hyväksytään valtuustokausittain.<br />
Strategiassa valitaan toimintalinjat, jotka ohjaavat päätöksentekoa ja<br />
johtamista. Strategia laaditaan kaupunkilaisten, poliittisten päätöksentekijöiden,<br />
kaupungin johdon ja henkilöstön vuorovaikutteisessa<br />
prosessissa.<br />
Strategia konkretisoituu hallitusohjelmassa, jossa määritellään<br />
kaupungin kehittämisen päälinjat. Hallitusohjelma myös jaksottaa ja<br />
aikatauluttaa valtuustokauden hankkeet.<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupungin strategian löydät kaupungin nettisivuilta, kaupungintalon<br />
yhteispalvelupisteestä, tai pääkirjastosta.<br />
Kaupungin päästrategiaan ja palvelustrategiaan pohjautuvassa<br />
henkilöstöstrategiassa linjataan henkilöstöä koskevat strategiset<br />
tavoitteet ja toimenpiteet. Ne ohjaavat henkilöstöjohtamista ja<br />
-suunnittelua, rekrytointia sekä henkilöstön kehittämistä.<br />
<strong>Rauma</strong>n strategia on <strong>Rauma</strong>n Tarina<br />
<strong>Rauma</strong>n uusi strategia on kirjoitettu tarinan muotoon yhteistyössä<br />
eri tahojen kanssa. Hyvän yhteistyön myötä siitä on tullut kaikkien<br />
raumalaisten yhteinen <strong>Rauma</strong>n Tarina, joka elää ja vaikuttaa meidän<br />
päivittäisen työmme kautta. <strong>Rauma</strong>n Tarinassa me kaupungin<br />
työntekijät synnymme uudelleen kohdatessamme kuntalaisen ja<br />
auttaessamme häntä toteuttamaan omaa unelmaansa raumalaisena<br />
nopeasti muuttuvassa maailmassa. Toimintatapaamme kuvaavat<br />
hyvin sanat avoimuus, rohkeus ja palvelualttius.<br />
<strong>Rauma</strong>n Tarinan keskeiset linjaukset ovat:<br />
1. Uusi toimintakulttuuri mahdollistaa<br />
Onneksi katsoin peiliin ja oivalsin olevani<br />
rohkea, osallistuva ja ketterä.<br />
Tavoite: <strong>Rauma</strong>n kaupunki on Suomen<br />
houkuttelevin työpaikka!<br />
2. Palveleva rakenneuudistus<br />
Jalat maassa, pää pilvissä.<br />
Tavoite: <strong>Rauma</strong>n kaupunki tuottaa palveluja<br />
ennakkoluulottomasti, ilman rajoja!<br />
3. Yritysten kasvun mahdollistaminen<br />
Jokaisessa meissä asuu pieni elinkeinoasiamies<br />
Tavoite: <strong>Rauma</strong>n kaupunki on<br />
Lounais-Suomen yritysystävällisin kunta!<br />
4. Mahdollisuuksien asuin- ja työpaikka<br />
Äitisikin olisi iloinen, jos tietäisi sinun olevan <strong>Rauma</strong>lla<br />
Tavoite: <strong>Rauma</strong>n kaupunki on lounaisrannikon<br />
houkuttelevin yritys-, työ- ja asuinpaikkakunta!<br />
5. Huolehdittu ympäristö palvelee kaupunkilaisia<br />
<strong>Rauma</strong> on Suomen siistein kaupunki<br />
Tavoite: <strong>Rauma</strong>n kaupunki on turvallinen<br />
ja ainutlaatuinen asuinpaikka!<br />
6. Vahva talous pitkäjänteisesti<br />
Poikkeus vahvistaa säännön- tarvittaessa<br />
teemme rohkeita päätöksiä<br />
Tavoite: <strong>Rauma</strong>n kaupunki kuuluu taloutensa<br />
osalta Suomen kuntien TOP 10:een!<br />
1.3 Hallintokunnat ja virastot<br />
vastaavat palvelutuotannosta<br />
Kaupunkiorganisaatio koostuu viidestä hallintokunnasta ja kolmesta<br />
liikelaitoksesta. Tämän ns. emon lisäksi kaupunkikonserniin kuuluu<br />
17 tytäryhteisöä, esimerkiksi <strong>Rauma</strong>n Energia Oy. Kukin hallintokunta<br />
vastaa oman sektorinsa toiminnasta. Päätökset tehdään poliittisissa<br />
lautakunnissa ja käytännön palvelutoiminta tuotetaan lautakuntien<br />
alaisissa virastoissa.<br />
6
näköalaa | visions<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupungin organisaatio 1.1.2013<br />
Kaupunginvaltuusto<br />
KV:n neuvottelukunta<br />
Tarkastus-lautakunta<br />
Tilintarkastaja<br />
<strong>Rauma</strong>n Energia Oy<br />
Kaupunginhallitus<br />
Kaupunginjohtajat<br />
Konsernijaosto<br />
Muut tytäryhtiöt (23)<br />
Kuntayhtymät (2)<br />
Sisäinen tarkastus<br />
Osakkuusyhteisöt (10)<br />
Keskusvirasto<br />
Sosiaali- ja<br />
terveyslautakunta<br />
Sosiaali- ja<br />
terveysvirasto<br />
Kasvatus- ja<br />
opetuslautakunta<br />
Kasvatus- ja<br />
opetusvirasto<br />
Kulttuuri- ja<br />
vapaa-aikalautakunta<br />
Tekninen<br />
lautakunta<br />
Tekninen<br />
virasto<br />
<strong>Rauma</strong>n<br />
Sataman<br />
johtokunta<br />
Kulttuuri- ja<br />
vapaa-aikavirasto<br />
Ympäristölautakunta<br />
Satamalaitos<br />
(liikelaitos)<br />
7
näköalaa | visions<br />
2.Perehtyminen ja<br />
perehdyttäminen <strong>Rauma</strong>n<br />
kaupungin toimintaan<br />
Tämä osio sisältää perehdyttämisprosessin kuvauksen<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupungissa. Perehdyttämisprosessissa kanssasi<br />
läsnä ovat oma perehdyttäjäkummisi, esimiehesi<br />
ja lähimmät työtoverisi. Opas havainnollistaa ne asiat,<br />
joita sinun, perehtyjän on hyvä osata ensimmäisen<br />
päivän, viikon ja kuukauden jälkeen.<br />
2.1 Mitä perehdyttämisellä<br />
tavoitellaan?<br />
Perehdytys on uuden tulokkaan ”vierihoitoa” siihen asti kunnes hän<br />
on valmis irtautumaan ja ottamaan itselleen itsenäisen työroolin.<br />
Ei ole samantekevää miten vierihoito toteutuu ja onnistuu. Ensimmäiset<br />
hetket, päivät ja kuukaudet jäävät voimakkaina työntekijän<br />
mieleen ja vaikuttavat työsuoritukseen, työtyytyväisyyteen ja jopa<br />
työyhteisöön sitoutumiseen.<br />
Onnistunut perehdytys luo hyvän perustan osaamiselle<br />
ja sen johtamiselle.<br />
2.2 Ohjeita perehtyjälle<br />
Olet itse perehdyttämisprosessin tähtihenkilö, joten kysy aktiivisesti<br />
ja selvitä epäselväksi jääneet asiat perehdytysprosessisi aikana tai<br />
heti sen jälkeen. Kerro rohkeasti omista havainnoistasi ja kokemuksistasi.<br />
Oma rohkeutesi ja avoin mieli on olennainen osa onnistunutta<br />
perehdyttämistä! Anna myös palautetta perehdyttämisestä!<br />
PEREHTYJÄN MUISTILISTA:<br />
• Uutena työntekijänä aistit herkästi työyhteisön tunnelmia<br />
– hyödynnä tätä<br />
• Ole aktiivinen ja kysy jos asia jää epäselväksi<br />
• Anna palautetta perehdyttämisestäsi<br />
2.3 Ohjeita perehdyttäjälle<br />
Päävastuun perehdyttämisestä kantaa aina lähin esimies. Esimiehen<br />
apuna toimivat hänen uudelle työntekijälle nimeämä perehdytyskummi<br />
sekä muut perehdytykseen osallistuvat henkilöt. On<br />
tärkeää, että nämä henkilöt on nimetty jo ennen työsuhteen alkua.<br />
Perehdyttäjien nimeämisessä on esimiehen hyvä muistaa, että<br />
perehdyttäjällä on suuri merkitys ensivaikutelman muodostumisessa<br />
sekä siinä miten uusi työntekijä kokee uuden työpaikkansa ja oman<br />
merkityksensä uudessa työyhteisössä.<br />
Perehdytys koskee myös organisaation sisällä työtehtävästä toiseen<br />
siirtyvää henkilöä, jolloin pääpaino on työtehtäviin perehdytyksessä.<br />
Tämä osa perehdytyksestä unohtuu helposti esimiehiltä – onhan<br />
kyseessä ”vanha” työntekijä. Perehdytys koskee myös projektityöntekijöitä,<br />
kesätyöntekijöitä ja harjoittelijoita.<br />
Hyvä ja onnistunut perehdytys luo myönteistä asennetta tulijassa,<br />
luo perustaa myöhemmälle vuorovaikutukselle ja yhteistyölle, lisää<br />
työmotivaatiota ja organisaatioon sitoutumista sekä auttaa tulijaa<br />
pääsemään töihin ”käsiksi” mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.<br />
Tämä on olennaista koko organisaation toiminnan sujuvuudelle.<br />
Perehdytyksessä käytyjen keskustelujen ja opastuksen ohella tämä<br />
opas toimii perehtyjän itseopiskelumateriaalina ja muistitukena.<br />
Opas onkin hyvä jakaa muiden esitteiden (strategia, tiedotteet,<br />
esitteet, osaston/yksikön toimintasäännöt jne.) mukana mikäli<br />
mahdollista jo ennen varsinaisen työsuhteen alkua. Olisikin hyvä jos<br />
uusi työntekijä voisi keskustella tulevan esimiehensä kanssa ennen<br />
varsinaista työtehtävän alkamista.<br />
PEREHDYTTÄJÄN MUISTILISTA:<br />
• Muista, ettei kaikkea tietoa kannata kaataa niskaan kerralla!<br />
• Muista aktivoida perehtyjää oma-aloitteisuuteen kysymyksillä!<br />
• Jätä tilaa myös perehtyjän omille kysymyksille!<br />
• Pyydä palautetta perehdytyksestä!<br />
• Osoita, että perehdyttäminen on sinulle mieluinen,<br />
työtehtäviisi kuuluva asia!<br />
8
näköalaa | visions<br />
2.4 Perehdyttämisprosessi<br />
sisältää seuraavat kokonaisuudet:<br />
1<br />
Tiedottaminen<br />
ennen työhön tuloa<br />
PEREHDYTTÄMISPROSESSI<br />
Seuraavaksi on esitetty pääpiirteet niistä asioista, jotka perehtyjän,<br />
tulee saada tietoonsa ensimmäisen kuukauden aikana. Prosessi<br />
etenee perehdyttämissuunnitelman mukaisesti. Suunnitelman sisältämät<br />
asiat sovitaan ja jaetaan esimiehen ja perehdyttämiskummin<br />
kesken. Esimiehen on hyvä jo etukäteen laatia lista henkilöistä,<br />
joita perehtyjän on hyvä tavata. Perehdyttämissuunnitelmalomakkeen<br />
löydät kaupungin sisäisestä Intranetistä/Neronetistä kohdasta<br />
Henkilöstöasiat < kehittäminen ja koulutus < perehdyttämisohjeet.<br />
Perehdyttämisprosessi on yksilöllinen ja riippuvainen tulevan työntekijän<br />
lähtötiedoista ja taidoista sekä työtehtävästä. Jos sinusta<br />
tuntuu, ettet saa riittävästi tietoa jostakin asiasta, ota asia rohkeasti<br />
esille. Voit myös heti ensimmäisestä päivästä lähtien kirjata ylös<br />
asioita, joista haluat saada lisätietoa tai koulutusta varsinaisen<br />
perehdyttämisesi jälkeen.<br />
2.4.1 ENNEN TYÖSUHTEEN ALKUA<br />
Jotta perehdyttämisprosessisi saisi sujuvan alun, on työyhteisössäsi<br />
huolehdittava tietyistä asioista jo ennen varsinaista aloituspäivääsi.<br />
Näitä asioita ovat perehdyttämiskummin nimeäminen, perehdyttämismateriaalin<br />
kokoaminen ja jakaminen, tiedottaminen työyhteisölle<br />
uudesta työntekijästä ja palvelussuhteen alkamisajankohdasta<br />
sekä henkilölistan laatiminen niistä henkilöistä, joihin sinun on<br />
hyvä tutustua ensimmäisen kuukauden aikana. Tuleva esimiehesi<br />
huolehtii nimikyltin oveesi. Esimiehesi tulee huolehtia siitä, että<br />
sinulla on käytössäsi asianmukaiset tilat ja työvälineet mahdollisimman<br />
pian työsuhteesi alettua.<br />
Mikäli on mahdollista, käy tulevan esimiehesi kanssa keskustelemassa<br />
ennen työsuhteesi alkua. Tavoite on, että sinulla olisi käytössäsi<br />
kirjallinen perehdyttämismateriaali jo ennen ensimmäistä<br />
työpäivääsi. Saat sen joko postissa tai käydessäsi keskustelemassa<br />
esimiehesi kanssa.<br />
