Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma - Rauma
Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma - Rauma
Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma - Rauma
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
Joukkoliikenne
<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
Joukkoliikenne<br />
<strong>Rauma</strong> 2005
<strong>Rauma</strong>n kaupunki<br />
TEKNINEN VIRASTO<br />
Kaupungintalo, Kanalinranta 3<br />
PL 104<br />
26101 <strong>Rauma</strong><br />
Puhelinvaihde (02) 834 11
TIIVISTELMÄ<br />
Suunnitelmassa on selvitetty maakunnan joukkoliikenteen liikenteellistä ja<br />
fyysistä nykytilaa sekä liikennemuodon toimintaympäristöä väestön, palvelujen<br />
ja liikenneverkkojen sijoittumisen ja työmatkaliikenteen suuntautumisen<br />
osalta. <strong>Satakunnan</strong> joukkoliikenteen päätavoitteina ovat liikennemuodon palvelutason<br />
ja toimintaedellytysten paraneminen, kuljetusten kustannustehokkuuden<br />
lisääntyminen ja itsekannattavan liikenteen määrän kasvaminen.<br />
Maakunnan joukkoliikenteen palvelutasotavoitteena on saavuttaa potentiaalisilla<br />
yhteysväleillä korkeatasoinen palvelutaso erityisesti työ- ja opiskelumatkoilla<br />
ja muualla vähintään peruspalvelutaso kaikilla matkoilla. Joukkoliikenteellä<br />
on Satakunnassa parhaimmat toimintaedellytykset <strong>Rauma</strong>n, Porin<br />
ja Huittisten muodostaman kehityskolmion vaikutusalueella.<br />
Joukkoliikenteen organisoinnissa jokaiseen seutukuntaan esitetään oman<br />
henkilöliikennelogistikon palkkaamista. Henkilöliikennelogistikkojen palkkaaminen<br />
ja Pohjois-<strong>Satakunnan</strong> seutulipun kytkeminen osaksi <strong>Satakunnan</strong><br />
seutulippua selkeyttää, vahvistaa ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia <strong>Satakunnan</strong><br />
seutulipputyöryhmän toiminnalle. Seudullinen joukkoliikenteen organisointi<br />
täsmentyy myös, kun kuntiin perustetaan kuljetustyöryhmiä vastaamaan<br />
kunnan sisäisten liikenteiden ja kuljetuspalvelujen kehittämisestä. Organisoinnin<br />
kehittyminen luo paremmat toimintaedellytykset myös seudulliselle<br />
matkojenyhdistelylle ja matkapalvelukeskuksen toiminnalle. Matkojenyhdistelyn<br />
käynnistäminen katsotaan maakunnallisesti niin tärkeäksi toimenpiteeksi,<br />
että se esitetään sisällytettävän liikennejärjestelmäsuunnitelmasta<br />
tehtävään aiesopimukseen yhdessä henkilöliikennelogistikkojen palkkaamisen<br />
ja Meri-Pori - Harjavalta -laatukäytävän kehittämisen kanssa.<br />
Liikenteellisesti muutamille yhteysväleille esitetään palvelutasotavoitteiden<br />
mukaisia lisävuoroja, jotka palvelevat ensisijaisesti työmatkaliikenteen tarpeita.<br />
Toisaalta maakunnan joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet eivät aseta<br />
esteitä Länsi-Suomen lääninhallituksen ostoliikenteen vaikuttavuustutkimuksessa<br />
esitettäville kuormitukseltaan heikkojen vuorojen supistamisille.<br />
Kertyneet säästöt tulee säilyttää Satakunnassa ja suunnata palvelutasotavoitteita<br />
tukevien liikenteiden ostamiseen. <strong>Rauma</strong>lla paikallisliikenteeseen<br />
esitetään yksityiskohtaisemman suunnitelman laatimista, jossa tutkitaan<br />
mahdollisuutta muuttaa ainakin hiljaisina aikoina liikenteen hoitomallia esim.<br />
enemmän kutsuohjaukseen perustuvaan tai cityliikennetyyppiseen liikenteeseen<br />
sekä tutkitaan uusien edullisten matkalippujen käyttöönottamisen vaikutuksia.<br />
Muuten lippujärjestelmiin esitetään seutulippuun rinnakkaisia tuotteita<br />
”ei niin säännöllisille aktiivikäyttäjille” ja juna- ja bussiliikenteeseen yhteiskäyttöisiä<br />
lippuja sekä toivotaan kuntien näyttävän työnantajina mallia<br />
työsuhdelipun käyttöönottamisessa, jos järjestelmä saadaan valtakunnallisesti<br />
lanseerattua. Informaatiojärjestelmissä korostetaan yhteisaikataulujen<br />
sekä sähköisten ja pysäkkikohtaisten aikataulujen merkitystä.<br />
Joukkoliikenteen infrastruktuurin kehittämisessä asetetaan tavoitteeksi terminaaliverkon<br />
muodostuminen sekä korostetaan laatukäytävien kehittämistä<br />
ja joukkoliikenteen parempaa huomioon ottamista maankäytön suunnittelussa,<br />
kunnossapidossa ja perustiepidon toimenpiteissä.<br />
Henkilöjunaliikenteessä kehittämisen painopisteenä esitetään säilytettävän<br />
Pori-Harjavalta-Kokemäki-Tampere -yhteyttä. Selvityksen toimenpiteillä tavoitellaan<br />
”taajamajunakonseptin” kehittymistä, IC-junavuorojen kasvua sekä<br />
ostoliikenteen muuttumista itsekannattavaksi liikenteeksi. <strong>Rauma</strong>n radan<br />
henkilöliikenteelle ei ainakaan tällä hetkellä löydy potentiaalia, mutta sen tarvetta<br />
tulee seurata pitemmällä aikajänteellä.
ESIPUHE<br />
Satakunnassa käynnistettiin maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman<br />
laatiminen vuoden 2005 alussa. Maakuntakaavan perusselvityksiin kuuluva<br />
liikennejärjestelmäsuunnitelma etenee tiiviissä vuorovaikutuksessa<br />
maakuntasuunnittelun kanssa. Suunnittelutyön tavoitteena on määritellä liikennejärjestelmän<br />
kehittämisstrategia, jota toteuttamalla tuetaan maakunnan<br />
aluerakenteen ja toimintojen kehittämistavoitteita. Tavoitteena on myös<br />
sopia liikennejärjestelmän eri osa-alueita edustavien kehittämistoimenpiteiden<br />
priorisoinnista.<br />
Joukkoliikenteen osaselvityksen tavoitteena on määritellä liikennemuodolle<br />
maakunnalliset päätavoitteet sekä yksilöidä ja priorisoida liikennemuodon<br />
tärkeäksi katsotut kehittämistoimenpiteet matkustajanäkökulmiin ja joukkoliikenteen<br />
toimintaedellytyksiin perustuen. Kehittämistoimenpiteiden tavoitteena<br />
on edistää osaltaan maakunnan liikennejärjestelmän kehittämisstrategian<br />
toteutumista. Osaa joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteistä esitetään sisällytettäväksi<br />
liikennejärjestelmäsuunnitelmasta laadittavaan aiesopimukseen.<br />
Joukkoliikenneselvitystä ohjanneeseen ohjausryhmään ovat kuuluneet seuraavat<br />
henkilöt:<br />
− Aarno Oksanen, puheenjohtaja Euran kunta<br />
− Jukka Moilanen Satakuntaliitto<br />
− Hannu Lahtinen <strong>Rauma</strong>n kaupunki<br />
− Ulla Räihä <strong>Rauma</strong>n kaupunki<br />
− Leila Nieminen <strong>Rauma</strong>n kaupunki<br />
− Martti Jalkanen Kokemäen kaupunki<br />
− Martti Sirkkaniemi Länsi-Suomen lääninhallitus<br />
− Pekka Liimatainen Tiehallinto, Turun tiepiiri<br />
− Markus Salmi Tiehallinto, Turun tiepiiri<br />
− Peter Ulmanen Linja-autoliitto<br />
− Jyrki Vuorjoki Karvian kunta<br />
− Katariina Koivisto Vampulan kunta<br />
− Mikko Kalli Eurajoen kunta<br />
− Arja Aalto Ratahallintokeskus<br />
− Martti Kerosuo Ratahallintokeskus<br />
− Petri Mononen, SatLJS-koord. Insinööritoimisto Liidea Oy<br />
Selvityksen konsulttina on toiminut Insinööritoimisto Liidea Oy, jossa työn<br />
suorittamisesta ovat vastanneet projektipäällikkö Reijo Vaaralan johdolla<br />
Marko Mäenpää, Laura Väyrynen, Henriika Weiste, Toni Joensuu ja Anu<br />
Eloranta.<br />
<strong>Rauma</strong>, syyskuu 2005
<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 7<br />
Sisältö<br />
1 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 9<br />
1.1 Liikenteellinen sijainti 9<br />
1.2 Väestö 9<br />
1.3 Maankäyttö 10<br />
1.4 Työmatkaliikenne 11<br />
2 JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE 14<br />
2.1 Joukkoliikenteen organisointi 14<br />
2.2 Joukkoliikenteen tarjonta ja palvelutaso 15<br />
2.2.1 Maakunnan sisäinen linja-autoliikenne 15<br />
2.2.2 Liikennetarjonta maakunnan ulkopuolelle 17<br />
2.2.3 Porin paikallisliikenne 21<br />
2.2.4 <strong>Rauma</strong>n paikallisliikenne 22<br />
2.2.5 Satakunnassa toimivat asiointi- ja palveluliikenteet 25<br />
2.2.6 Junaliikenne 26<br />
2.2.7 Lentoliikenne 27<br />
2.3 Joukkoliikenteen terminaaliverkko 28<br />
2.4 Lippujärjestelmät 31<br />
2.5 Informaatiojärjestelmät 32<br />
3 JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS 33<br />
3.1 Liikenteen ostaminen 33<br />
3.1.1 Valtio 33<br />
3.1.2 Kunnat 35<br />
3.2 Lipputuki 37<br />
3.2.1 Seutuliput 37<br />
3.2.2 Kaupunkiliput 38<br />
3.2.3 Kelan kuljetuskustannukset 38<br />
3.2.4 Joukkoliikenteen infrastruktuurin rahoitus 39<br />
3.2.5 Yhteenveto joukkoliikenteen kokonaisrahoituksesta 41<br />
4 PÄÄTAVOITTEET 42<br />
4.1 Liikennejärjestelmän päätavoitteet 42<br />
4.2 Joukkoliikenteen päätavoitteet 42<br />
5 JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET 45<br />
5.1 Kolmitasoinen palvelutasomäärittely 45<br />
5.2 Julkisen liikenteen peruspalvelutaso 46<br />
5.3 Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet Satakunnassa 47<br />
5.4 Palvelutasotavoitteet vs. nykytila 48
8 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
6 TOIMENPIDE-ESITYKSET 52<br />
6.1 Liikennetarjonnan muutokset 52<br />
6.1.1 Seutu- ja kaukoliikenne 52<br />
6.1.2 Paikallisliikenne 54<br />
6.1.3 Junaliikenne 56<br />
6.2 Joukkoliikenteen organisoinnin kehittäminen 57<br />
6.2.1 Joukkoliikenteen seudullisen yhteistyön kehittäminen 57<br />
6.2.2 Joukkoliikenneyhteistyön lisääminen kunnissa 58<br />
6.2.3 Kuntien henkilökuljetussuunnitelmien laatiminen 59<br />
6.3 Matkojenyhdistelyn kehittäminen 59<br />
6.4 Joukkoliikenteen rahoitus 61<br />
6.5 Lippujärjestelmien kehittäminen 61<br />
6.6 Informaatiojärjestelmien kehittäminen 62<br />
6.7 Infrastruktuurin kehittäminen 63<br />
6.8 Maankäytön ja joukkoliikenteen välisen vuorovaikutuksen<br />
kehittäminen 68<br />
7 KEHITTÄMISOHJELMA 69
<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 9<br />
SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS<br />
1 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS<br />
1.1 Liikenteellinen sijainti<br />
Suunnittelualueena toimii <strong>Satakunnan</strong> maakunta ja siihen kuuluvat 26 kuntaa.<br />
Maakunnassa on kolme seutukuntaa, joita ovat Pohjois-<strong>Satakunnan</strong><br />
seutukunta, Porin seutukunta ja <strong>Rauma</strong>n seutukunta. Maantieteellisesti<br />
suunnittelualue rajautuu lännessä Pohjanlahteen, pohjoisessa Pohjanmaan<br />
ja Etelä-Pohjanmaan maakuntiin, idässä Pirkanmaan maakuntaan ja etelässä<br />
Varsinais-Suomen maakuntaan.<br />
Liikenteellisesti maakunnan pääväyliä ovat valtatiet 2, 8, 11, 12 ja 23, joista<br />
valtatie 8 on mahdollisesti tulossa valtakunnalliseen runkoverkkoon ja joista<br />
valtatie 2 toimii <strong>Satakunnan</strong> tärkeimpänä tieyhteytenä pääkaupunkiseudulle.<br />
Edellä mainittujen lisäksi joukkoliikenteelle tärkeitä tieyhteyksiä ovat kantatiet<br />
41 ja 43 sekä seututie 204. Tampereelta on rautatieyhteys Poriin ja<br />
<strong>Rauma</strong>lle ja Porissa on lentokenttä. Lisäksi Turun ja Tampereen lentokentät<br />
ovat alle sadan kilometrin päässä alueen reunakunnista.<br />
1.2 Väestö<br />
Pohjois-<strong>Satakunnan</strong> seutukunnassa asui 31.12.2003 noin 27 000 asukasta<br />
ja seutukunnan keskuksena toimii reilun 13 000 asukkaan Kankaanpään<br />
kaupunki. Porin seutukunnassa asui noin 139 000 asukasta ja sen keskuksena<br />
toimii reilun 76 000 asukkaan Porin kaupunki. <strong>Rauma</strong>n seutukunnassa<br />
asui noin 67 000 asukasta ja seutukunnan keskus on reilun 36 000 asukkaan<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupunki. Koko maakunnan väkiluku oli 31.12.2003 yhteensä<br />
noin 231 000 asukasta.<br />
Kuva 1. Suunnittelualueen kunnat<br />
ja liikenneväylät vuoden<br />
2005 alussa sekä väkiluku<br />
vuoden 2003 lopussa<br />
(Lähde: Satakuntaliitto ja<br />
Tilastokeskus).
10 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS<br />
1.3 Maankäyttö<br />
Joukkoliikenteelle suosiollinen maankäyttö on tiivistä ja yhtenäistä, missä<br />
asuminen, palvelut ja työpaikat sijoittuvat olemassa olevien joukkoliikenteen<br />
reittien varsille. Taajamien ulkopuolella nauhamainen asutus tukee parhaiten<br />
joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä.<br />
Porin ja <strong>Rauma</strong>n kaupungeissa väestötiheys on maakunnan muita alueita<br />
tiiviimpää. Joukkoliikenteen toimintaedellytysten kannalta <strong>Rauma</strong>lla suurimmat<br />
asuinalueet sijoittuvat kuitenkin niin lähelle keskustaa, työpaikkoja ja<br />
palveluita, että itsekannattavalle joukkoliikenteelle ei synny parasta mahdollista<br />
potentiaalia ottaen huomioon viime vuosina tapahtuneen henkilöautojen<br />
käytön ja kevyen liikenteen suosion kasvamisen. Porissa tilanne on <strong>Rauma</strong>a<br />
parempi, mutta sielläkin joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä heikentävät<br />
pientalovaltaisuus, aluerakenteen hajaantuminen laajalle alueelle, laaja ja<br />
yhtenäinen kevyen liikenteen verkosto sekä tiheimmin asuttujen alueiden sijoittuminen<br />
suhteellisen lähelle työ- ja opiskelupaikkoja ja palvelukeskittymiä.<br />
Kuntakeskusten ulkopuolella nauhamaista asutusta löytyy pitkin Kokemäenjoen<br />
vartta Kokemäen ja Meri-Porin välillä. Porin ja Ulvilan välillä maankäyttö<br />
on tiivistä ja tarjoaa hyvät mahdollisuudet toimivalle joukkoliikenteelle. Myös<br />
Pyhäjärven koillispuolella välillä Eura-Säkylä on maankäyttö nauhamaista ja<br />
melko tiivistä. Porin ja <strong>Rauma</strong>n välillä asutus on keskittynyt eniten kuntakeskuksiin<br />
ja merkittävää nauhamaista asutusta on havaittavissa vain <strong>Rauma</strong>n<br />
ja Eurajoen välillä.<br />
Johtopäätöksiä<br />
Porin ja <strong>Rauma</strong>n seutukunnissa<br />
on erotettavissa nauhamainen<br />
aluerakenne <strong>Rauma</strong>n ja Porin, Kokemäenjokilaakson<br />
sekä Huittisen<br />
ja <strong>Rauma</strong>n ympärillä. Pohjois-Satakunnassa<br />
maankäyttö sijoittuu<br />
voimakkaasti kuntakeskuksien läheisyyksiin.<br />
Maankäyttö tarjoaa parhaimmat<br />
toimintaedellytykset joukkoliikenteelle<br />
Porin kaupungissa sekä Kokemäenjoenlaakson<br />
kuntien ja<br />
<strong>Rauma</strong>n ja Porin välisissä liikenteissä.<br />
Maankäytön ohella joukkoliikenteen<br />
toimintaedellytyksiin vaikuttavat<br />
kuntien välinen työmatkaliikenne,<br />
tieverkko sekä yhteydet<br />
maakunnan ulkopuolelle.<br />
Kuva 2. Suunnittelualueen<br />
asukastiheys.
<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 11<br />
SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS<br />
1.4 Työmatkaliikenne<br />
Maakunnan sisällä tehdään eniten työmatkoja oman kunnan ulkopuolelle<br />
Poriin ja Ulvilaan, joissa molemmissa löytyy yli 3000 ulkopaikkakuntalaisen<br />
työpaikka. Yli 2000 ulkopaikkakuntalaista käy työssä <strong>Rauma</strong>lla, yli 1000 Harjavallassa,<br />
Ulvilassa ja Eurassa sekä yli 500 Nakkilassa, Kankaanpäässä,<br />
Eurajoella, Säkylässä, Kokemäellä ja Huittisissa. Työssäkäyntiä Eurajoella<br />
selittää Olkiluodon ydinvoimalaitos. Maakunnan sisällä melkein 3000 ulvilalaista<br />
ja porilaista sekä yli 1000 noormarkkulaista, raumalaista, eurajokelaista<br />
ja nakkilalaista käy työssä toisessa <strong>Satakunnan</strong> maakuntaan kuuluvassa<br />
kunnassa.<br />
Suurin osa kuntien välisistä työmatkoista tehdään <strong>Rauma</strong>n, Porin ja Huittisten<br />
muodostaman ”kehityskolmion” sisällä. Tosin <strong>Rauma</strong>-Huittinen välillä<br />
pendelöidään muita kehityskolmion yhteyksiä vähemmän. Kuvassa 3 on havainnollistettu<br />
kehityskolmion sisäisiä työmatkavirtoja. Tarkastelussa ovat<br />
mukana työmatkaliikkuminen väleillä Pori-Ulvila-Nakkila-Harjavalta-Kokemäki-Huittinen,<br />
Huittinen-Köyliö-Eura-Lappi-<strong>Rauma</strong> ja <strong>Rauma</strong>-Eurajoki-Luvia-<br />
Pori. Lisäksi kehityskolmion kunnissa käy työssä muista <strong>Satakunnan</strong> kunnista<br />
yli 3 200 henkilöä, mutta vain yli 1600 kehityskolmion kuntien asukkaista<br />
käy työssä muissa <strong>Satakunnan</strong> kunnissa. Kehityskolmion vaikutusalueelle<br />
sijoittuvat myös Säkylä ja Kiukainen ja <strong>Rauma</strong>n eteläpuolella maakunnan ulkopuoliset<br />
kunnat Pyhäranta ja Laitila.<br />
Kuva 3. Pendelöinti <strong>Rauma</strong>-Pori-Huittinen muodostaman ”kehityskolmion” sisällä.<br />
Kuvassa on esitetty työmatkavirrat väleillä Pori-<strong>Rauma</strong>, Pori-Huittinen ja<br />
<strong>Rauma</strong>-Huittinen.
12 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS<br />
Maakuntarajat ylittävä työmatkaliikenne<br />
Satakuntalaisia käy työssä maakunnan ulkopuolella yhteensä noin 4 100<br />
(3 100) henkilöä. Satakunnassa käy alueen ulkopuolelta töissä yhtensä noin<br />
6 200 (4 400) henkilöä. ”Nettotyössäkäynti” on maakunnan eduksi noin<br />
2 100 henkilöä. Sulkujen lukuarvot kuvaavat kehityskolmion vastaavia lukuarvoja.<br />
Satakunnasta käydään eniten työssä Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla,<br />
Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Kuntatasolla eniten käydään työssä Helsingissä<br />
(noin 850 henkilöä), Turussa (730), Tampereella (690), Laitilassa<br />
(340), Espoossa (330), Vammalassa (310), Uudessakaupungissa (240),<br />
Vantaalla (220) ja Äetsässä (150). Vastaavasti Satakuntaan tehdään eniten<br />
työmatkoja Varsinais-Suomesta, Pirkanmaalta, Uudeltamaalta, Pohjanmaalta<br />
ja Kanta-Hämeestä. Kuntatasolla eniten henkilöitä käy työssä Satakunnassa<br />
Turusta (noin 500 henkilöä), Pyhärannasta (370), Tampereelta (370),<br />
Vammalasta (320), Helsingistä (250), Laitilasta (230), Äetsästä (210) ja Espoosta<br />
(100). Tärkeimmät työssäkäyntivirrat ovat Helsingin, Tampereen ja<br />
Turun lisäksi Huittinen-Vammala, Huittinen-Äestä, <strong>Rauma</strong>-Laitila, <strong>Rauma</strong>-<br />
Pyhäranta ja <strong>Rauma</strong>-Uusikaupunki.<br />
Taulukko 1. Työssäkäyntivirrat <strong>Satakunnan</strong> maakuntarajojen yli 31.12.2003 (Lähde:<br />
Satakuntaliitto).<br />
Varsinais- Pirkanmamamaa<br />
Häme Suomi<br />
Uusi-<br />
Pohjan-<br />
Kanta- Muu<br />
Suomi<br />
Satakunnasta 2 140 1 710 1 566 250 203 307<br />
Satakuntaan 1 848 1 281 468 165 82 257<br />
Taulukko 2. Tärkeimmät työssäkäyntivirrat maakuntarajojen yli eri kuntien välillä<br />
(Lähde: Satakuntaliitto).<br />
Kunnasta Kuntaan yht. Kuntaan Kunnasta yht.<br />
Huittinen Vammala 133 Huittinen Vammala 139<br />
Äetsä 92 Äetsä 139<br />
Pori Helsinki 330 Pori Turku 147<br />
Tampere 232 Tampere 118<br />
Turku 207 Helsinki 111<br />
Espoo 125 <strong>Rauma</strong> Pyhäranta 342<br />
Vantaa 92 Laitila 161<br />
<strong>Rauma</strong> Turku 209 Turku 147<br />
Laitila 207 Uusikaupunki 124<br />
Helsinki 166<br />
Uusikaupunki 160<br />
Pyhäranta 125<br />
Johtopäätöksiä<br />
Kuntien rajojen ylittävässä työmatkaliikkumisessa korostuu maankäytön tapaan<br />
<strong>Rauma</strong>n, Porin ja Huittisten muodostaman ”kehityskolmion” vaikutus.<br />
Kokemäenjoen varressa ja <strong>Rauma</strong>-Pori -välillä joukkoliikenteen toimintaedellytykset<br />
ovat suhteellisen hyvät. Pitkät työmatkat eivät synnytä yhtä paljon<br />
päivittäistä työmatkaliikennettä työ- ja kotipaikkakuntien välillä kuin lyhyet<br />
työmatkat. Kuitenkin on tärkeää, että myös pitkille työmatkoille järjestetään<br />
sujuvat joukkoliikenneyhteydet kuten esim. kehityskolmion kunnista pääkaupunkiseudulle,<br />
Turkuun tai Tampereelle sekä maakuntarajan läheisyydessä<br />
Pyhärannan ja <strong>Rauma</strong>n sekä mahdollisesti Laitilan ja <strong>Rauma</strong>n sekä Huittisten<br />
ja Vammalan väleillä.
<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 13<br />
SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS<br />
Taulukko 3 <strong>Satakunnan</strong> maakunnan työssäkäynti vuoden 2002 lopussa (Lähde:<br />
Satakuntaliitto).
14 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />
2 JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />
2.1 Joukkoliikenteen organisointi<br />
Joukkoliikenteen organisoinnissa voidaan erottaa sekä maakunnallinen taso<br />
että kuntataso.<br />
Maakunnallinen taso<br />
Satakunnassa on kaksi seutulippualuetta: <strong>Satakunnan</strong> ja Pohjois-<strong>Satakunnan</strong><br />
seutulippu. Käytännössä Pohjois-<strong>Satakunnan</strong> seutulippujärjestelmä on<br />
muotoutunut koko maakuntaa koskevaksi, koska Pohjois-<strong>Satakunnan</strong> seutulippuryhmä<br />
ei ole pitänyt omia kokouksia, vaan seutulippua koskevat asiat on<br />
hoidettu <strong>Satakunnan</strong> seutulipputyöryhmän kokouksissa.<br />
<strong>Satakunnan</strong> seutulipussa on mukana 23 kuntaa ja 30 bussiyrittäjää. Kunnista<br />
Karvia, Lavia, Köyliö, Kodisjoki ja Vampula eivät kuulu <strong>Satakunnan</strong><br />
seutulippuun, mutta näistä Karvia ja Lavia kuuluvat Pohjois-<strong>Satakunnan</strong> seutulippuun.<br />
Lisäksi Huittinen, Jämijärvi ja Kiikoinen kuuluvat Tampereen läntiseen<br />
seutulippuun. Huittinen kuuluu myös Vammalan seutulippuun. Maakunnan<br />
ulkopuolelta <strong>Satakunnan</strong> seutulippuun kuuluvat Pyhäranta ja Laitila.<br />
<strong>Satakunnan</strong> seutulipputyöryhmissä ovat edustettuina kuntien lisäksi Linja-autoliiton,<br />
kahden bussiyrittäjän, Oy Matkahuolto Ab:n, Länsi-Suomen lääninhallituksen<br />
ja Satakuntaliiton edustajat. Seutulipputyöryhmä seuraa, valvoo<br />
ja kehittää seutulippujärjestelmää. Seutulipputyöryhmälle on seutulippusopimuksessa<br />
kirjattu seuraavia tehtäviä:<br />
1. Seurata ja valvoa sopimuksen toteuttamista<br />
2. Tehdä sopijapuolille esityksiä seutulippujärjestelmän tiedottamisesta<br />
3. Tehdä sopijapuolille esityksiä seutulippujärjestelmän kehittämiseksi<br />
4. Laatia yhteenveto voimassa olevista maksuosuuksista ja toimittaa selvittäjälle<br />
maksuosuuksia koskevat tiedot<br />
5. Päättää uusien kuntien ja yritysten mukaantulosta<br />
6. Valita tarvittaessa erillinen 4-6 henkilön jaosto valmistelemaan työryhmälle<br />
esitettäviä asioita, toteuttamaan työryhmän tekemiä päätöksiä ja<br />
hoitamaan työryhmän jaostolle osoittamia muita tehtäviä<br />
7. Sopia seutulippujärjestelmän ylläpidosta aiheutuvista kuluista mukana<br />
olevien kuntien kesken<br />
8. Hoitaa muut tarpeelliset seutulippujärjestelmää koskevat asiat.<br />
Seutulippujärjestelmää säätelee seutulippusopimuksen lisäksi sopimus <strong>Satakunnan</strong><br />
kuntien seutulippujärjestelmän selvityksestä (clearing-sopimus).<br />
Seutulipputyöryhmä kokoontuu keskimäärin kaksi kertaa vuodessa. <strong>Satakunnan</strong><br />
seutulipputyöryhmän puheenjohtajana ja sihteerinä toimivat suurimman<br />
kunnan eli Porin kaupungin edustajat. Kunnissa seutulipputyöryhmän<br />
edustajana toimii tehtävään nimetty viranhaltija, joka voi olla kunnanjohtaja,<br />
kunnansihteeri, koulutoimenjohtaja, kaupunginlakimies, elinkeinoasiamies,<br />
liikenneinsinööri, teknisen viraston suunnittelija jne.
