18.10.2014 Views

Kokoukset ja 90-vuotisjuhla [pdf, 552 kt] - MTK

Kokoukset ja 90-vuotisjuhla [pdf, 552 kt] - MTK

Kokoukset ja 90-vuotisjuhla [pdf, 552 kt] - MTK

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

<strong>MTK</strong>:n <strong>90</strong>- <strong>ja</strong> metsänhoitoyhdistystoiminnan<br />

100-<strong>vuotisjuhla</strong> Turussa<br />

<strong>MTK</strong>:n liittokokous sekä <strong>MTK</strong>:n <strong>90</strong>- <strong>ja</strong> metsänhoitoyhdistysten<br />

100-<strong>vuotisjuhla</strong> järjestettiin 29.-30.6.2007<br />

Turussa. Kokous- <strong>ja</strong> juhlapaikka oli Turun Messu- <strong>ja</strong><br />

Kongressikeskus Turun Artukaisissa. Juhlaan osallistui<br />

yli 2200 järjestön jäsentä <strong>ja</strong> yhteistyökumppania. Mukana<br />

oli myös ulkomaisia kutsuvieraita.<br />

<strong>MTK</strong>:n <strong>90</strong>- sekä metsänhoitoyhdistystoiminnan 100-<br />

<strong>vuotisjuhla</strong>n aloitti juhlajumalanpalvelus Turun tuomiokirkossa.<br />

Jumalanpalveluksessa saarnasi arkkipiispa<br />

Jukka Paarma. Tuomiokirkko oli ääriään myöten täynnä<br />

juhlakansaa.<br />

Pääjuhlassa Turun Messu- <strong>ja</strong> Kongressikeskuksessa<br />

tasavallan presidentti Tar<strong>ja</strong> Halonen esitti tervehdyksen.<br />

Puheenjohta<strong>ja</strong> Michael Hornborgin piti juhlapuheen.<br />

Taisto Reimaluoto esitti mieleenpainuvan monologin<br />

Mies niittää. Musiikkia esittivät Jyrki Anttila, Turun Filharmoninen<br />

orkesteri <strong>ja</strong> Mieskuoro Laulunystävät.<br />

Juhla alkoi lippujen sisäänmarssilla Turun Filharmonisen<br />

orkesterin muusikkojen säestämänä. Maataloustuotta<strong>ja</strong>yhdistysten<br />

<strong>ja</strong> ‐liittojen sekä metsänomistajien<br />

liittojen <strong>ja</strong> metsänhoitoyhdistysten liput sijoitettiin seinustalle<br />

komeaksi lippurivistöksi. Sitten ka<strong>ja</strong>hti yhteislauluna<br />

Maataloustuotta<strong>ja</strong>in marssi.<br />

<strong>MTK</strong>:n valtuuskunnan puheenjohta<strong>ja</strong> Juha Saikkonen<br />

lausui tervetuliaissanat todeten mm. seuraavaa: ”<strong>MTK</strong><br />

on järjestönä elänyt jäsentensä mukana <strong>90</strong> vuotta. Näihin<br />

vuosiin mahtuu rankko<strong>ja</strong> murroksia. On selvitty sodista,<br />

asutettu siirtolaiset, paketoitu pelto<strong>ja</strong>, lahdattu<br />

lehmiä <strong>ja</strong> sopeuduttu Euroopan unionin yhteiseen maatalouspolitiikkaan<br />

<strong>ja</strong> avoimiin maailmanmarkkinoihin.<br />

Maaseudulla on oltu lujilla. Mutta murrokset ovat vain<br />

vahvistaneet meitä.”<br />

Saikkonen rohkaisi katsomaan luottavaisesti tulevaisuuteen:<br />

”Maaseudun elinkeinot eivät tänään ole<br />

laskevan auringon alo<strong>ja</strong>. Niissä on haastetta <strong>ja</strong> ne vaativat<br />

kovaa ammattitaitoa, uskallusta <strong>ja</strong> yrittäjyyttä. Me<br />

olemme järjestönä lin<strong>ja</strong>nneet tulevaisuuttamme vuoteen<br />

2020. Nyt meidän on ammennettava toisistamme<br />

rohkeus ottaa oh<strong>ja</strong>t entistä paremmin käsiimme <strong>ja</strong> rakentaa<br />

se tulevaisuus, jonka haluamme. Se tulevaisuus<br />

on hyväksi koko Suomelle.”<br />

Tervetuliaissanojen jälkeen Juha Saikkonen lähetti<br />

Narvan marssin tahdissa seppelpartion sankarihaudalle.<br />

Seppelpartioon kuuluivat Irma Sirviö, Tommi Lunttila,<br />

Helena Aaltonen <strong>ja</strong> Tapani Heikkilä.<br />

Juhlassa puhunut tasavallan presidentti Tar<strong>ja</strong> Halonen<br />

toivotti onnea järjestöille <strong>ja</strong> kiitti niitä tehdystä työstä.<br />

”Suomalainen elintarviketuotanto <strong>ja</strong> metsätalous ovat <strong>ja</strong><br />

tulevat olemaan tärkeä osa hyvinvointiamme <strong>ja</strong> kansallista<br />

identiteettiämme. Uskon suomalaisen maa- <strong>ja</strong> metsätalouden<br />

tulevaisuuteen”, presidentti päätti puheensa.<br />

Puheenjohta<strong>ja</strong> Michael Hornborg käsitteli puheessaan<br />

järjestön tilannetta järjestön perustamisvaiheessa<br />

<strong>ja</strong> kehitystä vuosikymmenten kuluessa. Puheensa lopuksi<br />

Hornborg kuvaili <strong>90</strong>-vuotiaan järjestön nykytilaa:<br />

”Järjestönä <strong>90</strong>-vuotias <strong>MTK</strong> edustaa Suomen vihreää<br />

pääomaa, luontoelinkeino<strong>ja</strong>. Meillä on suuri vastuu<br />

ympäristöstämme <strong>ja</strong> uusiutuvien luonnonvarojen kestävästä<br />

käytöstä, metsien kasvusta, peltojen kasvuvoimasta<br />

<strong>ja</strong> vesien puhtaudesta.<br />

Valtuuskunnan puheenjohta<strong>ja</strong> Juha Saikkonen (oik.), johtokunnan puheenjohta<strong>ja</strong> Michael Hornborg <strong>ja</strong> metsävaltuuskunnan puheenjohta<strong>ja</strong><br />

Olavi Peltola odottamassa tasavallan presidentin Tar<strong>ja</strong> Halosen saapumista <strong>90</strong>-<strong>vuotisjuhla</strong>an. Presidentti esitti tervehdyksensä juhlassa.<br />

77


Monipuolisen juhlaohjelman jälkeen maistuivat kakkukahvit. Juhlaan<br />

osallistui jäseniä <strong>ja</strong> yhteistyökumppaneita.<br />

<strong>MTK</strong>-Varsinais-Suomen puheenjohta<strong>ja</strong> Jaakko Halkilahti (oik.) vaihtamassa<br />

a<strong>ja</strong>tuksia johta<strong>ja</strong> Eero Nurmisen kanssa.<br />

Me olemme hoitaneet tätä arvokasta omaisuutta<br />

kautta historian talonpoikaisten arvojen mukaan niin,<br />

että pellot <strong>ja</strong> metsät jätetään seuraavalle sukupolvelle<br />

entistä ehommassa kunnossa. Tähän kestävään kehitykseen<br />

tarvitaan myös suomalaisen yhteiskunnan<br />

hyväksyntä <strong>ja</strong> tuki. Maaseudun elinkeinotoiminta monipuolistuu<br />

<strong>ja</strong> vastaa vihreän pääomansa kautta yhteiskunnan<br />

tulevaisuuden tarpeisiin. Valiovallan on pidettävä<br />

huoli näiden elinkeinojen toimintaedellytyksistä <strong>ja</strong><br />

kehittämisen mahdollisuudesta<br />

Maaseutu koskettaa meitä jokaista. Maaseutu <strong>ja</strong><br />

sen elinkeinot ovat keskipisteessä, kun ihmiskunta<br />

etsii ratkaisua ilmastonmuutoksen hillintään <strong>ja</strong> kestävän<br />

kehityksen mukaiseen talouskasvuun. Yhdessä<br />

me rakennamme osaavan maaseudun koko maan<br />

parhaaksi.<br />

<strong>MTK</strong> on historiansa eri vaiheissa seurannut aikaansa,<br />

kuullut jäseniään <strong>ja</strong> muuttunut tarpeen mukaan.<br />

Olemme myös osanneet tarjota suomalaiselle yhteiskunnalle<br />

käyttökelpoisia kehitysmahdollisuuksia. Tällä<br />

tiellä, hyvät ystävät, tällä tiellä <strong>ja</strong> kaikkien suomalaisten<br />

kanssa: Eteenpäin!”<br />

Juhlan päätteeksi laulettiin Maamme-laulu, jonka jälkeen<br />

siirryttiin lounaalle <strong>ja</strong> nautittiin juhlakahvit. Juhlan<br />

jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus tutustua Turun <strong>ja</strong><br />

