mtk-etelä-savo tiedotuslehti 2010
18.10.2014 • Views
Share Embed Flag

mtk-etelä-savo tiedotuslehti 2010

mtk-etelä-savo tiedotuslehti 2010

mtk-etelä-savo tiedotuslehti 2010

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
mtk.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

Kesähelteistä CAP-uudistukseen<br />

Viime kesä oli säiden suhteen sen verran<br />

erikoinen, että ainakin maanviljelijät ja<br />

metsänomistajat tulevat sen muistamaan<br />

vielä vuosien päästä.<br />

Touko-kesäkuussa kärsittiin monin paikoin<br />

kovista sateista ja kylvöt jäivät osin<br />

uhkaavan myöhäisiksi. Mieleen hiipi jo<br />

pelottava muisto sadekesästä 1987.<br />

Heinä-elokuussa saatiin kuitenkin poikkeuksellisen<br />

pitkä hellejakso. Helteiden<br />

myötä tuli myös voimakkaita ukkosmyrskyjä.<br />

Etelä-Savossa ne tekivät todella pahaa<br />

tuhoa metsissä. Tilakohtaisesti vahingot<br />

olivat paikoin lähes totaalisia, vaikka<br />

metsää kaatui koko maassa kuitenkin<br />

vain murto-osa siitä, mitä esimerkiksi<br />

Ruotsissa koettiin nelisen vuotta sitten.<br />

Savon metsävahinkojen korjaamisessa<br />

maassa sekä öljyn että valkuaisrehun ansiosta.<br />

Kesän itäinen korkeapaine aiheutti kuivuutta<br />

myös Venäjällä ja Mustanmeren<br />

alueella. Kun venäläiset ilmoittivat, että<br />

viljaa ei riitä vientiin, niin hinnat nousivat<br />

nopeasti maailman viljapörsseissä. Nousu<br />

saavutti meidätkin pienen viiveen jälkeen.<br />

Nyt myöhemmin syksyllä hinnat ovat<br />

olleet jossain määrin epävakaat. Jotenkin<br />

vaikuttaa siltä, että viestit hintojen laskusta<br />

tavoittavat kotimaiset ostajat selvästi<br />

nousu-uutisia nopeammin. Tuotantotarvikkeiden<br />

osalta reagointi hintojen korotuksiin<br />

on kuitenkin ollut nopeaa.<br />

Maatalouspoliittisella rintamalla kesä<br />

oli varsin rauhallinen. MTK:n edunvalvontatyössä<br />

tuen, eli tilatuen osalta ollut tähän asti lähellä<br />

EU:n keskiarvoa. Tästä voisi olettaa,<br />

että tilanteemme ei tule oleellisesti muuttumaan.<br />

Meille on kuitenkin erityisen tärkeää<br />

pystyä säilyttämään ne mahdollisuudet<br />

pieneen tuotantoon sidottuun tukeen,<br />

jotka pystyttiin säilyttämään myös ns. terveystarkastuksen<br />

yhteydessä.<br />

Koko Suomen säilyminen epäsuotuisten<br />

alueiden LFA-tuen piirissä vaikuttaa<br />

melko varmalta. Tuen tason varmistaminen<br />

ja kansallisen osuuden turvaaminen<br />

vaativat kuitenkin vielä paljon työtä. Ympäristötuen<br />

osalta huolena on pyrkimys<br />

saada lisää ”vihreitä arvoja” CAP-tuen<br />

ehtoihin. Pahimmillaan tämä saattaa vaikeuttaa<br />

ympäristötuen tulevan ohjelmakauden<br />

ehtojen laatimista.<br />

riittää töitä vielä pitkäksi aikaa.<br />

painopiste on ollut Brysse-<br />

Kokonaisuuden kannalta ensiarvoituen,<br />

Helteet ja kuivuus valmistuttivat kasvustot<br />

korjuukuntoon nopeasti. Kuivuus<br />

verotti satoa, mutta onneksi ainakin korjuukustannukset<br />

pysyivät aisoissa.<br />

Viljan kohdalla sato on nyt varsin hyvin<br />

tasapainossa kotimaisen kulutuksen<br />

kanssa. Erityinen ilon aihe on rypsin pinta-alan<br />

reipas kasvu. Toivottavasti isännillä<br />

riittää mielenkiintoa pitää rypsi mukana<br />

viljelykierrossa myös tulevina vuosina,<br />

vaikka helteiden lyhentämä kukintakausi<br />

aiheutti pettymyksiä puintimiehille. Rypsille<br />

on jatkossakin varmaa kysyntää kotilin<br />

suunnalla, jossa EU:n komissiolta tulee<br />

marraskuun puolivälissä tiedonanto maatalouspolitiikan<br />

suuntaviivoista vuodesta<br />

2014 eteenpäin.<br />

Yksi suurin kiistakysymys on rahajako<br />

vanhojen jäsenmaiden ja uusien jäsenten<br />

eli entisten itäblokin maiden välillä. Kun<br />

elintaso- ja kustannustasoerot ovat vielä<br />

suuret, niin siirtyminen Euroopan laajuiseen<br />

tasatukeen ei tule vielä kysymykseen,<br />

mutta jossain määrin siihen suuntaan<br />

tullaan varmasti menemään. Suomi<br />

on kokonaan EU:n kassasta tulevan CAPsen<br />

tärkeää on tietenkin se, miten paljon<br />

EU:ssa tullaan jatkossa käyttämään budjettivaroja<br />

maatalouteen. Yhteiseltä maatalouspolitiikalta<br />

menee pohja pois, jos<br />

budjettiin ei varata riittävästi rahaa. Selvitysten<br />

mukaan enemmistöllä eurooppalaisista<br />

on kuitenkin selkeä tahto siihen,<br />

että maataloutta harjoitetaan laajasti ympäri<br />

Eurooppaa.<br />

Esko Suomala<br />

3. puheenjohtaja<br />

MTK<br />

Kuva: Jaana Kankaanpää<br />

Vihreä kasvu maalta<br />

on vastaus Suomen<br />

haasteisiin<br />

MTK eduskuntavaaleissa 2011 Menestystä maalle<br />

Nauti metsäsi<br />

tuotosta<br />

Luotettavan kumppanin kanssa<br />

voit toimia metsänomistajana<br />

turvallisin mielin. Metsäliitto<br />

tarjoaa tueksesi henkilökohtaista<br />

palvelua sinun oman<br />

tarpeesi ja tilanteesi mukaan –<br />

aina metsäomaisuuden<br />

kokonaisvaltaiseen hoitoon<br />

saakka. Metsäliitto Osuuskunnan<br />

jäsenenä hyödyt<br />

kattavasta palvelusta ja portaittain<br />

kasvavista jäseneduista.<br />

Omistajajäsenenä olet myös<br />

aina mukana varmistamassa,<br />

että suomalaiselle puulle ja<br />

metsäosaamiselle on käyttöä<br />

tulevaisuudessakin.<br />

www.metsakori.fi

2<br />

Elinvoimaisen maaseudun puolesta<br />

Vaimon lisäksi löysin<br />

internetistä myös Melan<br />

sähköiset asiointipalvelut!<br />

Mela-turva netissä<br />

Päivitä MYEL-työtulosi<br />

Hae Mela-sairauspäivärahaa<br />

Tulosta todistuksia<br />

Tarkista turvasi taso<br />

Katso vakuutustietojasi<br />

Tutustu työeläkeotteeseesi<br />

Muista lomitusnetti<br />

TAVATAAN VERKOSSA!<br />

No Shit.<br />

Teho Opti. Putipuhdasta lämmitysöljyä.<br />

www.lihakunta.fi<br />

-sivustolta löydät keskeiset tiedot<br />

Lihakunnasta, mm. yhteystiedot<br />

hallituksesta edustajistoon.<br />

Osuuskunnan jäsenille sivustolla on<br />

tarjolla monipuolinen ja hyödyllinen<br />

palvelupaketti ja keskustelukanava.<br />

Lihakunta<br />

Soita ilmaisnumeroon 0800 166 266. Tai tilaa verkossa 24h. www.st1.fi<br />

tarjoaa tuottajilleen rahanarvoisia<br />

etuja ja lisänä Atria-ketjun vahvuudet:<br />

Atria on varma markkinakanava,<br />

joka on sitoutunut kotimaiseen lihaan.<br />

A-Rehu tarjoaa edulliset ja tuottavat<br />

rehuratkaisut.<br />

A-Kauppa toimii netissä kellon ympäri.<br />

AtriaNauta- ja AtriaSika -palvelu ovat<br />

tuottajan vahva kumppani arjen työssä.<br />

Teho Opti -lämmitysöljy takaa puhtaan ja<br />

tehokkaan palamisen. Säästää talon öljylämmitysjärjestelmää,<br />

energiaa ja rahaa.<br />

MTK:n -jäsenenä saat alennuksen myös<br />

St1-lämmitysöljyistä. Ei paha.<br />

Ei paha.<br />

Lisätietoa puhelimitse 020 472 7111<br />

tai www.atrianauta.fi, www.atriasika.fi,<br />

www.a-rehu.fi.

MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI <strong>2010</strong> 3<br />

Puheenjohtajan puheenvuoro<br />

Kuluva vuosi oli haasteellinen meille viljelijöille<br />

monessa mielessä. Kevään märkyydestä<br />

ja normaalia myöhemmistä kylvöistä<br />

siirryttiin kesän helteisiin ja kuivuuteen.<br />

Loppukesän myrskyt toivat metsätuhoja<br />

maakuntaamme ja yksittäisillä tiloilla menetykset<br />

olivat raskaita. Merkillepantavaa<br />

oli kuitenkin toiminta heti myrskyjen jälkeen,<br />

naapuria autettiin, teitä raivattiin yhdessä.<br />

Maaseutu näytti sen yhteistyön voiman,<br />

jonka me kaikki maaseudulla asuvat<br />

tiedämme. Suurkiitokset on myös mainittava<br />

Sulkavan yhdistykselle, joka yhdessä<br />

metsänhoitoyhdistyksen kanssa järjesti<br />

keskustelutilaisuuden myrskyjen jälkeen.<br />

Esimerkillistä toimintaa, jolla paikallisesti<br />

osoitettiin järjestön olevan läsnä jäsentensä<br />

arjessa.<br />

Vuosi toi jälleen maatalousmarkkinoille<br />

hintojen heiluntaa. Kevään alavireisistä<br />

viljojen hinnoista noustiin vauhdilla ylös.<br />

Maailmalta kantautuneet ennakkotiedot<br />

satonäkymistä ja kuivuuden vaikutukset<br />

heiluttelivat hintoja myös meillä. Näimme<br />

myös merkillisen episodin panosmarkkinoilla,<br />

kun Yara keskeytti kaupankäynnin<br />

lannoitteilla pariksi viikoksi. Selitykseksi<br />

tarjottiin vaikeutta ennustaa raaka-ainehintojen<br />

kehitystä. Tätä kirjoittaessani<br />

olemme saaneet lukea lehdistä kuinka<br />

Yara on kertonut tuloksensa moninkertaistuneen<br />

viime vuoden samaan ajankohtaan<br />

verrattuna. Merkillepantavaa on se, että<br />

samalla hintamarginaali eli kate on kasvanut.<br />

Eikö sitä raaka-aineen hinnan korotusta<br />

tullutkaan? Vai oliko myynnin keskeyttäminen<br />

pelkkä markkinatemppu, jolla<br />

hilattiin kysyntää ylös ja samalla voitiin<br />

nostaa hintaa? On päivänselvää, että Suomeen<br />

tarvitaan muitakin markkinatoimijoita<br />

lannoitemarkkinoille ja siten aitoa kilpailua.<br />

Toivottavasti saamme pikapuolin<br />

nähdä uusia toimijoita lannoitteissa ja vielä<br />

toivottavampaa on, että myyntikanava<br />

on viljelijöiden hallussa esimerkiksi omien<br />

osuuskuntien kautta.<br />

Useampi viljelijä on alkanut kysellä,<br />

mikä on riittävästi, mikä on kohtuus? Kesän<br />

aikana viestit viljelijöiden jaksamisesta<br />

ja talouden heikkenemisestä tiloilla lisääntyivät.<br />

Alhaiset tuottajahinnat yhdessä kohonneiden<br />

tuotantokustannusten kanssa<br />

ovat syitä tilojen taloudelliseen ahdinkoon.<br />

Hyvinkin hoidetulla tilalla talouden<br />

tiukkeneminen kavensi toimeentuloa. Samalla<br />

yleisessä keskustelussa usein syyllistettiin<br />

maaseutua milloin vesien tai ilman<br />

pilaamisesta ja eläinten huonosta hoidosta<br />

sekä yhteiskunnan tuilla elämisestä. Ei<br />

ole ihme jos viljelijöiden keskuudessa pahoinvointi<br />

on lisääntynyt. Meillä viljelijöillä<br />

on kuitenkin oikeus ja kohtuus vaatia, että<br />

meitä kohdellaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.<br />

Juhlapuheissa on kannettu huolta viljelijöiden<br />

jaksamisesta. Mutta puheiden tasolle<br />

ovat tahtoneet jäädä, teot ovat olleet<br />

pienempiä. Toimet viljelijöiden jaksamisen<br />

parantamiseksi ovat yksinkertaisia. Maatalouden<br />

kannattavuuden on parannuttava,<br />

tähän eräänä hyvänä työvälineenä on<br />

viljelijöiden neuvotteluaseman parantaminen<br />

elintarvikeketjussa. Siksi on tärkeää<br />

että MMM:n aloittama lakivalmistelu viljelijöiden<br />

sopimisoikeuden osalta saatetaan<br />

pikaisesti valmiiksi ja käytäntöön.<br />

Kanssaviljelijöille haluan sanoa, ettei tilan<br />

taloudellinen ahdinko ole häpeä. Kun<br />

me vaimoni kanssa teimme navetan laajennusinvestoinnin<br />

joitakin vuosia sitten, laskimme<br />

kyllä maidonhinnalla alhaisempia<br />

versioita, mutta kukaan laskentaan osallistunut<br />

ei osannut ennustaa kustannusten<br />

nousun voimakkuutta. Näin ollen lopputulema<br />

on, että meilläkin on taloudellisesti<br />

tiukkaa. Kaikesta huolimatta meillä on vakaa<br />

tarkoitus luovia tämä karikko läpi, koska<br />

näemme sen suuren mahdollisuuden,<br />

mikä suomalaisella elintarviketuotannolla<br />

on. Elintarvikkeiden jäljitettävyys, puhtaus,<br />

tuotantotavan tunteminen ja tuotannon<br />

sijainti lähellä ovat arvoja, joita ei voi<br />

tuoda. Maailman elintarviketuotannon on<br />

kasvettava lähitulevaisuudessa, jotta kaikki<br />

tulevat ruokituksi. Läheisyys on keskeinen<br />

periaate elintarviketuotannossa. Jotta<br />

edellä mainittuun päästään on selvää, että<br />

myös viljelijän on saatava osansa elintarvikeketjun<br />

arvon noususta, korvausta tehdylle<br />

työlle, sijoitetulle pääomalle ja kohtuullinen<br />

voitto yritystoiminnan riskin ottamisesta,<br />

siinä niitä viljelijöiden jaksamista<br />

tukevia asioita.<br />

Kesän myrskyistä ja sen esille tuomasta<br />

maaseudulla edelleen olevasta vahvasta<br />

yhteisöllisyydestä on opittavaa myös<br />

jokapäiväisessä elämässä maaseudulla<br />

ja maatiloilla. Ei tarvita luonnonilmiötä<br />

tai kriisiä, jotta voimme tehdä yhteistyötä<br />

ja olla kanssakäymisessä. Tällä tavoin on<br />

mahdollisuus löytää helpotusta niin työkiireisiin,<br />

kannattavuuteen kuin jaksamiseenkin.<br />

Ajatusten jakaminen ja yhdessä tekeminen<br />

kehittää jokaisen toimintaa eikä ole<br />

keneltäkään pois.<br />

Jukka Leikkonen<br />

puheenjohtaja<br />

MTK-Etelä-Savo<br />

Kuva: Markku Vuorikari<br />

Kolmossivun juttu<br />

Mainettaan parempi?<br />

Suomen Gallup teki kesäkuussa <strong>2010</strong> yli<br />

tuhannelle suomalaiselle kyselyn, jossa<br />

selvitettiin eri järjestöjen tunnettuutta,<br />

mainetta ja onnistumista jäsentensä<br />

edunvalvonnassa. Järjestöjä, joista näitä<br />

asioita kysyttiin, olivat Akava, SAK, STTK,<br />

Suomen Yrittäjät ja MTK.<br />

Kyselyn tulokset antoivat joitain hyvin<br />

selkeitä tuloksia ihmisten käsityksestä<br />

eri järjestöistä. MTK erottui selvästi muista<br />

järjestöistä siinä, että sen jäsenet olivat<br />

parhaiten perillä oman etujärjestönsä toiminnasta.<br />

Tätä selittää varmasti viljelijäväestön<br />

korkea järjestäytymisaste, vahva sitoutuminen<br />

omaan järjestöönsä sekä laaja<br />

luottamushenkilöverkosto.<br />

Kyselyyn vastanneet pitivät MTK:a<br />

myös asiantuntevana ja vaikutusvaltaisena<br />

järjestönä, joka näkyy paljon julkisuudessa<br />

ja on luotettava ja vastuullinen toimija.<br />

Näin siitäkin huolimatta, että yksittäisissä<br />

kommenteissa mainittiin laatusanoja<br />

ahne, änkyrä ja härski jäsenistönsä etujen<br />

ajaja. Toisaalta sehän tehtävämme järjestössä<br />

on, ajaa jäsentemme etuja ja siinä<br />

tarvitaan välillä koviakin otteita, ehkä nykyistä<br />

useamminkin.<br />

Ehkä mielenkiintoisin tulos koko kyselyssä<br />

oli se, että kaikkien vastaajien mielestä<br />

MTK oli onnistunut järjestöistä parhaiten<br />

jäsentensä edunvalvonnassa. Ykköseksi<br />

MTK arvioitiin myös poliittiseen<br />

päätöksentekoon vaikuttamisessa. Selväksi<br />

tuli myös se, että MTK:n omat jäsenet<br />

olivat tyytymättömimpiä oman järjestönsä<br />

onnistumiseen.<br />

Järjestön toiminnan onnistumista ei sinänsä<br />

mitata huutoäänestyksellä, mutta<br />

kysely antaa kuitenkin miettimisen aihetta.<br />

Miksi muut näkevät MTK:n toiminnan positiivisempana<br />

kuin omat jäsenet? Onko<br />

ulkoisessa viestinnässä onnistuttu paremmin<br />

kuin sisäisessä? Vastauksiin vaikuttaa<br />

varmaankin myös se, että monen MTK:n<br />

jäsenen edunvalvontatarpeet ovat merkittävästi<br />

suuremmat kuin vaikkapa hyvätuloisen<br />

palkansaajan, oli hän sitten SAK:n<br />

tai Akavan jäsenjärjestön jäsenenä.<br />

MTK:a arvostellaan omien jäsenten taholta<br />

säännöllisesti siitä, ettei se ole onnistunut<br />

edunvalvontatehtävässään tai,<br />

että se ajaa vain jonkin tietyn ryhmän, alueen<br />

tai tuotantosuunnan etua. Arvostelu<br />

on sallittua ja kaikkea toimintaa pitää arvioida<br />

kriittisesti, mutta varsin usein arvostelu<br />

perustuu tietämättömyyteen siitä,<br />

mitä järjestössä on tehty ja, miten ylipäänsä<br />

koko edunvalvontajärjestelmä toimii.<br />

Tässä tarvitaan entistä parempaa viestintää<br />

omille jäsenille.<br />

MTK toimii juuri niin tehokkaasti ja tasapuolisesti<br />

kuin sen jäsenet haluavat, koska<br />

jäsenet valitsevat luottamushenkilöt ja<br />

luottamushenkilöt päättävät järjestön toiminnasta.<br />

Tasapuolisuuteen ja tehokkuuteen<br />

vaikuttaa myös sitoutuminen järjestöön.<br />

Mitä pienempi joukko jäseniä on sitä<br />

huonommat tulevat edunvalvonnan tuloksetkin<br />

olemaan. Niistä seurauksista kärsivät<br />

yhtä lailla jäsenmaksunsa maksaneet<br />

kuin ne, joita oman elinkeinon etujen ajaminen<br />

ei kiinnosta.<br />

Suomalainen ruoka on hintaansa arvokkaampaa<br />

ja suomalainen maatalouden ja<br />

maaseudun edunvalvonta on jäsenmaksuaan<br />

arvokkaampaa. Jokaista jäsenen<br />

maksamaa jäsenmaksueuroa kohti järjestö<br />

laittaa itse viisi euroa muista tulonlähteistä.<br />

Ei ihan huono sijoitus, kun sillä<br />

turvataan koko suomalaisen maaseudun<br />

elinvoimaisuutta.<br />

Vesa Kallio<br />

toiminnanjohtaja<br />

MTK-Etelä-Savo<br />

Päätoimittaja:<br />

Toimittajat:<br />

Painopaikka:<br />

Jakelu:<br />

<br />

MTK-ETELÄ-SAVO<br />

TIEDOTUSLEHTI <strong>2010</strong><br />

Vesa Kallio<br />

Kari Tegelberg, Iida Muhonen, Ruut Kokki, Erja Eliala<br />

Lehtisepät Oy<br />

Kaikki MTK Etelä-Savon jäsenet osoitteellisena<br />

jakeluna Maaseudun tulevaisuuden välissä. Lehteä<br />

jaetaan myös MTK:n yhteistyökumppaneille ja<br />

jäsenyhdistyksille.

