Jäsenlehti 2009 [pdf, 7,3 mt] - MTK
18.10.2014 • Views
Share Embed Flag

Jäsenlehti 2009 [pdf, 7,3 mt] - MTK

Jäsenlehti 2009 [pdf, 7,3 mt] - MTK

Jäsenlehti 2009 [pdf, 7,3 mt] - MTK

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
mtk.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

JÄSENLEHTI <strong>2009</strong><br />

TEEMA<br />

Maa- ja ympäristöpolitiikka

Oletko ostamassa tai myymässä<br />

metsää tai peltoa?<br />

Etelä-Suomen Metsätilat LKV on maa- ja metsäkiinteistöjen välitykseen<br />

erikoistunut yritys. Metsä- ja maatalouden osaajina tarjoamme<br />

käyttöösi ammattitaitoisen, kokeneen ja luotettavan välityspalvelun.<br />

Olemme myös osa valtakunnallista metsätilojen välitykseen erikoistunutta<br />

metsatilat.fi -ketjua.<br />

Mikäli olet myymässä maa- tai metsäkiinteistöä, on<br />

asiakasrekisterissämme suuri joukko kiinnostuneita ostajia.<br />

Ajankohtaiset tiedot myytävistä kohteista karttoineen,<br />

valokuvineen ja taustatietoineen löydät verkkosivuiltamme<br />

Metsänomistajien<br />

liitto Etelä-Suomen<br />

sekä <strong>MTK</strong> Uudenmaan<br />

ja <strong>MTK</strong><br />

Hämeen omistama,<br />

vuonna 1993<br />

perustettu Family<br />

Timber Oy tarjoaa<br />

Sinulle turvallisen<br />

tavan ostaa ja<br />

myydä metsää<br />

tai peltoa.<br />

Turvallinen metsän ammattilainen välittää<br />

www.metsatilat.fi<br />

www.mhy.fi/familytimber<br />

Ota yhteyttä<br />

luottamuksella!<br />

Family Timber Finland Oy<br />

Mariankatu 8 A 10, 15110 Lahti<br />

Puh. 020 413 3720<br />

Sähköp. etela-suomi@mhy.fi

Lukijalle<br />

Tämän lehden teema on maa- ja<br />

ympäristöpolitiikka. Maa- ja ympäristöpolitiikan<br />

sektorilla on tapahtunut<br />

viime aikoina paljon ja vauhti<br />

jatkuu. Erilaiset maan omistamiseen ja<br />

käyttöön liittyvät kysymykset koskettavat<br />

läheisesti koko jäsenkuntaamme.<br />

Aihepiiri on korostunut liiton työssä<br />

parin viime vuoden aikana. Kuntaliitosten<br />

myötä myös yhdistyksille tulee uusia<br />

haasteita, kun oman kunnan tuttu,<br />

maanläheinen toimintatapa menee uusiksi<br />

esimerkiksi kaavoituksessa.<br />

Tämän lehden liitteenä jaetaan Kasvua-lehti<br />

niille jäsenille, jotka asuvat Hämeen<br />

TE-keskuksen alueella. Lehdessä<br />

3<br />

paneudutaan maatalouden kehittämiseen<br />

alueellamme. Lehti on tehty osana<br />

Kasvua Hämeessä -teemaohjelmaa. Toivomme,<br />

että viljelijät hyödyntäisivät ahkerasti<br />

hankkeen tarjoamat kehittämismahdollisuudet.<br />

LEHDEN TOIMITUS<br />

Puheenjohtajan tervehdys<br />

Maa on meille maaseudun<br />

eläjille äärimmäisen tärkeä<br />

- ja elinehtomme. Siksi<br />

järjestömme edunvalvonnassa<br />

oleellisimpien asioiden<br />

joukkoon kuuluvat maanomistus ja<br />

ympäristöasiat. Maankäyttö on talonpojille<br />

taloudellinen mutta myös tunnepohjainen<br />

asia.<br />

Parhaillaan on menossa useita lakiuudistuksia.<br />

Lunastuslain edellytämme<br />

muuttuvan siten, että kaikki<br />

lunastukset pitää tapahtua käypään<br />

hintaan.<br />

Sähkölinjakorvauksien osalta olemmekin<br />

yksipuolisesti sanoneet irti<br />

kohtuuttoman sopimuksen, ja uutta<br />

neuvotellaan: johtoalueet pitäisi vain<br />

vuokrata määräajaksi eikä tehdä lunastussopimuksia.<br />

Myös kaivoslaki on<br />

uudistumassa. Meidän pitää järjestönä<br />

tässä valmistelussa muistaa, että se on<br />

eri laki kuin maa-aineslaki.<br />

Maastoliikennelain uudistamiseen<br />

meillä ei näytä olevan tarvetta maassamme,<br />

vaikka joillakin alueilla liikenne<br />

on lisääntymässä. Tämäkin meillä<br />

on nyt sopimusvarainen asia, jonka<br />

voimme varmasti hoitaa kaikkia osapuolia<br />

tyydyttävällä tavalla.<br />

EU:n vesipuitedirektiivin eli vpd:<br />

n mukaisia vesienhoitosuunnitelmia<br />

ja toimenpideohjelmia on valmisteltu<br />

viimeksi kuluneen puolentoista vuoden<br />

ajan yhteistyöryhmissä, ja nyt työ<br />

on reilusti yli puolen välin. MT- ja MOliittojen<br />

kommentteja ja kritiikkiä on<br />

otettu huomioon, kun ympäristökeskukset<br />

ovat valmistelleet lopullisia ohjelmia<br />

ja suunnitelmia. Parantamisen<br />

varaa kuitenkin sisällössä vielä on.<br />

Nämä toimenpideohjelmat muuttuvat<br />

eläväksi elämäksi metsänomistajan<br />

ja viljelijän arjessa. Erityisen huolestuttavaa<br />

on se, mistä toimenpiteille<br />

aiotaan saada rahoitus. Metsätalouden<br />

toimenpiteet ja rahoitus ovat pitkälti<br />

kestävän metsätalouden toimintaperiaatteiden<br />

mukaisia. Maataloudelle<br />

oltiin alkuvaiheessa sysäämässä jos<br />

jonkinlaista työtä ja tehtävää, alkaen<br />

muun muassa lannanlevityksen luvanvaraisuudesta<br />

tai jopa täydellisestä<br />

kieltämisestä. Kiitos kaikille edunvalvojille<br />

aktiivisuudesta ja valppaudesta<br />

sekä sinnikkäästä ja pitkäjänteisestä<br />

työstä vpd-työn eri vaiheissa. Valtioneuvosto<br />

hyväksyy vesienhoitosuunnitelmat<br />

ja toimenpideohjelmat kuluvan<br />

vuoden joulukuussa.<br />

Ilmastonmuutos on megaluokan kysymys,<br />

johon etsitään vastausta kaikkialla<br />

maailmassa. Voimme kuitenkin<br />

huokaista helpotuksesta siinä, että tällä<br />

kertaa kaikki katseet eivät suuntaudu<br />

maatalouteen, jonka osuudeksi<br />

kasvihuonekaasupäästöistä on arvioitu<br />

vain noin 13 prosenttia. Vähennystä<br />

meidän olisi saatava aikaan noin<br />

kymmenys, mikä on mahdollista esimerkiksi<br />

edistyneellä lannankäsittelyllä,<br />

turvemaiden kasvipeitteisyyden<br />

lisäämisellä ja kotieläinten ruokinnan<br />

muutoksilla. On syytä muistaa, että<br />

maatalous, kuten metsätkin, ei ole<br />

vain hiilenlähde vaan biomassojen<br />

tuotannon kautta etupäässä hiilinielu.<br />

Muistuttaisin meitä hämäläisiä, että<br />

Itämeren alueen viljelijöiden ympäristöpalkinnon<br />

yhteistyökumppaneita<br />

Suomessa ovat WWF ja <strong>MTK</strong>. Tätä kirjoitettaessa<br />

kilpailuun ilmoittautuminen<br />

on juuri päättynyt, ja monia hyviä<br />

palkintoehdokkaita on listalla. Pääpalkintona<br />