<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 15<br />
JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />
Kuntataso<br />
Yleisesti kunnissa joukkoliikenteen hoito-organisaatioon ei ole kiinnitetty erityistä<br />
huomiota. Kunnissa ei yleensä toimi erikseen nimettyjä kuljetustyöryhmiä<br />
tai muita vastaavia ryhmiä, jotka vastaisivat yhdessä kuntien sisäisen liikenteen<br />
ja sisäisten kuljetuspalvelujen kehittämisestä ja koordinoisivat hallintokuntien<br />
kuljetuksia. Tosin yhteistyötä tehdään hallintokuntien välillä eri<br />
laajuuksissa, mutta toimintatapoja ei ole tarkkaan määritelty tai suunniteltu.<br />
Näin kuljetusten järjestämisessä ei voida hyödyntää kaikkia synergiaetuja<br />
hallintokuntien välillä. Yleisesti koulu- ja sosiaalitoimet ostavat omat kuljetuksensa<br />
ja tekniset toimet ostavat mahdollista linjaliikennettä täydentävää<br />
liikennettä hiljaisina aikoina. Kuntien ns. joukkoliikennevastaavana toimii<br />
yleensä seutulipputyöryhmään nimetty henkilö.<br />
Porin kaupungissa lienee maakunnan kehittynein kuntakohtainen joukkoliikenteen<br />
organisointimalli. Kaupungissa toimii joukkoliikennetoimikunta, joukkoliikennetyöryhmä<br />
ja palveluliikennetyöryhmä. Muualla Satakunnassa <strong>Rauma</strong>n<br />
kaupungissa toimii palveluliikenteen ympärille rakennettu kuljetustyöryhmä,<br />
jossa ovat edustettuina koulu- ja sosiaalitoimi sekä joukkoliikenteen<br />
vastuuhenkilö. Huittisissa koululautakunta vastaa palveluliikenteen hoidosta.<br />
Vuoden 2004 alussa valmistuneessa POLIS-Joukkoliikennesuunnitelmassa<br />
tehtiin esitys Karhukuntien joukkoliikennetyöryhmän perustamisesta, henkilöliikennelogistikon<br />
palkkaamisesta ja kuljetustyöryhmien perustamisesta<br />
kuntiin. Toistaiseksi toimenpiteitä ei ole toteutettu.<br />
2.2 Joukkoliikenteen tarjonta ja palvelutaso<br />
Joukkoliikenteen tarjontaa käsitellään erikseen linja-autoliikenteen, junaliikenteen<br />
ja lentoliikenteen osilta. Maakunnan sisäisessä liikenteessä on linjaautoliikenteellä<br />
merkittävin rooli. Linja-autoliikennettä tarkastellaan erikseen<br />
maakunnan sisäisen ja maakunnasta ulospäin suuntautuvan liikenteiden<br />
osilta sekä Porin ja <strong>Rauma</strong>n paikallisliikenteiden osilta. <strong>Rauma</strong>n paikallisliikennettä<br />
käsitellään maakunnallista tasoa tarkempana kokonaisuutena.<br />
2.2.1 Maakunnan sisäinen linja-autoliikenne<br />
Pori-Ulvila-Nakkila-<br />
Harjavalta-Kokemäki<br />
Maakunnassa linja-autoliikenteellä on paras palvelutaso Kokemäenjoen varrella<br />
välillä Pori-Ulvila-Nakkila-Harjavalta-Kokemäki. Vakiovuorot palvelevat<br />
kuntakeskusten ja maankäytön tihentymien liikennetarpeita ja pikavuorot pitempiä<br />
yhteysvälejä. Vakiovuorot ajavat pääsääntöisesti Kokemäenjoen<br />
vartta liikennetarjonnan painottuessa Porin ja Ulvilan sekä Harjavallan ja Kokemäen<br />
väleillä joen eteläpuolelle ja Ulvilan ja Harjavallan välillä joen pohjoispuolelle.<br />
Pikavuorot käyttävät valtatietä 2 reittinään ja ajavat aina Porin ja<br />
Harjavallan keskustojen ja osaksi Kokemäen keskustan kautta. Ulvilassa ja<br />
Nakkilassa sekä osaksi Kokemäellä pikavuoropysäkit sijaitsevat ydinkeskustan<br />
ulkopuolella valtatien 2 tiehaarassa. Kokemäenjoen varrella joukkoliikenteellä<br />
on toimivat työ-, opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajan yhteydet Porin suuntaan.<br />
Myös Porista on hyvät mahdollisuudet tehdä vastaavia matkoja Ulvilaan<br />
ja Harjavaltaan sekä soveltuvin osin työ-, opiskelu-, asiointi- ja vapaaajanmatkoja<br />
Nakkilaan ja Kokemäelle.
16 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />
Välillä Pori-Luvia-Eurajoki-<strong>Rauma</strong> ajettavat bussivuorot soveltuvat melko hyvin<br />
työ-, opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajan matkojen tekemiseen etenkin Poriin<br />
suuntautuvassa liikenteessä. Vastaavia matkoja on mahdollista tehdä<br />
soveltuvin osin myös <strong>Rauma</strong>n suuntaan. Vakiovuorot ajavat kuntakeskusten<br />
kautta, mutta pikavuorot pysähtyvät Porin ja <strong>Rauma</strong>n keskustoja lukuun ottamatta<br />
vain valtatien 8 pikavuoropysäkeillä.<br />
Välillä Kankaanpää-Pomarkku-Noormarkku-Pori on mahdollista tehdä työ-,<br />
opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajan matkoja molempiin suuntiin. Etenkin Noormarkusta<br />
on seudullisesti hyvät yhteydet Porin suuntaan. Vakiovuorot ajavat<br />
pääsääntöisesti kuntakeskusten kautta, mutta pikavuorot pysähtyvät Porin ja<br />
Kankaanpään keskustoja lukuun ottamatta vain valtatien 23 pikavuoropysäkeillä.<br />
Huittisten ja Porin välillä kulkee paljon pikavuoroja ja muutamia vakiovuoroja,<br />
jotka yhdessä mahdollistavat lähinnä opiskelu- ja asiointimatkojen tekemisen<br />
Poriin. Porin suunnasta tulevilla vuoroilla on mahdollista tehdä työja<br />
asiointimatkoja Huittisiin. Huittisten ja <strong>Rauma</strong>n välillä ajettavat pikavuorot<br />
ja muutamat vakiovuorot soveltuvat asiointimatkoille <strong>Rauma</strong>lle ja työ- ja asiointimatkoille<br />
Huittisiin. Eurasta ja Lapista on mahdollista tehdä työ- ja asiointimatkoja<br />
sekä Huittisiin että <strong>Rauma</strong>lle. Eurasta on lisäksi pikavuoroyhteydet<br />
Harjavallan, Kokemäen ja Säkylän suuntiin. Vuorojen avulla Eurasta<br />
on mahdollista tehdä työ- ja asiointimatkoja Kokemäelle ja Kokemäeltä asiointimatkoja<br />
Euraan. Euran ja Säkylän välillä on mahdollista tehdä työ-,<br />
opiskelu- ja asiointimatkoja molempiin suuntiin. Eurasta on mahdollista tehdä<br />
työ-, opiskelu- ja asiointimatkoja Harjavaltaan ja Harjavallasta työ- ja asiointimatkoja<br />
Euraan.<br />
Valtatien 43 ja seututien 204 kautta ajetaan suurin osa Turun ja Porin välisestä<br />
pikavuoroliikenteestä. Tästä hyötyvät myös reitin varrella sijaitsevat<br />
Säkylä, Eura ja Kiukainen. Valtatien 41 kautta ajetaan suuri osa Turun ja<br />
Tampereen välisestä pikavuoroliikenteestä ja tästä hyötyvät reitin varrella sijaitsevat<br />
Huittinen ja Vampula.<br />
Pori-Luvia-<br />
Eurajoki-<strong>Rauma</strong><br />
Pori-Noormarkku-<br />
Pomarkku-<br />
Kankaanpää<br />
Pori-Huittinen,<br />
Huittinen-<strong>Rauma</strong>,<br />
Eura-Säkylä<br />
Eura-Harjavalta<br />
Muut joukkoliikenteen<br />
runkoreitit<br />
Joukkoliikenteen runkoreittien ulkopuolella ajetaan pääsääntöisesti koulukuljetuksia<br />
ja asiointiliikenteen vuoroja. Vähiten vuorotarjontaa on pienimmissä<br />
kunnissa, kuten Kodisjoella ja Köyliössä. Myös Siikaisissa ja Merikarvialla<br />
joukkoliikenteen vuorotarjonta on vähäistä eikä joukkoliikenteen käyttö<br />
ole sujuvaa työ-, koulu- ja asiointimatkojen tekemiseen.<br />
Kesällä maakunnan sisäinen vuorotarjonta on huomattavasti vähäisempää<br />
kuin talvella, koska kysyntä heikkenee mm. koulujen ja työpaikkojen kesälomien<br />
sekä kevyelle liikenteelle suotuisempien sääolojen takia. Tosin joukkoliikenteen<br />
runkoreiteillä vuorotarjonta on melko hyvä myös kesällä, mutta<br />
runkoreittien ulkopuolella liikennepalvelut ovat osin puutteellisia tai ne puuttuvat<br />
lähes kokonaan.
<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 17<br />
JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />
2.2.2 Liikennetarjonta maakunnan ulkopuolelle<br />
Linja-autoliikenne maakunnan ulkopuolelle hoidetaan pääsääntöisesti pikavuoroliikenteellä.<br />
Vakiovuoroilla on merkittävä rooli vain yhteysväleillä <strong>Rauma</strong>-Turku,<br />
<strong>Rauma</strong>-Uusikaupunki ja Kankaanpää-Tampere.<br />
Huittinen pikavuoroliikenteen solmukohta<br />
Huittinen toimii pikavuoroliikenteessä maakunnan ulkopuolelle suuntautuvan<br />
liikenteen merkittävänä solmupaikkana. Kaupunki sijaitsee logistisesti Porista,<br />
<strong>Rauma</strong>lta ja Kankaanpäästä Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle kulkevien<br />
pikavuorojen reittien varsilla, jonne bussiyrittäjät ovat itse rakentaneet<br />
eri suunnista tuleville pikavuoroille järjestettyjä vaihtoja. Järjestettyjen vaihtojen<br />
avulla pikavuoroliikenteelle saadaan kattava liikenneverkko eri puolilta<br />
Satakuntaa Poriin, <strong>Rauma</strong>lle, Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle suuntautuville<br />
matkoille. Vain Porin ja Turun välillä kulkevat pikavuorot käyttävät pääreittinään<br />
joko valtatietä 8 tai Harjavallan, Euran ja Säkylän kautta kulkevaa<br />
reittiä. Tosin Turun ja Porin välillä ajetaan myös Huittisten kautta järjestettyjä<br />
vaihtoja hyödyntäen.<br />
Kuva 4. Maakunnan ulkopuolelle suuntautuva pikavuoroliikenne.<br />
Parhaimmat yhteydet maakunnan ulkopuolelle on Kokemäenjoen varrella<br />
olevista kunnista erityisesti Helsingin suuntaan. Lisäksi valtatien 12 varren<br />
kunnista on kohtalaiset yhteydet Helsingin ja Turun suuntiin sekä kantatien<br />
43 ja seututien 204 varren kunnista Turun suuntaan. Tampereelle on hyvät<br />
yhteydet Huittisista ja kohtalaiset yhteydet valtatien 11 varren kunnista, Kankaanpäästä<br />
ja Jämijärveltä. Pyhärannan, Laitilan ja Uudenkaupungin suuntiin<br />
on parhaimmat yhteydet <strong>Rauma</strong>lta.
18 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />
Maakunnan reuna-alueilla työmatkaliikenteen tärkeillä yhteysväleillä Huittinen-Vammala,<br />
Huittinen-Äetsä, <strong>Rauma</strong>-Pyhäranta, <strong>Rauma</strong>-Laitila ja <strong>Rauma</strong>-<br />
Uusikaupunki on mahdollista tehdä työ-, opiskelu-, asiointi- ja vapaaajanmatkoja<br />
yhteysvälien molempiin suuntiin. Laitilasta <strong>Rauma</strong>lle sekä Huittisista<br />
Vammalaan ja Äetsään on myös erinomaiset mahdollisuudet tehdä<br />
joukkoliikenteellä kaikkia edellä kuvattuja matkoja. Osa Laitilan sekä suurin<br />
osa Vammalan ja Äetsän kautta kulkevista vuoroista pikavuoroliikenenttä.<br />
Taulukko 3.<br />
Bussiliikenteen palvelutaso merkittävimpiin kohteisiin <strong>Satakunnan</strong><br />
maakunnan ulkopuolella.<br />
Kuntaan/ Mistä kunnista on bussiyhteydet<br />
Mihin kuntiin on bussiyhteys<br />
kunnasta työmatka opiskelumatka asiointimatka työmatka opiskelumatka asiointimatka<br />
Helsinki Harjavalta,<br />
Huittinen,<br />
Pori, Ulvila<br />
Harjavalta,<br />
Huittinen<br />
Turku<br />
Tampere<br />
Huittinen,<br />
Vampula<br />
Huittinen,<br />
Kiikoinen,<br />
Pori<br />
Eura, Harjavalta,<br />
Huittinen,<br />
Kokemäki,<br />
Lappi, Pori,<br />
<strong>Rauma</strong>, Ulvila<br />
Eura, Harjavalta,<br />
Huittinen,<br />
Kiukainen,<br />
Pori,<br />
<strong>Rauma</strong>, Säkylä,<br />
Ulvila,<br />
Vampula<br />
Honkajoki,<br />
Huittinen,<br />
Jämijärvi,<br />
Kankaanpää,<br />
Lavia<br />
Eura, Harjavalta,<br />
Huittinen,<br />
Kokemäki,<br />
Lappi,<br />
Pori, <strong>Rauma</strong>,<br />
Ulvila<br />
Eura, Eurajoki,<br />
Harjavalta,<br />
Huittinen,<br />
Kiukainen,<br />
Pori,<br />
<strong>Rauma</strong>, Säkylä,<br />
Ulvila,<br />
Vampula<br />
Huittinen,<br />
Jämijärvi,<br />
Kankaanpää,<br />
Kiikoinen,<br />
Pori,<br />
Vampula<br />
Eura, Harjavalta,<br />
Kiukainen,<br />
<strong>Rauma</strong>,<br />
Säkylä,<br />
Vampula<br />
Huittinen,<br />
Vampula<br />
Eura, Harjavalta,<br />
Huittinen,<br />
Kiukainen,<br />
Pori,<br />
<strong>Rauma</strong>, Säkylä,<br />
Ulvila,<br />
Vampula<br />
Huittinen,<br />
Vampula<br />
Eura, Harjavalta,<br />
Huittinen,<br />
Kokemäki,<br />
Lappi, Pori,<br />
<strong>Rauma</strong>, Ulvila<br />
Eura, Eurajoki,<br />
Harjavalta,<br />
Huittinen,<br />
Kiukainen, Pori,<br />
<strong>Rauma</strong>,<br />
Säkylä, Ulvila,<br />
Vampula<br />
Huittinen, Jämijärvi,<br />
Kankaanpää,<br />
Kiukainen,<br />
Pori,<br />
Vampula<br />
Vaasa Pori Pori, Ulvila Huittinen, Pori,<br />
Vampula<br />
Pyhäranta <strong>Rauma</strong> <strong>Rauma</strong> <strong>Rauma</strong> <strong>Rauma</strong> <strong>Rauma</strong> <strong>Rauma</strong><br />
Laitila <strong>Rauma</strong> <strong>Rauma</strong> <strong>Rauma</strong> <strong>Rauma</strong> <strong>Rauma</strong> Eurajoki, Luvia,<br />
Pori, <strong>Rauma</strong><br />
Uusikaupunki <strong>Rauma</strong> <strong>Rauma</strong> <strong>Rauma</strong> <strong>Rauma</strong> <strong>Rauma</strong> <strong>Rauma</strong>
<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 19<br />
JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />
Taulukko 4. <strong>Satakunnan</strong> maakunnan sisäiset vuoromäärät sekä vuoromäärät Helsinkiin,<br />
Tampereelle ja Turkuun.<br />
Mihin<br />
Pohjois-Satakunta<br />
Porin seutukunta<br />
Pohjois-Satakunta<br />
Mistä<br />
Honkajoki<br />
Jämijärvi<br />
Kankaanpää<br />
Karvia<br />
Kiikoinen<br />
Lavia<br />
Siikainen<br />
Harjavalta<br />
Huittinen<br />
Kokemäki<br />
Luvia<br />
Merikarvia<br />
Nakkila<br />
Noormarkku<br />
Pomarkku<br />
Pori<br />
Ulvila<br />
Vampula<br />
Honkajoki 12/7/3/4 3/2/-/- 1/1/-/- 2/2/-/1 1/1/-/- 1/1/-/- 5/4/3/3 6/5/3/3 5/5/3/3 1/1/-/-<br />
Jämijärvi 7/4/3/4<br />
Kankaanpää 11/6/2/3 8/5/4/3 4/3/1/1 3/3/1/1 4/4/1/3 1/-/-/- 3/3/2/2 1/-/-/- 17/12/7/4 17/12/7/6 17/12/7/6 1/1/-/-<br />
Karvia 4/3/1/1 4/3/1/1/ 4/4/1/- 2/2/1/1 3/3/1/1<br />
Kiikoinen 1/1/-/- 3/3/1/1 4/3/1/1 3/3/2/2 4,2/4,2/2/2 1/1/-/-<br />
Lavia 2/2/-/1 6/5/3/2 4/3/2/2 1/0,4/-/- 2/1/-/- 1/1/-/-<br />
Siikainen 1/-/-/- 1/-/-/- 2/-/-/- 1/1/-/- 2/1/-/- 1/1/-/-<br />
Harjavalta 17/16/14/15 22/14/11/8 18/10/7/4 45/36/31/28 45/37/31/28 1/-/-/-<br />
Muut <strong>Rauma</strong>n seutukunta<br />
Porin seutukunta<br />
1/1/-/- 3/3/1/1 3/3/2/2 21/18/16/16 8/6/5/5 18/17/16/16 18/17/16/16 16/11/9/8<br />
Huittinen<br />
Kokemäki 22/14/11/8 10/6/5/5 15/8/6/3 20/13/11/8 18/16/14/11 1/-/-/-<br />
Luvia 19/13/7/5<br />
Merikarvia 1/-/-/- 3/-/-/- 2/1/2/- 4/3/3/1<br />
Nakkila 19/10/7/4 1/-/-/- 16/8/6/3 28/16/7/4 21/15/7/4 1/-/-/-<br />
Noormarkku 5/4/2/2 16/12/5/7 1/1/1/2 1/0,4/-/- 2/1/-/- 3/3/2/- 17/12/6/7 32/23/12/8<br />
Pomarkku 6/4/2/2 16/12/5/7 3/3/1/1 2/-/-/- 18/13/7/6 18/13/7/6<br />
Pori 5/4/2/2 16/12/6/7 2/2/1/1 4/4/2/2 3/1/-/- 2/1/-/- 43/34/29/28 16/15/14/16 21/13/11/8 21/16/6/8 4/4/3/1 27/16/7/4 31/23/11/9 17/12/6/7 83/66/51/28 1/-/-/-<br />
Ulvila 43/34/29/28 15/15/14/16 19/13/11/9 21/14/4/4 91/74/61/29<br />
Vampula 1/1/-/- 1/1/-/- 1/1/-/- 1/1/-/- 15/11/9/8<br />
Eura 9/9/8/8 10/10/9/10 5/5/4/4 10/10/9/9 10/10/9/9<br />
Eurajoki 2/2/-/- 1/1/-/- 1/1/-/- 13/12/7/5 18/16/10/8<br />
Olkiluoto<br />
Kiukainen 11/11/9/9 1/1/-/- 1/1/-/- 10/9/8/8 9/9/9/9<br />
Kodisjoki<br />
Köyliö 2/-/-/-<br />
Lappi 10/10/9/10 5/5/4/4<br />
<strong>Rauma</strong> 2/2/-/- 11/11/9/10 6/6/4/4 13/12/7/5 18/16/10/8<br />
Säkylä 10/9/8/8 2,2/-/-/- 3/-/-/- 2/-/-/- 11/9/8/8<br />
Helsinki 1/1/1/1 1/1/1/1 17/17/16/16 24/24/21/21 5/5/5/5 18/18/16/17 17/17/16/16<br />
Tampere 1/1/-/1 6/3/3/3 8/5/4/4 4/4/2/2 2/2/1/1 15/14/12/11 3/3/2/1 7/7/7/7<br />
Turku 1/1/-/- 1/1/-/- 1/1/-/- 1/1/-/- 9/9/8/8 12/10/10/9 13/13/11/12 9/9/8/8 12/10/9/8<br />
Mihin<br />
<strong>Rauma</strong>n seutukunta<br />
Muut<br />
Muut <strong>Rauma</strong>n seutukunta<br />
Porin seutukunta<br />
Pohjois-Satakunta<br />
Mistä<br />
Eura<br />
Eurajoki<br />
Olkiluoto<br />
Kiukainen<br />
Kodisjoki<br />
Köyliö<br />
Lappi<br />
<strong>Rauma</strong><br />
Säkylä<br />
Helsinki<br />
Tampere<br />
Turku<br />
Honkajoki 1/1/-/1 1/1/-/-<br />
Jämijärvi 7/4/3/3<br />
Kankaanpää 1/1/1/2 8/5/3/5 1/1/-/-<br />
Karvia<br />
Kiikoinen 1/1/1/2 4/4/2/2 1/1/-/-<br />
Lavia 1/1/-/1 1/1/-/-<br />
Siikainen<br />
Harjavalta 9/9/8/8 2/2/-/- 11/11/8/8 2/2/-/- 11/9/8/8 15/15/14/16 9/9/8/8<br />
Huittinen 8/8/8/9 1/1/-/- 1/1/-/- 2/-/-/- 8/8/8/9 9/9/8/9 3,2/-/-/- 24/24/21/24 15/14/10/11 12/10/9/8<br />
Kokemäki 5/5/4/4 1/1/-/- 1/1/-/- 5/5/4/4 6/6/4/4 4/-/-/- 5/5/5/5<br />
Luvia 15/15/8/6 15/15/7/6<br />
Merikarvia<br />
Nakkila 2/-/-/-<br />
Noormarkku<br />
Pomarkku<br />
Pori 9/9/8/8 20/18/11/9 9/9/8/8 20/18/11/9 11/9/8/8 16/16/14/18 4/4/2/2 13/13/11/14<br />
Ulvila 9/9/8/8 8/8/7/7 15/15/14/16 9/9/8/8<br />
Vampula 1/-/-/- 2/-/-/- 7/7/5/5 12/10/9/8<br />
Eura 9/9/7/7 13/12/12/13 16/14/12/14 11/10/8/10 6/6/5/6 2/2/3/4 9/9/8/8<br />
Eurajoki 5/5/-/- 2/2/-/- 19/18/6/5 3/3/3/3<br />
Olkiluoto 7/7/-/- 16/15/4/4<br />
Kiukainen 9/9/8/8 2/2/-/- 2/2/-/- 1/1/1/1 9/9/8/8<br />
Kodisjoki 4/-/-/-<br />
Köyliö 6/-/-/-<br />
Lappi 18/16/13/16 24/16/12/13 2/1/-/- 6/6/5/6 2/2/3/4<br />
<strong>Rauma</strong> 18/16/13/16 16/14/7/5 9/9/2/2 2/2/-/- 4/-/-/- 24/17/13/16 2/1/-/3 6/6/5/8 2/2/3/4 19/14/12/16<br />
Säkylä 12/10/8/9 3/2/1/1 5/-/-/- 2/1/-/- 2/1/-/1 1/1/1/1 9/9/8/8<br />
Helsinki 3/3/3/5 4/4/4/6 5/5/4/6 1/1/1/1<br />
Tampere 3/3/3/3 3/3/3/3 3/3/3/3<br />
Turku 9/9/8/8 3/3/3/3 9/9/7/8 21/16/14/17 9/9/8/8<br />
3/2/-/- = vuoromäärät: M-P+/M-P++/La/Su<br />
= 100
20 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />
Kuva 5. <strong>Satakunnan</strong> kuntien väliset vuoromäärät talviarkena 2005.
<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 21<br />
JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />
2.2.3 Porin paikallisliikenne<br />
Porin paikallisliikennettä on käsitelty yksityiskohtaisesti kesäkuussa 2005<br />
valmistuneessa Porin joukkoliikennesuunnitelmassa 2005–2009 (Porin kaupungin<br />
suunnittelusarja C56/2005).<br />
Paikallisliikenteen alue on koko kaupunkialue Meri-Pori ja maaseutualueet<br />
mukaan luettuna. Syksyllä 2005 aletaan Porin paikallisliikennettä ajaa yhdeksällä<br />
kaupunkilinjalla, kuudella Meri-Pori -linjalla, 14 maaseutulinjalla ja<br />
yhdellä palvelulinjalla. Kaupunkilinjat ovat keskustan ylittäviä heilurilinjoja ja<br />
muut Kauppatorille päättyviä linjoja. Paikallisliikenteessä tehtiin vuonna 2004<br />
yhteensä 2 miljoonaa matkaa.<br />
Porissa kaikilla kaupunkialueilla on mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä<br />
työ-, opiskelu- ja asiointimatkoihin. Keskeisillä kaupunkialueilla ja Meri-Porissa<br />
asuvilla on hyvät joukkoliikenteen yhteydet, jotka tarjoavat potentiaalisen<br />
vaihtoehdon muiden kulkumuotojen käytölle. Liikennöinti aloitetaan arkipäivisin<br />
klo 6:00–7:00 ja lopetetaan aikaisintaan klo 22:00 kerrostaloalueilla ja<br />
20:00 pientaloalueilla. Lauantaisin liikennöidään vähintään klo 8:00–22:00 ja<br />
sunnuntaina klo 10:00–18:00 välisinä aikoina. Perjantaina ja lauantaina ajetaan<br />
kerrostaloalueilla muutamilla vuoroilla yöliikennettä. Hiljaisina aikoina<br />
linjasto mukautuu kysyntään palvelutasotavoitteiden sallimissa puitteissa,<br />
mutta linjojen reittejä ajetaan selkeyden vuoksi asuinalueilta keskustaan<br />
mahdollisimman paljon arkipäivien reittien kaltaisesti.<br />
Kuva 6. Porin kaupunkialueen uusi paikallisliikenteen linjasto talviarkina.