4<br />

Elinvoimaisen maaseudun puolesta<br />

Etelä-Savon Ely-keskuksen<br />

ylijohtaja Pekka Häkkinen uskoo<br />

yhteistyön voimaan maaseudun<br />

elinvoimaisuutta kehitettäessä.<br />

Etelä-Savon Ely-keskuksen<br />

ylijohtaja Pekka Häkkinen:<br />

Maaseudun palveluverkkoon<br />

Mannerheim-linja<br />

Maaseudun palveluverkko harvenee<br />

sitä mukaa, kun ihmisiä muuttaa sieltä<br />

pois. Ilmiö ei ole mikään uusi, vaan se<br />

on jatkunut jo vuosikymmeniä. Etelä-<br />

Savon Ely-keskuksen ylijohtaja Pekka<br />

Häkkinen miettii, milloin ollaan siinä<br />

kipupisteessä, että palveluitten väheneminen<br />

tyhjentää maaseudun kokonaan.<br />

Eli ilmiö toimii katalysaattorina<br />

muuton kiihtymiselle.<br />

– Pitää selkeästi päättää, mihin tuo<br />

väheneminen pysäytetään. Siitä pitää<br />

olla yksimielinen tahtotaso kaikkien eri<br />

toimijoitten välillä, ylijohtaja Häkkinen<br />

korostaa.<br />

Hänen mielestään pitää pystyttää<br />

ikään kuin palvelutason osalta Mannerheim-linja,<br />

jonka yli ei missään tilanteessa<br />

tulla. Hän arvelee, että perustaso,<br />

jossa kuntalainen saa kaikki<br />

tarvittavat peruspalvelut, voisi olla<br />

kunnan keskustaajama, eli kirkonkylä.<br />

Pekka Häkkinen korostaa, että<br />

maakunnan yrityskentässä maaseutuyrittäjät<br />

muodostavat ison siivun. Etelä-Savossa<br />

tuo siivu on hänen mielestään<br />

vielä merkittävämpi kuin monessa<br />

muussa maakunnassa.<br />

– Biotalouden merkitys tulee entisestään<br />

korostumaan, luonnonvarojen<br />

käyttö on jo nyt tärkeää, omalla<br />

maaseudulla tuotettu ruoka on nousemassa<br />

monista syistä tärkeäksi ja<br />

maatalouden merkitys tulee entisestään<br />

kasvamaan, Häkkinen luettelee.<br />

Tässä kaikessa on hänen mukaansa<br />

kuitenkin selkeä ristiriita. Maaseutuyrittäjän<br />

arki ei kohtaa niitä ”juhlapuheita”<br />

maaseudun tärkeydestä.<br />

– Yrittäjät joutuvat kamppailemaan<br />

ihan käytännön toimeentulosta, toiminnan<br />

kannattavuudesta ja siitä, löytyykö<br />

heiltä uskallusta kehittää toimintaansa,<br />

eli investoida, Häkkinen pohtii.<br />

Hän korostaa, että Ely-keskus haluaa<br />

luoda uskoa maatalouden tulevaisuuteen,<br />

tukea sen kehitystyötä ja ylipäätään<br />

luottaa maaseutuun. Ely-keskuksella<br />

olisi Häkkisen mukaan jo nyt<br />

resursseja enemmän tukea investointeja<br />

kuin niitä haetaan.<br />

– Ymmärrän kyllä, että monilla nuorilla<br />

maaseutuyrittäjillä on arkuutta<br />

voimakkaan rakennemuutoksen keskellä<br />

uskoa siihen, että maaseudulla<br />

voi tulevaisuudessakin saada elantonsa,<br />

Pekka Häkkinen sanoo.<br />

Hän kuitenkin kannustaa vielä uskomaan<br />

maaseutuun.<br />

– Kun vielä vähän aikaa jaksaa, niin<br />

uskon, että tilanne tulee monilta osin<br />

korjaantumaan.<br />

Häkkinen uskoo vahvasti yhteistyön<br />

voimaan. Hän toteaa, ettemme voi<br />

maantieteelle mitään, mutta kun eri<br />

toimijat tekevät yhteistyötä, voidaan<br />

muodostaa isompia kokonaisuuksia ja<br />

panostaa kehitystyöhön yhdessä Elykeskuksen<br />

kanssa.<br />

Missä sitten Ely-keskus voisi olla<br />

maaseutuyrittäjän tukena? Perinteisesti<br />

tukea on hänen mukaansa saanut<br />

sukupolven vaihdoksiin ja tuotantorakenteen<br />

muuttamiseen tai kehittämiseen.<br />

Tukea voi myös saada ympäristönsuojeluun,<br />

maisemanhoitoon ja<br />

vaikkapa vesihuollon kehittämiseen.<br />

Pekka Häkkinen korostaa kaikessa<br />

tässä yhteistyön merkitystä. Kaikenlainen<br />

vastakkainasettelu ei hänen mielestään<br />

johda mihinkään, vaan päinvastoin.<br />

Se vain turhan päiten haittaa<br />

maaseudun kehittämistä.<br />

– Esimerkiksi perinteinen maaseutuyrittäjyys<br />

ja kunnassa toimiva yrityshautomo<br />

eivät saa kehittämisen kannalta<br />

olla vastapuolilla, vaan vierekkäin.<br />

Molemmilla on varmasti paljon<br />

toisilleen annettavaa, Häkkinen korostaa.<br />

Tuottajayhdistysten<br />

syyskokoukset<br />

Tarkemmat tiedot Maaseudun Tulevaisuudessa<br />

Yhdistys pv klo paikka<br />

Jäppilä 4.11. 10.00 Jäppilätalo<br />

Pieksämäki 4.11. 13.00 Ravintola Ruiskukka, Kauppak. 5–7<br />

Enonkoski 8.11. 10.00 Enonhovi<br />

Haukivuori 11.11. 13.00 Haukivuoritalo<br />

Kerimäki 12.11. 13.00 Osuuspankin kokoustila<br />

Hirvensalmi 16.11. 10.00 Valtuustosali<br />

Heinävesi 17.11. 10.00 Gasthaus<br />

Kangaslampi 17.11. 13.00 Ystävänkammari<br />

Joroinen 18.11. 10.00 Kunnanvirasto, kokoushuone 2<br />

Juva 18.11. 13.00 Nordean kokoustila<br />

Punkaharju 22.11. 10.00 Tynkkylän Lomaniemi<br />

Savonranta 26.11. 10.00 Seo<br />

Savonlinna 26.11. 13.00 Paviljonki<br />

Kangasniemi 29.11. 10.00 Kangasniemen Juhla- ja Pitopalvelu<br />

Pertunmaa 30.11. 10.00 Mäntymotelli<br />

Mäntyharju 30.11. 10.00 Mäntymotelli<br />

Rantasalmi 1.12. 10.00 Osuuspankki<br />

Sulkava 1.12. 13.00 Osuuspankin kerhotila<br />

Virtasalmi 3.12. 10.00 Yhteispalvelupiste<br />

Mikkeli 7.12. 10.00 Rantakylätalo II-kerros Naistinkisali<br />

Puumala 10.12. 10.00 Osuuspankin kerhohuone<br />

Ristiina 10.12. 13.00 Löydön kartano<br />

Kokousaikataulu myös netissä:<br />

www.<strong>mtk</strong>.fi/liitot/etela<strong>savo</strong>/ajankohtaista/fi_FI/syyskokoukset/<br />

Verotililakiuudistus koskee alkutuottajia<br />

kuten maa- ja metsätalouden harjoittajia<br />

sekä niitä alkutuottajia, jotka<br />

toimivat myös työnantajina. Uusi verotililaki<br />

tuli voimaan 14.8.2009. Verotililaki<br />

on uusi menettely, joka muuttaa<br />

oma-aloitteisten verojen ilmoittamista<br />

ja maksamista. Uusilla säännöksillä<br />

pyritään yksinkertaistamaan verohallinnon<br />

ja verovelvollisen välillä tapahtuvaa<br />

maksuliikennettä sekä käyttämään<br />

apuna mahdollisimman paljon<br />

nykytekniikkaa.<br />

Uuden lain mukaan verotilimenettelyyn<br />

siirretään varainsiirtoveroa lukuun<br />

ottamatta kaikki oma-aloitteiset verot<br />

mm. arvonlisävero, työnantajan toimittamat<br />

palkkojen ennakonpidätykset ja<br />

sosiaaliturvamaksut. Verotili on kaikilla<br />

sekä yksityisillä henkilöillä että yrityksillä.<br />

Verotili on kooste veronmaksajan<br />

oma-aloitteisista veroista ja se<br />

on maksajakohtainen.<br />

Verotilimenettelyssä alkutuottajat ja<br />

yrittäjät antavat kausiveroilmoituksen,<br />

joka korvaa mm. aikaisemmin käytössä<br />

olleet valvontailmoituksen ja alkutuottajan<br />

arvonlisäveroilmoituksen.<br />

Kausiveroilmoituksella ilmoitetut verot<br />

lasketaan yhteen ja verojen määrä ilmoitetaan<br />

verohallinnolle. Ilmoituksen<br />

Anu Raatikainen<br />

VerotililakiuudistusTeksi:<br />

jälkeen verovelvollinen maksaa verotilimaksut<br />

verotilille eli verohallinnon<br />

pankkitilille. Maksaja käyttää henkilökohtaista<br />

viitenumeroa eli verotiliviitettä,<br />

joka pysyy samana maksusta ja ilmoituskaudesta<br />

toiseen.<br />

Yritykset ja yhteisöt ilmoittavat ja<br />

maksavat verotiliveroja säännöllisesti<br />

joko kuukausittain, neljännesvuosittain<br />

tai kalenterivuosittain. Suurin osa<br />

maa- ja metsätalouden harjoittajista<br />

on kalenterivuosiryhmässä, jota uudistus<br />

koskee ensimmäisen kerran helmikuussa<br />

2011. Kausiveroilmoituksen<br />

kuukausittain antavat ovat ehtineet tutustua<br />

uuteen verotilimenettelyyn jo<br />

vuoden ajan, samoin kuin ne alkutuottajat,<br />

jotka ovat maksaneet palkkoja<br />

vuonna <strong>2010</strong>.<br />

Osalla pienistä yrityksistä on oikeus<br />

pidennettyihin neljännesvuosittaisiin tai<br />

vuosittaisiin maksujaksoihin. Yritykset,<br />

joiden liikevaihto on enintään 25 000 e/<br />

kalenterivuosi voivat tehdä kausiveroilmoituksen<br />

vuosittain ja yritykset, joiden<br />

liikevaihto on enintään 50 000 e/kalenterivuosi<br />

neljännesvuosittain. Yrityksille,<br />

joilla on ns. pidennetty ilmoitusjakso,<br />

lähetetään verohallinnosta tieto.<br />

Kausiveroilmoituksen voi antaa sähköisesti<br />

mm. Verotili-palvelussa. Kuukausittain<br />

ja neljännesvuosittain sähköisesti<br />

annetun kausiveroilmoituksen<br />

tulee olla perillä viimeistään sen kalenterikuukauden<br />

12. päivänä, jona kohdekauden<br />

vero tai maksu on lain mukaan<br />

ilmoitettava. Paperilla annettavan<br />

ilmoituksen puolestaan tulee olla<br />

perillä jo kuukauden 7. päivä. Verotiliverojen<br />

yleinen eräpäivä on joka kuukauden<br />

12. päivä. Jos 12. päivä ei ole<br />

pankkipäivä, eräpäivä siirtyy seuraavaksi<br />

pankkipäiväksi. Ne arvonlisäverovelvolliset,<br />

jotka ovat kalenterivuosimenettelyssä<br />

antavat kausiveroilmoituksen<br />

ja maksavat arvonlisäveron<br />

28.2. mennessä.<br />

MTK:n keskusliiton sosiaali- ja veropolitiikkaryhmän<br />

johtaja Timo Sipilän<br />

mielestä uusi verotililaki ei tuo mitään<br />

ratkaisevaa parannusta maa- ja metsätalouden<br />

harjoittajien tilanteeseen.<br />

Sipilä näkee verotililain uudistuksessa<br />

hyvänä asiana sen, että se on antanut<br />

mahdollisuuden joillekin yrittäjille siirtyä<br />

alv-ilmoituksissa neljännesvuosimenettelyyn<br />

mutta samalla säilyttänyt<br />

alkutuottajien mahdollisuuden pysyä<br />

vuosimenettelyssä. Sipilän mielestä<br />

erittäin haasteellista uudessa verotililaissa<br />

on se, että sanktiot myöhästymisistä<br />

ovat ankarat.

MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI <strong>2010</strong> 5<br />

Tynkkylän Lomaniemi satsaa tulevaan<br />

Vuorinimen kylässä Punkaharjulla sijaitsevaa<br />

Tynkkylän Lomaniemeä on<br />

isännöinyt viiden vuoden ajan nuori<br />

yrittäjä Jukka Heikkonen. Kotitilansa<br />

isännäksi ryhtynyt Heikkonen pyörittää<br />

maatilamatkailutoimintaa vanhempiensa<br />

kanssa. Tynkkylän Lomaniemessä<br />

matkailutoiminta alkoi jo<br />

vuonna 1968. Lomaniemen alueella<br />

on vuokramökkejä, vierasvenesatama,<br />

kotieläimiä ja tilausravintola.<br />

– Meillä pääpaino on vuokramökeissä<br />

ja ateriapalveluissa. Täällä järjestetään<br />

paljon häitä ja muita perhejuhlia,<br />

Jukka Heikkonen kertoo.<br />

Tynkkylän Lomaniemen vuokrahuvilat<br />

ovat omarantaisia ja talviasuttavia.<br />

Lomaniemen alueella sijaitsee tällä<br />

hetkellä 11 vuokramökkiä ja erämökki.<br />

Lisäksi Heikkoset vuokraavat<br />

viittä huvilaa Ruhvanalla, kymmenen<br />

kilometrin päässä Tynkkylän Lomaniemestä.<br />

Jukka Heikkosen mielestä maatilamatkailuyritysten<br />

haasteena on usein<br />

niiden syrjäinen sijainti kaupungeista.<br />

Maatilakohteiden pitäisi pystyä tarjoamaan<br />

jotakin sellaista, jota kaupungista<br />

ei saa, vaikka palvelut ja tapahtumat<br />

saattavat sijaita kymmenien kilometrien<br />

päässä. Tynkkylän Lomaniemen<br />

sijainti on Heikkosen mielestä<br />

kuitenkin hyvä.<br />

– Meiltä on suunnilleen sama matka<br />

Savonlinnaan ja Imatralle, eikä Venäjän<br />

rajakaan ole kaukana. Lisäksi vesireitit<br />

ovat hyvät, eikä kauppareissukaan<br />

ole pitkä, sillä Vuoriniemen kylällä<br />

on onneksi oma kauppa.<br />

Maatilamatkailuyritysten kuumin<br />

sesonki on kesä. Jukka Heikkosen<br />

mukaan sesonki alkaa juhannuksesta<br />

ja päättyy elokuun puoliväliin.<br />

– Silloin ollaan kyllä ihan täyteen<br />

buukattuja. Jo nyt on paljon varauksia<br />

ensi kesälle, Heikkonen sanoo.<br />

Kesän lisäksi vilkasta on esimerkiksi<br />

jouluna, vuodenvaihteessa ja pääsiäisenä.<br />

Ulkomaalaiset turistit jatkavat<br />

lomakautta, sillä monet keskieurooppalaiset<br />

lomailevat kesällä suomalaisia<br />

myöhemmin ja uudenvuoden seutu<br />

on venäläisten asiakkaiden suosiossa.<br />

Monet asiakkaista lomailevat Tynkkylän<br />

Lomaniemessä joka vuosi. Vakioasiakkaat<br />

ovat saattaneet viettää<br />

kesänsä tilan vuokramökeissä jo kahdenkymmenen<br />

vuoden ajan. Heikkonen<br />

uskoo, että lomaa tullaan viettämään<br />

vuokramökille, jotta arkiset askareet<br />

unohtuvat.<br />

– Omalla mökillä on aina kaikkea<br />

pientä kunnostustyötä ja remonttia,<br />

täällä ei tarvitse tehdä mitään ja saa<br />

olla omassa rauhassaan, toisin kuin<br />

esimerkiksi mökkikylissä. Monet asiakkaistamme<br />

saapuvat joka kesä samalle<br />

mökille ja pitävät sitä kuin omana<br />

mökkinään, Heikkonen sanoo.<br />

Investointien 35-vuotissuunnitelma<br />

Tynkkylän Lomaniemessä uskotaan<br />

maatilamatkailun tulevaisuuteen.<br />

– Meidän alueella rakennetaan lähes<br />

koko ajan jotakin seuraavat 35<br />

vuotta, Heikkonen kertoo.<br />

Tällä hetkellä rakenteilla on kolme<br />

uutta vuokramökkiä, jotka valmistuvat<br />

ensi kesäksi. Tarkoituksena on rakentaa<br />

120 hehtaarin alueelle pikkuhiljaa<br />

lisää talviasuttavia mökkejä ja<br />

myöhemmin myös huoneistotyyppistä<br />

majoitusta. Oma asemakaava tilan<br />

alueelle on valmistunut ja majoituskapasiteettia<br />

tullaan kasvattamaan vuosien<br />

saatossa huomattavasti.<br />

Laajeneminen tuntuu järkevältä,<br />

koska kysyntä on kova. Menneenä<br />

kesänäkin kysyntää oli enemmän kuin<br />

vuokramökkejä oli tarjota. Erityisesti<br />

kotimaisten matkailijoiden osuus kasvoi,<br />

jota osattiin jossain määrin ennustaakin.<br />

Laajentaminen tuo Heikkosen<br />

mukaan myös mahdollisuuden tarjota<br />

aiempaa monipuolisempia palveluja ja<br />

palkata ulkopuolista työvoimaa.<br />

Tynkkylän Lomaniemen nuori isäntä Jukka Heikkonen uskoo maatilamatkailun vetovoimaan.<br />

Asemakaava tilan maille on valmistunut ja toimintaa laajennetaan ainakin seuraavat 35 vuotta.<br />

Kontion talvipäivät<br />

Nyt nopea<br />

toiminta kannattaa!<br />

Tutustu markkinoiden laajimpiin<br />

talo-, huvila- ja saunamallistoihin.<br />

Hae uudet esitteemme tai tilaa www.kontio.fi<br />

Kimmo Haavikko<br />

Maaherrankatu 48<br />

50100 MIKKELI<br />

kimmo.haavikko@kontio.fi<br />

Puh. (015) 151 515<br />

GSM 0500 250 043<br />

Hannele Nousiainen<br />

Satelliittikatu 22<br />

57210 SAVONLINNA<br />

hanne.nousiainen@kontio.fi<br />

GSM 0500 756 293<br />

Jukka Nousiainen<br />

Satelliittikatu 22<br />

57210 SAVONLINNA<br />

jukka.nousiainen@kontio.fi<br />

GSM 050 572 7445

6<br />

Elinvoimaisen maaseudun puolesta

MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI <strong>2010</strong> 7<br />