on 10 000 euroa ja matka palkintojenjakotilaisuuteen<br />

Tukholmaan.<br />

Kansallinen voittaja saa <strong>MTK</strong>:lta perheelleen<br />

kylpyläviikonlopun ja lomittajan.<br />

Toivottavasti meistä moni on ollut<br />

mukana. Paras voittakoon!<br />

MARKKU LÄNNINKI<br />

<strong>MTK</strong> HÄMEEN PUHEENJOHTAJA

4<br />

<strong>MTK</strong> Hämeen johtokunta<br />

pohdiskeli liiton<br />

strategiaa apunaan<br />

alkuvuonna <strong>2009</strong> tehty<br />

luottamushenkilökysely.<br />

Kuvassa etualalla<br />

vasemmalta lukien Ilpo<br />

Markkola, Jyrki Näsi,<br />

Kirsi Parikka ja Aki Kaivola.<br />

Taustalla konsultti<br />

Kari Ventola, Markku<br />

Länninki ja Risto Anttila.<br />

KUVA: KARI AIKIO<br />

Liitto uudisti<br />

STRATEGIANSA<br />

Strategia on yleisesti sodankäyntiin<br />

liittyvä käsite. <strong>MTK</strong>-järjestön<br />

toiminta on samoin eräänlaista<br />

taistelua, jossa taistellaan<br />

jäsenkunnan parempien elämän edellytysten<br />

puolesta. Selkeiden voittojen<br />

ja läpimurtojen saaminen vaatii hyvää<br />

suunnittelua ja paljon työtä.<br />

<strong>MTK</strong> Hämeen strategian tarkistus liittyi<br />

keskusliitossa aloitettuun työhön<br />

keskusliiton strategian ja toimintatapojen<br />

uudistamiseksi. Liitossa koettiin<br />

tarpeelliseksi päivittää omat toimintamuodot<br />

yhtä aikaa keskusliiton kanssa.<br />

Tavoitteena oli, että liiton ja keskusliiton<br />

toimenpiteet tukevat toisiaan.<br />

Luottamushenkilökysely<br />

pohjana<br />

Liitossa toimintalinjausten tarkistustyö<br />

käynnistyi yhdistysten ja liiton luottamushenkilöille<br />

suunnatulla internetkyselyllä.<br />

Kyselyyn vastasi noin kaksi<br />

kolmasosaa yhdistysten luottamushenkilöistä,<br />

mikä oli erittäin hyvä tulos. Kyselyssä<br />

arvioitiin ensiksi liiton nykyistä<br />

toimintaa ja sen onnistumista, sitten<br />

kysyttiin, miten liiton toimintaa tulee<br />

suunnata jatkossa ja lopuksi käsiteltiin<br />

liiton ja <strong>MTK</strong>-yhdistysten tulevaa rakennetta<br />

sekä yhdistysten toimintaa.<br />

Liiton toiminnassa parhaiten oli onnistunut<br />

tiedotus, erityisesti sähköpostitiedotus<br />

sai kiitosta. Myös liiton oma<br />

tai liiton järjestämä koulutustoiminta,<br />

muun muassa vero- ja tukikoulutus, koettiin<br />

onnistuneeksi. Heikoiten liitto oli<br />

menestynyt maatalouden tukiin ja markkinoihin<br />

liittyvässä edunvalvonnassa.<br />

Nämä asiat nousivat myös tulevan toiminnan<br />

tärkeimmiksi toiminta-alueiksi.<br />

Muiksi keskeisiksi toimintasektoreiksi<br />

luottamushenkilöt näkivät tiedotuksen,<br />

edunvalvonnan ympäristöasioissa ja yksityisen<br />

omistusoikeuden turvaamisen.<br />

Liiton ja yhdistysten<br />

rakenne tarkastelussa<br />

Kyselyyn vastanneet totesivat, että liiton<br />

toimialue on nykyisin sopiva. Yhteistyötä<br />

tulee kehittää naapurimaakuntien<br />

<strong>MTK</strong>-liittojen sekä Metsänomistajaliiton<br />

kanssa. Yhdistysrakenteen osalta vastauksissa<br />

oli hajontaa; todettiin, että nykyrakenne<br />

on suhteellisen toimiva, mutta<br />

toisaalta toivottiin myös yhdistysten yhdistymisiä.<br />

Liiton toivottiin olevan mukana<br />

voimakkaammin yhdistysten yhteistyön<br />

kehittämisessä. Yhteistyötä<br />

yrittäjäjärjestön kanssa tulee tiivistää.<br />

Vastaajat katsoivat, että metsänomistajat<br />

tulee saada nykyistä paremmin <strong>MTK</strong><br />

yhdistysten jäseniksi.<br />

Kyselyn perusteella jatkettiin strategian<br />

valmistelua liiton toimistossa ja<br />

johtokunnassa. Valmistelutyön vetäjänä<br />

toimi agronomi, konsultti Kari Ventola<br />

Hattulasta. Työssä sovitettiin liiton<br />

strategia samaan aikaan valmisteltuun<br />

<strong>MTK</strong>:n strategiaan. <strong>MTK</strong> Hämeelle muotoiltiin<br />

uusi visio, toiminta-ajatus sekä<br />

päämäärät ja keinot päämäärien saavuttamiseksi.<br />

Uutta toiminnassa on, että<br />

nyt toimitaan entistä selkeämmin osana<br />

<strong>MTK</strong>-järjestöä yhteistyössä keskusliiton<br />

kanssa. Esimerkiksi kyselyssäkin kaivattu,<br />

maataloustukiin ja markkinoihin<br />

liittyvä vaikuttaminen, tapahtuu pääosin<br />

keskusliiton toimesta ja liitto tukee tätä<br />

työtä mahdollisimman tehokkaasti.<br />

Visio<br />

Elinkeinomme ovat kannattavia<br />

ja arvostettuja. Liitto, yhdistykset<br />

ja jäsenet ovat yhdessä merkittävä<br />

ja osaava markkina- ja<br />

yhteiskuntavaikuttaja alueella.<br />

Toiminta-ajatus<br />

Etujärjestö <strong>MTK</strong>:n osana liitto<br />

huolehtii jäsentensä taloudellisesta<br />

ja sosiaalisesta hyvinvoinnista<br />

ja yksityisomaisuuden<br />

suojasta sekä edistää maaseutuvarallisuuden<br />

kestävää käyttöä<br />

ja hoitoa.

5<br />

<strong>MTK</strong> Hämeen strategian päämäärät<br />

1. Markkinaedunvalvonta<br />

Liitto tukee aktiivisesti markkinaedunvalvonnasta vastaavaa<br />

keskusliittoa.<br />

Keinot:<br />

• Välitämme keskusliittoon tietoa maakunnan markkina- ja<br />

hintatilanteesta<br />

• Välitämme jäsenistölle ajantasaista informaatiota<br />

markkina- ja hintatilanteesta sekä niihin vaikuttavista<br />

tekijöistä ja muutoksista.<br />

• Pidämme yhteyttä tuotteita jalostavaan teollisuuteen ja<br />

kauppaan.<br />

• Tuemme yhdistysten ja jäsenten tekemää kuluttajatyötä<br />

2. Ympäristö- ja maapolitiikka<br />

Liitto turvaa jäsentensä maa- ja metsäomaisuuden yksityisen<br />

käyttö- ja omistusoikeuden kestävän kehityksen periaatteiden<br />

mukaisesti. Maaseutu pysyy viihtyisänä asuinympäristönä.<br />

Keinot:<br />

• Teemme yhteistyötä eri viranomaisten ja organisaatioiden<br />

kanssa ympäristö- ja maankäyttöasioissa maakunnallisella<br />

ja paikallisella tasolla.<br />

• Vaikutamme yhdessä <strong>MTK</strong>- ja MO-liittojen kanssa<br />

aluetason kysymyksissä.<br />

• Koulutamme yhdistyksiä ja jäseniä maa- ja<br />

ympäristöpolitiikan kysymyksissä.<br />

3. Muu edunvalvonta<br />

Liitto parantaa jäsenistön taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia<br />

