jänkäviesti - MTK
18.10.2014 • Views
Share Embed Flag

jänkäviesti - MTK

jänkäviesti - MTK

jänkäviesti - MTK

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
mtk.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

MAATALOUSTUOTTAJAIN LAPIN LIITON JÄRJESTÖLEHTI 2010<br />

JÄNKÄVIESTI<br />

Keltainen<br />

15 M, 100 Y<br />

Pantone 116<br />

R:252 G:208 B:22<br />

Vaalean vihreä<br />

50 C, 100 Y<br />

Pantone 376<br />

R:127 G:187 B:0<br />

Vihreä<br />

100 C, 100 Y<br />

Pantone 355<br />

R:0 G:157 B:75<br />

Sinivihreä<br />

100 C, 50 Y<br />

Pantone 3278<br />

R:0 G:155 B:133<br />

Sininen<br />

100 C<br />

Pantone Process Cyan<br />

R:0 G:167 B:209<br />

Vaalit 2011 s. 6<br />

Poromäärä<br />

puhuttaa s. 8<br />

Maatalousyrittäjä<br />

on orjapiiskuri s. 11<br />

Muista vakuuttaa<br />

myös itsesi! s. 14<br />

Lähiruoka<br />

matkailussa s. 20

2 JÄNKÄVIESTI<br />

JÄNKÄVIESTI<br />

3<br />

Pääkirjoitus<br />

Suomalaista vaalirahaa<br />

Taas lähestyy se aika, jolloin<br />

moni näkyvä maakunnan<br />

vaikuttaja haluaa<br />

olla kaveri. En pane sitä<br />

pahakseni, kavereita tarvitaan<br />

paljon, jos mielii<br />

kansanedustajaksi. Mikä<br />

siihen houkuttelee? Pitkä<br />

kunnallispoliittinen ura,<br />

halu vaikuttaa oman maakunnan<br />

asioihin vai oma<br />

kunnianhimo? Asettaa<br />

itsensä kaiken kansan arvioitavaksi,<br />

tietäen että kaapit<br />

pengotaan. Takana on se<br />

aika, jolloin yksityiselämä<br />

oli omaa. Amerikkalainen<br />

malli, jossa vaalikamppailua<br />

käy koko suku, eikä<br />

sekään vielä riitä, vaan<br />

mukana on myös entisten<br />

tyttöystävien suvut. ”Melkein<br />

vävy” on paras ehdokas<br />

tai sitten ”munapää.”<br />

Varmasti kokemus kunnan<br />

ja maakunnan päätöksenteossa<br />

avaa näkymiä myös<br />

valtakunnan politiikkaan.<br />

Ja monella olisi vielä paljon<br />

annettavaa. Yhteisten<br />

asioiden hoitaminen on<br />

joillekin kunnia-asia ja<br />

velvollisuus. Se on hienoa,<br />

heitä tarvitaan.<br />

Juhani Lampela<br />

Vaaliteemat ovat vuosien<br />

aikana muuttuneet<br />

huomattavasti. En kaipaa<br />

aikaa, jolloin syyllistettiin<br />

yksi elinkeino ruuan<br />

hinnasta. Television vaaliväittelyissä<br />

päädyttiin<br />

aina samaan lopputulokseen,<br />

”tapa talonpoika päivässä.”<br />

Liittyminen Euroopan<br />

Unioniin 1995 lopetti<br />

syyllistämisen ruuan kalleudesta.<br />

Eurooppalainen<br />

maatalouspolitiikka on niin<br />

monimutkaista, ettei siitä<br />

ole kotimaisen vaalipolitiikan<br />

syömähampaaksi.<br />

Tämän päivän vaaliteemat<br />

keskittyvät talouspolitiikkaan<br />

ja siihen onko tulipalo<br />

(lama) sammutettu oikein.<br />

Kuntien yhdistämiset ja<br />

peruspalvelujen järjestäminen<br />

isommissa yksiköissä<br />

nousevat varmasti vaaliväittelyjen<br />

ykkösaiheiksi.<br />

Viime vaalien muistoksi<br />

jäivät vaalirahasotkut, joiden<br />

selvittely puolueesta<br />

riippumatta on vielä kesken<br />

ja kauan. Selvää on vain<br />

se, että epäillyt on tuomittu<br />

median toimesta. Kuinka<br />

sitten nämä vaalikilvoittelut<br />

voidaan rahoittaa?<br />

Parin entisen idän traktorin<br />

suuruinen vaalibudjetti<br />

ammottaa tyhjyyttään, jos<br />

perämetsissä humisee vain<br />

muutamat siemenpuut.<br />

Kaikilla ehdokkailla ei ole<br />

myytävää omaisuutta, eikä<br />

rikkaita setiä tai perittäviä<br />

tätejä. Nykyinen asetelma<br />

ei ole lainkaan tasapuolinen<br />

uuden ja vanhan ehdokkaan<br />

välillä. Kuinka on<br />

mahdollista saada kasvot<br />

tutuksi suurelle väelle, kun<br />

vaalirahoitus on romahdutettu?<br />

Vai pitääkö kaikkien<br />

uusien ehdokkaiden olla<br />

urheilijoita, missejä tai tvvisailujen<br />

voittajia?<br />

Olisiko meillä Suomessa<br />

aika muuttaa valintamenetelmiä?<br />

Ruotsissa<br />

valta on puolueilla ja puolue<br />

tekee listat alueittain.<br />

Ehdokkaan tehtäväksi jää<br />

kilvoitella listan yläpäähän.<br />

Valtaosan vaalityöstä<br />

tekee puolue, ehdokkaan<br />

oma taloudellinen panos<br />

jää vähäiseksi. Sopisiko<br />

meille suomalaisille se, että<br />

kansanedustajat olisivat<br />

tarkoin puolueen valitsemia<br />

ja juuri puolueelle sopivia<br />

henkilöitä? Vaalirahat ovat<br />

siis puolueiden hallussa.<br />

Muita esimerkkejä erilaisista<br />

vaalijärjestelmistä<br />

löytyy entisen Neuvostoliiton<br />

takamailta, missä vaalien<br />

lopputulos on selvä jo<br />

viikkoja ennen äänestystä.<br />

Ainoa jännitys on siinä,<br />

mikä on äänestys %, yli<br />

sadan vai alle? Näennäistä<br />

Keltainen<br />

Vaalean vihreä Vihreä<br />

Sinivihreä<br />

Sininen<br />

15 M, 100 Y<br />

50 C, 100 Y<br />

100 C, 100 Y 100 C, 50 Y<br />

100 C<br />

Pantone 116 Pantone 376 Pantone 355 Pantone 3278 Pantone Process Cyan<br />

R:252 G:208 B:22 R:127 G:187 B:0 R:0 G:157 B:75 R:0 G:155 B:133 R:0 G:167 B:209<br />

demokratiaa löytyy Persianlahden<br />

ympäriltä. Lahjonta<br />

on siellä rikoksista<br />

pienimpiä. Lopputuloksen<br />

on sovittava vallassa olevalle<br />

hallinnolle.<br />

Suomalaisen demokratian<br />

suurin uhka on<br />

välinpitämättömyys. Onko<br />

kansanvalta todellista, jos<br />

äänestysprosentti on alle<br />

50? Arvostus suomalaista<br />

parlamentarismia kohtaan<br />

on heikentynyt, mutta vain<br />

suomalaisten silmissä! Jo<br />

viime vuosisadan alussa<br />

luotu järjestelmä on esimerkkinä<br />

monille uusille<br />

valtioille, missä hallintoa<br />

vasta luodaan. Meneekö<br />

meillä Suomessa kuitenkin<br />

niin hyvin, että emme koe<br />

äänestämistä ehdottoman<br />

tärkeäksi? Onko meille<br />

aivan sama, ettei Eduskunnassa<br />

ole maaseudun<br />

puolestapuhujia?<br />

Kohdistankin loppusanat<br />

kansanedustajaehdokkaille<br />

Sanan voimalla tupailtoihin<br />

itse leivottujen pullien<br />

kera! – siinä eväät<br />

Arkadianmäelle!<br />

Juhani Lampela<br />

puheenjohtaja<br />

Tuottajayhdistys on <strong>MTK</strong>:n selkäranka<br />

Keltainen<br />

Vaalean vihreä Vihreä<br />

Sinivihreä<br />

Sininen<br />

15 M, 100 Y<br />

50 C, 100 Y<br />

100 C, 100 Y 100 C, 50 Y<br />

100 C<br />

Pantone 116 Pantone 376 Pantone 355 Pantone 3278 Pantone Process Cyan<br />

R:252 G:208 B:22 R:127 G:187 B:0 R:0 G:157 B:75 R:0 G:155 B:133 R:0 G:167 B:209<br />

Kaija Kinnunen<br />

Suurelle yleisölle <strong>MTK</strong><br />

näyttäytyy Helsingissä<br />

toimivana etujärjestönä,<br />

joka edistää jäsentensä<br />

taloudellista ja sosiaalista<br />

hyvinvointia. Järjestölle<br />

kasvot antaa puheenjohtaja<br />

Juha Marttila ja silloin<br />

tällöin esiin nousee<br />

myös muita keskusliiton<br />

toimihenkilöitä. Tässä on<br />

kuitenkin totuudesta vain<br />

toinen puoli, jos sitäkään.<br />

Keskusliiton toimintaa<br />

yhtään väheksymättä voi<br />

todeta, että koko toimintamme<br />

pohjautuu aktiivisiin,<br />

paikallisesti toimiviin<br />

tuottajayhdistyksiin.<br />

P e r u s a j a t u k s e n s a<br />

mukaisesti <strong>MTK</strong> tarjoaa<br />

jäsenilleen edunvalvontaa,<br />

jäsenetuja ja yhteisöllistä<br />

toimintaa. Järjestön kolmen<br />

eri toimijatason – keskusliiton,<br />

tuottajaliittojen<br />

ja tuottajayhdistysten –<br />

kesken työnjako on selvä,<br />

jokainen hoitakoon oman<br />

osuutensa. Keskusliitto<br />

vastaa valtakunnallisesta ja<br />

kansainvälisestä kentästä,<br />

tuottajaliitto maakunnallisesta<br />

ja tuottajayhdistys<br />

paikallisesta.<br />

Kuinkahan moni jäsen<br />

todella tiedostaa tuottajayhdistyksen<br />

edunvalvontakentän<br />

laajuuden?<br />

Seuraahan tuottajayhdistys<br />

omalla alueellaan ainakin<br />

maankäyttöä ja kaavoitusta,<br />

ympäristömääräyksiä,<br />

suojeluasioita, rakentamisohjeita,<br />

lomitusta,<br />

työterveyshuoltoa, kunnan<br />

elinkeinopolitiikkaa sekä<br />

palvelurakenteeseen, liikenteeseen<br />

ja infrastruktuuriin<br />

liittyviä kysymyksiä. Ja<br />

kun vastaan tulee asioita,<br />

jotka selvästi vaikuttavat<br />

jäsenistön etuihin, niihin<br />

myös puututaan ja vaikutetaan.<br />

Tämän lisäksi panoksia<br />

pannaan tiedottamiseen<br />

ja kuluttajatyöhön.<br />

Tuon hengästyttävän<br />

edunvalvontalistan lisäksi<br />

tuottajayhdistys tarjoaa<br />

jäsenilleen myös yhteisöllistä<br />

toimintaa. Kahdesti<br />

vuodessa pidettävien sääntömääräisten<br />

kokousten<br />

lisäksi yhdistykset järjestävät<br />

erilaisia tapahtumia,<br />

tempauksia ja retkiä. Osa<br />

näistä tähtää ammattitaidon<br />

kehittämiseen, osassa<br />

tavoitteena on puhtaasti<br />

mielen virkistäminen.<br />

Viime vuonna tehdyn<br />

jäsentutkimuksen mukaan<br />

kaksi kolmesta viljelijäjäsenestä<br />

oli viimeisen<br />

vuoden aikana osallistunut<br />

johonkin tuottajayhdistyksen<br />

tai -liiton järjestämään<br />

tilaisuuteen. Aktiivisesti<br />

toimintaan osallistuneet olivat<br />

myös selvästi tyytyväisempiä<br />

<strong>MTK</strong>:n toimintaan<br />

kuin passiivijäsenet. Osallistuminen<br />

siis kannattaa!<br />

Tuottaja- ja metsäpuolen<br />

yhdistyksille ja liitoille<br />

tehdyn kyselyn tulosten<br />

mukaan merkittävimmät<br />

toimintamme tulevaisuuden<br />

haasteet liittyvät<br />

jäsenpohjaan, talouteen ja<br />

jäsenten tyytyväisyyteen<br />

toimintaamme kohtaan.<br />

Erityisesti esiin nousi huoli<br />

nuorten kiinnostuksesta<br />

järjestötoimintaan sekä<br />

pula aktiivisista luottamushenkilöistä.<br />

Jäsenmäärän<br />

vähentymisen myötä myös<br />

yhdistyksen taloudelliset<br />

resurssit rajoittavat yhdistysten<br />

toimintaa.<br />

Kannustan kaikkia<br />

mukaan oman tuottajayhdistyksen<br />

toimintaan. Työ<br />

on monipuolista ja palkitsevaa.<br />

Kun toimijoita<br />

on mukana riittävästi, ei<br />

työmäärä henkeä kohden<br />

muodostu kohtuuttomaksi.<br />

Toiminnan muodot ja kanavat<br />

voidaan rakentaa sellaisiksi,<br />

että ne aidosti kiinnostavat<br />

jäsenistöä, vain<br />

mielikuvitus on rajana!<br />

Älä unohda hyödyntää<br />

jäsenetuja!<br />

Edunvalvonnan ja järjestötoiminnan<br />

lisäksi <strong>MTK</strong><br />

tarjoaa jäsenilleen laajan<br />

valikoiman jäsenetuja.<br />

Lista eduista on luettavissa<br />

kevään <strong>MTK</strong>-Viestin<br />

jäsennumerosta tai <strong>MTK</strong>:n<br />

nettisivuilta www.mtk.fi/<br />

jasenedut. Jäsenetulista täydentyy<br />

pitkin vuotta, joten<br />

sitä kannattaa seurata, sillä<br />

näillä voi vuoden aikana<br />

säästää pitkän pennin!<br />

Uutuutena tämän talven<br />

aikana on tulossa Ekokemiltä<br />

kaikkien muovijätteiden<br />

noutopalvelua ympäri<br />

vuoden jäsenetuhintaan.<br />

Tavataan tuottajayhdistysten<br />

syyskokouksissa!<br />

Kaija Kinnunen<br />

toiminnanjohtaja<br />

<strong>MTK</strong>:n ja SLC:n jäsenille<br />

SÄHKÖNHANKINTA SUUROSTAJAN EDUILLA!<br />

SÄHKÖN YHTEISHANKINTA ON JÄRKIVALINTA<br />

• Edullinen sähkönhinta<br />

• Suurostajan edut<br />

• Sähkönhankinta alan suurimman<br />

asiantuntijan hoidossa<br />

• Mukana jo satoja maatalousyrittäjiä<br />

Tee sopimus ja säästä sähkökuluissa!<br />

Liity osoitteessa www.skapatenergia.fi/mtk tai<br />

www.skapatenergia.fi/slc tai soita asiakaspalveluumme 020 7414 110.<br />

Skapat Energia on puolueeton ja luotettava sähkönhankinnan ja energiatehokkuuden<br />

ammattilainen, joka toimii maatalouden, teollisuuden, yritysten ja julkisen sektorin kumppanina<br />

energia-asioissa. Vuodesta 1998 toiminut Skapat Energia on suurin suomalainen<br />

sähkönhankinnan asiantuntijayritys.<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Säästökohde<br />

Säästökohde<br />

Tarjoukset<br />

Tarjoukset<br />

puunostajilta<br />

puunostajilta<br />

Puunkorjuu<br />

Puunkorjuu<br />

”Metsässä on magiaa!”<br />

Minna Kauppi<br />

JÄNKÄVIESTI<br />

<strong>MTK</strong>-Lappi Jänkäviesti<br />

<strong>MTK</strong>-Lapin järjestölehti<br />

Painosmäärä: 2000 kpl<br />

Paperi: Galerie Volume 100 g<br />

(PEFC-sertifioitu)<br />

Julkaisija<br />

Maataloustuottajain<br />

Lapin Liitto <strong>MTK</strong>-Lappi ry<br />

Ukkoherrantie 15 A 2<br />

96100 Rovaniemi<br />

Päätoimittaja<br />

Kaija Kinnunen<br />

puh. 0400 397 336<br />

lappi@mtk.fi<br />

Toimitus ja taitto<br />

Focus Flow Oy, Rovaniemi<br />

asiakaspalvelu@focus.fi<br />

Painopaikka<br />

Painotalo Suomenmaa, Oulu<br />

Korjuunvalvonta<br />

Korjuunvalvonta<br />

Ennakkoraivaus<br />

Ennakkoraivaus<br />

Suunnittele puukauppa<br />

Suunnista metsänhoitoyhdistykseen<br />

Käänny metsänhoitoyhdistyksen puoleen, kun suunnittelet<br />

puukauppaa. Me kilpailutamme puukaupan puolestasi ja<br />

valvomme korjuun sekä mittauksen. Metsänhoitoyhdistys<br />

metsänhoitoyhdistys<br />

Käänny palvelee kaikissa metsänhoitoyhdistyksen käyttöön, hoitoon ja suojeluun puoleen, kun suunnittelet<br />