Kokonaispalvelua Tapiolasta<br />

Tapiola Pankki<br />

tuo vaihtoehdon<br />

2000-luvun alkupuolella Tapiolan ja MTK:n<br />

yhteistyösopimus on laajentunut vakuutuksista<br />

koko finanssipalveluihin. Tapiola<br />

Pankki perustettiin vuonna 2004, ja vajaassa<br />

seitsemässä vuodessa se on saanut<br />

yli 200 000 asiakasta.<br />

Tapiola on tuonut pankkipalvelujen<br />

kenttään vaihtoehdon, joka erottautuu<br />

markkinoilla käyttelytilin reilulla korolla ja<br />

koronlaskutavalla sekä edullisilla tai maksuttomilla<br />

palveluilla – kun asiakas keskittää<br />

pankki- ja vakuutusasiansa Tapiolaan.<br />

Tapiola Pankki aloitti maatilarahoituksen<br />

asiakkaiden pyynnöstä vuoden <strong>2010</strong><br />

alkupuolella. Monilla paikkakunnilla on ollut<br />

tähän asti vain yksi maa- ja metsätalouteen<br />

suuntautunut pankki, joten viljelijällä<br />

ei ole ollut vaihtoehtoa raha-asioidensa<br />

hoitoon. Nyt Tapiola Pankki on tuonut<br />

markkinoille vaihtoehdon, kun se on laajentanut<br />

toimintaansa henkilöasiakkaita<br />

palvelevasta pankista myös maa- ja metsätalousasiakkaita<br />

sekä alle 10 hengen<br />

mikroyrityksiä palvelevaksi pankiksi.<br />

Tapiola Pankissa hyödynnetään vakuutuspuolen<br />

osaamista riskienhallinnassa.<br />

”Meillä on jo pitkäaikainen asiantuntemus<br />

henkilö- ja omaisuusriskien sekä<br />

talouden hallintaan, nyt tarjoamme myös<br />

pankkipalveluita maa- ja metsätalousasiakkaille”,<br />

kertoo paikallisjohtaja Veli-Matti<br />

Kurtti<br />

Tapiola Pankki tarjoaa palveluitaan ensisijaisesti<br />

omille keskittäville vakuutusasiakkailleen.<br />

Myös metsänomistajat on<br />

huomioitu ja heille on kehitetty uudenlainen<br />

metsätilan sukupolvenvaihdoslaina.<br />

Kurtti toivottaakin Tapiolan vakuutusasi-<br />

– nyt myös kaikki pankkipalvelut<br />

Tapiola-ryhmä on 153-vuotias suomalainen,<br />

asiakkaiden omistama vakuutus- ja<br />

piola Pankkiin. ”Olemme valmiita isoihinakkaat<br />

tervetulleeksi nyt myös omaan Ta-<br />

finanssitalo, joka tarjoaa asiakkaille selvää<br />

hyötyä entistä laajemmalla palveluko-<br />

ja kannattavia.”<br />

kin hankkeisiin, kunhan ne ovat realistisia<br />

konaisuudella. Viljelijöiden asiat ovat Tapiolalle<br />

tärkeitä, ja maatila-asiakkaat myös<br />

luottavat yhtiöön. Tästä kertoo se, että Tapiola<br />

on viimeisimmän vakuutusbarometrin<br />

(v. 2009) mukaan maatilojen ykkösvakuuttaja<br />

Suomessa.<br />

Maatilavakuuttamisen markkinajohtaja<br />

kehittää myös jatkuvasti maatilayrittäjille<br />

suunnattuja palveluitaan. Esimerkki Tapiolan<br />

hyvästä tuotekehityksestä on jo yli<br />

20-vuotias Agro-vakuutus, josta on tullut<br />

brändi ja joka on edelleen kärkituote.<br />

Yhteistyöllä parannuksia<br />

maatilayrittäjien turvaan<br />

Tapiolalla ja MTK:lla on pitkä yhteistyön<br />

historia viljelijöiden sosiaaliturvan rakentamisessa.<br />

Tapiolan (silloisen Aura-yhtiön)<br />

ensimmäinen jäsenetutuote oli vuonna<br />

1964 lanseerattu MTK:n ryhmätapaturmavakuutus.<br />

Vakuutusyhteistyötä on<br />

vuosien varrella systemaattisesti kehitetty<br />

vastaamaan vieläkin paremmin nykyviljelijän<br />

tarpeisiin.<br />

Viimeisimpänä esimerkkinä Tapiola ja<br />

MTK kehittivät Maatilayrittäjän Omaturvan<br />

maatilayrittäjien lakisääteisen sosiaaliturvan<br />

täydentäjäksi. Se ottaa huomioon<br />

myös sen, että henkilökohtaista sosiaaliturvaa<br />

ei ole ajateltu kattamaan yritysriskiä,<br />

vaan silloin tarvitaan täydentäviä ratkaisuja.<br />

Ratkaisut perustuvat aina asiakaskohtaiseen<br />

henkilöriskien ja liiketoiminnan<br />

kartoitukseen. Henkilöturvan ajan<br />

tasalle saattaminen on tärkeää, sillä tilasi<br />

pysyy pystyssä vain, jos sinäkin pysyt.<br />

Kokonaisuus hallintaan<br />

Oman ja tilan talouden järkevään hoitoon<br />

kuuluu olennaisesti myös säästäminen.<br />

Säästää voi monella tapaa ja Tapiolallakin<br />

on tarjolla useita vaihtoehtoja; uusimpana<br />

varainhoitopalvelu Tapiola Private, joka<br />

toimii asiakkaan edun mukaisesti, keskittyy<br />

olennaiseen ja toimii läpinäkyvästi.<br />

Privatesta on karsittu pois kaikki lisäpalvelut,<br />

jotka eivät suoraan paranna asiakkaan<br />

saamia tuottoja tai pienennä riskiä.<br />

Varainhoidosta maksetaan vain ennalta<br />

sovittu kuukausihinta, ei piilokustannuksia.<br />

Keskittäminen palkitaan<br />

– omaetua jopa 17 %<br />

Taloutta kannattaa hoitaa kokonaisuutena<br />

niin, että raha-asiat ja vakuutukset<br />

täydentävät talouden turvaa. Tapiolan<br />

etuohjelma, Omaetu, palkitsee asiakkaita<br />

kokonaisajattelusta. Talouden eri osaalueet<br />

huomioimalla ylimmälle etutasolle<br />

voi päästä niin perheellinen kuin sinkkukin.<br />

Ylimmällä etutasolla oleva voi saada<br />

vakuutuksistaan alennusta jopa 17 %. Tapiolan<br />

Omaetu -ohjelma palkittiinkin viime<br />

vuoden parhaana etuohjelmana (Kantaasiakasforum<br />

2009).<br />

Tapiola myöntää lisäksi MTK:n jäsenille<br />

jäsenalennuksen, joka on 5–10 % vakuutuksesta<br />

riippuen. MTK-alennuksen<br />

saamiseksi viljelijän sekä perheenjäsenen<br />

täytyy muistaa ilmoittaa tieto jäsenyydestä<br />

myös Tapiolaan.<br />

Suositut<br />

hirsitalot ja<br />

-huvilat<br />

Soita ja sovi tapaaminen!<br />

0400 624 539<br />

Kari Kattelus<br />

Savonlinna/Mikkeli<br />

Graanintie 5, 50190 Mikkeli<br />

(Prisman takana/Yritystalo)<br />

email: kari.kattelus@finnlamelli.fi<br />

Turvallisuutta<br />

tilakauppaan<br />

metsäammattilaisilta<br />

Savilahdenkatu 5-7 (yläpiha), Mikkeli<br />

puh. 045 341 6990<br />

www.metsatilat.fi/jarvisuomi<br />

Pajusta ratkaisu tulevaisuuden energiatarpeeseen?<br />

Valtion julkaisemassa pitkän aikavälin ilmasto-<br />

ja energiapoliittisessa ohjelmassa<br />

on päätetty, että vuoteen 2020 mennessä<br />

uusiutuvan energian osuus koko<br />

Suomen energiatuotannosta on oltava<br />

38 prosenttia. Mikkelin Rahulaa kotipaikkanaan<br />

pitävä Suomen Energiapaju<br />

Oy hakee ratkaisua tulevaisuuden energiatarpeisiin<br />

energiapajusta.<br />

Suomen Energiapaju Oy:n ovat perustaneet<br />

Piispan ja Saarisen perheet vuonna<br />

2008.<br />

Tavoite käyttää pellolla tuotettua raaka-ainetta<br />

energian tuotantoon juontaa<br />

juurensa kymmenen vuotta taaksepäin,<br />

jolloin yrittäjät Ahti Valjakka ja Matti Piispa<br />

perustivat Rahulan lämpö yhtymän,<br />

joka teki Mikkelin kaupungin kanssa sopimuksen<br />

kahden koulun lämmittämisestä<br />

hakkeella.<br />

– Hankimme ja asensimme kahdelle<br />

mikkeliläiselle koululle hakepolttolaitteet<br />

kymmenen vuotta sitten. Meillä oli ajatus,<br />

että metsästä saatavan rankahakkeen<br />

lisäksi poltettavaa saataisiin myös<br />

omilta pelloilta.<br />

Vuonna 2005 Matti Piispa kylvi helpiä<br />

ja istutti energiapajua. Helpin viljely onnistui,<br />

mutta sen käsittely ja polttaminen<br />

pienissä laitoksissa osoittautui mahdottomaksi.<br />

Paju puolestaan on kasvanut<br />

hyvin.<br />

– Koealan pistokkaat jouduin hankkimaan<br />

Ruotsista, sillä Suomessa ei ole<br />

jalostettu energiapajulajikkeita. Kun kokemusta<br />

viljelystä tuli, syntyi ajatus pistokkaiden<br />

välittämisestä muille viljelijöille.<br />

Nyt pistokkaita välittää Suomen Energiapaju<br />

Oy.<br />

Reilu viisi vuotta kasvanut energiapajuviljelmä<br />

on melko näyttävä, sillä pian<br />

korjuuvalmis energiapaju on seitsemisen<br />

metriä pitkää ja miehen ranteen paksuista.<br />

Ensimmäinen koeala korjataan tänä<br />

talvena.<br />

– Paju korjataan hakerangan tapaan,<br />

kuivataan kesän yli kasassa ja poltetaan<br />

seuraavana talvena.<br />

Pajun viljelyä energiakäyttöön puoltaa<br />

sen suuri energiatehokkuus muihin peltokasveihin<br />

verrattuna sekä nopeakasvuisuus<br />

talousmetsän puiden kasvuun<br />

verrattuna. Energiatehokkuuden ja nopeakasvuisuuden<br />

ohella energiapajulla<br />

on muitakin etuja. Se sopii muun muassa<br />

maaperän puhdistamiseen.<br />

– Paju kerää tehokkaasti maaperästä<br />

liiat ravinteet sekä raskasmetallit.<br />

Suomen Energiapaju Oy:n tavoite on<br />

edistää pajunviljelyä Suomessa sekä välittää<br />

ja tuottaa viljelijöille pajupistokkaita.<br />

Lisäksi kehitetään viljelyä: Piispoilla,<br />

Saarisilla ja Suomen Energiapajulla on<br />

yhteensä 6–7 ha alalla kasvamassa pajua.<br />

Piispa sanoo, että bioraaka-aineille on<br />

kova kysyntä. Tarvetta joudutaan täyttämään<br />

niin metsistä kuin pelloilta. Tällä<br />

hetkellä Suomessa pelloilla energiaa<br />

tuotetaan varsin vähän.<br />

– Pajun viljelyn aloittamista rajoittaa<br />

viljelykokemuksen puute ja sen muita<br />

kasveja heikompi tukitaso. Maataloushallinto<br />

ja poliitikot ovat epävarmoja siitä,<br />

miten bioenergiaa tuotettaisiin ja mihin<br />

tuet ohjattaisiin.<br />

Pääosa pajunviljelyn kustannuksista<br />

syntyy viljelyn aloitusvaiheessa, jolloin<br />

pitää ostaa taimet ja istuttaa ne. Kahtena<br />

ensimmäisenä vuotena täytyy pitää<br />

rikkakasvit pois kilpailemasta. Sen jälkeen<br />

pajun viljely on varsin vaivatonta.<br />

Talousmetsän puihin nähden paju kasvaa<br />

nopeasti ja ensimmäinen pajusato<br />

on korjuuvalmis viiden-kuuden vuoden<br />

iässä.<br />

– Samasta istutuksesta voi saada satoa<br />

noin 20 vuotta. Tietenkin viljelytoimet<br />

on tehtävä huolellisesti, niin kuin muussakin<br />

viljelyssä, jotta tulosta saadaan.<br />

Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa<br />

050 3647 287 050 563 9235<br />

www.metsaenergia.fi

8<br />

Elinvoimaisen maaseudun puolesta

MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI <strong>2010</strong> 9<br />

Joroisista miljoona kiloa porkkanaa maailmalle<br />

Joroisten Kerisalosta, Tia ja Sakari<br />

Meskasen tilalta lähtee vuosittain<br />

noin miljoona kiloa porkkanaa suomalaisten<br />

ruokapöytiin. Nykyaikainen<br />

tuotantoketju ja 1600 kuutiota vetävät<br />

kylmäsäilytystilat takaavat sen, että<br />

porkkanaa voidaan toimittaa tukkujen<br />

kautta kuluttajille aina maalis-huhtikuuhun<br />

saakka.<br />

Tilalla kasvatetaan porkkanaa noin<br />

18–19 hehtaarin alalla. Tila työllistää<br />

ympärivuotisesti viljelijäpariskunnan<br />

lisäksi kuusi vierasta työntekijää.<br />

Syksyllä, porkkanan nostoaikaan väkeä<br />

on töissä yhteensä kymmenkunta<br />

henkeä.<br />

Kun Tia ja Sakari Meskanen aloittivat<br />

porkkanan kasvattamisen Sakarin<br />

vanhempien jälkeen vuonna 1988,<br />

porkkanasta maksettiin nykyrahaksi<br />

muutettuna sama kilohinta kuin nyt.<br />

– Kyllähän tuottavuus on todella<br />

kasvanut noista ajoista rajusti. Jos silloin<br />

olisi tuotettu sama määrä kuin nyt,<br />

tarvittaisiin töihin ainakin 50 ihmistä,<br />

Sakari Meskanen sanoo.<br />

Meskasen tilalla tuotannon eri vaiheet<br />

on koneellistettu. Kylvö ja nosto<br />

tapahtuvat koneellisesti, samoin kuin<br />

porkkanoitten pesu, lajittelu ja pakkaaminen.<br />

Sakari Meskanen kertoo,<br />

että -90-luvun puolivälissä hankittu<br />

pakkauskone nosti tuotantoa merkittävästi.<br />

– Silloin mietittiin, että pannaanko<br />

pillit pussiin, vai hankitaanko pakkauskone.<br />

Kone nimittäin oli kannattavan<br />

tuotannon kannalta aivan ratkaiseva<br />

investointi, Sakari muistelee<br />

ja sanoo pohtineensa vaimonsa kanssa,<br />

että 400 000 markkaa maksavan<br />

koneen hinnalla olisi saanut komean<br />

omakotitalon.<br />

Sakari Meskanen tuottaa tilallaan<br />

kuuden työntekijän voimin noin<br />

miljoona kiloa porkkanaa vuodessa<br />

suomalaisten ruokapöytiin.<br />

Porkkananviljelyssä maataloustukien<br />

osuus ei ole kannattavan toiminnan<br />

kannalta niin merkittävää kuin vaikkapa<br />

viljan tuotannossa. Meskanen harmittelee,<br />

että kova kilpailu ajaa kuitenkin<br />

myös heidän alaansa koko ajan<br />

entistä tiukemmalle.<br />

– Suomalaisessa maataloudessa<br />

turvattomuus lisääntyy koko ajan. En<br />

oikein tiedä kuka siitä loppupelissä<br />

hyötyy, Sakari Meskanen pohtii.<br />

Hänen mielestään hyötyjiä eivät ole<br />

tietenkään suomalaiset viljelijät, mutta<br />

eivät myöskään kuluttajat.<br />

– Jos EU:ssa mennään siihen suuntaan,<br />

että kaikki tuotanto EU-alueella<br />

on ”kotimaista”, niin suomalaiselle<br />

maanviljelylle voidaan pistää lappu<br />

luukulle, Meskanen uskoo.<br />

Hänestä luomun ja lähiruuan tuottaminen<br />

ovat hyviä tavoitteita, mutta<br />

niillä ei pystytä turvaamaan koko ruuan<br />

tuotantoa taloudellisesti.<br />

– Minusta lähiruoka on ruokaa, joka<br />

on tuotettu ylipäätään Suomessa.<br />

Tällä hän tarkoittaa sitä, että esimerkiksi<br />

porkkananviljelyssä viljelijä ei<br />

voi kannattavasti toimittaa muutaman<br />

sadan kilon eriä eri puolille lähialuetta.<br />

Tukkukaupan jakelu toimii lisäksi Suomessa<br />

Meskasen mukaan tehokkaasti<br />

ja laadukkaasti.<br />

– Kukaan ei suostu maksamaan ylimääräistä<br />

siitä, että paikalliset viljelijät<br />

voisivat toimittaa vaikkapa kouluille<br />

ja laitoksiin ruokaraaka-aineita, vaikka<br />

hurskaasti aina niin toivotaan.<br />

Meskasten tilalta lähtee valmiiksi<br />

pakattuna porkkanoita muun muassa<br />

Helsinkiin suoraan tukkukaupalle kerrallaan<br />

3 000–10 000 kiloa. Rahtikulut<br />

tällaisissa toimituserissä ovat aivan<br />

muuta luokkaa kuin sadan kilon toimituksissa.<br />

Yksi iso ongelma maataloudessa on<br />

Meskasen mukaan siinä, että harmittavan<br />

moni viljelijä jättää vieläkin oikean<br />

kustannuslaskelman tekemättä.<br />

Kannattavuus perustuu tiloilla hänen<br />

mukaansa ”ilmaiseen työvoimaan”, tai<br />

perämetsien tuottoon. Tällöin vääristyvät<br />

todelliset tuottajahinnat.

10<br />

Elinvoimaisen maaseudun puolesta<br />

Lomituspalvelupäällikkö<br />

Sari Häkkinen<br />

uskoo Kangasniemen<br />

ja Mikkelin lomituspalveluiden<br />

yhdistymisen<br />

sujuvan kitkattomasti<br />

niin hallinnon, lomittajien<br />

kuin maatalousyrittäjienkin<br />

kannalta.<br />

Käännä pari piirua<br />

turvallisuuden suuntaan<br />

Vuosittain Suomessa syttyy palamaan satoja traktoreita. Puolet syttyy itsestään, kun niillä ei<br />

ajeta. Mukana palaa toisinaan rakennus ja muuta omaisuutta. Päävirtakytkin olisi estänyt nämä palot.<br />

Syttyneenkin traktorin saisi usein sammumaan kahvaa kääntämällä. Kun olisi vain se kahva.<br />

PÄÄVIRTAKYTKIN EI MAKSA PALJOA, MUTTA VOI PELASTAA<br />

TRAKTORISI, RAKENNUKSESI JA ELÄIMESI.<br />

Lisätietoa löydät myös internetistä<br />

www.lahivakuutus.fi/maatilat<br />

Otamme sen henkilökohtaisesti.<br />

Sen edessä joutuu<br />

joskus nöyrtymään.<br />

Siksi se kannattaa<br />

vakuuttaa.<br />

Kangasniemen ja Mikkelin<br />

lomitukset yhdistyvät<br />

Lomituksen paikallisyksiköiden<br />

yhdistymistrendi jatkuu<br />

Etelä-Savon alueella kun<br />

Kangasniemen ja Mikkelin<br />

maatalouslomitukset yhdistyvät.<br />

Yhdistymisiä on tehty<br />

ennenkin, vuonna 2003 Mikkelin<br />

lomitukseen yhdistettiin<br />

muun muassa Mäntyharju ja<br />

Puumala. Lomituspalvelupäällikkö<br />

Sari Häkkinen pitää<br />

uutta yhdistymistä järkevänä,<br />

eikä usko, että yhdistyminen<br />

vaikuttaisi suuresti maatalousyrittäjien<br />

arkeen.<br />

– Kapasiteettia on enemmän<br />

käytössä ja lomittajan<br />

saaminen saattaa helpottua.<br />

Yhdistymisestä ei seuraa mitään<br />

suuria muutoksia, vaan<br />

sama tuttu lomittaja tulee lomittamaan<br />

tilalle jatkossakin.<br />

Suuri lomitusyksikkö ei myöskään<br />

ole niin haavoittuvainen<br />

kuin pieni, Häkkinen kertoo.<br />

Yhdistyminen tuo mukanaan<br />

myös haasteita. Laajentunut<br />

alue vaatii tiedottamiselta<br />

tehokkuutta, jotta asiat<br />

sujuvat. Myös toimintatapo-<br />

MTK-Kymppi<br />

jen hioutuminen vie oman aikansa.<br />

Häkkisen mukaan lomitusalue<br />

ei ole kuitenkaan<br />

liian iso hallittavaksi, esimerkiksi<br />

Pohjois-Savossa tullaan<br />

operoimaan lomituksessa<br />

huomattavasti laajemmalla<br />

alueella.<br />

Sari Häkkinen korostaa,<br />

että lomituspalveluissa on<br />

suuria alueellisia eroja, mutta<br />

Etelä-Savossa lomitus on hyvällä<br />

mallilla.<br />

– Kentältä tulee paljon palautetta<br />

ja sitä kuunnellaan.<br />

Häkkinen ei näe säästöjen<br />

tavoittelua yhdistymisen tärkeimpänä<br />

syynä, eikä yhdistymisestä<br />

seuraa esimerkiksi<br />

lomautuksia.<br />

Maatalouslomituksen tulevaisuus<br />

näyttää Sari Häkkisen<br />

mukaan haastavalta.<br />

– Maatalousyrittäjien määrä<br />

vähenee ja alalla sairastetaan<br />

aiempaa enemmän. Toisaalta<br />

myös kuntoutukseen tai lomalle<br />

lähdetään aiempaa helpommin,<br />

jolloin lomittajille on<br />

tarvetta, Häkkinen kertoo.<br />

Lomittajien saaminen syrjäisempiin<br />

kuntiin saattaa olla<br />

vaikeaa, sillä isot kasvukeskukset<br />

vetävät työntekijöitä<br />

puoleensa. Tällä hetkellä Mikkelin<br />

seudulla on tarpeeksi lomittajia,<br />

mutta tilanne saattaa<br />

muuttua muutamien vuosien<br />

aikana paljonkin. Lomittajien<br />

työ on fyysistä ja alalla<br />

pitkään olleet saattavat joutua<br />

ennen aikojaan työkyvyttömyyseläkkeelle,<br />

sillä työstä<br />

johtuvia vammoja ei ole heidän<br />

uransa alkuvuosina osattu<br />

ennaltaehkäistä.<br />

Sari Häkkinen uskoo, että<br />

tulevaisuudessa lomittaminen<br />

tulee olemaan pitkälti tilakohtaista<br />

palveluiden räätälöintiä,<br />

jossa asiakkaan näkökulma<br />

otetaan vahvasti huomioon.<br />

Myös järjestelmän<br />

kehittyminen ja muuttuminen<br />

maatalouden muutosten mukana<br />

on tärkeää.<br />

– Jos lomitusjärjestelmä<br />

säilyy Suomessa, tulee lomittajilla<br />

olemaan töitä, Häkkinen<br />

sanoo.<br />

Pohjolan vakuutukset turvaavat yllättävän suuria asioita. Metsävakuutuksemme<br />

ovat helposti räätälöitäviä, joten ne sopivat metsälle kuin metsälle. Vankan metsäntuntemuksemme<br />

ansiosta ne ovat myös alansa parhaita. Lisätietoja saat konttoristamme<br />

tai osoitteesta op.fi/metsa. Keskittämällä pankki- ja vakuutusasiasi voit<br />

saada metsävakuutuksen maksutta vuodeksi. Kysy lisää!<br />

Edullisempaa energiaa kasvuun<br />

MTK-Kymppi on edullinen ratkaisu maatilan energiatarpeisiin. Jatkuva sopimus<br />

on huoleton ja voit halutessasi hyötyä markkinahintojen vaihteluista. MTK-Etelä-<br />

Savon ja Metsänomistajien liitto Järvi-Suomen jäsenenä saat räätälöidyt alennukset<br />

hyväksesi.

MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI <strong>2010</strong> 11<br />

Nuoret maatalousyrittäjät<br />

hyödyntävät lomituspalveluita<br />

Laasolan tilalla Ristiinassa emännöivä<br />

Riina Pöyry on järjestöihminen,<br />

joka haluaa olla vaikuttamassa maatalousyrittäjien<br />

arkeen liittyviin päätöksiin.<br />

Pöyry kuuluu MTK:n Ristiinan<br />

yhdistykseen ja on ollut ennen myös<br />

yhdistyksen johtokunnan jäsen. Lisäksi<br />

hän on Maaseutunuorten Ristiinan<br />

puheenjohtaja ja kuuluu Mikkelin kaupungin<br />

lomituksen tukiryhmään.<br />

– On tärkeää tuoda kokouksiin viestiä<br />

myös kentältä. Järjestöihin kuuluminen<br />

on hedelmällistä hommaa.<br />

Laasolan tilalle valmistui viime joulukuussa<br />

pihatto, jonka myötä lypsykarja<br />

kasvoi 80-päiseksi. Vanhaan kivinavettaan<br />

eivät mahtuneet nykyaikaiset<br />

koneet, eikä vanhaa navettaa<br />

voinut enää laajentaa.<br />

– Vaihtoehdot olivat ajaa tuotanto<br />

alas tai tehdä tätä eläkeikään asti.<br />

Päätimme laajentaa, mutta luovumme<br />

lihakarjasta pikkuhiljaa, Pöyry kertoo.<br />

Lehmien lisäksi tilalla on muutamia<br />

hevosia. Tilan töistä huolehtii Pöyryn<br />

pariskunnan lisäksi yksi ulkopuolinen<br />

henkilö. Karja on sen verran iso, että<br />

arkirutiinien lisäksi kiireisenä pitävät<br />

muun muassa lehmien poikimiset.<br />

– Lisätyövoimaa tarvittaisiin, sillä<br />

tällä hetkellä kolme ihmistä hoitaa neljän<br />

ihmisen työt, Riina Pöyry sanoo.<br />

dän tilallaan lomituspalveluita käytetään<br />

muutenkin melko paljon.<br />

– Kaikki lomapäivät pidetään ja lisäksi<br />

käytämme edelleen silloin tällöin<br />

maksullista lomitusta.<br />

Oman seutunsa lomituspalveluita<br />

Pöyry kehuu toimiviksi ja arvostaa<br />

lomituksen ammattilaisia. Pöyryn mukaan<br />

lomittaja on kohtalaisen helppoa<br />

saada kun tuntee lomitusjärjestelmän<br />

pelisäännöt. Sairaustapauksen sattuessa<br />

viikonlopulle saattaa lomittajan<br />

saaminen olla kuitenkin vaikeampaa.<br />

– Äkillistä lomitustarvetta varten<br />

meidän tilalla on eräänlainen varajärjestelmä.<br />

Jos lomittajaa ei heti saa, on<br />

useita sellaisia ihmisiä, joille tietää voivansa<br />

soittaa ja jotka osaavat hoitaa<br />

tilan asiat, Pöyry kertoo.<br />

Oma varajärjestelmä tuo turvaa<br />

maatalousyrittäjälle. Pöyryn mukaan<br />

on hyvä tietää, että eläimistä tulee<br />

huolehtimaan ammattitaitoinen ihminen,<br />

sillä eläinten hyvinvoinnista on<br />

kiinni se, että maatalousyrittäjä saa<br />

leivän pöytäänsä.<br />

– Ei ketä tahansa voi laittaa huolehtimaan<br />

maatilan asioista silloin, kun ei<br />

itse pysty niitä hoitamaan.<br />

On jopa vaarallista laittaa sellainen<br />

ihminen tekemään töitä eläinten kanssa,<br />

joka ei niiden käyttäytymistä tunne.<br />

Liiallinen inhimillistäminen, se että<br />

luullaan eläinten ajattelevan kuin ihmiset,<br />

on huolestuttavaa, Pöyry sanoo.<br />

Lomituksen tulevaisuus mietityttää<br />

Laasolan tilan emäntää. Pöyry pelkää,<br />

ettei ihmisiä löydy tulevaisuudessa<br />

enää lomittamaan. Maatalousyrittäjän<br />

kannalta lomittajan ammattitaidolla ja<br />

sitoutumisella on suuri merkitys.<br />

– Ei lomittajan ammatti ole mikään<br />

trendiala. Lomitus on kaksivuorotyötä,<br />

joka tila on erilainen ja lomittajalla on<br />

aikamoinen vastuu kannettavanaan.<br />

Toivottavasti lomittajia löytyy myös tulevaisuudessa,<br />

Pöyry miettii.<br />

Kangasniemen ja Mikkelin lomitusten<br />

yhdistymisen Riina Pöyry ei usko<br />

vaikuttavan maatalousyrittäjän arkeen.<br />

– Yhdistyminen vaikuttanee eniten<br />

hallinnollisiin asioihin. Tiedä sitten<br />

onko kaikista yhdistymisistä hyötyä,<br />

mutta en usko tämän tuovan mitään<br />

suuria mullistuksia, Pöyry sanoo.<br />

Miehensä kotitilaa Laasolaa<br />

emännöivä Riina Pöyry on ollut<br />

maatalousyrittäjä vuodesta<br />

2001. Pöyry on mukana monessa<br />

maatalousyrittäjien asioista<br />

huolehtivassa järjestössä.<br />

Oma lomituksen<br />

varajärjestelmä<br />

Riina Pöyry korostaa lomituksen merkitystä<br />

maatalousyrittäjän arjessa.<br />

– Lomittaminen on elintärkeä asia.<br />

Lomalle pääseminen ja tuuraajan saaminen<br />

sairastumisen ajaksi on ehdoton<br />

asia. Meidän tilalla lomittajia käytetään<br />

aika paljon, Pöyry sanoo.<br />

Maksullista lomitusta tilalla käytettiin<br />

erityisesti pihaton rakentamisen<br />

ollessa kesken. Pöyryn mukaan hei-<br />

Maaseutu-/maatilamatkailun edunvalvonta MTK:ssa,<br />

yhteistyö Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n kanssa<br />

Maaseutumatkailun tarjonta ja<br />

asiakasvirrat ovat kehittyneet suotuisasti.<br />

Maaseutumatkailuyrittäjien<br />

toimintaympäristö ei ole kuitenkaan<br />

tarjonnan ja kysynnän ylläpitoa<br />

ja kasvua riittävästi tukeva. Viranomaismääräysten<br />

mukanaan<br />

tuomat lisääntyvät vaatimukset,<br />

maksut ja kustannustason nousu<br />

heikentävät merkittävästi maaseudun<br />

matkailuyrittäjyyden yrittäjätuloa<br />

ja alan toimintaedellytyksiä.<br />

Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät<br />

ry:n jäsenyrityksiin elo-syyskuussa<br />

tehdyn suhdannekyselyn mukaan kesäajan<br />

kotimaisten vapaa-ajanmatkailijoiden<br />

kysyntä kasvoi jonkin verran<br />

tai merkittävästi 37% maaseudun<br />

matkailuyrityksissä verrattuna kesään<br />

2009. Samalla tasolla viime kesään<br />

verrattuna matkailukysyntä oli kesäelokuussa<br />

48% yrityksistä. Ulkomaisten<br />

vapaa-ajanmatkailijoiden osalta<br />

kysyntä oli vuoden 2009 kesän tasolla<br />

54% yrityksistä. Kysyntä kasvoi jonkin<br />

verran tai merkittävästi neljänneksessä<br />

yrityksistä. Ulkomaisia lomanviettäjiä<br />

maaseudun matkailuyrityksiin<br />

saapui kesän aikana eniten Venäjältä,<br />

Saksasta, Ruotsista ja Virosta.<br />

Loppuvuoden osalta yli puolet maaseudun<br />

matkailuyrityksistä arvioi vapaa-ajan<br />

matkailun koti- ja ulkomailta<br />

pysyvän viime vuoden syys-joulukuun<br />

tasolla. Noin viidennes arvioi matkailijamäärien<br />

kasvavan ja viidennes vähentyvän<br />

viime vuoden vastaavaan<br />

ajankohtaan verrattuna.<br />

Lähivuosille yrittäjät arvioivat paitsi<br />

maaseudun matkailun kysynnän kasvua<br />

niin myös kiristyvää kilpailua matkailumarkkinoilla.<br />

Huolenaiheina ovat<br />

kustannusten nousu, hintojen polkeminen<br />

ja jatkajien löytäminen matkailutoiminnalle<br />

eläköitymisen myötä.<br />

Kiinteistö- ja energiaverojen, jäte-, valvonta-<br />

ja tarkastusmaksujen sekä tuotantokustannusten<br />

nousua ei ole viety<br />

vastaavasti matkailutuotteiden ja -palvelujen<br />

hintoihin. Lainsäädäntö ja viranomaistoiminta<br />

sekä niiden soveltaminen<br />

yritystoimintaan etääntyvät entisestään<br />

maaseutuyrittäjän sujuvasta<br />

liike- ja asiakaspalvelutoiminnoista,<br />

arkisesta työnteosta ja maalaisjärjen<br />

käytöstä. Edunvalvontaan tarvitaan<br />

määrätietoisuutta, tehokkuutta ja alan<br />

toimijoiden voimakkaampaa yhteiseen<br />

hiileen puhaltamista, jotta sillä on nykyistä<br />

enemmän valtakunnallista ja<br />

alueellista vaikuttavuutta maaseudun<br />

matkailuyrittäjyyden edellytyksiin.<br />

Hanketoiminta ja -rahoitus on palautettava<br />

palvelemaan paremmin<br />

elinkeinoa ja maaseutumatkailutuotteiden<br />

näkyvyyttä. Monissa muissa<br />

EU-maissa tässä on onnistuttu huomattavasti<br />

Suomea paremmin. Kehittäjäpuolen<br />

toimenpiteet, mm. koulutus-<br />

ja tutkimustoiminta, tulisi ankkuroida<br />

yrityskehittämisen ja maaseutumatkailun<br />

yritystoiminnan parempaan<br />

kohtaamiseen ja toimintaympäristön<br />

muutosten nopeampaan reagointiin.<br />

Vaarana on, että kehittäjä- ja yrittäjänäkökulmat<br />

toimenpiteineen loittonevat<br />

entisestään toisistaan. Tämä ei<br />

palvelisi ketään. Tuloksekkaan yhteiselon<br />

puolesta on käännettävä katseet<br />

ja erityisesti asenteet oikeaan suuntaan,<br />

yhteisen sävelen löytämiseen.<br />

Matkailijoiden vaatimustaso palvelujen<br />

laadun suhteen nousee entisestään<br />

ja varausajat lyhentyvät. Lähiruuan<br />

kysynnän nähdään kasvavan<br />

ja tuovan mahdollisuuksia myös matkailuyrittäjille<br />

lähiruokaan kytkeytyvien<br />

matkailutuotteiden ja palvelujen kehittämiseen<br />

ja niiden esilletuomiseen.<br />

Haasteisiin ja maaseudun ympärivuotisen<br />

matkailutarjonnan esiintuomiseen<br />

tulee vastata yrittäjien näkemyksen<br />

mukaan entistä enemmän<br />

maaseudun matkailuyrittäjien yhteistyötä<br />

lisäämällä. Maaseutumatkailukohteiden<br />

näkyvyyttä matkailumarkkinoilla<br />

tulee voimistaa aktiivisella markkinointi-<br />

ja myyntityöllä. Sähköinen<br />

markkinointi ja myynti menee vauhdilla<br />

eteenpäin, haasteena on maaseudun<br />

matkailuyrittäjän ajan riittäminen<br />

on-line asiakaspalveluun ja myyntityöhön<br />

sekä toimivien tietoliikenneyhteyksien<br />

saatavuus myös harvaan asutulle<br />

maaseudulle.<br />

Maaseutumatkailukohteiden huonemajoituksen<br />

saamista Lomarengas<br />

Oy:n myyntikanavaan kartoitetaan tämän<br />

syksyn aikana ja Matkailun edistämiskeskus<br />

MEK:n ulkomaanmarkkinoille<br />

suunnatun mökkimatkailukampanjan<br />

suunnittelussa ollaan mukana.<br />

Myös maaseutumatkailukohteiden parempaa<br />

näkyvyyteen matkailun messu-<br />

ja myyntitapahtumissa pyritään<br />

ensi vuoden aikana Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät<br />

ry:n ja Lomalaidun<br />

ry:n yhteistyökumppaneiden kanssa.<br />

On tärkeää, että maaseudun matkailukohteet<br />

pääsevät hyvin esille osana<br />

maa- ja seutukuntien matkailutarjontaa<br />

ja -markkinointia. Maassamme on<br />

valitettavan paljon maaseutumatkailualueita<br />

ja -kohteita, jotka jäävät liiaksi<br />

keskuskaupunkivetoisen markkinoinnin<br />

ja mm. suurtapahtumien varjoon.<br />

Olkoonkin, että edellä mainitut tuovat<br />

parhaimmillaan asiakkaita myös mm.<br />

maatila- ja mökkimatkailukohteisiin.<br />

Voimistuvaa yhteistyötä ja edunvalvontaa<br />

tarvitaan tälläkin saralla.<br />

Etelä-Savo edustaa Järvi-Suomea<br />

parhaimmillaan. Vesistöt ja mm. Saimaan<br />

tunnettuus luovat hyvät puitteet<br />

maaseudun matkailun kehittämiseen.<br />

Alueen mökkimatkailutarjonta<br />

on huippuluokkaa. Vetovoimaa lisäävät<br />

maatilamatkailukohteet, lukuisat<br />

tasokkaat kartanot ja käyntikohteet<br />

maaseudulla. Venäjän markkinoiden<br />

läheisyys antaa alueelle etulyöntiaseman.<br />

Ja mikä tärkeintä, alueelle on<br />

muodostunut toimivia ja monipuolisia<br />

matkailun yritysverkostoja. Saimaan<br />

Charmantit on hieno esimerkki yritysvetoisen<br />

verkoston näkyvästä alueellisesta<br />

yhteistyöstä. Näitä yhteistyöverkostoja<br />

tarvitaan maanlaajuisesti.<br />

Kimmo Aalto<br />

Asiantuntija, palveluyrittäjyys ja maaseutumatkailu<br />

MTK ry

12<br />

Elinvoimaisen maaseudun puolesta<br />

Stora Enson kanssa asioiminen on mutkatonta.<br />

Yksi puhelinsoitto riittää.<br />

Elämäsi helpoin puukauppa alkaa<br />

numerosta 02046 1478.<br />

Stora Enso Metsä<br />

www.storaensometsa.fi<br />

TOTEUTA<br />

UNELMASI<br />

Suomen suosituimpien mökkien ja<br />

saunojen talvi- ja kevätedut ovat<br />

parhaimmillaan.<br />

Tule ja pyydä tarjous!<br />

SAVONLINNA, Tottinkatu 15<br />

Jari Tolvanen p. 050 559 4850<br />

ma-to 10-17, pe 10-15<br />

Honka® on Honkarakenne Oyj:n rekisteröimä tuotemerkki.<br />

www.honka.fi<br />

Wintunixilta i il apua tietokoneongelmiin<br />

ii<br />

Pekka<br />

Puustinen<br />

perusti 11<br />

vuotta sitten<br />

Wintunixin<br />

yhdessä<br />

veljensä Antin<br />

kanssa. Nyt<br />

yrityksessä<br />

työskentelee<br />

yhteensä<br />

seitsemän<br />

tietokonealan<br />

ammattilaista.<br />

MTK-Etelä-Savo on solminut jäsenetusopimuksen<br />

<strong>savo</strong>nlinnalaisen Wintunix Oy:n<br />

kanssa. Wintunix on informaatioteknologian<br />

asiantuntija, jolla on yli kymmenen vuoden<br />

kokemus yritysten ja julkishallinnon tietojärjestelmien<br />

suunnittelusta, ylläpidosta ja<br />

huollosta.<br />

– Lyhyesti sanottuna tehtävämme on huolehtia<br />

siitä, että asiakkaan tietojärjestelmät<br />

toimivat ja hän pystyy keskittymään täysin<br />

oman toimintansa hoitamiseen, Wintunixin<br />

toimitusjohtaja Pekka Puustinen sanoo.<br />

Wintunixilla on asiakkaita lähinnä Etelä-<br />

Savon alueella, sekä yritys- että kuntasektorin<br />

puolella. Käytännössä MTK-Etelä-Savon<br />

kanssa solmittu jäsenetusopimus tarkoittaa<br />

sitä, että asiakas saa tietokoneongelmiinsa<br />

apua edulliseen jäsenetuhintaan.<br />

Pekka Puustinen kertoo, että MTK-Etelä-<br />

Savon jäsen saa käyttöönsä oman palvelunumeron,<br />

johon hän voi ongelmien ilmettyä<br />

soittaa.<br />

– Käymme sitten asiakkaan kanssa yhdessä<br />

läpi korjaustarpeet, Puustinen kertoo.<br />

Wintunixilla on töissä seitsemän IT-ammattilaista,<br />

jotka auttavat asiakkaita heidän<br />

tietokoneongelmissaan. Apua annetaan puhelimitse,<br />

verkon välityksellä ja henkilökohtaisin<br />

käynnein. Wintunixin puoleen kannattaa<br />

myös kääntyä, kun on aikeissa hankkia<br />

uusia ohjelmia tai uuden tietokoneen. Yrityksen<br />

henkilökunta käy tarpeet läpi asiakkaan<br />

kanssa ja auttaa löytämään parhaan ratkaisun<br />

juuri hänen tarpeisiinsa.<br />

Pekka Puustinen haluaa korostaa, että<br />

perusongelmat ovat tietojenkäsittelyalalla<br />

samat, olipa yrityksen toimiala mikä hyvänsä.<br />

Yksi perusasia informaatioteknologiaa<br />

hyödynnettäessä on tietojen oikeanlainen<br />

varmistaminen.<br />

– Tärkeää tietoa tallentuu esimerkiksi koneen<br />

omaan muistiin ja sähköposteihin. On<br />

tärkeää, että tuo tieto on tallessa, vaikka laitteisiin<br />

tulisikin vikaa. Tarjoamme asiakkaillemme<br />

kokonaisvaltaisia palveluita joilla nämäkin<br />

asiat turvataan, Puustinen sanoo.<br />

Tieto ei myöskään saa joutua vääriin käsiin.<br />

Siksi Puustisen mukaan on tärkeää, että<br />

tietokoneen tietoturva-asiat ovat kunnossa<br />

ja tiedot turvattuina asianmukaisin menetelmin.<br />

Pekka Puustinen on hyvillään MTK-Etelä-<br />

Savon kanssa tehdystä jäsenetusopimuksesta<br />

ja kehottaa kaikkia jäseniä käyttämään<br />

etua hyväkseen, jolloin voimme yhdessä varautua<br />

ennalta mahdollisiin ongelmiin. Näin<br />

turvataan liiketoiminnan kannalta tärkeiden<br />

ohjelmien toiminta ja tietojen säilyminen.<br />

Osuuskunta<br />

TuottajainMaito

MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI <strong>2010</strong> 13<br />