22 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />
2.2.4 <strong>Rauma</strong>n paikallisliikenne<br />
Linjasto<br />
<strong>Rauma</strong>n paikallisliikennettä hoidetaan ostoliikenteenä viidellä eri linjalla. Lisäksi<br />
muutamilla linjoilla ajetaan koulupäivinä sataman suunnassa normaalien<br />
reittien jälkeen lenkki opiskelupaikkojen läheisyyksissä. Sunnuntaina<br />
ajetaan ainoastaan talviaikataulun mukaista ostoliikennettä.<br />
Paikallisliikenteen linjastolle ovat tyypillisiä lenkit, jotka lisäävät linjaston peittoa,<br />
mutta pidentävät matka-aikoja. Linjat kulkevat keskustan sekä Merirauman,<br />
Kourujärven, Kortelan, Uotilan ja Sorkan/Kappelinluhdan väleillä. Muutama<br />
Olkiluodon vuoro kulkee Sorkan kautta ja osa Kourujärven vuoroista<br />
ajetaan lauantaisin ja sunnuntaisin Monnan hautausmaalle. Koulupäivinä<br />
ajetaan yksi vuoro Haapasaareen. <strong>Rauma</strong>n aluesairaalaan on suorat yhteydet<br />
keskustasta ja Uotilan suunnasta sekä hyvät vaihtoyhteydet kaikilta multa<br />
linjoilta.<br />
Paikallisliikennettä täydentävät valtateitä 8 ja 12 pitkin ajettavat vakio- ja pikavuorot<br />
sekä Kodisjoen suunnassa Vasaraisen tai Vermuntilan kautta ajettavat<br />
vakiovuorot. Kokonaan seutuliikenteen varassa olevia alueita ovat mm.<br />
Tiilivuori, Luostarinkylä, Unaja, Kulamaa, Anttila ja Voiluoto. Muutamat maaseudun<br />
vakiovuorot ajetaan myös Nihattulan, Vasaraisten ja Monnan kautta.<br />
Maaseudun vakiovuorot jatkavat sataman eteläpuolella olevalle teollisuusalueelle.<br />
Taulukko 5. <strong>Rauma</strong>n paikallisliikenteen linjasto.<br />
<strong>Rauma</strong>n paikallisliikenteessä on monia hyviä ominaisuuksia: linjasto on melko<br />
kattava ja ulottuu kaikille merkittävimmille asuntoalueille, kävelymatkat<br />
pysäkeille ovat keskeisillä asuntoalueilla kohtalaisen lyhyitä ja maankäyttö<br />
on melko tiivistä ja nauhamaista. Liikenteessä on myös käytössä edullisia<br />
kausi- ja sarjakortteja. Paikallisliikenteen toimintaedellytykset eivät ole kuitenkaan<br />
parhaimmat mahdolliset, koska etäisyydet asuinalueilta keskustaan<br />
ja palveluihin ovat lyhyitä. Kaupungin asukkaista noin puolet asuu alle kahden<br />
ja yli kaksi kolmasosaa alle kolmen kilometrin etäisyydellä keskustasta.<br />
Vain reilu kymmenesosa asukkaista asuu yli viiden kilometrin etäisyydellä<br />
keskustasta. Lisäksi paikallisliikenteen korkeat kertalippujen asiakashinnat,<br />
suhteellisen kattava kevyen liikenteen verkko sekä henkilöautojen hyvät pysäköintimahdollisuudet<br />
keskustassa heikentävät joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä.<br />
Liikennöintiaika<br />
Vuoroväli (min) Lähtöjä (kpl<br />
M-P+ M-P++ La M-P+ M-P++ La talvi/kesä)<br />
Linja<br />
ruuhka muu aika M-P La<br />
Savila-Syvärauma-<br />
Merirauma 7:00-17:40 7:30-17:40 8:30-17:40 30 30 60 60 44/22 20/12<br />
Savila-Parolaho-<br />
Kourujärvi 7:25-18:10 8:00-18:10 9:00-18:10 30 30 60 60 44/22 20/12<br />
Savila-Sampaala-<br />
Kortela 7:15-17:42 8:30-17:42 8:30-13:42 30-60 60 60 60 26/20 12/12<br />
Savila-Uotila 7:05-18:10 9:00-18:10 9:00-14:10 30-60 60 60 60 28/20 12/13<br />
Savila-Sorkka 7:30-16:25 7:35-16:25 9:30-15:00 30-60 60 yli 60 60 20/6 12/0<br />
Savila-<br />
Kappelinluhta 7:30-16:25 - 9:30-15:15 60 60 - 60 16/0 12/0<br />
Sunnuntaisin kutsuliikenne
<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 23<br />
JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />
Kuva 7. <strong>Rauma</strong>n paikallisliikenteen reittikartta, väestöntiheys sekä 2, 3 ja 5 kilometrin<br />
etäisyydet Savilankadun pysäkistä.
24 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />
Palvelutaso<br />
Keskeisiltä kaupunkialueilta on mahdollista käydä paikallisliikenteellä keskustassa<br />
koulussa ja asioilla sekä talvella myös työssä. Kesällä koulujen kesälomien<br />
aikana työmatkat onnistuvat paikallisliikenteen avulla ainoastaan<br />
Merirauman ja Sorkan suunnista. Muualla liikennöinti aloitetaan vasta klo 8<br />
jälkeen ja Kappelinluhdan linjaa ei ajeta kesällä lainkaan.<br />
Paikallisliikenteessä ei ajeta iltaliikennettä, ja viimeiset vuorot lähtevät keskustasta<br />
noin klo 18:00. Lauantaisin on kaikilta keskeisiltä kaupunkialueilta<br />
mahdollista käydä keskustassa asioimassa ja soveltuvin osin myös työssä.<br />
Kesällä lauantailiikennettä ei ajeta Sorkan eikä Kappelinluhdan suunnille.<br />
Sunnuntaisin ajetaan kutsuliikennettä.<br />
Yksittäisten vuorojen avulla on mahdollista tehdä koulumatkoja keskustaan<br />
Nihattulan, Haapasaaren, Monnan ja Vasaraisten suunnilta. Lisäksi talvella<br />
on Monnasta keskustaan kaksi asiointivuoroa viikossa sekä lauantai-iltapäivisin<br />
kolme edestakaista vuoroa. Kesällä perjantai-iltapäivisin ajetaan Monnaan<br />
kolme edestakaista vuoroa. Lauantaisin kaikki Kourujärvelle ajettavat<br />
vuorot kulkevat myös Monnaan. Kalasataman eteläpuolisella teollisuusalueella<br />
on mahdollista käydä töissä arkipäivinä, jos työt alkavat klo 8 ja loppuvat<br />
noin klo 16.<br />
Tunnuslukuja<br />
Vuonna 2004 <strong>Rauma</strong>n paikallisliikenteessä tehtiin noin 100 000 matkaa ja<br />
ajettiin noin 220 000 linjakilometriä. Ajokilometriä kohti tehtiin vain noin 0,45<br />
matkaa, mikä osoittaa, ettei liikennettä voida hoitaa itsekannattavasti. Liikenteen<br />
ostamiseen käytettiin nettorahaa vuonna 2004 noin 268 000 €. Yksittäisistä<br />
linjoista on Merirauman yhteys selkeästi paras.<br />
Paikallisliikenteen matkustajamäärät ovat vähentyneet tasaisesti viimeisten<br />
vuosien aikana. Ajokilometrien vähentäminen vuoden 2002 jälkeen ei yksinään<br />
selitä matkustajamäärien alenemaa, koska vastaavaa kehitystä on<br />
esiintynyt myös valtakunnallisesti, tosin hieman maltillisempana. Osasyinä<br />
matkustajien vähenemiseen voidaan pitää henkilöautoilun kasvua ja kevyen<br />
liikenteen suosion kasvua. Lisäksi kertalippujen kallis hinnoittelu ei houkuttele<br />
tekemään matkoja bussilla ainakaan lyhyillä matkoilla.<br />
Taulukko 6. <strong>Rauma</strong>n paikallisliikenteen tilastoja vuodelta 2004 (Lähde: <strong>Rauma</strong>n<br />
kaupunki).<br />
matkustajamäärät<br />
matkustajat/ nettohinta bruttohinta nettohinta/<br />
Linja<br />
ajokilometrit<br />
km (€) (€) matkustaja<br />
Merirauma 45 090 32 808 0,73 52 585 113 511 1,60<br />
Parolaho 50 597 23 732 0,47 59 008 103 370 2,49<br />
Kortela 41 937 18 348 0,44 48 908 82 766 2,67<br />
Uotila 44 205 19 656 0,44 51 553 85 583 2,62<br />
Kappelinluhta-<br />
Sorkka 35 434 4 975 0,14 41 324 50 044 8,31<br />
kutsuliikenne 2 983 318 0,11 14 520 15 232 45,66<br />
YHT. 220 246 99 837 267 898 450 506
<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 25<br />
JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />
350 000<br />
300 000<br />
312 943<br />
312 338<br />
313 033<br />
263 496<br />
250 000<br />
220 246<br />
km/kpl<br />
200 000<br />
150 000<br />
100 000<br />
170 243<br />
154 840<br />
144 367<br />
130 000<br />
99 800<br />
50 000<br />
0<br />
ajo-km<br />
matkat<br />
2000 2001 2002 2003 2004 vu<br />
Kuva 8. <strong>Rauma</strong>n paikallisliikenteen tilastoja vuosilta 2000–2004 (Lähde: <strong>Rauma</strong>n<br />
kaupunki).<br />
Paikallisliikenteen lisäksi <strong>Rauma</strong>lla toimii palveluliikenne. Vuonna 2004 palveluliikenteellä<br />
tehtiin noin 3 100 matkaa ja ajettiin noin 43 000 km. Palveluliikenteen<br />
nettohinta oli noin 36 000 € ja bruttohinta noin 44 000 €.<br />
Johtopäätöksiä<br />
Paikallisliikenteen matkustajamäärät ovat tarjontaan ja palvelutasoon suhteutettuna<br />
erittäin pieniä ja liikenteen hoitaminen on yhteiskunnalle kallista.<br />
Lisäksi maankäytön sijoittuminen tiiviisti kaupunkikeskustan ympärille ja korkeatasoiset<br />
kevyen liikenteen järjestelyt ohjaavat raumalaisia mieluummin<br />
kävelemään ja pyöräilemään kuin käyttämään bussia.<br />
Paikallisliikenteen kehittämistä enemmän kysyntää vastaavaksi tulee harkita<br />
ja pohtia mahdollisuuksia kehittää joukkoliikennettä vuorovaikutuksessa kevyen<br />
liikenteen kehittämisen kanssa. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden houkutteleminen<br />
nousemaan edes ajoittain busseihin on helpompaa kuin henkilöautojen<br />
käyttäjien houkutteleminen bussimatkustajiksi. Paikallisliikenteen<br />
tunnusluvut kertovat, että hiljaisina aikoina paikallisliikenteessä ei ole juuri<br />
lainkaan käyttäjiä. Tästä syystä jatkossa liikenteen hoitaminen voisi rakentua<br />
esim. siten, että työ- ja opiskelumatkat hoidettaisiin kiinteillä, aikataulutetuilla<br />
reiteillä ja muu osa liikenteestä hoidettaisiin kutsuohjattuna tai cityliikennetyyppisenä<br />
liikenteenä. Myös uusien matkalippujen kuten edullisen hiljaisen<br />
ajan taksan tai kertamatkojen ilmaisvaihtojen tai -paluukyytien käyttöönottamista<br />
tulee harkita. Kehittämistoimenpiteistä on kerrottu enemmän kohdassa<br />
6 Toimenpide-esitykset.<br />
2.2.5 Satakunnassa toimivat asiointi- ja palveluliikenteet<br />
Satakunnassa toimii palveluliikenne Porissa, <strong>Rauma</strong>lla, Ulvilassa ja Huittisissa.<br />
Porissa, <strong>Rauma</strong>lla ja Huittisissa palveluliikenne toimii pääsääntöisesti<br />
keskustan lähettyvillä, mutta Ulvilassa palveluliikenne toimii alueilla, jonne ei<br />
ole muita joukkoliikenteen palveluja.<br />
Asiointiliikennettä järjestetään jossain laajuudessa haja-alueiden liikennepalvelujen<br />
tarjoamiseen ainakin Porissa, Ulvilassa, Noormarkussa, Luvialla,<br />
Pomarkussa, Jämijärvellä, Eurassa, Honkajoella, Kiukaisissa, Lapissa ja La-
26 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />
vialla. Kuljetuksia järjestetään yleensä 1–2 kertaa viikossa ja asiakas maksaa<br />
kuljetuksista omavastuuosuuden. Noormarkussa ja Lapissa asiointiliikenne<br />
hoidetaan kutsutakseilla ja muissa kunnissa kuljetukset hoidetaan<br />
pääsääntöisesti vakioreittejä pitkin ajettavilla takseilla tai pikkubusseilla. Erilliset<br />
koulukuljetukset eivät yleensä ole kaikille avointa liikennettä, mutta Luvialla,<br />
Kiikoisissa ja Kokemäellä ainakin osa kuljetuksista on mitoitettu niin,<br />
että niitä voivat käyttää myös muut kuin koululaiset.<br />
2.2.6 Junaliikenne<br />
Tampereelta ajetaan Kokemäen ja Harjavallan kautta Poriin sekä henkilöettä<br />
tavaraliikennettä. Kokemäeltä <strong>Rauma</strong>lle ja Kankaanpäästä Parkanoon<br />
kulkee ainoastaan tavaraliikennettä. <strong>Rauma</strong>lta on Kokemäen asemalle henkilöliikenteelle<br />
junabussiyhteys.<br />
Tampereen ja Porin välisellä rataosuudella liikennöitävät junat ovat kaikki<br />
taajamajunia lukuun ottamatta yhtä molempiin suuntiin ajettavaa InterCityvuoroa.<br />
Kokemäeltä <strong>Rauma</strong>lle ajetaan junabussivuoroja. Arkipäivinä Porin<br />
junavuorojen kokonaisvuoromäärä on molemmat suunnat yhteen laskettuna<br />
12 ja <strong>Rauma</strong>n junabussien vuoromäärä 9. Lauantaina kulkee molemmissa<br />
suunnissa yhteen laskettuna 11 Porin junaa ja 8 <strong>Rauma</strong>n junabussia. Sunnuntaina<br />
vastaavat luvut ovat Porin osalta 8 ja <strong>Rauma</strong>n osalta 7. Matka-aika<br />
Tampereelta Poriin vaihtelee 1:25–1:41 välillä ja Tampereelta <strong>Rauma</strong>lle<br />
2:08–2:35 välillä. Matka-aika on samaa luokkaa busseilla suorilla pikavuoroilla.<br />
Junilla tai junabusseilla on mahdollista tehdä työ-, opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajan<br />
matkoja Porista, Harjavallasta ja Kokemäeltä sekä soveltuvin osin<br />
<strong>Rauma</strong>lta Tampereelle. Tampereen suunnasta junavuorot soveltuvat vastaaviin<br />
matkoihin hieman heikommin. <strong>Rauma</strong>n ja Tampereen väliset junabussimatkat<br />
soveltuvat asiointimatkojen tekoon. Tampereella on vaihtomahdollisuus<br />
Helsinkiin tai Helsingistä. Matka-aika Tampereen ja Helsingin välillä on<br />
1:27–1:53. Lisäksi vaihto Tampereella lisää kokonaismatka-aikaa noin 20<br />
minuuttia.<br />
Tampereelle suuntautuvien junavuorojen lähtöajat porrastuvat hyvin linja-autojen<br />
lähtöaikojen kanssa. Kilpailevat liikennemuodot täydentävät toisiaan ja<br />
muodostavat yhdessä toimivan kokonaisuuden Porin ja <strong>Rauma</strong>n seutukunnista<br />
Tampereelle suuntautuville matkoille.<br />
Taulukko 7. <strong>Satakunnan</strong> maakunnan henkilöliikenteen rautatieasemien aikataulut<br />
(Lähde: VR Oy:n kotisivut 4.5.2005).<br />
Asema M-P M-L M-S M-S L M-P,S* M-S<br />
Helsinki** 5:30 7:04 10:04 14:04 16:20 17:04 20:04<br />
Tampere 7:15 9:15 12:15 16:15 18:31 19:02 22:05<br />
Kokemäki 8:23 10:20 13:20 17:23 19:36 20:04 23:10<br />
Harjavalta 8:31 10:28 13:28 17:31 19:47 20:12 23:18<br />
Pori 8:48 10:48 13:48 17:48 20:03 20:28 23:34<br />
<strong>Rauma</strong>*** - 11:50 14:50 18:25 - 21:10 -<br />
*InterCity<br />
** Vaihtoyhteys<br />
***Junabussi<br />
Asema M-L* M-L M-S M-S M-S M-S<br />
<strong>Rauma</strong>*** - 6:25 9:25 12:25 15:25 18:30<br />
Pori 5:30 7:13 10:13 13:13 16:13 19:13<br />
Harjavalta 5:46 7:32 10:32 13:32 16:32 19:32<br />
Kokemäki 5:54 7:40 10:40 13:40 16:40 19:40<br />
Tampere 6:55 8:45 11:45 14:45 17:45 20:54<br />
Helsinki** 8:30 10:30 13:56 16:56 19:56 22:56<br />
*InterCity<br />
** Vaihtoyhteys<br />
***Junabussi
<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 27<br />
JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />
2.2.7 Lentoliikenne<br />
<strong>Satakunnan</strong> ainoa lentokenttä sijaitsee<br />
Porissa. Porista lennetään<br />
säännöllisiä reittilentoja Helsinkiin.<br />
Liikenteestä vastaa Finn-<br />
Comm Airlines, joka toimii läheisessä<br />
yhteistyössä Finnairin<br />
kanssa. Järjestelmä mahdollistaa<br />
Porin lennoille sujuvan matkaketjun<br />
ja hinnoittelun Helsinki-<br />
Vantaa lentoasemalta esim.<br />
Finnairin jatkolennoille.<br />
Reittilentojen lisäksi Porin kentältä<br />
lennettiin vuonna 2005 yhteensä<br />
19 charter-lentoa eri puolilla<br />
maailmaa sijaitseviin lomakohteisiin<br />
ja säännöllisesti kaksi<br />
kertaa viikossa YK-joukkojen<br />
huoltolentoja.<br />
Muita Satakuntaa palvelevia henkilöliikenteen<br />
lentokenttiä ovat<br />
Turun ja Tampereen lentokentät,<br />
jotka sijaitsevat noin 50 kilometrin<br />
etäisyydellä maakunnan reuna-alueilta.<br />
Molemmilta lentokentiltä<br />
on useita säännöllisiä<br />
vuoroja Helsinkiin ja ulkomaille.<br />
Satakunnassa sadan kilometrin<br />
säteellä Porin lentokentästä asuu<br />
yhteensä 228 000, Tampereen<br />
lentokentästä 168 000 ja Turun<br />
lentokentästä 126 000 henkilöä.<br />
<strong>Satakunnan</strong> joukkoliikennejärjestelmässä<br />
lentoliikenteen rooli on<br />
pitkälle muita liikennemuotoja<br />
täydentävä. Lentäen on kuitenkin<br />
mahdollista päästä arkiaamuisin<br />
pääkaupunkiseudulle esim. klo 7,<br />
8 ja 9 jälkeen ja paluuvuoroja<br />
lähtee klo 16, 17, 20 ja 23 jälkeen.<br />
Kuva 9.<br />
<strong>Satakunnan</strong> väestön määrä eri etäisyyksiltä Porin sekä<br />
Tampere-Pirkkalan ja Turun lentoasemilta.<br />
Taulukko 8. Helsinki-Pori lentoliikenteen aikataulut keväällä 2005 (Lähde: Finnair Oy:n kotisivut 4.5.2005).<br />
M-P L M-P M-P L M-P,S M-P L M-P<br />
Pori 6:00 6:20 7:30 8:15 9:00 14:40 17:00 17:30 18:15<br />
Helsinki 6:30 7:05 8:15 9:00 9:45 15:30 17:45 18:15 19:00<br />
M-P M-P,S M-P S M-P M-P,S M-P,S<br />
Helsinki 7:20 13:40 16:00 16:30 17:20 20:10 23:40<br />
Pori 8:00 14:25 16:45 17:15 18:00 20:55 0:15
28 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />
2.3 Joukkoliikenteen terminaaliverkko<br />
Matkakeskus<br />
Joukkoliikenteen terminaaliverkossa edustaa matkakeskus hierarkiassa korkeinta<br />
tasoa. Matkakeskus yhdistää Suomen joukkoliikenteen toimivaksi,<br />
selkeäksi ja esteettömäksi liikkumiskokonaisuudeksi, josta matkustaja saa<br />
kaiken tarvitseman palvelun junalla, bussilla tai paikallisliikenteen välineillä<br />
matkustettaessa. Aikataulut, lipunmyynti ja muut palvelut löytyvät samasta<br />
paikasta vaivattomasti.<br />
Pori kuuluu <strong>Satakunnan</strong> ainoana terminaalina liikenne- ja viestintäministeriön<br />
maanlaajuiseen 23 kehitettävän matkakeskuksen verkkoon. Porissa matkakeskusta<br />
on kehitetty erillisten asemien välisenä yhteistyönä. Linja-autoasema<br />
valmistui matkakeskusmaiseksi syksyllä 2003, kun aseman terminaalirakennuksen<br />
tasoa parannettiin viihtyvyyden, informaation ja esteettömyyden<br />
osilta, rahtiasema siirtyi samaan rakennukseen muiden terminaalitoimintojen<br />
kanssa ja informaatiossa siirryttiin sähköisiin näyttötauluihin. Lisäksi<br />
piha-alueella ja aseman ympäristössä tehtiin laajoja liikennejärjestelyjä,<br />
parannettiin varusteiden ja informaation tasoa sekä henkilöautojen ja polkupyörien<br />
pysäköimismahdollisuuksia. Rautatieaseman ilmettä ja informaatiojärjestelmää<br />
parannettiin vuonna 2004, kun asemalle tuli mm. matkakeskuksen<br />
logo, iso informaatiotaulu rakennuksen ulkopuolelle ja linja-autojen aikatauluinformaatiot.<br />
Linja-autoasemarakennus on avoinna maanantaista perjantaihin klo 7:00–<br />
18:00. Rautatieasema on avoinna maanantaista perjantaihin klo 6:45–19:15,<br />
lauantaisin 6:45–16:10 ja sunnuntaisin 9:45–19:15.<br />
Linja-autoasemat<br />
Satakunnassa on linja-autoasemat <strong>Rauma</strong>lla, Eurassa, Huittisissa ja Kankaanpäässä.<br />
<strong>Rauma</strong>n linja-autoasema hoitaa myös Kodisjoen rahtipalvelut<br />
ja Porin matkakeskus Ulvilan, Noormarkun ja Luvian rahtipalvelut. <strong>Rauma</strong>n<br />
linja-autoaseman pihajärjestelyt ovat uusia ja toimivia. Muilta linja-autoasemilta<br />
puuttuvat mm. korotetut laiturit. Terminaalirakennuksissa myydään lippuja,<br />
jaetaan informaatiota perinteisillä tavoilla ja niissä on Euraa lukuun ottamatta<br />
hyvät odotustilat kahvilavarustuksineen. Aukioloajat rajoittuvat maanantaista<br />
perjantaihin maksimissaan klo 6:30–18:00 välisiin aikoihin.<br />
Kuva 10. <strong>Rauma</strong>n linja-autoaseman pihajärjestelyt ovat uusia ja toimivia.
<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 29<br />
JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />
Juna-asemat<br />
Satakunnassa on henkilöliikenteen juna-asemat Porin matkakeskuksen lisäksi<br />
Harjavallassa ja Kokemäellä. Harjavallan asemarakennus on auki<br />
maanantaista perjantaihin klo 7:15–11:30 ja 12:45–14:15 välisinä aikoina.<br />
Kokemäen asemarakennus ei ole matkustajien käytössä. Asemat ovat valaistuja<br />
ja niissä on korotetut laiturit. Kokemäen laiturialueella on myös odotuskatoksia.<br />
Aikatauluista jaetaan informaatiota perinteisellä tavalla. Kokemäen<br />
juna-asemalla on myös <strong>Rauma</strong>n junabussiliikenteen aikataulut (ks.<br />
kuva 11).<br />
Kuva 11. Kuvissa ylhäällä Harjavallan ja alhaalla Kokemäen juna-asemat.<br />
Matkahuollon asiamiespisteet<br />
Päätoimenaan toisen toimialan yrittäjät hoitavat Matkahuollon asiamiespisteissä<br />
sivutoimisesti linja-autoliikenteen rahtia, lipunmyyntiä ja muita joukkoliikenteeseen<br />
liittyviä toimintoja. Asiamiespisteiden palveluvarustus, pysäkkijärjestelyt,<br />
palvelutaso, aukioloajat ja yleinen näkyminen vaihtelevat paljon.<br />
Parhaimmillaan asiamiespisteet muistuttavat pihajärjestelyiltään ja toiminnoiltaan<br />
linja-autoasemaa, mutta matalimmalla profiililla toimivia toimipisteitä<br />
on vaikeaa tai jopa mahdotonta erottaa muusta ympäristöstä. Joissakin paikoissa<br />
on esim. linja-autojen aikataulut selkeästi näkyvillä ja saatavilla, mutta<br />
joissakin paikoissa ainoa linja-autoliikenteestä muistuttava asia on asiamiestarra.<br />
Satakunnassa Harjavallan ja Kokemäen asiamiespisteet vastaavat<br />
toiminnoiltaan linja-autoasemia.<br />
Yleisesti linja-autoliikenteen asiamiespisteverkosto vaatii selvää profiilin nostoa.<br />
Tällä hetkellä joukkoliikenteen käyttäjä ei voi olla varma Matkahuoltoasiamiestarran<br />
takaa löytyvästä palvelutason ja -varustuksen laadusta.
30 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />
Linja-autopysäkit<br />
Yleisillä teillä olevat linja-autopysäkit kuuluvat Tiehallinnon ja kaduilla kuntien<br />
rakennettavaksi, hoidettavaksi ja ylläpidettäväksi. Pysäkkien taso ja varustus<br />
vaihtelevat erittäin paljon niiden merkittävyyden, käytön, sijainnin tai<br />
jonkin muun syyn vuoksi. Osalla käytetyimmistä pysäkeistä on katokset, joiden<br />
laatutasossa on eroavaisuuksia. Korotettuja odotustiloja esiintyy vain<br />
paikoittain taajamien läheisyydessä. Pysäkkikohtainen informaatio on harvinaista,<br />
mutta joissakin katoksellisissa pysäkeissä ovat bussiyrittäjät kiinnittäneet<br />
yhteysväliensä aikataulut kiinni katoksiin. Polkupyörätelineet tai henkilöautojen<br />
saatto- ja liityntäyhteydet ovat suhteellisen harvinaisia.<br />
Tiehallinto ja suurimmat kunnat ovat viime vuosien aikana alkaneet kehittää<br />
jonkin verran pysäkkien varustelutasoa. Esimerkiksi polkupyörien pysäköintimahdollisuuksiin<br />
on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Paljon on vielä<br />
kuitenkin tehtävää.<br />
Kuva 12.<br />
Esimerkki korkeatasoisesta pysäkkiympäristöstä, Lappi TL. Ylhäällä vasemmalla pysäkki <strong>Rauma</strong>n<br />
suuntaan ja oikealla pysäkki Euran suuntaan. Alhaalla opastus valtatieltä 12 liityntäpysäköintialueelle.