Varsinais-Suomen matkailunähtävyyksiin omatoimisesti<br />

mm. Suomen maatalousmuseo Sarkaan <strong>ja</strong> Pyhän<br />

Henrikin ekumeeniseen taidekappeliin.<br />

<strong>Kokoukset</strong><br />

<strong>MTK</strong>:n 32. liittokokous Turussa<br />

<strong>MTK</strong>:n 32. liittokokous pidettiin Turussa 29.6.2007.<br />

Kokouksen yhteydessä oli myös <strong>MTK</strong>:n <strong>90</strong>-<strong>vuotisjuhla</strong>.<br />

Samalla juhlistettiin metsänhoitoyhdistysten 100-<br />

vuotista taivalta. Paikalle saapuneitten virallisten liittokokousedustajien<br />

määrä oli yhteensä 734 edusta<strong>ja</strong>a.<br />

Lisäksi läsnä oli suuri joukko muita <strong>MTK</strong>:n luottamushenkilöitä,<br />

kutsuvieraita <strong>ja</strong> toimihenkilöitä.<br />

Liittokokouksen tehtävänä oli tarkastella <strong>MTK</strong>:n periaate-<br />

<strong>ja</strong> tavoiteohjelman välitavoitteiden toteutumista.<br />

Lisäksi liittokokouksessa esiteltiin järjestön tulevaisuusasiakir<strong>ja</strong><br />

Osaava maaseutu 2020.<br />

Liittokokous alkoi juhlallisesti fanfaarilla, jonka esitti<br />

Laivaston soittokunta johta<strong>ja</strong>naan Timo Kotilainen.<br />

Fanfaarin jälkeen puheenjohta<strong>ja</strong> Jaakko Halkilahti esitti<br />

Maataloustuotta<strong>ja</strong>in Varsinais-Suomen liiton tervehdyksen<br />

<strong>ja</strong> puheenjohta<strong>ja</strong> Timo Kalli Metsänomistajien<br />

liitto Länsi-Suomen tervehdyksen. Puhu<strong>ja</strong>t toivottivat<br />

juhlakokoukseen osallistuvat tervetulleiksi Varsinais-<br />

Suomeen <strong>ja</strong> Turkuun.<br />

Turun kaupungin tervehdyksen esitti kaupunginvaltuuston<br />

puheenjohta<strong>ja</strong> Jukka Mikkola.<br />

Kokouksen avaus <strong>ja</strong> virkailijoiden valinta<br />

<strong>MTK</strong>:n valtuuskunnan puheenjohta<strong>ja</strong> Juha Saikkonen<br />

avasi <strong>MTK</strong>:n 32. liittokokouksen. Puheessaan Saikkonen<br />

sanoi meitä velvoittavan järjestön <strong>90</strong>-vuotinen historia<br />

ponnisteluineen <strong>ja</strong> saavutuksineen. Samalla hän<br />

totesi meidän haasteenamme olevan maailmanlaajuisen<br />

muutoksen, jonka vaikutukset ulottuvat syrjäkylille<br />

asti. Saikkonen myös kertoi Osaava Maaseutu 2020<br />

‐asiakir<strong>ja</strong>sta <strong>ja</strong> järjestön uudesta visuaalisesta ilmeestä,<br />

joka otettiin käyttöön liittokokouksen yhteydessä.<br />

Avauspuheessaan Saikkonen toi esiin, että juhlaliittokokouksen<br />

tarkoituksena on ravistella itsemme hetkeksi<br />

irti arjen huolista, saada voimaa toisistamme <strong>ja</strong><br />

nostaa katseet tulevaisuuteen.<br />

Liittokokouksen puheenjohtajiksi valittiin Erkki Haavisto<br />

(<strong>MTK</strong>-Varsinais-Suomi), Outi Sirola (Metsänomistajien<br />

liitto Pohjois-Kar<strong>ja</strong>la) <strong>ja</strong> Tiina Morri (Metsänomis-<br />

78


Liittokokouksessa puhetta johtivat Outi Sirola,<br />

Tiina Morri <strong>ja</strong> Erkki Haavisto.<br />

tajien liitto Länsi-Suomi). Liittokokouksen sihteereiksi<br />

kutsuttiin metsäasiantunti<strong>ja</strong> Lea Jylhä <strong>MTK</strong>:n metsälin<strong>ja</strong>lta<br />

<strong>ja</strong> lakimies Vesa Malila <strong>MTK</strong>:n maaseutuyrittäjyyslin<strong>ja</strong>lta.<br />

Pöytäkir<strong>ja</strong>n tarkastajiksi valittiin Elina Päivärinta<br />

<strong>ja</strong> Pertti Hakanen.<br />

<strong>MTK</strong>:n kunniamerkkien <strong>ja</strong> metsävaltuuskunnan<br />

kultaisten ansiomerkkien <strong>ja</strong>ko<br />

Valtuuskunnan puheenjohta<strong>ja</strong> Juha Saikkonen <strong>ja</strong>koi<br />

<strong>MTK</strong>:n valtuuskunnan myöntämät <strong>MTK</strong>:n kunniamerkit<br />

seuraaville henkilöille: toimitta<strong>ja</strong> Juha Aaltoila,<br />

metsänhoita<strong>ja</strong> Pekka Airaksinen, maanviljelysneuvos<br />

Marcus H. Borgström, maanviljelijä Hannu Heikkilä,<br />

maanviljelijä Mikko Herlevi, maanviljelijä Pekka Hintikka,<br />

toimitusjohta<strong>ja</strong> Ensio Hytönen, johta<strong>ja</strong> Esa Härmälä,<br />

maanviljelijä Olavi Högnäsbacka, maanviljelijä<br />

Ossi Illukka, kansanedusta<strong>ja</strong> Timo Kalli, kenttäpäällikkö<br />

Jorma Kalliosaari, maanviljelijä Timo L. Kauppi, johta<strong>ja</strong><br />

Kaarina Knuuti, kansanedusta<strong>ja</strong> Juha Korkeao<strong>ja</strong>,<br />

maanviljelijä Heikki Kulmala, maanviljelijä Olli Laaninen,<br />

maatalousyrittäjä Tapani Laukkanen, maanviljelijä<br />

Jorma Laurila, maanviljelijä Pekka Laurila, maanviljelijä<br />

Jaakko Lehmuskoski, maanviljelijä Sisko Lehtola,<br />

varatoimitusjohta<strong>ja</strong> Martin Lillandt, maanviljelijä Runar<br />

Lillandt, maanviljelijä Markku Länninki, agronomi Ilpo<br />

Mattila, maanviljelijä Terttu Mielikäinen, metsänhoita<strong>ja</strong><br />

Asko Niemi, varametsäjohta<strong>ja</strong> Timo Nyrhinen, maanviljelijä<br />

Olavi Peltola, maanviljelijä Antti Pilli-Sihvola,<br />

järjestöjohta<strong>ja</strong> Jaakko Punkari, maanviljelijä Ola Rosendahl,<br />

ylijohta<strong>ja</strong> Ilkka Ruska, maanviljelysneuvos<br />

Raimo Tammilehto, maanviljelijä Heimo Tuomarla,<br />

maanviljelijä Paavo Tuominen, kansliapäällikkö Jarmo<br />

Vaittinen, järjestökoulutta<strong>ja</strong> Markku Vuorensola <strong>ja</strong> johta<strong>ja</strong><br />

Olli-Pekka Väänänen.<br />

Metsävaltuuskunnan II puheenjohta<strong>ja</strong> Kyösti Aikkila<br />

<strong>ja</strong>koi metsävaltuuskunnan kultaiset ansiomerkit seuraaville<br />

henkilöille: toiminnanjohta<strong>ja</strong> Liisa Mäkijärvi,<br />

toimitusjohta<strong>ja</strong> Jaakko Peltonen, maanviljelijä Heljo<br />

Launto, toiminnanjohta<strong>ja</strong> Jukka Aula, aluepäällikkö Auvo<br />

Heikkilä, aluejohta<strong>ja</strong> Esko Laitinen, toiminnanjohta<strong>ja</strong><br />

Manu Purola <strong>ja</strong> aluepäällikkö Jukka Hu<strong>ja</strong>la.<br />