Tuottajan asema vahvistuu maitoketjussa?<br />

Maitomarkkinat olivat hyvin vakaat<br />

EU:ssa vuosien 1995–2004 välillä.<br />

Tuolloin Unionissa oli yhteensä 15<br />

jäsenmaata. Esimerkiksi Suomessa<br />

matalimmillaan (nimellinen) hinta oli<br />

vuonna 1996 kaikkine lisineen ja jälkitileineen<br />

34,12 snt/l ja korkeimmillaan<br />

vuonna 2002 (nimellinen) hinta<br />

oli 36,89 snt/l. Vuonna 2006 hinta oli<br />

36,45 snt/l.<br />

Sama vakaus oli myös muualla<br />

EU:ssa. Vanha tavoitehintahan oli<br />

vuoteen 2004 saakka 30,98 snt/l ja<br />

esimerkiksi vuonna 2000 EU:n keskimääräinen<br />

tuottajahinta oli 30,7 snt/l,<br />

2001 se oli 33 snt/l ja vuonna 2004<br />

hinta oli 29,1 snt/l. Mutta sitten tulivat<br />

reformit. Ensin vuonna 2003 päätettiin<br />

irrottaa EU:n tukipolitiikassa tuet<br />

irti tuotannosta ja lisätä maitokiintiöitä.<br />

Seuraavan kerran lisättiin kiintiöitä<br />

taas vuodelle 2008 vieläpä tanskalaiskomissaarin<br />

hoputtamilla hätäisillä<br />

päätöksillä maailmanmarkkinoiden<br />

hetkellisessä imussa.<br />

EU:n hinnat olivat vuonna 2008<br />

korkeimmillaan keskimäärin 35,5<br />

snt/l, vajaan vuoden maailmanmarkkinan<br />

huippua perässä. Suomessa<br />

tultiin perässä, mutta keskimäärin<br />

korkein hinta meillä oli vuonna 2008<br />

noin 44 snt/l. Saman tien EU:ssa hinnat<br />

sukelsivat vuonna 2009 keskimäärin<br />

reiluun 25 snt/l ja nähtiinpä<br />

monissa maissa jopa alle 20 snt/l hintoja.<br />

Maitoa tulvi pelloilla ja kaduilla.<br />

Poliitikkojen silmät<br />

avautuivat<br />

Vaikka EU ei tuota kiintiöitään täyteen,<br />

niin on selvää, että noin 6 %:n lisäkiintiöt<br />

ovat tarjonneet osalle maista<br />

mahdollisuuden dumpata tavaraa<br />

markkinoille ja heikentää markkinatilannetta.<br />

Vuoden 2008 ruokamellakoita<br />

seurasi maidontuottajien protestit<br />

Euroopassa ja maitoa ajettiin<br />

pelloille. Eikä suinkaan hyvän lannoitearvon<br />

takia.<br />

EU:n parlamentin kasvanut valta ja<br />

tuottajien liikehdintä pakottivat EU:n<br />

komission esittämään heinäkuussa<br />

2009 maidolle kriisipaketin, joka ulotettiin<br />

koko maataloudelle. Samassa<br />

yhteydessä kuitenkin päätettiin perustaa<br />

maidon korkean tason asiantuntijatyöryhmä.<br />

Suomessa työhön tartuttiin vakavasti<br />

ja valtiosihteerin johdolla ennen<br />

jokaista kokousta pidettiin kansalliset<br />

kuulemiset. Tuottajajärjestöt suhtautuivat<br />

tähän asiaan vakavasti ja<br />

osallistuivat maitoalan tulevaisuuden<br />

suunnitteluun vaikeista reunaehdoista<br />

huolimatta ennakkoluulottomasti.<br />

Valitettavasti Suomessakin oli tahoja<br />

mm. teollisuudessa, jotka jättäytyivät<br />

työstä sivuun naureskellen, ”ettei<br />

EU:n korkean tason työryhmän työstä<br />

mitään tule”.<br />

Maidon korkean tason työryhmän<br />

työ näyttää poiketen useista muista<br />

työryhmistä tehneen todella kovaa<br />

työtä ja EU:n komissio sekä neuvosto<br />

ovat hyväksyneet sen esitykset lakivalmisteluun<br />

asti jo poikkeuksellisen<br />

nopeasti.<br />

Syyskuun lopulla istunut maatalousministerineuvosto<br />

käsitteli maidon<br />

korkean tason työryhmän kesäkuussa<br />

tekemät esitykset. Esityksistä äänestettiin<br />

neuvostossa. Täyteen yhteisymmärrykseen<br />

neuvostossa ei<br />

päästy ja tuloksena olivat puheenjohtajan<br />

johtopäätökset. 22 jäsenmaata<br />

äänesti kuitenkin ehdotusten puolesta<br />

ja esityksillä on määräenemmistö.<br />

Esityksiä vastustivat vain liberaalit<br />

jäsenmaat Hollanti, Tanska, Iso-<br />

Britannia ja Ruotsi, Tshekin pidättäytyessä<br />

esityksistä. Suomessa herätti<br />

kummeksuntaa, että alalla oli Suomessakin<br />

toimijoita, jotka vaativat<br />

osin Suomen liittymistä tähän liberaalien<br />

maiden kelkkaan. Nämä maat<br />

mm. ajavat tukijärjestelmiä alas! Nyt<br />

on ilmeisesti päästy kuitenkin päiväjärjestykseen<br />

ja Suomessa elintarvikesektori<br />

ymmärtää laajasti lainsäädännön<br />

tarpeen.<br />

Raportin kolmesta ensimmäisestä<br />

ehdotuksesta (sopimukset, ostovoima,<br />

toimialaorganisaatiot) saadaan<br />

lakiehdotukset todennäköisesti jo<br />

joulukuun puolivälissä. EU:n ministerineuvoston<br />

puheenjohtajamaan päätelmien<br />

13570/10 mukaisesti komissiolla<br />

on siten mandaatti esittää lakialoitteet<br />

kolmesta asiakokonaisuudesta:<br />

- maidontuottajien sopimussuhteet,<br />

- tuottajien neuvotteluvoiman vahvistamisen<br />

sekä<br />

- tuottaja- ja toimialaorganisaatiot<br />

(lainsäädäntöehdotuksissaan).<br />

Lakiehdotukset esitellään mahdollisesti<br />

joulukuussa neuvostolle ja ne<br />

lähetetään myös parlamentille, joka<br />

saattaa tehdä niihin muutoksia. Yhteispäätösmenettelyssä<br />

kulunee 12–<br />

18 kuukautta, mutta komissaari toivoo<br />

tuloksia nopeasti, tässä yhteisymmärrystä<br />

vallitsevassa kysymyksessä,<br />

ensi vuoden aikana. Komissio<br />

noudattelee lakiehdotuksia tehdessään<br />

samaa linjaa kuin korkean tason<br />

työryhmä. Lakiesitykset tulevat<br />

antamaan kehikon määräohjaukselle<br />

ja joissakin tapauksissa myös hintakysymyksiin.<br />

Suomen pohjoisen tuen<br />

alueen tuotanto ei saa kasvaa ja tuotantomäärää<br />

on rajoitettava. C-tukialueella<br />

on jatkossakin oltava ”kiintiöt”.<br />

Muut maidon korkean tason työryhmän<br />

ehdotukset tutkimukseen ja<br />

innovaatioihin liittyen toteutettaneen<br />

tulevan CAP:n kautta, jonka lakiehdotukset<br />

julkaistaan ensi kesänä. Alkuperämerkintäasiat<br />

toteutetaan laatupaketin<br />

kautta. Laatupaketin osalta<br />

komission lakiehdotukset tulevat ulos<br />

jo ennen vuoden loppua.<br />

Ministerineuvostosta syntyneissä<br />

puheenjohtajamaan päätelmissä<br />

on linjattu, että tuottajien organisaatiot<br />

voivat neuvotella maidontuottajien<br />

sopimusehdoista ja sopimustuotantomallista,<br />

joista yksi keskeinen<br />

on tuotantomäärä. Suomessa valmistellaan<br />

maatalouden tuottaja- ja<br />

toimialaorganisaatiolakia. Lakiesitys<br />

on ollut kuulemistilaisuuksissa ja<br />

maataloudelle tämä laki on elintärkeä<br />

maatalouspolitiikan alati muuttuessa.<br />

Lait ovat jo käytössä mm. Ranskassa,<br />

Hollannissa, Belgiassa, Espanjassa<br />

ja Saksassa sekä niiden käyttö<br />

laajenee koko ajan entistä useampiin<br />

jäsenmaihin. Lisäksi on syytä kiinnittää<br />

huomiota, että Tanskan kilpailulainsäädännössä<br />

on aivan eri toimintavapaus<br />

toimijoilla kuin Suomessa ja<br />

ilmeisimmin he vastustavat EU-lakia,<br />

koska heidän oma kilpailulainsäädäntö<br />

antaa heille toimintavaltuudet, josta<br />

emme osaa edes uneksia, verrattuna<br />

Suomen kilpailulakiin!<br />

Suomen ongelmana on koko ajan<br />

ollut, että EU:n perussopimuksen<br />

mukaisia maatalouden ja elintarvikesektorin<br />

periaatteita ei meidän laissamme<br />

tunneta.<br />

Etelä-Savossa<br />

kovia tekijöitä<br />

Edunvalvojan tehtävä on kuunnella<br />

kenttää ja koota erilaisista näkemyksistä<br />

tasapainoinen, tavoitteellinen,<br />

mutta kuitenkin realistinen kuva tulevaisuuden<br />

mahdollisuuksista. Tuottajajärjestöissä<br />

maitokentän luottamuselimet<br />

ovat vuosia tehneet ristipaineessa,<br />

yksimielisesti vastuullisia<br />

esityksiä maitoalan kehittämisestä<br />

eteenpäin. Maitoasiamiehen vinkkelistä<br />

on syytä osoittaa kiitos Etelä-Savon<br />

vahvalle tuottajakentälle<br />

ja valitsemillenne edustajille maitoalan<br />

luottamuselimissä ja poliittisessa<br />

päätöksenteossa. Tuottajan ääni<br />

päätöksenteossa kuuluu ja sitä ajetaan<br />

tarmokkaasti eteenpäin. Tällä<br />

yhteistyön saralla on hyvä jatkaa.<br />

Sami Kilpeläinen<br />

MTK:n ja Maitovaltuuskunnan<br />

maitoasiamies<br />

Kuva: Jaana Kankaanpää<br />

Viljavuosi <strong>2010</strong><br />

Kun vuotta <strong>2010</strong> tarkastelee viljanviljelijän<br />

silmin, niin muistuu heti mieleen<br />

kevään epätavallisen vaikeat olosuhteet<br />

Etelä-Suomessa. Kevään aikana<br />

nähtiin pitkä kylvökausi etelässä, kun<br />

taas samalla erittäin hyvä ja jopa aikainen<br />

kylvö idässä ja pohjoisessa. Pohjanmaalla<br />

päästiin pellolle normaaliin<br />

aikaan ja tämä antoi hyvän alun alueen<br />

viljantuotannolle. Etelässä sateet<br />

katkaisivat kylvöt melkein heti alkuunsa,<br />

kun kovat alueelliset rankkasateet<br />

piiskasivat jo kylvetyt alueet erittäin<br />

huonoon kuntoon. Pahiten kärsi sokerijuurikas,<br />

mutta myös aikaiset vehnän<br />

sekä rapsin kylvöt saivat nokkiinsa.<br />

Keväällä nähtiin myös, miten edellisen<br />

vuoden erittäin alhaiset viljan hinnat<br />

vaikuttivat viljelijöitten kylvöaikeisiin.<br />

Heti alkuvuoden aikana tehty ennuste<br />

VYR:in kautta antoi ymmärtää,<br />

että ohra-ala laskisi aikalailla, jopa<br />

15 % edellisestä vuodesta, samaten<br />

myös kaura olisi menossa samaan<br />

suuntaan. Öljykasvien suosio oli kasvussa<br />

ja sama päti myös valkuaiskasveihin,<br />

kuten härkäpapuun että herneeseen.<br />

Vehnä oli viljoista ainoa, joka<br />

näytti pysyvän edellisen vuoden tasolla<br />

sillä myös ruisala kasvoi hieman.<br />

Suurin syy, että juuri ohrapuolella nähtiin<br />

jo heti alkuvuodesta tällaisia suuntauksia,<br />

voidaan löytää erittäin takkuisesta<br />

markkinasta sekä matalasta<br />

hintatasosta. Suurin ostaja oli MAVI:n<br />

interventioyksikkö, joka sai saalikseen<br />

jopa yli 650.000 tonnia vuoden 2009<br />

ohrasadosta. Varastoja aletaan purkaa<br />

jo vuoden <strong>2010</strong> puolella, mikä on hyvä<br />

asia, sillä silloin satokauteen 2011/12<br />

mennään matalilla varastoilla.<br />

Haasteet otettiin vastaan tasapainottamalla<br />

viljelyä paremmin vastaamaan<br />

kotimaan tarvetta ja siinä myös<br />

onnistuttiin. TIKE:n ennakkoarvion<br />

mukaan päädyttiin samansuuntaiseen<br />

tulokseen kuin jo alkuvuonna VYR:in<br />

teettämä tutkimus ennusti; ohra- sekä<br />

kaura-ala laskivat ja vehnä- sekä öljykasvialat<br />

nousivat, öljykasvit jopa tuplasivat<br />

viljelyalansa. Oli erittäin tyydyttävää<br />

nähdä, miten kerrankin viljanviljelijät<br />

ryhtyivät kaikki tasapainottamistoimiin,<br />

kiitos siitä kaikille.<br />

Kylvetty ala vastaisi kotimaan tarvetta,<br />

kunhan saavutetaan normaali<br />

keskisato, mutta näin ei käynyt tänä<br />

vuonna. Säätila oli oikeastaan koko<br />

kasvukauden epänormaali. Kylmä kevät<br />

ja sen jälkeen kovat helteet, heinäkuussa<br />

jopa 30 hellepäivää, verottivat<br />

satotasoa suurilta osin maata. Satotasot<br />

vaihtelivat suuresti alueelta toiseen<br />

mentäessä ja jopa ihan kylätasolla<br />

nähtiin onnistumisia sekä pahoja<br />

pettymyksiä samalla peltoaukealla.<br />

Kasvustot olivat suurilta osin hyvin<br />

puhtaat, mutta satotaso sekä myös<br />

laatu kärsivät kovasta lämmöstä sekä<br />

monesti myös veden puutteesta.<br />

Kun katsastaa sitten satokautta<br />

<strong>2010</strong> markkinoitten kautta, niin voidaan<br />

todeta, että myös tällä puolella<br />

löytyy haasteita. Kevään todella alhaiset<br />

viljan hinnat sekä takkuiset markkinat<br />

ohjasivat viljelijöitä enemmissä<br />

määrin kohti sopimustuotantoa, mikä<br />

on hyvä ja terve suuntaus. Ohraa virtasi<br />

kohti interventiota hintaan 101 ja<br />

risat, kattamatta edes tuotantokustannuksia,<br />

näin ei voi jatkua pitkään. Tuotanto<br />

ja kulutus on saatettava tasapainoisempaan<br />

tilaan ja nopeasti. Hintakehitys<br />

oli aleneva oikeastaan kaikilla<br />

viljoilla kesäkuun toiselle puoliskolle<br />

asti, jolloin alkoi tapahtua. Maailmalta<br />

kantautui markkinoille tietoa Venäjän<br />

suuren luokan ongelmista. Kuivuus oli<br />

iskenyt pahasti keskeisille viljelyalueille<br />

ja heinäkuun alkupuolella ilmoitettiin,<br />

että sato olisi noin 20 % matalampi<br />

kuin edellisellä satokaudella.<br />

Todellisuus näytti, että sato aleni jopa<br />

yli 25 %. Maailman viljapörssit reagoivat<br />

voimakkaasti ja nähtiin todella raju<br />

hintojen nousu, joka jatkui läpi heinäkuun<br />

lopun syyskuun loppuun saakka.<br />

Välillä hinta sahasi, mutta trendi<br />

oli kuitenkin ylöspäin. Se, että Venäjä<br />

julisti täydellisen viljanvientikiellon,<br />

joka astui voimaan 15.8, ei hidastanut<br />

nousun tahtia. Maailmalla hinnat olivat<br />

hyvällä tasolla jo aikaisessa vaiheessa<br />

ennen uuden sadon korjuuta.<br />

Mutta, miten täällä Suomessa reagoitiin.<br />

Hinnan nousun alkuaikana<br />

meillä vietettiin vielä kesälomakautta<br />

eli kauppa ei reagoinut. Vasta elokuun<br />

alkupuolella nähtiin uuden sadon hintojen<br />

nousu, mutta se oli erittäin maltillinen.<br />

Niin kuin tiedämme, olemme<br />

suksikansaa ja kaikki tietävät, että<br />

suksilla mäkeä ylöspäin mentäessä<br />

tahti on todella hidasta, näin myös viljan<br />

hintojen suhteen. Kun taas markkinat<br />

tekivät yllätyksen ja laskivat rajusti<br />

syyskuun lopulla, lokakuun alussa,<br />

niin suomalainen suksi luistikin niin<br />

nopeata tahtia alaspäin, että saavuttivat<br />

Euroopan unionin alhaisimman<br />

hintatason melkein yhdellä laskulla,<br />

eli näin täällä meillä. Kotimarkkina on<br />

vielä suurten haasteitten tiellä, miten<br />

saada siihen läpinäkyvyyttä ja miten<br />

nostaa luottamustasoa ylemmäs.<br />

Kesän poikkeuksellinen kasvukausi<br />

toi myös haasteita laadun suhteen.<br />