Ennen työsuhteen alkua<br />
• Tiedottaminen uuden työntekijän tulosta<br />
• Perehdyttäjän / perehdyttämiskummin nimeäminen<br />
• Perehdyttämismateriaalin<br />
kokoaminen ja jakaminen<br />
• Henkilölistan laatiminen<br />
(keitä uuden työntekijän tulee tavata)<br />
• Esimiehen ja tulevan työntekijän keskustelu<br />
2<br />
3<br />
Kirjallinen perehdyttämismateriaali sisältää:<br />
• Perehdyttämisoppaan<br />
• Tulevan organisaatiosi/ virastosi/työyhteisösi<br />
esitteen, lehdet ym. esittelymateriaalin<br />
• Yksikkösi toimintaohjeet, säännöt<br />
• Tieto muista strategioista kuten <strong>Rauma</strong>n<br />
kaupungin strategia, henkilöstöstrategia<br />
2.4.2 ENSIMMÄISEN PÄIVÄN AIKANA<br />
Ensimmäisen päivän aikana päässäsi saattaa pyöriä monenlaisia<br />
ajatuksia, kysymyksiä ja tunnelmia. Ole avoin ja rohkea, kysy kun siltä<br />
tuntuu ja kerro jos jokin asia jää epävarmaksi. Muista, ettei sinun<br />
oletetakaan heti omaksuvan ja hallitsevan kaikkea. Sinulla on oikeus<br />
saada perehdytystä ja oikeus perehtyä asioihin pala kerrallaan.<br />
Perehdytysprosessi on pitkä prosessi, joka jatkuu vielä senkin jälkeen<br />
kun ensimmäinen kuukausi uudessa työpaikassasi on takanapäin.<br />
On sanottu, että vie noin puolen vuoden ajan ennekuin uuden työntekijän<br />
työpanos alkaa tehokkuudeltaan vastata hänen normaalia<br />
työsuoritustaan.<br />
1 päivän aikana<br />
Vastaanotto ja organisaatioon<br />
perehdyttäminen<br />
Työtehtäviin<br />
perehdyttäminen/ Työnopastus<br />
• Tervetuliaiskahvit<br />
• Perehtymisprosessin tavoitteet ja sisältö<br />
• Työkavereiden esittely<br />
• Tilojen esittely<br />
• Tietotunnukset<br />
• Valokuva asiointikorttia varten<br />
• Leimaukset, puhelimen käyttö<br />
• Kellokortti/kulunvalvontaväline<br />
• Lomakkeet ja todistukset; työsopimus,<br />
työtodistukset, verokortti, matkalaskut<br />
• Lista tutustuttavista henkilöistä<br />
• Organisaatioon perehtyminen alkaa/<br />
perehdyttämissuunnitelma<br />
9
näköalaa | visions<br />
2.4.3 ENSIMMÄISEN VIIKON AIKANA<br />
Ensimmäisen viikon aikana tutustut työyhteisösi toiminta-ajatukseen<br />
ja toimintamalleihin. Esimiehesi ja kummisi kanssa käytte läpi<br />
perehdytyssuunnitelmaa. Sinulle kerrotaan organisaatiosi historiasta,<br />
johtosäännöistä, työryhmistä ja tietojärjestelmistä. Työtehtäviin<br />
perehtyminen on käynnissä.<br />
1 viikon aikana<br />
• Organisaatioon perehtyminen jatkuu<br />
• Tapaamisaikojen oma-aloitteinen varaaminen<br />
esimiehen laatiman listan mukaisesti<br />
• Perehdyttämissuunnitelman läpikäyminen<br />
esimiehen tai perehdyttämiskummin kanssa<br />
• Työtehtäviin perehtyminen<br />
käynyt keskustelemassa henkilölistalla mainittujen henkilöiden<br />
kanssa eli heidän kanssa jotka työtehtäviesi sujuvuuden kannalta<br />
ovat olennaisia.<br />
1 kuukauden aikana<br />
• Perehdyttämissuunnitelma on käyty läpi<br />
ja kuitattu allekirjoituksella<br />
• Uusi työntekijä on keskustellut henkilölistalla<br />
mainittujen ihmisten kanssa<br />
Perehdyttämisen prosessikaavio<br />
on tämän oppaan liitteenä.<br />
2.4.4 ENSIMMÄISEN KUUKAUDEN AIKANA<br />
Kun olet työskennellyt noin kuukauden ajan uudessa työyhteisössäsi,<br />
olet tutustunut tiloihin, ihmisiin, organisaatioosi ja työtehtäviisi.<br />
Työtehtäviesi osalta eteen voi kuitenkin tulla vielä monesti asioita,<br />
joita et tiedä. Kysy rohkeasti perehdyttämiskummilta, esimieheltäsi<br />
tai keneltä tahansa työyhteisösi jäseneltä. Ensimmäisen kuukauden<br />
aikana olet käynyt läpi perehdyttämissuunnitelmalomakkeen asiat<br />
yhdessä esimiehesi ja/tai perehdyttämiskummisi kanssa. Olet myös<br />
10
näköalaa | visions<br />
3. Työntekijän tietopankki<br />
Tähän osioon on koottu työntekijän kannalta tärkeitä<br />
perustietoja. Varsinkin uudelle työntekijälle tietopankki<br />
toimii ns. itseopiskelumateriaalina ja kokeneemmallekin<br />
työntekijälle siitä on hyötyä muistin tukena.<br />
3.1 Kaupungin palveluksessa<br />
olevien erityisasema<br />
Muistathan! Kaupungin organisaatiossa on monenlaisia tehtäviä,<br />
joiden hoitaminen edellyttää koulutukseltaan ja taidoiltaan erilaista<br />
henkilöstöä. Jokaisen tehtävä on tärkeä osa kunnallishallinnon kokonaisuutta.<br />
Jokaisen tulee omalla kohdallaan työskennellä siten, että<br />
kokonaisuus toimii moitteettomasti.<br />
A Erityisasema<br />
Kaupungin toiminta rahoitetaan kaupunkilaisilta kootuilla veroilla<br />
ja maksuilla sekä valtionavuilla. Tällainen julkisin varoin hankittu<br />
rahoitus asettaa kaupungin työntekijät eritysasemaan. Kaupungin<br />
työntekijät ovat normaalin esimiesvalvonnan ohella myös kaupunkilaisten<br />
valvonnan alaisia; välillisesti luottamushenkilöjärjestelmän<br />
kautta, mutta myös välittömästi jokapäiväisessä toiminnassa.<br />
B Asioiden julkisuus<br />
Kaupungin hallinnossa, taloudenhoidossa ja muussa toiminnassa<br />
syntyy varsin monenlaisia asiakirjoja. Suuri osa näistä on ns. julkisia<br />
asiakirjoja, joista kaupunkilaisten, myös ulkopaikkakuntalaisten, on<br />
oikeus saada tietoja. Avoimen tiedottamisen periaatteen mukaan<br />
kaupunkilaisille on tiedotettava kaupungissa vireillä olevista asioista,<br />
niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista<br />
ja niiden vaikutuksista.<br />
Kunnallishallinnossa joudutaan kuitenkin käsittelemään myös monia<br />
sellaisia asioita, jotka ovat henkilökohtaisia ja luottamuksellisia.<br />
Erityisesti sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa koskevat asiakirjat sekä<br />
henkilöä koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä asianosaisten oikeusturvan<br />
ja yksityisyyden suojan takia. Myös kaupungin taloudellinen<br />
etu saattaa joissakin tapauksissa edellyttää asioiden salassapitoa.<br />
C Työntekijä – kaupungin maineen suurlähettiläs<br />
Hyvä maine on kaupungille tärkeä asia. Se luo vetovoimaa ja arvostusta<br />
sekä houkuttelee osaavaa väkeä kaupungin palvelukseen. Jokainen<br />
työntekijä on omalta osaltaan vastuussa kaupungin maineesta. Se,<br />
mitä oma henkilöstö puhuu työstään ja tekemisistään ystävilleen ja<br />
tuttavilleen, on kaupungin maineen kannalta merkittävää.<br />
D Kaupunkilaisten osallistuminen ja mahdollisuus<br />
vaikuttaa päätöksentekoon ovat tärkeitä asioita<br />
Aktiivinen osallistuminen on voimavara ja siksi kuntalaisten osallistumista<br />
kannattaa tukea. Kaupungin strategiaan kuntalaisten<br />
ja kaupungin vuorovaikutus on kirjattu yhdeksi menestystekijäksi.<br />
<strong>Rauma</strong>a halutaan kehittää asukkaiden, yritysten, yhteisöjen ja kaupunkiorganisaation<br />
yhteistyöllä. Kaupungin työntekijät voivat omalla<br />
käyttäytymisellään ja asennoitumisellaan helpottaa kuntalaisten<br />
osallistumista yhteisten asioiden hoitamiseen.<br />
3.2 Palvelusuhdeasiat<br />
3.2.1 PALVELUSSUHDE<br />
Kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö on joko virkasuhteessa tai<br />
työsopimussuhteessa kaupunkiin.<br />
Virkoja perustetaan sellaisia kaupungin tehtäviä varten, joissa käytetään<br />
julkista valtaa. Virkasuhteesta säädetään laissa kunnallisesta<br />
viranhaltijasta (KVhL).<br />
Virkasuhteet voivat olla<br />
• voimassa toistaiseksi, jolloin viranhaltija on valittu<br />
ennalta määräämättömäksi ajaksi<br />
• määräaikaisia, jolloin viranhaltija on<br />
esim. viransijainen tai avoimen viran hoitaja.<br />
Virkasuhde lakkaa joko irtisanomisen johdosta tai ilman irtisanomisaikaa.<br />
Virkasuhteen päättyminen ilman irtisanomisaikaa koskee<br />
lähinnä määräajaksi tai määrätehtäviin otettuja.<br />
Työsuhde perustuu kahden periaatteessa tasavertaisen sopimuskumppanin<br />
tekemään työsopimukseen. Työsopimussuhteessa olevat<br />
työntekijät ovat pääsääntöisesti joko kuukausipalkkaisia tai tuntipalkkaisia.<br />
Työsopimus tehdään sähköisen järjestelmän kautta. Työsopimukset<br />
tulostetaan (2kpl) ja allekirjoitetaan sekä työntekijän että<br />
työnantajan toimesta. Työsopimussuhteisten työntekijöiden asema<br />
on määritelty työsopimuslaissa.<br />
Työsopimus voidaan tehdä määräajaksi tai toistaiseksi. Määräajaksi<br />
tehty työsopimus lakkaa sovitun työkauden päättyessä ilman irtisanomista,<br />
ellei toisin ole sovittu. Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde<br />
päättyy aina irtisanomisen johdosta. Jommankumman osapuolen<br />
irtisanoessa työsopimuksen tulee noudattaa työsopimuslaissa määrättyjä<br />
irtisanomisaikoja.<br />
11
näköalaa | visions<br />
Työsopimuksessa sovitaan työn tekemisen ehdoista ja siitä maksettavasta<br />
palkasta sekä muista eduista ja ehdoista. sopimuksessa<br />
työntekijä sitoutuu sopimuksen määrittelemissä rajoissa tekemään<br />
työnantajan hänelle osoittamaa työtä johdon ja valvonnan alaisena.<br />
Työnantaja voi määrätä työn laajuudesta, laadusta ja paikasta ja<br />
sillä on myös oikeus valvoa, että annettuja määräyksiä noudatetaan.<br />
koeaikaa käytetään henkilöstöä palkatessa. sen tarkoituksena<br />
on molemminpuolisen soveltuvuuden selvittäminen. pääsääntöisesti<br />
koeaika virkasuhteeseen valittaessa on kuusi (6) kuukautta ja<br />
työsuhteeseen valittaessa neljä (4) kuukautta. Vuotta lyhyemmissä<br />
määräaikaisissa virka- tai työsuhteissa koeaika voi olla enintään<br />
puolet virka- tai työsuhteen kestoajasta. koeaika määritellään ottamispäätöksen<br />
yhteydessä ja siitä päättää palvelussuhteeseen ottava<br />
viranomainen. Esimiehen ja työntekijän on hyvä käydä koeajan<br />
päätyttyä keskustelu, jossa molemmat osapuolet voivat tuoda esiin<br />
omia näkemyksiään työsuhteen sujumisesta.<br />
3.2.2 Palkka<br />
virkojen ja kuukausipalkkaisten toimien palkkaus on<br />
määritelty kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (kVTEs)<br />
palkkahinnoittelua koskevassa liitteessä sekä teknisten sopimuksessa<br />
(Ts). Opettajien palkkausta koskevat määräykset löytyvät opetusalan<br />
virka- ja työehtosopimuksesta (OVTEs). lääkäreiden palkkausta<br />
koskevat määräykset puolestaan löytyvät kunnallisesta lääkärien<br />
virkaehtosopimuksesta (ls).<br />
kVTEs:n alaisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkaus koostuu<br />
pääosin tehtäväkohtaisesta palkasta ja työkokemuslisästä. Työkokemuslisään<br />