Toimitusjohta<strong>ja</strong> Esa Härmälä piti kiitospuheen kunniamerkkien<br />

saajien puolesta. Puheenvuorossaan hän<br />

toi esille, kuinka toiminta <strong>MTK</strong>:ssa <strong>ja</strong> sen päämäärien<br />

hyväksi on kaikille ansiomerkkien saajille osa elämää.<br />

Hän piti hienona saavutuksena sitä, että tänä päivänä<br />

voimme kokea maaseudun elinkeinojen merkityksen<br />

nousevan, maaseudun tuotteiden kysynnän kasvavan<br />

<strong>ja</strong> hintatason vahvistuvan.<br />

MHY 100 vuotta ‐juhlapalkintojen luovutus<br />

Metsävaltuuskunnan puheenjohta<strong>ja</strong> Olavi Peltola,<br />

pääjohta<strong>ja</strong> Asmo Kalpala Tapiola-ryhmästä <strong>ja</strong> apulaisjohta<strong>ja</strong><br />

Juha Hakkarainen Eläkekassa Versosta luovuttivat<br />

MHY 100 vuotta ‐juhlapalkinnot.<br />

Peltola totesi, että MHY:n 100-vuotista toimintaa on<br />

juhlittu monin tavoin keväästä 2006 alkaen. Metsänomistajia<br />

tähän asti eniten saavuttanut tapahtuma on<br />

79


Kansainväliset vieraat kävivät retkellä. Yksi retkikohteista oli Soile <strong>ja</strong> Sauli Lähteenmäen tila.<br />

Päätuotantosuunta tilalla on maidontuotanto, jonka lisäksi on panostettu koneurakointiin.<br />

Talvella ovat lumityöt tärkeä tulonlähde.<br />

Liittokokouksessa <strong>ja</strong>ettiin <strong>MTK</strong>:n valtuuskunnan<br />

myöntämät 40 <strong>MTK</strong>:n kunniamerkkiä.<br />

Merkkien saajien joukossa olivat Ilpo<br />

Mattila (oik.) <strong>ja</strong> Timo Nyrhinen <strong>MTK</strong>:sta.<br />

ollut keväällä 2006 aloitettu Metsänomista<strong>ja</strong>n parhaaksi<br />

100 vuotta ‐kampan<strong>ja</strong>, jossa metsänhoitoyhdistykset<br />

ottivat a<strong>kt</strong>iivisesti yhteyttä jäseniinsä. Erityisesti kampan<strong>ja</strong>lla<br />

pyrittiin tavoittamaan ne metsänomista<strong>ja</strong>t,<br />

jotka eivät olleet käyttäneet metsänhoitoyhdistysten<br />

palveluita useaan vuoteen. Kampan<strong>ja</strong>ssa tarjottiin<br />

metsänhoitoyhdistysten palveluita. Tavoiteltu<strong>ja</strong> metsänomistajia<br />

saavutettiin yli 50 000. Kampan<strong>ja</strong>n toteuttamisessa<br />

yhteistyökumppaneina ovat toimineet<br />

Tapiola-ryhmä <strong>ja</strong> eläkekassa Verso. Osana kampan<strong>ja</strong>a<br />

<strong>MTK</strong> <strong>ja</strong> Tapiola-ryhmä järjestivät juhla-arvonnan, johon<br />

osallistui yli 150 000 metsänomista<strong>ja</strong>a. Tapiolan<br />

lahjoittaman palkinnon (10 000 euroa) voittivat Sari <strong>ja</strong><br />

Mika Riihiaho. Mika Riihiaho otti vastaan Kalpalan luovuttaman<br />

palkinnon.<br />

<strong>MTK</strong> palkitsi kampan<strong>ja</strong>n toisen yhteistyökumppanin,<br />

Eläkekassa Verson kanssa erityisen a<strong>kt</strong>iivisesti toimineen<br />

metsänhoitoyhdistyksen. Eniten metsänomistajia<br />

kampan<strong>ja</strong>n aikana tavoittivat Metsänhoitoyhdistys<br />

Kallavesi <strong>ja</strong> Metsänhoitoyhdistys Tuusniemi. Nämä<br />

yhdistykset tavoittivat 98 % jäsenistään. Palkintona<br />

parhaiten menestyneille metsänhoitoyhdistyksille räätälöidään<br />

työhyvinvointipäivät, joissa keskitytään juuri<br />

niihin asioihin, jotka kyseisissä yhdistyksissä koetaan<br />

työssä <strong>ja</strong>ksamisen kannalta haasteellisimmiksi. Kallaveden<br />

<strong>ja</strong> Tuusniemen metsänhoitoyhdistysten lisäksi<br />

muita palkittu<strong>ja</strong> metsänhoitoyhdistyksiä olivat Metsänhoitoyhdistys<br />

Itä-Häme, Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi,<br />

Metsänhoitoyhdistys Tarvasjoki-Karinainen,<br />

metsänhoitoyhdistys Marttila <strong>ja</strong> Metsänhoitoyhdistys<br />

Nakkila.<br />

Metsänhoitoyhdistys Kallaveden puheenjohta<strong>ja</strong> Pekka<br />

Pekkarinen <strong>ja</strong> toiminnanjohta<strong>ja</strong> Pekka Sahlman sekä<br />

Metsänhoitoyhdistys Tuusniemen puheenjohta<strong>ja</strong> Tauno<br />

Räsänen <strong>ja</strong> toiminnanjohta<strong>ja</strong> Aki Happonen ottivat vastaan<br />

Peltolan <strong>ja</strong> Hakkaraisen luovuttamat palkinnot.<br />

Katsaus maaseutuelinkeinojen tulevaisuuteen<br />

Katsauksen maaseutuelinkeinojen tulevaisuuteen<br />

piti COPA-COCEGA:n pääsihteeri Pekka Pesonen.<br />

Hän kertoi, että EU-politiikan valmistelun a<strong>ja</strong>nkohtaisin<br />

asia on maatalousuudistuksen väliarvio, jota häveliäästi<br />

kutsutaan terveystarkastukseksi. Edellinen väliarvio<br />

osoittautui vuonna 2003 EU-maataloushistorian<br />

suurimmaksi mullistukseksi. Pöydällä on varsinkin tuotantoon<br />

liittyvien rajoitteiden helpottaminen. Terveystarkastuksen<br />

lisäksi valmistellaan tulevan suunnittelukauden<br />

2014–2020 EU-rahoituksen kehystä.<br />

Mihin meidän on sitten varauduttava? Pesosen mukaan<br />

tulevaisuudessa meillä on vastassamme edelleen<br />

kiristyvä yhteisön <strong>ja</strong> jäsenmaiden taloudenpito.<br />

Myös kaupan vapauttamisen neuvottelut vaikuttavat<br />

suoraan maatalouden kehitykseen. WTO vaikuttaa<br />

yhteisön politiikan sisältöön <strong>ja</strong> talouskehityksen seurauksena<br />

jäsenmaiden halukkuuteen maksaa yhteisön<br />

politiikan kustannuksia. Toisaalta EU:n omat poliittiset<br />

lin<strong>ja</strong>ukset vaikuttavat myös neuvottelukumppaneiden<br />

kannanottoihin.<br />

Pesosen mukaan haasteista huolimatta voimme<br />

olla optimistisia useista syistä. Kasvava ympäristötietoisuus<br />

on nostanut esille myös maatalouden mahdollisuudet.<br />

Ilmaston muuttuminen, energiatalouden<br />

ha<strong>ja</strong>uttaminen <strong>ja</strong> uusiutuvien energiamuotojen nousu<br />

antaa uutta potkua vaikkapa maatalouden biomassan<br />

hyödyntämisessä. Perinteisessä elintarviketuotannossa<br />

elämää helpottavat maailmanlaajuinen elintason<br />

nousu sekä kuluttajien <strong>ja</strong> kansalaisten tietoisen kuluttamisen<br />

lisääntyminen. Ja on lisäksi muistettava, että<br />

ruokittavia suita on tulevaisuudessa merkittävästi nykyistä<br />

enemmän. Korkeatasoisen ruuan tuottaminen<br />

säilyy <strong>ja</strong>tkossakin maatalouden <strong>ja</strong> suurimman osan EUmaaseudun<br />

tärkeimpänä tehtävänä. Uudet yrittämisen<br />

80


muodot ovat erittäin tervetulleita <strong>ja</strong> niillä on erityinen<br />

rooli maaseudun tulojen <strong>ja</strong> elintason kasvussa.<br />

Lopuksi Pesonen kertoi, että Euroopan maatalousetujärjestö<br />

COPA-COGECA valmistelee parhaillaan<br />

näkemystään pitkän tähtäyksen politiikasta. Tässä<br />

tarkoituksessa järjestö on listannut joukon työkalu<strong>ja</strong>,<br />

joilla yhteistä maatalouspolitiikkaa voidaan muotoilla.<br />

Ruuan tuotanto säilyy <strong>ja</strong>tkossakin yhteisön politiikkojen<br />

ytimenä, mutta tätä päälin<strong>ja</strong>a on tuettava maaseudun<br />

kehittämisen avulla. Pesosen mukaan elävän maaseudun<br />

edistämisessä <strong>MTK</strong>:lla on hyvin keskeinen rooli<br />

maa- <strong>ja</strong> metsätalouden sekä näiden rinnalla nousevan<br />

harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnan yhteisten<br />

etujen a<strong>ja</strong><strong>ja</strong>na.<br />

Oulun liittokokouksen tavoitteiden toteutuminen<br />

<strong>ja</strong> Osaava maaseutu 2020 ‐asiakir<strong>ja</strong>n esittely<br />