Vehnässä nähtiin hyvä, jopa korkea,<br />

valkuaistaso, jonka seurauksena kaikki<br />

toimijat laskivat laatuhyvitystä juuri<br />

valkuaisen suhteen. Edellisenä vuonna<br />

kun painotettiin, että laadusta aina<br />

maksetaan ja silloin kyse oli juuri valkuaisesta.<br />

Pienet jyvät ovat myös ongelma,<br />

kun sato oli niin kuivaa, että<br />

kuivuria ei tarvittu oikeastaan ollenkaan.<br />

Meillä kun yleensä kuivataan viljat<br />

noin 6–10 h, jolloin myös esipuhdistajan<br />

kautta puhaltuu juuri nämä<br />

pienet jyvät ulos ja nostetaan sen<br />

kautta laatua. Monelle oli myös pettymys<br />

kauran alhainen hehtolitrapaino<br />

sekä myös pienet jyvät. Kuitenkin<br />

on muistettava, että kyllä se laatu kuitenkin<br />

on se paras takuu kauppapaikan<br />

löytymiselle jatkossa, vaikka tänä<br />

vuonna toisin tuntuu.<br />

Kotimaan viljamarkkinat kaipaavat<br />

joitakin pelisääntöjä, kuten laatuluokituksen<br />

sekä hinnoittelun, joka voisi<br />

esimerkiksi perustua suoraan Euroopan<br />

alueen viljan pörssihintaan. Nähtäväksi<br />

jää, miten nopealla aikataululla<br />

nämä pari ”pientä” elementtiä saadaan<br />

sovituksi kaupan ja teollisuuden<br />

kanssa.<br />

Sopimustoimintaa olisi hyvä jatkaa<br />

ja parantaa yhdessä kaupan ja teollisuuden<br />

kanssa vastaamaan paremmin<br />

nykytarpeita. On myös muistettava,<br />

että nykymarkkinat ulottuvat kotimarkkinana<br />

koko EU-alueelle ja myös<br />

aika-ajoin sen ulkopuolelle. Tästä on<br />

alettava oppimaan, jos meidän viljaa<br />

ei täällä lähimarkkinalla arvosteta niin<br />

ehkä muualla kotimarkkinalla. Seuraavaa<br />

kasvukautta 2011 ajatellen olisi<br />

hyvä vielä pitää mielessä tarjonnan tasapaino.<br />

Jos jokunen idea viljeltävistä<br />

kasveista niin vehnä sietää vielä alan<br />

laskua ainakin rehuvehnän puolella.<br />

Rypsi- sekä rapsialat olisi pidettävä<br />

lähellä <strong>2010</strong> tasoa, vaikka keskisato<br />

oli monelle pettymys. Kaura-ala sietää<br />

myös lisäyksen, mutta sopimus kannattaa<br />

yrittää tehdä jo aikaisessa vaiheessa.<br />

Ohran suhteen olisin kuitenkin<br />

varovainen, tehkää sopimus viljeltävästä<br />

määrästä.<br />

Ainoa asia, joka on ihan varma,<br />

on, että markkinat tulevat jatkumaan<br />

haasteellisena myös satokautena<br />

2011/12. Seuratkaa markkinoita ja<br />

tehkää sen mukaan viljely- sekä markkinointisuunnitelma<br />

vuodelle 2011.<br />

Max Schulman<br />

Vilja-asiamies MTK

14<br />

Elinvoimaisen maaseudun puolesta<br />

Kuvat: Jaana Makkonen<br />

Lampaat maisemanhoitajina<br />

Vaahermäen tilan suomenlampaat sopivat hyvin maisemanhoitotehtäviin.<br />

Muhosten tilalla Kerimäen Makkolassa<br />

viljellään luomuruista ja entisessä<br />

Makkolan kyläkoulussa rukiista leivotaan<br />

Luomuhosen luomuruisleipää.<br />

Rukiin matkasta pellolta leiväksi vastaa<br />

kaksi sukupolvea Muhosia. Vuonna<br />

2004 tehdyn sukupolven vaihdoksen<br />

jälkeen Perttu Muhonen on tilan<br />

isäntä.<br />

Luomuruisleipä valmistetaan juureen,<br />

joka on useita sukupolvia vanha.<br />

Ruisleipää on leivottu tilalla kauan,<br />

mutta vanhaemäntä Kaisa aloitti sen<br />

leipomisen myyntitarkoitukseen noin<br />

kaksikymmentä vuotta sitten.<br />

– Jo isäni äiti leipoi ruisleipää viemisiksi<br />

kaupungin rouville. Siitä tämä oikeastaan<br />

sai alkunsa. Marketteihin leipä<br />

päätyi kun isäni vei leipää maistettavaksi<br />

paikallisen marketin johtajalle,<br />

joka otti leivän kaupan valikoimiin,<br />

Perttu Muhonen kertoo.<br />

Hyvätuuli Highland on kolmen Pieksämäen<br />

Jäppilässä sijaitsevan luomutilan<br />

yhteinen markkinointiväylä. Honkalan,<br />

Nurkkalan ja Pohjolaisen tilojen yhteistyö<br />

ei kuitenkaan rajoitu vain markkinointiin,<br />

sillä tilat kasvattavat yhteisissä<br />

laumoissa Highland Cattle -rotua, eli<br />

ylämaankarjaa.<br />

Nurkkalan tilan Esko Rissanen on<br />

yksi kolmesta yhteistyökuviossa mukana<br />

olevista maatalousyrittäjistä. Syy tilojen<br />

yhteistyöhön on paitsi markkinoinnin<br />

Luomuhosen ruisleipää ei myydä<br />

suoramyyntinä tilalta tai leipomolta,<br />

mutta sitä löytyy lähes kaikista Savonlinnan<br />

seudun isoimmista kaupoista.<br />

Leipää myydään myös Helsingissä<br />

Lasipalatsin Maatilatorilla. Perttu Muhonen<br />

arvelee, että luomuruisleipä on<br />

suosittu tuliainen ja, että sitä lähetetään<br />

ulkomailla ruisleipää kaipaaville<br />

suomalaisille.<br />

Luomuhosen leivän myynti on kasvanut<br />

vuosi vuodelta. Parhaimmillaan<br />

leipomosta lähtee myyntiin noin 1 200<br />

leipää vuorokaudessa.<br />

– Kiireisintä on tietysti juhlapyhinä,<br />

kuten jouluna ja pääsiäisenä. Vuorokaudessa<br />

leivottujen leipien kappalemäärä<br />

vaihtelee paljon viikonpäivän<br />

ja mahdollisten pyhien mukaan. Alkuviikko<br />

on aina hiljaisempi, mutta loppuviikkoa<br />

kohti kysyntä kasvaa, Muhonen<br />

sanoo.<br />

helpottuminen, myös taloudelliset syyt.<br />

– Yhteistyösopimuksella saamme<br />

hyödynnettyä olemassa olevaa konekalustoa<br />

paremmin. Lisäksi myös karjankasvatuksen<br />

sitovuus vähenee.<br />

Karjanhoito ja valvontavastuu on jaettu<br />

kolmen tilan kesken vuoroviikoille,<br />

jolloin vapaa-aikaa jää tavallista lihakarjayrittäjää<br />

enemmän. Poikkeuksen vuorotteluun<br />

tuovat poikimiset ja kesäaika,<br />

jolloin tiloilla on paljon muitakin maataloustöitä<br />

tehtävänä.<br />

Savonlinnassa Savonrannalla sijaitseva<br />

Vaahermäen tila on ollut samalla<br />

suvulla jo 1800-luvulta lähtien. Alun<br />

perin tilan mailla sijaitsi vain metsästysmaja.<br />

Ajan saatossa Vaahermäki on<br />

laajentunut tilaksi, jonka päätuotantosuunta<br />

on lammastalous. Tänä päivänä<br />

tilan toiminnasta vastaavat 27-vuotias<br />

Otto Makkonen, hänen vaimonsa<br />

Jaana sekä 1½-vuotias Kuisma. Parhaimmillaan<br />

tilan töissä nähdään kuitenkin<br />

jopa neljä sukupolvea samaan<br />

aikaan.<br />

– Teimme sukupolvenvaihdoksen<br />

vuonna 2005. Siihen aikaan tilalla oli<br />

vain 20–30 lammasta. Nyt uuhia on<br />

185 ja siihen lisäksi karitsat. Kesällä<br />

lampaiden määrä lähentelee suurimmillaan<br />

600:aa, Otto kertoo.<br />

Vaahermäen katras koostuu suomenlampaista,<br />

jotka soveltuvat hyvin<br />

tilan päätuotteeseen eli maisemanhoitoon.<br />

Lampaat laiduntavat kesäisin<br />

mahdollisimman paljon metsälaitumilla<br />

sekä perinnebiotoopeilla esimerkiksi<br />

Linnansaaren kansallispuistossa.<br />

Lampaat viedään laitumelle toukokesäkuun<br />

vaihteessa ja haetaan pois<br />

syksyllä, kun luonnossa ei ole enää<br />

ruokaa saatavilla.<br />

– Lampaiden avulla maisema pysyy<br />

hoidettuna ja tarjoaa luonnossa liikkujillekin<br />

mukavia elämyksiä. Lampaillekin<br />

on hyväksi laiduntaa luonnonlaitumilla.<br />

Maisemanhoitopalvelujen lisäksi<br />

tuotamme jonkin verran lampaan<br />

lihaa, villaa ja taljoja. Villaa teetetään<br />

langoiksi Pirtin kehräämöllä ja myydään<br />

eteenpäin.<br />

Kiireisintä tilalla on karitsointi- ja kerintäaikaan<br />

sekä kesällä, kun rehunteko<br />

ja mansikkasesonki ajoittuvat päällekkäin.<br />

Vaahermäellä viljellään nimittäin<br />

myös luomumansikkaa. Talvella ja<br />

syksyllä iso osa työajasta menee puolestaan<br />

metsänhoitoon.<br />

– Pyrimme hyödyntämään omista<br />

metsistä kaiken ja esimerkiksi tilan rakennukset<br />

lämpiävät hakkeella. Tulevaisuudessa<br />

aikomuksena on luopua<br />

Ruisleipää luomuna<br />

Leipomisesta tilalla vastaavat Pertun<br />

vaimo Tiina ja vanhaemäntä Kaisa,<br />

heidän lisäkseen leipomossa työskentelee<br />

kolme työntekijää. Perttu ja<br />

hänen isänsä Iikka huolehtivat peltotöistä<br />

ja eläimistä. Lisäksi vanhaisäntä<br />

kirjoittelee runoja, jotka koristavat<br />

ruisleipien kääreitä.<br />

Perttu Muhosen mukaan luomutuotetta<br />

on mukavaa myydä, sillä sekä<br />

myyjä että asiakas voivat olla varmoja,<br />

ettei leivässä ole jäämiä torjuntaaineista.<br />

– Luomuilu tuli perintönä edelliseltä<br />

sukupolvelta sukupolven vaihtuessa.<br />

Joskus kun kylvää oikein kivistä peltoa,<br />

tulee miettineeksi, että pitäisiköhän<br />

sittenkin luopua luomusta ja siirtyä<br />

suorakylvöön. Sellaiset ajatukset<br />

ovat kuitenkin aina kaikonneet, kun<br />

joku on tullut kehumaan leipää ja sitä,<br />

että se on luomua, Muhonen pohtii.<br />

Ylämaankarja valikoitui kasvatettavaksi<br />

karjaksi kannattavuuslaskelmien<br />

avulla. Pieksämäelle hankittiin ensimmäiset<br />

ylämaankarjan naudat vuonna<br />

1999, vuonna 2000 koko karja oli vaihtunut<br />

ylämaankarjaksi. Rotu kasvaa hitaasti,<br />

mutta investointien pienuus ja<br />

selkeästi tehotuotannosta erottuva erikoistuote<br />

tekivät valinnasta kohtalaisen<br />

helpon.<br />

– Oli päätettävä lähdemmekö mukaan<br />

tehotuotantoon vai valitsemmeko<br />

mansikanviljelystä ja painottaa koko<br />

toiminta lammas- ja metsätalouteen.<br />

Olen myös menossa lampaanlihan<br />

jatkojalostuskurssille, joten jossain<br />

vaiheessa tuotamme ehkä säilykkeitä<br />

ja makkaraa.<br />

Makkoset uskovat<br />

lammastalouden tulevaisuuteen<br />

Makkonen näkee lammastalouden tulevaisuuden<br />

valoisana, vaikka tiettyjä<br />

ongelmia alalla onkin. Lihantuotannossa<br />

suurin haaste on tuotannon ja<br />

kysynnän kausiluonteisuus. Kotimaista,<br />

tuoretta lampaanlihaa ei juuri ole<br />

saatavilla ympäri vuoden.<br />

– Kotimaisen lihan osuus lampaanlihan<br />

kulutuksesta on vain noin 20<br />

%. Paljon on vielä tekemistä myös<br />

sen suhteen, että lampaanliha löytäisi<br />

tiensä suomalaisten ruokapöytään<br />

muulloinkin kuin pääsiäisenä ja kesällä<br />

grillauskautena.<br />

Toinen ongelma on teuraskuljetukset.<br />

Lampaita vastaanottavat teurastamot<br />

ovat usein pieniä, eivätkä välttämättä<br />

järjestä eläinkuljetuksia. Joskus<br />

lampaat ovat voineet odottaa kuljetusta<br />

kuukausia. Makkonen ratkaisi<br />

asian ostamalla oman eläinkuljetusauton.<br />

– Lähin teurastamo on sadan kilometrin<br />

päässä ja siitä seuraava jo 300<br />

kilometrin päässä. Aivan pieniä määriä<br />

ei kannata viedä sellaista matkaa, joten<br />

otan kyytiin myös muiden lampureiden<br />

lampaita.<br />

Makkonen uskoo, että lammastalouden<br />

pohja nähtiin 2000-luvun alussa<br />

ja suunta on ylöspäin. Hänen mielestään<br />

lammastalous sopii Etelä-Savoon<br />

hyvin, sillä tilat ovat vielä suhteellisen<br />

pieniä, eikä liikatuotannosta<br />

ole pelkoa. Lisäksi ala tarjoaa monta<br />

sektoria, jolle suuntautua ja rakentaa<br />

toimiva tuotantoyksikkö. Makkonen<br />

kehuu myös Suur-Savon Lampureiden<br />

verkostoa, joka tekee yhteistyötä<br />

muun muassa markkinoinnin suhteen.<br />

pienen ja hitaan tuotannon. Valitsimme<br />

hitaan vaihtoehdon, sillä ylämaankarjaa<br />

kasvatetaan teuraskypsiksi melkein<br />

puolet pitempään kuin tavallista karjaa,<br />

Rissanen sanoo.<br />

Lihatuotannon lisäksi tilat ovat ylämaankarjan<br />

kasvattamisen asiantuntijatiloja,<br />

joilla jalostuskauppa on tärkeässä<br />

osassa.<br />

Lihatuotanto on tiloilla luomua, mutta<br />

lähistöltä ei löydy ainakaan vielä luomuteurastamoa.<br />

– Myös lammastalouteen saatavien<br />

tukien suhteen on tehty järkeviä päätöksiä,<br />

joiden tähtäimenä on lisätä kotimaista<br />

tuotantoa ja vähentää lampaiden<br />

näennäiskasvatusta.<br />

Makkonen on kasvanut maatilan<br />

töihin pienestä pitäen. Vaikka työtä on<br />

ajoittain paljon ja vastuu toimeentulosta<br />

on vain itsellä, hän pitää työn tietynlaisesta<br />

vapaudesta. Makkonen toimii<br />

myös MTK:n paikallisyhdistyksen sihteerinä<br />

sekä paikallisen urheiluseuran<br />

varapuheenjohtajana. Vastapainona<br />

lampaanhoidolle toimii työ pelikoneiden<br />

maahantuojan palkkalistoilla.<br />

– Yhdistystoiminnassa tapaa ihmisiä<br />

ja luo kontakteja. Tavoitteena on<br />

myös järjestää toimintaa omalle kylälle,<br />

jotta aina ei tarvitse lähteä isommille<br />

paikkakunnille aktiviteettien perässä.<br />

Opiskeluaika Joensuussa vain<br />

vahvisti sitä näkemystä, että itse haluan<br />

elää ja yrittää maaseudulla, missä<br />

on oma rauhansa.<br />

Otto Makkonen, Kuisma-poika<br />

ja lammaskoira Usva viihtyvät<br />

maaseudulla.<br />

Luomuhosen ruisleipä leivotaan vanhaan juureen. Isäntä Perttu Muhonen<br />

viljelee rukiin ja hänen Tiina-vaimonsa leipoo luomuruisleivät myyntiin.<br />

Hyvätuuli Highland – ylämaankarjan erikoisosaaja<br />

– Orimattilaan avataan ilmeisesti luomuteurastamo,<br />

mutta kuljetusmatka<br />

saattaa olla liian pitkä eläimille, jotka eivät<br />

ole tottuneet olemaan kytkettyinä,<br />

Rissanen pohtii.<br />

Ylämaankarjan lihaa on myyty tähän<br />

asti suora- ja toimitusmyyntinä tiloilta<br />

käsin. Nyt Jäppilän kirkonkylään on kuitenkin<br />

rakenteilla myymälä, jossa lihaa<br />

myydään muutamana päivänä viikossa.<br />

– Me kilpailemme maulla ja laadulla,<br />

emme määrällä, Rissanen sanoo.

MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI <strong>2010</strong> 15<br />

LÄHIMAITOA<br />

Sinulle, Suonenjoelta.<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

100% <strong>savo</strong>laistasta<br />

www.maitomaa.fi

16<br />

Elinvoimaisen maaseudun puolesta

MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI <strong>2010</strong> 17<br />