sekä edistää yrittäjyyttä.<br />

Keinot:<br />

• Toimimme yhteistyössä eri viranomaisten ja<br />

organisaatioiden kanssa maaseudun elinkeinojen<br />

turvaamiseksi, sosiaalisen hyvinvoinnin lisäämiseksi ja<br />

yrittäjyyden lisäämiseksi maaseudulla.<br />

4. Viestintä<br />

Liitolla on tehokas ja luottamusta nauttiva viestintä, josta tiedotusvälineet<br />

ovat kiinnostuneita. Viestintä edistää järjestön<br />

tavoitteiden saavuttamista ja vahvistaa järjestötyötä.<br />

Keinot:<br />

• Teemme aktiivista ulkoista viestintää eri välineissä.<br />

• Järjestön ajantasaisella sisäisellä viestinnällä tuemme<br />

järjestötyötä.<br />

• Edistämme järjestön tavoitteiden saavuttamista<br />

tehokkaalla, luotettavalla ja ennakoivalla viestinnällä,<br />

josta tiedotusvälineet ja jäsenistö ovat kiinnostuneita.<br />

5. Yhdistystoiminnan kehittäminen<br />

Liitto toimii siten, että yhdistykset ovat alueellaan vahvoja<br />

vaikuttajia, joita kuunnellaan, ja jotka ajavat jäsentensä taloudellisia<br />

ja sosiaalisia etuja.<br />

Keinot:<br />

• Yhdistykset pitävät paikallisiin päättäjiin ja<br />

yhteistyökumppaneihin jatkuvasti tiiviisti yhteyttä.<br />

• Yhdistysten toimintaa ohjaa jämäkkä johtokuntatyöskentely<br />

asettamalla selkeät, mitattavat tavoitteet,<br />

joiden toteutumista yhdistykset ja liitto seuraavat.<br />

• Yhdistykset lisäävät yhteistyötään, esim. yhteiset<br />

ympäristövastaavat.<br />

• Yhdistykset oppivat hyviä käytäntöjä toisiltaan.<br />

6. Jäsenyys ja sen hoito<br />

Kaikki jäsenet tuotantosuunnasta, toimialasta tai yrityskoosta<br />

riippumatta saavat konkreettista hyötyä jäsenyydestä ja haluavat<br />

olla järjestön jäseniä.<br />

Keinot:<br />

• Järjestön toiminnan tulokset paikallisella ja valtakunnallisella<br />

tasolla hyödyttävät jäsenistöä.<br />

• Hoidamme jäsenyyttä kuuntelemalla jäsenten toiveita<br />

ja vuorovaikutteisesti eri tavoin viestimällä.<br />

• Aktiivinen uusien jäsenten hankinta on olennainen osa<br />

yhdistysten toimintaa.<br />

• Järjestö kasvattaa myös jäsentensä sosiaalista pääomaa.<br />

7. Nuorten aktivointi<br />

Nuoret haluavat olla tiiviisti mukana järjestön toiminnassa ja<br />

heistä kasvaa aktiivisia, järjestötyöstä kiinnostuneita jäseniä.<br />

Keinot:<br />

• Toimintamme on nuorten odotusten ja tarpeiden<br />

mukaista.<br />

• Esittelemme järjestön toimintaa alan oppilaitoksissa.<br />

• Aktivoimme nuoria heitä kiinnostavin tapahtumin ja<br />

aktiviteetein.<br />

• Liittojen yhteinen nuorten asiamies talouden sallimissa<br />

rajoissa kokoaikaiseksi<br />

8. Organisaatio ja johtamisjärjestelmä<br />

Liitto ja liiton jäsenyhdistykset ovat kiinnostava ja motivoiva<br />

yhteisö nykyisille ja uusille jäsenille sekä luottamus- ja toimihenkilöille.<br />

Keinot:<br />

• Tuloksellinen toimintamme paikallisella, maakunnallisella<br />

ja valtakunnallisella tasolla tekee järjestöstä kiinnostavan<br />

organisaation.<br />

• Vaikutusvaltaisen organisaatiomme halutut luottamustehtävät<br />

tarjoavat kouluttautumis- ja vaikutusmahdollisuuksia.<br />

• Järjestössämme on kannustava ja avoin työilmapiiri, jossa<br />

henkilöillä on mahdollisuus osaamisensa ja uransa<br />

kehittämiseen.<br />

JUKKA-PEKKA KATAJA<br />

KIRJOITTAJA ON<br />

<strong>MTK</strong> HÄMEEN TOIMINNANJOHTAJA

www.vaaksynmylly.fi<br />

Myllytuoreet kotimaiset<br />

viljatuotteet<br />

Vääksyn Mylly Oy<br />

Myllytie 3<br />

17200 Vääksy<br />

Puh. 03-766 1224

Liiton luottamushenkilöt<br />

Valtuuskunnan edustajat<br />

Sisko Kivelä Kylätie 137 19740 Liikola 0400 492 948 sisko.kivela@phnet.fi<br />

Pekka Lokinperä Umpistentie 23 12100 Oitti 050 336 1342 pekka.lokinpera@elisanet.fi<br />

Markku Länninki Raitoontie 409 31110 Matku 040 512 1053 markku.lanninki@<strong>mt</strong>k.fi<br />

Ilkka Säynätjoki Ruolahdentie 347 17800 Kuhmoinen 0500 234 230 ilkka.saynatjoki@pp.inet.fi<br />

7<br />

Valtuuskunnan varaedustajat<br />

Timo Aalto Kokintie 85 14700 Hauho 0500 545 928 timo.aalto@armas.fi<br />

Petri Lauttia Lauttiantie 94 14300 Renko 050-520 4059 petri.lauttia@suomi24.fi<br />

Tauno Leivuori Leivuorentie 27 37600 Valkeakoski 0400 548 554 tauno.leivuori@gmail.com<br />

Annamari Torttila Vilkkilänkuja 22 16900 Lammi 0400 661 965 torttila8@hotmail.com<br />

Liiton johtokunta<br />

Markku Länninki (pj) Raitoontie 409 31110 Matku 040 512 1053 markku.lanninki@<strong>mt</strong>k.fi<br />

Aki Kaivola (varapj) Perinkääntie 594 16900 Lammi 050 543 8588 aki.kaivola@virpi.net<br />

Risto Anttila Vanha Härkätie 947 13500 Hämeenlinna 0500 652 411 risto.anttila@virpi.net<br />

Mari Klemelä Saartenkuja 220 31630 Minkiö 050 917 3244 mari.klemela@surffi.net<br />

Eero Kolila Raittinsaarentie 21 17410 Viitaila 0400 847 834 eero.kolila@pp.inet.fi<br />

Mirva Lanssila Rajakalliontie 9 12700 Loppi 0400 225 774 mirva.lanssila@pp.inet.fi<br />

Petri Lauttia Lauttiantie 94 14300 Renko 050 520 4059 petri.lauttia@suomi24.fi<br />

Ilpo Markkola Suonsaarentie 389 16800 Hämeenkoski 040 526 3919 ilpo.markkola@phnet.fi<br />

Heikki Mäkelä Orimattilankatu 77 15680 Lahti 0400 432 880 yli.makela@pp.inet.fi<br />

Markku Nieminen Suojärventie 270 19700 Sysmä 0400 131 083 markun@phnet.fi<br />

Kirsi Parikka Kurisjärventie 233 37800 Toijala 0400 910 237 kirsi.parikka@geopiste.fi<br />

Eero Teppola Viitalantie 145 12100 Oitti 0500 745 439 eero.teppola@elisanet.fi<br />

Yhdistysten luottamushenkilöt<br />

Yhdistys Puheenjohtaja Puhelin Sähköposti Sihteeri Puhelin Sähköposti<br />

Akaa Vesa Liehu 040 500 7281 vesaliehu@gmail.com Kirsi Parikka 0400 910 237 kirsi.parikka@geopiste.fi<br />