<strong>MTK</strong>:n toiminnanjohta<strong>ja</strong> Pirkko Haikkala sekä lin<strong>ja</strong>johta<strong>ja</strong>t<br />

Markku Suo<strong>ja</strong>nen (maatalous), Antti Sahi (metsätalous)<br />

<strong>ja</strong> Juha Ruippo (maaseutuyrittäjyys) esittelivät<br />

Oulun liittokokouksessa vuodelle 2007 asetettujen<br />

tavoitteiden toteutumista.<br />

Haikkala <strong>ja</strong>koi oman puheenvuoronsa lopuksi metsäjäsenten<br />

hankintaan liittyvän palkinnon. Maataloustuotta<strong>ja</strong>in<br />

<strong>ja</strong> metsänomistajien liittojen välinen jäsenhankintakilpailu<br />

järjestettiin 15.2.–31.5.2007. Jäsenmääräänsä<br />

nähden suhteellisesti eniten jäseniä hankki<br />

Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi. Haikkalan luovuttaman<br />

palkinnon ottivat vastaan Metsänomistajien<br />

liitto Pohjois-Suomen puheenjohta<strong>ja</strong> Kyösti Aikkila <strong>ja</strong><br />

toiminnanjohta<strong>ja</strong> Jukka Aula.<br />

Pirkko Haikkala esitteli valtuuskunnan hyväksymän<br />

Osaava maaseutu 2020 ‐tulevaisuusasiakir<strong>ja</strong>n. Se kuvaa<br />

tahtotilaa, jossa järjestö toivoo maaseudun <strong>ja</strong> sen<br />

elinkeinojen olevan vuonna 2020. Tulevaisuuden suunta<br />

on muodostettu laa<strong>ja</strong>ssa järjestön sisäisessä keskustelussa.<br />

Haikkala toivoi asiasta vilkasta keskustelua<br />

<strong>ja</strong> eväitä syksyllä 2007 alkavalle strategiatyölle.<br />

Liittokokouksen kannanotto<br />

Liittokokouksessa hyväksyttiin <strong>MTK</strong>:n johtokunnan<br />

II puheenjohta<strong>ja</strong>n Juha Marttilan esittelemä johtokunnan<br />

esitys a<strong>ja</strong>nkohtaiseksi kannanotoksi. Sen mukaan<br />

Suomi tarvitsee maaseudun selvitäkseen ympäristöhaasteista.<br />

Kannanotossa korostettiin sitä, että maatalouspolitiikkaan<br />

on saatava oikeutta <strong>ja</strong> kohtuutta.<br />

Viljelijät ovat olleet pitkämielisiä <strong>ja</strong> sopeutuneet <strong>ja</strong>tkuvasti<br />

muuttuvaan <strong>ja</strong> tempoilevaan maatalouspolitiikkaan.<br />

Uuden ympäristötukijärjestelmän valmistelu<br />

<strong>ja</strong> toimeenpano veivät kuitenkin uskon oikeudenmukaisuuteen.<br />

Kannanotossa vaadittiin, että Suomen on<br />

valtiojohdon korkeimmalla arvovallalla puolustettava<br />

viljelijöiden oikeusturvaa <strong>ja</strong> tehtävä selväksi, ettei Euroopan<br />

unioni voi kohdella jäsenmaansa kansalaisia<br />

mielivaltaisesti <strong>ja</strong> aiheuttaa heidän elinkeinoilleen kohtuuttomia<br />

hankaluuksia <strong>ja</strong> kustannuksia.<br />

Hallitusta myös muistutettiin sen omassa ohjelmassa<br />

olevasta sitoumuksesta kääntää viljelijöiden tulotaso<br />

nousuun. Vielä kannanotossa kerrottiin metsänomistajien<br />

odotuksista valtiovaltaa kohtaan <strong>ja</strong> maaseutuyrittäjyyden<br />

kasvun varmistamiseksi tarvittavista<br />

toimenpiteistä. Energiapolitiikassa vaadittiin siirtymistä<br />

sanoista tekoihin. Kotimaisen uusiutuvan energian tuotanto<br />

tarvitsee nyt yhteiskunnan kannustusta tuotekehitykseen,<br />

investointeihin <strong>ja</strong> käytön varmistamiseen,<br />

jotta yrittäjät pääsevät suunnitelmista toimintaan.<br />

Liittokokousedustajien puheenvuorot<br />

Ennalta sovitun mukaisesti liittokokoukselle esitettiin<br />

aluksi liittoryhmien <strong>ja</strong> yhteisöjäsenen puheenvuorot.<br />

Pohjois-Suomen liittoryhmän puheenvuoron käytti<br />

Kyösti Aikkila (Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi),<br />

Länsi-Suomen liittoryhmän puheenvuoron käytti Arto<br />

Huhtala (<strong>MTK</strong>-Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaa), Itä-Suomen liittoryhmän<br />

puheenvuoron käytti Kirsti Laamanen (<strong>MTK</strong>-<br />

Etelä-Savo), Etelä-Suomen liittoryhmän puheenvuoron<br />

piti Teppo Raininko (<strong>MTK</strong>-Uusimaa), <strong>ja</strong> Pertti Hakanen<br />

(<strong>MTK</strong>-Satakunta) käytti Lounais-Suomen liittoryhmän<br />

puheenvuoron.<br />

Markku Kestilä (Suomen Turkiseläinten Kasvattajien<br />

Liitto) totesi olevansa historiallisessa paikassa pitäessään<br />

ensimmäisenä toimialajärjestön edusta<strong>ja</strong>na<br />

puheenvuoron <strong>MTK</strong>:n liittokokouksessa.<br />

Liittoryhmien puheenvuorojen jälkeen liittokokousedustajilla<br />

oli mahdollisuus käyttää puheenvuoro<strong>ja</strong>.<br />

Keskustelun lopuksi puheenjohta<strong>ja</strong> totesi esiintuodut<br />

asiat kir<strong>ja</strong>tuiksi. Ne tulevat siten huomioiduksi tulevassa<br />

työskentelyssä <strong>ja</strong> strategiatyössä.<br />

Liittokokouksen päätöspuheenvuoro<br />

<strong>MTK</strong>:n johtokunnan puheenjohta<strong>ja</strong> Michael Hornborg<br />

piti liittokokouksen päätöspuheenvuoron, jossa<br />

hän veti yhteen myös kokouksessa käytyä keskustelua.<br />

Hän totesi, että kokouksen kuluessa on keskusteltu<br />

monesta järjestön tulevaisuuden kannalta merkittävästä<br />

asiasta. Järjestön tulevaisuusasiakir<strong>ja</strong> on koettu<br />

ehkä hieman löysäksi <strong>ja</strong> taivaita syleileväksi. Etenkin<br />

koska siinä ei luetella tiukko<strong>ja</strong> tavoitteita, kuten periaate-<br />

<strong>ja</strong> tavoiteohjelmissa on yleensä totuttu tekemään.<br />

Hornborg totesi tämän olleen kuitenkin selkeä valinta.<br />

Ennen varsinaista strategiatyötä on haluttu katsoa sitä<br />

toimintaympäristöä <strong>ja</strong> tilaa, jossa haluamme olla.<br />

Michael Hornborg huomautti, että maatalouspolitiikan<br />

ongelmat nousivat esiin <strong>ja</strong> saivat monissa puheen<br />

vuoroissa pääroolin. Hornborg kannusti metsänomistajia<br />

<strong>ja</strong> maaseutuyrittäjiä pitämään puolensa liittoryhmissä.<br />

Puheenjohta<strong>ja</strong> Hornborg totesi myös, että uuden<br />

strategiatyön alkaminen herättää liittoryhmien puheenvuoroissa<br />

huolta. Taustalla tuntuu olevan huoli siitä,<br />

ettei keskusliitossa lähdetä haahuilemaan, vaan että<br />

tähänastinen hyvin toimiva kolmiportainen rakenne säilyy.<br />

Hän painotti, että strategiatyöhön tarvitaan kaikkia<br />

<strong>ja</strong> se toteutetaan miettien kaikkia yhteisiä voimavaro<strong>ja</strong><br />