Bioenergian hyvässä myötätuulessa<br />

Ministerien ja poliitikkojen lupaukset<br />

bioenergian siunauksellisuudesta alkavat<br />

toteutua. Vaan on siinä tarvinnut<br />

MTK:n kannustusta. Hallituksen esittämä<br />

uusiutuvan energian tavoitepaketti<br />

on jo osin saamassa lainvoiman.<br />

Vuoden 2011 alusta tulee voimaan<br />

puu-, tuuli- ja biokaasusähkön takuuhinta.<br />

Myös muut kannustimet ovat<br />

valmisteilla.<br />

Valmisteilla on pienpuun energiatukilaki.<br />

Lailla korvataan nykyisen kemera-lain<br />

mukaiset energiapuun korjuun<br />

ja haketuksen tuet. Uuden lain tavoitteena<br />

on edistää selvemmin pienpuun<br />

energiakäytön kilpailukykyä. Kemera-lakia<br />

uudistetaan samanaikaisesti<br />

entistä selvemmin kohdentamaan<br />

tukia puuntuotannon edistämiseen ja<br />

turvaamaan metsien biologista monimuotoisuutta.<br />

Pienpuun energiatuen<br />

saajana voi olla maanomistaja, yhteisö<br />

tai ammatinharjoittaja, joka toimittaa<br />

pienpuun energiakäyttöön.<br />

Enimmäiskertymä, jolle pienpuun<br />

energiatukea voidaan maksaa, oli-<br />

– energiapuuta ja tuulta riittää<br />

si lakiesityksen mukaan 50 kiintokuutiometriä<br />

energiapuuta hehtaaria<br />

kohden. MTK on vaatinut enimmäismääräksi<br />

70 kuutiota. Metsäteollisuus<br />

haluaa määrän jäävän 30 kuutioon<br />

peläten kuitupuuta luiskahtavan<br />

liikaa energiakattilaan. MTK:n näkemyksen<br />

mukaan 70 kuutiota kannustaa<br />

aikaisempiin ensiharvennuksiin ja<br />

lisää kuitupuun tarjontaa. Selluteollisuuden<br />

raaka-aineesta vain vajaat 15<br />

prosenttia tulee ensiharvennuksista,<br />

joten hyvin voidaan kertymää kasvattaa<br />

hallituksenkin esityksestä. Puuta<br />

riittää hyvin kuiduksi, tukiksi ja energiapuuksi.<br />

Pienpuuenergiatuen määrä olisi lakiesityksen<br />

mukaan enimmillään kahdeksan<br />

euroa kuutiolle. Tavallisen metsäomistajan<br />

metsäpalstalla voidaan<br />

Biokaasulaitosten rakentamiseen<br />

puhua tuhannen–kahdentuhannen<br />

euron tukipotista, jonka lisäksi pankkitilille<br />

sujahtaa vielä energiapuusta<br />

maksettava kantohinta. Nyt ensiharvennuksesta<br />

tulevasta kuitupuusta<br />

metsänomistaja saa noin 15 euroa<br />

kuutiolta. Metsäomistajan pankkitili<br />

voikin useissa tapauksissa näyttää,<br />

että energiapuusta tulee enemmän rahaa<br />

kuin kuidusta.<br />

Metsähakkeen käytön edistämiseksi<br />

ensi vuoden alusta maksetaan voimalaitoksille<br />

päästöoikeuden hinnanmuutoksen<br />

mukaan vaihtuvaa sähköntuotantotukea.<br />

Lyhyesti sanottuna<br />

sähköä tuottavien voimalaitosten<br />

maksukyky metsähakkeesta lisääntyy.<br />

Ei välttämättä maksuhalu. Metsäomistajien<br />

tuleekin hinnoitella latvusmassa<br />

ja kannot ostajan lisääntyneen<br />

maksukyvyn mukaan. Uusille puuta<br />

käytäville pienvoimalaitoksille saa<br />

sähköntuotantotukea, jos sähköteho<br />

on vähintään 100 kW. Kyseeseen tulevat<br />

pääasiassa sahojen yhteyteen<br />

rakennettavat laitokset, mutta myös<br />

kunnalliset lämpökeskuksetkin ovat<br />

sopivia kohteita. Fossiilisten polttoaineiden<br />

ja turpeen veronkorotukset antavat<br />

lämmöntuottajille mahdollisuuden<br />

maksaa energiapuusta nykyistä<br />

enemmän.<br />

on maaseudulla melkoisesti mielenkiintoa.<br />

Valitettavasti sähkön takuuhinta<br />

jää niin alhaiseksi, ettei edes usean<br />

maatilan kannata rakentaa biokaasulaitosta.<br />

Tarvitaan maatilan ulkopuolista<br />

biojätettä, josta jätteen tuoja<br />

maksaa käsittelymaksua. Biokaasun<br />

liikennekäyttöön ei tule uusia kannustimia.<br />

Biokaasu säilyy kuitenkin verottomana,<br />

mutta biokaasuautoille tulee<br />

190–250 euron käyttövoimavero.<br />

Liikenteen bioetanolituotanto ei<br />

ole lähtenyt käyntiin. Valtio on luvannut<br />

noin 10–15 prosentin investointituen<br />

tehtaille, mutta rakentajia ei ole<br />

ilmaantunut. Suomeen mahtuu hyvin<br />

pari tehdasta. Vielä ei ole saatu monen<br />

muun jäsenmaan lailla Brysselistä<br />

vahvistusta, että suomalainen vilja<br />

täyttää EU:n kestävyystavoitteet.<br />

Bioetanolin kasvihuonekaasupäästöjen<br />

tulee olla 35 prosenttia pienemmät<br />

kuin bensiinin. Toivottavasti lähiaikoina<br />

ilmaantuu investoijia, jotta saadaan<br />

markkinoille kotimaista bioetanolia.<br />

MTK:n jäsenet voivat rakentaa tuulivoimaloita<br />

tai vuokrata tontteja investoijille.<br />

Tarvitaan tuhat uutta tuulimyllyä<br />

vuoteen 2020 mennessä. Nyt on<br />

tarjolla tuulesta temmattavaa rahaa.<br />

Ilpo Mattila<br />

Energia-asiamies<br />

MTK<br />

ilpo.mattila@<strong>mtk</strong>.fi<br />

MTK tekee laaja-alaista edunvalvontaa<br />

jäsentensä hyväksi. Suuri määrä<br />

järjestön edunvalvontatyöstä vaikuttaa<br />

kaikkien jäsenten yhteisiin asioihin<br />

tuotantosuunnasta tai tuotantotavasta<br />

riippumatta.<br />

Yhteistyö eri puutarhajärjestöjen<br />

kanssa on<br />

tärkeää.<br />

Puutarhatuotannon osalta MTK on<br />

erikoistunut pääasiassa avomaavihannesten<br />

tuotantoon ja markkinoihin<br />

liittyvään edunvalvontaan. Muiden<br />

puutarhasektorien erikoisedunvalvonnasta<br />

huolehtivat omat järjestöt mm.<br />

hedelmän- ja marjanviljelyyn, kasvihuonetuotantoon<br />

sekä taimistoviljelyyn<br />

liittyvissä asioissa. Monet asiat<br />

ovat kuitenkin yhteisiä ja MTK tekeekin<br />

läheistä yhteistyötä puutarhasektorin<br />

muiden järjestöjen kanssa.<br />

Puolueet valmistautuvat jo täyttä häkää<br />

ensi kevään eduskuntavaaleihin.<br />

Ehdokasasettelu on käynnissä eri puolilla<br />

maata ja puoluetoimistoissa kirjoitetaan<br />

vaaliohjelmia. Tasaisin väliajoin<br />

ilmestyvät gallupit kirittävät ja nostavat<br />

vaalisykettä.<br />

Hallitus yrittää vielä saada joitakin<br />

ohjelmaansa kirjattuja lupauksia toteutumaan.<br />

Mitään suuria ratkaisuja, ensi<br />

vuoden budjettia lukuun ottamatta, ei<br />

ole enää ennen vaaleja odotettavissa.<br />

Maaseudun näkökulmasta katsottuna<br />

liian monta asiaa siirtyy seuraavalle<br />

hallitukselle.<br />

Maaseutu on jälleen kuitenkin puolueiden<br />

ja ehdokkaiden ohjelmien laatimisessa<br />

erittäin kovassa nosteessa.<br />

Niin pitääkin olla. Suomi ei selviydy<br />

suurista, jokaisen kansalaisen arkeen<br />

vaikuttavista haasteista ilman, että<br />

maaseudun luonnonvarat ja biomassa<br />

otetaan täyskäyttöön. Nämä ovat<br />

ruoan ja uusiutuvan energian tuotannon<br />

pohja.<br />

Maaseutu tarjoa kansakunnalle<br />

myös paljon muuta hyvää: puuta, matkailupalveluita,<br />

hoidettua maisemaa,<br />

puhtaita vesiä, hyvinvointipalveluita<br />

yms. Maanviljelijät, metsänomistajat<br />

Onko puolueilla uskottava maaseutunäkemys?<br />

omalla ohjelmalla: Vihreä kasvu maalta<br />

on vastaus Suomen haasteisiin.<br />

Olemme esitelleet ohjelmamme kaikille<br />

puolueille, kansanedustajille, muille<br />

etujärjestöille ja medialle.<br />

Vihreä talous ja kasvu ovat suosittuja<br />

ja monet haluavat niitä edistää. Niiden<br />

määrittelyssä on kuitenkin huomattu<br />

melko paljon eroja.<br />

MTK:ssa tarkoitamme vihreällä kasvulla<br />

maaseudun biomassan ja luonnonvarojen<br />

kestävää ja vastuullista<br />

hyödyntämistä. Vihreän kasvun perusta<br />

on vihreissä elinkeinoissa, maataloudessa,<br />

metsätaloudessa ja tiloille<br />

syntyneissä maaseutuyrityksissä.<br />

Vihreää kasvua ja taloutta syntyy, kun<br />

tuotetaan ja jalostetaan ruokaa, kasvatetaan<br />

ja myydään puuta ja metsäenergiaa<br />

sekä tuotetaan maaseutuyrityksessä<br />

palveluita kestävällä tavalla.<br />

Muistutamme vaaliohjelmassa, että<br />

vihreiden elinkeinojen tuotanto- ja jakeluketjussa<br />

on lähes 500 000 työpaikkaa.<br />

Niiden säilymiseen ja uusien<br />

työpaikkojen syntyyn voimme itse vaikuttaa<br />

kotimaisin toimin.<br />

Uskomme myös siihen, että maaseudulle<br />

voi syntyä uusia yrityksiä ja<br />

työpaikkoja ympäri Suomen. Maaseu-<br />

Eduskuntavaalit 2011 paljastaa<br />

ja maaseutuyrittäjät ovat tuottajina ja<br />

tu ei ole taantuva alue, siellä on uudenlaisen<br />

kasvun pohja.<br />

yrittäjinä avainasemassa ja odottavat<br />

poliitikoilta päätöksiä, jotka tukevat –<br />

Vihreä kasvu ei synny itsestään. Se<br />

eivät estä tai jarruta – elinkeinojen harjoittamista.<br />

Maaseudun elinkeinot ovat<br />

töksiä maaseudun ihmisiltä ja poliit-<br />

vaatii viisaita ja kauaskantoisia pää-<br />

pysyvät paikoillaan.<br />

tisilta päättäjiltä. Se edellyttää, että<br />

Mutta onko puolueilla ja ehdokkailla<br />

uskottava maaseutunäkemys? Midaan<br />

kunnon hinta, yritystoiminta on<br />

ruoasta, energiasta ja palveluista saaten<br />

se toteutetaan? Mitä konkreettista<br />

kannattavaa ja yrittäjillä ovat palvelut<br />

maa- ja metsätalouden kannattavuutta<br />

parantavaa aiotaan tehdä ja milloin?<br />

saatavilla.<br />

Miten huolehditaan maaseutuyrittäjien<br />

peruspalveluista, kuten teiden kunto,<br />

tehokkaat laajakaistat, terveydenhoito,<br />

myrskytuhot ja turvallisuus?<br />

Vihreä kasvu alkaa maalta<br />

Ensi kevään eduskuntavaalit ovat<br />

maaseudun näkökulmasta hyvin tärkeät.<br />

Seuraavalla vaalikaudella päätetään<br />

EU:n budjetista ja maatalouspolitiikasta<br />

vuoden 2013 jälkeen. Uusi<br />

eduskunta ja hallitus ratkaisevat, paljonko<br />

uusiutuvan energian edistämiseen<br />

käytetään varoja. Eduskunta ja<br />

hallitus päättävät myös, millaiset palvelut<br />

maaseudulla on ja missä kunnossa<br />

ovat tiet ja laajakaistat vuosikymmenen<br />

puoleenväliin tultaessa.<br />

MTK on valmistautunut vaaleihin<br />

Mika Virtanen:<br />

Tutustu ohjelmaan ja<br />

kerro ehdokkaillekin!<br />

MTK:n ohjelmassa on yhdeksän pääkohtaa:<br />

• Kannattava maatalous takaa ruokaturvan<br />

• Laatua ja lähiruokaa lautaselle<br />

• Kilpailukykyä, työhyvinvointia ja toiminnan<br />

jatkuvuutta vihreille elinkeinoille<br />

• Uuttera yrittäjyys ja palveluinnovaatiot<br />

luovat uusia työpaikkoja<br />

• Kestävää kasvua sertifioiduista metsistä<br />

• Innovaatioita ja kilpailukykyä puusta<br />

• Bioenergialla ja ympäristötekniikalla<br />

Suomi maailman huippuosaajaksi<br />

• Maaseudun ympäristö säilyy jälkipolville<br />

Puutarhatuotannon edunvalvonta MTK:ssa<br />

MTK:ssa toimii puutarhavaliokunta, Viljelijäkontaktit edunvalvonnan<br />

perustana<br />

hannesten tuotantoon vaikuttavissa<br />

tiivisesti edunvalvontaan avomaanvi-<br />

jossa on edustettuina kaikki puutarhatuotannon<br />

sektorit avomaatuotannosta<br />

kasvihuonetuotantoon. Valiokun-<br />

käytännön viljelijöihin erilaisia asioilyttää<br />

sitä, että yhdistysten luottamus-<br />

Edunvalvonnassa suorat kontaktit kysymyksissä. Tehokas toiminta edelnassa<br />

on jäseninä eri puutarhajärjestöjen<br />

edustajat sekä viljelijäedustajat muodostettaessa ovat ensiarvoisen ajan tasalla valmistelussa olevista asita<br />

valmisteltaessa ja MTK:n kantoja toimissa toimivat viljelijät pidetään<br />

eri sektoreilta. Puutarhavaliokunnan tärkeitä. Vain siten saadaan varmistettua<br />

viljelijänäkökulma valmisteluessa<br />

reagoida jo valmisteluvaiheessa.<br />

oista. Siten asioihin voidaan tarvitta-<br />

kokoonpanon laaja-alaisuuden vuoksi<br />

valiokunnan toiminta keskittyy suurten vaiheessa oleviin asioihin. Viljelijöiden Keskeisellä sijalla yhdistysten toiminnassa<br />

on esim. ajankohtaisen mark-<br />

linjausten ja kaikille yhteisten asioiden aktiivinen osallistuminen yhteisten asioiden<br />

hoitoon onkin tehokkaan edunkinatiedon<br />

kerääminen ja välittäminen<br />

käsittelyyn.<br />

Puutarhavaliokunnan alla toimii valvontatyön edellytys.<br />

viljelijöiden tietoon.<br />

sopimusviljelyjaosto, joka käsittelee Avomaavihannesten edunvalvonnassa<br />

yhteydet viljelijöihin hoituvat Omaa asiantuntemusta<br />

teollisuuden sopimusviljelyyn liittyviä<br />

asioita. Lisäksi MTK:ssa toimii ryhmä, Juuresten-, Kaalin- ja Sipulintuottajat pidettävä ajan tasalla<br />

joka käsittelee herukan sopimustuotantoon<br />

liittyviä asioita.<br />

takunnallisesti ja osa työtäni on toiseksi<br />

on syytä matkustella niin kotiry:n<br />

kautta. Yhdistykset toimivat val-<br />

Oman asiantuntemuksen päivittämi-<br />

Eurooppalaisia yhteyksiä hoidetaan mia näiden yhdistysten sihteerinä. Yhdistyksissä<br />

on hallitukset sekä erilai-<br />

ja tuotantoon, jotta tietää mitä viljeli-<br />

kuin ulkomailla tutustumassa tiloihin<br />

mm. osallistumalla Copa-Cogecan<br />

hedelmä- ja vihannesalan työryhmän sia jaostoja, joissa on edustajina eri jän arki käytännössä on. Viljelijäkentän<br />