<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 31<br />
JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />
2.4 Lippujärjestelmät<br />
Linja-autoliikenne<br />
Maakunnan tärkein lipputuote on seutulippu, joka oikeuttaa 30 vuorokauden<br />
aikana matkustamaan rajattomasti kaikissa seutulippualueen linja-autoissa<br />
ja vaihtamaan maksutta vuorosta toiseen. Kelan koulumatkatukeen oikeutetuilla<br />
lukio- tai ammatillisia opintoja harjoittavilla opiskelijoilla on käytössään<br />
oma seutulippu. Koulumatkatukea voidaan maksaa, jos opiskelumatkan yhdensuuntainen<br />
matka on vähintään 10 kilometriä ja matkakustannukset ylittävät<br />
54 euroa kuukaudessa.<br />
Seutulippujen lisäksi linja-autoliikenteessä on käytössä muita Matkahuollon<br />
lipputuotteita. Myös bussiyrittäjillä voi olla omia lipputuotteita. Porin ja <strong>Rauma</strong>n<br />
paikallisliikenteissä on käytössä edullisia kausi- tai matkamääriin perustuvia<br />
kaupunkilippuja, joita kaupungit tukevat ja joihin valtio sääntöjensä puitteissa<br />
myöntää avustusta.<br />
Liikenne- ja viestintäministeriö vahvistaa 44 matkan sarjalippujen hinnat.<br />
Muiden lippujen hinnoille ei ole lakisääteisiä velvoitteita. Kunnat määrittävät<br />
seutulipuille hinnat ja maksavat hinnanalennuksesta valtionapukelpoista tukea<br />
lippujen käytön mukaan. Matkahuollosta on saatavissa erilaisia alennuslippuja<br />
yli 80 km pituisille matkoille. Myös bussiyrityksillä on mahdollisuus antaa<br />
matkalipuista omia alennuksia.<br />
Kuva 13. Seutulippu on merkittävin<br />
lipputuote maakunnan sisäisessä<br />
liikenteessä.<br />
(Lähde: www.pori.fi)<br />
Junaliikenne<br />
Junaliikenteessä matka- ja paikkaliput hinnoitellaan yhdeksi yhdensuuntaiseksi<br />
junalipuksi. Etukäteen ostettaessa istumapaikka sisältyy lipun hintaan<br />
Pendolino-, InterCity- ja pikajunissa. Mahdolliset alennukset lasketaan koko<br />
junalipun hinnasta. Tampereelta Poriin liikennöitävässä taajamajunassa<br />
myydään matkalippuja ilman paikkavarausta.<br />
Junien lippujärjestelmissä on käytössä erilaisia alennuksia.<br />
Lentoliikenne<br />
Suomessa Golden Air tekee tiivistä yhteistyötä Finnairin kanssa. Lentolippujen<br />
myynti hoidetaan Finnairin ja matkatoimiston kautta ympäri maata. Myös<br />
lentoliikenteessä on käytössä erilaisia alennus- ja bonusjärjestelmiä. Porin<br />
lennoilla on käytössä Finnair Plus -pistejärjestelmä.
32 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANNE<br />
2.5 Informaatiojärjestelmät<br />
Kaikilla bussiyrittäjillä on käytössä omat aikataulukirjat tai -vihkot, jotka laaditaan<br />
yleensä kerran tai kaksi vuodessa. Porin seudulla on myös alueen yhteinen<br />
seutuliikenteen aikataulukirja. VR Osakeyhtiön aikatauluvihkoissa on<br />
esitetty junien lähtö- ja saapumisaikataulujen lisäksi myös junatyypit ja tarjolla<br />
olevat palvelut. Pori-Tampere-Helsinki -junaliikenteestä on olemassa oma<br />
taskuaikataulu, jonka voi saada esim. rautatieaseman lipunmyyntitiskiltä tai<br />
matkatoimistoista. Helsinki-Pori lentoliikenteestä on oma taskuaikataulu, jota<br />
jaetaan mm. lentoasemalla ja matkatoimistoissa. Porin lennot esiintyvät<br />
myös Finnairin aikataulukirjassa.<br />
Joukkoliikenneyrittäjien aikataulut ovat pääsääntöisesti saatavilla internetissä.<br />
Kaikilla kulkumuodolla löytyy internetistä myös hakupalvelin, josta voi tarkastella<br />
eri paikkakuntien välistä joukkoliikenteen tarjontaa. Bussien ja junien<br />
aikataulut löytyvät myös tekstitelevisiosta. Erityisesti linja-autoliikenteessä aikataulukausien<br />
muuttuessa uusista aikatauluista ilmoitetaan seudun sanomalehdissä.<br />
Liikenne- ja viestintäministeriön rakentama ja tarjoama Matka.fi -reitinhakupalvelu<br />
ei toistaiseksi sisällä <strong>Satakunnan</strong> paikallisliikenteen tietoja, koska<br />
alueen aikataulutietoja ei vielä saada riittävissä määrin digitaalisessa muodossa.<br />
Hyödyllisiä osoitteita<br />
aikatauluhauille:<br />
Linja-autoliikenne:<br />
www.matkahuolto.fi<br />
(Aikataulut)<br />
www.expressbus.com<br />
(Aikataulut)<br />
www.seutulippu.com<br />
www.pori.fi/liikenne/<br />
Junaliikenne:<br />
www.vr.fi (Aikataulut ja<br />
hinnat)<br />
Lentoliikenne:<br />
www.finnair.fi (Aikataulut<br />
ja varaukset)<br />
www.lento.net<br />
(Golden Air)<br />
Reitinhakupalvelin:<br />
www.matka.fi<br />
Pysäkki-informaatio<br />
Pysäkki-informaation määrä ja taso on kirjavaa. Monilla merkittävillä ja katoksilla<br />
varustetuilla pysäkeillä on liikennöitsijöiden asettamat ja ajan tasalla<br />
pitämät vuoroliikenteen aikataulut. Pysäkkikohtaista informaatiota ei ole<br />
muualla kuin terminaaleissa ja aikatauluihin merkityillä pysäkeillä. Sähköisessä<br />
muodossa olevaa informaatiota on vain Porin Matkakeskuksessa (linja-autoasemalla<br />
ja rautatieasemalla) ja Kauppatorilla.
<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 33<br />
JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS<br />
3 JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS<br />
3.1 Liikenteen ostaminen<br />
3.1.1 Valtio<br />
milj. km<br />
35,0<br />
30,0<br />
25,0<br />
20,0<br />
15,0<br />
Satakunnassa ajettiin linja-autoliikennettä vuonna 2004 yhteensä 11,3 miljoonaa<br />
kilometriä, joka on noin 11,2 % koko Länsi-Suomen läänin joukkoliikenteestä.<br />
<strong>Satakunnan</strong> joukkoliikenteestä lääninhallituksen ostoliikenteen<br />
osuus oli noin 8,8 %. Kuntien välillä ajettavan itsekannattavan linjaliikenteen<br />
osuus oli 63,7 %, kaupunkien paikallisliikenteen osuus 24,8 % ja muiden<br />
kuntien ostoliikenteen osuus 2,7 %. Satakunnassa ostoliikenteen suhteellinen<br />
osuus on pieni verrattuna koko Länsi-Suomen lääniin. Useassa Länsi-<br />
Suomen maakunnassa ostoliikenteen suhteellinen osuus koko liikenteestä<br />
on kaksin- tai jopa kolminkertainen Satakuntaan verrattuna.<br />
Muiden kuntien ostoliikenne<br />
Paikallisliikennelupakaupunkien<br />
osto- ja linjaliikenne<br />
Läänin ostoliikenne<br />
Linjaliikenne<br />
10,0<br />
5,0<br />
0,0<br />
Varsinais-<br />
Suomi<br />
Satakunta Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-<br />
Pohjanmaa<br />
Pohjanmaa<br />
Keski-<br />
Pohjanmaa<br />
Kuva 14. Linja-autoliikenteen ajosuoritteet ja ostoliikenteen määrä Länsi-Suomen<br />
läänissä vuonna 2004 (Lähde: Länsi-Suomen lääninhallitus).<br />
Satakunnassa ostetaan eniten liikennettä Porissa ja <strong>Rauma</strong>lla. Ajokilometreissä<br />
mitattuna eniten ostoliikennettä ajetaan <strong>Rauma</strong>lla, Huittisissa, Kokemäellä<br />
ja Kankaanpäässä.
34 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS<br />
Taulukko 9. <strong>Satakunnan</strong> lääninhallituksen ostoliikenteen ajokilometrit, vuorojen<br />
määrät ja kustannukset kunnittain vuonna 2004. (Lähde: LSLH)<br />
Paikallisliikenne<br />
Ajokilometrit<br />
Vuoromäärät<br />
Kustan-<br />
Kunta<br />
Talviarki Kesäarki La Su nukset<br />
Eura 53 579 12 14 2 6 27 363<br />
Eurajoki 40 113 7 7 18 133<br />
Harjavalta 7 754 5 4 7 054<br />
Honkajoki 42 451 20 10 2 42 829<br />
Huittinen 94 683 19 6 2 54 839<br />
Jämijärvi 6 818 2 1 624<br />
Kankaanpää 87 356 22 12 2 56 197<br />
Karvia 8 299 2 2 2 6 958<br />
Kiikoinen 10 010 4 5 154<br />
Kiukainen 20 227 4 4 9 487<br />
Kodisjoki 4 792 4 2 5 205<br />
Kokemäki 88 196 13 18 4 6 31 843<br />
Kullaa 36 420 13 8 27 408<br />
Köyliö 31 274 8 8 2 6 25 139<br />
Lappi 40 167 9 9 2 6 25 154<br />
Lavia 53 393 19 8 2 39 184<br />
Luvia 0 0<br />
Merikarvia 58 610 16 19 6 22 219<br />
Nakkila 2 444 1 2 310<br />
Noormarkku 49 280 16 15 8 33 457<br />
Pomarkku 20 261 8 8 2 23 103<br />
Pori 80 268 26 28 8 70 366<br />
<strong>Rauma</strong> 100 706 29 37 6 6 90 117<br />
Siikainen 52 642 16 11 33 749<br />
Säkylä 12 672 5 6 002<br />
Ulvila 31 278 10 6 13 714<br />
Vampula 24 777 7 4 2 15 112<br />
Yhteensä* 1 058 470 127 99 22 6 693 722<br />
Satakunnassa ajetaan paikallisliikennettä Porissa ja <strong>Rauma</strong>lla sekä pienimuotoisesti<br />
Huittisissa. Myös Ulvilan kaupunki ostaa omalla alueellaan Porin<br />
seudun paikallisliikenteen lauantaivuoroista noin kolmanneksen sekä osan<br />
arkipäivien ilta- ja kesäajan liikenteestä. Missään <strong>Satakunnan</strong> alueella kysyntä<br />
ei mahdollista paikallisliikenteen hoitamista itsekannattavasti ja riittävän<br />
palvelutason varmistaminen edellyttää liikenteen ostamista. <strong>Rauma</strong>lla<br />
tulee harkita paikallisliikenteen kehittämistä enemmän kysyntää vastaavaksi<br />
ja pohtia mahdollisuuksia kehittää joukkoliikennettä vuorovaikutuksessa kevyen<br />
liikenteen kehittämisen kanssa. Jatkossa liikenteen hoitaminen voisi<br />
rakentua esim. siten, että työ- ja opiskelumatkat hoidettaisiin kiinteillä, aikataulutetuilla<br />
reiteillä ja muu osa liikenteestä hoidettaisiin kutsuohjattuna tai cityliikennetyyppisenä<br />
liikenteenä.<br />
Satakunnassa paikallisliikenteen ostoliikenteen osuus on suhteellisesti paljon<br />
suurempi kuin Länsi-Suomen läänissä keskimäärin. Paikallisliikenteen<br />
ajosuoritteesta on <strong>Rauma</strong>lla kaikki, Porissa yli kolmannes ja Huittisissa kolme<br />
neljäsosaa ostoliikennettä. Matkustajamääriin verrattuna Porin ostoliikenteen<br />
osuus ei ole yhtä suuri, koska ostot keskittyvät maaseutuliikenteeseen,<br />
jossa matkat ovat pitkiä ja matkustajamäärät pienempiä kuin kaupunkiliiken-
<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 35<br />
JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS<br />
teessä. Huittisissa toimiva Huitsikka on ns. kaupunkibussi, kaikille avoin palveluliikennemuoto,<br />
joka on suunnattu erityisesti liikuntarajoitteisille.<br />
Taulukko 10. <strong>Satakunnan</strong> paikallisliikenne vuonna 2004 (Lähde: LSLH).<br />
Suoritteet yhteensä<br />
Ostoliikenne<br />
Kunta<br />
Ajokm Matkustajat Ajokm % Matkustajat %<br />
Huittinen 42 203 11 630 77,4 47,0<br />
Pori 2 525 000 2 002 000 36,5 23,2<br />
<strong>Rauma</strong> 220 246 99 837 100,0 100,0<br />
Ulvila<br />
ei konsultin tiedossa<br />
yhteensä 2 787 449 2 113 467 43,6 27,4<br />
Länsi-Suomi yht. 9 126 026 7 506 022 27,6 13,1<br />
Junaliikenne<br />
Pori-Tampere-välisestä junaliikenteestä suurin osa on ostoliikennettä lukuun<br />
ottamatta kahta InterCity -vuoroa. <strong>Rauma</strong>n ja Kokemäen välisistä junabussivuoroista<br />
ovat kaikki ostoliikennettä lukuun ottamatta <strong>Rauma</strong>lta klo 15:25 ja<br />
Kokemäeltä klo 17:25 lähteviä vuoroja.<br />
Pori-Tampere -välin junaliikenne on kasvanut viime vuosina, etenkin sen jälkeen<br />
kun Nokia otettiin käyttöön uutena asemapaikkana. Liikenteen kasvun<br />
odotetaan edelleen jatkuvan. Junatyyppien osalta ei ole tulossa radikaaleja<br />
muutoksia lähiaikoina, mutta VALI 2006 (= Valtakunnallinen liikennejärjestelmä)<br />
käyttöön ottaminen saattaa tuoda mukanaan myös muutoksia.<br />
VR Osakeyhtiössä ei pidetä henkilöliikenteen aloittamista välille <strong>Rauma</strong> –<br />
Kokemäki potentiaalisena. Myöskään Ratahallintokeskus ei kaavaile uusien<br />
henkilöliikenneyhteyksien käynnistämisiä.<br />
Lentoliikenne<br />
Valtion budjettivaroista ei osteta lentoliikennettä Satakuntaan. Säännöllisestä<br />
reittiliikenteestä vastaa tällä hetkellä ruotsalaisomisteinen Golden Air.<br />
Maaliikennepalveluista huolehtii yksityinen Huolto-Mikko Oy.<br />
3.1.2 Kunnat<br />
Kuntien joukkoliikenteen rahoitusta tarkastellaan tässä yhteydessä vuoden<br />
2003 henkilökuljetusten kustannuksista. Tämän jälkeen 1.1.2005 on Kullaan<br />
kunta yhdistynyt Ulvilan kaupunkiin ja Punkalaidun Pirkanmaan maakuntaan.<br />
<strong>Satakunnan</strong> kunnissa käytetään vuodessa henkilökuljetusmenoihin keskimäärin<br />
50,67 euroa asukasta kohti. Eniten rahaa asukasta kohti käytetään<br />
Lavialla ja vähiten Kodisjoella. Kuljetuskustannuksia ei voida suoraan vertailla<br />
keskenään, koska kustannuksiin vaikuttaa keskeisesti se palvelutaso, mikä<br />
kuntalaisille tarjotaan. Palvelutaso eroaa eri kunnissa merkittävästi toisistaan.<br />
Kuljetuskustannuksiin vaikuttavat oleellisesti myös kunnan koko,<br />
maankäytön, opiskelupaikkojen ja palvelujen sijoittuminen, joukkoliikenteen<br />
runkoreittien sijoittuminen, kunnan kuljetusjärjestelmän tehokkuus, yhteistyö<br />
eri hallintokuntien kanssa kuljetusten hoidossa jne.
36 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS<br />
Vuonna 2003 <strong>Satakunnan</strong> kunnat käyttivät liikennepalvelujen hankintaan yhteensä<br />
noin 11,7 miljoonaa euroa. Tästä avoimen joukkoliikenteen osuus oli<br />
2,5 M€ (21,0 %), opetustoimen kuljetusten osuus 6,2 M€ (53,1 %) ja sosiaalitoimen<br />
kuljetusten osuus 3,0 M€ (26,0 %). Satakunnassa kuntien kuljetuskustannukset<br />
suhteessa asukaslukuun olivat keskimääräistä pienemmät verrattuna<br />
muihin Länsi-Suomen maakuntiin. Vain Keski-Pohjanmaan maakunnassa<br />
vastaavat kustannukset olivat pienempiä.<br />
Taulukko 11. Kuntien joukkoliikenteen rahoitus vuonna 2003.<br />
Joukkoliikenteen rahoitus vuonna 2003 (€) Kust. /<br />
Kunta<br />
Joukkoliikenne<br />
Opetustoimi<br />
Sosiaalitoimi<br />
Kuljetukset<br />
yhteensä<br />
asukas<br />
(€)<br />
Eura 13 595 421 890 268 530 704 015 75,13<br />
Eurajoki 15 544 164 257 69 283 249 084 43,14<br />
Harjavalta 9 893 180 329 129 013 319 235 41,26<br />
Honkajoki 71 305 107 953 31 359 210 617 101,11<br />
Huittinen 77 893 450 469 175 767 704 129 77,39<br />
Jämijärvi 2 521 89 324 36 397 128 242 57,10<br />
Kankaanpää 0 393 458 0 393 458 30,78<br />
Karvia 8 253 151 104 38 962 198 319 68,06<br />
Kiikoinen 94 65 413 8 961 74 468 56,63<br />
Kiukainen 4 173 218 925 31 170 254 268 74,61<br />
Kodisjoki 0 6 597 2 850 9 447 18,24<br />
Kokemäki 25 247 347 700 204 784 577 731 68,32<br />
Kullaa 1 228 73 094 22 026 96 348 60,18<br />
Köyliö 0 123 100 0 123 100 41,69<br />
Lappi 4 454 72 819 11 219 88 492 27,35<br />
Lavia 5 500 279 795 0 285 295 127,08<br />
Luvia 0 123 418 64 807 188 225 57,58<br />
Merikarvia 7 127 189 352 51 996 248 475 67,96<br />
Nakkila 0 146 755 0 146 755 24,70<br />
Noormarkku 7 793 142 898 143 840 294 531 48,07<br />
Pomarkku 9 769 151 832 57 639 219 240 84,49<br />
Pori 1 929 504 1 185 093 973 086 4 087 683 53,65<br />
<strong>Rauma</strong> 214 455 554 368 457 189 1 226 012 33,25<br />
Siikainen 2 000 71 700 52 500 126 200 67,63<br />
Säkylä 2 951 147 455 24 214 174 620 35,33<br />
Ulvila 38 964 296 896 152 836 488 697 39,80<br />
Vampula 4 408 61 194 33 328 98 930 56,43<br />
Satakunta yhteensä 2 456 672 6 217 188 3 041 756 11 715 616 50,67<br />
Palveluliikenne<br />
Kankaanpäässä, Porissa, <strong>Rauma</strong>lla ja Ulvilassa on valtio tukenut palveluliikennettä<br />
kaksi vuotta käynnistämisavustuksella. Porissa ja <strong>Rauma</strong>lla on palveluliikenne<br />
myöhemmin integroitu paikallisliikenteeseen, ja näin valtionavustusta<br />
on voitu jatkaa kokeilun päättymisen jälkeen. Vuonna 2004 neljän<br />
kunnan palveluliikenteen matkustajamäärä oli yhteensä noin 18 700 henkilöä,<br />
ajokilometrejä kertyi noin 113 000 ja nettokustannukset olivat noin 170<br />
000 euroa.
<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 37<br />
JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS<br />
3.2 Lipputuki<br />
3.2.1 Seutuliput<br />
Seutulippuihin kohdistuvasta lippusubventiosta kunnat maksavat 52 % ja<br />
valtio Länsi-Suomen lääninhallituksen lipunalennuskiintiöistä 48 %. Lääninhallituksen<br />
lipputukea ei makseta kertalipuille eikä erityisryhmien kuten esimerkiksi<br />
veteraanilippujen alennuksille. Mainittakoon, että veteraanit ovat<br />
saaneet kulkea ilmaiseksi <strong>Satakunnan</strong> seutuliikenteessä 1.2.2004 alkaen.<br />
<strong>Satakunnan</strong> seutulippu<br />
<strong>Satakunnan</strong> seutulipun kustannukset olivat vuonna 2004 yhteensä noin<br />
345 000 €. Yhtä matkaa tuettiin keskimäärin 1,25 eurolla. Seutulippuja ostettiin<br />
7 941 kpl ja niillä tehtiin yhteensä 275 623 matkaa eli keskimäärin 35<br />
matkaa yhtä seutulippua kohti. Suhteellisesti eniten asukasta kohti käytettiin<br />
seutulippuun rahaa Luvialla, Pomarkussa ja Eurajoella.<br />
Taulukko 12 <strong>Satakunnan</strong> seutulipun kustannukset suunnittelualueen kunnissa<br />
vuonna 2004.<br />
Myynti<br />
(kpl)<br />
Matkat<br />
(kpl)<br />
Matkat/<br />
lippu (kpl)<br />
Asiakashinta<br />
(€)<br />
Kustannukset (€)<br />
Yht.<br />
/asukas<br />
Kunta<br />
v. 2005<br />
Eura 127 4 141 33 80 6 266 0,67<br />
Eurajoki 616 21 195 34 60 21 574 3,74<br />
Harjavalta 442 14 925 34 55 19 925 2,57<br />
Honkajoki 30 1 091 36 60 2 377 1,14<br />
Huittinen 95 3 261 34 85 6 605 0,73<br />
Jämijärvi 20 582 29 60 1 671 0,74<br />
Kankaanpää 235 8 571 36 70 22 983 1,80<br />
Kiikoinen 4 100 25 100 75 0,06<br />
Kiukainen 26 1 476 57 80 4 231 1,24<br />
Kokemäki 83 3 249 39 95 3 516 0,42<br />
Kullaa 56 2 212 40 2 589 1,62<br />
Lappi 146 4 279 29 55 2 220 0,69<br />
Luvia 664 24 095 36 55 26 928 8,24<br />
Merikarvia 101 2 609 26 70 5 893 1,61<br />
Nakkila 418 13 547 32 55 10 419 1,75<br />
Noormarkku 484 16 664 34 55 12 098 1,97<br />
Pomarkku 231 7 881 34 60 9 728 3,75<br />
Pori<br />
<strong>Rauma</strong><br />
1 038<br />
474<br />
37 601<br />
16 644<br />
36<br />
35<br />
55<br />
60<br />
779<br />
579<br />
27 976<br />
19 309<br />
36<br />
33<br />
70<br />
85<br />
88 763<br />
66 754<br />
1,17<br />
1,81<br />
Siikainen 11 218 20 70 231 0,12<br />
Säkylä 78 2 241 29 75 3 959 0,80<br />
Ulvila 1 204 41 756 35 55 26 196 2,13<br />
Yhteensä 7 941 275 623 35 345 002 1,47
38 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS<br />
Pohjois-<strong>Satakunnan</strong> seutulippu<br />
Pohjois-<strong>Satakunnan</strong> seutulippualueeseen kuuluu seitsemän kuntaa. Seutulipun<br />
kustannukset olivat vuonna 2004 yhteensä noin 2 800 € ja lippuja ostettiin<br />
vain 79 kappaletta.<br />
Taulukko 13. Pohjois-<strong>Satakunnan</strong> seutulipun kustannukset vuonna 2004.<br />
Myynti<br />
(kpl)<br />
Matkat<br />
(kpl)<br />
Matkat/<br />
lippu (kpl)<br />
Asiakashinta<br />
(€)<br />
Kustannukset (€)<br />
Kunta<br />
Yht. /asukas<br />
Honkajoki 7 129 18 51 5 0,00<br />
Jämijärvi 42 1 076 26 51 693 0,31<br />
Kankaanpää 6 238 40 51 399 0,03<br />
Karvia 1 12 12 51 0 0,00<br />
Kiikoinen 3 93 31 51 23 0,02<br />
Lavia 19 619 33 51 1 706 0,76<br />
Siikainen 1 21 21 60 10 0,01<br />
Yhteensä 79 2 188 28 2 836 0,11<br />
Taulukoissa 12 ja 13 ei ole mukana Kelan maksamaa koulumatkatukea lukio-opintoja<br />
tai ammatillisia opintoja harjoittaville opiskelijoille. Toisin sanoen<br />
ns. opiskelijaseutulippujen kustannukset eivät ole tarkasteluissa mukana.<br />
3.2.2 Kaupunkiliput<br />
Porin ja <strong>Rauma</strong>n kaupungit tukevat kaupunkilippuja. Porissa kaupunkilippuja<br />
ostettiin vuonna 2004 yhteensä 20 058 kappaletta, ja niillä tehtiin yhteensä<br />
858 817 matkaa eli keskimäärin 43 matkaa yhtä lippua kohti. Kaupunkilipun<br />
nettokustannukset yhteiskunnalle olivat Porissa yhteensä 558 660 euroa.<br />
<strong>Rauma</strong>lla kaupunkilippuja ostettiin vuonna 2004 yhteensä 91 kappaletta, joilla<br />
tehtiin yhteensä 3 625 matkaa eli keskimäärin 40 matkaa yhtä lippua kohti.<br />
Kaupunkilipun nettokustannukset yhteiskunnalle olivat 1 573 euroa.<br />
Porin paikallisliikenteessä on käytössä myös ns. taksakatto, ilmainen vaihtooikeus<br />
kertalipuissa, veteraanilippu ja perhelippu. Porin kaupunki tukee näitä<br />
lipputuotteita noin puolella miljoonalla eurolla vuodessa, eikä tuki ole valtionapukelpoista.<br />
Selvästi suurin tuki kohdistuu taksakattoon, johon esimerkiksi<br />
vuonna 2004 käytettiin rahaa 441 316 €.<br />
3.2.3 Kelan kuljetuskustannukset<br />
Kela kustansi vuonna 2004 sairausvakuutuslain perusteella <strong>Satakunnan</strong><br />
kunnissa noin 29 400 henkilön matkoja. Kelan kustantamia matkoja tehtiin<br />
kaiken kaikkiaan noin 200 700 kpl ja sairausvakuutuksen mukaisten korvausten<br />
määrä oli yhteensä 7 278 000 euroa. Noin kymmenesosa (10,9 %)<br />
matkoista oli ambulanssimatkoja, ja niiden korvaus oli 39,3 % kaikista korvauksista.<br />
Kela korvasi sairausvakuutuslain perusteella maksettavista matkoista<br />
86,8 %.<br />
Vuonna 2004 SVL-kuljetusten korvausten saajia oli 3,0 % enemmän kuin<br />
edellisenä vuonna. Kuntakohtaisesti muutokset matkakorvausten saajien<br />
määrissä olivat enintään 15 %. Muutokset korostuvat pienissä kunnissa,<br />
koska niissä on vähemmän kuljetuksia. Koko maassa korvausten saajien<br />
määrä kasvoi 1,7 % eli hieman Satakuntaa vähemmän.