<strong>ja</strong> niiden järkevää käyttöä. Hän vakuutti, että niitä ohjeita<br />

<strong>ja</strong> vinkkejä, joita kokousedusta<strong>ja</strong>t ovat antaneet, on<br />

kuunneltu herkällä korvalla. Ne toimivat ohjenuorana<br />

toiminnan kehittämisessä.<br />

Liittokokouksen puheenjohta<strong>ja</strong>na toiminut Erkki<br />

Haavisto päätti kokouksen todeten kokouksen osoittaneen,<br />

että edelleen on hyvä ainakin juhlavuosina<br />

pitää iso<strong>ja</strong> liittokokouksia, joissa on edustettuna jokainen<br />

yhdistys. Näin voidaan parhaiten taata kokouksen<br />

sanoman leviäminen jäsenistön keskuuteen. Toisaalta<br />

81


myös kentän ääni pääsee parhaiten kuuluviin tämän<br />

kaltaisissa tilaisuuksissa. Puheenjohta<strong>ja</strong> Haavisto korosti<br />

myös liittokokouksen roolia yhtenä niistä harvoista<br />

tilaisuuksista, joissa jäsenistöllä on mahdollisuus oppia<br />

tuntemaan toisiaan <strong>ja</strong> huomata, että kaikilla on sama<br />

päämäärä. Tämä päämäärä on maaseudusta <strong>ja</strong> sen<br />

ihmisistä huolehtiminen.<br />

Valtuuskunnan kokoukset<br />

<strong>MTK</strong>:n valtuuskunta kokoontui kertomusvuoden aikana<br />

kaksi kertaa. Valtuuskuntaan kuului 49 liittojen<br />

nimeämää jäsentä, yksi yhteisöjäsen <strong>ja</strong> kahdeksan<br />

asiantunti<strong>ja</strong>a.<br />

Valtuuskunnan puheenjohta<strong>ja</strong>na oli maanviljelijä Juha<br />

Saikkonen Tohmajärveltä, 1. varapuheenjohta<strong>ja</strong>na<br />

maanviljelijä Tiina Linnainmaa Hämeenkyröstä (kevätkokouksesta<br />

lähtien) <strong>ja</strong> 2. varapuheenjohta<strong>ja</strong>na maanviljelijä<br />

Markus Eerola Hyvinkäältä. Valtuuskunnan sihteerinä<br />

toimi järjestöjohta<strong>ja</strong> Matti Voutilainen.<br />

Valtuuskunnan kevätkokous 18.4.2007<br />

Valtuuskunnan järjestäytyessä 1. varapuheenjohta<strong>ja</strong><br />

Tui<strong>ja</strong> Nummela ilmoitti, ettei ole enää käytettävissä puheenjohtajistoon<br />

maatilalla tehtyjen järjestelyjen vuoksi<br />

<strong>ja</strong> jätti paikkansa täytettäväksi. Valtuuskunnan 1. varapuheenjohta<strong>ja</strong>ksi<br />

valittiin maanviljelijä Tiina Linnainmaa<br />

Hämeenkyröstä.<br />

Valtuuskunnan kevätkokouksessa päätettiin sääntömääräisten<br />

asioiden lisäksi liittokokouksessa myönnettävät<br />

<strong>MTK</strong>:n kunniamerkit <strong>ja</strong> syksyllä <strong>ja</strong> talvella liittojen<br />

<strong>ja</strong> keskusliiton tilaisuuksissa <strong>ja</strong>ettavat <strong>MTK</strong>:n kultaiset<br />

ansiomerkit. Edellä mainittujen asioiden lisäksi kokouksessa<br />

käsiteltiin järjestön toimintaa <strong>ja</strong> taloutta laa<strong>ja</strong>sti <strong>ja</strong><br />

keskusteltiin a<strong>ja</strong>nkohtaisista asioista. Kansanedusta<strong>ja</strong><br />

Valtuuskunnan kevätkokouksessa Tui<strong>ja</strong> Nummela (keskellä) luopui<br />

ensimmäisen varapuheenjohta<strong>ja</strong>n tehtävästä. Seuraa<strong>ja</strong>ksi valittiin<br />

Tiina Linnainmaa Hämeenkyröstä. Kokouksessa kävi esittäytymässä<br />

myös uusi maa- <strong>ja</strong> metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (vas.).<br />

Sirkka-Liisa Anttila, joka nimitettiin maa- <strong>ja</strong> metsätalousministeriksi<br />

seuraavana päivänä, kävi esittäytymässä<br />

valtuuskunnalle.<br />

Valtuuskunta hyväksyi järjestön toimintakertomuksen<br />

<strong>ja</strong> talouden vuodelta 2006.<br />

Valtuuskunnan syyskokous 28.–29.11.2007<br />

Valtuuskunnan syyskokouksessa esillä olivat erityisesti<br />

markkina-asiat. Valion toimitusjohta<strong>ja</strong> Pekka<br />

Laaksonen <strong>ja</strong> Atrian toimitusjohta<strong>ja</strong> Matti Tikkakoski<br />

esittelivät a<strong>ja</strong>nkohtaista markkinatilannetta <strong>ja</strong> markkinanäkymiä.<br />

Johtokunnan 1. puheenjohta<strong>ja</strong>ksi valittiin Michael<br />

Hornborg, 2. puheenjohta<strong>ja</strong>ksi Juha Marttila <strong>ja</strong> 3. puheenjohta<strong>ja</strong>ksi<br />

Esko Suomala Jarmo Mäntyharjun jättäytyessä<br />

pois johtokunnasta. Puheenjohtajien toimikausi<br />

on 2008–2010.<br />

Johtokunnan jäsenistä erovuoroiset Irma Sirviö <strong>ja</strong><br />

Kyösti Harju valittiin edelleen johtokuntaan kaudeksi<br />

2008–2010.<br />

Valtuuskunta sai myös tiedoksi Metsänomistajien liitto<br />

Järvi-Suomen sääntömuutoksen. Sääntömuutoksen<br />

taustalla oli Kaakkois-Suomen metsänomistajien liiton<br />

yhdistyminen Metsänomistajien liitto Järvi-Suomeen.<br />

Rakenteellinen uudelleenjärjestely eteni metsävaltuuskunnan<br />

lin<strong>ja</strong>usten mukaisesti.<br />

Valtuuskunta hyväksyi <strong>MTK</strong>:n toimintasuunnitelman<br />

<strong>ja</strong> talousarvion vuodelle 2008 <strong>ja</strong> <strong>MTK</strong>:n energiastrategian.<br />

<strong>MTK</strong>-liittojen puheenjohta<strong>ja</strong>kokoukset<br />

Maataloustuotta<strong>ja</strong>liittojen puheenjohta<strong>ja</strong>kokouksia<br />

pidettiin toimintavuoden aikana yhteensä kuusi. Puhetta<br />

kokouksissa johti valtuuskunnan puheenjohta<strong>ja</strong><br />

Juha Saikkonen, <strong>ja</strong> sihteerinä toimi järjestöjohta<strong>ja</strong> Matti<br />

Voutilainen.<br />

Ensimmäinen kokous pidettiin 27.2. Kokouksessa<br />

käsiteltiin Maataloustuotta<strong>ja</strong>in eläkesäätiön a<strong>ja</strong>nkohtaisia<br />

asioita, järjestön kehittämisryhmän esitystä<br />

<strong>ja</strong> maatalouspolitiikan a<strong>ja</strong>nkohtaisia asioita. Kokouksessa<br />

olivat läsnä myös ministeri Juha Korkeao<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />

apulaisosastopäällikkö Heimo Hanhilahti.<br />

Toinen puheenjohta<strong>ja</strong>kokous pidettiin 17.4. ennen<br />

valtuuskunnan kevätkokousta. Kokouksessa käsiteltiin<br />

a<strong>ja</strong>nkohtaisia EU:n maatalouspoliittisia asioita sekä<br />

kansallisten tukien tilannetta. Lisäksi käsiteltiin valtuuskunnan<br />

asioita.<br />

Kolmas puheenjohta<strong>ja</strong>kokous pidettiin 28.6. liittokokouksen<br />

alla. Kokouksessa valtiosihteeri Jouni Lind<br />

alusti 141-neuvotteluihin liittyvää asetelmaa. Tämän<br />

lisäksi käsiteltiin muita a<strong>ja</strong>nkohtaisia <strong>ja</strong> järjestön kehittämiseen<br />