liittyvissä kysymyksissä.<br />

puukauppaa. Me kilpailutamme puukaupan puolestasi ja<br />

valvomme korjuun sekä mittauksen. Metsänhoitoyhdistys<br />

palvelee kaikissa metsän käyttöön, hoitoon ja suojeluun<br />

liittyvissä kysymyksissä.<br />

METSÄNOMISTAJAN ASIALLA<br />

Case IH ja New Holland -traktorit<br />

www.lappitraktori.fi<br />

Rovaniemi<br />

Paljetie 3<br />

96300 Rovaniemi<br />

Konemyynti 0400-287163<br />

Varaosat 0400-368364<br />

Fax. 016-317722<br />

LappiTraktori<br />

Keminmaa<br />

Teollisuuskylänraitti 27<br />

94450 Keminmaa<br />

Konemyynti 040-7708461<br />

Varaosat 040-8096088<br />

Fax. 016-280033

4 JÄNKÄVIESTI<br />

JÄNKÄVIESTI<br />

5<br />

Juha Marttila on pienten puolella<br />

Keltainen<br />

Vaalean vihreä<br />

15 M, 100 Y<br />

50 C, 100 Y<br />

Pantone 116 Pantone 376<br />

R:252 G:208 B:22 R:127 G:187 B:0<br />

Vihreä<br />

100 C, 100 Y<br />

Pantone 355<br />

R:0 G:157 B:75<br />

Sinivihreä<br />

100 C, 50 Y<br />

Pantone 3278<br />

R:0 G:155 B:133<br />

Sininen<br />

100 C<br />

Pantone Process Cyan<br />

R:0 G:167 B:209<br />

Kukkia ja kurkkuja<br />

Keltainen<br />

Vaalean vihreä Vihreä<br />

Sinivihreä<br />

Sininen<br />

15 M, 100 Y<br />

50 C, 100 Y<br />

100 C, 100 Y 100 C, 50 Y<br />

100 C<br />

Pantone 116 Pantone 376 Pantone 355 Pantone 3278 Pantone Process Cyan<br />

R:252 G:208 B:22 R:127 G:187 B:0 R:0 G:157 B:75 R:0 G:155 B:133 R:0 G:167 B:209<br />

Juha Marttilan mielestä pieniä tuottajia ei saa unohtaa<br />

Juha Marttilalla on takanaan<br />

ensimmäinen vuosi <strong>MTK</strong>:n<br />

puheenjohtajana. Kiirettä<br />

on pitänyt, mutta Marttila<br />

on ehtinyt viettää aikaansa<br />

myös kotitilallaan Simossa.<br />

<strong>MTK</strong> on ollut vuoden aikana<br />

taas monessa mukana ja tällä<br />

hetkellä puheenjohtajaa mietityttää<br />

muun muassa tuleva<br />

Euroopan unionin maatalouspolitiikan<br />

uudistus.<br />

<strong>MTK</strong>:ssa on menty nyt<br />

vuosi uuden strategian<br />

mukaan ja samaan aikaan<br />

on avattu keskustelu järjestön<br />

rakenteesta. Tarkoituksena<br />

on pohtia, millainen<br />

järjestön rakenteen<br />

tulisi olla tulevaisuudessa<br />

sekä millä tavalla saataisiin<br />

lisää mahdollisuuksia<br />

toimintaan paikallistasolla.<br />

Maaseudun elinkeinot<br />

kun ovat tänä päivänä<br />

paljon monimuotoisempia<br />

kuin esimerkiksi<br />

1980-luvulla. “Ennen on<br />

voinut puhua tyypillisistä<br />

suomalaisista maatiloista.<br />

Nykyään maaseudulla on<br />

paljon uusia elinkeinoja<br />

perinteisten maito- ja<br />

lihatuotannon lisäksi. On<br />

matkailua, ruoanjalostusta,<br />

koneyrittäjyyttä ja<br />

hoivayrittäjyyttä” Marttila<br />

luettelee.<br />

Maaseutuyrittämiseen<br />

liittyvien haasteiden lisäksi<br />

pohditaan myös metsäpuolen<br />

edunvalvontaa. “Metsänomistajat<br />

ovat usein<br />

kaupunkilaisia, eikä heillä<br />

ole linkkiä maatalouteen”<br />

Marttila selittää. Mietinnön<br />

olisi tarkoitus valmistua<br />

KUVA: JAANA KANKAANPÄÄ<br />

vuoden 2012 liittokokoukseen<br />

mennessä.<br />

EU:n maatalouspolitiikan<br />

uudistus<br />

mietityttää<br />

<strong>MTK</strong>:n väen ajatuksissa on<br />

tällä hetkellä useitakin tärkeitä<br />

asioita. Yksi niistä on<br />

tuleva Euroopan unionin<br />

maatalouspolitiikan uudistus.<br />

“Vuoden 2014 uudistus<br />

tulee olemaan todella suuri,<br />

mutta EU:n tulevaisuus<br />

laajemminkin ja EU:n suhtautuminen<br />

metsätalouteen<br />

mietityttävät myös” Marttila<br />

pohtii.<br />

Esimerkiksi kiintiöiden<br />

poistot tulevat varmasti vaikuttamaan<br />

Pohjois-Suomen<br />

maidontuotantoon. “Se tulee<br />

olemaan iso haaste” Marttila<br />

myöntää. “Kun suuremmat<br />

ja tehokkaammat maat<br />

alkavat tuottaa markkinoille<br />

lisää maitoa, paineet kohdistuvat<br />

varmasti hintaan”<br />

Marttila toteaa. Toisaalta<br />

hän näkee asiassa positiivisiakin<br />

puolia: “Maitosektori<br />

on siitä hyvä, että Euroopan<br />

päässä on paljon mahdollisuuksia<br />

kasvattaa maitotuotteiden<br />

kulutusta. Se<br />

vaatii tietysti uusia ja laadukkaita<br />

tuotteita. Esimerkiksi<br />

laktoosittomat tuotteet<br />

ovat avanneet täysin uuden<br />

maailman niille, jotka ovat<br />

jo luulleet joutuvansa luopumaan<br />

maitotuotteiden<br />

käytöstä” hän sanoo. Marttilan<br />

mielestä vientimahdollisuuksia<br />

on kiitettävästi.<br />

“Joskushan voidaan vielä<br />

olla sellaisessa tilanteessa,<br />

että maitotuotteet viedään<br />

käsistä ulkomaille” hän<br />

pohdiskelee.<br />

EU:n maatalouspolitiikan<br />

uudistuksen ohella<br />

toinen suuri teema tällä<br />

hetkellä on seuraavat<br />

eduskuntavaalit. Eduskuntavaaleihin<br />

kulminoituu<br />

keskeiset kotimaan politiikan<br />

kysymykset, kuten<br />

julkisen talouden tilanne.<br />

Juha Marttila miettii, mistä<br />

löydettäisiin kasvun eväät<br />

Suomelle tulevaisuudessa.<br />

“Rohkea asennoituminen<br />

biotalouden ja vihreän<br />

kasvun kanssa on tärkeää,<br />

sillä juuri niistä voisi löytyä<br />

tulevaisuuden avaimia”<br />

hän sanoo.<br />

Myös pienet tuotantoyksiköt<br />

tärkeitä<br />

Yksi isoista kysymyksistä<br />

on jatkuvaan maatilojen<br />

harvenemiseen liittyvät<br />

haasteet. Useimmilta<br />

tiloilta on pitkät matkat<br />

lähimpiinkiin jalostuslaitoksiin.<br />

Näihin asioihin<br />

liittyvät ongelmat ovat<br />

tuttuja varsinkin lappilaisille<br />

tuottajille. Tuottajia<br />

varmasti mietityttää, voisiko<br />

byrokratian keinoin<br />

helpottaa ja kannustaa<br />

pieniäkin tuottajia jatkojalostukseen.<br />

Juha Marttilan<br />

mielestä esimerkiksi pienimuotoisen<br />

teurastuksen<br />

lihantarkastuksiin liittyvät<br />

vaatimukset ovatkin<br />

kohtuuttomia. “Porojen<br />

teurastaminen voi vielä<br />

toimia, mutta lampaiden<br />

kanssa on jo vaikeampaa”<br />

Marttila sanoo.<br />

“Byrokratian vaatimukset<br />

liittyvät usein kansallisiin<br />

tulkintoihin elintarviketurvallisuudesta<br />

ja<br />

hygieniasta. Euroopassa<br />

liha- ja maitotuotteiden<br />

pienimuotoinen jalostus<br />

todella toimii. Suomalaiset<br />

elintarvikeviranomaiset<br />

eivät antaisi tuotattaa<br />

kaikissa niissä olosuhteissa<br />

ruokaa, missä niitä<br />

tuolla ympäri Eurooppaa<br />

tuotetaan” Marttila selittää.<br />

Hän toivoisikin, että<br />

juuri pienten yksiköiden<br />

jatkojalostuksessa käytettäisiin<br />

maalaisjärkeä, jotta<br />

sivukulut eivät nousisi<br />

suhteessa liian suuriksi.<br />

“Vaikka suurten yksiköiden<br />

ja voiman tarve on<br />

aivan ehdoton, myös pienet<br />

yritykset ovat tärkeitä”<br />

Marttila muistuttaa.<br />

Marttilan mukaan pienillä<br />

yksiköillä pitäisi<br />

Joskushan voidaan vielä<br />

olla sellaisessa tilanteessa,<br />

että maitotuotteet viedään<br />

käsistä ulkomaille<br />

olla mahdollisuus tuottaa<br />

omia erikoisuuksia, joista<br />

saisi myös hyvän hinnan.<br />

“Lappi on siitä poikkeuksellinen<br />

maakunta,<br />

että siellä käy niin paljon<br />

matkailijoita. Myös matkailijoille<br />

olisi hyvä olla<br />

tarjolla näitä omia pieniä<br />

erikoisuuksia” hän sanoo.<br />

Marttila uskoo myös, että<br />

politiikka suurkeittiöiden<br />

hankinnoissakin on muuttumassa,<br />

ja että siinä voisi<br />

olla yksi pelastus pienille<br />

tuotantoyksiköille. “Valtiolla<br />

on kyllä olemassa<br />

suositukset, että tarjolla<br />

pitäisi olla lähiruokaa ja<br />

sesonkituotteita” Marttila<br />

sanoo. Hänen mielestään<br />

erityisesti vanhuksille<br />

ja lapsille tarjottavan<br />

ruoan pitäisi olla hyvää ja<br />

laadukasta.<br />

Marttila tietää ihmisten<br />

arvostavan puhdasta ruokaa,<br />

josta tietää missä ja<br />

miten se on valmistettu.<br />

“Suomessa ei esimerkiksi<br />

käytetä eläinten rehuissa<br />

antibiootteja ennaltaehkäisevässä<br />

tarkoituksessa,<br />

vaan niitä annetaan vain<br />

sairaille eläimille” hän<br />

sanoo.<br />

Vaikka suurten<br />

yksiköiden<br />

ja voiman<br />

tarve<br />

on aivan ehdoton,<br />

myös<br />

pienet yritykset<br />

ovat tärkeitä<br />

Suunta on ylöspäin –<br />

tarkkana saa olla<br />

Jänkäviesti haastatteli Juha<br />

Marttilaa myös vuosi sitten.<br />

Silloin tiedettiin, että<br />

tuleva vuosi tulee olemaan<br />

vaikea. Lihamarkkinat olivat<br />

levottomia ja viljan<br />

hintakin oli pohjamudissa.<br />

“Lapin perustuotteita maitoa<br />

ja lihaa kun ajattelee,<br />

niin kyllä tämä markkinoiden<br />

syvin aallonpohja on<br />

nyt ohitettu ja suunta on<br />

ylöspäin” Marttila sanoo.<br />

“Mutta kustannuspuolella<br />

on taas penninvenyttämisen<br />

paikka. Nyt täytyy mennä<br />

tarkalla kustannuskurilla<br />

eteenpäin ja miettiä kaikki<br />

hankinnat ja kilpailutukset<br />

tarkkaan” hän painottaa.<br />

“Ettei kävisi niin kuin<br />

muutama vuosi sitten, kun<br />

tuotteiden hinnat paranivat<br />

mutta tuottajien tuloissa ei<br />

siltikään tapahtunut minkäänlaista<br />

kehitystä” Marttila<br />

jatkaa.<br />

Hankintoja täytyy joka<br />

tapauksessa tehdä, joten<br />

huomio kohdistuukin nyt<br />

kilpailuttamiseen ja valinnanvaraan.<br />

“Me <strong>MTK</strong>:n<br />

päässä teemme kyllä kaikkemme,<br />

että markkinoilla<br />

olisi kilpailua ja viljelijä<br />

voisi kilpailuttaa ja tehdä<br />

valintoja” Marttila lupaa.<br />

Hän jatkaa, että vakaata<br />

tulevaisuuttahan ei voi<br />

kukaan viljelijälle luvata,<br />

sillä politiikkaan ja markkinoihin<br />

tulee aina muutoksia.<br />

“Muutoksia on ollut<br />

aina, mutta me olemme sinnikkäitä!”<br />

Marttila toteaa<br />

painokkaasti.<br />

Mika Ollila ja Outi Kilpi ovat tyytyväisiä kurkun kysyntään<br />

Yksi Suomen pohjoisimmista<br />

kaupallisista kurkkutarhoista<br />

sijaitsee Marraskoskella,<br />

aivan Kittiläntien varressa.<br />

Ollilan puutarha on kasvattanut<br />

kesäkukkia ja kurkkuja jo<br />

30 vuoden ajan.<br />

Pihaan saapuvaa vierasta<br />

tervehtivät ensimmäisenä<br />

vapaana kuljeskelevat<br />

vahtieläimet. Kanoja, kukkoja,<br />

pari koiraa… missä<br />

kaikki ihmiset ovat? Toimittajan<br />

mielessä kävi jo<br />

Orwellin klassikkokirja<br />

Eläinten vallankumous,<br />

mutta sikoja ei onneksi näy<br />

missään ja asuinrakennuksen<br />

ikkunasta näkyy valo,<br />

joten isäntäväkikin näyttää<br />

olevan kotona.<br />

Puutarhasta vuodesta<br />

2003 asti huolehtineet<br />

Mika Ollila ja Outi Kilpi<br />

ovat kaikesta päätellen varsin<br />

eläinrakkaita ihmisiä.<br />

Eteisessä huomion kerää<br />

iso akvaario, ja kertoopa<br />

Outi vielä omistavansa<br />

muutaman hevosenkin,<br />

joille vanhasta navetasta on<br />

tarkoitus kunnostaa pihatto.<br />

Ollilan puutarhalla käykin<br />

paljon asiakkaita ihastelemassa<br />

kukkien lisäksi myös<br />

eläimiä, vaikkei kyseessä<br />

varsinainen kotieläinpiha<br />

olekaan.<br />

Ryhmäkasveja (eli kansankielellä<br />

kesäkukkia) ja<br />

kurkkuja tuottava puutarha<br />

Jänkäviestin<br />

reseptinurkka<br />

Missä kurkku on parhaimmillaan?<br />

Kurkkufarmarit paljastavat suosikkireseptinsä.<br />

1. Leikkaa kurkusta paksuja siivuja.<br />

Varo sormia!<br />

2. Voitele leipä.<br />

3. Asettele kurkkusiivut leivälle.<br />

4. Lisää hieman sitruunapippuria,<br />

jos siltä tuntuu.<br />

5. Nauti.<br />

pitää kesäkaudella kiireisenä,<br />

mutta talvitauolla<br />

tekemistä on vähemmän.<br />

Niinpä Mika työskenteleekin<br />

talvisin sukulaismiehen<br />

ilmastointifirmassa ja Outi<br />

huolehtii puutarhan paperirutiineista<br />

ja tekee tarvittavia<br />

kunnossapitotöitä,<br />

kunnes kasvukausi taas<br />

kevättalvella lähestyy.<br />

– Talvikaudella viljely<br />

olisi mahdollista, mutta<br />

pitäisi olla erityyppiset<br />

huoneet ja lämmöntuotanto,<br />

että se olisi kannattavaa.<br />

Tällä hetkellä meillä<br />

ei ole sellaista tuotantoa,<br />

että se olisi järkevää, Outi<br />

kertoo.<br />

Kotimaiselle kurkulle<br />

on kysyntää<br />

Mika Ollilan mukaan jopa<br />

95 % puutarhan liikevaihdosta<br />

tulee kesäkukista,<br />

joista suurin osa menee<br />

tukkureiden kautta ympäri<br />

Lappia ja noin kolmannes<br />

suoraan tarhalla käyville<br />

yksityisasiakkaille. Kesäkukissa<br />

kilpailu on kovaa:<br />

jo Rovaniemen alueella on<br />

toistakymmentä puutarhaa,<br />

joiden lisäksi etelästä<br />

tuodaan halpatuotantoa<br />

joihinkin myymälöihin.<br />

Hinnalla etelän tuontia<br />

vastaan ei pystytä kilpailemaan,<br />

joten pohjoisen<br />

puutarhoilla on pakko<br />

panostaa laatuun.<br />

Kurkkujen osalta tilanne<br />

onkin lähes päinvastainen:<br />

kysyntää olisi enemmän<br />

kuin tuotantoa. Ollilan<br />

säilyvyydestään kuuluisat<br />

”löysäpussiset” kurkut<br />

menevät myyntiin jokivarren<br />

pikkukauppoihin sekä<br />

Rovaniemelle Eteläkeskuksen<br />

Supermarkettiin.<br />

Vaikka kotimaisen kurkun<br />

kysyntä on hyvää, on<br />

kurkku vain jatkotuote<br />

puutarhalle.<br />

– Kurkunkasvatus on<br />

myös palvelua. Se on<br />

tosi kysyttyä, Outi Kilpi<br />

kertoo.<br />

– Tässä on kaukaisissa<br />

suunnitelmissa, että<br />

alamme laskemaan kannattaisiko<br />

laittaa isompi huone<br />

kurkuille. Silloin kurkkua<br />

voisi kasvattaa enemmän<br />

ja pidempään, Mika Ollila<br />

visioi.<br />

Lähiruokaa saa<br />

pyytämällä<br />

Lähiruoan suosimisesta<br />

puhutaan paljon, mutta<br />

moni kuluttaja valittelee<br />

sen huonoa saatavuutta.<br />

Ongelman lääke olisi kuitenkin<br />

helppo: paras keino<br />

saada lisää lähiruokaa<br />

oman kaupan hyllyille on<br />

pyytää sitä kauppiaalta.<br />

– Silloin pitää tietysti<br />

olla valmis myös maksamaan<br />

vähän enemmän,<br />

koska lähiruoka on aina<br />

vähän kalliimpaa, Mika<br />

Ollila huomauttaa.<br />

Suurin ongelma taitaakin<br />

siis olla kuluttajissa itsessään,<br />

jotka yleensä ostavat<br />

mieluiten halvimman vaihtoehdon.<br />

Outi Kilpi kertookin<br />

kuulleensa kauppiailta,<br />

että lähituotteita kyllä pyydetään<br />

ja halutaan, mutta<br />

sitten ne jäävät hyllyyn<br />

pitkäksi aikaa ja pilaantuvat.<br />

Koska tuoretuotteiden<br />

varastointiaika on lyhyt,<br />

ne pitää saada kiertämään<br />

melko nopeasti.<br />

– Syömällä ja kuluttamalla<br />

paikallisia tuotteita<br />

tukee paikallista tuotantoa,<br />

ja sitä kautta tuotteita voidaan<br />

tuottaa joskus vähän<br />

edullisemmin. Samalla<br />

luodaan työpaikkoja, Mika<br />

Ollila summaa asiaa.<br />

ERÄPAIKAT, METSÄTILAT, TONTIT<br />

Kaikki kohteemme netissä, osoitteessa:<br />

metsatilat.fi<br />

kattavin markkinapaikka<br />

Lapin Metsämarkkinat Oy LKV<br />

Ukkoherrantie 15 A 2, 96100 ROVANIEMI<br />

Ulla Käkelä, Metsätalousinsinööri, LKV<br />

Puh. 020 413 2854, GSM 040 735 1360<br />

METSÄAMMATTILAISILTA TURVALLISUUTTA TILAKAUPPAAN!

6 JÄNKÄVIESTI<br />

JÄNKÄVIESTI<br />

7<br />

Vaalit 2011<br />

Jänkäviesti arpoi kevään 2011 eduskuntavaalien jo varmistettujen kansanedustajaehdokkaiden<br />

joukosta viisi ehdokasta vastaamaan <strong>MTK</strong>:n vaaliohjelmaan liittyviin kysymyksiin.<br />