oikeuttavaa palvelusaikaa on oman kunnan palvelu ja<br />
muun työnantajan palvelu tehtäviään vastaavalla ammattialalla tai<br />
sellaisessa tehtävässä, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä.<br />
Työkokemuslisän vähimmäismäärä on 5 palvelusvuoden jälkeen<br />
3 % ja 10 palvelusvuoden jälkeen 8 % tehtäväkohtaisesta palkasta.<br />
palkka voi sisältää myös muita lisiä, mutta ne ovat harkinnanvaraisia.<br />
Teknisten sopimuksen piiriin kuuluvien palkkaus muodostuu tehtäväkohtaisesta<br />
palkasta, ammattialalisästä ja henkilökohtaisesta lisästä.<br />
ammattialalisään oikeuttava palvelusaika lasketaan samoin kuin<br />
kVTEs:ssa. ammattialalisän määrä on 4 % 3 vuoden palvelusajan<br />
jälkeen ja 8 % 5 vuoden palvelusajan jälkeen tehtäväkohtaisesta<br />
palkasta laskettuna.<br />
Opettajille, joiden palkkaus määräytyy OVTEs:n mukaan, maksetaan<br />
tehtäväkohtaisen palkan lisäksi henkilökohtaista lisää. Henkilökohtaisen<br />
lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttava palvelusaika määräytyy<br />
OVTEs:n määräysten mukaisesti ja vuosisidonnaiseen osaan<br />
oikeuttavat vuodet ovat 5, 8, 10, 15 ja 20. Henkilökohtaisen lisän<br />
vuosisidonnaisen osan vaikutus palkkaan lasketaan virkanimikkeen<br />
ao. kalleusluokan hinnoittelutunnuksen peruspalkan mukaisesta ja<br />
aiemmin kertyneen vuosisidonnaisen osan sisältävästä palkasta.<br />
Vuosisidonnaista osaa on haettava kirjallisesti viimeistään kahden<br />
vuoden kuluessa siitä, kun oikeus vuosisidonnaiseen osaan on syntynyt.<br />
mikäli hakemus on esitetty myöhemmin, ei vuosisidonnaista<br />
osaa myönnetä takautuvasti vuotta aikaisemmalta ajalta.<br />
tuntipalkkaisten työntekijöiden palkkaus määräytyy työehtosopimuksen<br />
(TTEs) ammattiryhmittäisen palkkahinnoittelun pohjalta.<br />
myös tuntipalkkaisille maksetaan palvelusajan perusteella kokemuslisää.<br />
Tämä työkokemuslisä maksetaan 2, 4 ja 7 palvelusvuoden<br />
jälkeen. Työkokemuslisä myönnetään hakemuksetta, mutta työntekijä<br />
on silti velvollinen toimittamaan työkokemuslisän myöntämisen<br />
perusteena olevia palvelusaikoja koskevat työtodistukset. Työntekijä<br />
voi saada myös henkilökohtaista lisää, jos työtaito, -teho, -kokemus,<br />
koulutus tai vastuunalaisissa tehtävissä toimiminen tätä edellyttää.<br />
PalkaNmakSu<br />
• kuukausipalkkaisten palkat maksetaan<br />
vakinaisille kuukauden 16. päivä sekä sijaisille<br />
ja tilapäisille kuukauden viimeinen päivä<br />
• Tuntipalkkaisille palkka maksetaan kaksi<br />
kertaa kuukaudessa 7. ja 22. päivä.<br />
• Jos palkanmaksu-päivä ajoittuu viikonloppuun<br />
tai juhlapyhään, maksetaan palkka edeltävänä<br />
arkipäivänä<br />
3.2.3 tyÖaika<br />
Työaikamuotoja <strong>Rauma</strong>n kaupungilla on käytössä kolme: yleistyöaika,<br />
toimistotyöaika ja jaksotyöaika.<br />
yleistyöaikaa tekevillä kuukausipalkkaisilla ja tuntipalkkaisilla<br />
säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia päivässä ja enintään<br />
38 tuntia ja 15 minuuttia viikossa. lounastauko on vähintään 1/2<br />
tuntia ja korkeintaan tunti. Tuntipalkkaisilla ja näiden kanssa samaa<br />
työaikaa tekevillä kuukausipalkkaisilla työntekijöillä on 15 minuutin<br />
kahvitauot aamu- ja iltapäivisin.<br />
12
näköalaa | visions<br />
Virasto- ja toimistotyössä toimivan henkilökunnan säännöllinen<br />
työaika on 7 tuntia ja 15 minuuttia vuorokaudessa, kuitenkin enintään<br />
9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 tuntia ja 15 minuuttia viikossa.<br />
Jaksotyössä säännöllinen työaika on enintään 114 tuntia ja 45<br />
minuuttia kolmessa viikossa. Päivittäinen työaika määräytyy työtuntijärjestelmän<br />
mukaan.<br />
Lääkärien virkaehtosopimuksen (LS) piiriin kuuluvien työaika on 37<br />
tuntia tai 38 tuntia ja 15 minuuttia viikossa.<br />
Kaupunki noudattaa yleisen työ- ja virkaehtosopimuksen mukaista<br />
virasto-työaikaa. Säännöllinen virastotyöaika on kokoaikaisilla 7 tuntia<br />
15 minuuttia vuorokaudessa eli 36 tuntia 15 minuuttia viikossa.<br />
Tarkemmat tiedot työajoista löytyvät virka- ja työehtosopimuksesta<br />
sekä virastojen ja toimistojen omista ohjeista.<br />
Työajan liukumat<br />
Kaupungin toimistoissa noudatetaan liukuvaa työaikaa. Päivittäisen<br />
työajan saa sijoittaa 7.00-17.00 väliselle ajalle. Töissä on kuitenkin<br />
oltava maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00- 15.30; tiistaisin<br />
9.00-16.30 ja perjantaisin 9.00-15.00. Lounastauko on vähintään<br />
puoli tuntia, korkeintaan 1 1/2 tuntia, ja kahvitauko on 10 minuuttia<br />
kerran päivässä.<br />
Säännöllinen työaika voi ylittyä jatkuvasti enintään yhteensä 20<br />
tuntia ja vastaavasti alittua enintään yhteensä 6 tuntia.<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupungin henkilöstön käytössä on kulunvalvonta- ja työajanylitysseurantajärjestelmä<br />
Esmikko. Tarkemmat ohjeet leimauksista<br />
ja Esmikon käytöstä löydät Neronetistä kohdasta ”Ohjeet, säännöt ja<br />
sopimukset” > ”Leimaukset kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmään (Esmikko)”.<br />
3.2.4 VUOSILOMA JA MUUT VAPAAT<br />
Sovi kaikista lomistasi ja vapaistasi esimiehesi kanssa mahdollisimman<br />
ajoissa, mutta tee lopullinen loma-anomus (löytyy Neronetistä)<br />
vasta hieman ennen suunniteltua toteumaa/ loma-ajankohtaa.<br />
Tämä siksi, että kirjattuun loma-anomukseen tulisi enää mahdollisimman<br />
vähän – mielellään ei lainkaan - muutoksia. Jos kuitenkin<br />
loma-ajankohtasi muuttuu siitä mitä loma-anomukseesi on kirjattu,<br />
huolehdi osaltasi siitä, että myös muutos tulee oikein kirjatuksi mm.<br />
palkkahallinnon sähköisiin järjestelmiin.<br />
Vuosiloman pituutta määritellessä otetaan huomioon aikaisemmat<br />
palveluvuodet sekä kyseisen lomanmääräytymisvuoden<br />
(1.4.–31.3.) aikana palvellut kalenterikuukaudet. Täysi lomanmääräytymiskuukausi<br />
on sellainen kuukausi, jonka aikana viranhaltija/<br />
työntekijä on ollut työssä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää ja<br />
jonka aikana yhtäjaksoinen palvelussuhde on kestänyt vähintään 16<br />
kalenteripäivää.<br />
Viranhaltija / työntekijä voi säästää 15 vuosilomapäivää ylittävän<br />
osan kultakin lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemistaan vuosilomapäivistä<br />
pidettäväksi ko. vuosiloman lomakautta seuraavan lomakauden<br />
jälkeen säästövapaana (KVTES 12§). <strong>Rauma</strong>n kaupungilla on<br />
edellisestä poiketen päätetty, että säästövapaiden kokonaismäärä voi<br />
olla kuitenkin enintään 15 päivää. LINKKI!!<br />
Tarkat tiedot vuosilomista löytyvät kunnallisesta<br />
yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta sekä<br />
tuntipalkkaisten työehtosopimuksesta.<br />
13
näköalaa | visions<br />
Loman pituus määräytyy<br />
pääsääntöisesti seuraavasti:<br />
Palvelusaika<br />
väh. 15 v työkokemuslisään oikeuttavaa<br />
palvelua palvelussuhteen keston ollessa 31.3<br />
mennessä välittömästi ja yhtäjaksoisesti 12 kk<br />
väh. 15 v työkokemuslisään oikeuttavaa<br />
palvelua palvelussuhteen keston ollessa 31.3<br />
mennessä välittömästi ja yhtäjaksoisesti väh.<br />
6 kk mutta alle 12 kk.<br />
väh. 10 v. työkokemuslisään oikeuttavaa palvelua.<br />
Palvelussuhteen kesto 31.3 mennessä<br />
välittömästi ja yhtäjaksoisesti 12 kk.<br />
väh. 5 v työkokemuslisään oikeuttavaa<br />
palvelua palvelussuhteen keston ollessa 31.3<br />
mennessä välittömästi ja yhtäjaksoisesti 6 kk.<br />
Palvelussuhteen kesto 31.3 mennessä yhtäjaksoisesti<br />
1 vuoden<br />
Muissa tapauksissa<br />
Loman pituus<br />
38 päivää<br />
Loma määräytyy<br />
taulukko 1:n mukaisesti<br />
30 päivää<br />
Loma määräytyy<br />
taulukko 2:n mukaisesti<br />
28 päivää<br />
Loma määräytyy<br />
taulukko 3:n mukaisesti<br />
Vuosilomapäiviä kuluu pääsääntöisesti 5 työpäivää viikossa. Vuosiloman<br />
ajankohdan määrää viime kädessä työnantaja vuosittain<br />
vahvistettavalla lomajärjestyksellä. Lomasta sijoitetaan vähintään<br />
65 % lomakauteen 2.5.–30.9., ellei viranhaltijan/työntekijän kanssa<br />
toisin sovita.<br />
Loma-ajan palkan lisäksi kaupungin palveluksessa oleville maksetaan<br />
lomarahaa. Lomaraha maksetaan heinäkuun palkan yhteydessä.<br />
Tuntipalkkaisten työntekijöiden vuosiloman pituus on 23–38<br />
työpäivää. Vuosiloman pituus määräytyy täysien lomanmääräytymiskuukausien<br />
lukumäärän, vuosilomaan vaikuttavan palvelusajan<br />
ja palvelussuhteen pituuden mukaan. Vuosilomapalkka on 1,5 x<br />
keskituntiansio x tuntimäärä. Tähän sisältyy myös lomaraha.<br />
Virkavapaa<br />
Kaupungin palveluksessa olevalle voidaan anomuksesta myöntää<br />
virkavapautta tai työlomaa. Harkinnanvaraisella virkavapaudella tai<br />
työlomalla tarkoitetaan sellaisia lomia, joita työnantaja ei ole velvollinen<br />
myöntämään esimerkiksi sairauden, tapaturman, raskauden tai<br />
synnytyksen vuoksi. Harkinnanvaraisen virkavapaan/työloman ajalta<br />
ei yleensä makseta palkkaa. Palkatonta virka- tai työvapaata voidaan<br />
myöntää enintään yksi vuosi. Palkattomien virka / työvapaiden myöntämiseen<br />
on <strong>Rauma</strong>n kaupungilla olemassa oma yleisohjeensa. Se<br />
löytyy Neronetistä…<br />
Opintovapaa<br />
Viranhaltijalla tai työntekijällä on oikeus saada opintovapaata<br />
koulutusta ja opiskelua varten siten kuin opintovapaalaissa ja<br />
opintovapaa-asetuksessa on säädetty. Edellytyksenä on, että päätoiminen<br />
palvelussuhde kuntaan on kestänyt vähintään vuoden ennen<br />
opintovapaan alkamista. Opintovapaata on mahdollista saada 5<br />
vuoden aikana yhteensä 2 vuotta.<br />
Vuorotteluvapaa<br />
Kaupungin palveluksessa oleva viranhaltija ja työntekijä voi jäädä<br />
määräaikaisesti pois työstä vuorotteluvapaalle. Vuorotteluvapaa voi<br />
kestää vähintään 90 ja enintään 359 kalenteripäivää.<br />
Lisätietoja erilaisista vapaista saat kaupungin henkilöstötoimistosta.<br />
Perhevapaat<br />
Perhevapaita ovat äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, ja vanhempainvapaa<br />
sekä hoitovapaa.<br />
Lakisääteisen äitiysvapaan pituus on 105 arkipäivää. Palkallinen äitiysvapaa<br />
on 72 päivää. Sitä tulee hakea viimeistään kaksi kuukautta<br />