<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 39<br />
JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS<br />
Taulukko 14. Kelan matkakorvaukset kunnittain vuonna 2004.<br />
Korvauksen saajat Kustannukset Yhdensuuntaiset matkat<br />
Korvaukset<br />
Osuus<br />
Ambulanssimatkojen<br />
Lukumäärä<br />
1000 €<br />
Yht.<br />
Korvaus<br />
väestöstä<br />
100 kpl<br />
%<br />
1 000 €<br />
%<br />
osuus %<br />
Ambulanssikorvausten<br />
osuus %<br />
kpl/<br />
100 as.<br />
Kunta<br />
Eura 1 562 16,7 560 489 36,7 87,3 127 7,7 135,9<br />
Eurajoki 553 9,6 140 122 33,8 87,3 45 8,0 78,2<br />
Harjavalta 901 11,6 227 201 58,3 88,4 45 18,3 57,9<br />
Honkajoki 607 29,1 217 185 27,2 85,5 47 5,0 224,5<br />
Huittinen 1 647 18,1 494 418 31,2 84,6 110 8,0 120,6<br />
Jämijärvi 563 25,1 176 149 21,4 84,3 41 4,0 180,7<br />
Kankaanpää 2 268 17,7 687 584 34,2 85,0 151 8,8 118,2<br />
Karvia 909 31,2 361 315 25,0 87,4 62 4,7 213,4<br />
Kiikoinen 325 24,7 145 125 22,7 86,0 34 3,2 257,6<br />
Kiukainen 477 14,0 161 145 38,1 89,9 47 7,8 137,4<br />
Kodisjoki 55 10,6 15 13 30,3 83,2 5 5,1 102,1<br />
Kokemäki 1 361 16,1 454 402 38,4 88,5 117 7,7 138,7<br />
Köyliö 597 20,2 176 147 32,7 83,7 43 5,5 144,6<br />
Lappi 360 11,1 91 78 33,8 85,7 30 6,6 92,1<br />
Lavia 593 26,4 211 181 35,0 85,9 43 6,6 192,7<br />
Luvia 257 7,9 52 45 47,3 86,1 11 15,0 33,0<br />
Merikarvia 929 25,4 339 297 35,4 87,6 68 7,1 185,3<br />
Nakkila 565 9,5 143 130 54,0 90,5 34 14,7 56,6<br />
Noormarkku 649 10,6 187 164 43,0 87,8 47 11,7 75,9<br />
Pomarkku 383 14,8 99 86 48,6 87,3 23 11,5 89,8<br />
Pori 7 229 9,5 1 684 1 496 55,5 88,9 386 21,2 50,6<br />
<strong>Rauma</strong> 3 755 10,2 832 695 33,7 83,5 260 10,2 70,5<br />
Siikainen 476 25,5 206 179 26,4 87,2 45 4,7 238,6<br />
Säkylä 968 19,6 343 296 27,2 86,3 82 5,4 165,7<br />
Ulvila 1 078 8,8 281 251 45,9 89,2 82 12,8 66,7<br />
Vampula 359 20,5 101 85 40,7 84,4 24 7,9 137,1<br />
yhteensä 29 426 12,8 8 381 7 278 39,3 86,8 2 007 10,9 87,4<br />
3.2.4 Joukkoliikenteen infrastruktuurin rahoitus<br />
Linja-autoliikenne<br />
Yleensä kunnissa ei ole varattu erillistä rahoitusta joukkoliikenteen<br />
infrastruktuurin kehittämiseen, johon kuuluvat mm. pysäkkien<br />
kunnostaminen tai rakentaminen ja joukkoliikenteen etuisuusjärjestelyjen<br />
toteuttaminen. Toimenpiteet sisältyvät normaalisti muun liikenneympäristön<br />
kehittämiseen, hoitoon tai kunnossapitämiseen. Porin kaupungissa on<br />
varattu erillinen määräraha myös joukkoliikenneinfrastruktuurin<br />
kehittämiseen. 50 000 euron vuotuinen määräraha on tarkoitettu<br />
joukkoliikenteen edellyttämiin rakentamistoimenpiteisiin kuten<br />
sadekatoksien, kääntöpaikkojen, laitureiden ja pysäkki-informaation<br />
rakentamiseen.<br />
Turun tiepiirin tienpidon toimintalinjojen mukaan joukkoliikenteen toimintaedellytysten<br />
parantamiseen käytetään keskimäärin 140 000 €/vuosi. Rahoitus<br />
kohdistuu uusien korkeatasoisten pysäkkien ja pysäkkikatosten rakentamiseen<br />
sekä tarveselvityksessä todettujen muiden yksittäisten pysäkkien<br />
rakentamiseen ja joukkoliikenteen laatukäytävien toteuttamiseen. Tämän lisäksi<br />
inventoidaan pysäkkejä alueurakoiden lähtötiedoksi. Muu joukkoliikenteen<br />
rahoitus sisältyy hankkeiden erillisrahoitukseen.
40 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS<br />
Lisäksi tiepiirissä on käytössä noin 50 000 € seudullista rahoitusta vuodessa<br />
linja-autopysäkkien pienimuotoista kehittämistä varten. Rahoitus kohdistetaan<br />
liikennejärjestelmäsuunnitelmissa todettujen kehittämistarpeiden tai pysäkkialoitteiden<br />
perusteella. Rahoituksella korjataan ja parannetaan yksittäisiä<br />
peruspysäkkejä, joilla on merkitystä seudun liikenteelle (nousijamäärä,<br />
koulupysäkki tms.) ja jotka samalla voivat parantaa liikenneturvallisuutta.<br />
Toimenpiteet voivat olla pysäkkilevityksen rakentamista, pysäkin siirtoa, korotetun<br />
odotustilan rakentamista, näkemien raivaamista, kevytväylän yhdistämistä<br />
pysäkkiin, katoksen rakentamista, levityksen päällystämistä, aikataulukehyksen<br />
laittamista jne.<br />
Yleisten teiden kustannusvastuu valtion ja kuntien kesken<br />
Tiehallinto uusi vuonna 2001 yhdessä Kuntaliiton kanssa ohjeen yleisten teiden<br />
kustannusvastuusta valtion ja kuntien kesken. Uusitun ohjeen periaatteena<br />
on, että kustannusvastuu ratkaistaan ensisijaisesti verkon luokittelulla<br />
ja että yleisen tien kustannuksista vastaa valtio. Kuntien vapaaehtoinen osallistuminen<br />
erityisesti rakentamiskustannuksiin on edelleen mahdollista (tielaki<br />
95§), mutta kunnossapidosta vastaa yleensä valtio. Uuden suosituksen<br />
mukaiseen kustannusvastuuseen on siirrytty vuoden 2004 loppuun mennessä.<br />
Yleisten teiden pysäkkialueiden ja pysäkkikatosten toteuttamisesta ja kunnossapidosta<br />
vastaa tiepiiri. Kunnat voivat edelleen rahoittaa ja rakentaa<br />
yleisten teiden pysäkkejä ja ylläpitää niitä varsinkin, jos ne vaativat pysäkeiltä<br />
korkeaa tasoa esim. sadekatosten osalta. Kuitenkin kunnossapitovastuu<br />
yleisten teiden osalta kuuluu Tiehallinnolle. Kaduilla pysäkkien kehittämis-,<br />
rakentamis- ja kunnossapitovastuu kuuluu kunnille.<br />
Junaliikenne<br />
Ratahallintokeskus käyttää vuosittain rahaa mm. informaatiojärjestelmien,<br />
liikenteen ohjauksen, kunnossapidon sekä asemien kiinteistöjen hoitoon ja<br />
kehittämiseen. Kunnossapitoon kuuluvat mm. sähkö- ja turvalaitteet. VR<br />
Osakeyhtiö vastaa liikennöinnin kustannuksista. Laajempaan infrastruktuurin<br />
kehittämiseen varataan oma rahoitus valtion budjetista.<br />
Lentoliikenne<br />
Ilmailulaitos vastaa infrastruktuurinsa rahoituksesta itsenäisesti. Suurissa<br />
hankkeissa käytetään monikantarahoitusta, joissa on useita rahoittajaosapuolia.<br />
Esim. Porin lentoaseman kiitotien kustannuksiin osallistuivat Ilmailulaitoksen<br />
lisäksi Porin kaupunki ja TE-keskus.
<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 41<br />
JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS<br />
3.2.5 Yhteenveto joukkoliikenteen kokonaisrahoituksesta<br />
Satakunnassa käytetään joukkoliikenteeseen ja henkilökuljetuksiin rahaa yhteensä<br />
noin 21 miljoonaa euroa vuodessa, josta yli puolet (56 %) tulee kunnilta.<br />
Kela rahoittaa joukkoliikenteestä noin 34 % ja Länsi-Suomen lääninhallitus<br />
noin 9 %. Turun tiepiirin joukkoliikenteen infrastruktuuriin kohdistama<br />
rahoitus koko tiepiirin alueella on noin prosentin koko joukkoliikenteen rahoituksesta.<br />
Tiepiirin rahoituksessa ei ole mukana joukkoliikenteen erillisrahoitusta<br />
saavat hankkeet kuten esim. laatukäytävien toteuttamista. Laskelmissa<br />
ei myöskään ole mukana Kelan maksamia keskiasteen oppilaiden koulumatkatukia<br />
eikä kuntoutusmatkakorvauksia, eikä asiakkaiden maksamia osuuksia<br />
joukkoliikenteen käyttämisestä.<br />
9 % 1 % Kunnat<br />
34 %<br />
56 %<br />
Kela<br />
Lääni<br />
Tiepiiri<br />
3 %<br />
2 %<br />
3 %<br />
0 %<br />
1 %<br />
12 %<br />
Kunnat, joukkoliikenne<br />
(sis. ostoliikenteen ja lipputuet)<br />
Kunnat, opetustoimi<br />
Kunnat, sosiaalitoimi<br />
34 %<br />
30 %<br />
Kela, SV-kuljetukset<br />
Lääni, runkoliikenne<br />
Lääni, seutu- ja kaupunkilipputuet<br />
Paikallisliikenteen tuki<br />
15 %<br />
Kuva 15. Joukkoliikenteen kustannusten jakautuminen eri rahoittajille ja rahoitus<br />
Satakunnassa v. 2004. Kuntien tiedot ovat vuodelta 2003.<br />
Yleensä seudullisesti ja maakunnallisesti seurataan vain seutu- ja kaupunkilippuihin<br />
liittyviä asioita, jotka muodostavat kustannuksista vain noin kaksi<br />
prosenttia. Valtaosa kuntien kuljetuskustannuksista muodostuu opetustoimen<br />
kustannuksista. Pääosa eli noin 80–90 % kuntien joukkoliikenteen<br />
kustannuksista syntyy sellaisten liikennepalvelujen järjestämisestä, joita ei<br />
seurata seudullisesti lainkaan.
42 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
PÄÄTAVOITTEET<br />
4 PÄÄTAVOITTEET<br />
4.1 Liikennejärjestelmän päätavoitteet<br />
<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelman ohjausryhmä on asettanut <strong>Satakunnan</strong><br />
liikennestrategialle 2020 seuraavat päätavoitteet:<br />
”Liikennejärjestelmää suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuutena kiinteässä<br />
vuorovaikutuksessa maankäytön suunnittelun kanssa kaikilla kaavatasoilla.<br />
Kansainvälisten ja muualle Suomeen suuntautuvien liikenneyhteyksien (radat,<br />
päätiet ja vesiväylät) kehittämismahdollisuudet ja kehittäminen turvataan<br />
kaikin maakunnassa käytettävissä olevin maankäytön ja liikennejärjestelmän<br />
kehittämisen keinoin. Maakunnan satamien, tie- ja ratayhteyksien sekä laivaväylien<br />
nykyisten käyttömahdollisuuksien turvaamiseen varaudutaan ja<br />
edelleen niiden kehittämiseen sillä oletuksella, että kuljetuksista aikaisempaa<br />
suurempi osa siirtyy tulevaisuudessa raiteille ja vesille. Niin ikään varaudutaan<br />
myös siihen, että raideliikenteen henkilökuljetukset lisääntyvät.<br />
Erityistä huomiota kiinnitetään eri liikennemuotojen ja kuljetusmuotojen kehittämiseen<br />
siten, että ratkaisut palvelevat <strong>Satakunnan</strong> elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä,<br />
asukkaiden tarpeita ja yhdyskuntarakenteen tasapuolista,<br />
tasapainoista ja edullista kehittymistä.<br />
Eri liikennemuotojen yhteistyö, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytykset<br />
nostetaan keskeiselle sijalle. Toimintaedellytyksiä tuetaan<br />
maankäytön suunnittelussa kaikilla kaavatasoilla rakennetta eheyttämällä ja<br />
tiivistämällä.<br />
Alueiden käytön suunnittelussa kiinnitetään huomiota kuljetustarpeen vähentämiseen,<br />
liikennejärjestelmien toimivuuteen, liikenneturvallisuuteen ja ympäristöhaittojen,<br />
kuten melun ja pohjavesien pilaantumisriskin vähentämiseen<br />
sekä ihmisten terveyden, elinolojen ja viihtyvyyden parantamiseen.”<br />
4.2 Joukkoliikenteen päätavoitteet<br />
Joukkoliikennejärjestelmää kehitetään kokonaisuutena<br />
Matkaketjujen toimivuutta eri liikennemuotojen välillä edistetään joukkoliikenteen<br />
solmupisteitä, informaatiota ja esteettömyyttä parantamalla sekä<br />
lippujärjestelmiä kehittämällä. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämisen<br />
vuorovaikutteisuuteen panostetaan kaupunkiseuduilla ja merkittävimmillä<br />
pysäkeillä.<br />
Joukkoliikenteen kehittämisellä edistetään maakunnan kehittymistä työssäkäyntialueena.<br />
Joukkoliikenteen kehittämisessä varaudutaan raideliikenteen<br />
kasvuun.<br />
Lentoliikenteessä tavoitellaan nykyisten palvelujen säilyvyyttä kuntien, kauppakamarien,<br />
ja lentoliikennettä käyttävien yritysten yhteistyöllä.
<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 43<br />
PÄÄTAVOITTEET<br />
Joukkoliikennepalvelut suunnitellaan käyttäjille<br />
Joukkoliikennepalvelujen suunnittelun lähtökohta on asukkaiden tarpeet, jotka<br />
otetaan huomioon kysynnän ja rahoituksen mahdollistamissa puitteissa.<br />
Kunnat määrittelevät joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet omilta osiltaan<br />
ottaen huomioon valtakunnan, maakunnan ja seudun tasolla asetetut tavoitteet.<br />
Tavoitteena on, että Satakunnassa voi ainakin kuntakeskuksissa asua<br />
ja hoitaa perusliikkumistarpeet ilman henkilöautoa.<br />
Kuntakeskusten välisten yhteyksien kehittämisessä painopisteenä ovat työja<br />
opiskelumatkojen toimivuus. Kuntakeskusten ulkopuolella joukkoliikenteen<br />
toimivuus varmistetaan tarkoituksenmukaisilla tavoilla.<br />
Maankäytön ja joukkoliikenteen välistä vuorovaikutusta lisätään<br />
Joukkoliikenteen tarpeet otetaan huomioon maakäytön suunnittelussa kaikilla<br />
kaavatasoilla. Joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja kustannustehokkuus<br />
turvataan tiivistämällä mahdollisuuksien mukaan rakennetta olemassa<br />
olevien liikennepalvelujen läheisyydessä.<br />
Kuljetuspalveluita tehostetaan<br />
Henkilökuljetusjärjestelmää tehostetaan ja kuljetusten päällekkäisyyksiä karsitaan.<br />
Tavoitteena on, että samassa liikennevälineessä voidaan mahdollisuuksien<br />
mukaan palvella samaan aikaan useita erilaisia matkustustarpeita<br />
riittävän hyvällä palvelutasolla. Lakisääteisiä kuljetuksia ohjataan kaikille<br />
avoimeen joukkoliikenteeseen ja matkoja ketjutetaan siten, että lakisääteisissä<br />
kuljetuksissa hyödynnetään täysimääräisesti olemassa olevaa runkoliikenneverkkoa.<br />
Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä henkilökuljetuksia järjestävien<br />
tahojen välillä sekä matkapalvelukeskusta yhdistelemään kuljetuksia.<br />
Lippujärjestelmiä rakennetaan entistä houkuttelevammiksi<br />
Joukkoliikenteen käytön lisäämiseksi ja itsekannattavan liikenteen toimintaedellytysten<br />
parantamiseksi joukkoliikenteen käyttäjille tarjotaan edullisia,<br />
monipuolisia ja helppokäyttöisiä lippujärjestelmiä. Kaikella toiminnalla pyritään<br />
edistämään myös lippujen maksutekniikoiden eteenpäin viemistä.<br />
Seutulippu pidetään hinnoittelun avulla kilpailukykyisenä ja tuotetta kehitetään<br />
palvelemaan entistä laajempia käyttäjäryhmiä. Yhteiskäyttöiset lipputuotteet<br />
juna- ja bussiliikenteessä otetaan käyttöön heti, kun se on teknisesti<br />
mahdollista. Kaupunkiliikenteen lippujärjestelmiä kehitetään palvelemaan nykyistä<br />
laajempia käyttäjäryhmiä.<br />
Informaatio on kattavaa<br />
Joukkoliikenteen informaatiota jaetaan yhdenmukaisella tavalla säännöllisesti<br />
ja monipuolisesti eri tiedostuskanavia hyödyntäen. Tiedottamisessa<br />
hyödynnetään sekä perinteisiä että sähköisiä aikatauluja. Joukkoliikenteestä<br />
jaetaan tietoa myös pysäkeillä, terminaaleissa ja kulkuvälineissä.<br />
Tavoitteena on, että yksikään joukkoliikennematka ei jää tekemättä puutteellisen<br />
informaation takia.
44 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
PÄÄTAVOITTEET<br />
Joukkoliikenteen fyysistä toimintaympäristöä kehitetään<br />
Satakuntaan muodostetaan selkeä joukkoliikenteen terminaaliverkko, joka<br />
ottaa huomioon myös tulevan Matkapalvelukeskuksen (MPK) toimintaedellytykset<br />
yhdistellä kuljetuksia mahdollisuuksien mukaan joukkoliikenteeseen.<br />
Jokaisessa kunnassa tulee olla vähintään yksi korkeatasoinen terminaali<br />
tai terminaalimainen pysäkki, jossa on tasokkaat informaatiopalvelut<br />
sekä toimivat liityntä- ja saattoliikenteen palvelut. Joukkoliikenteen tärkeimpien<br />
pysäkkien perusvarustuksen tulee olla asianmukainen.<br />
Seudun joukkoliikenteen laatukäytäviä kehitetään fyysisesti ja liikenteellisesti<br />
korkeatasoisina väylinä. Teknisten järjestelmien kehittyessä tutkitaan mahdollisuutta<br />
hyödyntää joukkoliikenteen etuisuusjärjestelmissä erilaisia paikannus-<br />
ja hallintajärjestelmiä.<br />
Joukkoliikenneyhteistyötä lisätään<br />
Joukkoliikenteen seudullista yhteistyötä parannetaan kehittämällä j<strong>Satakunnan</strong><br />
seutulipputyöryhmän työskentelyä ja palkkaamalla seudulle henkilöliikennelogistikko<br />
hoitamaan joukkoliikenneasioita.<br />
Kuntatasolla hallintokunnat tiivistävät yhteistyötään kuljetusten järjestämisessä.<br />
Tavoitteeksi asetetaan, että jokaisessa kunnassa toimii kunnan sisäisistä<br />
kuljetuksista vastaava ja niitä koordinoiva henkilökuljetustyöryhmä, jossa<br />
ovat edustettuina kaikki kunnassa henkilö- tai pientavarakuljetuksia järjestävät<br />
tahot. Kunnissa tulee myös toimia oma kuljetusvastaava.<br />
Joukkoliikenteen rahoitus tukee tavoitteiden toteutumista<br />
Tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa joukkoliikenteestä hoidetaan<br />
lipputuloperusteisena. Rahoitusta suunnataan ensisijaisesti säännöllistä<br />
matkustamista houkuttelevien lippujärjestelmien tukemiseen. Liikenteen ostamisessa<br />
painopiste on asetettuja palvelutasotavoitteita toteuttavien yhteyksien<br />
ostamisessa sekä useita eri käyttäjäryhmiä palvelevien liikennepalvelujen,<br />
kuten palveluliikenteiden hankinnassa. Liikenteen ostamisen lähtökohta<br />
on matkustajien tarve ja vain sellaista liikennettä ostetaan, jossa on käyttäjiä.<br />
Joukkoliikenteen rahoitus on maltillista ja etukäteen tulevia tarpeita sekä<br />
muutoksia tiedostavaa.
<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 45<br />
JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET<br />
5 JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET<br />
5.1 Kolmitasoinen palvelutasomäärittely<br />
Liikennejärjestelmän palvelutaso voidaan määritellä kolmitasoisena. Joukkoliikenteen<br />
näkökulmasta kolmitasoinen palvelutasomäärittely voisi tarkoittaa<br />
seuraavaa:<br />
Minimipalvelutaso mahdollistaa yhteiskunnan perusturvallisuuden edellyttämän<br />
välttämättömän liikkumisen. Tämä taso toteutuu kaikkialla ja kaikkina<br />
ajankohtina. Julkisen liikenteen osalta minimipalvelutaso tarkoittaa erityislainsäädännössä<br />
määriteltyjen julkisen vallan velvollisuuksina olevien henkilökuljetusten<br />
hoitamista.<br />
Peruspalvelutasossa tavoitteena on tyydyttää ihmisten jokapäiväiset liikkumistarpeet.<br />
Tässä tasossa toteutuvat kohtuulliset liikkumismahdollisuudet<br />
vähintään yhdellä kulkumuodolla.<br />
Tavoitetasossa on kysymys muihin kulkumuotoihin nähden kilpailukykyisistä<br />
julkisen liikenteen yhteyksistä. Korkealaatuisella ja kattavammalla julkisen<br />
liikenteen järjestelmällä halutaan joukkoliikenteeseen houkutella myös<br />
uusia käyttäjiä. Tavoitetasoa toteutetaan lähinnä kaupunkiseuduilla.<br />
Kuva 16. Liikennejärjestelmän palvelutasot (LVM A 3/2003).<br />
Eri palvelutasoihin edetään seuraavassa järjestyksessä:<br />
1. Minimitaso on aina saavutettava<br />
2. Peruspalvelutaso pyritään saavuttamaan seuraavaksi<br />
3. Tavoitetasoon voidaan pyrkiä, kun peruspalvelutaso on pääosin saavutettu<br />
Joukkoliikenteessä minimipalvelutaso toteutuu koko maassa jo nyt. Liikenneja<br />
viestintäministeriön työryhmä on tehnyt esityksen valtakunnallisesti yhtenäisestä<br />
julkisen liikenteen peruspalvelutasosta. Tämän tason saavuttaminen<br />
edellyttää Satakunnassa joiltakin osin parannuksia nykyiseen joukkoliikennejärjestelmään.<br />
Pääosin valtakunnallinen peruspalvelutaso kuitenkin<br />
ylittyy Satakunnassa.
46 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET<br />
5.2 Julkisen liikenteen peruspalvelutaso<br />
<strong>Satakunnan</strong> maakunnan joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden määrittelyssä<br />
on yhdeksi lähtökohdaksi otettu liikenne- ja viestintäministeriön asettaman<br />
julkisen liikenteen peruspalvelutasoa tutkineen työryhmän ”Julkisen<br />
liikenteen peruspalvelutaso (LVM 7/2005)” -selvityksen keskeiset tulokset.<br />
Selvityksessä on tuotu esille muun muassa seuraavia tavoitteita peruspalvelutasoisten<br />
joukkoliikenneyhteyksien osalta:<br />
Kattavan alueellisen liikenneverkon turvaaminen<br />
Runkoliikenteen verkosta pääosa on lipputulojen varassa toimivaa liikennettä.<br />
Runkoliikenteen verkon turvaamisen kannalta tärkeintä on vahvistaa lipputuloilla<br />
toimivan liikenteen toimintaedellytyksiä. Tehokkaimmat keinot tässä<br />
ovat matkustamisen tukeminen (lippujärjestelmät) sekä kuljetusten mahdollisimman<br />
tehokas yhdistely olevaan runkoliikenteeseen. Liikenteen ostoilla<br />
täydennetään lipputuloilla harjoitettavan liikenteen verkkoa ja varmistetaan<br />
peruspalvelutason toteutuminen käyttäjäryhmittäin.<br />
Opiskeluyhteydet<br />
Jos kunnassa ei ole lukiota ja/tai muuta toisen asteen oppilaitosta, järjestetään<br />
julkisen liikenteen yhteys lähikunnan oppilaitokseen. Lisäksi muihin<br />
alueellisesti merkittäviin oppilaitoksiin järjestetään kouluvuoden aikana opiskelijoita<br />
palvelevia yhteyksiä.<br />
Kouluvuoden aikana järjestetään alueen kuntakeskuksista keskuskaupunkiin<br />
suuntautuvia työssäkäyntiyhteyksiä täydentäen opiskelijoita palvelevat yhteydet<br />
tärkeimpiin oppilaitoksiin. Menoyhteys järjestetään aamulla kello 8:ksi<br />
tai 9:ksi ja paluuyhteys joko klo 14:n tai 15:n jälkeen.<br />
Työssäkäyntiyhteydet<br />
Vähimmäistavoite on järjestää ympäri vuoden arkipäivisin vähintään työssäkäyntiyhteys,<br />
joka on perillä aamulla ennen klo 8 (tai klo 7) ja paluuyhteys,<br />
joka lähtee klo 16–17 (tai 15–17) välillä. Vähimmäistavoite tulee toteuttaa<br />
vähintään kunnissa joiden välillä on yli 100 pendelöijää ja joiden kuntakeskusten<br />
välinen matka kestää julkisessa liikenteessä alle tunnin. Työssäkäyntiyhteyksissä<br />
otetaan huomioon mahdollisista paikkakunta-kohtaisista eroista<br />
johtuvat erityispiirteet työssäkäyntiajoissa.<br />
Kuntaparin välisten pendelöijien lukumäärän ja kysynnän kasvaessa parannetaan<br />
työssäkäyntiyhteyksien tarjontaa niin, että tarjolla on useita yhteyksiä<br />
sekä aamulla että iltapäivällä. Kaupunkiseuduilla naapurikunnista keskuskaupunkiin<br />
julkisilla liikenteellä tulevia työssäkävijöitä palvellaan suorilla, tärkeimpiin<br />
työpaikkoihin jatkavilla yhteyksillä kysynnän mukaan.<br />
Peruspalvelutason<br />
määrittely<br />
Kuntakeskusten ja<br />
muiden isojen taajamien<br />
välisessä liikenteessä<br />
turvataan työ-,<br />
opiskelu ja liityntämatkojen<br />
tarpeita palvelevat<br />
yhteydet sekä asiointimahdollisuudet<br />
kuntakeskuksista ja<br />
merkittävimmistä taajamista<br />
alueen keskuskaupunkiin<br />
ja seutukunnallisesti<br />
tärkeisiin<br />
palvelukeskuksiin.<br />
Julkisen liikenteen palvelut<br />
muodostavat<br />
kattavan alueellisen<br />
liikenneverkon.<br />
Seutukuntien ja kuntien<br />
sisäisessä liikenteessä<br />
järjestetään peruspalveluihin<br />
liittyvät<br />
kuljetukset kustannustehokkaasti<br />
ja turvallisesti<br />
sekä tarjotaan<br />
riittävät asiointiyhteydet<br />
autottomille kuntalaisille.<br />
Määritetty julkisen liikenteen<br />
peruspalvelutaso<br />
on tavoite, ei subjektiivinen<br />
oikeus. Yhteiskunta<br />
hankkii vain<br />
sellaisia julkisen liikenteen<br />
palveluja, joille<br />
on käyttäjiä.<br />
Pitkämatkaiset (keskuskaupunkeihin suuntautuvat) asiointiyhteydet<br />
Arkisin järjestetään kuntakeskuksista keskuskaupunkiin tai muuhun seudullisesti<br />
merkittävään palvelukeskukseen asiointiyhteys päivittäin. Perillä oloaika<br />
on 1–4 tuntia.