Kuinkahan vaaleissa käy?<br />

Ehdokkaille esitettiin seuraavat kysymykset:<br />

1. Oletko tutustunut aiemmin <strong>MTK</strong>:n vaaliohjelmaan?<br />

2. Mitä maatalouden kansallisille tukijärjestelmille pitäisi<br />

mielestäsi tehdä?<br />

3. Tarvitseeko Suomi kansallista ruokastrategiaa?<br />

4. Millaisena näet suomalaisen maatalousyrittäjän aseman tänään?<br />

5. Minkälaisilla energiaratkaisuilla Suomen tavoitteet sähköntuotannon<br />

omavaraisuudesta ja EU:n ilmastovelvoitteiden<br />

täyttämisestä mielestäsi ratkaistaan?<br />

Mika Simoska (Kesk.)<br />

• 44v, kunnanjohtaja<br />

• Tervola<br />

• 1. kertaa ehdolla<br />

• Poliittinen kokemus:<br />

• Lapsena Vesaisissa ja opiskeluaikana<br />

Opiskelevien Keskustanuorten<br />

toiminnassa, sittemmin keskittynyt<br />

perheeseen ja työntekoon.<br />

1. Olen.<br />

2. Tukijärjestelmää tulee jatkaa ja<br />

tukijärjestelmällä turvata suomalaisen<br />

maataloustuotannon jatkuvuus<br />

maan eri osissa. Tukijärjestelmää<br />

tulisi kuitenkin yksinkertaistaa ja<br />

selkeyttää, kansallisella tuella tulee<br />

”paikata” EU-tukien reiät.<br />

3. Kyllä.<br />

Esa Lindholm (PS)<br />

• 49v, pienyrittäjä<br />

• Inari<br />

• 1. kertaa ehdolla<br />

• Poliittinen kokemus:<br />

• Paikallisosaston Inarin ja Ylä-Lapin Perussuomalaisten<br />

puheenjohtaja<br />

1. Juu.<br />

2. Vähintäänkin tukijärjestelmiä on entisestään<br />

demokratisoitava ja periferiset alueet ja niiden luonnonolosuhteiden<br />

vaatimukset olisi saatava entistä<br />

paremmin esille.<br />

3. Jokainen itsenäinen kansakunta ja valtio tarvitsee<br />

toimivan ja erityisesti omissa luonnonolosuhteissaan<br />

4. Suomalainen maatalousyrittäjä<br />

taistelee monien haasteiden kanssa,<br />

kannattavuus, ympäristön paineet,<br />

tukipolitiikka, henkinen jaksaminen.<br />

Suuruuden ihannoinnin sijasta<br />

tulisi antaa ”kaikkien kukkien kukkia”,<br />

pienikin yksikkö voi olla laadukas<br />

ja tehokas.<br />

5. Monipuolisilla vaihtoehtoisilla<br />

ratkaisuilla, bioenergia ml. pelto- ja<br />

metsä- sekä kotieläinperäiset raakaaineet,<br />

tuuli- ja vesivoima. Ydinvoima<br />

on vain väliaikaisratkaisu,<br />

jolla ei voida pitkällä tähtäimellä<br />

ratkaista energiantuotantotarpeita.<br />

Jaakko Portti (Vas.)<br />

• 56v, ravintolatyöntekijä<br />

• Rovaniemi<br />

• 1. kertaa ehdolla<br />

• Poliittinen kokemus:<br />

• SKDL:n Lapin piirisihteeri 1980-luvulla,<br />

sittemmin 13 vuotta poissa<br />

politiikasta. Nyt toinen kausi Rovaniemen<br />

kaupunginvaltuutettuna.<br />

1. Ohjelmaan en ole aiemmin<br />

tutustunut, joten kiitti vinkistä. Kiusaus<br />

olisi tietysti lukea vaaliohjelma<br />

ja antaa halutut vastaukset. Tai sitten<br />

tarkistaa, mitä Vasemmistoliitto on<br />

ohjelmissaan linjannut. Nyt kuitenkin<br />

linjaan omasta päästäni.<br />

2. Tukijärjestelmät ovat tarpeellisia.<br />

Niiden kansallisella kohdentamisella<br />

suomalaisen maatalouden vahvuuksia<br />

ja kulttuurille ominaisia piirteitä voidaan<br />

vahvistaa. En pidä järkevänä, että<br />

suomalaista maataloutta kehitetään<br />

suuryksiköiden ja teollisuusmaisen<br />

tuotannon suuntaan. Perhemuotoisen<br />

maatalouden harjoittamiseen täytyisi<br />

tukea osoittaa tarveharkintaisesti<br />

enemmän, ja vähentää tukien automaatiota.<br />

Kansallisilla tuilla täytyisi<br />

myös tehokkaammin kyetä tasaamaan<br />

eri maatalouden harjoittamismuotojen<br />

eriarvoistumiskehitystä. Maaseudun<br />

elinvoimaisuus on Suomessa keskeisesti<br />

riippuvainen maatalouden harjoittamisedellytysten<br />

turvaamisesta.<br />

3. Kyllä tarvitsee, ja keskeinen osa<br />

ruokahuollosta ja -varmuudesta on<br />

pidettävä omassa päätösvallassa. En<br />

pidä oikeana kehitystä, jossa maataloustuotanto<br />

Suomessa supistuu ja<br />

lakkaa, koska tuotteiden jalostus on<br />

siirtynyt ulkomaiseen omistukseen<br />

(sokeri). Ei pelkästään tuotanto, vaan<br />

myös jalostusketju on oleellinen osa<br />

ruokahuoltoa. Esim. Tornion Lapin<br />

Kullan tehtaan sulkeminen johti<br />

”Arpelan Mansikin” rehunsaantivaikeuksiin.<br />

Jouduttiin korvaamaan<br />

kalliimmalla.<br />

toimivan ruokastrategian. Jo itse sana ”ruoka” kertoo<br />

sen tarpeellisuuden.<br />

4. Kovaa ja raskasta työtä tekevät maatalousyrittäjät<br />

ovat tämän päivän nimettömiä sankareita, tuntemattomia<br />

sotilaita jotka nauttivat aliarvostusta ja lähes haistattelua<br />

suurkaupunkiemme massaihmisten mielissä.<br />

He kun eivät enää ymmärrä, miten heidän hyvinvointinsa<br />

ja elämänhelppous saadaan aikaan…<br />

5. Perussuomalaisten yleinen linjaus ydinvoimasta<br />

on sen lisärakentamista vastaan. Kuitenkin erityisesti<br />

Ylä-Lapin matkailu- ja luontaiselinkeinorakenteen<br />

perusasioita on luonnon säilyminen vapaana ja villinä.<br />

Siksi sellaisen energian tuotanto/hankinta jota ei tuoteta<br />

Lapin metsistä, soista ja vesistöistä on varsinkin<br />

Ylä-Lapin alueella suotavaa. Itse itsenäisen valtion<br />

Keltainen<br />

15 M, 100 Y<br />

Pantone 116<br />

R:252 G:208 B:22<br />

Vaalean vihreä<br />

50 C, 100 Y<br />

Pantone 376<br />

R:127 G:187 B:0<br />

Vihreä<br />

100 C, 100 Y<br />

Pantone 355<br />

R:0 G:157 B:75<br />

4. Maatalousyrittäjän aseman näkee<br />

ja kokee selvästi vain suomalainen<br />

maatalousyrittäjä itse. Minä voin vain<br />

kuvitella sen. Oletan maatalousyrittäjien<br />

odottavan pitkäjänteisempää<br />

maatalouspolitiikkaa, joka vakaudessaan<br />

ja jatkuvuudessaan muodostaisi<br />

hyvän pohjan, jolla yksittäinen<br />

maatalousyrittäjä tekee omia yrityskohtaisia<br />

investointejaan, suuntautumisvalintoja<br />

ja muita ratkaisuja. Nyt<br />

näen, että näin ei ole. Maatalouteen<br />

tehtävät investoinnit suuruudeltaan ja<br />

kestoltaan edellyttävät kestävämpää<br />

luottamusta jatkuvuuteen.<br />

5. Energiantuotannossa Suomessa<br />

tehtiin perustavanlaatuinen valinta<br />

päätettäessä kahdesta uudesta ydinvoimaluvasta.<br />

Simoa sijoituspaikkana<br />

pidän Lapin kannalta hyvänä.<br />

Ydinvoimaan liittyvät kuitenkin<br />

ongelmansa ja riskinsä. Sen kilpailukyky<br />

tulee heikkenemään tulevaisuudessa<br />

uusien energian tuotantomuotojen<br />

vallatessa alaa. Vesivoimassa<br />

on vielä käyttämättömiä mahdollisuuksia,<br />

myös Lapissa. Uusiutuvien<br />

energian tuotantomuotojen lisäämiseen<br />

panostaminen on ilmastotavoitteiden<br />

kannalta järkevää. Tuulibio-<br />

yms. ratkaisut ovat tänä päivänä<br />

marginaalisia, mutta tulevaisuudessa<br />

merkittäviä, johon olisi panostettava.<br />

Energiaratkaisut eivät kuitenkaan ole<br />

vain tuottamiskysymyksiä, vaan toinen<br />

puoli on tehokkuus ja säästämiskysymyksiä.<br />

Tekniikan kehittyminen<br />

mahdollistaa ”energiasyöppöjen”,<br />

korvaamisen energiaa säästävillä<br />

tavoilla tuotannossa, asumisessa, liikkumisessa<br />

yms.<br />

tarvitsema energia on ilman muuta pyrittävä tuottamaan,<br />

itsenäisesti ilman ulkovaltoihin sitoutumista.<br />

Sinivihreä<br />

100 C, 50 Y<br />

Pantone 3278<br />

R:0 G:155 B:133<br />

Sininen<br />

100 C<br />

Pantone Process Cyan<br />

R:0 G:167 B:209<br />

Keltainen<br />

15 M, 100 Y<br />

Pantone 116<br />

R:252 G:208 B:22<br />

Vaalean vihreä<br />

50 C, 100 Y<br />

Pantone 376<br />

R:127 G:187 B:0<br />

Vihreä<br />

100 C, 100 Y<br />

Pantone 355<br />

R:0 G:157 B:75<br />

Sinivihreä<br />

100 C, 50 Y<br />

Pantone 3278<br />

R:0 G:155 B:133<br />

Sininen<br />

100 C<br />

Pantone Process Cyan<br />

R:0 G:167 B:209<br />

Hilkka Halonen (SDP)<br />

• 50v, sosiaalityöntekijä, toimitusjohtaja<br />

• Kemi<br />

• 2. kertaa ehdolla<br />

• Poliittinen kokemus:<br />

• Erilaisia luottamustehtäviä n. 20<br />

vuotta<br />

1. Ei ollut tuttu aiemmin, ja selasin<br />

haastattelua varten nopeasti <strong>MTK</strong>:n<br />

vaaliohjelman.<br />

Doris Tuohimaa<br />

(Vihreät)<br />

• 24v, catering-alan<br />

palveluvastaava<br />

• Kemi<br />

• 1. kertaa ehdolla<br />

• Poliittinen kokemus:<br />

• Ehdolla kunnallisvaaleissa<br />

2008, Kemin nuorisoasiain<br />

neuvottelukunnan jäsen<br />

1. En.<br />

2. Kansalliset tukijärjestelmät<br />

eivät varmasti ole ihan oikealla<br />

tolalla, koska Nalle Wahlroosin<br />

kaltaista maatalousyrittäjää tuetaan<br />

usealla sadalla tuhannella eurolla<br />

vuosittain. Kysymys kuuluu myös,<br />

että onko maatalous kannattavaa<br />

koko maassa? Tai siis onhan se, jos<br />

tarpeeksi tuetaan. Mutta onko siihen<br />

varaa tulevaisuudessa? Ei minulla<br />

tähän suoraa vastausta ole, mutta<br />

elinkelpoisen maatalouden haluan<br />

maassa säilyvän. Millaista maataloutta<br />

ja missä päin maata mitäkin<br />

maatalouden osaa on kannattavaa<br />

tukea meidän kaikkien veroeuroilla?<br />

Ilmastonmuutos tosin saattaa<br />

pitkällä aikavälillä tuoda tähänkin<br />

muutosta. Tilastokeskuksen<br />

mukaan maatalousyrittäjäkotitalouden<br />

käytettävissä oleva verojen jälkeinen<br />

mediaanitulo on n. 50 000 e<br />

vuodessa. <strong>MTK</strong> on etujärjestö,<br />

joka varmaan ilmoittaa maatalousyrittäjän<br />

tuloksi jotain muuta kuin<br />

Tilastokeskuksen tai itse suoraan<br />

maataloustuesta ja maatilojen lukumäärästä<br />

laskemani.<br />

3. Kansallinen ruokastrategia –<br />

idea ihan hyvä. Mutta kyllä Suomi<br />

ihan ensimmäisenä tarvitsee sellaisen<br />

talous- ja työllisyysohjelman,<br />

jolla työllisyysaste saadaan 75<br />

%:iin, ja hyvinvointipalveluiden<br />

rahoitus turvattua. Lähiruokaahan<br />

kaikki rakastavat, vaikka kaikilla<br />

ei siihen ole varaa. Tässä mielessä<br />

kaikkien pienituloisempien lapsiperheiden,<br />

ja muidenkin, ostovoiman<br />

parantaminen on kai tärkeä<br />

ruokastrategiassa, heillä kun kaikki<br />

tulonlisä siirtyy lähes automaattisesti<br />

elintarvikkeisiin.<br />

4. Näen maatalousyrittäjän aseman<br />

ihan kohtuullisena, sukulaisillakin<br />

keskisessä Suomessa menee<br />

maatilallaan ihan hyvin. <strong>MTK</strong>:n<br />

vaaliohjelmassa oli erittäin hyviä<br />

osio palveluinnovaatioista, monialayrittämisestä.<br />

Tässä varmasti on<br />

tie jota kannattaa kulkea, niin maatalousyrittäjyys<br />

on kannattavaa ja<br />

työllistää itse yrittäjän lisäksi jonkun<br />

muunkin.<br />

5. Energiaratkaisuthan on jo tehty<br />

– ydinvoimapäätökset siis. Todellinen<br />

ekoteko, ja varmaan kommentistani<br />

ymmärtää, etten pitänyt<br />

päätöksestä. Mutta uusiutuviin<br />

panostamista tarvitaan jatkossakin.<br />

Itse olen vesivoiman lisärakentamisen<br />

kannattaja, tuuli, bioenergia<br />

jne. Kysyä voi aina, että kuinkahan<br />

paljon maamme energiantarve<br />

oikeasti tulee kasvamaan. Kuinka<br />

paljon maassamme on tuotantovaltaista<br />

teollisuutta 20 vuoden päästä,<br />

ja mikä on tuolloin esim. vientiteollisuutemme<br />

kivijalkojen puun ja<br />

metallin jalostusarvo ja energiantarve?<br />

Itse kuulun niihin, jotka aina<br />

näitä kysymyksiä esittävät, ja olen<br />

skeptinen esitettyihin kasvukäyriin<br />

nähden. Kun on toisenlaisiakin<br />

käyriä!<br />

2. Tukijärjestelmät tulee sitoa<br />

eettisiin ja ympäristöystävällisyyttä<br />

painottaviin tavoitteisiin,<br />

joiden toteutuminen olisi<br />

tukien saamisen peruste. Toisaalta<br />

eläinten oloja ja ympäristöystävällisyyttä<br />

parantavat<br />

teot tulee palkita.<br />

3. Kyllä.<br />

4. –<br />

Satu-Sirpa Niemelä (kok)<br />

• 49v, sairaanhoitaja, työsuojeluvaltuutettu<br />

• Rovaniemi<br />

• 1. kertaa ehdolla<br />

• Poliittinen kokemus:<br />

• Tehy-aktiivi, ei aiempaa poliittista<br />

kokemusta.<br />

1. En ole tutustunut aiemmin.<br />

Ehdokkuuteni on minulle vielä niin<br />

uusi asia, että perehtyminen vaatii<br />

aikaa.<br />

2. On huolehdittava, että maatalouden<br />

kansalliset ja kansainväliset<br />

tuki- ja korvausjärjestelmät turvaavat<br />

maatalouden harjoittamisedellytykset<br />

koko EU:n alueella – myös<br />

Suomen. Tukijärjestelmät eivät kuitenkaan<br />

saa asettaa tuottajia ja sitä<br />

kautta myös kuluttajia keskenään<br />

alueellisesti tai taloudellisesti eriarvoiseen<br />

asemaan. Meidän jokaisen<br />

jokapäiväiset kulutusvalinnat viitoittavat<br />

osaltaan maaseudun tulevaisuutta,<br />

koska niiden perusteella<br />

muotoutuvat myös maaseutuyrittäjien<br />

tarjoamat tuotteet ja palvelut.<br />

3. Tarvitsee. Strategian, joka<br />

suhteuttaisi suomalaisen maatalouspolitiikan<br />

muuhun eurooppalaiseen<br />

maatalouden todellisuuteen,<br />

samalla tukien heikompia<br />

maatalousalueita ja turvaten sekä<br />

yrittäjyyteen pohjautuvan maataloustuotannon<br />

että kansallisen<br />

huoltovarmuuden.<br />

4. Suomalainen maatalousyrittäjä<br />

selviää sisukkaasti yrittäen ja uskaltaen<br />

investoida tulevaisuutta varten.<br />

Olen ymmärtänyt, että EU:n tukiviidakko<br />

työllistää heitä suuresti, mutta<br />

siitäkin voi selvitä käyttämällä mm.<br />

tietotekniikkaa avukseen. Oli hienoa<br />

katsoa uutista viime viikolla<br />

Nuorgamista, jossa paikallinen<br />

maitotilan isäntä ja emäntä eivät<br />

valittaneet pitkiä etäisyyksiä, eikä<br />

työn määrää. He uskoivat tulevaisuuteen<br />

omalla paikkakunnallaan.<br />

5. Energiatehokkuutta lisäämällä,<br />

monipuolisesti uusiutuvia<br />

energiamuotoja hyödyntämällä<br />

ja niihin satsaten.<br />

Energian kulutusta vähennetään<br />

peruskorjaamalla ja<br />

rakentamalla passiivitaloja tai<br />

muuttamalla talojen lämmitysmuoto<br />

ensisijaisesti maalämmöllä<br />

toimivaksi, myös<br />

ilmalämpöpumppuja voidaan<br />

hyödyntää suorasähkölämmityksestä<br />

poistumiseksi.<br />

Sähkönkulutusta vähennetään<br />

myös suosimalla A-energialuokkaa<br />

olevia kodinkoneita ja<br />

laitteita sekä sammuttamalla<br />

turhia laitteita kotitalouksissa<br />

ja julkisissa rakennuksissa.<br />

Ydinvoimaa ei tarvita enää<br />

enempää.<br />

Suomessa on toisenlaisiakin tiloja,<br />

joiden tulevaisuus on uhattuna: ei<br />

haluta tehdä isoja investointeja tai<br />

jatkajaa ei löydy, jolloin toiminta<br />

loppuu. Kaikki uudet ennakkoluulottomat<br />

ideat ja toimintamallit<br />

ovat tervetulleita kotimaisen<br />

maataloustuotannon turvaamiseksi<br />

kuten esim. maaseutuyrittäjien<br />

uudenlaiset yhteenliittymät, hankinta-<br />

ja osakeyhtiöt. Jokainen yrittäjä<br />

tänä päivänä joutuu miettimään<br />

varmasti paljon erilaisia mahdollisuuksia<br />

miten saada tila kannattamaan<br />

ja tuottamaan. Yhteiskunnan<br />

tehtävänä katsoisin olevan tuohon<br />

toivoon vastaaminen tukemalla ja<br />

kannustamalla.<br />

5. Tuulivoiman ja aurinkoenergian<br />

käyttö on edelleen maassamme<br />

vähäistä, samoin kuin bioenergiankin.<br />

Ydin- ja vesivoimaenergian<br />

lisärakentamisen avulla voimme<br />

noudattaa Kioton sopimusta päästöjen<br />

osalta ja mahdollistaa Suomelle<br />

omavaraisen energiastrategian.<br />

Lisäksi jokainen meistä voi omilla<br />

vastuullisilla valinnoillaan vaikuttaa<br />

energian riittävyyteen.<br />

Haastattelut toteutettiin sähköpostitse syyskuun puolivälissä. Haastatelluilla ei ole<br />

ollut mahdollisuutta tutustua toistensa vastauksiin etukäteen. Osaa vastauksista on<br />

lyhennetty.