liittyviä asioita sekä Maataloustuotta<strong>ja</strong>in<br />

eläkesäätiön asioita.<br />

Liittojen puheenjohta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> <strong>MTK</strong>:n johtokunta kokoontuivat<br />

keskenään Kettulaan 9.10. vuoden neljänteen<br />

puheenjohta<strong>ja</strong>kokoukseen.<br />

Viides puheenjohta<strong>ja</strong>kokous pidettiin Simonkadulla<br />

14.11. Kokouksessa ministeri Sirkka-Liisa Anttila selvitti<br />

141-neuvotteluasetelmaa.<br />

Kuudes puheenjohta<strong>ja</strong>kokous pidettiin Hanasaaressa<br />

valtuuskunnan kokousta edeltävänä päivänä<br />

27.11. Kokouksen yhteyteen järjestettiin Mela-info<br />

82


Valtuuskunta käsitteli a<strong>ja</strong>nkohtaisia maatalous- <strong>ja</strong> metsäpolitiikan kysymyksiä sekä hyväksyi <strong>MTK</strong>:lle energiastrategian.<br />

a<strong>ja</strong>nkohtaisista asioista. Varsinaisessa puheenjohta<strong>ja</strong>kokouksessa<br />

käsiteltiin Suomen <strong>ja</strong> komission tekemää<br />

huonoa neuvotteluratkaisua 141-artiklaan poh<strong>ja</strong>utuvasta<br />

kansallisesta tuesta. Tämän lisäksi esillä<br />

oli alueellisten yhteistyöryhmien toiminta <strong>ja</strong> valtuuskunnan<br />

asiat.<br />

Johtokunnan kokoukset<br />

<strong>MTK</strong>:n johtokunta kokoontui kertomusvuoden aikana<br />

24 kertaa. Vuosi 2007 oli <strong>MTK</strong>:n <strong>90</strong>-<strong>vuotisjuhla</strong>vuosi<br />

<strong>ja</strong> myös liittokokousvuosi. Nämä merkittävät<br />

tapahtumat näkyivät myös johtokunnan toiminnassa.<br />

Johtokunta käsitteli <strong>ja</strong> hyväksyi kokouksissaan lukuisia<br />

liittokokoukseen <strong>ja</strong> juhlavuoden valmisteluihin liittyviä<br />

asioita. Periaate- <strong>ja</strong> tavoiteohjelman välitarkastelua<br />

sekä Osaava Maaseutu 2020 ‐tulevaisuusasiakir<strong>ja</strong>a<br />

valmisteltiin, <strong>ja</strong> ne hyväksyttiin vietäväksi edelleen valtuuskunnan<br />

käsittelyyn <strong>ja</strong> kesällä Turun liittokokouksen<br />

hyväksyttäväksi. Johtokunta hyväksyi järjestön uuden<br />

ilmeen <strong>ja</strong> logon, joka julkistettiin Turun liittokokouksen<br />

<strong>ja</strong> <strong>90</strong>-<strong>vuotisjuhla</strong>n yhteydessä.<br />

Johtokunta käsitteli kokouksissaan lukuisia maatalouspoliittisia<br />

kysymyksiä <strong>ja</strong> teki niitä koskevia päätöksiä.<br />

Maataloudelle tärkeiden asioiden saaminen hallitusohjelmaan<br />

oli eräs kevään keskeisiä asioita. Johtokunta<br />

valmisteli yhdessä keskusliiton toimiston kanssa <strong>MTK</strong>:n<br />

esityksen keskeisistä maatalouden tavoitteista hallitusohjelmaan.<br />

Ohjelmapaperin ”Maaseudulle 30 000 uutta<br />

työpaikkaa <strong>ja</strong> uusiutuvaa energiaa” läpimenossa onnistuttiinkin<br />

poikkeuksellisen hyvin. Johtokunnan jäsenet<br />

olivat a<strong>kt</strong>iivisesti mukana tässä työssä.<br />

Tulevaisuusasiakir<strong>ja</strong>n Osaava maaseutu 2020 poh<strong>ja</strong>lta<br />

lähdettiin valmistelemaan <strong>MTK</strong>:n strategiaprosessia,<br />

joka on työkalu pitkäntähtäyksen suunnitteluun. Se<br />

korvaa <strong>MTK</strong>:n periaate- <strong>ja</strong> tavoiteohjelman. Johtokunta<br />

<strong>ja</strong> metsäjohtokunta olivat tiiviisti mukana oh<strong>ja</strong>amassa<br />

valmistelua <strong>ja</strong> tekemässä päätöksiä.<br />

Valtuuskunnan syyskokouksessa valittiin<br />

johtokunnan kolmanneksi puheenjohta<strong>ja</strong>ksi<br />

Esko Suomala Kiukaisista. Juha Saikkonen<br />

<strong>ja</strong> Michael Hornborg onnittelevat. Taustalla<br />

puheenjohta<strong>ja</strong>n paikasta luopunut Jarmo<br />

Mäntyharju. Hänen vieressään toinen<br />

puheenjohta<strong>ja</strong> Juha Marttila.<br />

83


Suomen esitys 141-artiklan <strong>ja</strong>tkolle oli myös johtokuntaa<br />

monin tavoin työllistävä maatalouspoliittinen<br />

ponnistus sekä kotimaassa että neuvotteluissa Brysselissä<br />

maatalouskomissaarin <strong>ja</strong> komission virkamiesten<br />

kanssa. Heinäkuussa 2007 monien vääntöjen jälkeen<br />

päästiin hallituksen kanssa sopimukseen EU:n komissiolle<br />

toimitettavasta Suomen esityksestä artiklan141<br />

<strong>ja</strong>tkolle. Kokouksessaan 11.12.2007 johtokunta päätti<br />

yksimielisesti, että se ei voi olla mukana hyväksymässä<br />

Suomen valtion <strong>ja</strong> EU-komission neuvottelemaa 141-<br />

esitystä. Tämän jälkeen alettiin valmistella kirjelmään<br />

hallitukselle ”<strong>MTK</strong>:n esitys toimenpiteiksi 141-ratkaisun<br />

jälkeen”.<br />

Elokuussa johtokunta hyväksyi <strong>MTK</strong>:n kannanoton,<br />

joka koski geenimuuntelun käyttöä elintarvikeketjun<br />

eri vaiheissa. Kannanotto herätti laa<strong>ja</strong>a keskustelua<br />

myös julkisuudessa puolesta <strong>ja</strong> vastaan. Johtokunta<br />

totesi kannanotossaan, että suomalaisilla kuluttajilla<br />

on oikeus tietää ruoan alkuperä <strong>ja</strong> tuotantotapa sekä<br />

saada tietoa geenimuunnellun rehun tai raaka-aineen<br />

käytöstä elintarvikkeiden tuotantoketjussa.<br />

Sokeriuudistus <strong>ja</strong> tuotannon <strong>ja</strong>tkomahdollisuudet<br />

Suomessa oli johtokuntaa paljon työllistävä asia. Johtokunta<br />

seurasi tiiviisti sokerialan toimialaneuvottelu<strong>ja</strong><br />

<strong>ja</strong> hyväksyi joulukuussa neuvotellun toimialasopimusesityksen.<br />

Johtokunta seurasi a<strong>kt</strong>iivisesti metsätalouden, puumarkkinoiden<br />

<strong>ja</strong> metsäjäsenhankinnan kehittymistä.<br />

Johtokunnan mukaan jäsenpalveluiden yhtenäistäminen<br />

<strong>ja</strong> jäsentietojen hyödyntäminen on tärkeää jäsenhankinnan<br />

tehostamisessa.<br />

Kertomusvuoden aikana johtokunta antoi lukuisia<br />

kannanotto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> tapasi eri sidosryhmien edustajia, joiden<br />

kanssa käytiin keskustelu<strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>nkohtaisista kysymyksistä.<br />

Johtokunnan kokousten yhteydessä oli vuoden<br />

aikana myös asiantunti<strong>ja</strong>luento<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> pienoisseminaare<strong>ja</strong><br />

eri aiheista. Johtokunta käsitteli <strong>ja</strong> teki päätöksiä myös<br />

koskien keskusliiton taloutta <strong>ja</strong> sijoituksia.<br />

Johtoryhmän kokoukset<br />

Keskusliiton operatiivisena elimenä toimii johtoryhmä.<br />

Kertomusvuoden aikana johtoryhmä kokoontui<br />

18 kertaa. Kiireellisiä asioita käsiteltiin myös puhelinkokouksissa.<br />

Johtoryhmä käsitteli kokouksissaan keskusliiton talous-<br />

<strong>ja</strong> henkilöstöasioita. Lisäksi johtoryhmä valmisteli<br />

johtokunnan sille antamia tehtäviä <strong>ja</strong> johtokunnalle<br />

päätettäväksi esitettäviä asioita. Johtoryhmä tapasi<br />

vuoden 2007 aikana eri sidosryhmien edustajia <strong>ja</strong> vieraili<br />

yrityksissä <strong>ja</strong> yhteisöissä.<br />

Toimihenkilökokoukset<br />

Toimihenkilökokouksia pidettiin kaksi. Tammikuun<br />

toimihenkilöpäivät pidettiin 23.–24.1. Metsätapiolassa<br />

<strong>ja</strong> Pellervo-Instituutissa. Osallistu<strong>ja</strong>t olivat tuotta<strong>ja</strong>liittojen<br />