ennen laskettua synnytysaikaa. Hakemukseen liitetään todistus raskauden<br />
kestosta. Palkallinen äitiysvapaa edellyttää kahden kuukauden<br />
palvelussuhdetta kaupunkiin.<br />
Muut vapaat ja lomat<br />
Virka- ja työehtosopimuksen mukaan ovat työpäiviksi sattuvat 50- ja<br />
60-vuotispäivät, oma vihkiäispäivä, parisuhteen rekisteröimispäivä,<br />
lähiomaisen (aviopuolison, rekisteröidyn parisuhteen osapuolen,<br />
vanhemman, lapsen, veljen ja sisaren) hautajaispäivä (siunauspäivä)<br />
sekä asevelvollisuuslain mukainen kutsuntapäivä palkallisia<br />
vapaapäiviä. Vapaapäiväksi sattuvat tai vuosiloma-aikaan ajoittuvat<br />
edellä mainitut päivät eivät oikeuta saamaan vastaavaa vapaapäivää<br />
muuna ajankohtana.<br />
14
näköalaa | visions<br />
3.2.5 SAIRAUSLOMA<br />
Viranhaltijalla ja työntekijällä on oikeus sairauslomaan, jos hän<br />
sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden<br />
takia ei kykene hoitamaan työtään. Sairastumisesta on välittömästi<br />
ilmoitettava esimiehelle.<br />
Sairausloman pituus<br />
(lasketaan sairaudesta, työtapaturmasta tms. aiheutuvasta ensimmäisestä<br />
työkyvyttömyyspäivästä eteenpäin)<br />
• Max. 3 pv. = esimiehen luvalla<br />
• 4-5vrk.=terveydenhoitajan/sairaanhoitajan todistuksella<br />
• Yli 5 vrk = lääkärin todistuksella<br />
Työntekijän tulee kuitenkin työnantajan pyynnöstä ja niin halutessa,<br />
esittää sairauslomatodistus myös yhdestäkin sairauspäivästä.<br />
Kaupungin palveluksessa olevalla viranhaltijalla ja työntekijällä on<br />
oikeus saada palkkaa sairausloman ajalta. Palkan saamisen edellytykset,<br />
suuruus ja palkallisen loman pituus on määritelty virka- ja<br />
työehtosopimuksissa sekä tuntipalkkaisten työehtosopimuksessa.<br />
HUOM! Mikäli lääkärintodistusta ei ole toimitettu työnantajalle<br />
viikon kuluessa lääkärintodistuksen allekirjoituspäivämäärästä, sairausloman<br />
1. päivä on palkaton!<br />
3.2.6 MATKAT<br />
Virka- ja virantoimitusmatkat, joilla tarkoitetaan myös työsuhteisen<br />
henkilöstön tekemiä työhön liittyviä vastaavia matkoja, korvataan<br />
kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Virkamatka<br />
perustuu ao. viranomaisen antamaan matkamääräykseen.<br />
Virkamatka ei ole luonteeltaan tavanomaista virkatoimintaa ja se<br />
edellyttää matkustamista virkapaikan ulkopuolelle. Virantoimitusmatkat<br />
ovat virka-/työtehtäviin liittyviä tavanomaisia päivittäin, viikoittain<br />
tai muutoin toistuvia matkoja esim. työpisteestä toiseen virantoimituspaikkakunnalla<br />
tai virkapiiriin kuuluvalla alueella.<br />
Matkat on tehtävä ja ne korvataan kokonaiskustannukset huomioon<br />
ottaen kaupungille edullisimmalla tavalla. Matkustamiskustannuksia<br />
ovat varsinaisten matkakustannusten (matkalippu, kilometrikorvaus<br />
oman auton käytöstä ym.) lisäksi mm. päiväraha, ateriakorvaus ja<br />
majoittumiskorvaus. Matkoja kotoa työpaikalle ja takaisin ei makseta<br />
kuin eräissä harvoissa poikkeustapauksissa.<br />
Tarkemmat tiedot matkakustannusten korvauksista löytyy kunnallisen<br />
yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteestä 16.<br />
3.2.7 SIVUTOIMET<br />
Viranhaltija ei saa pitää sivutointa, joka edellyttää työajan käyttämistä<br />
sivutoimeen kuuluvien tehtävien suorittamiseen, ellei asianomainen<br />
viranomainen myönnä siihen sivutoimilupaa. Muusta kuin edellä<br />
mainitusta sivutoimesta viranhaltijan on tehtävä ilmoitus asianomaiselle<br />
viranomaiselle. Viranomainen voi myös tällöin kieltää sivutoimen<br />
pitämisen. Myönnetty lupa voidaan perua, kun siihen on syytä.<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupungilla sivutoimiluvista päättää henkilöstöjohtaja.<br />
Työsuhteessa olevia työntekijöitä sitovat sivutoimien osalta pääosin<br />
samanlaiset säännökset kuin virkasuhteessa olevia. Tarkat määräykset<br />
löytyvät työsopimuslain 3 luvun 3 pykälästä.<br />
3.2.8 PALVELUSSUHTEEN PÄÄTTYMINEN<br />
Palvelussuhde voi päättyä useammasta syystä. Määräaikainen<br />
palvelussuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa, kun<br />
määräaika, joksi työntekijä on otettu, on kulunut loppuun tai kun<br />
sovittu määrätehtävä on suoritettu. Ilman irtisanomista palvelussuhde<br />
päättyy myös, kun työntekijälle on myönnetty täysi työkyvyttömyyseläke<br />
toistaiseksi tai kun hän täyttää 68 vuotta, jollei hänen<br />
kanssaan sovita palvelussuhteen määräaikaisesta jatkamisesta.<br />
Työnantajan irtisanoessa palvelussuhteen irtisanomisaika on vähintään<br />
14 päivää ja enintään kuusi kuukautta riippuen siitä kuinka<br />
pitkään työntekijän palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä.<br />
Työntekijän irtisanoutuessa tehtävistään irtisanomisaika on 14<br />
päivää, jos palvelussuhde on jatkunut enintään viisi vuotta ja yksi<br />
kuukausi, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli viisi<br />
vuotta. Edellä mainittu koskee myös viranhaltijoita. Lisäksi sellaisen<br />
viranhaltijan, jonka virkaan ottaminen kuuluu valtuustolle, irtisanomisaika<br />
on kaksi kuukautta.<br />
Palvelussuhteen aikana työntekijälle kertyy monenlaisia tietoja sekä<br />
paperi - että sähköisessä muodossa. Sovi esimiehesi kanssa tietojesi<br />
arkistoinnista ja säilyttämisestä esim. sähköisten työtietojesi tallennus<br />
jne. Huolehdi myös avainten ja kulunvalvontavälineiden palauttamisesta.<br />
Jos sinulla on mahdollisuus, käy esimiehesi kanssa ns.<br />
lähtöhaastattelu. Lähtöhaastattelu antaa organisaatiolle arvokasta<br />
tietoa. Muista myös pyytää työtodistus! Työtodistuksesta tulee käydä<br />
ilmi työsuhteen kesto ja laatu. Pyynnöstä siihen lisätään työsuhteen<br />
päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidoista ja käytöksestä.<br />
15
näköalaa | visions<br />
3.3 Eläketurva ja vakuutukset<br />
3.3.1 TYÖELÄKE ETUUDET<br />
Kaikilla palkansaajilla on Suomessa työhön perustuva lakisääteinen<br />
eläketurva. Työelämän eri sektoreilla on omat eläkelakinsa. Palvelussuhteen<br />
perusteella maksettavat uusien työntekijöiden työeläkeetuudet<br />
ovat nykyään pääosin samanlaiset kaikilla työnantajasektoreilla.<br />
Kunnallisessa eläkejärjestelmässä on vanhojen eläkesäädösten<br />
peruna kuitenkin paljon erityispiirteitä, jotka koskevat pitkään<br />
palveluksessa olleita vanhempia työntekijöitä.<br />
Kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö kuuluu pääsääntöisesti<br />
Kunnallisen eläkelain (KuEL) piiriin. Vanhempien, pitkään palveluksessa<br />
olleiden peruskoulun ja lukion opettajien työeläke-etuudet on<br />
määritelty Valtion eläkelaissa (VaEL). Kuntien henkilöstön eläkeasioista<br />
vastaava eläkelaitos on Keva.<br />
Kunnallisen eläketurvan eläkelajit ovat: vanhuuseläke, varhennettu<br />
vanhuuseläke, osa-aikaeläke, työkyvyttömyyseläke, kuntoutustuki,<br />
osatyökyvyttömyyseläke ja perhe-eläke.<br />
Vuoden 2005 alussa voimaan tulleiden uusien eläkelakien mukaan<br />
vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti ikävuosien 63 ja 68 välillä.<br />
Uusien säädösten mukaan eläke alkaa karttua, kun työntekijä<br />
täyttää 18 vuotta. Tätä säädöstä ei noudateta takautuvasti eli jos<br />
palvelussuhde on alkanut ennen vuotta 2005, eläkettä on alkanut<br />
karttua vasta 23 vuoden täyttämisen jälkeen.<br />
Ennen vuotta 2005 eri työelämän sektoreilla karttuneet eläkkeet<br />
muodostavat työntekijän vanhuuseläkkeen perusosan, jonka laskemisessa<br />
noudatetaan vanhojen eläkelakien säädöksiä. Vuodesta<br />
2005 alkaen eläke lasketaan niistä työansioista, jotka työntekijä on<br />
kunakin vuonna saanut, ja jokainen vuosi kartuttaa omalla osallaan<br />
työntekijän tulevaa vanhuuseläkettä. Eläkkeen karttuma on 1,5 %<br />
vuosiansiosta 53 vuoden täyttämiseen asti ja sen jälkeen 1,9 % 63<br />
vuoden ikään asti. Ikävuosien 63 ja 68 välillä karttuma on 4,5 %<br />
vuosiansiosta.<br />
Työntekijöillä, joiden palvelussuhde on alkanut ennen 1.1.1993, on<br />
ns. henkilökohtainen eläkeikä, joka on yleensä ikävuosien 63 ja 65<br />
välillä.. Eläkkeelle jääminen ennen tätä henkilökohtaista eläkeikää<br />
voi pienentää eläkettä pysyvästi.<br />
Vanhuuseläkkeen voi myös varhentaa. Varhennettu vanhuuseläke<br />
voi pääsääntöisesti alkaa, kun työntekijä täyttää 62 vuotta. Työntekijä,<br />
joka on syntynyt ennen vuotta 1960, voi jäädä varhennetulle<br />
vanhuuseläkkeelle ennen 62 vuoden ikää, mutta kuitenkin aikaisintaan<br />
kolme vuotta ennen henkilökohtaista eläkeikäänsä. Varhentaminen<br />
voi pienentää vanhuuseläkettä merkittävästikin, koska<br />
varhentaminen tehdään 63 vuoden iästä ja varhennusvähennys on<br />
0,6 % kuukautta kohti.<br />
Vanhuuseläkkeen ja varhennetun vanhuuseläkkeen määrään vaikuttaa<br />
elinaikakerroin. Ihmisten eliniän pidentyessä elinaikakerroin pienentää<br />
maksettavaa kuukausieläkettä. Elinaikakerroin lasketaan sen<br />
vuoden mukaan, jolloin työntekijä täyttää 62 vuotta. Ensimmäisen<br />
kerran elinaikakerrointa sovelletaan 1948 syntyneisiin, joille vuoden<br />
2010 elinikäodotteen mukaan laskettu elinaikakerroin on 0,99170.<br />
Kertoimen vaikutuksen selventämiseksi todettakoon, että vuonna<br />
1958 syntyneille elinaikakerroin on arviolta 0,93786. Elinaikakertoimen<br />
vaikutusta eläkkeen määrään voi korvata jatkamalla työssä yli<br />
oman henkilökohtaisen eläkeikänsä.<br />
Vanhuuseläkkeelle ja varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävän tulee<br />
irtisanoutua tehtävästään viimeistään kuukautta ennen eläkkeen<br />
alkamista.<br />
Työntekijälle, joka siirtyy kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön, voidaan<br />
myöntää osa-aikaeläke. Ennen vuotta 1953 syntyneet voivat jäädä<br />
osa-aikaeläkkeelle täytettyään 58 vuotta. Vuonna 1953 ja sen jälkeen<br />
syntyneille osa-aikaeläkkeen ikäraja on 60 vuotta. Osa-aikaeläkkeen<br />
määrä on puolet ansiotason alenemasta. Osa-aikaeläkkeellä<br />
ansioiden tulee olla vähintään 35 ja enintään 70 % vakiintuneesta<br />
ansiotasosta, toisin sanoen ansiota voi alentaa enintään 65 ja tulee<br />
alentaa ainakin 30 %.<br />
Ennen vuotta 1953 syntyneille karttuu eläkettä myös ansiotason<br />
alenemaan. Nuoremmilla tätä etuutta ei enää ole.<br />