8 JÄNKÄVIESTI<br />

JÄNKÄVIESTI<br />

9<br />

Keltainen<br />

Vaalean vihreä Vihreä<br />

Sinivihreä<br />

Sininen<br />

15 M, 100 Y<br />

50 C, 100 Y<br />

100 C, 100 Y 100 C, 50 Y<br />

100 C<br />

Pantone 116 Pantone 376 Pantone 355 Pantone 3278 Pantone Process Cyan<br />

R:252 G:208 B:22 R:127 G:187 B:0 R:0 G:157 B:75 R:0 G:155 B:133 R:0 G:167 B:209<br />

Onko sopivasti enemmän vai vähemmän?<br />

Maa- ja metsätalousministeriö<br />

teki hiljattain päätöksen<br />

pitää suurin sallittu poromäärä<br />

toistaiseksi ennallaan,<br />

kunnes asiaa tutkimaan asetettu<br />

työryhmä saa työnsä<br />

valmiiksi. Suuria tunteita<br />

herättävässä kysymyksessä<br />

on monia puolia, joten Jänkäviesti<br />

pyysi kommentteja<br />

asian kanssa tekemisissä olevilta<br />

henkilöiltä.<br />

Aluekohtainen<br />

tarkastelu tarpeen<br />

Posiolaisen maanviljelijä<br />

Heikki Lehtiniemen<br />

mielestä maanomistajan<br />

asema on heikko suhteessa<br />

porotalouteen.<br />

– Nykyisen lainsäädännön<br />

puitteissahan porot<br />

saavat jokamiehenoikeudella<br />

laiduntaa vapaasti<br />

maanomistusolosuhteista<br />

riippumatta. Ja tämä koskee<br />

kaikkia EU-kansalaisia, eli<br />

periaatteessa kuka tahansa<br />

voi ottaa merkin ja ryhtyä<br />

pitämään poroja.<br />

– Nykyistä lakia ei<br />

kaikkialla noudateta, joten<br />

poronhoitolain rikkomisesta<br />

tulisi seurata tuntuvat<br />

rangaistukset. Myös porojen<br />

aiheuttamien vahinkojen<br />

arviointiin tarvittaisiin<br />

esimerkiksi maaseutuviranomaisten<br />

toimesta suoritettava<br />

menettely, joka<br />

turvaisi vahingonkärsijän<br />

aseman nykyistä<br />

paremmin.<br />

Pelkät lakimuutokset<br />

eivät riitä tilanteen<br />

korjaamiseen<br />

Lehtiniemen mielestä<br />

koko poronhoitoalueen<br />

suurimman sallitun poromäärän<br />

rajoittaminen<br />

ei välttämättä ole oikea<br />

ratkaisu, vaan tilannetta<br />

pitäisi pohtia aluekohtaisesti.<br />

Lehtiniemi ei kuitenkaan<br />

halua lopettaa porotaloutta<br />

kokonaan, kuten<br />

kaikkein kovasanaisimmat<br />

maanomistajat.<br />

Poroluku puhuttaa lappilaisia<br />

– Mikäs siinä kun porotaloutta<br />

harjoitetaan lain<br />

mukaan, mutta nykytilanteessa<br />

kun lakia ei noudateta,<br />

niin sitä taustaa vasten<br />

poromäärät eteläisellä<br />

poronhoitoalueella ovat<br />

kestämättömällä tasolla.<br />

Poromiehet syntipukkeina<br />

Rovaniemeläinen poromies<br />

Janne Kangas arvelee<br />

yhdeksi syyksi poroelinkeinon<br />

vastustukselle<br />

sen, että porojen ja poromiesten<br />

kontolle sälyte-<br />

Keltainen<br />

15 M, 100 Y<br />

Pantone 116<br />

R:252 G:208 B:22<br />

Vaalean vihreä<br />

50 C, 100 Y<br />

Pantone 376<br />

R:127 G:187 B:0<br />

Vihreä<br />

100 C, 100 Y<br />

Pantone 355<br />

R:0 G:157 B:75<br />

Sinivihreä<br />

100 C, 50 Y<br />

Pantone 3278<br />

R:0 G:155 B:133<br />

Sininen<br />

100 C<br />

Pantone Process Cyan<br />

R:0 G:167 B:209<br />

tään myös muiden luonnossa<br />

liikkujien tekemiä<br />

vahinkoja.<br />

– Syvän lumen aikana<br />

kelkkaillessa joku taimi<br />

voi katketa, en sitä kiellä,<br />

mutta kyllä villisti ajavat<br />

mönkijäharrastajat ovat<br />

paljon pahempia. Omat<br />

laitumethan me pilataan<br />

jos vasiten tehdään tuhoja,<br />

kuka sitä omaa oksaansa<br />

haluaisi sahata?<br />

Kangas epäileekin, että<br />

laitumien kunnosta huolehdittaessa<br />

haukutaan väärää<br />

puuta.<br />

– Tutkimuksissa on<br />

todettu, että talvilaitumet<br />

ovat huonontuneet, mutta<br />

ainakin tällä (Rovaniemen)<br />

alueella 75 % poroista on<br />

talvella tarhassa. Maastoruokintahan<br />

on tullut<br />

jo 15 vuotta sitten, mutta<br />

jos puhtaasti luonnonlaitumilla<br />

pidettäisiin poroja<br />

hengissä, niin silloin poromäärä<br />

kyllä olisi liian<br />

suuri.<br />

On yksisilmäistä<br />

ajatella,<br />

että<br />

ainoastaan<br />

poro rasittaa<br />

laidunmaita<br />

– Ylä- ja alapalkisilla<br />

tilanne on erilainen, siellä<br />

poroja pidetään luonnonlaitumilla.<br />

Jos määriä ei<br />

pudoteta, niin ne putoavat<br />

itsestään, Kangas toteaa.<br />

Jäkälät vai<br />

toimeentulo?<br />

Poroelinkeinon edunvalvojayhdistyksen<br />

uusi<br />

toiminnanjohtaja Anne<br />

Ollila välttää maanomistajien<br />

ja poromiesten vastakkainasettelua<br />

asiassa. Hän<br />

haluaakin huomauttaa,<br />

että porojen määrä sinänsä<br />

ei ole ainoa tekijä, joka<br />

vaikuttaa laidunmaiden<br />

rasitukseen.<br />

– On ehkä vähän yksisilmäinen<br />

näkökulma ajatella,<br />

että ainoastaan poro<br />

rasittaa laidunmaita. Tutkimuksissa<br />

huomioidaan<br />

nykyään jo ilmansaasteiden<br />

kaukokulkeumat ja<br />

muut jäkälän menestymiseen<br />

vaikuttavat tekijät,<br />

mutta lehtien mielipidepalstoilla<br />

on helppo vetää<br />

mutkat suoriksi.<br />

Ollila kertoo esimerkkinä,<br />

että paliskunnan alueelle<br />

perustettu kaivos jo<br />

sinällään lohkaisee ison<br />

siivun alueen laidunmaista,<br />

mutta samalla kaivoshanke<br />

voi estää vielä nimellisalaansa<br />

paljon suuremman<br />

alueen laidunkäytön vaikeuttamalla<br />

kulkemista<br />

seudulla. Tällainen laidunmaiden<br />

kutistuminen aiheuttaa<br />

luonnollisesti sen, että<br />

vaikka poromäärä ei muutu,<br />

kohdistuu sen aiheuttama<br />

rasitus entistä pienemmälle<br />

alueelle.<br />

Ympäristöarvojen lisäksi<br />

Ollila haluaa nostaa porojen<br />

taloudellisen merkityksen<br />

keskusteluun.<br />

– Jos poromääriä lähdetään<br />

leikkaamaan, niin se<br />

on suoraan ihmisten tilistä<br />

pois, Ollila tähdentää.<br />

Tulevaisuus<br />

päätetään pian<br />

Vanha totuushan on, että<br />

maata ei enää valmisteta.<br />

Laidunmaat siis eivät tule<br />

enää lisääntymään tulevaisuudessa,<br />

vaan pikemminkin<br />

päinvastoin.<br />

Miten ongelma sitten<br />

ratkaistaan - vähennetäänkö<br />

poromäärää, lisätäänkö<br />

tarha- ja maastoruokintaa,<br />

vai onko olemassa<br />

jokin kolmas keino mitä<br />

Anne Ollila otti hirvasta sarvista<br />

kukaan ei ole vielä tullut<br />

ajatelleeksi?<br />

Niin tai näin, asiaa pohtimaan<br />

on perustettu työryhmä<br />

joka toivottavasti<br />

päätyy kaikkien osapuolten<br />

kannalta mahdollisimman<br />

hyvään päätökseen.<br />

Jäämme odottelemaan<br />

työryhmän päätöstä seuraavan<br />

vuosikymmenen<br />

poroluvusta.<br />

taloutta läheltä pitkään,<br />

ja nyt tuli tilaisuus, jossa<br />

pystyy käyttämään omaa<br />

osaamistaan ja taustaansa<br />

poroelinkeinon hyväksi,<br />

Ollila vastaa hetken<br />

mietittyään.<br />

Vaimon lisäksi löysin<br />

internetistä myös Melan<br />

sähköiset asiointipalvelut!<br />

Mela-turva netissä<br />

• Päivitä MYEL-työtulosi<br />

• Hae Mela-sairauspäivärahaa<br />

• Tulosta todistuksia<br />

• Tarkista turvasi taso<br />

• Katso vakuutustietojasi<br />

• Tutustu työeläkeotteeseesi<br />

• Muista lomitusnetti<br />

Valitse sähköinen Vaihtoehto!<br />

Anne Ollila on Paliskuntain yhdistyksen uusi pomo<br />

”Eipä tuo oppiarvo yksin<br />

tehtävään pätevöitä, mutta<br />

kun siihen lisätään 18 vuotta<br />

poromiehen vaimona, niin<br />

kokonaisuus on kunnossa!”<br />

Tähän tapaan taisi Paliskuntain<br />

yhdistyksen hallitus tuumailla<br />

kesäkuussa valitessaan<br />

uutta toiminnanjohtajaansa,<br />

kun Anne Ollila sai paikan.<br />

Elokuussa Paliskuntain<br />

yhdistyksen toiminnanjohtajana<br />

aloittanut Anne<br />

Ollila on ensimmäinen<br />

tähän tehtävään valittu<br />

nainen. Haastatteluhetkellä<br />

kolmatta työviikkoaan<br />

Paliskuntaintalolla<br />

aloitteleva Ollila myöntää<br />

harkinneensa pitkään,<br />

ennen kuin lopulta teki<br />

päätöksen hakea. Vauhti<br />

on ollut kovaa alkumetreiltä<br />

lähtien, mutta se ei<br />

naista haittaa.<br />

– Työ on vastannut odotuksia<br />

ja uutta asiaa tulee<br />

koko ajan valtavasti, mutta<br />

omaksumiskyky ei ole<br />

vielä ylittynyt, hän kuvailee<br />

tunnelmiaan.<br />

Aiemmin yliopistomaailmassa<br />

tutkijana uraa<br />

luonut yhteiskuntatieteiden<br />

tohtori tuntuu hieman<br />

yllättävältä valinnalta<br />

perinteisesti miesvaltaisen<br />

poroelinkeinon pomoksi.<br />

Ollila ei kuitenkaan ole<br />

kohdannut negatiivisia<br />

ennakkoasenteita.<br />

– Vastaanotto on ollut<br />

äärimmäisen myönteinen,<br />

ainakaan minun korviini ei<br />

ole kuulunut soraääniä.<br />

Niinpä – miksi suotta<br />

rutisemaan, kun kyseessä<br />

on asiansa osaava ihminen.<br />

Ollila arveleekin<br />

hänen taustallaan porotalouden<br />

parissa olevan suuri<br />

merkitys.<br />

– Tuskin olisin tullut<br />

valituksi pelkän tutkinnon<br />

perusteella, hän naurahtaa.<br />

Paliskuntain yhdistykselle<br />

tullessaan Ollila<br />

jätti erikoistutkijan paikan<br />

Lapin yliopistolla. Omien<br />

sanojensa mukaan hän<br />

viihtyi yliopistolle hyvin,<br />

joten mikä sai alun perin<br />

hakemaan tätä paikkaa?<br />

– Olen seurannut poro-<br />

Petoasiat teettävät<br />

työtä<br />

Nykypäivänä poroista ei voi<br />

edes puhua mainitsematta<br />

petoja samassa yhteydessä.<br />

Parikymmentä vuotta<br />

poronhoitoa läheltä seuranneen<br />

Ollilan oma kanta<br />

petoasiaan on selkeä.<br />

– Totta kai petoja pitää<br />

olla, mutta jokainen pystyy<br />

maalaisjärjellä ymmärtämään,<br />

että jos niitä suojellaan<br />

tarpeeksi, niin kannat<br />

kasvavat niin suuriksi, ettei<br />

niiden kanssa pärjää.<br />

Yleisesti ottaen poroelinkeinon<br />

tilanne vaihtelee<br />

voimakkaasti paliskunnittain.<br />

Ollilan mukaan<br />

joissakin paliskunnissa<br />

poronhoidolla pärjää,<br />

mutta varsinkin itärajan<br />

paliskunnissa pedot ovat<br />

kasvamassa jo sietämättömäksi<br />

ongelmaksi.<br />

Uusi toiminnanjohtaja<br />

on määrittänyt tärkeimmäksi<br />

tavoitteekseen petojen<br />

aiheuttaman tilanteen<br />

korjaamisen. Pelkän petomäärän<br />

lisäksi ongelmia<br />

aiheuttavat pitkät viiveet<br />

korvausten maksussa; korvauksen<br />

saaminen pedon<br />

tappamasta porosta voi<br />

kestää jopa vuoden.

10 JÄNKÄVIESTI<br />

JÄNKÄVIESTI<br />

11<br />

Ideat ja osaaminen jakoon<br />

Ryhmä valmistautuu tutustumaan navettaan<br />

Yhteistyöllä kilpailukykyä<br />

- h a n k e k o k o n a i s u u d e s s a<br />

toteutettava Maatilojen yrittäjyysohjelma<br />

on syksyn tullen<br />

jälleen käynnistynyt. Sodankylän<br />

alueen maitotilallisista<br />

koostuva koulutusryhmä<br />

on ollut liikkeellä keväästä<br />

2010. Jänkäviesti kävi tilavierailulla<br />

katsomassa, mistä<br />

hyvää palautetta saaneessa<br />

koulutuksessa oikein on kyse.<br />

Tapio Tapanisen ja Helena<br />

Mustosen maitotilalle<br />

Riipiin on heti aamusta<br />

ehtinyt puolenkymmentä<br />

kurssilaista, muutama on<br />

vielä tulossa myöhemmin<br />

päivällä. Poissaoloista tai<br />

myöhästymisistä ei kuitenkaan<br />

tällä kurssilla<br />

joudu laiskanläksylle, vaan<br />

yrittäjän kiireille löytyy<br />

ymmärrystä.<br />

Koulutuksia<br />

tehdään<br />

osallistujien<br />

ehdoilla<br />

Ammattiryhmä huomioiden<br />

on ymmärrettävää,<br />

etteivät kaikki pääse paikalle<br />

heti aamusta, projektipäällikkö<br />

Jari Juusola<br />

toteaa.<br />

Tämänkertainen kaksipäiväinen<br />

koulutusrupeama<br />

polkaistaan käyntiin<br />

Helena-emännän leipomien<br />

kampanisujen avustuksella.<br />

Kahvia menee parikin pannullista<br />

päivän aiheista (ja<br />

vähän aiheen vierestäkin)<br />

rupateltaessa, ennen kuin<br />

ryhmä siirtyy varsinaiseen<br />

asiaan.<br />

Vastauksia aitoihin<br />

kysymyksiin<br />

ProAgria Lapin hallinnoimassa<br />

hankkeessa tavoitteena<br />

on tilakohtaisten toimintamallien<br />

kehittäminen<br />

ja varautuminen tulevaisuuteen.<br />

Kouluttajana toimiva<br />

yritysneuvoja Keijo<br />

Siitonen kertoo, että koulutuksessa<br />

ei pyöritellä hienoja<br />

teorioita, vaan tavoitteena<br />

on saada suoraan<br />

käytäntöön sovellettavia<br />

ratkaisuja osallistujatilojen<br />

toiminnan kehittämiseksi.<br />

Koulutus on intensiivisyydessään<br />

haasteellinen<br />

sekä osallistujille että kouluttajille.<br />

Käytännössä<br />

koulutusryhmän maksimikoko<br />

onkin kymmenkunta<br />

osallistujaa.<br />

– Koulutuksen aikana<br />

YHTEISTYÖLLÄ KILPAILUKYKYÄ<br />

- HANKEKOKONAISUUS<br />

Keltainen<br />

15 M, 100 Y<br />

Pantone 116<br />

R:252 G:208 B:22<br />

Vaalean vihreä<br />

50 C, 100 Y<br />

Pantone 376<br />

R:127 G:187 B:0<br />

Vihreä<br />

100 C, 100 Y<br />

Pantone 355<br />

R:0 G:157 B:75<br />

Sinivihreä<br />

100 C, 50 Y<br />

Pantone 3278<br />

R:0 G:155 B:133<br />

Sininen<br />

100 C<br />

Pantone Process Cyan<br />

R:0 G:167 B:209<br />

vieraillaan jokaisen osallistujan<br />

tilalla ja käsitellään<br />

ryhmätöinä kunkin<br />

tilan haasteita ja kehitysmahdollisuuksia<br />

kahden<br />

päivän ajan, Siitonen<br />

kertoo.<br />

Kukin koulutusrupeama<br />

aloitetaan aina tutustumisella<br />

yritykseen paikan<br />

päällä. Tapion ja Helenankin<br />

tilalla tutustuminen<br />

aloitetaan navetasta, jossa<br />

lehmät vähän ihmettelevät<br />

vieraiden suurta joukkoa<br />

– harvemmin sinne kymmentä<br />

ihmistä pölähtää<br />

yhtä aikaa.<br />

Tilan tuotantorakenteisiin<br />

tutustumisen jälkeen<br />

siirrytään katon alle pohtimaan<br />

yrityksen nykytilannetta<br />

ja tulevaisuutta. Tällä<br />

kertaa koulutus toteutetaan<br />

iltapäivään asti Tapion ja<br />

Helenan luona.<br />

– Puitteet ovat huippuluokkaa,<br />

toteavat osallistujat<br />

yhteen ääneen Helenan<br />

loihtiman lihakeiton<br />

äärestä.<br />

Illan ja seuraavan päivän<br />

osalta koulutus jatkuu<br />

vanhalla uittokämpällä.<br />

Puitavaa riittää, sillä käytössä<br />

on kattava tilanneanalyysi<br />

kehittämisen<br />

kohteena olevasta yrityksestä<br />

– kouluttajat ovat<br />

käyneet ennakkovalmisteluna<br />

kartoittamassa tilan<br />

nykytilanteen, resurssit,<br />

toiminnan, talouden sekä<br />

jatkosuunnitelmat.<br />

Tieto löytyy<br />

tämän porukan<br />

sisältä<br />

Keskinäinen avoimuus<br />

kannattaisi<br />

– Ainahan pitää jotakin<br />

uutta oppia! Joka asia, jonka<br />

osaa, alkaa maistumaan<br />

työlle, mutta tämä pysyy<br />

mielekkäänä kun aina voi<br />

oppia jotakin uutta, Pentti<br />

Neitola pohtii kysyttäessä<br />

motiiveja koulutukseen<br />

osallistumiselle.<br />

Sodankylän ryhmän<br />

ensimmäisenä yrityskohteena<br />

oli juuri Neitolan<br />

tila, viime keväänä. Isäntä<br />

itse kokee kahden päivän<br />

positiivisen ”myllytyksen”<br />

ennakkovalmisteluineen ja<br />

jälkitoimineen olleen erittäin<br />

hyödyllinen ja anta-<br />

ProAgria Lapin maito- ja lammastilojen kehittämistoiminta<br />

Toiminta ja talous tasapainossa, toimintaympäristön<br />

muutosherkkyys hallinnassa.<br />

Maitotilayrittäjyyteen, tilan kokonaisuuden hallintaan<br />

liittyvää koulutusta:<br />

- Menestyvän maatilayrityksen lähtökohdat (5 pv)<br />

- Maatilayrityksen kasvuohjelma (5-10 pv),<br />

- Yrityskohtaista valmennusta<br />

Resursseja Lapin perustuotannon yhteistyöpohjaiseen<br />

kehittämiseen<br />

Lammastalousyrittäjille tarjotaan menestyvän<br />

yrittämisen valmiuksia kehittävää sekä<br />

tuotannollista perusosaamista vahvistavaa<br />

ryhmäkoulutusta sekä tilakohtaista koulutusta.<br />

Yleisen kehittämishankkeen tavoitteena on<br />

lampaan kokonaistaloudellinen hyödyntäminen<br />

ja verkostoyhteistyön kehittäminen.<br />

Seuraa www.lappimaatalous.fi - nettisivuja !<br />

Sivuilta löydät tietoa Lapin maatilayrittäjille suunnatusta, TE- keskuksen<br />

osarahoittamasta hanketoiminnasta. Koulutuskalenterista löydät tietoa<br />

tarjolla olevista koulutuksista ja tapahtumista.<br />

Ota yhteyttä!<br />

Projektipäällikkö Jari Juusola, puh. 040 5361187, jari.juusola@proagria.fi.<br />

Lammasasioissa hankevastaava Anne Närhilä, puh. 040-5922164, anne.narhila @proagria.fi<br />

Keltainen<br />

15 M, 100 Y<br />

Pantone 116<br />

R:252 G:208 B:22<br />

Vaalean vihreä<br />

50 C, 100 Y<br />

Pantone 376<br />

R:127 G:187 B:0<br />

Vihreä<br />

100 C, 100 Y<br />

Pantone 355<br />

R:0 G:157 B:75<br />

Sinivihreä<br />

100 C, 50 Y<br />

Pantone 3278<br />

R:0 G:155 B:133<br />

Sininen<br />

100 C<br />

Pantone Process Cyan<br />

R:0 G:167 B:209<br />

Tuomo Sahakari tuli koulutukseen hakemaan uusia ideoita<br />

Maatalousyrittäjä on<br />

armoton orjapiiskuri<br />

…itselleen. Tekemistä riittää<br />

vaikka kellon ympäri, joten<br />

ohut raja ahkeruuden ja loppuun<br />

palamisen välillä on<br />

helppo ylittää. Tilanteen helpottamiseksi<br />

on käynnistetty<br />

Maaseutuyrittäjien hyvinvointihanke,<br />

joka tarjoaa<br />

yrittäjille välineitä työstressin<br />

hallintaan ja elämänlaadun<br />

parantamiseen.<br />

Maaseutuyrittäjien hyvinvointihanke<br />

-nimellä<br />

kulkeva kokonaisuus on<br />

osa ProAgrian vuosien<br />

2007–2013 perustuotannon<br />

kehittämistoimintaa. Hanketta<br />

hallinnoi ja organisoi<br />

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun<br />

sosiaali- ja<br />

terveysalan yksikkö ja sen<br />

tavoitteena on antaa maaseutuyrittäjille<br />

ja heidän<br />

lomittajilleen valmiuksia<br />

oman hyvinvointinsa parantamiseen,<br />

ja sitä kautta<br />

myös maaseudun elinvoimaisuuden<br />

säilyttämiseen.<br />

Huhtikuussa 2011 päättyvä<br />

hanke pyörii Euroopan sosiaalirahaston<br />

tuella. Merkittävä<br />

osa rahoituksesta tulee<br />

siis EU:lta ja osallistujien<br />

maksettavaksi jää vain pienet,<br />

koulutuskohtaiset osallistumismaksut.<br />

Osallistumistilaisuuksiin<br />

on tartuttu<br />

varsin hyvin.<br />

– Ensimmäisten kahden<br />

neen hyvän sysäyksen tilan<br />

jatkokehittämiseen.<br />

– Tämmöinen porukka<br />

kun on, niin kyllä se tieto<br />

löytyy tämän porukan<br />

sisältä. Täällä me toinen<br />

toisiltamme opimme kouluttajien<br />

avustuksella, vaikea<br />

sitä tietoa olisi ulkopuolisen<br />

tuoda meille.<br />

Neitolan mielestä koulutuksessa<br />

käsiteltyjen<br />

asioiden lisäksi tärkeää<br />

on myös viljelijöiden<br />

oppiminen keskinäiseen<br />

avoimuuteen.<br />

– Tällaisen ammattiryhmän<br />

ainoa tapa pärjätä<br />

vuoden aikana mukana on<br />

ollut yhteensä 384 maaseutuyrittäjää<br />

ja 286 maatalouslomittajaa<br />

tai muuta<br />

maataloutta tukevaa työntekijää,<br />

hankepäällikkö<br />

Riitta Kettunen kertoo.<br />

Kettusen mukaan lomittajien<br />

koulutuksissa on<br />

ollut väkeä tungokseen<br />

asti, mutta maaseutuyrittäjien<br />

ryhmiin olisi mahtunut<br />

enemmänkin mukaan.<br />

Koulutuksista on lähdetty<br />

kotiin tyytyväisinä ja jatkoa<br />

on toivottu.<br />

Koulutuksista<br />

on lähdetty<br />

kotiin<br />

tyytyväisinä<br />

ja jatkoa on<br />

toivottu<br />

– Maaseutuyrittäjien<br />

palautteen mukaan pieni<br />

ryhmä antaa mahdollisuuksia<br />

kehittävään keskusteluun<br />

ja oman hyvinvoinnin<br />

lisäämiseen. Lomittajien<br />

puolella ryhmät ovat olleet<br />

jopa ylisuuria, joten tämäntyyppiselle<br />

lomittajien koulutukselle<br />

on kysyntää, hän<br />

puntaroi.<br />

isoille toimijoille on pitää<br />

toisiinsa yhteyttä ja oppia<br />

toisiltamme.<br />

Myös Tuomo Sahakari<br />

pitää kokemusten<br />

jakamista hyvänä asiana.<br />

Hänen mielestään omasta<br />

ammatista keskusteleminen<br />

antaa hyödyllisiä<br />

näkökulmia tilan toiminnan<br />

kehittämisen.<br />

– Ei meillä mitään<br />

isompia laajennusjuttuja<br />

ole mielessä, mutta oman<br />

toiminnan kehittäminen<br />

kiinnostaa. Täällä pääsee<br />

vaihtamaan ajatuksia ja saa<br />

uusia ideoita, hän kertoo.<br />

Terveysherätys<br />

kurssilta<br />

53-vuotias Seppo Peura<br />

Marraskoskelta on yksi<br />

hyvinvointihankkeeseen<br />

osallistuneista yrittäjistä.<br />

Hän on ollut mukana jo<br />

neljässä koulutuksessa,<br />

joten tulosten pitäisi näkyä.<br />

Kuinka siis voit, Seppo<br />

Peura?<br />

– Kyllä mie voin rehellisesti<br />

sanottuna hyvin!<br />

Omasta terveydestä huolehtiminen<br />

muun muassa<br />

lenkkeilemällä on Peuralle<br />

sydämen asia. Hän kertoo<br />

kiertävänsä tietyn kävelyreitin<br />

nykyään lähes päivittäin,<br />

ainoastaan rehunteon<br />

aikaan alkusyksystä jää<br />

liikuntaharrastus vähemmälle,<br />

kun liikuntaa riittää<br />

työnkin puolesta.<br />

– Nyt kun alkaa töiden<br />

puolesta jo helpottaa, niin<br />

tuntuu että pitää liikkua.<br />

Lenkillä virkistyy pääkin,<br />

Peura kertoo.<br />

O m i e n s a n o j e n s a<br />

mukaan mies ei ole aina<br />

ollut yhtä valveutunut<br />

hyvinvoinnistaan, vaan<br />

kokee saaneensa melkoisen<br />

terveysherätyksen osallistuttuaan<br />

koulutuksiin.<br />

Koulutukset ovat avanneet<br />

silmiä ”päänsisäisen orjapiiskurin”<br />

ymmärtämiseksi,<br />

minkä ansiosta nykyään<br />

Henkinen pääoma – oikeat ratkaisut<br />

– nuoret ajoissa mukaan<br />

Jari Juusolan mielestä kehityksessä mukana olevat maatilayrittäjät ymmärtävät<br />

yrityksen johtamiseen ja kokonaisuuden hallintaan liittyvän osaamisen<br />

merkityksen.<br />

– Investointi yrityksen henkiseen pääomaan nähdään menestymisen kannalta<br />

oleellisena. Todennäköisesti myös yrityksen tuotannon pyörittäminen<br />

ja siihen liittyvät investoinnit osuvat paremmin oikean tiedon varassa<br />

tehtyinä.<br />

– Lapissakin erityistä huomioita tulisi kiinnittää yrityksen jatkuvuuteen jo<br />

hyvissä ajoin ennen varsinaista sukupolvenvaihdosta, Jari Juusola toteaa.<br />

– Nykyisellä mallilla toimien sukupolvenvaihdokset tahtovat ajoittua tilanteeseen,<br />

jossa vanha tuotantorakennus on tiensä päässä, investointikuopassa.<br />

Tilannetta voi kuvailla yrityksen jatkuvuuden kannalta hyvin haasteellisena.<br />