Asikkala Eero Kolila 0400 847 834 eero.kolila@pp.inet.fi Mikko Metsäkangas 044 545 4269 mikko.metsakangas@phnet.fi<br />

Hartola Markku Ihanajärvi 0400 611 786 markku.ihanajarvi@hotmail.com Ismo Palm 0400 902 978 ismo.palm@phnet.fi<br />

Hattula-Kalvola Eero Kovero 0400 918 609 eero.kovero@proagria.fi Sari Kujanpää 040 759 0509 sari.kujanpaa@armas.fi<br />

Hauho Antti Heinonen 0400 603 345 antti.heinonen@ppf.inet.fi Juha Saloranta 0500 911 405 juha.saloranta@aina.net<br />

Hausjärvi Petri Arovuori 0400 870 690 petri.arovuori@kolumbus.fi Olli Pihlflyckt 050 553 9404 op@nic.fi<br />

Heinola Matti Marjokorpi 0400 340 228 matti.marjokorpi@phnet.fi Jaana Mattila 050 348 8481 jaana.mattila@luukku.com<br />

Hollola Paavo Takala 040 501 0597 paavo.takala@phnet.fi Pirjo Hertsi 050 341 3169 hertsi.pirjo@phnet.fi<br />

Hämeenkoski Laura Hämäläinen 0400 978 665 laura.hamalainen@phnet.fi Mikko Roppo 040 522 4908 roppomi@suomi24.fi<br />

Hämeenlinna Pertti Toivio 050 569 6008 pertti.toivio@aina.net Mika Kämäri 050 561 3399 kamari@armas.fi<br />

Janakkala Juha Jauhiainen 0400 536 378 juha.jauhiainen@armas.fi Janne Pirilä 050 588 0175 janne.pirila@elisanet.fi<br />

Kuhmoinen Ilkka Säynätjoki 0500 234 230 ilkka.saynatjoki@pp.inet.fi Jouni Joutsimatka 0500 931 469 jouni.joutsimatka@mbnet.fi<br />

Kylmäkoski Juha Vaittinen 0400 834 655 juha.vaittinen@pp2.inet.fi Simo Toivonen 040 562 4197 simo.toivonen@pp.inet.fi<br />

Kärkölä Heikki Mörttinen 040 732 7778 heikki.morttinen@saunalahti.fi Jari Vesa 050 330 5639 jarivesa@luukku.com<br />

Lahti Erkki Keskitalo 0400 329606 erkki.keskitalo@phnet.fi Vesa Jaakkola 0400 712 618 vesa.jaakkola@luukku.com<br />

Lammi Aki Kaivola 050 543 8588 aki.kaivola@virpi.net Hannu Mäkelä 040 594 2924 h.makela@armas.fi<br />

Loppi Maria Leino 040 754 2905 maria.leino@phnet.fi Tiina Torniainen 040 352 0950 tiina.torniainen@gmail.com<br />

Lounais-Häme Mervi Yrjänä 050 529 8827 mervi.yrjana@surffi.net Mika Hannu 050 347 8380 mikahannu@luukku.com<br />

Nastola Merja Suppi 0400 358 015 merja.suppi@phnet.fi Pirjo Hertsi 050 341 3169 hertsi.pirjo@phnet.fi<br />

Padasjoki Timo Lempinen 050 303 5798 timo.lempinen@pp.inet.fi Aila Heinäjoki 040 720 5148 aila.heinajoki@pp1.inet.fi<br />

Renko Anne Laulajainen 0500 321 689 laulajainen@villisikatarha.fi Kaisa Valaja 040 589 2623 kaisa.valaja@armas.fi<br />

Riihimäki Jukka-Pekka Partanen 0400 851 737 jukka-pekka.partanen@kolumbus.fi Tiina Tukiainen 040 591 4278 tiina.tukiainen@kolumbus.fi<br />

Sysmä Markku Nieminen 0400 131 083 markun@phnet.fi Helena Mehtälä 044 268 1113 <strong>mt</strong>ksysmasihteeri@gmail.com<br />

Sääksmäki Tauno Leivuori 0400 548 554 tauno.leivuori@gmail.com Juha Kalistaja 040 527 5460 juha.kalistaja@luukku.com<br />

Tammela Seppo Ali-Lekkala 050 567 5808 seppo.ali-lekkala@suomi24.fi Mika Hannu 050 347 8380 mikahannu@luukku.com<br />

Tuulos Janne Näsi 050 561 3557 janne.nasi@armas.fi Marja Pulkki 050 494 7485 marja.pulkki@saunalahti.fi<br />

Urjala Pertteli Niemistö 0400 835 880 pertteli.niemisto@pp.inet.fi Simo Toivonen 040 562 4197 simo.toivonen@pp.inet.fi

8<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Lomituspalvelujen<br />

Sysmän paikallisyksikön<br />

puhelinnumerot ovat muuttuneet<br />

Uudet numerot:<br />

• lomituspalvelujohtaja Blomqvist Taina<br />

044 713 4514<br />

• lomasihteeri Leppänen Irina<br />

044 713 4515<br />

• lomituspalveluohjaaja Pulkkinen Päivi<br />

044 713 4516<br />

• lomituspalveluohjaaja Kauppi Piia<br />

044 713 4517<br />

• lomituspalveluohjaaja Pesonen Salme<br />

044 713 4518<br />

• lomituspalveluohjaaja Rolig Sirkka<br />

044 713 4519<br />

Sysmän kunnan keskuksen numero<br />

ja faksinumero säilyvät ennallaan:<br />

keskus 03 84 310<br />

fax 03 717 2831

9<br />

<strong>MTK</strong> Hämeen johtokunta liiton toimitalon terassilla tammikuussa <strong>2009</strong>. Henkilöt vasemmalta Kirsi Parikka (Akaa), Eero Teppola (Hausjärvi),<br />

Mirva Lanssila (Loppi), Risto Anttila (Hattula-Kalvola), Petri Lauttia (Renko), Mari Klemelä (Lounais-Häme), Eero Kolila (Asikkala), pj. Markku Länninki<br />

(Lounais-Häme), varapj. Aki Kaivola (Lammi), Ilpo Markkola (Hämeenkoski), Markku Nieminen (Sysmä) ja Heikki Mäkelä (Lahti).<br />

<strong>MTK</strong> Häme<br />

Vanajantie 10 B<br />

13110 Hämeenlinna<br />

puh. 020 413 3300<br />

fax. 020 413 3309<br />

www.<strong>mt</strong>k.fi/hame<br />

Henkilökunnan sähköpostiosoitteet<br />

etunimi.sukunimi@<strong>mt</strong>k.fi<br />

Toimituksen osoite<br />

Vanajantie 10 B, 13110 Hämeenlinna<br />

Puh. 020 413 3300<br />

etunimi.sukunimi@<strong>mt</strong>k.fi<br />

Toiminnanjohtaja<br />

Jukka Pekka Kataja<br />

Puh. 020 413 3301<br />

040 557 3681<br />

Aluepäällikkö<br />

Kari Aikio<br />

Puh. 020 413 3303<br />

040 570 7270<br />

Aluepäällikkö<br />

Jyrki Näsi<br />

Puh. 020 413 3304<br />

040 574 8742<br />

Päätoimittaja<br />

Jukka-Pekka Kataja<br />

Toimittaja<br />

Kari Aikio<br />

Painos 6000 kpl<br />

Taitto ja sivunvalmistus<br />

BestPress Ay<br />

Painatus<br />

Forssan Kirjapaino Oy, Forssa,<br />

lokakuu <strong>2009</strong><br />

Kannen kuva: Kari Aikio<br />

Ohjelmapäällikkö<br />

Päivi Rönni<br />

Puh. 020 413 3306<br />

040 563 4074<br />

Toimistosihteeri<br />

Riitta Kuivasaari<br />

Puh. 020 413 3302<br />

040 827 0843<br />

Nuorten asiamies<br />

Sanna-Helena Rantala<br />

(Häme, Uusimaa)<br />

Puh. 040 568 4888

10<br />

Uudistaminen_90 x 130.FH11 Mon Sep 21 08:55:32 <strong>2009</strong> Page 1

11<br />

Yhdistysten syyskokoukset <strong>2009</strong><br />

Yhdistys Aika Paikka<br />

Akaa 02.12.<strong>2009</strong> klo 19:00 Karllundin kivinavetta<br />

Asikkala 04.11.<strong>2009</strong> klo 19:00, kahvi 18:30 Etelä-Päijänteen OP<br />