Työkyvyttömyyseläkkeen saamisen ehtona on, että työntekijä ei sairaudesta,<br />
viasta tai vammasta johtuen pysty hoitamaan ammattiinsa<br />
kuuluvia tehtäviä. Työkyvyttömyyden täytyy kestää yhtäjaksoisesti<br />
vuoden ajan. Työkyvyttömyyseläke myönnetään toistaiseksi. Mikäli<br />
sairauden, vian tai vamman voidaan odottaa paranevan asianmukaisella<br />
hoidolla tai kuntoutuksella, työkyvyttömyyseläke voidaan<br />
myöntää määräaikaisena eli kuntoutustukena. Myös työkyvyttömyyseläkkeen<br />
määrää tarkistetaan elinaikakertoimella.<br />
Osatyökyvyttömyyseläke voidaan myöntää, jos työntekijän työkyky<br />
on pitkäaikaisen sairauden vuoksi heikentynyt vähintään 40 %. Se<br />
on puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä. Osatyökyvyttömyys-<br />
16
näköalaa | visions<br />
eläkkeellä olevan ansiot voivat olla enintään 60 % aiemmasta<br />
ansiotasosta. Myös osatyökyvyttömyyseläke voidaan myöntää määräaikaisena<br />
kuntoutustukena.<br />
Kaupungin palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan hänen<br />
omaisilleen perhe-eläkettä. Perhe-eläkkeen määrä riippuu edunjättäjälle<br />
jo maksetun tai lasketun eläkkeen määrästä ja edunsaajien<br />
määrästä. Edunsaajia ovat nais- tai miesleski sekä alle 18- vuotiaat<br />
lapset.<br />
Työsopimussuhteisen, työssä tai eläkkeellä olevan työntekijän kuoltua<br />
kaupunki maksaa omaisille hautausavustusta, jos työsuhde on<br />
alkanut ennen 1.1.1994.<br />
Lisätietoa eläkeasioista voit kysyä henkilöstötoimistosta eläkeasiamieheltä.<br />
Eläkeasiamies myös auttaa sinua eläkehakemusten teossa.<br />
Vanhuus-, osa-aika- ja perhe-eläkehakemukset lähetetään nykyään<br />
eläkeasiamiehen koneelta sähköisesti suoraan Kevaan.<br />
Lisätietoa eläkeasioissa voit hakea myös Kevan sivuilta www.keva.<br />
fi. Täältä löytyy esimerkiksi eläkelaskuripalvelu, josta voit katsoa eri<br />
eläkkeellejäämispäivien vaikutuksen eläkkeesi määrään.<br />
3.3.2 KUNTOUTUS JA UUDELLEEN SIJOITTUMINEN<br />
Työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen vaihtoehtona voi olla ammatillinen<br />
kuntoutus ja sen myötä sijoittuminen uusiin tehtäviin. Ammatillinen<br />
kuntoutus on työntekijän oikeus. Se voi olla työkokeilua, työhön<br />
valmennusta tai vaikkapa ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta<br />
oppisopimuksella tai ammatillisessa oppilaitoksessa. <strong>Rauma</strong>n kaupunki<br />
pyrkii työnantajana edistämään henkilöstönsä työssä jatkamista myös<br />
ammatillisen kuntoutuksen ja uudelleensijoitusten avulla.<br />
3.4 EDUNVALVONTA<br />
3.4.1 AMMATTIJÄRJESTÖT<br />
Virka- ja työehtosopimuslakien mukaan viranhaltija- ja työntekijäpuolta<br />
edustavat neuvotteluissa sellaiset yhdistykset, joiden varsinaisiin<br />
tarkoituksiin kuuluu viranhaltijoiden ja työntekijöiden etujen<br />
valvominen palvelussuhteissa.<br />
3.4.2 LUOTTAMUSMIESJÄRJESTELMÄ<br />
Ammattijärjestöt toteuttavat niille uskottuja tehtäviä luottamusmiesjärjestelmän<br />
kautta. Kukin yhdistys valitsee pääluottamusmiehen<br />
ja hänen avukseen luottamusmiehiä eri virastoihin ja laitoksiin.<br />
Luottamusmiehet toimivat henkilöstön edustajina kaupungin kanssa<br />
käytävissä neuvotteluissa ja valvovat sopimusten molemminpuolista<br />
noudattamista. Luottamusmiehet opastavat myös palvelussuhteeseen<br />
ja ammattiyhdistystoimintaan liittyvissä asioissa.<br />
3.4.3 YHTEISTOIMINTA<br />
Kunta-alan yhteistoiminnasta on säädetty laissa työnantajan ja<br />
henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007). Lain<br />
tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa.<br />
Sen tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus<br />
osallistua toiminnan kehittämiseen ja vaikuttaa omaa työtään ja<br />
työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun.<br />
Kaupungin työpaikoilla tapahtuva johtaminen ja esimiestyö perustuvat<br />
hyvään yhteistoimintaan.<br />
Yhteistoiminnassa käsiteltäviä asioita ovat ainakin:<br />
1) muutokset työn organisoinnissa sekä kunnan sisällä<br />
että kuntien välillä<br />
2) palvelujen uudelleenjärjestelyjen periaatteet, jos asialla voi olla<br />
olennaisia henkilöstövaikutuksia,<br />
3) periaatteet, jotka koskevat henkilöstön kehittämistä,<br />
tasa-arvoista kohtelua ja tiedottamista sekä<br />
4) taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeen pantavat osaaikaistamiset,<br />
lomauttamiset ja irtisanomiset.<br />
Yhteistoiminnan toteutumisesta vastaa kaupunginhallitus. Yhteistyötoimikunta,<br />
jossa ovat edustettuina sekä työnantaja että henkilöstö,<br />
huolehtii lain piiriin kuuluvien asioiden valmistelusta. Yhteistoiminnan<br />
onnistumisen kannalta on kuitenkin tärkeintä, että välitön<br />
yhteistyö työpaikoilla toimii hyvin.<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupungin palveluksessa olevan henkilökunnan<br />
etuja valvovat pääasiallisesti seuraavat järjestöt:<br />
• Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry<br />
• <strong>Rauma</strong>n kunta-alan ammattiyhdistys JHL 130 ry<br />
• Kuntien teknisten neuvottelujärjestö KTN ry<br />
STTK-J ry:n jäsenjärjestöt mm.<br />
• Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto JYTY ry<br />
• Suomen lähi- ja perushoitajaliitto, SuPer ry<br />
• Tehy ry. (Terveydenhuolto- ja sosiaalialanammattilaiset ja opiskelijat)<br />
17
näköalaa | visions<br />
3.5 Työhyvinvoinnin tukeminen<br />
3.5.1 TYÖHYVINVOINTI<br />
Työhyvinvoinnin tukeminen on <strong>Rauma</strong>n henkilöstöstrateginen<br />
painopiste. Tyhy-toiminnassa ovat mukana henkilöstö, asiantuntijaorganisaatioita<br />
(työterveyshuolto, työsuojelu) ja henkilöstöpalvelut<br />
– yksikkö.<br />
Työhyvinvoinnin käsite pitää sisällään joukon siihen vaikuttavia tekijöitä.<br />
Yksilön hyvä psykofyysinen terveys, motivaatio, arvomaailma<br />
ja osaaminen / ammattitaito muodostavat perustan hyvinvoinnille<br />
yleensä. Kun siihen yhdistetään työyhteisön psykososiaaliset tekijät<br />
kuten työilmapiiri, työkulttuuri, työn organisointitavat, johtaminen,<br />
yhteistyö ja työn sisältövaatimukset puhumattakaan ulkoisen<br />
ympäristön kuten elämäntilanteen, perhe-elämän ja yhteiskunnan<br />
haasteista, ollaan tekemisissä hyvin kokonaisvaltaisen asian kanssa.<br />
Työhyvinvointia tuleekin edistää sen eri tekijöiden kautta. Se on<br />
ikään kuin lopputulos edellä mainittujen tekijöiden laadukkaasta<br />
tasosta.<br />
Työhyvinvointi-toiminta on työpaikan toimintaa, jossa vastuu kuuluu<br />
kaikille. Työnantajan vastuulla on mahdollistaa henkilöstön työhyvinvointi<br />
mm. mahdollistamalla osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet,<br />
laadukkaalla johtamisella, työn vaatimusten ja osaamistason sopivuudella<br />
sekä tukemalla henkilökohtaista kasvua ja kehitystä. Työnantaja<br />
ei kuitenkaan voi ”antaa” kenellekään hyvinvointia vaan jokainen<br />
työntekijä on myös itse omalla toiminnallaan vastuussa työssä jaksamisesta<br />
ja viihtymisestä sekä koko työyhteisön hyvinvoinnista.<br />
Asiallinen työkäyttäytyminen on tärkeä tekijä työyhteisön työilmapiirin<br />
muodostumisessa. Se on jokaisen työntekijän oikeus ja<br />
velvollisuus. Työyhteisössä kannattaa miettiä, mitkä ovat meidän<br />
työyhteisömme asiallisen työkäyttäytymisen pelisäännöt. Henkisen<br />
väkivallan ja työssä kiusaamistapausten varalle on <strong>Rauma</strong>n kaupungilla<br />
käytössä toimintaohje, jonka löydät Neronetistä kohdasta<br />
”Henkilöstöasiat”. (http://neronet/attachments/keskusvirasto/henkilosto/ty_suojelu/<br />
henkisen_vakivallan_ja_tyossakiusaamisen )<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupungilla on myös päihdeohjelma. Jokaisen työntekijän<br />
velvollisuutena on sekä omakohtaisesti että työyhteisössään pyrkiä<br />
ehkäisemään työyhteisöä haittaavaa päihteiden käyttöä sekä edistämään<br />
ongelmatilanteiden rakentavaa ratkaisemista. Päihdeohjelman<br />
löydät Neronetistä kohdasta ”Henkilöstöasiat”<br />
(http://neronet/portal/suomi/yhteiset_asiat/henkilostoasiat/tyohyvinvointi_-_tyosuojelu/<br />
paihdeohjelma/)<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupungin koko organisaatiota koskevan varhaisen tuen<br />
mallin eli PysyFölis-mallin tavoitteena on yhdessä sopia menettelytavoista<br />
ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyttä ja työkykyä sekä<br />
työyhteisöjen hyvinvointia voidaan turvata ja edistää. Mallin perusajatus<br />
on, että työterveyttä ja työhyvinvointia uhkaavat riskitekijät<br />
ehkäistään tai poistetaan ennen kuin riskit toteutuvat. Esimerkiksi<br />
pitkät sairaslomat tai kiusaamistapaukset voivat olla tällaisia riskitekijöitä.<br />
Näiden ohjeiden tarkoituksena on kertoa henkilöstölle, että<br />
kaupunki työnantajana välittää työntekijöistään ja haluaa pitää huolta<br />
heidän terveydestään ja työkyvystään sekä heidän työyhteisönsä<br />
hyvinvoinnista. Vaikeissakin tilanteissa varhaisessa tuessa on aina<br />
kyse auttamisesta, ei syyllistämisestä tai rankaisemisesta. PysyFölismallin<br />
löydät Neronetistä kohdasta ”Henkilöstöasiat”<br />
(http://neronet/portal/suomi/yhteiset_asiat/henkilostoasiat/tyohyvinvointi_-_tyosuojelu/<br />
pysy-)<br />
3.5.2 TYÖSUOJELU<br />
Työsuojelun perustehtävä on ylläpitää ja edistää työntekijöiden<br />
turvallisuutta, terveyttä ja työ- ja toimintakykyä sekä ehkäistä työtapaturmia<br />
ja ammattitauteja työympäristössä. Nykyisin työsuojelun<br />
käsitteeseen kuuluu aikaisempaa laajemmin myös hyvä työympäristö,<br />
joka käsittää työturvallisuuden ja työterveyden lisäksi henkisen ja<br />
sosiaalisen hyvinvoinnin.<br />
Työsuojelu on työyhteisön normaalia jokapäiväistä toimintaa.<br />
Työsuojelua johdetaan, kuten muutakin toimintaa, yhteistyössä henkilöstön<br />
kanssa. Lainsäädäntö velvoittaa myös työntekijää toimimaan<br />
aktiivisesti työsuojeluasioissa. Jokaisen työntekijän tulee olla selvillä<br />
työpaikkansa turvallisuusmääräyksistä.<br />
Työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla<br />
olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä työntekijöiden lukumäärän,<br />
työn luonteen ja työolojen edellyttämällä tavalla. Ensiavun<br />
järjestämiseen sisältyvät asianmukaiset tarvikkeet ja välineet, ensiavun<br />