<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 47<br />
JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET<br />
Julkisen liikenteen matkaketjujen kehittäminen<br />
Julkisella liikenteellä tehtävät matkaketjut mahdollistetaan turvaamalla vähintään<br />
kuntakeskusten yhteydet valtakunnalliseen busseilla, junilla ja lentokoneilla<br />
hoidettuun kaukoliikenteen verkkoon. Jokaisesta kuntakeskuksesta tulee<br />
olla mahdollisuus saavuttaa julkisella liikenteellä pitempimatkainen yhteys<br />
(kaukoliikenteen bussivuoro, juna tai lentoyhteys) arkipäivisin ja lisäksi<br />
viikonloppuisin vähintään perjantai-iltaisin ja sunnuntai-iltaisin tai maanantaiaamuisin.<br />
Liityntäyhteydet järjestetään matkapalvelukeskuksen välittämänä<br />
kutsujoukkoliikenteenä silloin, kun käyttäjämäärät eivät riitä säännöllisillä aikatauluilla<br />
ja reiteillä liikennöitävien liityntäyhteyksien ylläpitämiseen.<br />
5.3 Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet Satakunnassa<br />
Joukkoliikenteen maakunnalliset palvelutasotavoitteet koskevat kuntakeskusten<br />
välistä liikennettä, seutukuntien välistä liikennettä sekä liikennettä<br />
Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun. Maakunnan reuna-alueilla palvelutasotavoitteet<br />
koskevat myös lähialueen kuntiin suuntautuvaa liikennettä. Näin<br />
esimerkiksi Satakunnasta Pyhärantaan, Laitilaan, Uuteenkaupunkiin, Äetsään<br />
ja Vammalaan suuntautuvat liikenteet ovat tarkasteluissa mukana. Olkiluotoa<br />
käsitellään kuntakeskuksena.<br />
Palvelutasotavoitteet on määritelty matkatyypeittäin erikseen työ-, opiskelu-,<br />
asiointi- ja vapaa-ajan matkoille. Työ- ja opiskelumatkojen toimivuus on erittäin<br />
merkittävä niiden kuntien välillä, joiden välillä tapahtuu paljon työmatkaliikkumista.<br />
Valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti Satakunnassa asetetaan<br />
peruspalvelutason toteutuminen tavoitteeksi niiden kuntaparien välillä,<br />
joilla on yli 100 pendelöijää. Peruspalvelutaso pyritään vielä ylittämään niiden<br />
kuntaparien välillä, joilla on yli 300 pendelöijää.<br />
Työssäkäyntiyhteydet (ympäri vuoden)<br />
− Kuntien välillä on yli 300 pendelöijää, parempi taso (= T, viittaus taulukkoon<br />
17 sivulla 50)<br />
− työmatkayhteydet järjestetään vähintään aamulla klo 7, 8 ja 9 alkaville<br />
työajoille ja paluuyhteydet iltapäivällä klo 16, 17 ja 18 jälkeen<br />
− Kuntien välillä on yli 100 pendelöijää, perustaso (= t)<br />
− työmatkayhteydet järjestetään vähintään aamulla klo 8 (tai 7) alkavalle<br />
työajalle ja paluuyhteys klo 16 tai 17 jälkeen<br />
Opiskeluyhteydet (kouluvuoden aikana)<br />
Jos kunnassa ei ole lukiota ja/tai muuta toisen asteen oppilaitosta, järjestetään<br />
julkisen liikenteen yhteys lähikunnan oppilaitokseen. Opiskeluyhteys<br />
järjestetään alueellisesti merkittäviin oppilaitoksiin.<br />
− Kuntien välillä on yli 300 pendelöijää, parempi taso (= O)<br />
− opiskeluyhteydet järjestetään vähintään aamulla klo 8 ja 9 alkaville<br />
kouluajoille ja paluuyhteydet klo 14, 15 ja 16 jälkeen<br />
− Kuntien välillä on yli 100 pendelöijää, perustaso (= o)<br />
− opiskeluyhteys järjestetään vähintään aamulla klo 8 tai 9 ja iltapäivällä<br />
paluukuljetus klo 14 tai 15 jälkeen<br />
Asiointiyhteydet (ympäri vuoden, asiointiaika perillä 1–4 tuntia)<br />
− Parempi taso (= A), jokaisena arkipäivänä järjestetään kuntakeskuksista<br />
johonkin seudun keskuskaupunkiin (Pori, <strong>Rauma</strong>, Kankaanpää) vähintään<br />
kaksi edestakaista yhteyttä viikossa<br />
− Perustaso (= a), jokaisena arkipäivänä järjestetään kuntakeskuksista johonkin<br />
seudun keskuskaupunkiin vähintään yksi edestakainen yhteys
48 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET<br />
Matkaketjut<br />
− Kuntakeskuksista on edestakainen yhteys valtakunnalliseen busseilla,<br />
junilla tai lentokoneilla hoidettuun kaukoliikenteen verkkoon arkipäivisin,<br />
perjantai- ja sunnuntai-iltaisin tai maanantaiaamuisin<br />
− Jos kuntakeskuksesta ei ole yhteyttä valtakunnalliseen kaukoliikenteen<br />
verkkoon, tulee sellainen järjestää johonkin seuraavista kaupungeista:<br />
Pori, <strong>Rauma</strong>, Kankaanpää, Kokemäki, Eura tai Huittinen. Käytännössä<br />
tämä tarkoittaa arkipäivisin edestakaista yhteyttä muista kuntakeskuksista<br />
johonkin ko. kaupungeista. Kaupungista tulee myös olla perjantaiiltana<br />
yhteys kuntakeskukseen ja paluuyhteys kuntakeskukseen sunnuntai-iltana<br />
tai erittäin aikaisin maanantaiaamuna. Näin esim. opiskelijat<br />
voivat käyttää julkista liikennettä viikonloppuna kotipaikkakunnalla käydessään.<br />
Kelan korvaamat kuljetukset<br />
Maakunnallisen joukkoliikenneverkon tulee muodostaa rungon pitkämatkaisille<br />
Kelan kuljetuksille. Tämän varmistamiseksi Kelan maksamia kuljetuksia<br />
tulee yhdistellä mahdollisimman tehokkaasti runkoliikenteellä hoidettaviksi.<br />
Kelan maksamien kuljetusten yhdistely runkoliikenteeseen vaatii matkapalvelukeskusten<br />
verkon kehittämistä sekä riittäviä, pitkämatkaisia runkoliikenteen<br />
palveluja täydennettynä syöttöliikenteellä.<br />
Runkoliikenteen hyödynnettävyyttä Kelan korvaamissa kuljetuksissa parannetaan<br />
viemällä tärkeimmät maakunnista keskuskaupunkeihin tulevat, Kelan<br />
matkojen matkaketjun runko-osan muodostavat vuorot, suoraan perille kohteeseen,<br />
kuten keskus- tai aluesairaaloihin tai kuntoutuslaitoksiin. Lisäksi tulee<br />
kehittää runkoliikenteen esteettömyyttä. Vaihtojen sujuvuutta ja turvallisuutta<br />
tulee parantaa siten, että liikennevälineestä toiseen vaihdettaessa<br />
vaihto tapahtuu suoraan ovelta ovelle, eikä matkustajan tarvitse jäädä vaihtotilanteessa<br />
yksin.<br />
5.4 Palvelutasotavoitteet vs. nykytila<br />
Vertailun tarkastelutapa<br />
<strong>Satakunnan</strong> maakunnan linja-autoliikenteen vuorotarjontaa selvitettiin Oy<br />
Matkahuolto Ab:n kotisivuilla olevan aikatauluhaun avulla. Tarkastelussa<br />
otettiin huomioon ainoastaan kuntakeskusten välisiä yhteyksiä palvelevat<br />
vuorot. Ns. tiehaara-vuorot sisältyivät tarkasteluun, jos näistä oli kohtuullinen<br />
kävelymatka kuntakeskuksiin.<br />
Bussivuorojen soveltuvuutta työ-, opiskelu- ja asiointimatkojen tekemiseen<br />
sekä yhteyksien toimivuutta valtakunnalliseen kaukoliikenteen verkkoon<br />
(matkaketjut) tarkasteltiin palvelutasotavoitteiden mukaisesti. Työ- ja opiskelumatkoissa<br />
tuli parempi taso kyseeseen (työmatkoissa T ja opiskelumatkoissa<br />
O), jos kuntien välillä oli yli 300 pendelöijää. Tavoitteena oli perustaso<br />
(t tai o), jos kuntien välillä oli yli 100 pendelöijää. Työ- ja opiskelumatkoissa<br />
otettiin huomioon vain ne vuorot, jotka ovat perillä kohteessa korkeintaan<br />
tuntia ennen tarkasteltavaa tasatuntia tai viimeistään tasatunteina (esim. yhteys<br />
klo 8:ksi toteutuu, jos vuoro on perillä klo 7:00–8:00 välillä), ja jotka lähtevät<br />
kohteesta aikaisintaan tarkasteltavina tasatunteina tai enintään tunnin<br />
yli tasatunnin (esim. yhteys klo 16 jälkeen toteutuu, jos vuoro lähtee<br />
kohteesta klo 16:00–17:00 välillä).
<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 49<br />
JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET<br />
Asiointiliikenteessä tarkasteltiin matkoja seutukuntien keskuskuntiin, joita<br />
ovat Pori, <strong>Rauma</strong> ja Kankaanpää. Kaikista kunnista tulee palvelutasotavoitteiden<br />
mukaan olla arkipäivisin asiointiyhteys johonkin näistä kaupungeista.<br />
Matkaketjujen toimivuudessa tarkasteltiin maakunnan liikenteellisten keskuskuntien<br />
lisäksi matkoja Kokemäkeen, Huittisiin ja Euraan.<br />
Kuva 15. Kuntaparit, joiden välillä pendelöinti ylittää suuntaansa 100 tai 300.
50 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET<br />
Taulukko 17. Nykyisten vuorojen soveltuminen erityyppisten matkojen tekemiseen. Tarkastelussa ovat<br />
mukana kuntaparit, joiden välillä pendelöinti on yli 100 sekä Poriin, <strong>Rauma</strong>lle, Kankaanpäähän,<br />
Kokemäelle, Euraan ja Huittisiin suuntautuvat liikenteet (yhteys kaukoliikenteen<br />
verkkoon).<br />
Porin seutukunta <strong>Rauma</strong>n seutukunta Muut<br />
KANKAANPÄÄ<br />
Harjavalta<br />
Huittinen<br />
Kokemäki<br />
Luvia<br />
Nakkila<br />
Noormarkku<br />
Mistä<br />
Honkajoki tOAM a - oAM - - o<br />
Jämijärvi oAM - - - - - oa<br />
KANKAANPÄÄ oAM - tOAM - - oA<br />
Karvia OaM - - oAM - -<br />
Kiikoinen aM oAM - - - - ta<br />
Lavia aM oAM - - - - o<br />
Siikainen - - - - - -<br />
Harjavalta - tOAM tOAM tOA tOAM tAM oa tOA oA<br />
Huittinen aM oAM oAM oAM AM tOA tOA toA<br />
Kokemäki - toA toAM tOAM AM oAM oA<br />
Luvia - - - TOAM - tOAM<br />
Merikarvia - - - aM - -<br />
Nakkila - OA - oAM tOAM tOA - -<br />
Noormarkku toAM - - TOAM - -<br />
Pomarkku tOAM - - tOAM - -<br />
PORI tOAM TOA toAM toAM tOA tOA tOA TOA tAM tOA tOAM tOA ta oA<br />
Ulvila - TOA toAM toAM tOA TOAM tAM - tOA oA<br />
Vampula - oAM - - - - A toA<br />
Eura - toAM tAM oAM OAM toA oa oA<br />
Eurajoki - - a TOAM - toa tOAM a<br />
Olkiluoto - - - - - oa toAM<br />
Kiukainen - toA - a oAM tAM oaM oA<br />
Kodisjoki - - - - - o<br />
Köyliö - - - - - - o<br />
Lappi - toAM AM - toAM tOAM oA<br />
RAUMA - toAM tAM TOAM toAM TOA toa oA oA<br />
Säkylä - o o oAM toAM oM oA<br />
Helsinki oA oA a A A a A<br />
Tampere A tOA a<br />
Turku toA oA oA oA toA a tOA toA<br />
Työssäkäyntiyhteydet (yhteydet ympäri vuoden):<br />
T: Yhteys perillä klo 7, 8 ja 9 ja paluu klo 16, 17 ja 18<br />
t: Yhteys perillä klo 7 tai 8 ja paluu klo 16 tai 17<br />
Opiskeluyhteydet (yhteydet kouluvuoden aikana):<br />
O: Yhteys perillä klo 8 ja 9 ja paluu klo 14, 15 ja 16<br />
o: Yhteys perillä klo 8 tai 9 ja paluu klo 14 tai 15<br />
Asiointiyhteydet keskuskuntiin (yhteydet ympäri vuoden, asiointiaika perillä 1–4 h):<br />
A: Joka arkipäivä 2 edestakaista asiointiyhteyttä<br />
a: Arkipäivinä edestakainen asiointiyhteys<br />
Matkaketjut (M): Edestakainen yhteys valtakunnalliseen busseilla, junilla tai lentokoneilla hoidettuun kaukoliikenteen verkkoon arkipäivisin, perjantai- ja<br />
sunnuntai-iltaisin tai maanantai aamuisin. Yhteyksiä on tarkasteltu suunnittelualueen keskuskuntiin.<br />
Mukana yhteydet, jotka ovat perillä aikaisintaan tunti ennen tarkasteltavaa tasatuntia ja viimeistään tasatuntina<br />
Mukana yhteydet, jotka lähtevät periltä aikaisintaan tarkasteltavana tasatuntina ja viimeistään tunti yli tasatunnin<br />
Pohjois-Satakunta<br />
Porin seutukunta<br />
<strong>Rauma</strong>n seutukunta<br />
Muut<br />
= 100
<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 51<br />
JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET<br />
Joukkoliikenteen palvelutasopuutteet asetettuihin tavoitteisiin verrattuna<br />
Asetettuihin palvelutasotavoitteisiin verrattuna kuntakeskusten välisissä liikenteissä<br />
on seuraavia yhteyspuutteita:<br />
Työmatkayhteydet<br />
− <strong>Rauma</strong>lta puuttuu yhteys Olkiluotoon klo 7:ksi ja 9:ksi sekä paluuyhteys<br />
klo 18<br />
− Porista puutuu yhteys Harjavaltaan klo 7:ksi<br />
− Jämijärveltä puuttuu yhteys Kankaanpäähän kesällä klo 8:ksi tai ympäri<br />
vuoden klo 7:ksi<br />
− Harjavallasta puuttuu yhteys Poriin klo 7:ksi<br />
− Merikarvialta puuttuu yhteys Poriin kesällä klo 8:ksi tai ympäri vuoden<br />
klo 7:ksi<br />
− Nakkilasta puuttuu yhteys Harjavaltaan kesällä klo 8:ksi tai ympäri vuoden<br />
klo 7:ksi<br />
− Eurasta puuttuu yhteys <strong>Rauma</strong>lle kesällä klo 8:ksi tai ympäri vuoden<br />
klo 7:ksi<br />
− Köyliöstä puuttuu yhteys Euraan klo 7:ksi tai 8:ksi ja Eurasta Köyliöön klo<br />
16 tai 17 jälkeen<br />
− Köyliöstä puuttuu yhteys Säkylään kesällä klo 8:ksi ja Säkylästä Köyliöön<br />
klo 16 jälkeen<br />
− Lapista puuttuu yhteys <strong>Rauma</strong>lle kesällä klo 8:ksi<br />
− Porista puuttuu yhteys Noormarkkuun kesällä klo 8:ksi<br />
Opiskelumatkayhteydet<br />
− Porista puuttuu yhteys Merikarvialle talvella klo 14 tai 15 jälkeen<br />
− Köyliöstä puuttuu yhteys Euraan klo 8:ksi tai 9:ksi ja Eurasta Köyliöön<br />
klo 14 tai 15<br />
Asiointimatkayhteydet<br />
- Porista puuttuu kesällä paluuyhteys Siikaisiin<br />
- Köyliöstä puuttuu edestakainen asiointiyhteys <strong>Rauma</strong>lle (Köyliö th:sta<br />
on hyvät yhteydet, mutta etäisyys kuntakeskukseen on noin 4 km)<br />
- Kodisjoelta puuttuu edestakainen asiointiyhteys <strong>Rauma</strong>lle (nykyään 1<br />
yhteys 2 kertaa viikossa)<br />
Matkaketjut<br />
− Siikaisista puuttuu yhteys Poriin maanantaiaamuisin (ensimmäinen vuoro<br />
Porissa klo 10:15) ja paluuvuoro perjantai-iltaisin<br />
− Kodisjoelta puuttuu yhteys kesällä <strong>Rauma</strong>lle maanantaiaamuisin ja paluu<br />
perjantai-iltaisin.<br />
− Köyliöstä puuttuu yhteys kesällä <strong>Rauma</strong>lle maanantaiaamuisin ja paluu<br />
perjantai-iltaisin (Köyliö th:sta on hyvät yhteydet, mutta etäisyys kuntakeskukseen<br />
on noin 4 km)<br />
Nakkilan ja Köyliön osalta asetetut tavoitteet täyttyvät, mikäli hyväksytään<br />
kävelymatka Nakkilasta valtatien 2 pikavuoropysäkille ja Köyliöstä valtatien<br />
12 pysäkille. Toisaalta suurin osa Kiikoisten, Euran ja Lapin liikenteestä sekä<br />
osa yhteysväleillä Pori-Harjavalta-Kokemäki, Huittinen-Kokemäki, Pori-<br />
Noormarkku-Pomarkku-Kankaanpää ja <strong>Rauma</strong>-Eurajoki ajettavista liikenteistä<br />
hoidetaan pikavuorojen avulla.
52 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />
6 TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />
6.1 Liikennetarjonnan muutokset<br />
6.1.1 Seutu- ja kaukoliikenne<br />
Liikennetarjonnan lisäykset<br />
Seutu- ja kaukoliikenteeseen kohdistuvat liikennetarjonnan lisäystarpeet perustuvat<br />
todettujen palvelutasopuutteiden korjaamiseen. Uudet yhteystarpeet<br />
on määritelty nykyisen vuorotarjonnan mukaisille reiteille. Tämän vuoksi<br />
esim. yhteystarve Eurasta <strong>Rauma</strong>lle on määritelty Säkylä-<strong>Rauma</strong> -yhteystarpeeksi.<br />
Käytäntö poikkeaa Länsi-Suomen lääninhallituksen ostoliikenteen<br />
vaikuttavuusselvityksen mallista, jossa em. toimenpide on/olisi kohdistettu<br />
suoraan Euran ja <strong>Rauma</strong>n väliseksi yhteystarpeeksi. Toimenpide-ehdotusten<br />
toivotaan johtavan liikenteiden käynnistämiseen sekä lääninhallituksen ja<br />
bussiyrittäjien keskinäiseen liikenteen hoitomalleista sopimiseen.<br />
Toimenpiteiden priorisoinnissa on katsottu tärkeimmäksi työmatkayhteyksien<br />
puutteiden korjaaminen. Erityisesti potentiaalisia työmatkayhteyksiä halutaan<br />
kehittää. Siksi tavoitetason puutteiden korjaaminen katsotaan perustason<br />
puutteiden korjaamista tärkeämmäksi, vaikka se poikkeaa LVM:n peruspalvelutasotyöryhmän<br />
näkemyksistä. Satakunnassa tavoitetason puutteita on<br />
vähemmän ja ne sijoittuvat kaikki <strong>Rauma</strong>n, Porin ja Huittisten muodostamalle<br />
”kehityskolmiolle” eli alueelle, joka on nykytilan kuvauksessa todettu olevan<br />
maakäytön ja työmatkaliikenteen kannalta joukkoliikenteen kehittämisen<br />
potentiaalisin kohde. Kehityskolmion liikenteen kehittäminen edistää myös<br />
maakuntakaavaan kirjattujen tavoitteiden toteutumista. Työmatkayhteyksien<br />
jälkeen tärkeintä on opiskelumatkapuutteiden korjaaminen ja vasta sitten tulevat<br />
asiointimatkojen ja matkaketjujen puutteiden korjaaminen. Matkatyyppien<br />
sisäisen järjestyksen määrää yhteysvälien pendelöijien määrä.<br />
Tässä maakuntaselvityksessä ei esitetä seuraavia POLIS-Joukkoliikenneselvityksessä<br />
tarpeelliseksi katsottuja liikennetarjonnan lisäyksiä:<br />
− M-P 06:25 Harjavalta-<strong>Rauma</strong><br />
− M-P++ 07:00 Niemenkylä-Pori klo 7:00 (POLIS-Joukkoliikennesuunnitelmassa<br />
esitetty mahdollisena yhteystarpeena)<br />
− M-P++ 16:15 Pori-Niemenkylä (mahdollinen yhteystarve)<br />
− M-P 04:05 pika Pori-Helsinki (mahdollinen yhteystarve)<br />
− M-P 05:45 Pori-Turku (mahdollinen yhteystarve)<br />
Poikkeamat POLISjoukkoliikenneselvityksen<br />
kanssa<br />
Harjavallan ja <strong>Rauma</strong>n välinen yhteystarve ei ole maakunnallisessa toimenpidelistassa<br />
mukana, koska Harjavallasta käy <strong>Rauma</strong>lla työssä vain 31 henkilöä<br />
ja vuoro menisi päällekkäin koulupäivinä klo 7:15 Lapista <strong>Rauma</strong>lle<br />
ajettavan vakiovuoron kanssa. Porin ja Niemenkylän välinen yhteystarve ei<br />
ole kuntakeskusten välinen yhteyspuute. Porista Helsinkiin klo 8:ksi ajettavaa<br />
yhteyttä ei katsota välttämättömäksi, koska Porista Helsinkiin ajettava<br />
pikavuoro on perillä klo 7:20 ja rautatieyhteys Porista Tampereen kautta<br />
Helsinkiin on perillä klo 8:30. Samoin Porista Turkuun ajettavaa vuoro jätetään<br />
pois toimenpidelistalta, koska Porista ajettavat pikavuoroyhteydet ovat<br />
perillä Turussa klo 8:15 ja 8:20.