Hartola 24.11.<strong>2009</strong> klo 19:00, kahvi 18:30 Gasthaus Koskenniemi<br />

Hattula-Kalvola<br />

Hauho 10.11.<strong>2009</strong> klo 18:30 Hauhon OP, kerhohuone<br />

Hausjärvi 18.11.<strong>2009</strong> klo 19:00, kahvi 18:30 Kunnanvirasto<br />

Heinola 03.11.<strong>2009</strong> klo 10:00 Itä-Häme -talo<br />

Hollola 19.11.<strong>2009</strong> klo 18:30 Hollolan Hirvi<br />

Hämeenkoski 18.11.<strong>2009</strong> klo 19:00 Seurakuntatupa<br />

Hämeenlinna 09.11.<strong>2009</strong> klo 18:30 Hämeenlinnan OP<br />

Janakkala 24.11.<strong>2009</strong> klo 18:00 Janakkalan OP, Turenki (2. krs)<br />

Kuhmoinen 20.11.<strong>2009</strong> klo 13:00 Paloasema<br />

Kylmäkoski 11.11.<strong>2009</strong> klo 19:00 Metsälinnan kartano, Kampparintie 348<br />

Kärkölä 18.11.<strong>2009</strong> klo 19:00 Kahvila Tähkä<br />

Lahti 25.11.<strong>2009</strong> klo 10:00 Ravintola Vanha Herra, Salpaus-kabinetti<br />

Lammi 17.11.<strong>2009</strong> klo 10:00, kahvi 09:30 Lammin biologinen asema<br />

Loppi 02.11.<strong>2009</strong> klo 19:00, kahvi 18:30 Puotinkulman Timjami<br />

Lounais-Häme 23.11.<strong>2009</strong> klo 19:00 Humppilan Kyläpelimanni, Porintie 753<br />

Nastola 27.10.<strong>2009</strong> klo 18:30, kahvi 18:00 Kaivolan perinnetila<br />

Padasjoki 05.11.<strong>2009</strong> klo 18:30 Etelä-Päijänteen OP<br />

Renko 02.11.<strong>2009</strong> klo 18:30 Kantasäästöpankki, Rengonraitti 18<br />

Riihimäki 19.11.<strong>2009</strong> klo 19:00, kahvi 18:30 Rmk OP, 5. krs (Hämeenkadun puolelta)<br />

Sysmä 05.11.<strong>2009</strong> klo 19:00, kahvi 18:30 Sysmän säästöpankki<br />

Sääksmäki 29.10.<strong>2009</strong> klo 19:00 Valkeakosken osuuspankki<br />

Tammela 19.11.<strong>2009</strong> klo 19:00 Susikkaan kylätalo<br />

Tuulos 09.11.<strong>2009</strong> klo 19:00 Kauppakeskus Tuulosen takkahuone<br />

Urjala 11.11.<strong>2009</strong> klo 18:00 Metsälinnan kartano, Kampparintie 348<br />