antamiseen perehtyneet henkilöt sekä ohjeet toimenpiteistä,<br />
joihin on ryhdyttävä ensiavun saamiseksi tapaturman tai sairastumisen<br />
sattuessa. Työsuojelu järjestää ensiapukoulutuksia säännöllisesti.<br />
Näistä ilmoitetaan kaupungin sisäisissä tiedotuskanavissa (Neronetissä<br />
ja henkilöstölehdessä) ja ilmoitustaululla.<br />
Työsuojelun toimintaohjelma ja valvonta<br />
Työnantajalla tulee olla työsuojelun toimintaohjelma. Ohjelma käsitellään<br />
yhteistyössä henkilöstön kanssa. Se voi käsittää useamman<br />
vuoden ajanjakson ja sitä tarkennetaan ja päivitetään muutostilanteissa.<br />
Työsuojelun toimintaohjelman löydät Neronetistä kohdasta<br />
”Henkilöstöasiat” > ”Työhyvinvointi” >”Työsuojeluohjelma” (http://neronet/portal/suomi/yhteiset_asiat/henkilostoasiat/tyohyvinvointi_-_tyosuojelu/tyosuojeluohjelma/)<br />
Työsuojelun yhteistoimintaa valvoo kaupunginhallitus. Yhteistyöelimenä<br />
on yhteistyötoimikunta, joka toimii myös työsuojelutoimikuntana.<br />
Siinä ovat edustettuina sekä työnantaja- että työntekijäpuoli.<br />
Käytännön työsuojelutehtäviä hoitavat työnantajan edustajana<br />
työsuojelupäällikkö ja henkilöstön edustajina neljä vaaleilla valittua<br />
työsuojeluvaltuutettua, joista työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu<br />
on päätoiminen. Työpaikkatason yhteistyötä varten työpaikoille on<br />
valittu työsuojeluasiamiehiä. Toimintaorganisaatio perustuu työsuojeluvalvonnasta<br />
annettuun lakiin ja asetukseen ja sen toimikausi on<br />
neljä vuotta.<br />
18
näköalaa | visions<br />
3.5.3 TYÖTERVEYSHUOLTO<br />
Työterveyshuollon palveluiden piiriin kuuluvat kaikki virka- ja työsuhteiset<br />
työntekijät.<br />
Työterveyshuollon tavoitteena on edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä<br />
ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijän<br />
terveyttä ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa ja ehkäistä työhön<br />
liittyviä sairauksia ja tapaturmia. Työterveyshuoltoon kuuluu myös<br />
työntekijän työssä selviytymisen seuraaminen ja kuntoutukseen<br />
ohjaaminen. Välineinä ovat työolosuhteisiin kohdistuva toiminta sekä<br />
henkilöstölle suoritetut terveystarkastukset. Lisäksi kaupunki järjestää<br />
henkilöstölle erilaisia liikuntamahdollisuuksia työkyvyn ylläpitämiseksi<br />
ja kehittämiseksi.<br />
Työnantaja voi tarjota myös sairaanhoitoon liittyviä palveluja osana<br />
työterveyshuoltoa.<br />
Näitä palveluja ovat mm.<br />
• Työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan suorittamat<br />
sairauden hoitoon liittyvät tutkimukset, toimenpiteet<br />
sekä työkyvyn arvioinnit.<br />
• Ensiavun antaminen tapaturmien yhteydessä<br />
• Työaikana sattuneiden äkillisten<br />
sairaustapausten hoito<br />
Ollessasi hoitovapaalla, vuorotteluvapaalla, opintovapaalla tai palkattomalla<br />
virkavapaalla et kuitenkaan kuulu sairaanhoidon piiriin.<br />
Äitiyslomalla voi käyttää sairaanhoitopalveluita ensimmäiset kolme<br />
kuukautta, osa-aikaeläkkeellä ja kuntoutustuella kuulut normaaliin<br />
tapaan sairaanhoitopalveluiden piiriin.<br />
Työterveystarkastukset<br />
Tärkeä osa työterveyspalveluita on työterveystarkastukset. Uusilla taloon<br />
tulleilla vakituisilla ja yli vuoden määräaikaisilla on oikeus käydä<br />
työterveyshoitajan terveystarkastuksessa. Esimiehen pitäisi muistaa<br />
ohjata tulokas itse huolehtimaan ajanvarauksesta. Henkilöstöllä on<br />
mahdollisuus vapaaehtoisiin terveystarkastuksiin 48 ikävuodesta<br />
lähtien 5 vuoden välein. 55- ja 60-vuotiaat kutsutaan terveystarkastukseen<br />
Ikäohjelman mukaan.<br />
Ks. Neronetissa on lisää tekstiä terveystarkastuksista:<br />
- http://neronet/attachments/rauman_kupunki_tthtoimintasuunnitelma_2012-2014.<br />
pdf sivulla 9 vapaaehtoisista tarkastuksista ja sivuilla 6-8 muista<br />
terveystarkastuksista - http://neronet/portal/suomi/yhteiset_asiat/henkilostoasiat/<br />
tyohyvinvointi_-_tyosuojelu/ikaohjelma/ kohdassa 6 on tekstiä Ikäohjelman<br />
terveystarkastuksista<br />
Reseptien uusiminen<br />
Lääkkeiden vanhat reseptit voit toimittaa vastaanottoon uusimista<br />
varten. Työterveyslääkäri arvioi voiko reseptin uusia ilman vastaanottokäyntiä<br />
vai pitääkö ennen reseptin uusimista käydä vastaanotolla.<br />
Sovi erikseen haetko itse valmiit reseptit vai postitetaanko ne sinulle.<br />
Reseptien uusimiseen on hyvä varata aikaa muutamia työpäiviä.<br />
Rokotukset<br />
Työterveyshuolto kattaa perusrokotussuojan ylläpidon. Käytännössä<br />
rokotussuoja ja tehosterokotuksien tarve tulee tarkistettua terveystarkastuksien<br />
yhteydessä. Työterveyshuollon kautta saat myös kaikki ne<br />
rokotukset veloituksetta, joita tarvitset työhösi tai työmatkoihisi liittyen.<br />
Omiin vapaa-ajan matkoihin liittyvät rokotukset voit myös hoitaa<br />
työterveyshuoltosi kautta, mutta tällöin vastaat rokotuksesta aiheutuvista<br />
kustannuksista itse. Kaukomatkalle tai ns. eksoottisiin maihin<br />
matkustaessasi käy hyvissä ajoin ennen matkaa yleisessä rokotustilaisuudessa<br />
tarkistuttamassa rokotustarpeesi. Yleinen rokotustilaisuus on<br />
työterveyshuollon tiloissa joka keskiviikko klo 16.30 – 18.30.<br />
Työfysioterapeutti<br />
Lääkärillä ja terveydenhoitajalla on mahdollisuus ohjata sinut työfysioterapeutin<br />
vastaanotolle, mikäli sinulla on tuki- ja liikuntaelinten<br />
oireita tai työ- ja toimintakyvyn rajoituksia. Työfysioterapeutti antaa<br />
neuvoja ja ohjeita työkuormitukseen ja omatoimiseen kuntouttamiseen<br />
liittyen. Työfysioterapeutti voi tarvittaessa tehdä myös tuki- ja<br />
liikuntaelinten toimintakykyarviointeja, kestävyyskunnon testausta<br />
sekä kuntoutusarvioita ja -suunnitelmia. Työfysioterapeutin on<br />
mahdollista järjestää erilaisia ryhmämuotoisia tilaisuuksia, joiden<br />
sisältönä voi olla mm. työergonomia ja itsehoitoon ohjaaminen.<br />
Työfysioterapeutti on käytettävissä myös arvioitaessa työn fyysistä<br />
kuormittavuutta ja työpaikan ergonomian kehittämistä.<br />
Työterveyshuollon käytännön järjestelyt hoitaa:<br />
NORTAMONKADUN TERVEYSASEMA<br />
Nortamonkatu 30, 26100 <strong>Rauma</strong>, puh. 02 835 2908<br />
Avoinna ma – to klo 8.00 – 16.00, pe klo 8.00 – 15.00<br />
Ajanvaraus lääkärien vastaanotolle<br />
puh. 02 835 2908 , ma – pe klo 8.00 – 10.00 päivystysasiat,<br />
klo 10.00 – 15.00 muut asiat<br />
Terveydenhoitajan sairaanhoitovastaanotto<br />
puh. 02 835 2908, ma – pe klo 8.00 – 11.00 ilman ajanvarausta,<br />
klo 11.00 - 15.00 ajanvarauksella<br />
Terveydenhoitajan neuvonta<br />
ja ajanvarauspuhelin<br />
puh. 02 835 2879, ma – pe klo 8.00 – 9.00<br />
Työterveyshoitajat<br />
Terveystarkastukset:<br />
Kirsi Kelloniemi puh. 040 180 9720, kasvatus- ja opetusvirasto,<br />
sosiaali- ja terveysvirasto (sosiaali- ja vanhuspalvelut)<br />
Jane Koski puh. 040 180 9717, sosiaali- ja terveysvirasto (muut<br />
yksiköt kuin edellä mainitut)<br />
Susanna Rantanen puh. 040 180 9841, sosiaali- ja terveysvirasto<br />
(<strong>Rauma</strong>n aluesairaala)<br />
Teija Viinikkala puh. 040 180 90716, muut virastot<br />
Työterveyshuollon toimintasuunnitelman löydät Neronetistä<br />
kohdasta ”Henkilöstöasiat” > ”Työhyvinvointi”.<br />
19
näköalaa | visions<br />
3.5.4 JOS TYÖSSÄ EI JAKSAKAAN…<br />
Joskus työssä jaksaminen saattaa tulla eri syistä uhatuksi ja tällöin<br />
ihmisen itsensä sekä läheisten työtoverien ja esimiehen on osattava<br />
toimia oikein. Tähän saat tiedollista tukea mm. PysyFölis-mallista,<br />
jonka löydät kaupungin Neronetistä kohdasta ”Henkilöstöasiat” > ”Työhyvinvointi”<br />
(http://neronet/portal/suomi/yhteiset_asiat/henkilostoasiat/tyohyvinvointi_-_tyosuojelu/pysy-folis__rauman_malli/)<br />
Psykologin palveluita voit käyttää työelämästä johtuvissa kuormitustilanteissa<br />
tai työpaikan ristiriitatilanteissa, sekä elämän kuormittavissa<br />
muutostilanteissa. Voit hyötyä psykologin kanssa keskusteluista<br />
esimerkiksi lähiomaisen vakavaan sairastumiseen tai kuolemaan<br />
liittyvissä tilanteissa. Järkevintä on ottaa apua vastaan ajoissa,<br />
ennen kuin asiat ehtivät mutkistua kovin hankaliksi.<br />
Kuormittavissa tilanteissa pyri ottamaan asiat rohkeasti puheeksi,<br />
olitpa sitten henkilön työkaveri, esimies tai itse parhaillaan kuormittavassa<br />
tilanteessa. Voit kääntyä myös työterveyshuollon ja työsuojelun<br />
puoleen.<br />
on laadukasta ja hinnaltaan edullista. Ruokalistan näet kaupungin<br />
intranetistä eli Neronetistä.<br />
3.6.2 LIIKUNTA JA VIRKISTYS<br />
Hyvä fyysinen kunto on työhyvinvoinnin tärkeä osa. <strong>Rauma</strong>n kaupunki<br />
edistää työntekijöidensä liikkumista tukemalla maksullisten<br />
liikuntapalvelujen käyttöä. Tuen suuruus on 2 € / liikuntakerta. Enimmäismäärä<br />
liikuntakertojen käytölle on 100 liikuntakertaa vuodessa /<br />
työntekijä. Tämä tarkoittaa n. 2 tuettua liikuntakertaa viikossa.<br />
Kaupungin tuetun liikunnan piirissä voit harrastaa mm. uintia, sulkapalloa,<br />
tennistä, keilailua, ratsastusta, jumppaa, spinningiä, kuntosaliharjoittelua,<br />
kuntosuunnistusta tai vaikkapa lavatansseja. Kaikki<br />
tuetut liikuntamuodot ja liikuntapaikat löydät Neronetistä kohdasta<br />
”Henkilöstöasiat”> ”Työhyvinvointi”>”Tyky-toiminta”. Tuki konkretisoituu siten, että<br />
3.6 MUUT HENKILÖSTÖPALVELUT<br />
3.6.1 TYÖPAIKKARUOKAILU<br />
Kaupungin työpaikat ovat järjestetyn työpaikkaruokailun piirissä. Toiminnasta<br />
vastaa kaupungin ruokapalveluyksikkö. Kaupungintalolla<br />
toimii henkilöstöravintola Kerttu, joka on kaupungin koko henkilöstön<br />
käytössä. Henkilöstö voi ruokailla myös omissa työyksiköissään,<br />
joissa ruokapalvelu toimii. Työpaikkaruokailussa tarjottava ruoka<br />
20
näköalaa | visions<br />
harrastaessasi näitä liikuntamuotoja sopimuksen piiriin kuuluvissa<br />
liikuntapaikoissa saat maksaessasi suoraan 2 € hinnanalennuksen.<br />
Metsola ja Katavisto<br />
Metsola ja Kataviston saaren mökit ovat kaupungin henkilökunnalleen<br />
hankkimia virkistyspaikkoja.<br />
Metsola sijaitsee Kortelanlahden rannalla ja tarjoaa erinomaiset<br />
olosuhteet kesäiseen vapaa-ajan viettoon. Sen toimintakausi on<br />
1.6.–31.8. Tilat ovat käytettävissä työpäivinä pääsääntöisesti kello<br />