Juusolan mukaan yrityksen pitkäjänteinen kehittäminen (ja liian ison<br />

investointikuopan välttäminen) on helpompaa, mikäli nuoret saadaan mukaan<br />

yrityksen toimintaan hyvissä ajoin.<br />

– Nuoret ovat fiksuja ja pohtivat jatkamisen kannattavuutta suhteessa työn<br />

vaativuuteen ja pääomariskiin. Yrityksen pitkäjänteisellä kehittämisellä näihin<br />

asioihin voidaan vaikuttaa.<br />

Maaseutuyrittäjien hyvinvointihanke pyörii vuoteen 2013 asti<br />

osaa jo löysätä puristusta<br />

ja ottaa rennommin.<br />

Stressi hiipii hitaasti<br />

Pitkittynyt stressi ja liika<br />

pingottaminen tuntuvat<br />

helposti fyysisenä oireiluna.<br />

Paikkoja alkaa kolottaa,<br />

ja kohta voi olla niin<br />

rikki, ettei pysty enää tekemään<br />

töitä. Elimistö järjestää<br />

lepotauon itselleen, jos<br />

sitä ei muuten sille suoda<br />

– siksipä itsestään huolehtiminen<br />

on tehokkuudenkin<br />

kannalta tärkeää.<br />

Seppo Peuran mielestä<br />

maanviljelijän stressitekijöitä<br />

ovat usein arjen pienet<br />

asiat, joista yhdessä kertyy<br />

iso taakka.<br />

– Stressi tulee monesta<br />

asiasta, ja pahinta on, että<br />

se tulee hiippailemalla! Sitä<br />

ei helposti hoksaakaan, että<br />

on stressaantunut, hän kertoo<br />

kokemuksistaan.<br />

Maanviljelijän<br />

stressitekijöitä<br />

ovat<br />

usein arjen<br />

pienet asiat<br />

Peuran mukaan vauhtia<br />

pitäisikin oppia hidastamaan<br />

itse ennen kuin se<br />

kiihtyy liian kovaksi.<br />

– Vielä mie kerkiän<br />

tuon tehä, ja tuon ja tuon…<br />

siitä se lähtee rullaamaan –<br />

mukavaa työtä on vaikka<br />

kuinka paljon, eikä se tekemällä<br />

lopu.<br />

Työssä jaksamista ja<br />

työn stressitilanteita käsittelevät<br />

koulutukset ovat<br />

olleet aiheiltaan monipuolisia,<br />

ja Peura suositteleekin<br />

vielä empiviä yrittäjiä lähtemään<br />

rohkeasti mukaan<br />

ja tutustumaan toimintaan.<br />

– Avoimin mielin liikkeelle!<br />

Jos sitä omaa mökkiä<br />

kovin kauan kiertää niin<br />

senhän tietää mitä tulee,<br />

hän kehottaa.<br />

Lisätietoja hankekoulutuksista<br />

Riitta Kettunen<br />

040 8650705<br />

riitta.kettunen@tokem.fi<br />

tai www.lappimaatalous.fi

12 JÄNKÄVIESTI<br />

JÄNKÄVIESTI<br />

13<br />

Hallittu sukupolvenvaihdos<br />

Ammattiopisto Lappian hallinnoima<br />

Sukupolvenvaihdos<br />

maaseudulla -hanke on toiminut<br />

jo vuodesta 2004 lähtien.<br />

Hankkeen puitteissa on tähän<br />

mennessä tehty tai ollaan juuri<br />

tekemässä yli 50 sukupolvenvaihdosta<br />

eri puolilla Lappia<br />

sijaitsevilla tiloilla. Ylitorniolainen<br />

Metsävainion tila on<br />

yksi näistä.<br />

ONKO SUKUPOLVEN- TAI<br />

OMISTAJANVAIHDOS TILALLA<br />

AJANKOHTAINEN?<br />

● Ammattiopisto Lappian SPV-hanke auttaa<br />

● Koulutusta, asiantuntijapalveluja, yritys- ja<br />

tilakohtaista neuvontaa<br />

● Toimialueena koko Lapin lääni<br />

● Kannattaa teettää esiselvitys asiantuntijalla<br />

Yhteydenotot:<br />

Ammattiopisto Lappia, maaseutuala<br />

Kehittämisasiantuntija/proj.vast. Tauno Lauri<br />

Kätkävaarantie 69<br />

95340 Loue<br />

tauno.lauri@lappia.fi<br />

gsm 044 7492716<br />

Mikko Metsävainio ja<br />

Hanna Isometsä ottivat<br />

Metsävainion maitotilan<br />

vetovastuun Mikon vanhemmilta,<br />

Jussi ja Hilkka<br />

Metsävainiolta, vuoden<br />

2009 alussa. Sukupolvenvaihdos<br />

toteutettiin ammattiopisto<br />

Lappian hallinnoiman<br />

Sukupolvenvaihdos<br />

maaseudulla -hankkeen<br />

puitteissa.<br />

Metsävainion tila tuli<br />

mukaan hankkeeseen<br />

syksyllä 2007 ja sukupolvenvaihdos<br />

saatiin siis<br />

virallisesti päätökseen<br />

tammikuussa 2009. Mikko<br />

irtisanoutui vanhasta työpaikastaan<br />

jo elokuussa<br />

2008 jääden isä-Jussin<br />

avuksi tilan töihin. Sukupolvenvaihdosprosessille<br />

ja käytännön asioiden opettelemiselle<br />

oli siis varattu<br />

todella mukavasti aikaa, ja<br />

sukupolvenvaihdos onnistuikin<br />

uusien yrittäjien<br />

mielestä sujuvasti.<br />

Nykyisen<br />

hankkeen<br />

raameissa<br />

tilaa on vielä<br />

kymmenelle<br />

uudelle tilalle<br />

Hankeryhmään<br />

mahtuu vielä<br />

Sukupolvenvaihdos maaseudulla<br />

-hankkeen puitteissa<br />

uusille maatalousyrittäjille<br />

järjestetään ryhmä- ja<br />

tilakohtaiset koulutukset,<br />

joissa mm. laaditaan rahoitus-<br />

ja verotusasioita varten<br />

tarvittavat paperit. Tämän<br />

lisäksi yrittäjät läpikäyvät<br />

ammatillisena koulutuksena<br />

EU:n vaatimat,<br />

yhteensä 20 opintoviikon<br />

Jimille (oik.) sukupolvenvaihdos ei ole vielä ajankohtainen, mutta kenties joskus tulevaisuudessa?<br />

laajuiset koulutukset maataloudesta.<br />

Lappian projektipäällikkö<br />

Tauno Lauri<br />

toteaakin uusien yrittäjien<br />

käyvän melkoiset pikakurssit<br />

maatilan pitämiseen,<br />

joten he eivät joudu aivan<br />

kylmiltään tositoimiin.<br />

Hankkeeseen on osallistunut<br />

kymmeniä maatiloja<br />

tai maaseutuyrityksiä<br />

ympäri Lappia. Nykyisen<br />

hankkeen raameissa tilaa on<br />

vielä kymmenelle uudelle<br />

tilalle, ja aiemmin jo kahteen<br />

otteeseen jatkettu<br />

hanke saa todennäköisesti<br />

vielä tulevaisuudessakin<br />

lisävuosia.<br />

– ELY-keskus antoi<br />

juuri päätöksen, että<br />

saamme jatkaa vielä ainakin<br />

vuoden 2011 loppuun.<br />

Todennäköisesti jatkoa<br />

tulee vielä senkin jälkeen,<br />

Lauri kertoo.<br />

Yrittäjä kaipaa ELY:ltä<br />

joustoa<br />

Metsävainion tilalla tehtiin<br />

sukupolvenvaihdoksen<br />

kanssa osaksi samaan aikaan<br />

merkittäviä investointeja<br />

mm. navettaremontin ja<br />

-laajennuksen muodossa.<br />

Tukiasioista päättävän<br />

ELY-keskuksen merkitys<br />

tilan investoinneissa on<br />

suuri, ja muutamien epäselvyyksien<br />

vuoksi ELY:n<br />

vaatimat paperit aiheuttivatkin<br />

tuskastumiseen asti<br />

päänvaivaa.<br />

Kokemustensa vuoksi<br />

Hilkka Metsävainio peräänkuuluttaa<br />

ELY-keskukselta<br />

joustavuuden lisäämistä<br />

ja tarkempia ohjeistuksia<br />

asioiden hoitamiseen. Ei<br />

voida olettaa, että sukupolvenvaihdostilalla<br />

tiedetään<br />

kaikki pykälät<br />

entuudestaan.<br />

– Sukupolvenvaihdosta<br />

tekemässä olevilla vanhemmilla<br />

on kaikki tieto hakemisessa,<br />

ja vielä uunompia<br />

ovat nämä nuoret jotka ovat<br />

alkamassa!<br />

Tauno Lauri arvelee<br />

merkittävän syyn Metsävainioiden<br />

kokemille<br />

ongelmille olleen EU:n<br />

ohjelmakauden vaihtuminen<br />

laajennusprojektin<br />

aikana.<br />

– Siinä tuli samaan<br />

aikaan uusia ohjeita niin<br />

EU:lta, ministeriöltä kuin<br />

ELY-keskukseltakin, joten<br />

tieto ei aina kulkenut, kuten<br />

piti. Ongelmista tullaan<br />

keskustelemaan, jotta vastaavalta<br />

vältytään jatkossa.<br />

Valoisa tulevaisuus<br />

Eläkkeelle väistyneet<br />

Jussi ja Hilkka muuttivat<br />

Keltainen<br />

15 M, 100 Y<br />

Pantone 116<br />

R:252 G:208 B:22<br />

Vaalean vihreä<br />

50 C, 100 Y<br />

Pantone 376<br />

R:127 G:187 B:0<br />

Vihreä<br />

100 C, 100 Y<br />

Pantone 355<br />

R:0 G:157 B:75<br />

Sinivihreä<br />

100 C, 50 Y<br />

Pantone 3278<br />

R:0 G:155 B:133<br />

Sininen<br />

100 C<br />

Pantone Process Cyan<br />

R:0 G:167 B:209<br />

ennen sukupolvenvaihdosta<br />

samalle tilalle 2009<br />

rakennettuun uuteen<br />

taloon, jonka jälkeen<br />

tilan nykyinen isäntäväki<br />

muutti remontoimalleen<br />

”vanhalle puolelle”. Sukupolvien<br />

läheisyys helpottaa<br />

monia käytännön<br />

asioita: Jussin on helppo<br />

tarvittaessa käydä auttelemassa<br />

ja lomittamassa,<br />

kun taas Hilkka on tärkeä<br />

apu 1-vuotiaan Jimi-pojan<br />

hoidossa.<br />

Tuoreet eläkeläiset<br />

näkevät sukutilan tulevaisuuden<br />

valoisana. Nuoret<br />

yrittäjät ovat silminnähden<br />

tyytyväisiä elämäänsä, eikä<br />

vanhoillakaan ole mitään<br />

valittamisen aihetta. Elämä<br />

on mallillaan.<br />

– Kyllä nyt on hyvä mieli<br />

kun näkee, että homma<br />

pyörii ja kaikki alkaa olla<br />

valmista, Jussi myhäilee<br />

kiikkustuolissa.<br />

Sukupolvenvaihdos maaseudulla<br />

• Koulutusta sekä yritys-/tilakohtaista neuvontaa<br />

• Tavoitteena hallittu ja ohjattu sukupolven- tai omistajanvaihdos<br />

• Hanke jatkuu ainakin vuoden 2011 loppuun<br />

• Mukaan mahtuu vielä 10 uutta tilaa<br />

• Lisätietoja: Ammattiopisto Lappia, Tauno Lauri:<br />

044 749 2716<br />

Keltainen<br />

Vaalean vihreä Vihreä<br />

Sinivihreä<br />

Sininen<br />

15 M, 100 Y<br />

50 C, 100 Y<br />

100 C, 100 Y 100 C, 50 Y<br />

100 C<br />

Pantone 116 Pantone 376 Pantone 355 Pantone 3278 Pantone Process Cyan<br />

R:252 G:208 B:22 R:127 G:187 B:0 R:0 G:157 B:75 R:0 G:155 B:133 R:0 G:167 B:209<br />

RAMK panostaa luonnonvara-alaan<br />

Noora Raasakka ja Jukka Jokimäki<br />

Rovaniemen ammattikorkeakoulu<br />

on käynnistänyt kuluvana<br />

syksynä uuden Alueiden<br />

käytön suunnittelun koulutusohjelman.<br />

Koulutuksesta<br />

valmistutaan ylempään AMKtutkintoon,<br />

mikä vastaa yliopistopuolella<br />

maisterin tai<br />

lisensiaatin papereita.<br />

Rovaniemen ammattikorkeakoulussa<br />

Alueiden<br />

käytön suunnittelun (kavereiden<br />

kesken ”AKSin”)<br />

koulutusohjelman yliopettajana<br />

toimiva Jukka<br />

Jokimäki on silminnähden<br />

innoissaan uudesta<br />

lapsestaan.<br />

– Jos minä saisin tällaisen<br />

tutkinnon, niin esittäisin<br />

heti, että minulle pitää<br />

korottaa palkkaa!<br />

Koulutusohjelmaan<br />

valituista opiskelijoista<br />

valtaosa tulee työelämästä,<br />

joten opiskelun lähestymistapa<br />

on hyvin käytännönläheinen<br />

ja koko koulutus<br />

on suunniteltu siten, että<br />

se parantaa osallistujiensa<br />

valmiuksia hoitaa entistä<br />

vaativampia tehtäviä. Esimerkiksi<br />

opinnäytetyö,<br />

joka on hyvin suuri osa<br />

koulutusohjelmaa, pyritään<br />

rakentamaan opiskelijan<br />

nykyisten työtehtävien<br />

pohjalta sellaiseksi, että se<br />

auttaa jonkin käytännön<br />

haasteen ratkaisussa.<br />

Opiskelijat ovat metsätalousinsinöörejä,<br />

agrologeja<br />

sekä maanmittausinsinöörejä<br />

eri puolilta<br />

Pohjois-Suomea. Kaukaisimmat<br />

tulijat ovat Ylivieskasta<br />

ja Ivalosta, joten<br />

motivaation täytyy olla<br />

kohdallaan: lähiopetusta on<br />

jopa 32 tuntia kuukaudessa<br />

ja sen päälle vielä virtuaaliluentoja<br />

verkossa sekä<br />

omatoimista opiskelua. Ei<br />

ihan helppo nakki työssäkäyvälle,<br />

monesti perheelliselle<br />

aikuisopiskelijalle.<br />

Lisävauhtia työuralle<br />

Eräs AKSin opiskelijoista<br />

on Noora Raasakka,<br />

32-vuotias rovaniemeläinen.<br />

Etelä-Pohjanmaalta<br />

kotoisin oleva metsätalousinsinööri<br />

ehti olla melkein<br />

10 vuotta työelämässä,<br />

kun veri veti takaisin kouluun<br />

syventämään omaa<br />

osaamista.<br />

Raasakka kertoo kuulleensa<br />

koulutuksesta viime<br />

keväänä puolisoltaan, joka<br />

oli kiinnostunut hakemaan,<br />

muttei täyttänyt hakukriteerejä.<br />

Noora täytti, haki<br />

ja pääsi sisään – eikä ole<br />

katunut hetkeäkään.<br />

– Tämä on ajallisesti<br />

niin tiivis koulutus, että<br />

vaikka työn ohessa on<br />

perhe ja harrastuksetkin,<br />

niin tähän pystyy keskittymään<br />

110-prosenttisesti.<br />

Alusta asti on vain vahvistunut<br />

tunne, että tästä on<br />

hyötyä työssä.<br />

ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikössä<br />

työskentelevä<br />

Raasakka on jo<br />

hyvää vauhtia valmistelemassa<br />

työhönsä liittyvää<br />

opinnäytettä, vaikka haastatteluhetkellä<br />

on takana<br />

vasta kaksi lähipäivää ja<br />

yksi virtuaaliluento. Ja<br />

sehän on opettajan mieleen<br />

– aikuisopiskelijalta<br />

odotetaankin paljon omaa<br />

aktiivisuutta, jotta opinnot<br />

saadaan valmiiksi säädyllisessä<br />

ajassa. Jukka Jokimäki<br />

kertoo, että monesti<br />

juuri opinnäytetyö jää roikkumaan<br />

muiden opintojen<br />

jälkeen.<br />

Suunniteltu työelämän<br />

tarpeisiin<br />

Jokimäen mukaan AKS on<br />

tällä hetkellä hyvin kysyttyä<br />

osaamista. Esimerkiksi<br />

raja-alueilla toteutettavissa<br />

hankkeissa tarvitaan jatkuvasti<br />

alan osaamista,<br />

jotta asianmukaiset luvat ja<br />

muut pakolliset kuviot tulevat<br />

hoidettua oikein.<br />

– Koulutus vastaa tarpeeseen.<br />

Esimerkiksi<br />

monien suurten hankkeiden<br />

vetäjillä on ollut ongelma<br />

selvittää, miten tiettyjä asioita<br />

pitää huomioida, Jokimäki<br />

kertoo.<br />

Koulutus rakentuu neljän<br />

pääteeman ympärille,<br />

Alueiden käytön suunnittelun koulutusohjelma<br />

• Ylempi AMK-tutkinto, vastaa maisterin/ lisensiaatin tutkintoa<br />

• Järjestää Rovaniemen ammattikorkeakoulu<br />

jotka on valittu laajojen<br />

sidosryhmähaastatteluiden<br />

perusteella opetussuunnitelman<br />

tekovaiheessa. Teemoja<br />

ovat ympäristöpolitiikka<br />

ja päätöksenteko,<br />

yhteisöllisten suunnitteluprosessien<br />

johtaminen,<br />

elinympäristöalueiden<br />

kokonaisvaltainen suunnittelu<br />

sekä tutkiva ja<br />

kehittävä alueiden käytön<br />

suunnittelu. Lisäksi opiskelijat<br />

valitsivat vapaavalintaiseksi<br />

opinnoikseen<br />

hankkeiden taloudellisia,<br />

sosiaalisia, ekologisia ja<br />

sosiaalisia vaikutuksia<br />

käsittelevän opintojakson.<br />

Jokimäen mukaan<br />

koulutusohjelman pyrkimyksenä<br />

on rakentaa<br />

opiskelijoiden osaamista<br />

laaja-alaisesti valittujen<br />

teemojen ympärillä, ja tätä<br />

kautta antaa mahdollisuus<br />

syventää ja päivittää omaa<br />

tietotaitoaan.<br />

– Olen aivan varma,<br />

että kun opiskelijat saavat<br />

paperit käteensä, niin sillä<br />

todistuksella tulee olemaan<br />

merkitystä. Ainakin jos<br />

minä olisin rekrytoimassa<br />

väkeä, niin se todistus<br />

painaisi paljon, Jokimäki<br />

painottaa.<br />

• Hakuvaatimuksena maanmittaus- tai metsätalousinsinöörin tai agrologin AMKtutkinto<br />