Arviointikeskus maanomistajan edunvalvojana<br />

Jo lähes 50 vuotta sitten <strong>MTK</strong>:ssa nähtiin,<br />

että maanomistajat tarvitsevat<br />

osaavaa apua kiinteistöasioissa. Perustettiin<br />

Arviointikeskus Oy, joka antaa<br />

asiantuntijapalveluita oikeudellisissa<br />

ja kiinteistöjen arvonmäärityksiin<br />

liittyvissä kysymyksissä. Arviointikeskus<br />

on <strong>MTK</strong>:n edunvalvonnan täsmäase,<br />

kun maanomistajalla on konkreettinen<br />

oikeusjuttu tai kiinteistöarvioinnin<br />

tarve. Sen asiakkaina on viljelijöiden ja<br />

metsänomistajien lisäksi myös muita<br />

yksityisiä maanomistajia, yhtiöitä ja yhteisöjä.<br />

Arviointikeskus avustaa maanomistajia<br />

koko maan alueella. Sen palveluksessa<br />

on auktorisoituja kiinteistöarvioijia<br />

ja lakimiehiä. Kiinteistöarvioijat<br />

hoitavat tie- ja lunastustoimituksiin,<br />

suojelualueiden korvausneuvotteluihin<br />

sekä kiinteistöjen arviointiin liittyviä toimeksiantoja.<br />

Lakimiehiltä saa apua esimerkiksi<br />

lupa-asioihin ja oikeusriitoihin,<br />

jotka liittyvät maa- ja vesialueiden<br />

omistamiseen ja käyttämiseen tai maatalouden<br />

harjoittamiseen.<br />

Arviointikeskuksen lakimiehet ja arvioitsijat<br />

ovat perehtyneet muun muassa<br />

maatilojen arvon arviointiin sekä oikeudellisten<br />

asioiden hoitamiseen. He<br />

ottavat huomioon erityispiirteet, joita<br />

on maatilan arvioinnissa, perinnönjaossa<br />

tai osituksessa. Maatalouden sopimusasiat,<br />

ympäristöluvat, maa-ainesja<br />

kaava-asiat ovat asiakokonaisuuksia,<br />

joissa yhtiön lakimiehillä on pitkäaikainen<br />

kokemus ja viimeisin tieto.<br />

Jäsenalennus <strong>MTK</strong>:n jäsenille<br />

<strong>MTK</strong>:n jäsen saa 10 prosentin alennuksen<br />

tietyistä Arviointikeskuksen palveluista.<br />

Alennusta saa ympäristölupa- ja<br />

kaava-asioista sekä arviointilausunnoista,<br />

kuitenkin alennus on rajattu 500<br />

euroon toimeksiantoa kohti.<br />

Sen sijaan käräjäoikeuteen menevissä<br />

asioissa tai tie- ja lunastustoimitusten<br />

korvausasioissa ei ole katsottu<br />

tarvittavan jäsenalennusta. Niissä<br />

maanomistaja voi käyttää hyväkseen<br />

vakuutusta, joka maksaa kulut omavastuun<br />

ylittävältä osin ja lunastaja maksaa<br />

edunvalvontakuluina ainakin osan Arviointikeskuksen<br />

palkkiosta.<br />

Lisää tietoa Arviointikeskuksen palveluista<br />

ja yhteystiedot löytyvät internetistä<br />

yhtiön kotisivuilta osoitteesta<br />

www.arviointikeskus.fi<br />

Aulikki Kiviranta<br />

toimitusjohtaja,<br />

Maanomistajien arviointikeskus

12<br />

•••<br />

Juha Marttila äänestettiin<br />

<strong>MTK</strong>:n johtokunnan<br />

puheenjohtajaksi keväällä<br />

<strong>2009</strong>. Hän luonnehtii<br />

puheenjohtajan<br />

olevan järjestön äänitorvi<br />

ja keskeinen julkisuuskuvan<br />

muodostaja.<br />

Moninainen julkisivun<br />

takainen työ on vähintään<br />

yhtä tärkeä osa puheenjohtajan<br />

toimintaa.<br />

Puheenjohtaja Juha Marttila painottaa<br />

talonpoikaista rehellisyyttä<br />

<strong>MTK</strong>:n toiminnassa. Simolaisena<br />

maanviljelijänä hän<br />

on itse juurtunut toimintatapaan, jossa<br />

sanat ja teot kulkevat yhtä jalkaa. Järjestön<br />

rehellisyys niin omille jäsenille kuin<br />

muulle yhteiskunnalle on kivijalka, jota<br />

Marttila ei salli horjuttaa.<br />

- Haluamme antaa maaseudun yrittäjyydestä<br />

suoraselkäisen ja reilun kuvan<br />

suomalaisille, Juha Marttila tiivistää.<br />

Marttilan mukaan tämä koskee niin<br />

markkinakysymyksiä, tukipolitiikkaa<br />

kuin viestintää kuluttajille. <strong>MTK</strong>:n pitää<br />

olla luotettava.<br />

Mutta mitä johtokunnan puheenjohtaja<br />

oikeastaan tekee? Nimensä mukaisesti<br />

hän johtaa <strong>MTK</strong>:n keskusliiton<br />

johtokuntaa, mutta jäähän siihen kokousten<br />

väliin kai jotakin tekemistä osaavalle<br />

miehelle, vai mitä Juha Marttila?<br />

- <strong>MTK</strong>:n sidosryhmät ovat laajat ja<br />

moninaiset, kirkosta puolustusvoimiin.<br />

Puheenjohtajan tärkeä tehtävä on olla<br />

sidosryhmätyön nokkamies. Siihen kuuluu<br />

suhdetoimintaa, markkinaedunvalvontaa<br />

ja kovaa maatalouspoliittista vaikuttamista,<br />

Marttila kuvaa.<br />

- Luonteeltani olen asiajohtaja. Perehdyn<br />

asioihin ja vien niitä eteenpäin sisältöpohjalta.<br />

Kun järjestön jäsenillä on<br />

erityisiä tarpeita, meillä edunvalvojilla<br />

pitää olla kestävät argumentit, joilla perustelemme<br />

jäsenten vaatimukset. <strong>MTK</strong><br />

ei ole lähtökohdiltaan mikään populistinen,<br />

kansansuosiota kosiskeleva liike.<br />

Sillä on ikää pian sata vuotta ja nyt pitää<br />

jo suunnata seuraavalle sataselle. Tämä<br />

on pitkäjänteistä hommaa, Juha Marttila<br />

selvittää.<br />

Mitä tehdä ylijäämäviljalle?<br />

Muutama vuosi sitten hämäläisviljelijöiden<br />

mitta alkoi täyttyä, kun viljan hinta<br />

Puheenjohtaja<br />

antaa järjestölle kasvot<br />

KUVA: JAANA KANKAANPÄÄ<br />

oli pohjalukemissa. Viljan vaihtoehtoisia<br />

käyttötapoja selvitettiin ja laadittiin<br />

suunnitelmat bioetanolitehtaan rakentamiseksi<br />

Hämeeseen. Samalla olisi syntynyt<br />

merkittävä määrä rehua alueen<br />

kotieläintilojen käytettäväksi. Mutta sitten<br />

tuli vuosi 2007, jolloin viljan hinta<br />

tuplautui ja maailmanlaajuinen kysyntä<br />

suorastaan räjähti. Bioetanolitehtaan<br />

tarve näytti väistyvän.<br />

Sen jälkeen maailmanlaajuinen talouskriisi<br />

romahdutti viljan hinnan parissa<br />

vuodessa. Nyt syksyllä <strong>2009</strong> viljamarkkinat<br />

kyntävät vielä alamaissa,<br />

vaikka maailmantalous osoittaa toipumisen<br />

merkkejä ainakin pörssikursseilla<br />

mitattuna.<br />

<strong>MTK</strong>:lta odotetaan aktiivisuutta tällaisessa<br />

tilanteessa. Yksittäisen viljelijän<br />

keinot ovat vähissä, jos varastotilaa ei<br />

ole ja viljasadon ostajaa ei löydy. Monella<br />

on vielä viimevuotisiakin varastoja.<br />

Juha Marttila, mitä nyt voitaisiin tehdä?<br />

- Aivan ensiksi on syytä muistaa realiteetit.<br />

Maailman kasvava ruuantarve ei<br />

ole hävinnyt mihinkään. Tulevaisuuden<br />

hintataso on selvästi nykyistä parempi.<br />

Rohkaisen myös selvittämään, voisiko<br />

Hämeen bioetanolitehtaan rakentaa.<br />

Päätuote voi olla kumpi tahansa, joko<br />

etanoli tai prosessissa syntyvä rehu,<br />

Marttila esittää.<br />

<strong>MTK</strong> on selvittänyt syksyn aikana viljan<br />

energiakäytön mahdollisuuksia. Tilanne<br />

on jonkin verran ristiriitainen, sillä<br />

osa maailmaa kärsii ruokapulasta.<br />

Kuitenkaan ei ole löytynyt toimivaa tapaa,<br />

kuinka ylijäämäviljalla voitaisiin<br />

ruokkia vaikkapa afrikkalaisia. Tilanne<br />

on sama kuin puulla, jolle ei tunnu juuri<br />

nyt löytyvän ostajaa. Energiakäyttö voi<br />

olla fiksu mahdollisuus, jos toinen vaihtoehto<br />

tarkoittaa raaka-aineen mädäntymistä<br />

metsiin ja pelloille.<br />

- Uskon että maastamme löytyy poliittista<br />

tahtoa viljatilojen ongelmien<br />

ratkaisemiseen. Esimerkiksi investointitukien<br />

tyyppisillä toimilla voidaan<br />

reagoida hyvinkin nopeasti ja edistää<br />

viljan vaihtoehtoisia käyttötapoja. Ja entäpä<br />

armeija, sehän voisi parantaa huoltovarmuutta<br />

ajamalla kotimaisella biopolttoaineella,<br />

Juha Marttila visioi.<br />

- Tilojen välinen rehuviljan kauppa on<br />

nyt erityisen kannatettavaa. Mielestäni<br />

valkuaiskasvien kuten rypsin viljelyä on

lisättävä. Se olisi tärkeää myös valkuaisrehun<br />

omavaraisuuden kannalta. Mutta<br />

laatuviljan tuottajia tarvitaan jatkossakin,<br />

sillä eivät ihmiset syömistä lopeta,<br />

Marttila korostaa.<br />

Kotieläinsektorin<br />

rakennekehitys jatkuu<br />

Tukialueraja vaikuttaa varsinkin nautakarjatalouden<br />

keskittymiseen maamme<br />