12–22 ja viikonloppuisin kello 10–22. Toimintakauden ulkopuolella<br />
tiloja voi varata myös työpaikkojen omia tilaisuuksia varten sopimalla<br />
asiasta henkilöstötoimiston kanssa.<br />
Veneilijöitä varten on Kataviston saaressa käytössä ns. Pastisen mökki,<br />
joka tarjoaa mukavan tukikohdan veneilyä harrastaville kaupungin<br />
työntekijöille.<br />
Metsolan ja Kataviston mökin käyttö perustuu omatoimisuuteen<br />
ja on tärkeää, että jokainen käyttäjä huolehtii, että tilat ja välineet<br />
pysyvät kunnossa.<br />
3.7 HENKILÖSTÖN JA TYÖYHTEISÖJEN KEHITTÄMINEN<br />
Osaamisen ja työhyvinvoinnin edistäminen on <strong>Rauma</strong>n kaupungin<br />
henkilöstöstrategisia pääviestejä. Henkilöstön ja työyhteisön<br />
kehittämisen tavoitteena on työyhteisön toimivuuden edistäminen.<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupungin strategian ”Henkilöstö -näkökulman” strategisena<br />
tavoitteena on osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö.<br />
Terveessä työyhteisössä on hyvä työskennellä ja toteuttaa omaa<br />
sekä yhteistä perustehtävää. Tuloksellinen ja terve työyhteisö<br />
perustuu selkeään organisaation perustehtävään. Selkeä tehtävän/<br />
töiden järjestely, yhteiset pelisäännöt, avoin vuorovaikutus, työntekoa<br />
tukeva johtaminen ja toiminnan jatkuva arviointi mahdollistaa<br />
tuloksellisen ja hyvinvoivan työyhteisön.<br />
Terveen työyhteisön tekijöitä ovat mm.<br />
• Ihmisen arvostaminen<br />
• Osallistumis - ja vaikutusmahdollisuudet<br />
• Kehittymismahdollisuuksien tukeminen<br />
• Työkuormituksen optimointi<br />
• Terveyttä edistävät käytännöt<br />
• Erilaisuuden ymmärtäminen<br />
• Palautteen saaminen<br />
Kaupungin henkilöstön työhyvinvoinnin tilaa kartoitetaan joka toinen<br />
vuosi tehtävällä työhyvinvointikyselyllä. Kyselyn tulosten huolellinen<br />
käsittely yhdessä henkilöstön kanssa sekä kehittämistoimien käynnistäminen<br />
havaittujen epäkohtien pohjalta, on esimiehen tai hänen<br />
valtuuttamansa henkilöiden tehtävä ja olennainen osa työyhteisöjen<br />
kehittämistoimintaa.<br />
Tulosten käsittelyyn ja kehittämistoimien käynnistämiseen on saatavissa<br />
tukea ja ohjausta henkilöstöpalveluista.<br />
3.7.1 KOULUTUKSET<br />
Henkilöstön kehittämisen eräs olennainen keino on koulutus. Keskusvirasto<br />
järjestää sekä koulutustarpeiden mukaista että strategian<br />
painopisteiden mukaista laaja-alaisia osaamisalueita kattavaa koulutusta<br />
kaupungin henkilöstölle. Näitä ovat mm. esimiestyöhön liittyvät<br />
taidot, vuorovaikutustaidot mukaan luettuna kielitaito, atk-taidot,<br />
prosessi- ja projektiosaaminen, laatuosaaminen, jne. Tätä koulutusta<br />
kutsutaan keskitetyksi koulutukseksi.<br />
Hallintokunnat huolehtivat itsenäisesti omien erityisosaamisiensa<br />
kouluttamisesta ns. substanssikoulutuksista.<br />
Keskusviraston henkilöstöpalvelut kartoittaa hallintokuntien koulutustarpeita<br />
jokaisen vuoden keväällä. Keskitetyt koulutukset kootaan 2x/<br />
v ilmestyvään koulutusoppaaseen. Koulutuksista ilmoitetaan myös<br />
kaupungin sisäisissä tiedotuskanavissa ( Neronetissä).<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupunki kustantaa työnantajan järjestämän henkilökunnan<br />
täydennys- ja jatkokoulutukset. Näiltä osin koulutus on myös<br />
palkallista. Yksityistä jatko-opiskelua kaupunki tukee myöntämällä<br />
opintovapaata.<br />
Henkilöstölle pyritään antamaan mahdollisuus osallistua myös ammattijärjestöjen<br />
järjestämille kursseille. Luottamusmiesten, työsuojeluorganisaation<br />
ja yhteistoimintaelimien jäsenten osalta tämäkin<br />
koulutus on palkallista.<br />
Osaamistaan voi kehittää ja laajentaa myös monella muulla tapaa<br />
kuin henkilöstökoulutuksen keinoin. Muodolliset ja ulkopuolisen konsultin<br />
johdolla pidetyt koulutukset eivät saa olla ainoita eivätkä aina<br />
edes tärkeimpiä tilaisuuksia oppia. Usein esimerkiksi osallistuminen<br />
projekteihin ja hankkeisiin, sijaisuuksien hoitaminen, henkilökierto,<br />
mentorointi, ongelmanratkaisutilanteet ja vertailu muiden hyviin<br />
käytäntöihin ovat tärkeitä oppimistilanteita. Tartu siis tilaisuuksiin<br />
rohkeasti!<br />
Kun olet hakeutumassa koulutukseen, keskustele asiasta hyvissä<br />
ajoin esimiehesi kanssa. Tee hakemus sähköisesti ESS-järjestelmän<br />
kautta.<br />
3.7.2 OMAEHTOISEN KOULUTUKSEN TUKI<br />
Kaupunki tukee henkilökuntansa työn ohessa tapahtuvaa omaehtoista<br />
koulutusta, kun siitä voidaan nähdä olevan hyötyä myös työantajalle.<br />
Tuki myönnetään palkallisina vapaapäivinä ja sen suuruus<br />
on yksi palkallinen vapaapäivä tutkinnon kuutta opintoviikkoa tai<br />
yhdeksää opintopistettä kohti. Tuki haetaan oman hallinnonalan<br />
virastopäälliköltä vapaamuotoisella anomuksella.<br />
21
näköalaa | visions<br />
3.7.3 KEHITYSKESKUSTELUT<br />
Kehityskeskustelujen tavoitteena on käydä läpi ja arvioida mennyttä<br />
ja tulevaa kautta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Se on tärkeä<br />
työkalu henkilön osaamisen, kehittymishalukkuuden ja työtyytyväisyyden<br />
arviointiin. Kehityskeskusteluissa voidaan arvioida paitsi tehtävien<br />
toteutumista myös henkilön vuorovaikutus- ja yhteistyökykyä.<br />
Sen yhteydessä on puolin ja toisin luontevaa antaa palautetta ja<br />
arvioida kehittymiskohteita. <strong>Rauma</strong>n kaupungilla kehityskeskustelut<br />
ovat käytössä jokaisessa työyhteisössä ja niitä käydään pääsääntöisesti<br />
kerran vuodessa.<br />
3.7.4 HENKILÖSTÖVIESTINTÄ<br />
Kaupunkiorganisaation henkilöstöviestinnän tavoitteena on ennen<br />
kaikkea tiedon tehokas kulku sekä viestinnälle ja keskustelulle avoimen<br />
ilmapiirin mahdollistaminen. <strong>Rauma</strong>n kaupungin viestintäohjeiden<br />
johtavia periaatteita ovat avoimuus, aktiivisuus, tasapuolisuus ja<br />
vuorovaikutteisuus.<br />
Käytännössä nämä asiat tarkoittavat sitä, että henkilöstön saatavana<br />
on tietoja mm. kaupungin toiminnasta ja tavoitteista sekä kehitysnäkymistä.<br />
Keskeisiä henkilöstölle tiedotettavista asioista ovat<br />
talousarvio ja kuntasuunnitelmat. Henkilöstön asemaan vaikuttavista<br />
asioista kerrotaan aina ensin henkilöstölle, ennen kuin asia<br />
annetaan julkisuuteen. Työntekijä tarvitsee tietoa myös päivittäisten<br />
työtehtäviensä suorittamiseksi yhtä hyvin kuin vapaa-ajantoiminnoistakin.<br />
Henkilöstöviestintä voi olla suullista, kirjallista tai verkkoviestintää.<br />
Keinoina ovat esimerkiksi kehityskeskustelut, työnohjaus,<br />
palaute työstä, perehdyttäminen, työpaikka- ja henkilöstökokoukset,<br />
tiedotteet, henkilöstölehdet, sähköpostiviestit ja intranet.<br />
Hyviä tiedon lähteitä ovat esimerkiksi:<br />
NERONET<br />
www.rauma.fi<br />
Keskusviraston kuulumiset<br />
Pladi<br />
Rukkanen<br />
<strong>Rauma</strong>-lehti<br />
3.7.5 HENKILÖKIERTO<br />
sisäinen verkkopalvelu<br />
kaupungin internet - sivut<br />
keskusviraston henkilöstölehti<br />
sosiaaliviraston henkilöstölehti<br />
teknisen viraston henkilöstölehti<br />
kaupungin tiedotuslehti<br />
Henkilökierto on tarkoitettu jo pitempään samassa tehtävissä<br />
työskennelleille työntekijöille. Henkilökierto kehittää paitsi kierrossa<br />
olevaa yksilöä niin myös koko työyhteisöä. Jos olet tulevaisuudessa<br />
kiinnostunut siirtymään hetkeksi toisiin tehtäviin kaupungin sisällä,<br />
ota yhteyttä henkilöstöpalveluihin.<br />
3.7.6 KEHITTÄVÄ TYÖYHTEISÖ-PALKINTO<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupunki jakaa vuosittain ”Kehittävä työyhteisö”-palkintoa<br />
työyhteisölle, jotka toimivat aktiivisesti ja henkilöstöä kehittävällä<br />
tavalla.<br />
3.7.7 ALOITETOIMINTA<br />
Kaupungin palvelujen onnistumisen kannalta on tärkeää, että henkilöstö<br />
osallistuu aktiivisesti oman työnsä ja työyhteisönsä kehittämiseen.<br />
Kaupungin työntekijän tekemä aloite, antama heräte tai käytännön<br />
toiminta, jolla on tavanomaista suurempi merkitys toiminnan<br />
kehittämisessä, voidaan palkita erityisellä kehittämispalkkiolla.<br />
Kehittämispalkkiosta päättää kaupunginhallitus. Asiat valmistelee<br />
yhteistyötoimikunta, jolle aloitteet ja kehittämisehdotukset tulee<br />
toimittaa. Lisätietoja asiasta löytyy kehittämispalkkiosäännöstä.<br />
Eri hallintokunnissa on meneillään monenlaisia kehittämishankkeitaja<br />
projekteja. Jos sinulla on mahdollisuus, osallistu niihin rohkeasti<br />
22
näköalaa | visions<br />
ja ole aktiivinen. Tuo myös rohkeasti esiin työhyvinvointiin liittyviä<br />
asioita työyhteisössäsi. Kehittämistyössä kaikkien panosta tarvitaan!<br />
3.8 KESKUSVIRASTO PALVELEE<br />
Kaupungin keskusvirasto palvelee kaupungin henkilöstöä ja hallintokuntia<br />
monissa asioissa. Seuraavaksi lyhyt esittely palvelukokonaisuuksista.<br />
3.8.1. HALLINTOPALVELUT<br />
Hallintopalvelut - yksikössä hoidetaan esimerkiksi puhelimiin, asiakirjahallintoon<br />
sekä ohjaukseen ja neuvontaan liittyviä asioita. Myös<br />
suhdetoiminta, kansainväliset asiat, maaseutuviranomaispalvelut<br />
sekä kopiointipalvelut kuuluvat hallintopalvelut - yksikön tehtäviin.<br />
Palvelupiste Pyyrman vanhan kaupungintalon alakerrassa hoitaa<br />
mm. kaupunkilaisten yleiset neuvontapalvelut kaikkiin kaupungin<br />
palveluihin ja toimintoihin liittyvissä asioissa, kassa- ja myyntipalvelut<br />
sekä rantasaunojen varauspalvelut ja kulttuuritilojen vuokrauksen.<br />
Pyyrmanista löytyvät myös <strong>Rauma</strong>n matkailuneuvonta ja<br />
maahanmuuttajien palvelut. Pääaulassa sijaitsevassa kaupungintalon<br />
neuvonta hoitaa kulunvalvonnan, henkilökortit, kokouspalvelut ja<br />
kokoustilojen varaamisen sekä postipalvelut.<br />
3.8.2. HENKILÖSTÖPALVELUT<br />
Henkilöstöpalvelut - yksikkö hoitaa aikaisemmin tässä oppaassa mainittuja<br />
palvelussuhteeseen ja henkilöstövoimavaroihin liittyviä asioita<br />
3.8.3. LAINOPILLISET PALVELUT<br />
Lainopilliset palvelut - yksikön tehtävänä on lainopillinen neuvonta,<br />
asiamiestehtävät ja muut lainopilliset toimeksiannot, yleinen edunvalvonta<br />
sekä kuluttajaneuvonta, pysäköinninvalvonta, asuntorahoitus,<br />
perintä, pieneläinten hoito, sosiaaliasiamiehen tehtävät sekä vaalit.<br />
3.8.4. VIESTINTÄPALVELUT<br />