<strong>ja</strong> metsänomistajien liittojen toimihenkilöitä.<br />

Ohjelma sisälsi sekä yhteisiä että erillisiä osioita liittojen<br />

eri henkilöstöryhmille. Yhteisessä osassa kuultiin<br />

Esko Ahon puheenvuoro maailman kehitystrendeistä,<br />

<strong>MTK</strong>:n uuden toiminnanjohta<strong>ja</strong>n puheenvuoro strategian<br />

kehittämisestä, a<strong>ja</strong>nkohtaisasioita Mela-turvasta,<br />

bioenergian oppitunti <strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>nkohtaiskatsaukset maa-<br />

<strong>ja</strong> ympäristöpolitiikasta, sosiaalipolitiikasta <strong>ja</strong> veropolitiikasta.<br />

Edunvalvonnan <strong>ja</strong> palveluiden kehittämistä<br />

pohdittiin yhteistyöryhmissä <strong>ja</strong> eriytetyt osiot sisälsivät<br />

maatalouspolitiikkaa, tuote- <strong>ja</strong> puumarkkinoita <strong>ja</strong> jäsenrekisteriin<br />

liittyviä asioita. Illalla oltiin Melan vieraina.<br />

Syyskuun toimihenkilöpäivät pidettiin tuotta<strong>ja</strong>liittojen<br />

toimihenkilöille 13.–14.9. Verkatehtaan kulttuuri- <strong>ja</strong><br />

kongressikeskuksessa Hämeenlinnassa. Ensimmäisenä<br />

päivänä puhuttiin järjestön tulevaisuudesta, viestinnästä<br />

sekä maatalouspolitiikan, maaseutuyrittämisen <strong>ja</strong><br />

metsätalouden a<strong>ja</strong>nkohtaisasioista. Päivän ohjelmaan<br />

kuului myös vierailu Suomen tykistömuseossa. Illaksi<br />

siirryttiin Ilorannan matkailutilalle nauttimaan päivällistä<br />

rautakauden a<strong>ja</strong>n malliin. Toisen päivän retkikohteina<br />

olivat Vattenfallin Vana<strong>ja</strong>n voimala, Inkalan kartano sekä<br />

maa- <strong>ja</strong> metsätalon uudet toimitilat Hämeenlinnassa.<br />

<strong>MTK</strong>-liittojen toiminnanjohta<strong>ja</strong>t pitivät vuoden aikana<br />

useita kokouksia.<br />

Valiokuntien toiminta<br />

Johtokunnan apuna toimi 17 valiokuntaa <strong>ja</strong> yhdeksän<br />

<strong>ja</strong>ostoa.<br />

Aluekehitysvaliokunnan merkitys kuntauudistuksen<br />

seuraamisessa <strong>ja</strong> järjestön kannanottojen valmistelussa<br />

korostui. Valiokunta kokoontui neljä kertaa perehtyen<br />

myös työ- <strong>ja</strong> elinkeinoministeriöuudistukseen,<br />

erityisesti TE-keskusten tulevaan toimintaan.<br />

Kauppapoliittiselle valiokunnalle järjestettiin kertomusvuoden<br />

aikana ainoastaan perinteinen WTO-illanvietto.<br />

Tässä yhteydessä valiokunnan jäsenille selostettiin<br />

syvällisemmin Dohan kauppaneuvottelukierroksen<br />

tulevaisuudennäkymiä. Samalla valiokunnan jäsenet<br />

tapasivat kauppapolitiikasta vastaavia kansallisia viranomaisia<br />

<strong>ja</strong> asiantuntijoita.<br />

Maaseutuyrittäjävaliokunta kokoontui vuoden aikana<br />

viisi kertaa. Lisäksi valiokunta osallistui Pellervo-<br />

Instituutissa maaliskuussa pidettyyn maaseutuyrittäjyyden<br />

tulevaisuusseminaariin.<br />

Valiokunnan kokouksissa keskusteltiin mm. <strong>MTK</strong>:n<br />

hallitusohjelmatavoitteista, järjestön strategiatyöstä <strong>ja</strong><br />

Osaava Maaseutu 2020 ‐prosessista, <strong>MTK</strong>:n <strong>ja</strong> Pro-<br />

Agrian yhteistyöstä, EU:n uuden ohjelmakauden käynnistämisestä,<br />

työehtosopimusneuvotteluista <strong>ja</strong> myöhemmin<br />

uuden sopimuksen määräyksistä. Kokouksissa<br />

käsiteltiin myös työnanta<strong>ja</strong>koulutuksen tarvetta<br />

<strong>ja</strong> mahdollisuuksia, hanketoiminnan tukien epäkohtia,<br />

toimintaryhmätyötä, järjestökoulutuksen uudistuksia,<br />

maaseutuyrittäjyyden teemaryhmän perustamista,<br />

<strong>MTK</strong>:n hyvinvointipalveluyrittäjyyshanketta, maaseutupoliittisen<br />

selonteon <strong>ja</strong> kokonaisohjelman valmistelua,<br />

yrittämisen politiikkaohjelman tilannetta jne. Kaikkien<br />

valiokunnan kokousten asialistalla oli valiokunnan jäsenten<br />

alue- <strong>ja</strong> toimialaraportit <strong>ja</strong> niihin perustuva keskustelu.<br />

Työ- <strong>ja</strong> elinkeinoministeriön perustamisesta <strong>ja</strong> siihen<br />

liittyen maaseutuyrittäjyyshallinnon asemasta keskusteltiin<br />

valiokunnassa vilkkaasti. Huhtikuun kokouksessa<br />

valiokunta hyväksyi asiaa koskevan kannanoton, jonka<br />

mukaan työ- <strong>ja</strong> elinkeinoministeriön perustaminen on<br />

kannatettava hanke. Valiokunta oli kuitenkin sitä mieltä,<br />

että vielä ei ole aika sulauttaa maa- <strong>ja</strong> metsätalousministeriön<br />

maaseutuyrittäjyyshallintoa muun elinkeino-<br />

84


toiminnan hallintoon. Valiokunnan mielestä maaseutuyrittäjyyttä<br />

on tarkasteltava osana yhteistä maatalouspolitiikkaa.<br />

Myös maaseutuohjelman hallinnointi maa- <strong>ja</strong><br />

metsätalousministeriössä on otettava huomioon yleensä<br />

tämän alueen hallintoa järjesteltäessä.<br />

Yritystukien valmistelutilanteesta keskusteltiin useassa<br />

kokouksessa. Ohjelmakauden avaamisen hitauteen<br />

kyllästynyt valiokunta vaati huhtikuussa pidetyssä<br />

kokouksessa tukihaun avaamista välittömästi. Valiokunnan<br />

puheenjohta<strong>ja</strong>n julkisuuteen tuoman kannan<br />

vauhdittamana maa- <strong>ja</strong> metsätalousministeriö tekikin<br />

päätöksen, jonka mukaan maaseudun pienyritystukien<br />

hakeminen avattiin 4.6. alkaen. Yritystukien toimeenpano<br />

kuitenkin siirtyi vuoden 2008 puolelle.<br />

Energiavaliokunta valmisteli <strong>MTK</strong>:n energiastrategian,<br />

jonka valtuuskunta vahvisti syyskokouksessa. Lisäksi<br />

valiokunta käsitteli a<strong>ja</strong>nkohtaisia energiapoliittisia<br />

asioita, kuten energiapuun mittausjärjestelmän kehittämistä,<br />

syöttötariffien merkitystä sekä investointiavustusten<br />

riittävyyttä. Lämpöyrittäjyyden edistämistä<br />

käsiteltiin joka kokouksessa. Valiokunta kokoontui<br />

kuusi kertaa.<br />

Maaseutunuorten valiokunta kokoontui kuusi kertaa.<br />

A<strong>ja</strong>nkohtaisten asioiden lisäksi kaikissa kokouksissa<br />

käsiteltiin kansainvälisiä asioita sekä käytiin läpi<br />

valinta-alueiden <strong>ja</strong> johtokunnan kuulumiset.<br />

Valiokunnan vuoden ensimmäisessä kokouksessa<br />

olivat mukana sekä uudet että vanhat valiokunnan jäsenet.<br />

Valiokunnan puheenjohta<strong>ja</strong>ksi valittiin Jari Or<strong>ja</strong>la<br />