pohjoisempiin osiin. <strong>MTK</strong>:n yhtenäisyyden<br />

kannalta hankalimmat kysymykset<br />

ovat liittyneet tähän rajaan, kun jäsenten<br />

edut ovat olleet ristiriitaisia ja jaettavaa<br />

on ollut niukasti.<br />

Myös tukialueiden sisällä rakennekehitys<br />

on johtamassa alueelliseen keskittymiseen.<br />

Sekä etelässä että pohjoisessa<br />

pääsuunta on idästä länteen.<br />

- Kotieläintuotannon keskittymiskehitys<br />

on rajua ja kehitys näyttää jatkuvan.<br />

Kehitysmalli on nyt tämä, mutta<br />

jossakin vaiheessa tulevat vastaan muun<br />

muassa ympäristöön liittyvät haasteet,<br />

Marttila ennustaa.<br />

Toisaalta olemme kymmeniä vuosia<br />

”jäljessä” Ruotsin kehitystä. Siellä<br />

tilakoon kasvu alkoi toden teolla jo<br />

1950-luvulla. Viime vuosien kansainvälistyminen<br />

on pakottanut Suomen maatalouden<br />

ennätyksellisen nopeaan rakennemuutokseen.<br />

Tärkeä kysymys on,<br />

jaksetaanko tiloilla, vaikka muutos muutoin<br />

onnistuisi.<br />

Hajautettu, pienten yksiköiden tuotantomalli<br />

on osoittanut vahvuutensa aikojen<br />

saatossa. Tuotannon riskit kasvavat<br />

samassa tahdissa tilakoon kanssa.<br />

Kuitenkin esimerkiksi nautakarjatilojen<br />

kehityssuunta luotiin jo 1970-luvulla,<br />

voivuorten aikana. Houkutukset tuotannon<br />

lopettamiseen ovat olleet ajoittain<br />

suuret, joten on syntynyt isoja alueita,<br />

joilta nautoja ei juuri löydy. Marttila sanookin,<br />

että on luotu negatiivisen kehityksen<br />

kierre, joka jatkuu yhä.<br />

<strong>MTK</strong> on vaatinut tukineuvotteluissa<br />

kannustimia eteläisen Suomen kotieläintuotantoon.<br />

CAP-terveystarkastuksessa<br />

saatiinkin parannuksia Etelä-Suomen tukitasoihin<br />

ja lähivuosina pystytään kaventamaan<br />

pohjoisen ja etelän tukieroa<br />

maidon ja naudanlihan tuotannossa.<br />

Kansallisen tuen neuvotteluissa isoille<br />

sika- ja siipikarjatiloille sovittiin maksettavan<br />

vain eteläisen AB-tukialueen mukainen<br />

tuki koko maassa, myös pohjoisella<br />

C-alueella.<br />

Lääkkeitä maidon<br />

hintakriisiin<br />

Suomen maitomarkkinat ovat laahanneet<br />

muun Euroopan jäljessä noin vuoden<br />

viiveellä. Kun manner-Euroopassa<br />

hinnat nousivat, Suomi tuli perässä vuoden<br />

verran, mutta silloin muiden maiden<br />

hinnat alkoivat jo laskea.<br />

- Euroopan maitokriisi on syvä. Kriisin<br />

aallonpohja osui kevääseen <strong>2009</strong>.<br />

Kysymys kuuluu, tuleeko kriisi jälleen<br />

vuoden viiveellä myös tänne. Talven<br />

mittaan etsimme tukipoliittisia ja rahoitusta<br />

tukevia keinoja, joilla haluamme<br />

estää kriisin rantautumisen, Juha Marttila<br />

sanoo.<br />

Maitomarkkinoiden toimijoille Marttilan<br />

viesti on, että kiivain markkinaosuustaistelu<br />

kannattaa jättää myöhempään<br />

aikaan. Maitoalalla on riittävästi<br />

haasteita muutenkin.<br />

Odotettavissa pitkäjänteisempää<br />

tukipolitiikkaa<br />

Etelä-Suomen pinta-alatuet ovat muuttuneet<br />

paljon suhteessa kotieläintukiin viimeisen<br />

vuosikymmenen aikana. Tämä<br />

on tarkoittanut vaikeuksia tiloille, joilla<br />

on paljon eläimiä, mutta vähän peltoa.<br />

Toisaalta kasvinviljelytilojen maanhankinta<br />

on vaikeutunut, koska tuet pyrkivät<br />

pääomittumaan pellon hintaan.<br />

- Uusimmalla tukipolitiikalla on saatu<br />

Juha<br />

Marttila liiton<br />

kokouksessa<br />

2008.<br />

KUVA:<br />

KARI AIKIO<br />

Juha Marttila<br />

<strong>MTK</strong>:n puheenjohtaja Juha Marttilalla<br />

on maitotila Simossa, Perämeren<br />

pohjukassa sijaitsevassa lounaisen<br />

Lapin kunnassa. Perheeseen kuuluu<br />

Tornion talousjohtajana työskentelevä<br />

Vivi-vaimo ja lapset Juho (13) ja<br />

Aino (12).<br />

Marttila kertoo tilalla olevan 80<br />

lypsylehmää, peltoa 80 hehtaaria ja<br />

kasvullista metsää runsaat 100 hehtaaria.<br />

”Lisäksi hyvää hillasuota”.<br />

Nyt 42-vuotias Juha Marttila lähti<br />

kotikonnuiltaan vuonna 1986, kun<br />

maa- ja metsätieteen opinnot veivät<br />

Helsinkiin. Samalla reissulla mies teki<br />

muun muassa tutkimustyötä EUjäsenyyden<br />

vaikutuksista maatalouteen.<br />

Paluukuormaan 14 vuoden<br />

kuluttua pakattiin vaimo, pari lasta<br />

ja maa- ja metsätieteen tohtorin paperit.<br />

Ennen <strong>MTK</strong>:n puheenjohtajuutta<br />

Marttila on ansioitunut myös kunnallispolitiikassa<br />

ja neuvontajärjestö<br />

ProAgria Lapin hallituksessa.<br />

13<br />

hieman loivennettua maatilojen haasteita.<br />

EU-maiden yhteisen maatalouspolitiikan<br />

terveystarkastuksessa luotiin jonkin<br />

verran kannustimia Etelä-Suomeen,<br />

Juha Marttila kertoo.<br />

- Käydyt tukineuvottelut ovat olleet<br />

erittäin vaikeita. <strong>MTK</strong> on pannut neuvotteluihin<br />

paljon paukkuja. Etelä-Suomen<br />

141-tuen neuvottelut olivat haastavat,<br />

mutta tukikauden päättyessä vuonna<br />

2013 on odotettavissa erityisen haastavia<br />

tukineuvotteluita, Marttila arvelee.<br />

Puheenjohtajan mukaan Suomen vaikeaa<br />

tilannetta on alettu ymmärtää EUkomissiossa.<br />

Sekin halua, että tukipolitiikassa<br />

päästäisiin pysyvämpään<br />

tulokseen. Muutaman vuoden välein<br />

toistuvat työläät selvitykset eivät ole<br />

edes komission edun mukaisia.<br />

Kuntarakenne ja<br />

aluehallinto uusiksi<br />

Suomessa oli noin 450 kuntaa vielä muutama<br />

vuosi sitten. Nyt luku on pudonnut<br />

sadalla ja määrä karsiutuu yhä. Myös<br />

valtio on pannut aluehallintoaan uusiksi;<br />

parhaillaan ovat yhdistymässä elinkeinoviranomaisten<br />

ja ympäristöviranomaisten<br />

alueelliset toiminnot.<br />

- Kuntarakenneuudistus vaikuttaa järjestössä<br />

eniten paikallisyhdistyksiin,<br />

mutta aluehallinnon uudistus eniten liittoihin.<br />

Kummassakin vastinparit menevät<br />

osittain uusiksi. On tärkeää olla<br />

mukana nyt, kun uudet kunnat ja alueviranomaiset<br />

paaluttavat toimintojaan,<br />

puheenjohtaja Marttila sanoo.<br />

Esimerkkinä Marttila mainitsee<br />

<strong>MTK</strong>-yhdistyksen yhteistyön kunnan viranhaltijoiden<br />

kanssa. Mikäli yhden<br />

suurkunnan alueella on monta tuottajayhdistystä,<br />

mistä kunta tietää, minkä<br />

tai kenen kanssa pitää asioida? Ei mistään,<br />

jolleivät yhdistykset sitä itse sovi<br />

ja myös tiedota kunnalle.<br />

- Mutta yhdistysten yhdistymistä en<br />

kiirehdi. <strong>MTK</strong> on usein hyvin tärkeä lähiyhteisö.<br />

Jos yhdistys on voimissaan,<br />

sitä ei kannata rikkoa. Mikäli alueen<br />

kunnat yhdistyvät, niin yhteistyötä kyllä<br />

tarvitaan aivan korostetusti, Juha Marttila<br />

muotoilee.<br />

Valtion aluehallinto saa jatkossa näkyvämmän<br />

roolin alueiden kehittämisessä.<br />

<strong>MTK</strong>-liittoja Marttila neuvoo<br />

olemaan tarkkana, vaikkei uudistus sisälläkään<br />

erityisiä uhkia. Neuvottelukuntien<br />

ja ohjausryhmien paikat jaetaan<br />

nyt ja mikäli mukaan ei pyydetä, kannattaa<br />

oma-aloitteisesti tarjoutua.<br />

KARI AIKIO<br />

KIRJOITTAJA ON<br />

<strong>MTK</strong> HÄMEEN ALUEPÄÄLLIKKÖ

14<br />

Meijerikatu 4, PL 148<br />

13101 HÄMEENLINNA<br />

Puh. (03) 65 751<br />

osuuskunta@hmlosuusmeijeri.fi<br />

www.hmlosuusmeijeri.fi

15

16<br />

vuoden varrelta • tapahtumia vuoden varrelta • tapahtum<br />

KUVAAJA: PÄIVI MERONEN<br />

Lounais-Hämeen <strong>MTK</strong>-yhdistyksen helmikuisilla Peltotreffeillä<br />

kävi noin 600 vierasta. Kuvassa Heikki Levomäki ProAgria<br />

Hämeestä ja <strong>MTK</strong> Hämeen aluepäällikkö Kari Aikio.<br />

Liiton kevätkokouksen yhteydessä pidettiin Kasvua Hämeessä<br />

-seminaari Lahden Sibelius-talolla. Etummaisina kahvia<br />

ottamassa Marja Pulkki ja Janne Näsi Tuuloksesta.<br />

Järjestön peruskurssit järjestetään nykyisin maakunnissa.<br />

Tälle kurssille osallistui nuoria tuottajia <strong>MTK</strong> Hämeen alueelta.<br />