Viestintäpalvelut - yksikkö koordinoi ja kehittää ja omalta osaltaan<br />
toteuttaa kaupungin viestintää ja markkinointia. Viestintäyksikkö<br />
avustaa kaikissa viestintään liittyvissä asioissa, toimittaa neljä kertaa<br />
vuodessa ilmestyvää <strong>Rauma</strong>-lehteä ja tuottaa ajankohtaista aineistoa<br />
kaupungin internet - sivuille.<br />
Viestinnässä kehitetään ulkoisia ja sisäisiä verkkopalveluita ja<br />
ylläpidetään kaupungin kuvapankkia. Yksikkö järjestää henkilöstölle<br />
viestintäkoulutusta, valmistelee viestintäohjeita ja valvoo kaupungin<br />
graafista ilmettä.<br />
Viestintäyksikkö auttaa, kun sinulla on kysyttävää esimerkiksi tiedottamisesta,<br />
mediasuhteista tai verkkopalveluista. Viestintäihmisten<br />
puoleen voit kääntyä myös, kun suunnittelet esitteen tekemistä tai<br />
ilmoituksen laatimista.<br />
3.9 Talous- ja strategiapalvelut<br />
Edellä mainittujen hallinto- ja henkilöstöpalvelujen tulosalueiden<br />
sekä ruokapalvelun lisäksi keskusvirastossa toimii talous- ja strategiapalvelut,<br />
jotka avustavat hallintokuntia omiin toimintoihinsa<br />
kuuluvissa asioissa. Näitä tulosalueen toimintoja ovat mm. seuraavat<br />
alla olevat palvelut.<br />
3.9.1 TIETO- JA SUUNNITTELUPALVELUT<br />
Tieto- ja suunnittelupalvelujen toimialaan kuuluvat kaupunkikonsernin<br />
ohjaukseen liittyvät tehtävät kuten päästrategian laatiminen,<br />
erilaiset taloussuunnitelmat sekä kaupungin johdon antamat muut<br />
kehittämistehtävät. Yksikkö tukee hallintokuntia niiden omissa<br />
kehittämistoimissaan. Myös <strong>Rauma</strong>n seudun innovaatioympäristön,<br />
23
näköalaa | visions<br />
erityisesti korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen ja koordinointi<br />
ovat yksikön tehtäviä samoin kuin erilaiset tilastopalvelut ja<br />
niiden kehittäminen.<br />
3.9.2 TIETOHALLINTOPALVELUT<br />
Tietohallintopalvelujen tehtävänä on johtaa, koordinoida ja kehittää<br />
kaupungin tietohallintoa sekä ylläpitää hallintokunnille tarjottavia<br />
keskitettyjä ja standardin mukaisia tietotekniikkapalveluja. Tietohallintopalvelut<br />
huolehtii myös kaupungin ohjelmisto- ja laitehankinnoista.<br />
Tietohallinnosta saat tietoa ja opastusta atk-asioissa. <strong>Rauma</strong>n<br />
kaupungin eri hallintokuntiin on koulutettu myös atk-yhdyshenkilöitä.<br />
Tietohallinnon ja atk-yhdyshenkilöiden nimet ja yhteystiedot löydät<br />
Neronetistä kohdasta ATK-asiat.<br />
3.9.3 TALOUSPALVELUT<br />
Talouspalvelut vastaa keskitetyistä kaupungin kirjanpitoon, sisäiseen<br />
laskentaan, osto- ja myyntireskontraan, palkanlaskentaan, maksuliikenteeseen<br />
sekä vakuutuksiin liittyvistä asioista.<br />
3.9.4 HANKINTAPALVELUT<br />
Hankintapalvelut vastaa keskitetysti kaupungin eri yksiköiden<br />
hankintojen kilpailuttamisesta ja ylläpitää luetteloa kilpailutetuista<br />
kausisopimuksista (hankintapaikoista), joista ostot tulee tehdä.<br />
Hankinnoista on ohjeistus jossa on tarkemmin kerrottu menettelytavat.<br />
Ohjemateriaalin saat pyydettäessa hankintapalveluista tai sen<br />
voi tulostaa Neronetistä.<br />
24
näköalaa | visions<br />
4. Tärkeitä yhteysja<br />
sijaintitietoja<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupungin kartan löydät internet sivuilta tai Neronetistä.<br />
Sieltä löydät myös kaupungin sisäisen puhelinluettelon.<br />
Alla olevaan taulukkoon on koottu muutamia tärkeitä yhteystietoja<br />
joita voit hyödyntää. Kattavammat tiedot toiminnoittain löydät<br />
Neronetin puhelinluettelosta kirjoittamalla toiminnon alkuosan esim.<br />
”kirjasto” (näyttää koko kirjaston henkilökunnan).<br />
TOIMINTO TAI TEHTÄVÄ NIMI YHTEYSTIEDOT<br />
Puhelinvaihde 02 834 11<br />
Neuvonta- ja vahtimestaripalvelut 02 834 3020<br />
Työterveyshuolto 02 835 2908<br />
Henkilöstöravintola Kerttu Pruutmestarska 02 834 3049<br />
Henkilökuntaneuvosto Pj. Markku Malmsten 02 834 4667<br />
Työhyvinvointipäällikkö Ulla-Maija Leppäkoski 02 834 3090<br />
Työsuojeluvaltuutetut Tiedot löytyvät Intraneristä Henkilöstöasiat / Työhyvinvointi - Työsuojelu /<br />
Työsuojeluorganisaatio / Yhteystiedot<br />
Yhteistyötoimikunta Siht. Heikki Lehto 02 834 3037<br />
Pääluottamusmiehet Tiedot löytyvät Intranetistä Henkilöstöasiat / Ammattijärjestöt /<br />
Pääluottamusmiehet<br />
25
näköalaa | visions<br />
Perehdytys ennen työsuhteen alkua<br />
Perehtyjä<br />
Käy työpaikalla ennen<br />
työsuhteen alkua ja<br />
keskustelee tulevan<br />
esimiehen ja kummin<br />
kanssa<br />
Esimies<br />
Tieto uudesta<br />
työntekijästä<br />
työyhteisöön,<br />
tietohallintoon<br />
Nimeää<br />
perehdyttämiskummin<br />
Huolehtii<br />
työtiloista ja<br />
tarvittavista<br />
työvälineistä<br />
Keskustelee tulevan<br />
työntekijän kanssa<br />
Lähimpien työkavereiden<br />
esittely<br />
Työtilojen esittely<br />
jos selvillä<br />
Nimi<br />
oveen<br />
Perehdyttäjäkummi<br />
Huolehtii<br />
työtiloista ja<br />
tarvittavista<br />
työvälineistä<br />
Keskustelee tulevan<br />
työntekijän kanssa<br />
Kokoaa ja jakaa<br />
kirjallisen perehdyttämismateriaalin<br />
tulokkaalle<br />
Tietohallinto<br />
Tunnukset<br />
tietokoneelle,<br />
sähköpostiin<br />
Perehdytys ensimmäisen päivän aikana<br />
Perehtyjä<br />
Työn aloitus<br />
Tervetuliaiskahvit<br />
Tutustumiskierros<br />
ihmisiin<br />
ja tiloihin<br />
Valokuva<br />
asiointikorttiin<br />
jos tarpeen<br />
Käydään läpi<br />
perehdyttämissuunnitelmalomaketta<br />
Aloittaa<br />
organisaatioon<br />
perehtymisen<br />
Esimies<br />
Vastaanottaa<br />
työntekijän<br />
Tervetuliaiskahvit<br />
Tutustumiskierros<br />
ihmisiin ja tiloihin.<br />
Henkilölista<br />
tutustuttavista<br />
henkilöistä<br />
Kertoo<br />
palkkaukseen<br />
liittyvistä yks.kohd.<br />
palkanmaksupäivä,<br />
verokortti jne.<br />
Leimaukset,<br />
kulunvalvonta,<br />
Avaimet/<br />
Pyyrmanni<br />
Käydään läpi<br />
perehdyttämissuunnitelmalomaketta<br />
Aloittaa<br />
organisaatioon<br />
perehtymisen<br />
Perehdyttäjäkummi<br />
Osallistuu<br />
Tervetuliaiskahvitilaisuuteen<br />
Käydään läpi<br />
perehdyttämissuunnitelmalomaketta<br />
26
näköalaa | visions<br />
Perehdytys ensimmäisen viikon aikana<br />
Perehtyjä<br />
Toimittaa<br />
verokortin<br />
palkanmaksajalle<br />
Käydään läpi<br />
perehdyttämissuunnitelmalomaketta<br />
Organisaatioon<br />
perehtyminen<br />
jatkuu<br />
Aloittaa<br />
työtehtäviin<br />
perehtymisen<br />
Perehtyy<br />
suunnitelman<br />
mukaisiin asioihin<br />
Sopii aikoja<br />
henkilölistan<br />
Ihmisten kanssa<br />
Esimies<br />
Käydään läpi<br />
perehdyttämissuunnitelmalomaketta<br />
Organisaatioon<br />
perehtyminen<br />
jatkuu<br />
On käytettävissä<br />
Perehdyttäjäkummi<br />
Käydään läpi<br />
perehdyttämissuunnitelmalomaketta<br />
Aloittaa<br />
työtehtäviin<br />
perehdyttämisen<br />
Perehdyttää<br />
suunnitelman<br />
mukaisiin asioihin<br />
Perehdytys ensimmäisen kuukauden aikana<br />
Perehtyjä<br />
On käynyt läpi<br />
perehdyttämissuunnitelman<br />
asiat<br />
Allekirjoittaa<br />
perehdyttämissuunnitelmalomakkeen<br />
On käynyt tapaamassa<br />
henkilölistan ihmisiä<br />
Esimies<br />
On perehdyttänyt<br />
työntekijän perehdyttämissuunnitelman<br />
mukaisiin asioihin<br />
Allekirjoittaa<br />
perehdyttämissuunnitelmalomakkeen<br />
On käytettävissä<br />
Perehdyttäjäkummi<br />
On perehdyttänyt<br />
työntekijän perehdyttämissuunnitelman<br />
mukaisiin asioihin<br />
Allekirjoittaa<br />
perehdyttämissuunnitelmalomakkeen<br />
On käytettävissä<br />
27
Henkilöstöasioissa sinua palvelee:<br />
TUIJA MÄKI<br />
Henkilöstöjohtaja<br />
puh. 02 834 3030<br />
HEIKKI LEHTO<br />
Henkilöstösihteeri<br />
puh. 02 834 3037<br />
MARIKA ALHO-MALMELIN<br />
Henkilöstösuunnittelija<br />
Aloittaa 6.8.2013<br />
ULLA-MAIJA LEPPÄKOSKI<br />
Työhyvinvointipäällikkö<br />
puh. 02 834 3090<br />
HELKA HEPO-OJA<br />
Palkka- ja palvelussuhdevastaava<br />
puh. 02 834 3031<br />
ARJA PELTONEN<br />
Toimistosihteeri<br />
puh. 02 834 3035<br />
ANNE KOKKONEN<br />
Toimistosihteeri<br />
puh. 02 834 3036<br />
Palkka-asioissa sinua palvelee:<br />
eerika hellen<br />
palkkasihteeri/palkkateamin vetäjä<br />
puh. 02 834 3443<br />
Personec FK:n ja ESS -ohjelman<br />
pääkäyttäjä<br />
marja Nurmi<br />
Palkkasihteeri<br />
puh. 02 834 3032<br />
Personec FK:n ja ESS -ohjelman<br />
varapääkäyttäjä<br />
Palkanmaksu / keskusvirasto, kulttuuri- ja<br />
vapaa-aika, omaishoitajat, tukiperheet ja -henkilöt,<br />
<strong>Rauma</strong>lisä (osa-aikainen, paikalla ke-pe)<br />
anna isoheiko<br />
palkkasihteeri<br />
puh. 02 834 3323<br />
Palkanmaksu / perhepäivähoito /<br />
päiväkodit / vanhainkodit<br />
Marja-Liisa Rotonen<br />
palkkasihteeri<br />
puh. 02 834 3033<br />
Palkanmaksu / opetustoimi:<br />
opettajat, musiikkiopisto /<br />
tekninen virasto<br />
Heli Rantanen<br />
palkkasihteeri<br />
puh. 02 835 2605<br />
Palkanmaksu / terveysvirasto<br />
outi lehtonen<br />
palkkasihteeri<br />
puh. 02 834 3322<br />
Palkanmaksu / vanhainkodit,<br />
sosiaalivirasto<br />
Personec FK:-ohjelman<br />
varapääkäyttäjä<br />
Sirpa Lehto<br />
palkkasihteeri<br />
puh. 02 834 3442<br />
Palkanmaksu / ruokapalvelu /<br />
puhtauspalvelu<br />
opetustoimi: muu henkilökunta<br />
johanna elo<br />
palkkasihteeri<br />
puh. 02 834 3082<br />
Palkanmaksu / opetustoimi:<br />
opettajat/ tekninen virasto /<br />
<strong>Rauma</strong>n Vesi<br />
Liisa Pohjanoksa<br />
palkkasihteeri<br />
puh. 02 835 2607<br />
Palkanmaksu / RAS<br />
Eila Suominen<br />
palkkasihteeri<br />
puh. 02 834 3034<br />
Palkanmaksu / keskusvirasto,<br />
kulttuuri- ja vapaa-aika, omaishoitajat,<br />
tukiperheet ja -henkilöt, <strong>Rauma</strong>lisä<br />
(osa-aikainen, paikalla ma-ke)<br />
taina julku<br />
palkkasihteeri<br />
puh. 02 834 3639<br />
Palkanmaksu / tuntipalkat, kotihoito,<br />
perhetukikeskus, päiväkodit, Jätehuolto<br />
Personec FK:n tuntipalkkojen pääkäyttäjä<br />
ANITA ARVO<br />
laskentasihteeri<br />
puh. 02 834 3081<br />
Kelan eSara päivärahahakemukset<br />
Pia Ala-Äijälä<br />
palvelusihteeri<br />
puh. 02 834 4516<br />
Palkanmaksu / kansalaisopisto<br />
näköalaa | visions
Change language