kokouksiin Brysselissä.<br />

avomaavihannesten viljelijöitä ympäri hyvä tuntemus on edellytys asioiden<br />

Suomen. Yhdistykset osallistuvat ak-<br />

hoitamisessa. Välillä eteen tulee asioita,<br />

joihin on reagoitava nopeasti. Siinä<br />

tilanteessa on hyvä tietää kenelle<br />

viljelijälle soittaa varmistaakseen asiat<br />

ennen oman mielipiteen muodostamista.<br />

• Yhdistetään koko maa<br />

Tarjoamme ohjelmaamme avoimesti<br />

kaikkien käyttöön. Se löytyy helposti<br />

netistä www.<strong>mtk</strong>.fi/eduskuntavaalit.<br />

Paula Viertola<br />

johdon erityisavustaja<br />

MTK<br />

Kuva: Jaana Kankaanpää

18<br />

Elinvoimaisen maaseudun puolesta<br />

MTK-ETELÄ-SAVON<br />

JÄSENEDUT<br />

Woikosken kaasut ja<br />

pullot<br />

MTK-Etelä-Savo ja Oy Woikoski Ab<br />

ovat sopineet jäseneduista MTK-<br />

Etelä-Savon alueen tuottajayhdistysten<br />

jäsenille. Jäsenedut kattavat<br />

kaasut ja käyttöoikeustodistukset.<br />

Jäsenalennukset saat selville<br />

esittämällä MTK:n jäsenkortin Woikosken<br />

toimipisteessä. Esim. happi<br />

pullossa/patterissa teollinen -50 %,<br />

asetyleeni pullossa -45 %, käyttöoikeustodistus<br />

käyttöaika 3/5/8 vuotta<br />

-42 %/pullo. Alennus lasketaan<br />

kulloinkin voimassa olevasta listahinnasta.<br />

Woikosken toimipisteitä MTK-<br />

Etelä-Savon alueella on seuraavilla<br />

paikkakunnilla: Kangasniemi, Kangasniemen<br />

Varaosa Oy Kankaistentie<br />

2, Mäntyharju, TB-Huolto K.<br />

Kyyrö Omakotitie 17, Mikkeli, Misra<br />

Oy Kinnarinkatu 4, Pieksämäki,<br />

Pieksämäen Ruuviasema Oy Myllykatu<br />

1 ja Pieksämäen Hydro Oy Helmintie<br />

6, Ristiina, K-Rauta E. Tukiainen<br />

Oy Pelimannintie 2, Savonlinna,<br />

Pulkkinen Martti Oy, Pajatie 24, Varkaus,<br />

Täyttöasema Käsityökatu 15.<br />

Sähköä jäsenetuhintaan<br />

MTK-Etelä-Savo sekä Metsänomistajien<br />

liitto Järvi-Suomi allekirjoittivat<br />

7.3.2006 puitesopimuksen Suur-<br />

Savon Sähkön kanssa. Sopimuksen<br />

perusteella sovittiin pelisäännöistä<br />

MTK:n jäsenille tarjottavasta edusta<br />

heidän ostaessaan sähköa Suur-<br />

Savon Sähköltä.<br />

Sähkösopimusvaihtoehtoja on<br />

kaksi:<br />

1. Jatkuva sopimus<br />

Suur-Savon Sähkön julkisista sähkön<br />

listahinnoista alennus määräytyy<br />

seuraavasti:<br />

Yleissähkö 6 %, Yösähkö 6 % päiväenergian<br />

hinnasta, vuodenaikasähkö<br />

6 % talviarkipäivän energiahinnasta.<br />

Lisäksi em. tuotteiden<br />

sähkön perusmaksuista 6 %<br />

2. Takuuhintainen sopimus<br />

Suur-Savon Sähkön kulloinkin voimassa<br />

olevan Takuuhintaisen sopimuksen<br />

perusmaksu on 0 e/kk.<br />

Huom! Alennukset koskevat<br />

vain kilpailun piirissä olevia sähkön<br />

myyntihintoja eivätkä siis energian<br />

käytön määrän perustuvia siirtohintoja<br />

ja niihin liittyviä perusmaksuja<br />

ja sähköveroja.<br />

Lisätietoja: Suur-Savon Sähkön<br />

asiakaspalvelusta puh. 0800 90110<br />

(ark. 8–16) tai sähköpostilla asiakaspalvelu@sssoy.fi.<br />

Wintunix-tietoturvapalvelut<br />

MTK-Etelä-Savon jäsenille alennuksia<br />

tietokoneiden ja tietoliikenteen<br />

tietoturvapalveluista, etävalvonnasta,<br />

virustorjunnasta, varmistuspalveluista<br />

sekä tietojärjestelmien<br />

asiantuntijapalveluista. Uusi jäsenetu,<br />

josta lisätietoja www.wintunix.fi<br />

tai 040 718 6417. Katso myös ilmoitus<br />

tässä lehdessä.<br />

Pk-Rengas Oy:n renkaat<br />

MTK-Etelä-Savo ja Pk-Rengas Oy<br />

Savonlinnasta ovat sopineet jäseneduista<br />

MTK-Etelä-Savon alueen<br />

tuottajayhdistysten jäsenille.<br />

Jäsenetu kattaa henkilö- ja pakettiautojen<br />

sekä traktoreiden renkaat ja<br />

asennustyön. Jäsenedun saat selville<br />

esittämällä MTK:n jäsenkortin<br />

kaupanteon alkuvaiheessa. Ajantasaisen<br />

tarjouksen saat ottamalla<br />

suoraan yhteyttä PK-Renkaaseen,<br />

Sateliittikatu 2, 57210 Savonlinna<br />

puh. 015 250 202, fax 015 250 801.<br />

Suonentieto Oy:n ohjelmista<br />

MTK-Etelä-Savo ja Suonentieto Oy<br />

ovat solmineet yhteistyösopimuksen,<br />

jonka perusteella tuottajaliiton<br />

jäsenet saavat 15 % alennuksen<br />

Suonentiedon maa- ja metsätalouden<br />

atk-ohjelmista.<br />

Jäsenyyden toteamiseksi on tilauksen<br />

yhteydessä annettava jäsentunnus.<br />

Tilaukset voi jokainen tehdä<br />

suoraan Suonentiedosta, puh. 017<br />

264 2642 tai lähimmältä jälleenmyyjältä.<br />

Lisätietoja antaa myyntipäällikkö<br />

Susanna Hämäläinen, 044 700<br />

5206, susanna.hamalainen( at )suonentieto.fi<br />

Alueemme jälleenmyyjät:<br />

Ylönen Aija, 040 500 3126 ja Maatilayrittäjien<br />

atk- ja koulutuspalvelu,<br />

Reija Immonen, 0400 451 699.<br />

MTK:n valtakunnalliset<br />

jäsenedut<br />

Lisätietoja www.<strong>mtk</strong>.fi/jasenedut<br />

tai puh. 020 413 3352<br />

Vakuutus ja rahoitus<br />

- tuotevastuuvakuutus<br />

- Tapiola<br />

- Lähivakuutus<br />

- OP-Pohjola-ryhmä<br />

- Nordea<br />

- Evli<br />

Neuvonta ja lakiapu<br />

- MTK:n veropuhelin<br />

- työnantajapalvelut<br />

- EU-avustajat<br />

- MTK:n asianajajarengas<br />

- Maanomistajien Arviointirengas<br />

- maaseudun tukihenkilöverkko<br />

Viestintä ja yhteydet<br />

- Elisa (etu päättyy 31.12.<strong>2010</strong>)<br />

- jäsenverkko Reppu<br />

- MTK-Viesti<br />

- ProAgrian kirjat<br />

- Maahengen kirjat<br />

Virkistys ja vapaa-aika<br />

- Holiday Club Resorts<br />

- Härmän Kuntokeskus<br />

- Holiday Club-, Sokos- ja Radisson<br />

SAS -hotellit<br />

- Lomayhtymä (Kivitippu ja Runni)<br />

- Kunnonpaikka<br />

- Viking Line<br />

Energiaedut<br />

- Skapat Energia Oy<br />

- Neste Oil<br />

- St1<br />

Muut edut ja bonukset<br />

- Green Rock Oy (jätevesijärjestelmät)<br />

- Nissanin autot<br />

- Wakka-ohjelmistot<br />

- Valtran traktoribonus<br />

- Can-Am-mönkijät ja Lynx-moottorikelkat<br />

- Nettiporkkana (lvi- ja sähkötarvikkeet)<br />

- Texacon voiteluaineet<br />

- Pellon Group palovaroitin- ja kameravalvontajärjestelmät<br />

- ympäristöpalvelu<br />

- Viljavuuspalvelu<br />

- Hortilab<br />

- Hyvää Suomesta -joutsenlippu<br />

- Kultajousi<br />

Vaatteet<br />

- DeLaval-työhaalarit<br />

- jatkajille haalarit (Valtra)<br />

Yleishyödylliset palvelut<br />

- Ekokem – maatalousmuovien keräys<br />

- Maatilatalouden konelautakunta<br />

- Lomayhtymä tuetut lomat<br />

MTK-Etelä-Savon<br />

luottamus henkilöt,<br />

valio kunnat ja toimihenkilöt<br />

Liiton johtokunta<br />

Jukka Leikkonen, pj. Mäntyharju 0400 929 866<br />

Juha Paajanen, vpj. Punkaharju 0400 659 725<br />

Kalle Björn, Savonlinna 040 543 2510<br />

Sami Heikkinen, Enonkoski 0440 674 600<br />

Seppo Hynninen, Virtasalmi 0400 251 484<br />

Tuomo Lahikainen, Kangasniemi 050 306 9228<br />

Pasi Malinen, Heinävesi 0500 187 335<br />

Petri Miettinen, Juva 050 541 3480<br />

Pekka Parkkinen, Mikkeli 0400 796 666<br />

Marko Piispanen, Ristiina 050 542 8072<br />

Virpi Valkonen, Rantasalmi 040 820 8406<br />

Antti Vasara, Sulkava 0400 886 619<br />

MTK-Etelä-Savon edustus<br />

MTK:n valtuuskunnassa,<br />

valiokunnissa ja jaostoissa<br />

MTK:n valtuuskunta<br />

Aarno Puttonen Puumala 0500 843 855<br />

Sanna Hämäläinen Kerimäki 050 410 9497<br />

Jukka Leikkonen Mäntyharju 0400 929 866<br />

Maaseutuyrittäjävaliokunta<br />

Aarno Puttonen Puumala 0500 843 855<br />

Luonnonmukaisen tuotannon valiokunta<br />

Anssi Laamanen Juva 0400 650 221<br />

Sosiaalivaliokunta<br />

Leena Hämäläinen Pieksämäki 050 305 3098<br />

Sokerijuurikasvaliokunta<br />

Kimmo Ihalainen Joroinen 0400 184 712<br />

Maaseutunuorten valiokunta<br />

Ulla Taavitsainen Virtasalmi 050 546 0583<br />

Kananmunavaliokunta<br />

Jouni Paunonen Juva 040 565 2491<br />

MTK:n säätiön hallintoneuvosto<br />

Matti Korhonen Rantasalmi 0400 931 165<br />

Aarno Puttonen Puumala 0500 843 855<br />

Itä-Suomen MTK-liittojen<br />

(Etelä-Savo, Keski-Suomi,<br />

Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo)<br />

valinta-alueen muut edustukset<br />

MTK:n valiokunnissa ja jaostoissa<br />

Maaseutunuoren valiokunta<br />

Antti Tuukkanen Keski-Suomi 040 763 2821<br />

Energiavaliokunta<br />

Erkki Kalmari Keski-Suomi 0400 546 590<br />

Aluekehitysvaliokunta<br />

Ilona Alhoniemi Pohjois-Karjala 0500 238 670<br />

Minna Häkkinen Keski-Suomi 050 596 9931<br />

Nautajaosto<br />

Tomi Toivanen Pohjois-Savo 050 517 3249<br />

Ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta<br />

Varpu Törrönen Pohjois-Karjala 050 546 8707<br />

Sikajaosto<br />

Eero Hetemäki Keski-Suomi 040 543 1726<br />

Sosiaalivaliokunta<br />

Eero Heinonen Pohjois-Savo 0400 275 889<br />

Tuotantotalousvaliokunta<br />

Antti Sivonen Pohjois-Karjala 0400 181 074<br />

Verovaliokunta<br />

Juhani Savolainen Pohjois-Savo 040 586 0244<br />

Kylvösiemenjaosto<br />

Matti Lappalainen Pohjois-Savo 0400 541 491<br />

Maaseutuyrittäjävaliokunta<br />

Jussi Lehmuskoski Keski-Suomi 0400 747 284<br />

Heikki Peltola Pohjois-Savo 020 741 4411<br />

Lammasjaosto<br />

Outi Sirola Pohjois-Karjala 040 566 4153<br />

Luonnonmukaisen tuotannon valiokunta<br />

Kari Pennanen Pohjois-Karjala 0400 150 129<br />

MTK-Etelä-Savon valiokunnat<br />

yhteisiä Itä-Suomen MTK-liittojen<br />

kanssa (Keski-Suomi, Pohjois-Karjala,<br />

Pohjois-Savo) lukuun ottamatta<br />

sokerijuurikas- ja maaseutunuorten<br />

valiokuntia<br />

Maitovaliokunta<br />

Ympäristö- ja maapoliittinen<br />

valiokunta<br />

Maaseutuyrittäjävaliokunta<br />

Lihavaliokunta<br />

Viljakasvivaliokunta<br />

Luomuvaliokunta<br />

Sosiaalivaliokunta<br />

Viljavaliokunta<br />

Verovaliokunta<br />

Kuluttajatyöryhmä<br />

Sokerijuurikasvaliokunta<br />

Maaseutunuorten valiokunta<br />

Liiton toimisto, toimihenkilöt<br />

Vesa Kallio toiminnanjohtaja 040 527 1039<br />

Saila Paananen toimistosihteeri 020 413 3352<br />

Anu Raatikainen hankevetäjä (osa-aikainen)<br />

Tukimuuri-hanke 040 849 7525<br />

Tuottajayhdistysten<br />

puheenjohtajat ja sihteerit<br />

Enonkoski Sami Heikkinen, pj. 0440 674 600<br />

Riitta Nousiainen, siht. 050 358 3324<br />

Haukivuori Jukka Kohvakka, pj. 050 543 1731<br />

Kalle Mattila, siht. 050 526 2591<br />

Heinävesi Pasi Malinen, pj. 0500 187 335<br />

Regina Saarela, siht. 040 739 9174<br />

Eeva Saikkonen, jäsensiht.<br />

050 340 8601<br />

Hirvensalmi Juha Pasonen, pj. 0400 155 441<br />

Seija Väisänen, siht. 050 910 0529<br />

Joroinen Riitta Juutilainen, pj. 040 509 7668<br />

Olli-Heikki Immonen, siht.<br />

0400 279 480<br />

Juva Petri Turakainen, pj. 044 529 1551<br />

Reija Immonen, siht. 0400 451 699<br />

Jäppilä Jouni Sikanen, pj. 0400 386 744<br />

Iiris Utriainen, siht. 040 828 0701<br />

Kangaslampi Antti Kuvaja, pj. 040 537 1606<br />

Riitta Räisänen, siht. 0400 193 227<br />

Kangasniemi Ilkka Tanttu, pj. 040 565 3521<br />

Arto Kallio, siht. 010 768 5081<br />

Kerimäki Jukka Nousiainen, pj. 0440 549 252<br />

Markku Hämäläinen, siht.<br />

050 536 8427<br />

Tuija Anttonen, jäsensiht.<br />

044 292 3334<br />

Mikkeli Pekka Parkkinen, pj. 0400 796 666<br />

Jukka Varpamäki, siht. 0400 429 089<br />

Mäntyharju Ossi Mäkeläinen, pj. 040 843 6446<br />

Kari Hyyryläinen, siht. 050 324 5959<br />

Pertunmaa Milla Suuronen, pj. 040 828 7358<br />

Erkki Ojala, siht. (015) 770 2505<br />

Pieksämäki Pekka Loponen, pj. 0400 291 477<br />

Seppo Naukkarinen, siht.<br />

040 596 5472<br />

Hannu Laitinen, jäsensiht.<br />

0201 558 070<br />

Punkaharju Kirsti Laamanen, pj. (015) 645 312<br />

Riitta Tolvanen, siht. 050 313 9133<br />

Puumala Matti Summanen, pj. 050 379 1805<br />

Jussi Valtonen, siht. 050 337 7128<br />

Rantasalmi Mikko Tolvanen, pj. 044 527 3880<br />

Virpi Valkonen, siht. 040 820 8406<br />

Ristiina Marko Piispanen, pj. 050 542 8072<br />

Sari Häkkinen, siht. 044 794 2152<br />

Jorma Laasonen, jäsensiht.<br />

0400 790 295<br />

Savonlinna Ilpo Kiema, pj. 0500 153 484<br />

Elina Kukkonen, siht. 050 301 8158<br />

Savonranta Jari Käyhkö, pj. 0400 193 180<br />

Otto Makkonen, siht. 0400 679 528<br />

Sulkava Katri Nissinen, pj. 0400 271 142<br />

Hannu Auvinen, siht. 050 588 2920<br />

Virtasalmi Pasi Ylönen, pj. 0400 249 248<br />

Tapani Lipsanen, siht. 0500 430 906

MTK-ETELÄ-SAVO TIEDOTUSLEHTI <strong>2010</strong> 19<br />

Maatalouden tukipolitiikan muutokset jatkuvat<br />

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka katkolla<br />

EU:n maatalouspolitiikan edellisiäkään<br />

muutoksia ei ole vielä saatu täysin<br />

toteutettua, kun jälleen valmistellaan<br />

uusia, suuria muutoksia. Tämä<br />

aiheuttaa viljelijöille todella hankalan<br />

tilanteen, koska maatalousyrittäminen<br />

vaatii pitkäjänteisyyttä. EU:n komissio<br />

on ajoittain ajanut suomalaiset viljelijät<br />

tilanteeseen, jossa esimerkiksi tukia<br />

haettaessa ei tiedetä vielä tuen lopullisia<br />

ehtoja. Tämä jos mikä on huonoa<br />

hallintoa.<br />

EU:n komission virallinen tiedonanto<br />

vuoden 2013 jälkeisestä maatalouspolitiikan<br />

sisällöstä annetaan marraskuun<br />

puolivälissä, mutta se vuoti<br />

julkisuuteen jo kuukautta ennen. Komission<br />

ehdottamat muutokset ovat<br />

selvästi suurempia, kuin mitä esimerkiksi<br />

yksittäiset komission virkamiehet<br />

ovat aiemmin antaneet ymmärtää.<br />

Komissio aikoo uusia maatalouden<br />

tukirakennetta siten, että niin sanottu<br />

ykköspilari, josta nykyisin maksetaan<br />

EU:n rahoittama tilatuki, muuttuisi<br />

merkittävästi. Tilatuki jaettaisiin perustulotueksi<br />

ja vihreäksi tueksi sekä<br />

tuotantoon sidotuksi tueksi, jota maksettaisiin<br />

erityisistä ongelmista kärsiville<br />

alueille. Lisäksi nykyisin kakkospilarista<br />

maksettu LFA-korvaus siirrettäisiin<br />

ykköspilarin tueksi.<br />

Miksi tällaiset muutokset? Vaikka<br />

komissio ei sitä julkisesti sanokaan,<br />

sen tavoitteena on saada ykköspilarin<br />

tilatuki nykyistä paremmin hyväksytyksi<br />

kuluttajien ja veronmaksajien<br />

keskuudessa. Pilarin vihertäminen on<br />

myös suurille jäsenmaille suotuisaa,<br />

jos sillä turvataan mahdollisuus tilatuen<br />

maksamiseen myös seuraavalla<br />

ohjelmakaudella.<br />

Suomen viljelijöille nykyisin kakkospilarista<br />

maksettavat maatalouden<br />

ympäristötuki ja LFA-korvaus<br />

ovat erittäin tärkeitä. Uhkaavatko komission<br />

ehdotukset näitä? Tähän on<br />

mahdotonta vielä vastata, mutta ykköspilarin<br />

vihertäminen kasvipeitteisyys-<br />

ym. vaatimuksilla voi vaarantaa<br />

maatalouden ympäristötukea. EU on<br />

erityisen tarkka siitä, että samaan toimenpiteeseen<br />

ei kohdistu kaksinkertaista<br />

tukea.<br />

Toinen kysymysmerkki on se, siirtyisikö<br />

LFA-järjestelmä kakkospilarista<br />

ykköspilariin EU-rahoituksineen ja millainen<br />

rahoitus ja sisältö olisivat mahdolliset<br />

tulevassa ympäristötuessa.<br />

Komission ehdotuksessa viljelijöiden<br />

tulotason ja -kehityksen turvaamiseen<br />

ei juurikaan kiinnitetä huomiota, mikä<br />

on todellinen huolenaihe. Komission<br />

tuore budjettitiedonanto ei myöskään<br />

tuonut mitään selkoa tähän.<br />

Maaseudun kehittämisohjelman<br />

sisällön valmistelu<br />

Maatalouden ympäristötuen sisältöä<br />

on pyritty parantamaan maa- ja<br />

metsätalousministeriön ympäristötuen<br />

muutosryhmässä. Kotimaassa hyväksytyt<br />

esitykset eivät ole kuitenkaan<br />

aina edenneet komission käsittelyssä.<br />

Laajaperäinen nurmituotanto -lisätoimenpide<br />

saatiin kuitenkin hyväksytyksi<br />

C-alueelle ja se otetaan käyttöön<br />

vuonna 2011 uusia sitoumuksia<br />

tehtäessä.<br />

Kun EU:n komissio hyväksyi nykyisen<br />

ympäristötuen, se asetti ehdoksi<br />

sen, että ravinnetase sisällytetään perustoimenpiteisiin<br />

vuonna 2012. Tuona<br />

vuonna lähes kaikki tukeen sitoutuneet<br />

joutuvat tekemään uuden sitoumuksen.<br />

Tällä hetkellä näyttää<br />

kuitenkin siltä, että uutta viisivuotista<br />

sitoumusta ei ole mahdollista tehdä,<br />

vaan ainoastaan jatkaa nykyistä kahdella<br />

vuodella. Syynä on uuden EU:n<br />

ohjelma- ja rahoituskauden alkaminen<br />

vuoden 2014 alusta. Näin ollen myöskään<br />

ravinnetasetta ei voida liittää jatkettaviin<br />

sitoumuksiin.<br />

Myös eläinten hyvinvointitukea yritetään<br />

korjata nykyisestä. Viljelijöille<br />

tukitasojen korotus on varmasti tärkeintä,<br />

maidontuottajille myös se, että<br />

tukeen valmistellaan uutta toimenpidettä,<br />

johon pääsisi mukaan lehmien<br />

nurmivaltaisella ruokinnalla. Muutokset<br />

eivät kuitenkaan ehdi vielä ensi<br />

vuodeksi, koska uudet esitykset on<br />

alistettava vielä komission käsittelyyn.<br />

Luonnonhaittakorvauksen (LFA)<br />

alueiden uudistaminen on ollut EU:n<br />

komission käsittelyssä jo useita vuosia.<br />

Suomessa tämä koskisi valtaosin<br />

AB-alueella sijaitsevia ns. välialueita.<br />

Uudistuksen piti tulla voimaan jo tämän<br />

vuoden alussa, mutta nyt kaikki<br />

LFA-korvausta koskevat muutokset<br />

on tarkoitus tehdä siten, että ne tulevat<br />

voimaan vuoden 2014 alusta. Komission<br />

antamien kahdeksan kriteerin<br />

perusteella määritellyt LFA-alueet<br />

ovat aiheuttaneet useiden EU-maiden<br />

tuottajissa suurta huolta, kun heidän<br />

mielestään osa todellisista LFA-alueista<br />

putoaisi pois ja hyviä alueita tulisi<br />

tuen piiriin. Suomen tilanne näyttää<br />

hyvältä, sillä kasvukauden pituudella<br />

ja tehoisalla lämpösummalla arvioituna<br />

koko Suomi pysyisi LFA-alueena.<br />

Suurimmat huolet tulevatkin siitä, asetetaanko<br />

LFA-korvauksen saamiseksi<br />

muita, esimerkiksi tilakohtaisia ehtoja<br />

ja millaiseksi muodostuu tuen EU:n ja<br />

kansallinen rahoitus.<br />

Tukikelvottomat pellot ympäristötuessa<br />

ja LFA-korvauksessa ovat olleet<br />

suuri taloudellinen ongelma useilla<br />

maatiloilla, varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa.<br />

Ensi vuonna tilannetta<br />

pyritään vihdoin helpottamaan. Ns.<br />

tukijonossa olevia peltoja on tarkoitus<br />

saada tuen piiriin noin 30 000 ha ja loput<br />

10 000 ha vuonna 2012. Hallitus<br />

käsittelee rahoitusta marraskuussa<br />

täydentävässä talousarvioesityksessä.<br />

Tämän jälkeen myös eduskunta<br />

ottanee kantaa asiaan hyväksyessään<br />

joulukuussa valtion budjetin vuodelle<br />

2011. MTK edellyttää, että maaja<br />

metsätalousministeriö neuvottelee<br />

tuottajajärjestöjen kanssa rahoituksen<br />

kohdentamisen ehdoista.<br />

Kansalliset tuet<br />

Aina tähän aikaan vuodesta MTK valmistelee<br />

valtion edustajien kanssa<br />

seuraavan vuoden kansallisen tuen<br />

ratkaisua. Tukea koskevat neuvottelut<br />

on tarkoitus saada päätökseen ennen<br />

MTK:n valtuuskunnan kokousta marraskuun<br />

lopulla.<br />

Etelä-Suomen osalta tuen kokonaismäärät<br />

edelleen alenevat komission<br />

141-päätöksen mukaisesti. Pohjoisen<br />

tuen alueella maidontuotannossa<br />

uutena tekijänä on ollut tänä vuonna<br />

kansallisen tuen enimmäiskatto.<br />

Vastaava menettely on tarkoitus ottaa<br />

käyttöön asteittain myös naudanlihantuotannossa.<br />

Sen mukaan tukialueittain<br />

vaihtelevan eläinyksikköpohjaisen<br />

katon ylittävältä osalta täydestä tuesta<br />

maksetaan 67 prosenttia ensi vuonna<br />

ja vastaavasti 33 prosenttia vuonna<br />

2012. Tukineuvotteluissa MTK vielä<br />

neuvottelee tämän siirtymäajan mahdollisesta<br />

pidentämisestä, kun päätöksenteon<br />

jälkeen on saatu tietoja<br />

yksittäisten tilojen ongelmista sopeutua<br />

tilanteeseen.<br />

Seppo Aaltonen<br />

johtaja<br />

MTK maatalouslinja<br />

Kuva: Markku Vuorikari<br />

O N G E L M A R A T K A I S T U .<br />

PERSONAL COMPUTER –<br />

PERSONAL CARE<br />

Hanki uusi jäsenpalvelumme ja<br />

VARMISTA TIETOJÄRJESTELMÄSI TOIMINTA!<br />

Luonnonvoimat ja laiterikot aiheuttavat maa- ja metsätiloilla sekä maaseutuyrityksissä<br />

satojen tuhansien eurojen vahingot vuosittain. Siksi olemme kehittäneet<br />

MTK:n jäsenille tietoturvapalvelun, jonka avulla selviydyt huoletto-<br />

LUOTETTAVAN KUMPPANIN PALVELUPAKETILLA SÄÄSTÄT HETI YLI 200 EUROA!<br />

Lakkaa murehtimasta laitteiden ylläpitoa ja varmuuskopiointia. Anna ammattilaisen<br />

hoitaa homma puolestasi 24h. Wintunixin MTK-tietoturvapaketti sisältää tietojen<br />

varmistuspalvelun, ennakoivan ylläpidon sekä F-Securen virustorjunnan<br />

samassa palvelupaketissa.<br />

1. TIETOJEN VARMUUSKOPIOINTI 3. TIETOTURVA<br />

Huolehtii kirjanpitotietojen lain mukaisesta varmuuskopioinnista. Ei vaadi käyttäjän<br />

toimenpiteitä, sillä varmuustallennukset hoituvat täysin automaattisesti.<br />

Tiedot tallentuvat sertifioituun konesaliin, jolloin ulkoiset uhat kuten tulipalo, laiterikko<br />

ja varkaudet poistuvat. Tiedot ovat palautettavissa takaisin mille tahansa<br />

koneelle.<br />

Etuhinta: 4,25/kk (sis. 5 GT varmistustilaa, lisätila 2,50/5 GT), käyttöönotto 45,-.<br />

2. ENNAKOIVA YLLÄPITO<br />

Kartoittaa ohjelmisto- ja laiteviat sekä mahdolliset tietoturvan ongelmat viikoittain<br />

etäpalveluna. Se tarkistaa virustorjunnan toiminnan, kartoittaa käyttöjärjestelmän<br />

päivitystarpeet ja ehkäisee laitteistossa syntymässä olevia virhetilanteita. Skannauksen<br />

jälkeen saat apua ongelmiin: <strong>mtk</strong>-etela<strong>savo</strong>@wintunix.fi tai MTK:n jäsenpalvelunumerosta<br />

040 139 6838.<br />

Etuhinta 105,- /12 kk sisältää ohjelmiston ja käyttöönoton.<br />

masti arkipäivän askareista ja odottamattomista ongelmista. Jäsenpalveluun<br />

liittyminen on todella helppoa. Soita 040-139 6838 tai hanki se jäsennumerollasi<br />

kätevästi netistä www.wintunix.fi.<br />

Hanki nyt koko paketti etuhintaan 41,25/kk/työasema (normaalisti 55,-) vain<br />

yhdellä käyttöönottomaksulla 67,50 (normaalisti 135,-). Paketti sisältää alla<br />

eritellyt palvelut (1-3). Voit hankkia palvelut myös erillisenä.<br />

Sisältää F-Securen virustorjunta- ja palomuurilisenssin ja<br />

määritykset asiantuntijan kanssa.<br />

Etuhinta 37,40/työasema sis. 1 vuoden lisenssin,<br />

käyttöönotto 45,-.<br />

Kaikki hinnat alv 0%.<br />

Tarjoamme erillishintaan myös muut laitteistojen turvalliseen ylläpitoon<br />

liittyvät tuotteet ja asiantuntijapalvelut, kuten esim. UPS-suojat<br />

jännitepiikkien ehkäisyyn alk. 79,-. Kysy lisää 040-139 6838.<br />

O N G E L M A R A T K A I S T U .<br />

WINTUNIX Oy | Karjalantie 8 | 57200 SAVONLINNA | www.wintunix.fi

20<br />

Elinvoimaisen maaseudun puolesta<br />

MTK:n jäsen, HYÖDYNNÄ JÄSENETUSI! YHTEISTYÖSSÄ BRP ja MTK<br />

MYÖS TIELIIKENTEESEEN,<br />

T-AJOKORTTI RIITTÄÄ!<br />

OUTLANDER T3<br />

TEHDASVALMISTEINEN TRAKTORIMÖNKIJÄ<br />

SÄÄSTÄ AIKAA JA RAHAA:<br />

• bensapihi ja vähäpäästöinen Rotax ® EFI -moottori<br />

• edulliset vakuutukset<br />

• ei vuosikatsastusta<br />

• yrittäjälle veroetuja<br />

SIS.<br />

ALV<br />

FOREST PRO<br />

KYTKE KOUKKUUN JA AJA TYÖMAALLE<br />

- TOIMINTAVALMIS KOKONAISUUS!<br />

Forest Pro -rankakärryn kestävä rakenne ja monipuoliset<br />

hydraulitoiminnot takaavat tehokkaan<br />

työskentelyn metsätöissä. Siirrettävän venttiilipöydän<br />

ansiosta kuormaaminen käy kätevästi.<br />

Rotaattorikoura ja hydraulisesti jatkettava runko<br />

kertovat omaa kieltään laitteen käytettävyydestä<br />

ja sen suunnittelun lähtökohdista.<br />

SUOMALAINEN<br />

RANKAKÄRRY<br />

8990,-<br />

+ TOIMITUSKULUT<br />

8980,-<br />

+ TOIMITUSKULUT<br />

SIS.<br />

ALV<br />

BENSAPIHI<br />

HYÖTYKELKKA<br />

59 YETI ® 600 ACE<br />

Uusi YETI-malli mullistaa käsityksen hyötykelkasta!<br />

Huippuluokan ajomukavuuden ja vetokyvyn perustana<br />

on uusi PPS-A-telasto sekä luja mutta erittäin<br />

kevyt LXU-runko. LTS-etujousituksen ansiosta kelkka<br />

etenee vaikeassakin maastossa. Kokonaisuuden<br />

täydentää vallankumouksellinen uutuus, nelitahtinen<br />

Rotax 600 ACE - kaikkien aikojen polttoainetaloudellisin<br />

moottorikelkan voimanlähde. Käyttömukavuutta<br />

lisää sähköstartti, ja tehokas magneetto takaa, että<br />

virtaa riittää akulle ja lisälaitteille myös tyhjäkäynnillä.<br />

11390,-<br />

+ TOIMITUSKULUT<br />

Lisätietoja ja Lähimmän jälleenmyyjäsi löydät osoitteesta www.brpscandinavia.com<br />

Be with the Right People: www.brpusersclub.com<br />

© <strong>2010</strong> Bombardier Recreational Products Inc. (BRP).<br />

® ja BRP-logo brp.com ovat Bombardier Recreational<br />

Products Inc.:n tai sen tytäryhtiöiden tavaramerkkejä.<br />

brp.com

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!