<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 53<br />
TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />
Poikkeamat Länsi-<br />
Suomen lääninhallituksen<br />
ostoliikenteen<br />
vaikuttavuusselvityksen<br />
kanssa<br />
Lääninhallituksen ostoliikenteen vaikuttavuusselvityksessä on esitetty myös<br />
seuraavia liikennetarjonnan lisäyksiä, joita ei ole kuitenkaan katsottu maakunnallisessa<br />
selvityksessä tarpeellisiksi:<br />
− M-P++ 16–17 Pori-Pomarkku, työmatkayhteyden paluuvuoro<br />
− M-P 16–17 Harjavalta-Kiukainen, työmatkayhteyden paluuvuoro<br />
− M-P 16–17 Eura-Lappi, työmatkayhteyden paluuvuoro<br />
− M-P 16–17 Kankaanpää-Jämijärvi, työmatkayhteyden paluuvuoro<br />
Työmatkayhteydet illalla eivät ole mukana maakunnallisessa tarkastelussa,<br />
koska kaikilla yhteysväleillä lähtee nykyisin vuoro tunnin sisällä<br />
klo 17 jälkeen. Tarkasteltavilla yhteysväleillä on 100–300 pendelöijää, ja tällöin<br />
maakunnallinen vähimmäistavoite on yksi työmatkayhteys suuntaansa.<br />
LSLH:n ostoliikenteen vaikuttavuusselvityksessä on yhteystarpeet määritelty<br />
perustason toteutumisen perusteella. Seuraavat yhteysvälitarpeet eivät<br />
esiinny ostoliikenneselvityksessä, koska yhteysväleillä toteutuu jo nyt perustaso,<br />
mutta maakunnallisesti niissä tavoitellaan parempaa tasoa: Pori-<br />
Harjavalta klo 7:ksi, Kokemäki-Pori klo 7:ksi sekä Kankaanpää-Pori klo 7:ksi.<br />
Lisäksi ostoliikenneselvityksessä ei ole huomioitu POLIS-selvityksessä asetettuja<br />
yhteystarpeita Helsinki-Pori klo 8:ksi ja vuoroja <strong>Rauma</strong>n ja Olkiluodon<br />
välillä. Asiointimatkoja ostoliikenneselvityksessä on tarkasteltu karkealla tasolla,<br />
eikä selvityksessä nähty tarpeellisena esittää niihin korjauksia <strong>Satakunnan</strong><br />
alueelle.<br />
Taulukko 18. Liikenteellisten toimenpiteiden priorisointilista.<br />
Peruste<br />
Liikenteellinen toimenpide<br />
päivä yhteysväli esitys uudesta yhteydestä<br />
Työmatka M-P <strong>Rauma</strong>-Olkiluoto<br />
Yhteys <strong>Rauma</strong>lta Olkiluotoon klo 7:ksi ja 9:ksi sekä paluuyhteys<br />
Olkiluodosta klo 18<br />
M-P Pori-Harjavalta Yhteys Porista Harjavaltaan klo 7:ksi*** (vakiovuoro)<br />
M-P Kokemäki-Pori<br />
Yhteys Harjavallasta Poriin klo 7:ksi. Vuoro esitetään ajettavaksi<br />
Kokemäeltä nykyisten vuorojen tapaan<br />
M-P++ Lappi-<strong>Rauma</strong><br />
Yhteys Lapista <strong>Rauma</strong>lle klo 8:ksi**<br />
M-P++ Pori-Harjavalta<br />
Yhteys Nakkilasta Harjavaltaan klo 8:ksi** (vakiovuoro). Vuoro esitetään<br />
ajettavaksi nykyisten vuorojen tapaan Porista<br />
M-P++ Pori-Kankaanpää<br />
Yhteys Porista Noormarkkuun klo 8:ksi**. Vuoro esitetään ajettavaksi<br />
Kankaanpäähän nykyisten vuorojen tapaan<br />
M-P++ Kankaanpää-Pori<br />
Yhteys Kankaanpäästä Poriin klo 7:ksi*** ja paluuyhteys klo 16**:<br />
Korkeatasoiset yhteydet seutukeskusten välillä<br />
M-P Voitoinen-Säkylä<br />
Yhteys Köyliöstä Säkylään kesällä klo 8:ksi** ja paluu Säkylästä ympäri<br />
vuoden klo 16**. Vuoro esitetään ajettavaksi Voitoisista (Köyliö)<br />
nykyisten vuorojen tapaan<br />
M-P Köyliö-Eura* Yhteys Köyliöstä Euraan klo 8:ksi** ja paluu Eurasta klo 16**<br />
M-P++ Säkylä-<strong>Rauma</strong><br />
Yhteys Eurasta <strong>Rauma</strong>lle klo 8:ksi**. Vuoro esitetään ajettavaksi<br />
nykyisten vuorojen tapaan Säkylästä<br />
M-P++ Ikaalinen-Kankaanpää<br />
Yhteys Jämijärveltä Kankanpäähän klo 8:ksi**. Yhteys esitetään<br />
ajettavaksi nykyisten vuorojen tapaan Ikaalisista<br />
M-P++ Merikarvia-Pori<br />
Yhteys Merikarvialta Poriin klo 8:ksi**<br />
M-P Helsinki-Pori Pikavuoro Helsingistä Poriin klo 8:ksi***<br />
Opiskelumatka M-P+ Merikarvia-Pori Paluuyhteys Porista Merikarvialle klo 15**<br />
Asiointimatka M-P++ Siikainen-Pori Paluuyhteys Porista Siikaisiin klo 12:25 tai MPK hoitaa<br />
M-P Köyliö-<strong>Rauma</strong> Edestakainen asiointiyhteys Köyliöstä <strong>Rauma</strong>lle tai MPK hoitaa<br />
M-P Kodisjoki-<strong>Rauma</strong> Edestakainen asiointiyhteys Kodisjoelta <strong>Rauma</strong>lle tai MPK hoitaa<br />
Matkaketjut Puutteita seuraavilla yhteysväleillä:<br />
Siikainen-Pori**, Kodisjoki-<br />
<strong>Rauma</strong>** ja Köyliö-Huittinen**<br />
Kaikki yhteyspuutteet jätetään MPK:n hoidettaviksi<br />
* toimenpide hoitaa samalla puutteet opiskelumatkayhteyksissä **mukana LSLH:n ostoliikenteen vaikuttavuusselvityksessä<br />
= perustaso ***otettu POLIS-selvityksestä, mutta ei täytä maakunnan palvelutasotavoitteita<br />
= tavoitetaso
54 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />
Liikennetarjonnan supistaminen<br />
MAAKUNTAAN ASETETUT JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET EIVÄT<br />
ASETA RAJOITUKSIA LSLH:N OSTOLIIKENTEEN VAIKUTTAVUUSSELVITYKSESSÄ<br />
ESITETTYJEN LINJA-AUTOLIIKENTEEN VUOROJEN LAKKAUTTAMISILLE. Vuorojen<br />
lakkauttamiset ovat perusteltuja heikkojen kuormituslukujen vuoksi.<br />
LIIKENTEEN SUPISTAMISISTA TULEVAT SÄÄSTÖT TULEE SÄILYTTÄÄ SATAKUNNAS-<br />
SA JA SUUNNATA PALVELUTASOTAVOITTEITA TUKEVIEN LIIKENTEIDEN OSTAMI-<br />
SEEN (KS. LIIKENNETARJONNAN LISÄYKSET SIVULLA 52).<br />
Taulukko 19.<br />
Länsi-Suomen lääninhallituksen ostoliikenteen vaikuttavuusselvityksessä<br />
esitetään seuraavia Satakuntaa koskevia vuoroja lakkautettavaksi<br />
ajopäivä lähtöaika yhteysväli<br />
L<br />
15:25 Loimaa - Huittinen<br />
L<br />
7:25 Huittinen LAS - Loimaa<br />
Ti<br />
13:00 Siikainen - Merikarvia<br />
Ti<br />
10:20 Siikainen - Merikarvia<br />
P+ 10:20 Siikainen - Merikarvia<br />
P++ 15:10 Pomarkku - Honkajoki<br />
P++ 14:20 Siikainen - Merikarvia<br />
L* 7:20 Kokemäki - Vammala<br />
L* 10:30 Vammala - Kokemäki<br />
M-P++ 8:00 Särkkä - Kuivalahti - <strong>Rauma</strong><br />
To+++ 7:50 Kankaanpää - Honkajoki<br />
To<br />
12:55 Honkajoki - Kankaanpää<br />
M-P* 13:00 Pori - Levanpelto<br />
M-P* 13:55 Levanpelto - Pori<br />
M-P* 8:45 Levanpelto - Pori<br />
P+++ 10:20 Siikainen - Merikarvia<br />
P+++ 11:35 Siikainen - Merikarvia<br />
*kesäajan liikenteen lakkauttaminen<br />
6.1.2 Paikallisliikenne<br />
Toimenpide 1; Porin paikallisliikenteen kehittäminen<br />
PORIN PAIKALLISLIIKENNETTÄ TULEE KEHITTÄÄ KESÄKUUSSA 2005 VALMISTU-<br />
NEEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMAN MUKAISESTI. Suunnitelmassa määriteltiin<br />
paikallisliikenteen palvelutasotavoitteet, karsittiin palvelutasotavoitteiden<br />
ulkopuolisia kannattamattomia vuoroja, selkeytettiin kaupunkilinjojen reittejä,<br />
muutettiin linjastoa yhdenmukaiseksi eri liikennöintiaikoina sekä tehtiin esityksiä<br />
lippujärjestelmän kehittämiseksi.<br />
Toimenpide 2; <strong>Rauma</strong>n paikallisliikenteen kehittäminen<br />
RAUMAN PAIKALLISLIIKENNETTÄ TULEE KEHITTÄÄ ENEMMÄN KYSYNTÄÄ VASTAA-<br />
VAKSi JA POHTIA MAHDOLLISUUKSIA KEHITTÄÄ JOUKKOLIIKENNETTÄ VUOROVAI-<br />
KUTUKSESSA KEVYEN LIIKENTEEN KEHITTÄMISEN KANSSA.<br />
Toimiva paikallisliikenne edellyttää, että työ- ja opiskelumatkat hoidetaan<br />
myös jatkossa kiinteillä, aikataulutetuilla reiteillä. Muina aikoina TULEE HARKI-<br />
TA ALHAISTEN KÄYTTÄJÄMÄÄRIEN VUOKSI MAHDOLLISUUTTA MUUTTAA PAIKALLIS-<br />
LIIKENTEEN HOITOTAPAA. Lisäksi TULEE HARKITA UUSIEN MATKALIPPUJEN KUTEN
<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 55<br />
TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />
<strong>Rauma</strong>n paikallisliikenteen<br />
kehittämisen etenemispolku<br />
1. Paikallisliikennesuunnitelman<br />
laatiminen<br />
− matkustajahaastattelu;<br />
profiililaskennat<br />
− vaihtoehtoisten liikenteen<br />
hoitomallien<br />
vertailu<br />
− lippujärjestelmien<br />
kehittämismahdollisuudet<br />
− vaikutus- ja kustannustarkastelu<br />
2. Päätös nykyisen ostoliikenteen<br />
jatkamisesta<br />
tai kestosta<br />
…ja jos katsotaan<br />
tarpeelliseksi<br />
3. Uuden liikenteen kilpailuttaminen<br />
ottaen huomioon<br />
tarvittavat valmisteluajat<br />
4. Uusien lipputuotteiden<br />
käynnistäminen<br />
EDULLISEN HILJAISEN AJAN TAKSAN TAI KERTAMATKOJEN ILMAISVAIHTOJEN TAI -<br />
PALUUKYYTIEN KÄYTTÖÖNOTTAMISTA.<br />
Tutkimisen arvoisia paikallisliikenteen hoitomalleja voisivat hiljaisina aikoina<br />
olla enemmän kutsuohjaukseen perustuva tai cityliikennetyyppinen liikenne.<br />
Kutsuohjatun liikenteen tapauksessa tulee tutkia reittisidonnaisen tai kokonaan<br />
kutsuihin perustuvan liikenteen eroja.<br />
Suomessa ei ole paljon kokemuksia cityliikenteestä. Oulussa cityliikenne<br />
otettaneen käyttöön vuonna 2006 kolmella neljän kilometrin pituisella keskustaan<br />
päättyvällä linjalla. Linjoilla on ydinkeskustassa kilometrin matkalla<br />
yhteinen reitti, jossa aikataulujen porrastus mahdollistaa 10 minuutin vuorovälillä<br />
ajamisen. Linjojen ajoaika päätepysäkiltä keskustaan ja takaisin päätepysäkille<br />
on 30 minuuttia. Liikenne on suunniteltu ensisijaisesti lyhyiden<br />
matkojen tekemiseen kuten liityntämatkoihin keskustassa, asiointimatkoihin<br />
kaupallisten toimintojen välillä, keskustan lähellä olevilta asuntoalueilta tehtäviin<br />
työ-, koulu- ja asiointimatkoille sekä liityntämatkoihin keskustan lähellä<br />
olevilta henkilöautojen pysäköintialueilta keskustaan. Pysäkkeinä toimivat<br />
reitin varrella olevat joukkoliikenteen pysäkit sekä cityliikenteen omat pysäkit,<br />
jotka voivat sijaita myös kävelykaduilla tai kevyen liikenteen väylillä. On<br />
suunniteltu, että Oulun cityliikenteessä kelpaisivat kaikki matkaliput ja lyhyille<br />
satunnaismatkoille otettaisiin käyttöön myös muita edullisia lipputuotteita.<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupunkikeskustan aluerakenne on tiivis ja suosii lyhyiden matkojen<br />
tekemistä. CITYLIIKENTEELLÄ VOISI OLLA PAREMMAT TOIMINTAEDELLYTYK-<br />
SET NORMAALIIN PAIKALLISLIIKENTEESEEN VERRATTUNA JOUSTAVAMPIEN REITTI-<br />
EN JA KALUSTON VUOKSI. Kaupunkikuvallisestikin esim. Oulun kaltainen cityliikenne<br />
voisi olla piristys. Cityliikenteen avulla paikallisliikenteeseen voidaan<br />
saada nykyisten käyttäjien lisäksi uusia käyttäjiä. Tärkeää on liikenteen<br />
synkronisoiminen työ- ja opiskelumatkojen liikenteen kanssa mm. kalustossa<br />
ja liikennöintiajoissa. On kuitenkin selvää, että itsekannattavasti cityliikennekään<br />
ei tule <strong>Rauma</strong>lla toimimaan.<br />
Kuva 16. ”Cityliikennettä maailmalla”. Vasemmalla Italian Firenze ja oikealla Unkarin Budapest.
56 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />
6.1.3 Junaliikenne<br />
HENKILÖJUNALIIKENTEESSÄ ON PARAS POTENTIAALI JOKIVARREN JUNALIIKEN-<br />
TEEN ELI PORI-HARJAVALTA-KOKEMÄKI-TAMPERE -YHTEYDEN KEHITTÄMISESSÄ.<br />
−<br />
Pori-Harjavalta-Kokemäki-Tampere -junayhteyden kehittämistoimenpiteitä<br />
ovat:<br />
1. KEHITETÄÄN MATKAKETJUJEN TOIMIVUUTTA JA LIITYNTÄLIIKENTEITÄ<br />
− turvataan <strong>Rauma</strong>n ja Kokemäen junabussiliikenteen toiminta myös<br />
jatkossa ostamalla liikennettä tarvittavilta osin<br />
− huolehditaan, että kuljetusten yhdistämisessä matkapalvelukeskus<br />
yhdistelee runkokuljetuksia mahdollisuuksien mukaan myös junilla<br />
hoidettaviksi. Vastaavaa toimintamallia esitetään käytettävän myös<br />
linja-autoliikenteessä.<br />
− lisätään Porin, Harjavallan ja Kokemäen juna- ja linja-autoterminaaleissa<br />
kaikesta joukkoliikenteestä ja taksiliikenteestä jaettavaa informaatiota<br />
parannetaan Porissa ja Harjavallassa juna- ja linja-autoliikenteen<br />
terminaalien välistä opastusta erityisesti kevyen liikenteen osalta<br />
2. OTETAAN JUNA- JA BUSSILIIKENTEESSÄ YHTEISKÄYTTÖISET LIPUT KÄYTTÖÖN<br />
JA VAIKUTETAAN OPEROIJIEN MIELENKIINTOON ASIAN VALMISTELUSSA<br />
3. HUOLEHDITAAN, ETTEI JUNAVUOROJEN KANSSA SYNNY PÄÄLLEKKÄISIÄ LINJA-<br />
AUTOLIIKENTEEN VUOROJA<br />
Toimenpiteillä tavoitellaan ”taajamajunakonseptin” kehittymistä, IC-junavuorojen<br />
kasvua sekä ostoliikenteen muuttumista itsekannattavaksi liikenteeksi.<br />
<strong>Rauma</strong>n radan henkilöliikenne<br />
<strong>Rauma</strong>n radalla ajetaan nykyisin vain tavaraliikennettä. Radalla olisi mahdollista<br />
ajaa myös henkilöliikennettä ilman infrastruktuuriin kohdistuvia toimenpiteitä.<br />
VR Osakeyhtiö ei kuitenkaan pidä potentiaalisena junaliikenteen<br />
käynnistämistä <strong>Rauma</strong>n ja Kokemäen välille eikä myöskään Ratahallintokeskuksessa<br />
katsota järkeväksi aloittaa uusia junaliikenneyhteyksiä millään yhteyksillä,<br />
ei edes <strong>Rauma</strong>-Kokemäki -yhteysvälillä.<br />
Tällä hetkellä pääosa <strong>Rauma</strong>n ja Kokemäen välisestä linja-autoliikenteestä<br />
(junabussiliikenne) on ostoliikennettä. Liikenteen siirtäminen junille ei poista<br />
tarvetta bussivuorojen ostamiseen, koska bussien reitit kulkevat eri paikoissa<br />
ja busseilla on junien syöttöliikenteen ohella rooli junaliikenteelle saavuttamattomien<br />
alueiden työ- ja opiskelumatkojen hoitamisessa. Lisäksi junaliikenteen<br />
käynnistäminen voi synnyttää tarvetta ostaa liityntäliikennettä <strong>Rauma</strong>-Kokemäki<br />
-yhteysvälin juna-asemille.<br />
LVM:n keväällä 2005 tilaaman ”Henkilöjunaliikenteen ostamisen yhteiskuntataloudellinen<br />
kannattavuus” -selvityksessä todetaan: sisämaan yöjunaliikenteen<br />
ostaminen ei ole yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa; OSTOVUOROJEN<br />
LISÄÄMINEN EI OLE YHTEISKUNTATALOUDELLISESTI KANNATTAVAA; kiskobussiliikenteen<br />
ostaminen on yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa; sekä olemassa<br />
oleva liikenne kannattaa suurimmaksi osaksi säilyttää.<br />
MAAKUNNAN KANNALTA ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ RAUMAN RADAN HENKILÖLIIKENTEEN<br />
TARVETTA TULEE SEURATA PITEMMÄLLÄ AIKAJÄNTEELLÄ.
<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 57<br />
TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />
6.2 Joukkoliikenteen organisoinnin kehittäminen<br />
6.2.1 Joukkoliikenteen seudullisen yhteistyön kehittäminen<br />
Toimenpide 1; <strong>Satakunnan</strong> seutulipputyöryhmän toiminnan kehittäminen<br />
ja henkilöliikennelogistikkojen palkkaaminen<br />
SATAKUNNAN SEUTULIPPUTYÖRYHMÄN TOIMINTAA TULEE VAHVISTAA JA SEL-<br />
KEYTTÄÄ. Pohjois-<strong>Satakunnan</strong> seutulippua tulee tarkastella osana <strong>Satakunnan</strong><br />
seutulippua. JOS KUNNAT HALUAVAT ERIHINTAISIA SEUTULIPPUJA, TULEE<br />
JÄRJESTELMÄÄN MUODOSTAA HINTAVYÖHYKKEITÄ. <strong>Satakunnan</strong> seutulippuun<br />
tulee kutsua osallisiksi myös Köyliön, Kodisjoen ja Vampulan kunnat, jotta<br />
kaikki maakunnan kunnat olisivat järjestelmässä mukana ja kaikilla maakunnan<br />
asukkailla olisi mahdollista tehdä edullisia joukkoliikennematkoja.<br />
JOKAISEEN KOLMEEN SEUTUKUNTAAN TULEE PALKATA KUNTIEN YHTEINEN HENKI-<br />
LÖLIIKENNELOGISTIKKO. Porin seutukunnassa on Karhukuntiin henkilöliikennelogistikon<br />
palkkaamisesta sovittu jo seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman<br />
yhteydessä. RAUMAN SEUTUKUNTA VOI TEHDÄ YHTEISTYÖTÄ ESIMERKIKSI<br />
PYHÄRANNAN JA LAITILAN KANSSA SEKÄ MAHDOLLISESTI MYÖS UUDENKAUPUN-<br />
GIN KANSSA. Henkilön toimenkuvaan tulee kuulua mm. seuraavia asioita:<br />
− koordinoida seudullisia kuljetuksia<br />
− koota ja ylläpitää seudun kuljetustarvetietoja<br />
− kehittää alueen joukkoliikennepalveluja yhteistyössä kuntien, lääninhallituksen<br />
ja operoijien kanssa<br />
− suunnitella seudullisia kuljetuksia<br />
− huolehtia matkapalvelukeskuksen (MPK) käynnistämiseen liittyvistä tehtävistä<br />
− kehittää lippujärjestelmiä, pysäkkijärjestelmiä ja tiedottamista<br />
− huolehtia yhteydenpidosta sidosryhmiin<br />
− toimia seutulipputyöryhmän sihteerinä<br />
− valmistella ja teettää kuljetuksiin liittyviä asiakaskyselyjä ja haastatteluja<br />
− osallistua tarpeen vaatiessa kuntien kuljetustyöryhmien kokouksiin<br />
Henkilöliikennelogistikkojen palkkaaminen ei ainakaan ensivaiheessa edellytä<br />
seutukuntakohtaisten joukkoliikennetyöryhmien perustamista. Karhukuntiin<br />
sellainen voidaan perustaa POLIS-joukkoliikenneselvityksen perusteella.<br />
Muuten SEUDUN JOUKKOLIIKENNEASIAT TULEE KÄYDÄ LÄPI SATAKUNNAN SEU-<br />
TULIPPUTYÖRYHMÄSSÄ. Tämän vuoksi <strong>Satakunnan</strong> seutulipputyöryhmässä<br />
tulee henkilöliikennelogistikkojen esitysten pohjalta käsitellä seutukunnittain<br />
myös seuraavia asioita:<br />
− tarvetta kilpailuttaa liikenteitä yhdessä tai useammassa kunnassa<br />
− edesauttaa ja seurata joukkoliikennettä koskevien toimenpiteiden toteutumista<br />
− tehdä esityksiä seudun joukkoliikennejärjestelmää ja joukkoliikenteen<br />
toimintaympäristöä kehittävistä toimenpiteistä<br />
− seurata kuljetuspalvelujen käyttöä<br />
− kehittää joukkoliikenteen tiedottamista<br />
TEHOSTUNEEN KULJETUSJÄRJESTELMÄN KAUTTA ON MAHDOLLISTA SÄÄSTÄÄ NO-<br />
PEASTI HENKILÖLIIKENNELOGISTIKKOJEN PALKKAKUSTANNUKSET. Opetus- ja sosiaalitoimien<br />
kuljetuksiin käytettiin vuonna 2003 rahoitusta Porin seutukun-
58 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />
nassa 5,39 M€, <strong>Rauma</strong>n seutukunnassa 2,57 M€ ja Pohjois-Satakunnassa<br />
1,33 M€. Lähitulevaisuudessa kuljetuskustannusten odotetaan edelleen kasvavan<br />
mm. lisääntyvien vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten vuoksi.<br />
Esimerkiksi noin 1-3 % SÄÄSTÖ NYKYISESTÄ ALUEELLA KÄYTETTÄVÄSTÄ OPE-<br />
TUS- JA SOSIAALITOIMIEN KULJETUSRAHOITUKSESTA RIITTÄÄ KATTAMAAN HENKI-<br />
LÖLIIKENNELOGISTIKKOJEN PALKKAKUSTANNUKSET. Lisäksi logistikoilla on rooli<br />
matkapalvelukeskuksen toiminnassa.<br />
Toimenpide 2; Yhteistyö Kelan kanssa<br />
Kolmannes <strong>Satakunnan</strong> henkilökuljetusjärjestelmän kustannuksista on Kelan<br />
rahoittamia kuljetuksia. Suurin osa sairausvakuutuksen mukaisista kuljetuksista<br />
on sellaisia, jotka ovat jossain muodossa yhdistettävissä muihin henkilökuljetuksiin.<br />
KELAN TULEE OLLA ALUSTA SAAKKA MUKANA MAAKUNNAN MATKAPALVELUKES-<br />
KUKSEEN KAAVAILTUJEN KULJETUSTEN YHDISTELYISSÄ.<br />
6.2.2 Joukkoliikenneyhteistyön lisääminen kunnissa<br />
Toimenpide 1; Kuntien kuljetustyöryhmien perustaminen<br />
KAIKKIIN KUNTIIN TULEE PERUSTAA KUNNAN KULJETUSTYÖRYHMÄ. Kuljetustyöryhmässä<br />
tulee olla edustettuna kaikki kunnassa henkilö- ja pientavarakuljetuksia<br />
järjestävät tahot eli opetus-, sosiaali- ja teknisen toimien kuljetuksista<br />
vastaavat edustajat.<br />
Kunnan kuljetustyöryhmän tehtävinä ovat:<br />
− vastata kunnan sisäisen liikenteen ja kunnan sisäisten kuljetuspalveluiden<br />
kehittämisestä<br />
− koordinoida eri hallintokuntien kuljetuksia<br />
− pitää kuljetustarvetiedostoa ajan tasalla<br />
− suunnitella kuljetuksia<br />
− kilpailuttaa liikenteitä<br />
− kehittää kunnan kuljetusten tiedottamista<br />
− seurata matkustamisen ja kuljetuspalveluiden käyttöä<br />
− valmistella ja teettää kuljetuksiin liittyviä asiakaskyselyjä ja haastatteluja<br />
yhteistyössä seudun henkilöliikennelogistikon kanssa<br />
− valmistella kuntaa koskevia lausuntoja joukkoliikenteestä<br />
− jakaa joukkoliikenteeseen liittyvää osaamista eri hallintokunnille<br />
Seudun henkilöliikennelogistikko tarjoaa kuljetustyöryhmille asiantuntijapalveluja<br />
ja tuo tietoa seudun kuljetuksista hyödynnettäviksi kuntiin. Henkilöliikennelogistikko<br />
ei kuitenkaan kanna vastuuta yksittäisten kuntien sisäisistä<br />
kuljetuksista, mutta voi tarpeen vaatiessa esim. osallistua kuntien kuljetustyöryhmien<br />
kokouksiin.
<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 59<br />
TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />
Toimenpide 2; Kuntien kuljetusvastaavan nimeäminen<br />
KAIKKIIN KUNTIIN TULEE NIMETÄ KUNNAN KULJETUSVASTAAVA, jonka tehtäviä<br />
ovat:<br />
− toimia kunnan kuljetustyöryhmän sihteerinä<br />
−<br />
−<br />
toimia kunnan edustajana satakunnan seutulipputyöryhmässä<br />
kerätä tietoa kaikista kunnan henkilökuljetuksista ja joukkoliikennepalveluiden<br />
tarjonnasta<br />
6.2.3 Kuntien henkilökuljetussuunnitelmien laatiminen<br />
KAIKKIIN KUNTIIN TULEE LAATIA HENKILÖKULJETUSSUUNNITELMAT JA JO OLEMAS-<br />
SA OLEVIA SUUNNITELMIA TULEE PÄIVITTÄÄ TARPEEN MUKAAN. Henkilökuljetussuunnitelmissa<br />
määritellään kuntien sisäisen liikenteen palvelutasotavoitteet<br />
sekä tarkennetaan tarvittavilta osin kuntien välisen liikenteen palvelutasotavoitteita.<br />
Liikenteen kehittämistoimenpiteet määritellään asetettujen palvelutasotavoitteiden<br />
perusteella. Henkilökuljetussuunnitelmien tavoitteita ovat<br />
kuntien kuljetusten asiakasryhmien määrittely, liikenteen palvelutasopuutteiden<br />
korjaaminen, liikennepalvelujen päällekkäisyyksien karsiminen sekä uusien<br />
kuljetuspalvelutuotteiden kehittäminen. Kuljetukset pyritään järjestämään<br />
kustannustehokkaasti. SUUNNITELMAT TULEE LAATIA YHTEISTYÖSSÄ LII-<br />
KENTEENHARJOITTAJIEN JA LUPAVIRANOMAISTEN KANSSA.<br />
HENKILÖKULJETUSSUUNNITELMAT KANNATTAA LAATIA MAHDOLLISUUKSIEN MU-<br />
KAAN KUNTIEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ. YHTEISTYÖLLE LÖYTYY PERUSTEITA, JOS<br />
KUNNILLA ON YHTEINEN KOULUPIIRI, YHTEINEN YLÄASTE, YHTEISTOIMINTAA SOSI-<br />
AALI- JA TERVEYSPALVELUISSA TAI MUITA YHTEISIÄ INTRESSEJÄ KULJETUSTEN<br />
JÄRJESTÄMISISSÄ.<br />
6.3 Matkojenyhdistelyn kehittäminen<br />
Määritelmä<br />
Matkapalvelukeskuksella (MPK) tarkoitetaan toimintapaikkaa, jossa otetaan<br />
vastaan asiakkailta tulevia kuljetustilauksia ja josta asiakkaat ohjataan käyttämään<br />
heidän tarpeisiinsa soveltuvaa linja- tai ostoliikennettä taikka jossa<br />
tilaukset yhdistellään tai reititetään ja josta yhdistämällä tai ketjuttamalla syntyvät<br />
liikennekokonaisuudet välitetään kutsujoukkoliikenteenä tai muutoin<br />
ajettavaksi. MPK ohjaa asiakkaat käyttämään heidän tarpeisiinsa soveltuvaa<br />
linja-, osto- tai muuta liikennettä ja muodostaa tilauksista yhdistelykuljetukset<br />
ja matkaketjut. MPK:n avulla voidaan lisätä esteettömiä kulkumahdollisuuksia,<br />
järkiperäistää yhteistyöllä yhteiskunnan maksettavaksi tai korvattavaksi<br />
kuuluvia kuljetuksia ja saada aikaan yhteiskunnalle kustannussäästöjä. Matkapalvelukeskuksesta<br />
on käytetty aikaisemmin myös nimityksiä matkojenyhdistelykeskus<br />
(MYK) ja kuljetuspalvelukeskus (KPK).<br />
Tavoite<br />
Seudullisen yhteistyön yhtenä tavoitteena on matkojenyhdistelyn kehittäminen<br />
Satakunnassa. MATKOJENYHDISTELYN TAVOITTEENA ON AIKAANSAADA YH-<br />
TEISKUNNALLE JA KULJETUSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE TALOUDELLISIA JA LAA-<br />
DULLISIA HYÖTYJÄ NYKYISEEN KULJETUSJÄRJESTELMÄÄN VERRATTUNA. Järjes-
60 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />
telmän tarkoitus on yhdistellä, ketjuttaa ja ohjata matkustajia erilaisiin kuljetuspalveluihin<br />
yhdistelemällä samaan aikaan ja samaan suuntaan suuntautuvia<br />
yhteiskunnan korvaamia matkoja. Tällöin voidaan saavuttaa kustannussäästöjä,<br />
jotka perustuvat matkojen yhdistelymahdollisuuksiin, kuljetuspalvelujen<br />
tarkoituksenmukaiseen toteutukseen sekä joiltakin osin kilpailutuksen<br />
kautta saavutettavaan pienempään yksikkökustannukseen.<br />
Tavoitteena on, että MATKOJENYHDISTELYN AVULLA VOIDAAN TAATA KAIKILLE IH-<br />
MISILLE LIIKKUMISPALVELUJA RIIPPUMATTA ASIAKKAAN KYVYISTÄ KÄYTTÄÄ NOR-<br />
MAALIA JOUKKOLIIKENNETTÄ. Matkojenyhdistelyn lähtökohtana on yksilölliset<br />
tarpeet huomioiva palvelu. Keskittämällä palveluja voidaan tarjota tasa-arvoiset<br />
palvelut kaikille kuljetuspalvelujen käyttäjille. Matkojenyhdistelyn avulla<br />
voidaan tarjota julkisessa liikenteessä parempaa palvelutasoa myös niille<br />
alueille, joilla normaaleilla joukkoliikennepalveluilla ei ole toimintaedellytyksiä.<br />
Kuljetusten yhdistelyllä ja ketjuttamisella voidaan edesauttaa joukkoliikennepalvelujen<br />
säilymistä myös harvaan asutuilla alueilla.<br />
Toimenpide 1; Matkojenyhdistelyn tarve- ja kehittämisselvityksen laatiminen<br />
MATKOJENYHDISTELYN VALMISTELUVAIHEESSA TULEE LAATIA MATKOJENYHDIS-<br />
TELYN ALOITTAMISEEN TÄHTÄÄVÄ TARVE- JA KEHITTÄMISSELVITYS, jonka laatimiseen<br />
osallistuvat mahdollisuuksien mukaan kaikki tahot, joiden ennakoidaan<br />
tulevan mukaan matkojenyhdistelyyn. Tarve- ja kehittämisselvitys laaditaan<br />
LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUKSEN JOHDOLLA.<br />
Tarve- ja kehittämisselvityksen tavoitteena on TUOTTAA KUNTIIN JA LÄÄNIN-<br />
HALLITUKSEEN TIETOA MATKOJENYHDISTELYYN LIITTYVÄN PÄÄTÖKSENTEON POH-<br />
JAKSI. Tarve- ja kehittämisselvityksessä haetaan vastauksia mm. seuraaviin<br />
kysymyksiin:<br />
− Mitkä ovat matkojenyhdistelyn kustannukset, säästöt ja kokonaistaloudellisuus<br />
läänin eri kunnissa?<br />
−<br />
−<br />
Mitkä ovat matkojenyhdistelyn tarpeet läänin eri kunnissa?<br />
Mitkä ovat yhteiskunnan kannalta optimaalisen aluejaon tärkeimmät tekijät?<br />
TARVE- JA KEHITTÄMISSELVITYKSESSÄ TULEE TEHDÄ MYÖS ERILAISTEN MPK-<br />
ALUEJAKOVAIHTOEHTOJEN ARVIOINTI. Lisäksi tarveselvityksessä esitetään, mitä<br />
toimenpiteitä suositusten toteuttaminen edellyttää ja miten matkojenyhdistelyn<br />
toteuttamisessa olisi tarkoituksenmukaista edetä.<br />
Toimenpide 2; Tarveselvityksen mukaisten jatkotoimenpiteiden toteuttaminen<br />
Jatkotoimenpiteet tulee yksilöidä matkojenyhdistelyn tarve- ja kehittämisselvityksessä<br />
(ks. toimenpide 1).