• Seuraava haku keväällä 2011 (vain maanmittausinsinöörit)<br />

• Lisätietoja www.ramk.fi

14 JÄNKÄVIESTI<br />

JÄNKÄVIESTI<br />

15<br />

Keltainen<br />

Vaalean vihreä<br />

15 M, 100 Y<br />

50 C, 100 Y<br />

Pantone 116 Pantone 376<br />

R:252 G:208 B:22 R:127 G:187 B:0<br />

Vihreä<br />

100 C, 100 Y<br />

Pantone 355<br />

R:0 G:157 B:75<br />

Sinivihreä<br />

100 C, 50 Y<br />

Pantone 3278<br />

R:0 G:155 B:133<br />

Sininen<br />

100 C<br />

Pantone Process Cyan<br />

R:0 G:167 B:209<br />

Keltainen<br />

Vaalean vihreä<br />

15 M, 100 Y<br />

50 C, 100 Y<br />

Pantone 116 Pantone 376<br />

R:252 G:208 B:22 R:127 G:187 B:0<br />

Vihreä<br />

100 C, 100 Y<br />

Pantone 355<br />

R:0 G:157 B:75<br />

Sinivihreä<br />

100 C, 50 Y<br />

Pantone 3278<br />

R:0 G:155 B:133<br />

Sininen<br />

100 C<br />

Pantone Process Cyan<br />

R:0 G:167 B:209<br />

Vakuuttava suoritus<br />

oida, ja tilan sekä asukkaiden<br />

vakuutusturva<br />

käydään läpi sujuvasti<br />

kahvikupin ääressä. Viime<br />

kesän erikoisten säiden<br />

jälkeen varsinkin metsävakuutukset<br />

puhuttavat:<br />

Ranuallakin metsää on<br />

kaatunut, mutta suuremmilta<br />

tuhoilta on onneksi<br />

vältytty. Kylmäniemi vitsaileekin,<br />

että myyntimies<br />

Myrsky on vakuutusedustajan<br />

paras kaveri – metsävakuutusten<br />

kysyntä<br />

nousee voimakkaasti aina<br />

isojen myrskytuhouutisointien<br />

jälkeen.<br />

Tilakohtaisia eroja<br />

paljon<br />

Tyypillisellä tilakäynnillä<br />

vakuutusturvan tarkistaminen<br />

aloitetaan käymällä<br />

läpi tilan asukkaiden tapaturma-<br />

ja sairausvakuutukset.<br />

Samalla katsotaan,<br />

ovatko vakuutusyhtiön tiedot<br />

rakennuksista, koneista<br />

ja eläimistä ajan tasalla ja<br />

onko tilan toiminta sikäli<br />

ennallaan, että olemassa<br />

oleva vakuutusturva vastaa<br />

tarpeita. Kylmäniemen<br />

mukaan tyypillinen epäkohta<br />

vakuutusturvassa on<br />

jokin liitännäiselinkeino,<br />

joka on aloitettu ilman,<br />

että vakuutusturvaa on<br />

laajennettu kattamaan sen<br />

riskit.<br />

Heikoimmin<br />

yrittäjät<br />

vakuuttavat<br />

yleensä<br />

itsensä<br />

Va k u u t u s m a k s u j e n<br />

määräytymisperusteena<br />

toimiva tilakohtainen<br />

turvallisuuskartoitus tehdään<br />

vakioidun lomakkeen<br />

avulla, josta käydään<br />

kohta kohdalta läpi miten<br />

mikäkin asia on tilalla<br />

hoidettu. Erityishuomiota<br />

kartoituksessa kiinnitetään<br />

sähkö- ja paloturvallisuuteen;<br />

maatilojen isot<br />

tulipalot ovat lisääntyneet<br />

voimakkaasti ja tilastojen<br />

mukaan jopa 50 % näistä<br />

tulipaloista syttyy sähkövian<br />

seurauksena.<br />

Yleisesti ottaen lappilaisten<br />

maatilojen vakuutusten<br />

laajuus vaihtelee<br />

paljon. Kylmäniemen<br />

mukaan osa yrittäjistä<br />

haluaa vakuuttaa kaiken,<br />

kun joku toinen taas ottaa<br />

hyvinkin suuria riskejä<br />

kannettavakseen. Jotkut<br />

ovat jopa sitä mieltä, etteivät<br />

tarvitse vakuutuksia<br />

lainkaan.<br />

– Heikoimmin yrittäjät<br />

vakuuttavat yleensä<br />

itsensä, ja sen vuoksi<br />

olemmekin Tapiolassa<br />

käynnistäneet Maatilayrittäjän<br />

Omaturva -paketin<br />

kampanjoinnin. Jos yrittäjä<br />

vaikka sairastuu tai<br />

loukkaa itsensä, nousee<br />

vakuutusturva elintärkeään<br />

rooliin, Kylmäniemi<br />

kertoo.<br />

Monella maatilalla eläimet ovat paremmin vakuutettuja, kuin yrittäjät itse<br />

Jänkäviesti lähti vakuutusedustajan<br />

mukana asiakaskäynnille<br />

Ranualle. Mitä maatilakäynnillä<br />

oikein katsotaan,<br />

ja miksi aikaa vieviä käyntejä<br />

yleensä tehdään kun nykyaikana<br />

lähes kaiken voi hoitaa<br />

netissä?<br />

Tapiolan vakuutusedustaja<br />

Arto Kylmäniemi<br />

valmistui agrologiksi<br />

vuonna 2002, mutta ei<br />

ryhtynytkään maatalousyrittäjäksi<br />

kuten useimmat<br />

opiskelutoverit. Maatilan<br />

poika alkoikin myydä<br />

vakuutuksia.<br />

– Kotitilalla käyneet<br />

Tapiolan edustajat houkuttelivat<br />

jo lukioaikana<br />

minua vakuutusalalle.<br />

Sieltä se idea tuli, mutta<br />

lopullinen päätös syntyi<br />

vasta aivan valmistumisvaiheessa,<br />

Kylmäniemi<br />

muistelee.<br />

Itsenäisen vakuutusedustajan<br />

työ on hyvin<br />

vapaata, mutta vaatii<br />

tekijältään vahvaa sitoutumista.<br />

Edustaja saa itse<br />

tehdä omat aikataulunsa ja<br />

palkka on suoraan sidonnainen<br />

tehtyihin kauppoihin,<br />

mutta kääntöpuolella<br />

on myös iso vastuu. Ei<br />

ole aivan harvinaista, että<br />

puhelin soi iltaisin ja viikonloppuisin,<br />

kun asiakas<br />

tarvitsee neuvoja vahingon<br />

tapahduttua.<br />

– Eihän minulle siitä<br />

palkkaa makseta kun autan<br />

jonkin vahinkotapauksen<br />

selvittelyssä, mutta se on<br />

sitä asiakaspalvelua ja<br />

asiakassuhteen hoitoa, Kylmäniemi<br />

pohtii ammattinsa<br />

puolia.<br />

Periaatteessa vakuutusedustajan<br />

ei vaadita olevan<br />

kaikkien alojen asiantuntija<br />

voidakseen tehdä työtään<br />

eri asiakkaiden kanssa,<br />

mutta on hyvin tavallista,<br />

Edustajan on tärkeää<br />

pystyä puhumaan samaa<br />

kieltä asiakkaiden kanssa<br />

että toiset edustajat soittavat<br />

maatalousasiakkaisiin<br />

erikoistuneelta Kylmäniemeltä<br />

neuvoa kun vastaan<br />

tulee erikoisempia tilanteita.<br />

Kylmäniemi toteaakin,<br />

että edustajan on<br />

tärkeää pystyä puhumaan<br />

samaa kieltä asiakkaiden<br />

kanssa – se herättää<br />

luottamuksen ja helpottaa<br />

asioita.<br />

Yrittäjä arvostaa<br />

vakuuttamisen<br />

vaivattomuutta<br />

Tänään vieraillaan ranualaisella<br />

Uusinarkauksen<br />

maitotilalla. Laila<br />

Uusinarkaus otti sukutilan<br />

vastuulleen syksyllä<br />

2006 yhdessä puolisonsa<br />

Raimo Sääskilahden<br />

kanssa. Nuorempaa polvea<br />

on kotona kasvamassa<br />

kolmen lapsen verran ja<br />

neljäs, vanhin tytär on jo<br />

maailmalla. Tilan tulevaisuus<br />

vaikuttaa hyvin<br />

turvatulta, sillä kotosalla<br />

touhuava kuopus Eero on<br />

erittäin innokas traktorimies<br />

ja omillaan jo asuva<br />

Marika on hiljattain valmistunut<br />

maatilayrittäjän<br />

oppisopimuksella.<br />

Myyntimies<br />

Myrsky on<br />

vakuutusedustajan<br />

paras kaveri<br />

Monenlaisia töitä ennen<br />

maatalousyrittäjäksi ryhtymistään<br />

tehnyt Laila on<br />

valintaansa tyytyväinen:<br />

nyt maatilan emäntänä<br />

ei ainakaan tarvitse olla<br />

toimettomana.<br />

– Välillä on töitä enemmän<br />

kuin laki salli, hän<br />

naurahtaa.<br />

Pitkän linjan maanrakennusmies<br />

Raimo käy<br />

talvisin töissä tilan ulkopuolella,<br />

mutta kesät<br />

menevät hänelläkin kokonaan<br />

tilalla. Haastattelua<br />

tehtäessä rehunteko on<br />

juuri päättymässä ja kaikkein<br />

kovin kiire hetkeksi<br />

helpottamassa, mutta toimettomaksi<br />

ei ole tarkoitus<br />

ryhtyä: suunnitelmissa on<br />

kodin remontointia.<br />

Maataloustoimintansa<br />

alusta asti Kylmäniemen<br />

asiakkaina olleet Raimo<br />

ja Laila ovat tyytyväisiä<br />

saamaansa palveluun.<br />

Yrittäjälle on tärkeää, että<br />

prosessi lähtee vakuutusyhtiössä<br />

etenemään heti<br />

vahinkoilmoituksen jälkeen<br />

eikä asian selvittelyyn tarvitse<br />

kuluttaa ylimääräistä<br />

aikaa ja vaivaa.<br />

Tyytyväisten asiakkaiden<br />

kanssa on helppo asi-<br />

Arto Kylmäniemi on vakuuttava agrologi<br />

Riskit haltuun pienillä teoilla<br />

Suuret maatilojen tulipalot ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina.<br />

Arto Kylmäniemen mukaan paloturvallisuuden parantaminen ja tulipaloriskien<br />

pienentäminen on mahdollista hyvinkin pienillä ennalta ehkäisevillä<br />

toimenpiteillä, kun asioista vain tiedetään. Tätä aukkoa Tapiola<br />

paikkaa jakamalla asiakkailleen erityistä maatilan turvallisuusopasta,<br />

jossa käsitellään käytännön esimerkkien kautta turvallisuutta parantavia<br />

toimenpiteitä.<br />

– Esimerkiksi koneiden ja autojen sijoittamiseen kannattaa kiinnittää huomiota.<br />

Liian usein on käynyt niin, että kun tilalla jokin rakennus palaa, niin<br />

samalla menevät traktorit, autot ja kaikki muutkin koneet siinä samalla. Niin<br />

sanottua palokuormaa tulisikin jakaa tilalla eri paikkoihin, ettei vahingon<br />

sattuessa tuhoudu kaikki kalusto kerralla. Esimerkiksi ulkona säilytettävän<br />

traktorin jättäminen muutaman metrin päähän rakennuksesta pienentää merkittävästi<br />

riskiä, että jommankumman syttyessä myös toinen palaa.<br />

Vakuutusyhtiöt antavat nykyään myös taloudellisia kannusteita tilan turvallisuusasioiden<br />

kehittämiseen. Esimerkiksi Tapiolan Agro-vakuutusten<br />

hinnoittelu perustuu tiettyyn riskipisteytykseen, joka mahdollistaa edullisemmat<br />

vakuutusmaksut, kun vakuutettavien kohteiden turvallisuusasiat<br />

ovat kunnossa.<br />

– Asiakaskäynneillä muistutetaan aina hälytinlaitteiden ja alkusammutuskaluston<br />

tärkeydestä sekä mahdollisista toimenpiteistä turvallisuuden parantamiseksi.<br />

Vahinkojen ennaltaehkäisy on meille tärkeää, minkä vuoksi asiakkaillamme<br />

on mahdollisuus esimerkiksi hyvin edulliseen ”turvalainaan”,<br />

jolla voidaan rahoittaa maatilan turvallisuutta parantavia investointeja.<br />

Tilasi pysyy<br />

pystyssä vain,<br />

jos sinäkin pysyt.<br />

Räätälöi itsellesi sopiva Maatilayrittäjän Omaturva. Sen<br />

avulla suojaat tilasi talouden ja oman sekä perheesi<br />

toimeentulon, jos joudut yllättäen pidemmälle<br />

sairauslomalle tai työkyvyttömäksi. <strong>MTK</strong>:n jäsenenä saat<br />

lisäksi tuntuvat edut.<br />

Lue lisää: tapiola.f i /myomaturva tai<br />

kysäise maatiloihin erikoistuneilta<br />

edustajiltamme;<br />

Mikael Keinänen<br />

puh 0400 694 766<br />

Arto Kylmäniemi<br />

puh 040 721 6867<br />

Palveluntarjoajat: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola ja<br />

Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola

16 JÄNKÄVIESTI<br />

JÄNKÄVIESTI<br />

17<br />

Rapsuttelua,<br />

muistelua<br />

ja haaveilua<br />

Petronellan<br />

kotieläin-<br />

pihassa<br />

Tervolan Maaseudulta käsin<br />

-messujen karvaisin esittelyalue<br />

löytyi Petronellan kotieläinpiha<br />

-kylttejä seuraamalla.<br />

Ammattiopisto Lappian<br />

Petronellan kotieläinpiha on<br />

Tervolan-kävijöille tuttu juttu,<br />

mutta tässä laajuudessaan<br />

piha on avoinna ensimmäistä<br />

kertaa.<br />

Kotieläinpihan vastaava<br />

Hilkka Kallio kertoo pihan<br />

olleen menestys. Vierailijoita<br />

on riittänyt koko kesän<br />

ajan, ja messuväkikin on<br />

löytänyt karvaiset kaverit<br />

messualueen laitamilta.<br />

Messuviikonloppuna<br />

kotieläinpiha oli auki viimeistä<br />

kertaa tälle kesälle.<br />

Pihan asukkaina on lampaiden,<br />

vuohien ja possujen<br />

lisäksi myös kaneja ja<br />

marsuja sekä erilaisia lintuja.<br />

Kallio kertoo, että linnut<br />

ja marsut ovat lainassa<br />

mutta muut eläimet ovat<br />

koulun omia. Lainaeläimet<br />

ovat kotieläinpihalla kuin<br />

lapsenlapset mummolassa<br />

– ne palautetaan omistajilleen<br />

hyvin syötettyinä ja<br />

lellittyinä.<br />

Nimekkäitä asukkaita<br />

Kotieläinpihan ensimmäisessä<br />

häkissä tepastelee<br />

hämeenmustakanoja.<br />

Niitä tuli kotieläinpihalle<br />

alun perin seitsemän untuvikkoa,<br />

eikä niistä silloin<br />

vielä tiennyt sanoa, mitä<br />

sukupuolta ne olivat. Yllätykseksi<br />

huomattiin, että<br />

untuvikoista jopa viisi oli<br />

kukkoja. Kärhämien välttämiseksi<br />

neljästä kukosta<br />

piti luopua. Jäljelle jätettiin<br />

kukko nimeltä Antti<br />

Tuisku, jota muut kukot olivat<br />

alussa syrjineet. Antilla<br />

näyttää kuitenkin tällä<br />

hetkellä olevan onnenpäivät,<br />

sillä vieressä astelevat<br />

viehättävät kanat Britney ja<br />

Shakira.<br />

Petronellan kotieläinpihalla<br />

on eläinten hyvinvoinnin<br />

ja vierailijoiden<br />

viihtyvyyden lisäksi panostettu<br />

myös eläinten nimien<br />

keksimiseen. Helmikanat<br />

Eija, Annukka, Pauliina ja<br />

Ritva ovat saaneet nimensä<br />

koulun opettajien mukaan.<br />

Martti-pässi on tunnettu<br />

kovasta ruokahalustaan ja<br />

näyttävä myskisorsapari<br />

Martta ja Jussi ovat onnellisia<br />

yhdeksän untuvikon<br />

vanhempia. Hilkka Kallio<br />

kertookin, että muun<br />

muassa juuri eläinten<br />

nimeäminen tuo niitä jollakin<br />

tapaa lähemmäksi ja<br />

tutummaksi.<br />

Koko perheen<br />

ajanviete<br />

Petronellan kotieläinpihaan<br />

on helppo löytää, sillä<br />

paikka on aivan valtatien<br />

varressa viisitoista kilometriä<br />

Tervolan keskustasta<br />

pohjoiseen. Alueelle ei<br />

ole pääsymaksua, ainoastaan<br />

poniratsastus maksaa<br />

Eläimiä pääsee<br />

todellakin silittelemään<br />

ja rapsuttelemaan<br />

kaksi euroa. Hilkka Kallio<br />

vinkkaa, että alueella on<br />

mahdollisuus viettää rauhassa<br />

vaikka kokonainen<br />

kesäpäivä, sillä paikalla on<br />

muun muassa nuotiopaikka<br />

Miisa ja Ida tietävät, että Petronellan kotieläinpihan lampaat nauttivat rapsutuksista<br />