Keski-Poh<strong>ja</strong>nmaalta <strong>ja</strong> varapuheenjohta<strong>ja</strong>ksi Liisa<br />

Salmela Hämeestä. Ville Hirvonen Pohjois-Kar<strong>ja</strong>lasta<br />

valittiin valiokunnan metsävastaavaksi <strong>ja</strong> Mikko Jussila<br />

Varsinais-Suomesta kansainvälisten asioiden vastaavaksi.<br />

Lisäksi kokouksessa keskusteltiin mm. Tuhannen<br />

Taalan paikka ‐tilaisuudesta.<br />

Vuoden toisen kokouksen aiheita olivat Young European<br />

Farmers´ Day Brysselissä <strong>ja</strong> liittojen nuorten<br />

valiokuntien puheenjohtajien <strong>ja</strong> sihteerien kokous.<br />

Maaliskuun kokouksen aluksi johta<strong>ja</strong> Tapio Kytölä<br />

kertoi a<strong>ja</strong>nkohtaisia asioita EU:n maatalouspolitiikasta.<br />

Kokouksessa valittiin myös Suomen ehdokas CEJA:n<br />

varapuheenjohta<strong>ja</strong>n vaaliin.<br />

Kesäkuussa vierailtiin maa- <strong>ja</strong> metsätalousministeri<br />

Sirkka-Liisa Anttilan luona. Kokouksessa kerrottiin kokemuksia<br />

Young European Farmer Day ‐päivästä <strong>ja</strong><br />

pohdittiin maaseutunuorten sanomaa elokuun Lähiruokaviestiin.<br />

Syyskuun kokouksessa pohdittiin nuorten<br />

näkyvyyden lisäämistä järjestössä <strong>ja</strong> nuorten koulutusta.<br />

Kokouksessa suunniteltiin myös presidentin<br />

tapaamista <strong>ja</strong> syysparlamentin kannanottoa.<br />

Joulukuun kokouksessa keskusteltiin <strong>MTK</strong>:n koulutuksen<br />

uudistamisesta. Kuntarakenteen muutokseen<br />

liittyen kerättiin valiokuntalaisilta mielipiteitä, mitä nuoret<br />

maatila- <strong>ja</strong> maaseutuyrittäjät toivovat kunnalta. Lisäksi<br />

suunniteltiin tulevan vuoden toimintaa.<br />

Ympäristö- <strong>ja</strong> maapoliittinen valiokunta kokoontui<br />

vuoden aikana kaksi kertaa. Keskeisiä käsiteltäviä<br />

asioita olivat muiden asioiden ohella virkistysarvokaupan<br />

toimintamallin laatiminen, luonnonsuojelulain<br />

korvaussäännös, Helcom, vesipuitedire<strong>kt</strong>iivin toteuttaminen,<br />

vesiensuojelun suuntaviivat, maatalouden<br />

ympäristöluvista luopuminen, Natura 2000 ‐verkoston<br />

toteuttaminen, ympäristövastuulain valmistelu,<br />

kaivoslain muuttaminen, ympäristöluvat <strong>ja</strong> kuntien<br />

ympäristönsuojelumääräykset, jokamiehenoikeuksia<br />

koskevan käsikir<strong>ja</strong>n laatiminen, Etelä-Suomen metsien<br />

monimuotoisuuden toimintaohjelma (Metso II) sekä<br />

ympäristöasiamiestoiminta.<br />

Lisäksi valiokunnassa pohdittiin edelleen, mitkä<br />

ovat ympäristö- <strong>ja</strong> maapoliittisen ryhmän päätehtäviä<br />

<strong>ja</strong>tkossa. Valiokunnassa keskusteltiin <strong>MTK</strong>:n ympäristö-<br />

<strong>ja</strong> maapoliittisista hallitusohjelmatavoitteista eduskuntavaaleissa,<br />

<strong>ja</strong> todettiin <strong>MTK</strong>:n onnistuneen tavoitteiden<br />

läpiviemisessä hallitusohjelmaan hyvin. Valiokunta<br />

piti tärkeänä <strong>MTK</strong>:n ympäristö- <strong>ja</strong> maapoliittisen<br />

valiokunnan, alueellisten ympäristö- <strong>ja</strong> maapoliittisten<br />

valiokuntien sekä <strong>MTK</strong>:n ympäristö- <strong>ja</strong> maapoliittisen<br />

ryhmän yhteydenpitoa jäseniin sekä ympäristöasiamiehiin.<br />

Sosiaalivaliokunta kokoontui kertomusvuoden aikana<br />

neljä kertaa. Kokouksissaan valiokunta käsitteli<br />

sosiaaliturvan kokonaisuudistusta pohtivan SATA-komitean<br />

perusturva<strong>ja</strong>oston työskentelyä, tapaturma- <strong>ja</strong><br />

ammattitautilainsäädännön kokonaisuudistusta valmistelevan<br />

TAU-työryhmän työskentelyn etenemistä,<br />

hallitusohjelman kir<strong>ja</strong>uksia <strong>ja</strong> niiden toteutumista<br />

lomituspalveluiden kehittämiseksi <strong>ja</strong> työterveyshuollon<br />

palvelujen parantamiseksi, yhtiömuotoisten maatilojen<br />

eläkevakuuttamista <strong>ja</strong> Hyvä lomituspalvelukäytäntösuositusta.<br />

Lisäksi valiokunta käsitteli sille tehdyt aloitteet<br />

työterveyshuoltopalveluiden <strong>ja</strong> lasten päivähoitopalveluiden<br />

parantamisesta.<br />

Kertomusvuoden marraskuussa sosiaalivaliokunta<br />

teki kahden päivän mittaisen seminaarimatkan Kittilään.<br />

Matkan teemana oli maaseutuyrittäjyys. Seminaarissa<br />

valiokunta kuuli alustukset maaseutuyrittäjyyden<br />

mahdollisuuksista, hevosalan haasteista sekä<br />

Hoivayrittäjyys-hankkeen esittelyn. Matkaan sisältyi<br />

kolme yritysvierailua; hevos‐, porotalous/matkailu- <strong>ja</strong><br />

hoivayrityksiin Kittilässä.<br />

Tuotantotalousvaliokunta kokoontui vuoden aikana<br />

kolme kertaa. Valiokunnan kokouksissa käsiteltiin<br />

mm. maataloustuotteiden <strong>ja</strong> tuotantopanosten hintaseurannan<br />

kehittämistä, maatilojen kustannuksien<br />

alentamismahdollisuuksia, rehujen hinnannousua <strong>ja</strong><br />

yhteistyön kehittämistä mm. maatalousalan tutkimuslaitosten<br />

kanssa. Tuotantotalousvaliokunnan toimeksiannosta<br />

PTT:ssä tehtiin esiselvitys tuotantopanosten<br />

kansainvälisestä hintavertailusta. Valiokunnan kokouksissa<br />

vierailivat mm. PTT:n, rehuteollisuuden <strong>ja</strong> teurastamoiden<br />

edustajia sekä <strong>MTK</strong>:n omia asiantuntijoita.<br />

Verovaliokunta kokoontui kertomusvuonna kaksi<br />

kertaa. Kokouksissa valiokunta keskusteli a<strong>ja</strong>nkohtaisista<br />

veropoliittisista kysymyksistä. Kokouksissa<br />

keskusteltiin mm. hallitusohjelmaan liittyvistä veropoliittisista<br />

lin<strong>ja</strong>uksista <strong>ja</strong> tavoitteista sekä niiden toteutumisesta<br />

sekä hallitusohjelmatavoitteista vaalikaudelle<br />

2007–2011.<br />

Keskeisenä pohdinnan aiheena oli maa- <strong>ja</strong> metsätilan<br />

sukupolvenvaihdoksen perintö- <strong>ja</strong> lah<strong>ja</strong>verohuojennuksen<br />

laajentaminen. Verovaliokunta perehtyi lisäksi<br />

CAP-tukioikeusuudistuksen mahdollisiin vaikutuksiin<br />

maanomista<strong>ja</strong>n sekä viljelijän verokohteluun. Edellä<br />

mainitun lisäksi verovaliokunnan kokouksissa tarkasteltiin<br />

uutta oikeuskäytäntöä.<br />

Tuotantopoliittisten valiokuntien toimintaa on selostettu<br />

kohdassa Maataloustuotteiden tuotanto <strong>ja</strong> markkinointi.<br />

85

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!