<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 61<br />
TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />
6.4 Joukkoliikenteen rahoitus<br />
Joukkoliikenteen rahoituksen lähtökohtana on, että MAHDOLLISIMMAN SUURI<br />
OSA LIIKENTEESTÄ TULEE PYSTYÄ HOITAMAAN LIPPUTULOPERUSTEISESTI.<br />
Rahoituksen kohdentamisessa tulee noudattaa seuraavia periaatteita:<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
Kuntien ja valtion rahoitus kohdennetaan ensisijaisesti lippujärjestelmien<br />
tukemiseen<br />
Valtionrahoitus kohdennetaan lipputuen lisäksi palvelutasotavoitteiden<br />
mukaisten yhteyksien ostamiseen, ja liikennepalveluja ostetaan vain asetettujen<br />
maakunnallisten palvelutasotavoitteiden mukaisesti. Ostoliikenteen<br />
rahoitus kohdennetaan ensisijaisesti potentiaalisten työmatkayhteyksien<br />
kehittämiseen ja peruspalvelutasoisten yhteyksien turvaamiseen<br />
koko maakunnassa. Liikenteiden ostamisen perusteena on oltava riittävä<br />
käyttäjäpotentiaali. Uudesta liikenteestä tiedotetaan tehokkaasti.<br />
Kunnat varaavat joukkoliikennerahaa myös tiedottamisen kehittämiseen<br />
Tiehallinto ja kunnat kehittävät yhteistyössä joukkoliikenteen infrastruktuuria<br />
toimenpideohjelman mukaisesti<br />
6.5 Lippujärjestelmien kehittäminen<br />
KUNTIEN TULEE VARATA LIPPUJÄRJESTELMIEN TUKEMISEEN VUOSITTAIN RAHOI-<br />
TUS, joka mahdollistaa erityisesti vakiomatkustajille soveltuvien lipputuotteiden<br />
asiakashintojen pitämisen houkuttelevalla tasolla. LIPPUJÄRJESTELMIEN<br />
VALTAKUNNALLISTA KEHITTÄMISTÄ TULEE SEURATA JA SATAKUNNAN TULEE OLLA<br />
ENSIMMÄISTEN JOUKOSSA UUSIEN JÄRJESTELMIEN KÄYTTÖÖNOTOSSA.<br />
Lippujärjestelmän kehittämisessä tulee toimia seuraavasti:<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
Säilytetään seutulipun asiakashinta alhaalla<br />
− lyhyemmille tai oman seutukunnan sisäisille matkoille voidaan tarpeen<br />
vaatiessa rakentaa eri hintavyöhykkeitä. Näin esim. Pohjois-<br />
<strong>Satakunnan</strong> seutulippu voidaan liittää <strong>Satakunnan</strong> seutulippuun.<br />
− Lippujen hinnoittelussa otetaan huomioon, että Kela ei korvaa lukiotai<br />
ammatillisia opintoja harjoittavien opiskelijoiden yli 10 kilometrin<br />
pituisiakaan matkoja, jos lipun hinta on alle 54 euroa<br />
Tarjotaan Porin ja <strong>Rauma</strong>n paikallisliikenteissä edullisia lipputuotteita<br />
− Porin paikallisliikenteen lippujärjestelmää kehitetään Porin joukkoliikennesuunnitelman<br />
2005–2009 mukaisesti<br />
− <strong>Rauma</strong>n paikallisliikenteen lippujärjestelmän kehittämiseksi tehdään<br />
suunnitelma, jossa selvitetään myös paikallisliikenteen hoitomallin<br />
kehittämistä. Lippujärjestelmässä tutkittavia asioita ovat kertalippujen<br />
ilmaisvaihdot ja -paluukyydit, edulliset hiljaisen ajan liput, nykyistä<br />
pitkäaikaisempi kausilippu sekä erityisryhmille kohdennetut liput.<br />
Otetaan juna- ja bussiliikenteessä käyttöön yhteiskäyttöiset liput ja vaikutetaan<br />
operoijien mielenkiintoon asian valmistelussa<br />
Otetaan seutulippuun käyttöön rinnakkaistuote, joka soveltuu ”ei niin<br />
säännöllisille aktiivikäyttäjille” ja lomakuukausina vakiokäyttäjille. Lippumallina<br />
voisi toimia esim. 30 päivää/90 päivää. Hinnoittelussa tulee huolehtia<br />
siitä, että nykyinen seutulippu säilyy houkuttelevimpana tuotteena<br />
Esitetään kuntien näyttävän työnantajina mallia työsuhdelipun käyttöönottamisessa,<br />
jos järjestelmä saadaan valtakunnallisesti lanseerattua
62 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />
6.6 Informaatiojärjestelmien kehittäminen<br />
<strong>Satakunnan</strong> joukkoliikenteen informaatiota tulee kehittää seuraavilla tavoilla:<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
Laaditaan <strong>Rauma</strong>n ja Pohjois-<strong>Satakunnan</strong> seutulippualueille oma yhteisaikataulu.<br />
Porin seutukunnassa on jo käytössä yhteisaikataulu.<br />
− yhteisaikataulussa esitetään koko vuoden aikataulut. Vaihtoehtoisesti<br />
kesä- ja talviaikataulukausille voidaan laatia omat aikataulunsa<br />
− yhteisaikataulut jaetaan jokaiseen kotitalouteen<br />
Toteutetaan sähköinen informaationäyttö seuraaviin paikkoihin:<br />
− <strong>Rauma</strong>n, Huittisten, Kankaanpään ja Euran linja-autoasemille sekä<br />
Harjavallan ja Kokemäen Matkahuollon asiamiespisteisiin<br />
− kaikille terminaalimaisille pysäkeille (ks. kuva 21 sivulla 67)<br />
− Porin paikallisliikenteessä Pääterveysaseman, Liisantorin, Keskusaukion<br />
ja Korkeakoulun pysäkeille<br />
− Ulvilassa <strong>Satakunnan</strong>kadun ja/tai Siltakadun pysäkille<br />
Toteutetaan pysäkkikohtainen informaatio kaikille muille toteuttamisohjelmaan<br />
merkityille pysäkeille (ks. kuva 21 sivulla 67)<br />
Huolehditaan siitä, että <strong>Satakunnan</strong> joukkoliikenteen aikataulut viedään<br />
riittävässä laajuudessa digitaaliseen muotoon, jotta liikenne- ja viestintäministeriön<br />
rakentamaa ja tarjoamaa www.Matka.fi –reitinhakupalvelua<br />
voidaan hyödyntää täysimääräisesti<br />
Tarjotaan Porin matkakeskuksessa (linja-auto- ja juna-asemat), Porin<br />
lentoasemalla ja kaikilla linja-autoasemilla informaatiota myös audiovisuaalisessa<br />
muodossa<br />
Otetaan kulkuvälineissä käyttöön selkeät linjanumerot ja/tai tekstit<br />
Kuva 17. Porin Kauppatorin sähköinen informaationäyttö.
<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 63<br />
TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />
6.7 Infrastruktuurin kehittäminen<br />
Toimenpide 1; Joukkoliikenteen terminaaliverkon rakentaminen<br />
SATAKUNTAAN TULEE RAKENTAA JOUKKOLIIKENTEELLE TERMINAALIVERKKO, jossa<br />
lähtökohtana tulee olla jokaiseen kuntaan vähintään yhden korkeatasoisen<br />
terminaalin tai terminaalimaisen pysäkin toteutuminen.<br />
Maakunnallinen terminaaliverkko voidaan saavuttaa esim. seuraavia toimenpideryhmiä<br />
kehittämällä:<br />
1. Valtakunnallisen matkakeskuskonseptin kehityksen tukeminen<br />
− Satakunnassa ainoa matkakeskus sijaitsee Porissa. Erillisten asemien<br />
välisenä yhteistyönä kehitetty Matkakeskus on valmis. Infojärjestelmää<br />
on täydennetty Kauppatorille kesällä 2004.<br />
2. Linja-autoaseman tai rautatieaseman kehittäminen<br />
− terminaalien kehittäminen edellyttää aina yksityiskohtaisemman<br />
suunnitelman laatimista<br />
− Satakunnassa linja-autoasemat sijaitsevat <strong>Rauma</strong>lla, Huittisissa,<br />
Kankaanpäässä ja Eurassa. Harjavallan ja Kokemäen asiamiespisteet<br />
voidaan rinnastaa linja-autoasemin.<br />
3. Terminaalimaisen pysäkin rakentaminen saatto- ja liityntäyhteyksin (ks.<br />
kuva 18)<br />
4. Terminaalimainen pysäkin rakentaminen<br />
5. Joukkoliikenteen kehittäminen taajamajärjestelyin<br />
6. Muu pysäkkitoimenpide<br />
Linja-autoasemien ja rautatieasemien kehittäminen vaatii aina yksityiskohtaisemman<br />
suunnitelman laatimista. Tarkasteluissa tulee ainakin olla laituriyhteydet,<br />
matkaketjujen toimivuus, informaation kehittäminen, esteettömyys,<br />
terminaalin ja piha-alueen palveluvarustus sekä rahtiliikenteen toimivuus.<br />
Terminaalimaisen pysäkin minimivaatimuksena tulee olla korkeatasoinen<br />
katos, korotettu odotustila, pysäkkikohtainen aikatauluinformaatio mielellään<br />
sähköisenä sekä kevyen liikenteen pysäköintimahdollisuus. Lisäksi merkittävimmillä<br />
pysäkeillä tulee olla mahdollisuus henkilöautojen saatto- ja liityntäyhteyksille.<br />
Jokainen terminaalimainen pysäkki tulee myös mitoittaa siten,<br />
että MPK:n yhdistämät kuljetukset runkokuljetuksille toimivat sujuvasti.<br />
Joukkoliikenteen kehittäminen taajamajärjestelyin tulee kyseeseen erityisesti<br />
pienissä taajamissa, joissa toimivat joukkoliikennejärjestelyt edellyttävät<br />
koko liikenneympäristön kehittämistä. Tarkasteluissa tulee olla mm. liittymäjärjestelyt,<br />
kevyen liikenteen järjestelyt ja ympäristön kehittäminen. Tilanne<br />
on tavanomainen Matkahuolto-asiamiespisteiden liikenneympäristöjen<br />
kehittämisissä.<br />
Muita pysäkkitoimenpiteitä ovat esimerkiksi hyvätasoisen pysäkkikatoksen<br />
toteuttaminen, matkustajille korotetun odotustilan rakentaminen, pysäkkilevikkeen<br />
laajentaminen tai pysäkin uudelleen muotoilu jne. Pysäkeillä tulee<br />
olla myös pysäkkikohtainen aikataulu, penkki, roskis sekä mielellään valaistus<br />
ja polkupyörien pysäköintimahdollisuus.
64 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />
Kuva 18. Terminaalimainen pysäkki saatto- ja liityntäyhteyksin.<br />
Kuva 19.<br />
Esimerkkejä kuntakeskuksista, joissa joukkoliikenteen infrastruktuurin kehittäminen on perusteltua<br />
taajamajärjestelyin. Ylhäällä vasemmalla Luvia ja oikealla Jämijärvi. Alhaalla vasemmalla<br />
Karvia ja oikealla Säkylä.
<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 65<br />
TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />
Laatukäytävien<br />
suunnittelutilanne<br />
Satakunnassa<br />
Valtatie 8 <strong>Rauma</strong>-Pori<br />
Yhteysvälille on tehty<br />
laatukäytäväselvitys<br />
vuonna 2002, mutta selvitykseen<br />
ei sisältynyt<br />
toimenpideselvityksiä<br />
yhdellekään pysäkille.<br />
Pysäkkitoimenpiteiden<br />
toteutuminen edellyttää<br />
joko toimenpideselvitysten<br />
tai tie- ja rakennussuunnitelmien<br />
laatimista.<br />
Valtatie 2 Pori-Harjavalta<br />
Valtatielle 2 välille Pori-<br />
Helsinki on valmistunut<br />
rakennussuunnitelma pikavuoropysäkkien<br />
kehittämiseksi<br />
vuonna 2004.<br />
<strong>Satakunnan</strong> alueella<br />
suunnitelmat koskevat<br />
Ulvilan (Friitalan), Nakkilan<br />
ja Kokemäen (Peipohjan)<br />
pikavuoropysäkkejä.<br />
Muille laatukäytäville ei<br />
ole laadittu suunnitelmia.<br />
Erinäisiä kehittämistoimenpiteitä<br />
on aikaisemmin<br />
tuotu esille<br />
mm. Turun tiepiirin tarveselvityksessä<br />
(2001),<br />
POLIS-Joukkoliikenneselvityksessä<br />
(2004) ja<br />
Porin joukkoliikennesuunnitelmasa<br />
2005-<br />
2009 (2005)<br />
Toimenpide 2; Linja-autoliikenteen asiamiespisteverkoston kehittäminen<br />
TERMINAALIVERKON KEHITTÄMISESTÄ TULEE LAATIA SELVITYS VALTAKUNNAN TA-<br />
SOLLA, JOSSA YHTENÄ KESKEISENÄ ASIANA TULEE OLLA LINJA-AUTOLIIKENTEEN<br />
ASIAMIESPISTEVERKOSTON KEHITTÄMISMAHDOLLISUUKSIEN TUTKIMINEN YHTEIS-<br />
TYÖSSÄ ERI SIDOSRYHMIEN KANSSA. Tarkastelussa tulee olla mm. asiakaspalvelu,<br />
palveluvarustus, aukioloajat, informaatio, matkaketjujen toimivuus sekä<br />
piha- ja pysäkkijärjestelyt. Asiamiespisteverkoston kehittäminen kuuluu toimenpideryhmään<br />
joukkoliikenteen kehittäminen taajamajärjestelyin.<br />
SATAKUNTA ON POTENTIAALINEN KOHDE TOIMIMAAN VALTAKUNNALLISEN SUUN-<br />
NITELMAN YHTENÄ PILOTTIALUEENA, koska maakunnassa on paljon pieniä kuntia<br />
ja esimerkiksi nykyisen asiamiespisteverkoston taso on erittäin kirjava ja<br />
kaipaa kehittämistä.<br />
Toimenpide 3; Laatukäytävien kehittäminen<br />
Laatukäytävä on joukkoliikenteen kehittämiseen omaksuttu käsite. Laatukäytävät<br />
ovat joukkoliikennetarjonnan pääväyliä, joilla on paljon matkustajia ja<br />
joiden houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä liikenne- ja matkustusympäristöä<br />
korkeatasoiseksi ja sujuvaksi.<br />
Satakunnassa joukkoliikenteen laatukäytäviä ovat:<br />
− valtatie 2 välillä Pori-Harjavalta (työmatkaliikenteen käytävä)<br />
− valtatien 2 rinnakkaisväylä välillä Pori-Harjavalta (työmatkaliikenteen<br />
käytävä)<br />
− välillä Pori-Ulvila yhteys kulkee Kokemäenjoen eteläpuolella<br />
− välillä Ulvila-Harjavalta yhteys kulkee Kokemäenjoen pohjoispuolella<br />
− valtatie 8 välillä <strong>Rauma</strong>-Eurajoki-Luvia-Pori (työmatkaliikenteen käytävä)<br />
− Luvian kohdalla laatukäytävä tekee poikkeaman kuntakeskuksessa<br />
− valtatien 2 rinnakkaisväylä välillä Meri-Pori - Pori (taajamakäytävä)<br />
− valtatie 12 välillä Huittinen-Vammala<br />
LAATUKÄYTÄVIEN KEHITTÄMINEN TULEE KÄYNNISTÄÄ LAATIMALLA LAATUKÄYTÄ-<br />
VÄSELVITYS, jonka tulee sisältää mm. seuraavia asioita:<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
joukkoliikenteen etuisuustarpeet ja -mahdollisuudet liittymissä ja liikennevaloissa<br />
sekä joukkoliikennekaistojen hyödyt ja toteuttamismahdollisuudet<br />
laatukäytävien terminaalien ja pysäkkien priorisointi nousijamäärien ja<br />
toiminnallisen merkityksen perusteella. Toiminnalliseen merkitykseen<br />
vaikuttaa mm. koulujen, työpaikkojen tai aktiviteettien sijainti suhteessa<br />
pysäkkiin.<br />
merkittävimpien terminaalien ja pysäkkien nykytilanteen inventointi sekä<br />
kehittämistarpeiden, kustannusarvioiden ja vastuutahojen määrittäminen<br />
valituille pysäkeille toimenpideselvityksen laatiminen<br />
− toiminnallisten asioiden, kuten katoksen, odotustilan, polkupyörien<br />
pysäköinnin ja henkilöautojen saatto- ja liityntäpysäkkien karkean sijoittumisen<br />
määrittäminen<br />
− vaikutustarkastelut
66 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />
Toimenpide 4; Perusasioiden kuntoon laittaminen<br />
Joukkoliikenteen perusasioiden kuntoon laittaminen edellyttää, että:<br />
−<br />
−<br />
−<br />
joukkoliikenteen reitit ja pysäkit hoidetaan ja pidetään kunnossa<br />
tienrakennus-, kadunparannus- tai muissa rakennushankkeissa laitetaan<br />
samalla myös pysäkkien levikkeet ja matkustajien odotustilat kuntoon.<br />
Tyypillinen esimerkki on esim. teiden päällystystyöt (ks. kuva 20)<br />
pieniä pysäkkitoimenpiteitä tehdään ilman suunnitelmia maastokatselmusten<br />
tai saatujen palautteiden avulla. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla<br />
mm. pysäkkikylttien uusiminen, aikatauluinformaation asettaminen, polkupyöräpysäköinnin<br />
rakentaminen, pysäkkikatokseen tai odotustilaan<br />
paikalla tehtävät korjaukset ja näkemien raivaaminen.<br />
Kuva 20.<br />
Ylhäällä on esimerkki Kankaanpäässä kantatiellä 44 joukkoliikenteen huonosta huomioon<br />
ottamisesta päällystystöiden yhteydessä. Alhaalla on esimerkki joukkoliikenteen hyvästä<br />
huomioon ottamisesta perusparannushankkeen yhteydessä Karvialla Saran kohdalla.
<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 67<br />
TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />
Kuva 21.<br />
Esitys <strong>Satakunnan</strong> pysäkki- ja terminaaliympäristön kehittämisestä.<br />
Toimenpiteet edellyttävät tarkempien suunnitelmien laatimista.
68 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />
6.8 Maankäytön ja joukkoliikenteen välisen vuorovaikutuksen<br />
kehittäminen<br />
Joukkoliikenteen toimintaedellytysten perusratkaisut tehdään määriteltäessä<br />
uusien alueiden, palveluiden, työpaikkojen ja liikenneväylien sijoittelua kaavatasoilla.<br />
Tämän vuoksi kaikilla kaavatasoilla tulee kaavoitusprosessiin kytkeä<br />
mukaan joukkoliikenteen asiantuntemus. Tällä tavoin varmistetaan, ettei<br />
kunnissa tai muissa organisaatioissa tehdä ainakaan tiedon puutteen vuoksi<br />
joukkoliikenteen kannalta huonoja ratkaisuja. Myöhemmin kaavoituksessa<br />
tehtyjä ratkaisuja on vaikeaa korjata ja ratkaisuista saattaa aiheutua joukkoliikenteen<br />
huonon palvelutason lisäksi yhteiskunnalle suuria kustannuksia<br />
lakisääteisten tai peruspalvelutasoisten kuljetusten järjestämisessä.
<strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma 69<br />
KEHITTÄMISOHJELMA<br />
7 KEHITTÄMISOHJELMA<br />
Kehittämisohjelmaan on kerätty joukkoliikenteen kannalta tärkeimmäksi katsotut<br />
toimenpiteet maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistä koskevaa<br />
aiesopimusta ja toteuttamisohjelmaa varten. Toimenpiteille on määritelty<br />
vastuutahot sekä käynnistämisestä vastaavat tahot. Toimenpideohjelmassa<br />
otetaan kantaa myös siihen, mihin hankkeisiin eri osapuolien halutaan sitoutuvan<br />
liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimuksessa.<br />
Taulukko 20.<br />
<strong>Satakunnan</strong> joukkoliikenteen kehittämisessä tärkeimmiksi katsotut toimenpiteet.<br />
Vaihe Toimenpide Aikataulu Vastuutahot Käynnistämisvastuu<br />
Suunnittelu<br />
Toteuttaminen<br />
Kuntien henkilökuljetussuunnitelmien laatiminen<br />
2005- Kunnat, lääninhallitus Kunnat<br />
Matkojenyhdistelyn tarve- ja kehittämisselvityksen<br />
2005–2006 Lääninhallitus, kunnat Lääninhallitus<br />
laatiminen<br />
Matkojenyhdistelyn toteuttamissuunnitelman 2006–2007 Lääninhallitus, kunnat Lääninhallitus<br />
laatiminen tarveselvityksen pohjalta<br />
<strong>Rauma</strong>n paikallisliikennesuunnitelman laatimineninhallitus<br />
2006 <strong>Rauma</strong>n kaupunki, lää-<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupunki<br />
<strong>Rauma</strong>n ja Pohjois-<strong>Satakunnan</strong> yhdistelmäaikataulujen<br />
2006- kunnat, liikennöitsijät Seutulipputyöryhmä<br />
laatiminen<br />
Seutulipun kehittäminen;<br />
2006–2008 kunnat lääninhallitus Seutulipputyöryhmä<br />
- edellyttää pienen suunnitelman laatimista<br />
Laatukäytäväselvityksen laatiminen välille Meri-Pori<br />
- Harjavalta, rinnakaistie<br />
2006–2007 Tiehallinto, kunnat, operoijat<br />
Tiehallinto<br />
Sähköisten (ja mahdollisesti reaaliaikaisen) informaatiojärjestelmien<br />
2007–2008 kunnat, lääninhallitus, Seutulipputyöryhmä<br />
suunnitteleminen<br />
operoijat<br />
Porin paikallisliikenteen uuden linjaston käyttöönottaminen<br />
2005 Porin kaupunki Porin kaupunki<br />
Kuntien kuljetustyöryhmien perustaminen 2005–2006 kunnat kunnat<br />
Henkilöliikennelogistikkojen palkkaaminen Porin,<br />
2005–2007 kunnat Porin, <strong>Rauma</strong>n ja Kan-<br />
<strong>Rauma</strong>n ja P-<strong>Satakunnan</strong> seutukuntiin<br />
kaanpään kaupungit<br />
Porin paikallisliikenteeseen uusien lipputuotteiden<br />
2005–2009 Porin kaupunki Porin kaupunki<br />
käyttöönottaminen<br />
<strong>Rauma</strong>n ja Pohjois-<strong>Satakunnan</strong> yhdistelmäaikataulujen<br />
2006- kunnat, liikennöitsijät Seutulipputyöryhmä<br />
käyttöönottaminen<br />
<strong>Rauma</strong>n paikallisliikennesuunnitelman toteuttaminenninhallitus<br />
2006–2008 <strong>Rauma</strong>n kaupunki, lää-<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupunki<br />
- liikenteen hoitomalli ja lippujärjestelmät<br />
Seutulipun kehittämisratkaisujen toteuttaminen;<br />
2006–2008 kunnat lääninhallitus Seutulipputyöryhmä<br />
rinnakkaistuotteiden käyttöönottaminen<br />
Yhteiskäyttöiset liput juna- ja bussiliikenteeseen;<br />
tavoite 2006 kunnat, lääninhallitus Seutulipputyöryhmä<br />
edellyttää valtakunnallista päätöstä<br />
alkaen<br />
Liikennetarjonnan lisääminen työmatkaliikenteessä<br />
tavoitetasoon pääsemiseksi<br />
Kuormitukseltaan heikkojen vuorojen supistaminen<br />
(LSLH:n ostoliikenneselvitys)<br />
Matkojenyhdistelyn käynnistäminen ja matkapalvelukeskuksen<br />
(MPK) perustaminen<br />
Liikennetarjonnan lisääminen työ- ja opiskeluliikenteessä<br />
perustasoon pääsemiseksi<br />
Sähköisten (ja mahdollisesti reaaliaikaisen) informaatiojärjestelmien<br />
toteuttaminen<br />
Laatukäytävän Meri-Pori - Harjavalta toteuttaminen,<br />
valtatien 2 pikavuoropysäkit<br />
Laatukäytävän Meri-Pori - Harjavalta toteuttaminen,<br />
rinnakkaistie<br />
2007<br />
mennessä<br />
Lääninhallitus<br />
Lääninhallitus<br />
2007–2008 Lääninhallitus, kunnat Lääninhallitus<br />
2010<br />
mennessä<br />
Lääninhallitus<br />
Lääninhallitus<br />
2010 kunnat, lääninhallitus, Seutulipputyöryhmä<br />
mennessä operoijat<br />
2008–2009 Tiehallinto Tiehallinto<br />
2009-2010 Tiehallinto Tiehallinto<br />
Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa aiesopimukseen esitettävä hanke
70 <strong>Satakunnan</strong> liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
KEHITTÄMISOHJELMA