muurikkapannuineen.<br />

Kotieläinpihan asiakkaat<br />

ovatkin usein lapsiperheitä,<br />

jotka kiittelevät paikan olevan<br />

juuri sopivan kokoinen<br />

lapsille. Opiskelijat toimivat<br />

henkilökohtaisina<br />

oppaina kertoen eläimistä,<br />

niiden luonteista ja tapahtuneista<br />

sattumuksista. Pienenkin<br />

lapsen keskittymiskyky<br />

riittää hyvin kaikkien<br />

eläinten luona vierailemiseen,<br />

Kallio kertoo.<br />

Useimmat vierailijat<br />

tulevat kotieläinpihaan<br />

katsomaan ja rapsuttelemaan<br />

kotieläimiä, joita ei<br />

välttämättä enää nykypäivänä<br />

usein näe. Usein vanhemmat<br />

kotieläinpihan vierailijat<br />

alkavat muistella,<br />

kuinka kotona on aiemmin<br />

saattanut olla monenlaisia<br />

eläimiä. Isovanhemmat<br />

intoutuvat kertoilemaan<br />

lapsilleen ja lapsenlapsilleen<br />

omista eläimistään,<br />

ja nuoret parit haaveilevat<br />

hankkivansa muutaman<br />

lampaan tai kanan omalle<br />

kotipihalleen. Niin lapset<br />

kuin aikuisetkin ovat<br />

innoissaan, kun eläimiä<br />

pääsee todellakin silittelemään<br />

ja rapsuttelemaan.<br />

Pullolan perhe Tervolasta<br />

on tullut käymään<br />

messuilla ja kotieläinpihassa.<br />

Vaikka he asuvatkin<br />

lähellä, messut ei välttämättä<br />

ole jokakesäinen<br />

perinne. “Joskus on satuttu<br />

olemaan samaan aikaan<br />

reissussa, mutta nyt Frans<br />

Keltainen<br />

15 M, 100 Y<br />

Pantone 116<br />

R:252 G:208 B:22<br />

Vaalean vihreä<br />

50 C, 100 Y<br />

Pantone 376<br />

R:127 G:187 B:0<br />

Vihreä<br />

100 C, 100 Y<br />

Pantone 355<br />

R:0 G:157 B:75<br />

Sinivihreä<br />

100 C, 50 Y<br />

Pantone 3278<br />

R:0 G:155 B:133<br />

Sininen<br />

100 C<br />

Pantone Process Cyan<br />

R:0 G:167 B:209<br />

halusi tulla käymään täällä<br />

uudestaan” Harri-isä kertoo.<br />

Kotona on tällä hetkellä<br />

Saana-tyttären kahden<br />

kissan lisäksi myös karjalankarhukoira.<br />

Perhe olisi<br />

kiinnostunut myös vuohien<br />

tai kanojen hankkimisesta.<br />

Elina on yksi monista<br />

kotieläinpihan pienistä<br />

innokkaista vieraista. Hän<br />

on kyykistynyt myskisorsien<br />

aitauksen viereen.<br />

“Tuo isoin näyttää ihan<br />

niin kuin se olis melkein<br />

Keltainen<br />

15 M, 100 Y<br />

Pantone 116<br />

R:252 G:208 B:22<br />

Vaalean vihreä<br />

50 C, 100 Y<br />

Pantone 376<br />

R:127 G:187 B:0<br />

Vihreä<br />

100 C, 100 Y<br />

Pantone 355<br />

R:0 G:157 B:75<br />

Sinivihreä<br />

100 C, 50 Y<br />

Pantone 3278<br />

R:0 G:155 B:133<br />

Sininen<br />

100 C<br />

Pantone Process Cyan<br />

R:0 G:167 B:209<br />

kuningas!” Elina hihkaisee<br />

haltioituneena ja osoittaa<br />

sorsaperheen Jussi-isää.<br />

Opiskelijat<br />

ovat itse<br />

myös rakentaneet<br />

aitaukset<br />

ja suojat<br />

eläimille<br />

Työssäoppimista<br />

Idean kotieläinpihasta<br />

keksi alun perin Ammattiopisto<br />

Lappian pieneläintenhoidon<br />

opettaja. Ideaa<br />

kehiteltiin ja tänä vuonna<br />

kotieläinpiha toteutettiin<br />

ensimmäistä kertaa.<br />

Toisen vuosikurssin<br />

eläintenhoitajaopiskelijat<br />

ovat suunnitelleet kotieläinpihan<br />

alusta asti itse.<br />

Opiskelijat suorittavat<br />

viiden viikon mittaisen<br />

työssäoppimisjakson kotieläinpihan<br />

työntekijöinä.<br />

Hilkka Kallio kertoo, että<br />

opiskelijat eivät ole pelkkiä<br />

eläintenhoitajia, vaan<br />

että he ovat osallistuneet<br />

suunnitteluun kokonaisuudessaan.<br />

He ovat ottaneet<br />

selvää muun muassa kotieläinten<br />

pitoa koskevista<br />

laeista. Opiskelijat ovat itse<br />

myös rakentaneet aitaukset<br />

ja suojat eläimille. Kolmannen<br />

opiskeluvuotensa<br />

syksyllä aloittavan Giten<br />

mielestä työssäoppiminen<br />

on ollut mukavaa. Kotieläinpihaa<br />

on mukava<br />

pyörittää, kun on itse ollut<br />

mukana jo suunnittelussa ja<br />

rakentamisessa.<br />

Varastamattomien<br />

tavaroiden<br />

huutokaupassa<br />

Martti-pässi tietää olla ruoka-aikaan kotona<br />

Tervolan Maaseudulta käsin<br />

-messut järjestettiin jo neljännentoista<br />

kerran. Messupaikka<br />

oli Louella nyt<br />

seitsemättä kertaa. Messuhulinaa<br />

ja ohjelmaa riitti<br />

taas kahden kokonaisen<br />

päivän täydeltä. Yksi odotetuimmista<br />

tapauksista oli<br />

uudenkarhea ohjelmanumero<br />

– Varastamattomien<br />

tavaroiden huutokauppa.<br />

Sunnuntaina puoli kolmelta<br />

huutokauppapaikan<br />

ympärille kokoontuu uteliaita<br />

ihmisiä. Huutokaupan<br />

meklaripari <strong>MTK</strong>-Alakemijoen<br />

Juhani Lampela<br />

ja Janne Jurva kiipeävät<br />

auton lavalle, johon on<br />

lastattu pääpalkintona olevan<br />

mönkijän lisäksi myös<br />

kaikki muu huutokaupassa<br />

myytävä tavara. Meklareita<br />

on oltava ehdottomasti<br />

kaksi. ”Jotta ehditään varmasti<br />

nähdä, jos joku siellä<br />

raapii korvallistansa”, meklarit<br />

virnuilevat. Toinen syy<br />

kahteen meklariin kuullaan<br />

jo ensimmäisten päättyneiden<br />

huutojen jälkeen:<br />

”Kurkku kuivuu, Juhani jatkaa”<br />

Jurva ilmoittaa ja ojentaa<br />

mikrofonin Lampelalle.<br />

Nimi huutokaupalle keksittiin<br />

perinteisen, poliisien<br />

järjestämän varastetun tavaran<br />

huutokaupan mukaan.<br />

Tämän huutokaupan tavarat<br />

eivät kuitenkaan ole yhteen<br />

eikä kahteen kertaan varastettuja,<br />

vaan ostettu lappilaisilta<br />

yrittäjiltä puhtaalla<br />

rahalla tätä huutokauppaa<br />

varten. Idea huutokaupan<br />

pitämisestä messuilla syntyi,<br />

kun <strong>MTK</strong>-Lappi voitti<br />

<strong>MTK</strong>:n järjestämässä liittojen<br />

välisessä toimintakilpailussa<br />

mönkijän. Mönkijän<br />

myymistä pohdittaessa<br />

keksittiin järjestää Varastamattomien<br />

tavaroiden<br />

huutokauppa.<br />

Huutokaupattavana<br />

on pääpalkinnon lisäksi<br />

monenlaisia tarvekaluja:<br />

reikiä kaipaavalle kaupataan<br />

porakonetta ja kovan leivän<br />

syöjälle kaakelisirkkeliä.<br />

Ihmiset ovat pakkautuneet<br />

lava-auton ympärille, korotushuutoja<br />

kuuluu joka puolelta<br />

väkijoukkoa – välillä<br />

kovalla äänellä, välillä hieman<br />

hiljaisemmalla äänellä<br />

pienen pohdinnan jälkeen.<br />

Monitoimikoneet, mutterinvääntimet<br />

ja penkkihiomakoneet<br />

saavat uudet omistajat.<br />

Kulloinkin kyseessä<br />

olevaa huudettavaa vempelettä<br />

kopsaistaan sievästi<br />

kylkeen rakennusvasaralla,<br />

voittohuudon huutajaa onnitellaan,<br />

ja taas jatketaan.<br />

Pellon Sirkkakoskelta<br />

messuille saapunut Vilho<br />

Mustajärvi huusi itselleen<br />

painepesuriin kiinnitettävän<br />

katonpesurin. Pesurille<br />

tuntuukin olevan käyttöä,<br />

sillä Mustajärven tuttavapiiri<br />

alkaa heti miettiä,<br />

missä kaikkialla pyöreää<br />

pesupäätä voisi käyttää.<br />

Meklareilta saadaan vielä<br />

ilmainen vihje. ”Katonpesuria<br />

voi käyttää myös lattian<br />

pesemiseen – kunhan vain<br />

kääntää sen ylösalaisin”,<br />

Lampela veistelee. Pesurin<br />

kyljessä komeileva merkki<br />

herättää myös luottamusta.<br />

”Hyvä kampe se on”, tuttava<br />

vakuuttelee Mustajärvelle.<br />

Voittohuudon huutaja<br />

vaikuttaa tyytyväiseltä.<br />

Huutokauppaan osallistuvan<br />

on oltava tarkkana.<br />

Huutokaupan edetessä tahti<br />

kiihtyy, ja toisinaan huudettavana<br />

tuntuu olevan<br />

mitä ihmeellisimpiä tavaroita.<br />

Meklareiden vauhti<br />

kasvaa, äänet kovenevat ja<br />

lava-auto huojuu. Sonnintalutusnaru<br />

muuttuu äkkiä<br />

”miehenkuljetuskettingiksi”<br />

ja ”2020-luvun teknologia”<br />

muistuttaa kovasti<br />

akkuporakonetta.<br />

Miikka, Johannes, Tatu ja Samuli huutokaupan melskeissä

18 JÄNKÄVIESTI<br />

JÄNKÄVIESTI<br />

19<br />

60-vuotiaalla edessään loistava tulevaisuus<br />

Keltainen<br />

Vaalean vihreä Vihreä<br />

Sinivihreä<br />

Sininen<br />

15 M, 100 Y<br />

50 C, 100 Y<br />

100 C, 100 Y 100 C, 50 Y<br />

100 C<br />

Pantone 116 Pantone 376 Pantone 355 Pantone 3278 Pantone Process Cyan<br />

R:252 G:208 B:22 R:127 G:187 B:0 R:0 G:157 B:75 R:0 G:155 B:133 R:0 G:167 B:209<br />

Piippolan lääkäri palasi Lappiin<br />

Keltainen<br />

Vaalean vihreä Vihreä<br />

Sinivihreä<br />

Sininen<br />

15 M, 100 Y<br />

50 C, 100 Y<br />

100 C, 100 Y 100 C, 50 Y<br />

100 C<br />

Pantone 116 Pantone 376 Pantone 355 Pantone 3278 Pantone Process Cyan<br />

R:252 G:208 B:22 R:127 G:187 B:0 R:0 G:157 B:75 R:0 G:155 B:133 R:0 G:167 B:209<br />

”Passaa olla vaikka 40 astetta pakkasta, niin pysyy tupa lämpimänä eivätkä ole lapset<br />

kylmissään”, Markku Hannula kehuu turvesuonsa tuotoksia<br />

<strong>MTK</strong>-Sodankylän perustamisesta<br />

tuli tänä vuonna kuluneeksi<br />

60 vuotta. Jänkäviesti<br />

tavoitti yhdistyksen nykyisen<br />

puheenjohtajan turpeennoston<br />

parista ja ryhtyi tenttaamaan:<br />

missä mennään ja<br />

mihin suuntaan, Sodankylän<br />

tuottajayhdistys?<br />

Markku Hannula toimii<br />

<strong>MTK</strong>-Sodankylän puheenjohtajana<br />

toiseen otteeseen.<br />

Sodankylän tuottajayhdistyksessä<br />

johtokunta ei ole<br />

jämähtänyt, vaan väki vaihtuu<br />

lähes joka vuosi. Hannula<br />

itse pitää tätä erittäin<br />

positiivisena asiana.<br />

– Se on hyvä, kun<br />

puheenjohtaja välillä<br />

vaihtuu, ei leipäännytä<br />

tekemiseen ja tulee uusia<br />

ajatuksia. Ainakin minun<br />

toivomus on se, että 1–2<br />

vuotta ja puheenjohtaja<br />

vaihtuu uuteen.<br />

<strong>MTK</strong>-toiminnassa vuodesta<br />

1992 mukana ollut<br />

maitotilallinen pitää 60-vuotiaan<br />

yhdistyksensä nykytilannetta<br />

melko hyvänä,<br />

vaikka parannettavaakin<br />

löytyy.<br />

Erityisen positiivista on<br />

jäsenistön aktiivisuus ja<br />

monipuolisuus; johtokunnastakin<br />

löytyy niin metsätalouden,<br />

maatalouden<br />

kuin muunkinlaisen maaseutuyrittäjyyden<br />

harjoittajia.<br />

Valitettava tosiasia<br />

kuitenkin on jäsenmäärän<br />

laskusuunta, mikä johtuu<br />

suurelta osin maatalouden<br />

yksikkökoon kasvusta –<br />

yksittäisen tilan koko ja<br />

tuotantomäärät kasvavat,<br />

mutta tuottajien lukumäärä<br />

pienenee.<br />

Hannulan mukaan viljelijät<br />

luottavat <strong>MTK</strong>:hon,<br />

vaikka yhdistysten roolin<br />

muuttuminen onkin<br />

hienoisesti vähentänyt<br />

kiinnostusta.<br />

– Ennenhän <strong>MTK</strong> vaikutti<br />

suoraan tulopolitiikkaan,<br />

mutta nykyään rooli<br />

on enemmän viestikapulana<br />

toimimista tuottajilta<br />

ylemmille tahoille. Ehkä<br />

toiminta on hiipumaan<br />

päin, mutta toivottavasti<br />

saataisiin hyviä ideoita jatkoon<br />

koska olisi tärkeää<br />

saada kehitys kulkemaan<br />

täällä syrjäseuduillakin.<br />

Tekniikka lyhentää<br />

välimatkoja<br />

Laajalle alueelle levittäytyvän<br />

jäsenistön yhteydenpidossa<br />

on omat<br />

haasteensa, mutta siitä huolimatta<br />

toiminta on säilynyt<br />

aktiivisena.<br />

– Meillä on vireä <strong>MTK</strong>,<br />

joka ottaa kantaa ja keskustelee<br />

asioista. Enemmänkin<br />

kokoontumisia saisi olla,<br />

mutta kyllä tänä päivänä<br />

viljelijän arki kuluu täällä<br />

työn merkeissä, Hannula<br />

pohtii yhdistyksen tilaa.<br />

Yhteiset kokoontumiset<br />

ovat harvassa, matkoihin<br />

kun menee paljon aikaa,<br />

mutta nykytekniikka on<br />

onneksi helpottanut tilannetta.<br />

Hannula kertookin<br />

olevansa ahkera sähköpostin<br />

käyttäjä.<br />

– Olen pyrkinyt sähköpostin<br />

avulla olemaan<br />

yhteydessä viljelijöihin,<br />

ja sitä kautta jäsenet saavat<br />

minullekin paremmin<br />

viestejä läpi. Se on<br />

kylmä tosiasia, että kun<br />

tilakoot kasvavat niin juttuvälit<br />

kasvotusten vain<br />

harvenevat.<br />

Sisu ja realismi<br />

tarpeen<br />

Minkälaisia terveisiä<br />

puheenjohtaja haluaa<br />

omilleen, sekä muillekin<br />

<strong>MTK</strong>-Sodankylä lukuina<br />

• Tilastot vuodelta 2008, jos muuta ei mainita<br />

• Perustettu 1950<br />

• 305 jäsentä 121 tilalta (luvut kuluvalta vuodelta)<br />

• Sodankylän viljelijöistä 39 % kuuluu tuottajayhdistykseen<br />

• Yhdistyksen jäsenet omistavat 72 % alueen<br />

pelloista<br />

• Keskimääräinen peltokoko 16,31 ha<br />

• Maidonlähettäjien määrä 1964–2008 on pudonnut<br />

kymmenesosaan (440 => 40), mutta meijeriin<br />

toimitetun maidon kokonaismäärä on kasvanut<br />

lähes 50 %<br />

• Keskivertotilan maitotuotos 2008 oli 14-kertainen<br />

vuoden 1964 tasoon verrattuna<br />

• Maatalouden myyntitulojen jakauma: maito 87 %,<br />

naudanliha 11 %, muu liha 1 %, kasvikset 1 %<br />

Jänkäviestin lukijoille<br />

lähettää?<br />

– Olin tässä vähän<br />

aikaa sitten Enontekiöllä<br />

seuraamassa kummipojan<br />

sotilasvalaa, ja sotilaspastori<br />

puhui sisusta. Sotaaikanahan<br />

sitä sisua tarvittiin,<br />

mutta nyt sitä kyllä<br />

tarvitaan myös, että täällä<br />

jaksetaan pakertaa ja tehdä<br />

töitä.<br />

Kovan työnteon lisäksi<br />

Hannula kannustaa ottamaan<br />

välillä etäisyyttä<br />

Entäs<br />

työntekoon ja miettimään<br />

asioiden laitaa.<br />

– Ihmisten olisi tärkeää<br />

päästä myös lomalle<br />

välissä, että jaksetaan.<br />

Joissakin tilanteissa pitää<br />

myös tehdä kylmiä laskelmia,<br />

että jos kuvio ei ole<br />

sellainen että sillä pääsee<br />

inhimilliseen elämään, niin<br />

ei kannata hakata päätä<br />

seinään.<br />

seuraavat<br />

60 vuotta?<br />

<strong>MTK</strong>-Sodankylä on ehtinyt nähdä monenlaista<br />

kehitystä olemassaolonsa aikana. Katsotaanpa<br />

hetki kristallipalloon, minkälaisena<br />

nykyinen nokkamies näkee Sodankylän alueen<br />

maatalouden tilanteen seuraavien 60 vuoden<br />

päästä?<br />

– Jos ilmasto tosiaan lämpenee, niin voi<br />

olla että täällä meidän korkeudella on hyvinkin<br />

vireää toimintaa. Tutkimusten mukaanhan<br />

Välimeren maat ja Pohjois-Afrikka kuivuvat<br />

ja elintarviketuotanto siirtyy koko ajan pohjoisemmaksi,<br />

joten jos nämä pellot eivät silloin<br />

heinää kasva niin ne kasvavat sitten jotakin<br />

muuta.<br />

Niinpä niin – toisen tappio on toisen onni.<br />

Monikaan meistä ei ole näkemässä, kun eteläeurooppalainen<br />

kuluttaja valitsee vihannestiskillä<br />

kalliimman kotimaisen ja halvan suomalaiskurkun<br />

välillä, mutta teoriassa sekin päivä<br />

voi tulla.<br />

Lappiin tuli keväällä uusi<br />

läänineläinlääkäri, kun avautuneeseen<br />

virkaan valittiin<br />

Piippolassa kunnaneläinlääkärinä<br />

toiminut Harri Rinne.<br />

Millainen mies on kyseessä ja<br />

millä tolalla eläinsuojeluasiat<br />

ovat Lapissa?<br />

1.3. lähtien läänineläinlääkärin<br />

virassa toiminut Harri<br />

Rinne on juuri saanut varmistuksen<br />

pestinsä jatkuvuudesta.<br />

Valtion virkoja<br />

koskeva puolen vuoden<br />

koeaika päättyi juuri eikä<br />

työpöytää ole pyydetty tyhjentämään,<br />

joten mies on<br />

selvästi jäämässä Lappiin.<br />

Maakunnan erikoisuudet<br />

eivät ole tuottaneet yllätyksiä<br />

neljännesvuosisadan<br />

Pohjanmaalla työskennelleelle<br />

nautapraktikolle.<br />

Eläintaudeille<br />

on syntynyt<br />

uusia<br />

leviämistapoja,<br />

joita<br />

kaikki eivät<br />

tiedosta.<br />

– Työ on vastannut odotuksia.<br />

Lappihan on minulle<br />

sillä tavalla tuttu, että olin<br />

heti valmistumisen jälkeen<br />

jonkin aikaa Muoniossa<br />

ja Enontekiöllä tekemässä<br />

sijaisuuksia, Rinne kertoo.<br />

55-vuotias eläinlääketieteen<br />

lisensiaatti on ennen<br />

nykyistä virkaansa toiminut<br />

26 vuotta Piippolassa kunnaneläinlääkärinä,<br />

missä<br />

myös hänen perheensä<br />

asuu tällä hetkellä. Perhe<br />

ei kuitenkaan aio muuttaa<br />

pohjoiseen ennen kuin<br />

Rinteen poika saa käytyä<br />

lukionsa loppuun, joten<br />

tällä hetkellä Harri Rinne<br />

elää matkalaukkuelämää:<br />

viikonloput Piippolassa ja<br />

viikot Rovaniemellä.<br />

Tietoisku: eläinten hävittäminen<br />

• Koko Lappi kuuluu alueeseen, jolta raatoja ei<br />

kerätä.<br />

• Eläin tulee haudata vähintään yhden metrin syvyyteen.<br />

• Eläintä ei saa haudata pohjavesialueelle tai vedenottamon<br />

läheisyyteen.<br />

• Eläimen kuolemasta on ilmoitettava 7 päivän sisällä<br />

laskentakeskukseen.<br />

• Omistajan on pidettävä kirjaa hautaamistaan eläimistä<br />

(nauta, biisoni, lammas ja vuohi) ja muista<br />

sivutuotteista. Kirjanpitoa on säilytettävä 2 vuotta.<br />

• Hautauspaikka on ilmoitettava kirjallisesti kunnaneläinlääkärille.<br />

Läänineläinlääkäri Harri Rinne vastaa eläinsuojeluasioista Lapissa<br />

Matkailijan oltava<br />

varuillaan<br />

Rinne pitää Suomen tilannetta<br />

tarttuvien eläintautien<br />

osalta varsin hyvänä,<br />

vaikkakin aiempi lähes<br />

lintukotomainen aika on jo<br />

historiaa, kun eläimiä liikutellaan<br />

enemmän valtiosta<br />

toiseen. Nykyään esimerkiksi<br />

BSE:stä ei kuitenkaan<br />

juuri edes puhuta, joten<br />

mikä on tällä hetkellä ajankohtainen<br />

eläinlääkinnällinen<br />

uhkakuva Suomessa?<br />

– Suu- ja sorkkatautia<br />

on tälläkin hetkellä Euroopassa,<br />

Turkissa. Se on niin<br />

vakava tauti, että Suomessakin<br />

pidetään yllä jatkuvaa<br />

valmiutta suu- ja sorkkataudin<br />

varalta. Olemme<br />

varautuneet siihen, että<br />

jonakin päivänä taudinpurkaus<br />

tulee.<br />

Suu- ja sorkkatauti ei<br />

kuitenkaan ole todennäköisin<br />

ehdokas seuraavaksi<br />

riesaksi Suomessa, vaan<br />

Rinne nimeää pari muuta<br />

ehdokasta sen edelle.<br />

– Eläinlääkäripäivillä,<br />

joille hiljattain osallistuin,<br />

nostettiin afrikkalainen<br />

sikarutto esille. Sitä<br />

on tavattu melko lähellä<br />

Venäjän puolella. Myös<br />

Euroopassa pohjoista kohti<br />

leviävään sinikielitautiin<br />

meillä on varauduttu, Rinne<br />

kertoo.<br />

Rinteen mukaan tilalliset<br />

osaavat jo melko hyvin<br />

varoa tautiriskiä, jos ovat<br />

olleet kontaktissa ulkomaisiin<br />

eläimiin, mutta nykyään<br />

turismin myötä eläintaudeille<br />

on syntynyt uusia<br />

leviämistapoja, joita kaikki<br />

eivät tiedosta. Yksi riski<br />

ovat lomamatkoilta tuodut<br />

elintarvikkeet.<br />

– Esimerkiksi itselle<br />

tarkoitettuja lihatuotteita,<br />

jotka ovat vanhenemassa,<br />

syötetään sioille. Tämä on<br />

hyvin vaarallista, koska<br />

virukset voivat selvitä käsitellyssäkin<br />

lihassa pitkään,<br />

Rinne varoittaa.<br />

Valvontakäyntejä<br />

entistä enemmän<br />

Yksi läänineläinlääkärin<br />

tärkeimmistä tehtävistä on<br />

eläinsuojelullisten valvontakäyntien<br />

suorittaminen<br />

tiloilla. Aiemmin valvontakäyntejä<br />

on tehty lähes<br />

yksinomaan ilmiantojen<br />

tai epäilyjen perusteella,<br />

mutta sittemmin järjestelmää<br />

on kehitetty ennaltaehkäisyn<br />

suuntaan. Esimerkiksi<br />

pitkä hiljaisuus<br />

rekisterissä voi olla kutsu<br />

valvontakäynnille.<br />

– Tällaisen ”hiljaisen<br />

tilan” riskiarvio nousee kun<br />

siellä ei tapahdu mitään,<br />

joten herää kysymys miksi<br />

ei tapahdu mitään. Asiakkaiden<br />

ei siis tarvitse<br />

ihmetellä jos tullaan ykskaks<br />

yllättäen katsomaan,<br />

kuinka eläimet voivat.<br />

Läänineläinlääkärin<br />

vierailua<br />

ei tarvitse<br />

pelätä<br />

– jos ei sitten<br />

itse koe siihen<br />

aihetta.<br />

Rinteen mukaan on täysin<br />

mahdollista, että esimerkiksi<br />

lypsykarjatilalla<br />

eläimiä ei tarvitse uusia<br />

pitkään aikaan, jolloin<br />

tällainen rekisterihälytys<br />

osoittautuu aiheettomaksi.<br />

Hän rauhoitteleekin tilallisia,<br />

että läänineläinlääkärin<br />

vierailua ei tarvitse pelätä –<br />

jos ei sitten itse koe siihen<br />

aihetta.<br />

– Kaikkien jotka eläimiä<br />

omistavat pitäisi ymmärtää,<br />

että eläimiä pitää kohdella<br />

oikein. Siksihän valvontaa<br />

tehdään, että laiminlyöntejäkin<br />

on aina jonkun verran.<br />

Jos omistaja itse tietää että<br />

asiat ovat kunnossa, niin<br />

ei valvontakäyntiä tarvitse<br />

pelätä.<br />

Suuri osa eläinsuojelurikkomuksista<br />

onkin Rinteen<br />

mukaan hyvin pieniä,<br />

tietämättömyydestä johtuvia<br />

rikkeitä. Hän kannustaakin<br />

kysymään ja keskustelemaan,<br />

jos jokin asia<br />

tuntuu epävarmalta.<br />

– Jos jokin asia mietityttää,<br />

niin ottakaa yhteyttä<br />

– sitä vartenhan täällä<br />

ollaan. Yhteydenottoon ei<br />

pitäisi olla kynnystä, Rinne<br />

kehottaa.

20 JÄNKÄVIESTI<br />

JÄNKÄVIESTI<br />

21<br />

Omat eväät mukaan?<br />

Keltainen<br />

Vaalean vihreä Vihreä<br />

Sinivihreä<br />

Sininen<br />

15 M, 100 Y<br />

50 C, 100 Y<br />

100 C, 100 Y 100 C, 50 Y<br />

100 C<br />

Pantone 116 Pantone 376 Pantone 355 Pantone 3278 Pantone Process Cyan<br />

R:252 G:208 B:22 R:127 G:187 B:0 R:0 G:157 B:75 R:0 G:155 B:133 R:0 G:167 B:209<br />

Kuva: Hullu Poro<br />

Keltainen<br />

Vaalean vihreä<br />

15 M, 100 Y<br />

50 C, 100 Y<br />

Pantone 116 Pantone 376<br />

R:252 G:208 B:22 R:127 G:187 B:0<br />

Vihreä<br />

100 C, 100 Y<br />

Pantone 355<br />

R:0 G:157 B:75<br />

Sinivihreä<br />

100 C, 50 Y<br />

Pantone 3278<br />

R:0 G:155 B:133<br />

Sininen<br />

100 C<br />

Pantone Process Cyan<br />

R:0 G:167 B:209<br />

Kuva: LeviMarket<br />

Hotel Levi Panorama ja Hotelli K5 Levi<br />

ravintolatoimenjohtaja Heikki Kunnari<br />

– Ravintola Klaanissa (K5) olemme käyttäneet jo vuosia paikallisten tuottajien<br />

tuotteita, mutta lähiruokaahan EU-direktiivien mukaan taitaa olla jopa Kirkkonummella<br />

kasvatettu yrtti, Kunnari vitsailee.<br />

– Käytämme mm. Maakerkelän leipäjuustoa, Luolamaan vuohenjuustoa,<br />

Jerisjärvestä pyydystettyä siikaa ja kiiskeä, Inarin järven taimenta ja siikaa,<br />

itse metsästettyä hirveä (tämä ei ole vitsi!), Lapissa kaadettua karhua, Pääkkölän<br />

Matin (ArctiFood) käsittelemää Kyrön palkisen poroa. Marjat hankimme<br />

naapuruston poimijoilta. Alkoholittomana aperitiivina ja kuohujuomana käytämme<br />

Korpihillan kuusenkerkkäjuomaa. jne. jne. Riekkoja tulee ympäri Pohjoiskalottia,<br />

samoin harjusta ja ahventa.<br />

– Lähiruoan osuuksia kokonaisuudesta on vaikea arvioida. Aamiaisella ja<br />

lounaalla volyymien suuruuden vuoksi turvaudumme tukkutuotteisiin, à la<br />

carte -ruoka taas koostuu pääasiassa lähi- ja pientuottajien tuotteista. Ruoan<br />

alkuperä kerrotaan asiakkaille listanimessä tai myynti- ja palveluhenkilöstön<br />

tuella. Joissakin tapauksissa alkuperä kerrotaan vasta ruokailun jälkeen – positiivisena<br />

yllätyksenä.<br />

Hotelli Levitunturi<br />

keittiöpäällikkö Pirjo Ylijurva<br />

– Poronlihaa ostamme 100 % lähiruokana, josta n. 90 % tulee Raattamasta, Arcti<br />

Food -nimisestä yrityksestä, sekä loput Utsjoelta, Porotuote Länsmanilta. Käytämme<br />

myös Inarinjärven siikaa sekä taimenta. Kesällä ostamme paikallisilta yrtit<br />

ja salaatit, Ylijurva luettelee.<br />

– Haluaisimme tarjota enemmänkin lähiruokaa, mutta ravintolat tarvitsevat<br />

pitkälle esivalmistettuja tuotteita: lihat paloiteltuina, ruhoista arvokkaammat osat,<br />

kalat fileenä, ja niin edelleen. Sesonkina joudumme käyttämään enemmän tukkuliikkeitä,<br />

koska menekki on kovaa emmekä voi tarjota ”ei oota”.<br />

Paikalliset raaka-aineet valmistuvat gourmet-herkuiksi tunturikeskusten ravintoloissa.<br />

Lähiruoka on tuoretta, turvallista<br />

ja lisäaineetonta. Se<br />

antaa paikallisille tuottajille<br />

työtä ja vähentää kuljetusten<br />

tarvetta, jolloin myös ympäristö<br />

ja paikkakunnan talous<br />

kiittävät. Lähiruoan etujen<br />

valossa voisi olettaa, että<br />

suuret toimijat kuten kaupat<br />

Sokos Hotel Levi<br />

ja ravintolat suosisivat paikallisesti<br />

tuotettuja raakaaineita,<br />

mutta meneekö taloudellinen<br />

tehokkuusajattelu<br />

kauniiden tavoitteiden edelle<br />

käytännössä?<br />

Jänkäviesti otti yhteyttä<br />

muutamiin Levin matkailukeskuksen<br />

toimijoihin ja<br />

kysyi, minkälainen rooli<br />

lähiruoalla on heidän yrityksessään<br />

– tarjotaanko<br />

matkailijoille paikallista<br />

vai edullista?<br />

Hullun Poron ravintolat<br />

keittiötoimenjohtaja Timo Nieminen<br />

– Ruoan alkuperä tuodaan ilmi asiakkaille esim. ruokalistoilla (”Somasjärven<br />

rautua ja...”) vain ja ainoastaan silloin, jos toimittajamme pystyy<br />

takaamaan saatavuuden ja me pystymme luottamaan siihen, Nieminen<br />

linjaa.<br />

– Monessa ravintolassa laitetaan hienoja paikannimiä ja henkilöitä ruokalistoille,<br />

mutta ruoka on silti toimitettu toisaalta. Lähiruoan osuus vaihtelee<br />

eri ravintoloissamme, esimerkiksi Kultaisen Poron kohdalla se on<br />

huomattavasti suurempi kuin Kana & Kannun.<br />

Yhteenveto<br />

Kuten vastauksista käy ilmi,<br />

ei brasilialaisen turistin tarvitse<br />

tyytyä kotimaiseen<br />

broileriin Lapin matkallaan.<br />

Paikallisista raaka-aineista<br />

valmistettua ruokaa pidetään<br />

mielellään valikoimissa,<br />

mutta joissakin tapauksissa<br />

vaatimukset raaka-aineen<br />

jalostusasteelle, toimitusvarmuudelle<br />

ja volyymille<br />

pakottavat kääntymään tukkuliikkeiden<br />

puoleen.<br />

<strong>MTK</strong>:n ruokakulttuuriasiamies<br />

Anni-Mari Syväniemi<br />

luki tämän jutun<br />

etukäteen ja pitää näkemänsä<br />

perusteella lähiruoan<br />

tilannetta hyvänä, kunhan<br />

käytännön asiat saadaan<br />

toimimaan.<br />

– Lähiruokaan liittyvät<br />

toimintamallit tarvitsevat<br />

vielä paljon työtä mm. tuottajien<br />

ja ravintoloitsijoiden<br />

sekä kauppiaiden yhteistyön<br />

parantamiseksi.<br />

Syväniemi näkeekin korkealaatuisen<br />

ruoan tarjoavan<br />

uusia mahdollisuuksia Suomen<br />

matkailuelinkeinolle.<br />

– Ruokamatkailun<br />

ennustetaan kasvavan,<br />

samoin kuin ruoan merkityksen<br />

osana matkailupalveluja.<br />

Suomalainen puhdas<br />

luonto tarjoaa upeita makuja<br />

ja raaka-aineita – niistä kannattaa<br />

olla ylpeä ja tuoda<br />

ruokaan liittyvä ilo myös<br />

asiakkaan ulottuville!<br />

keittiömestari Heidi-Maria Pekuri<br />

– Olen juuri aloittanut Sokos Hotel Levin keittiömestarina ja päivitän parhaillaan<br />

uusia ruokalistoja ja kartoitan samalla mahdollisia lähialueen tuottajia.<br />

Tarkoituksena on käyttää mahdollisuuksien mukaan myös paikallisia<br />

tuottajia, Pekuri kertoo.<br />

– Yleensä lähiruokaa käytettäessä tulee ruoan alkuperä esille myös<br />

listateksteissä. Toimittajia, joita luultavammin tulen käyttämään tulevissa<br />

ruokalistoissa ovat esimerkiksi Polar Wild, Annelin karkit & yrtit,<br />

Herkkutupa, Rönkä ja Hiltusen Leipomo. Lisäksi käytämme paikallista<br />

kalaa.<br />

– Vaikka kuulummekin aamupalan osalta Sokos Hotel -ketjuun ja -konseptiin,<br />

meillä on käytössä esimerkiksi paikallisten tuottajien tuotteina poromakkaraa<br />

ja rieskaa. Aamupalalla lähialueen tuottajien tuotteet on merkitty<br />

erillisellä kyltillä, missä mainitaan tuotteen alkuperä.<br />

LeviMarket<br />

kauppias Satu Syväjärvi<br />

– Olemme aina panostaneet paikalliseen ruokaan, tärkein on tietenkin poronliha<br />

jota tulee paikallisilta toimittajilta lähistöltä (esim. Levi Food), Raattamasta<br />

sekä Karesuvannosta ja Inarista, Syväjärvi kertoo.<br />

– Meille lähiruokaa on kaikki Lapin alueelta tuleva. Erilaiset hillot, mehut<br />

ja makeiset ovat erittäin suosittuja tuliasia. Puikulaperuna on tietenkin suosituin,<br />

tulee Kolarista. Riekkoja sekä kalaa, rautua, nieriää ja kalasäilykkeitä<br />

Inari-Ivalo sekä Kilpisjärven seudulta. Olemme myös saaneet jonkin verran<br />

tomaattia ja vihanneksia paikallisilta.<br />

Paikalliset hillot ja mehut ovat suosittuja tuliaisia.<br />

UUTTA!<br />

Perustutkimukseen<br />

sisältyy rikki (S),<br />

vaihtoehtoisesti<br />

natrium (Na)<br />

Viljavuus tutkimukset<br />

<strong>MTK</strong>:n jäsenalennukset<br />

Maatalouden tutkimukset -4%<br />

Hivenravinnepaketit (maa) -8%<br />

Metsän neulasanalyysit -8%.<br />

Postitus 6,50 €<br />

(+ alv 23%)<br />

pakettikortilla tai<br />

asiakaspalautuksena.<br />

Lisätietoja: www.suomenymparistopalvelu.fi<br />

Suomen Ympäristöpalvelu Oy, Sammonkatu 8, 90570 Oulu. Puh. (08) 5145600, fax. (08) 3113029

22 JÄNKÄVIESTI<br />

JÄNKÄVIESTI<br />

23<br />

TERVETULOA <strong>MTK</strong>-YHDISTYSTEN<br />

SYYSKOKOUKSIIN!<br />

yhdistys päivä pvm kello paikka<br />

Inari-Utsjoki ma 1.11. 11.00 Kaamasen Kievari<br />

Koilliskaira ti 2.11. 11.00 Kemijärven kaupungin valtuustosali<br />

TUTUSTU AARTEESEEN!<br />

Keltainen<br />

15 M, 100 Y<br />

Pantone 116<br />

R:252 G:208 B:22<br />

Vaalean vihreä<br />

50 C, 100 Y<br />

Pantone 376<br />

R:127 G:187 B:0<br />

Vihreä<br />

100 C, 100 Y<br />

Pantone 355<br />

R:0 G:157 B:75<br />

Sinivihreä<br />

100 C, 50 Y<br />

Pantone 3278<br />

R:0 G:155 B:133<br />

Sininen<br />

100 C<br />

Pantone Process Cyan<br />

R:0 G:167 B:209<br />

Keltainen<br />

15 M, 100 Y<br />

Pantone 116<br />

R:252 G:208 B:22<br />

Vaalean vihreä<br />

50 C, 100 Y<br />

Pantone 376<br />

R:127 G:187 B:0<br />

Vihreä<br />

100 C, 100 Y<br />

Pantone 355<br />

R:0 G:157 B:75<br />

Sinivihreä<br />

100 C, 50 Y<br />

Pantone 3278<br />

R:0 G:155 B:133<br />

Sininen<br />

100 C<br />

Pantone Process Cyan<br />

R:0 G:167 B:209<br />

Hyvä kasvaa<br />

omasta maasta.<br />

UOKINNAN<br />

RUO<br />

RAISIOSTA<br />

AM<br />

A<br />

MM M<br />

MMA MA<br />

AI<br />

T<br />

OA<br />

TO<br />

T<br />

TAA<br />

ATTITA<br />

Itä-Lappi ke 3.11. 11.00 Sallan kunnantalo<br />

Ranua pe 5.11. 12.00 Hotelli Ilveslinna<br />

Rovaniemi to 11.11. 11.00 Tirolisali<br />

Tunturi-Lappi ma 15.11. 11.00 Muonion osuuspankki<br />

Simo ti 16.11. 11.00 Kunnantalo<br />

Tornio ti 16.11. 11.00 Kaupungin valtuustosali<br />

Sodankylä ma 22.11. 11.00 Hotelli Sodankylä<br />

Pello pe 26.11. 11.00 Ravintola Granni<br />

Posio ma 29.11. 11.00 Vapaa-ajantalo Pyrintö<br />

Kittilä ti 30.11. 11.00 Hotelli Kittilä<br />

Ylitornio pe 3.12. 11.00 Niuron Pirtti<br />

Alakemijoki ke 8.12. 11.00 Pohjantähti-opisto, Keminmaa<br />

Kolari ti 14.12. 12.00 Seurakuntakoti<br />

<strong>MTK</strong>-Lappi pe 10.12. 11.00 Metsäruusuntie 18, Rovaniemi<br />

Kokouksissa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat<br />

• hyväksytään toimintasuunnitelma vuodelle 2011<br />

• vahvistetaan johtokunnan jäsenten, muiden edustajien ja tilintarkastajien palkkiot<br />

ja matkakustannusten korvaukset<br />

TUTUSTU<br />

6 kk (5 lehteä)<br />

vain 24,90 e<br />

kestotilauksena<br />

(norm. 32,90 e)<br />

METSÄ • LUONTO • JUURET • KOTI • RUOKA •HYVINVOINTI • OMA TALOUS<br />

LEHTI METSÄSTÄ.<br />

Tutustu! Tilaa itsellesi AARRE-lehti edulliseen tutustumishintaan 6 kk (5 lehteä)<br />

vain 24,90 ¤. Aarre ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Tilaus on kestotilaus, joka<br />

jatkuu 5 lehden jaksoissa voimassa olevaan normaalihintaan (nyt 32,90 ¤)<br />

niin kauan kuin itse haluan.<br />

Netissä: www.aarrelehti.fi/nettitarjous<br />

Tekstiviestillä: Lähetä viesti AR A098 ETUNIMI SUKUNIMI LÄHIOSOITE POSTINRO<br />

POSTITOIMIPAIKKA numeroon 16124.<br />

Normaali tekstiviestin hinta. Palvelu toimii Dna:n, Elisan, Soneran ja Saunalahden liittymissä.<br />

Tarjous on voimassa 31.12.2010 asti ja koskee kotimaan tilauksia.<br />

Suomen pohjoisin rehutehdas on lähellä viljan- ja maidontuottajaa:<br />

parhaasta viljasta parhaalle karjalle.<br />

Kinnusen Mylly rakentaa ja turvaa pohjoissuomalaisen maaseudun<br />

huomispäivää. Käytämme tuotteissamme tämän alueen puhdasta, hyvää<br />

viljaa, jonka ostamme suoraan tuottajilta. Näin syntyvät lähitehtaan<br />

laadukkaat Tähti-rehut karjan hyvinvointia ylläpitämään ja lisäämään.<br />

Käytä Kinnusen Myllyn tuotteita: edistät oman alueesi hyvinvointia.<br />

Puh. (08) 5144 715 Telefax (08) 5421 892<br />

www.kinnusenmylly.fi<br />

kinnusenmylly@kinnusenmylly.fi<br />

REHU<br />

E T SIVÄ<br />

T S<br />

V<br />

I VÄ<br />

VÄ<br />

TUTUSTU UUSIIN REHUIHIN<br />

REHUETSIVÄLLÄ<br />

Rehuraision nautojen täysrehut ovat uudistuneet, ja ne on jaettu kolmeen ryhmään: Perus-<br />

Maitureihin, Opti-Maitureihin ja PRO-Maitureihin. Löydät uudesta valikoimasta tilallesi<br />

tuottavimman rehun Rehuetsivän avulla. Tutustu netissä www.rehuraisio.com. Voit myös<br />

kutsua oman alueesi Rehuetsivän auttamaan oikean ruokintaratkaisun löytämisessä.<br />

Heikki Ämmänpää puh. 040 7721476<br />

Hanna Saastamoinen puh. 044 7818936<br />

Tutustu Rehuetsivään ja voita miniläppäri osoitteessa www.rehuraisio.com!<br />

www.rehuraisio.com<br />

• vahvistetaan talousarvio ja päätetään jäsenmaksujen suuruudesta vuodelle 2011<br />

• suoritetaan johtokunnan erovuoroisten jäsenten vaali<br />

• valitaan yhdistyksen tilintarkastajat<br />

• valitaan yhdistyksen edustajat <strong>MTK</strong>-Lapin (maaseutuyhdistyksessä myös<br />

ProAgria Lapin) virallisiin kokouksiin<br />

• valitaan muut mahdolliset yhdistyksen edustajat<br />

• muut johtokunnan tai jäsenten kokoukselle esittämät asiat<br />

Tervetuloa mukaan päättämään ja keskustelemaan!<br />

Tuottajayhdistysten johtokunnat<br />

Suomen Rehu antaa enemmän<br />

Haluamme tarjota Sinulle:<br />

• jatkuvasti kehittyvät ruokintaratkaisut<br />

• joustavan kokonaispalvelun<br />

• laajan tuotevalikoiman ja kattavan ratkaisuvalikoiman<br />

ENEMMÄN YHDESSÄ<br />

Jotta sinä saisit rahanarvoisia etuja. Varaa heti aika ja kysy lisää.<br />

Läheinen ja luotettava kumppani - Suomen Rehu!<br />

Palveluksessasi:<br />

Kullervo Palovaara<br />

Risto Välimaa<br />

puh. 010 402 7962 puh. 010 402 7957<br />

SÄÄSTÖPANKKI OPTIA<br />

TORNIO, Hallituskatu 2, puh. 029 041 2730<br />

ROVANIEMI, Ainonkatu 1, puh. 029 041 2740<br />

POHJOIS-SUOMEN LÄHIVAKUUTUSYHDISTYS<br />

TORNIO, Hallituskatu 2, puh. 020 522 4640<br />

ROVANIEMI, Ainonkatu 1, puh. 020 522 4760<br />

KEMI, Keskuspuistokatu 9, puh. 020 522 4660<br />

TERVOLA, Keskustie 94, puh. 020 522 4740<br />

YLITORNIO, Alkkulanraitti 73, puh. 020 522 4720<br />

www.suomenrehu.fi<br />

www.agrimarket.fi

24 JÄNKÄVIESTI<br />

Keltainen<br />

Vaalean vihreä<br />

15 M, 100 Y<br />

50 C, 100 Y<br />

Pantone 116 Pantone 376<br />

R:252 G:208 B:22 R:127 G:187 B:0<br />

Vihreä<br />

100 C, 100 Y<br />

Pantone 355<br />

R:0 G:157 B:75<br />

Sinivihreä<br />

100 C, 50 Y<br />

Pantone 3278<br />

R:0 G:155 B:133<br />

Sininen<br />

100 C<br />

Pantone Process Cyan<br />

R:0 G:167 B:209<br />

TYÖKONEKOIDEN ENNAKKOMYYNTI KÄYNNISSÄ<br />

Nämä koneet suorankaupan nettohinnalla... ja paljon muuta!<br />

18.700 € *<br />

17.050 € *<br />

1.050 € *<br />

3.990 € *<br />

3007 T ED<br />

• Molemminpuolinen niittävä niittomurskain,<br />

terässorminen murskain<br />

• Kääntyvä kulmavaihde, optimaalinen<br />

3D maanpinnan seuranta<br />

307 T ED<br />

• Yhdeltä puolen niittävä niitto-murskain,<br />

työleveys 3,04 m<br />

• Erinomainen niittojälki<br />

• Terien pikavaihto vakiona<br />

R5 PAALIPIHTI<br />

• Täyttä McHale-laatua<br />

• Paaleja voi kääntää 90° ja paalit voi<br />

pinota pystyasennossa<br />

• Euro-sovitteella, nostovoima 1100 kg<br />

TANCO PAALILEIKKURI<br />

• Halkaisee paalit ja erottaa samalla muo<br />

vin ja verkon, Euro-sovitteella<br />

• Nopeuttaa appeen sekoitusta 30-50 %<br />

• Palkittu keksintö, uutuus Suomessa!<br />

21.260 € *<br />

SCHÄFFER 2028<br />

• Kubota 26 hv:n moottori, turvakatos<br />

• Renkaat 26x12/12 AS<br />

• Sähköinen ajosuunnanvaihto<br />

• Lisävarusteena portaaton ryömintä<br />

* Alv. 0% + toimituskulut.<br />

30.850 € *<br />

APOLLO 14 LANNANLEVITIN<br />

• Kaksi vaakakelaa ja levitinlautasta<br />

• Täyttökorkeus 2,6 m, paino 5720 kg<br />

• Tilaavuus 14 m 3<br />

• Renkaat 650/75 R32<br />

RAKENTAVASSA SEURASSA<br />

21.000 € *<br />

VEPI LIETEVAUNU<br />

• Tilavuus 14,8 m 3<br />

• Vaunu levityskunnossa<br />

• 700 renkaat<br />

TORNIO | Varikonkatu 3 | Puh. 040 551 6273<br />

YLITORNIO | Alkkulanraitti 127 | Puh. 050 389 0820<br />

ROVANIEMI | Teollisuustie 13 | Puh. 040 821 9424<br />

OULU | Nuottasaarentie 4 | Puh. 040 751 1092<br />

Nopean päättäjän etu:<br />

Yli 15000 € (alv 23%) koneen<br />

ostaneile kannettava<br />

tietokone kaupan<br />

päälle!!!<br />

30.11 mennessä<br />

päätetyt kaupat.<br />

Lisäksi osallistut viiden<br />

40” taulutelevision<br />

arvontaan!<br />

WASSLÖV R EKLAM & MEDIA AB<br />

TavaTaan verkossa!<br />

www.lihakunta.fi<br />

-sivut ovat käytössäsi!<br />

www.lihakunta.fi<br />

-sivustolta löydät keskeiset<br />

tiedot Lihakunnasta,<br />

mm. yhteystiedot hallituksesta<br />

edustajistoon.<br />

Osuuskunnan jäsenille sivustolla<br />

on tarjolla monipuolinen<br />

ja hyödyllinen palvelupaketti ja<br />

keskustelukanava.<br />

Lihakunta<br />

tarjoaa tuottajilleen monia rahanarvoisia etuja<br />

ja lisänä Atria-ketjun vahvuudet:<br />

Atria on varma markkinakanava,<br />

joka on sitoutunut kotimaiseen lihaan.<br />

A-Rehu tarjoaa edulliset ja tuottavat rehuratkaisut.<br />

A-Kauppa toimii netissä kellon ympäri.<br />

AtriaNauta- ja AtriaSika -palvelu ovat<br />

tuottajan vahva kumppani arjen työssä.<br />

Lisätietoa puhelimitse 020 472 7111<br />

tai www.atrianauta.fi, www.atriasika.fi ja www.a-rehu.fi

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!