Seisomassa Tapani Laukkanen <strong>MTK</strong>-järjestökoulutuksesta.<br />

KUVAAJA: KARI AIKIO<br />

KUVAAJA: KARI AIKIO<br />

KUVAAJA: KARI AIKIO<br />

KUVAAJA: SANNA-HELENA RANTALA<br />

Kasvua Hämeessä -teemaohjelma ja liitto kutsuivat kuntavaaliehdokkaita<br />

kertomaan, millä tavoin he aikovat vaikuttaa suomalaisen ruuan ja<br />

maaseudun hyväksi. Tilaisuuden juonsi <strong>MTK</strong>:n ruokakulttuuriasiamies Jaakko<br />

Nuutila (toinen oik.).<br />

Hämäläisten ja pirkanmaalaisten<br />

yhteinen laskettelutapahtuma<br />

Sappeessa keräsi kaikenikäisiä<br />

reippaita osallistujia.<br />

Samantyyppistä toimintaa järjestetään<br />

jatkossakin.<br />

vuoden varrelta • tapahtumia vuoden varrelta • tapahtum

ia vuoden varrelta • tapahtumia vuoden varrelta • tapaht<br />

17<br />

”Aina oppii uutta kun on poissa kotoa”. Liiton johtokunta vieraili K-ryhmän<br />

koetilalla Hauholla kokoustamassa. Samalla tutustuttiin muun muassa<br />

viljaerien analysointimenetelmiin. Vasemmalta Mirva Lanssila, Eero Teppola<br />

ja Ilpo Markkola.<br />

KUVAAJA: KARI AIKIO<br />

Eteläisten <strong>MTK</strong>-liittojen nuoret suuntasivat<br />

keväällä opintomatkalle Irlantiin. Tässä ollaan<br />

Locken viskitislaamolla.<br />

KUVAAJA: KARI AIKIO<br />

KUVAAJA: SANNA-HELENA RANTALA<br />

Olimme mukana järjestämässä Härkätien Juhla -lähiruokatapahtumaa<br />

Hämeenlinnan keskustassa. Hattulalainen Ullan<br />

Luomutila toi paikalle hittituotteensa, aamullavarhaisella kerätyt<br />

marjat ja vihannekset. Kolme kesäkurpitsaa sai mukaansa parilla<br />

eurolla.<br />

KUVAAJA: KARI AIKIO<br />

Ympäristöpäivät Lammin biologisella asemalla. Jorma Pelto-Huikko,<br />

Tuija Nummela ja Jukka-Pekka Kataja seuraavat Markku Tornbergin<br />

maa- ja ympäristöpoliittista ajankohtaiskatsausta.<br />

Yhdistysten välinen sählyturnaus<br />

pelattiin Hämeenkoskella. Kuvassa<br />

oleva Forssan joukkue FC Toosa sijoittui<br />

toiseksi.<br />

ia vuoden varrelta • tapahtumia vuoden varrelta • tapaht

Maa- ja ympäristöpolitiikka<br />

on ensisijaisen<br />

tärkeä vaikut-<br />

”tamiskohde.<br />

Maaseutunuori Mikko Roppo<br />

pyrkii <strong>MTK</strong>:n johtokuntaan<br />

Maaseutunuorten syysparlamentti<br />

valitsee maaseutunuorten<br />

edustajan <strong>MTK</strong>:n<br />

johtokuntaan marraskuussa.<br />

Eteläisten <strong>MTK</strong>-liittojen nuorten valitsema<br />

yhteinen ehdokas on Mikko Roppo<br />

Hämeenkoskelta.<br />

29-vuotias agrologi Mikko Roppo on<br />

viljellyt kasvinviljelytilaa Hämeenkoskella<br />

kaksi vuotta. Tila on vanha sukutila<br />

ja se on erikoistunut tuottamaan<br />

kylvösiementä. Lisäksi metsätalous on<br />

tärkeä tuotannonhaara. Mikolla on myös<br />

laaja työkokemus niin myyntitehtävistä<br />

maatalouskaupan alalta, maatalouslomittajan<br />

töistä sekä metsä- ja koneurakoinnista.<br />

Järjestön kautta voi vaikuttaa<br />

Suomalainen maaseutu<br />

pysyy elävänä vain, jos<br />

siellä on toimivaa maata-<br />

”loutta.<br />

<strong>MTK</strong>:ssa ja maaseutunuorissa toimiminen<br />

on kuulunut Mikon vapaa-aikaan<br />

viime vuosina. Hän on ollut <strong>MTK</strong> Hämeenkosken<br />

johtokunnassa vuodesta<br />

2008 ja nyt hän toimii yhdistyksen sihteerinä<br />

ja jäsensihteerinä. Mikko edustaa<br />

Hämettä eteläisten <strong>MTK</strong>-liittojen yhteisessä<br />

nuorten valiokunnassa.<br />

Suomalaisen perusmaatalouden, yksityisen<br />

omistusoikeuden ja niiden pysyvyyden<br />

puolustaminen on Mikko Ropolle<br />

tärkeää. Hänen mukaansa pysyvyys<br />

voidaan turvata vain niin, että suomalainen<br />

maatalouselinkeino on kannattavaa.<br />

- Suomalaisen maatalouden ongelmia<br />

ei ratkaista liiallisella erikoistumisella ja<br />

pikkupuuhastelulla. Suomalainen maaseutu<br />

pysyy elävänä vain, jos siellä on<br />

toimivaa maataloutta, Mikko toteaa.<br />

Mikko Ropon mielestä <strong>MTK</strong>:lla on<br />

paljon työnsarkaa monessa asiassa. Esimerkiksi<br />

ympäristö- ja maapolitiikka on<br />

ensisijaisen tärkeä vaikuttamisen kohde.<br />

Asioihin on puututtava jo valmisteluvaiheessa,<br />

sillä silloin voidaan vaikuttaa<br />

paljon lopputulokseen. Ympäröivä<br />

yhteiskunta ja sen kasvu asettavat paljon<br />

haasteita ja voivat vaikeuttaa maatalousyrittämistä.<br />

<strong>MTK</strong> muuttuu,<br />

perustehtävä pysyy<br />

<strong>MTK</strong> on järjestönä käynyt läpi melkoisen<br />

muutoksen samalla, kun maatalouden<br />

rakennekehitys on edennyt. Prosessi<br />

jatkuu edelleen siitä huolimatta,<br />

haluaako suomalainen viljelijä sitä vai<br />

ei. Haasteita ovat myös jäsenistön ikääntyminen<br />

ja väheneminen sekä suurten tilojen<br />

jättäytyminen järjestön ulkopuolelle.<br />

- Kymmenen vuoden kuluttua <strong>MTK</strong><br />

on edelleen voimissaan, vaikka senkin<br />

rakenne muuttuu pikkuhiljaa, Mikko<br />

Roppo toteaa.<br />

- Jäsenmäärä ehkä laskee nykyisestä,<br />

mutta aktiivisella kampanjoinnilla ja hyvillä<br />

jäseneduilla saadaan mukaan suuri<br />

määrä metsänomistajajäseniä, hän jatkaa.<br />

Mikon mukaan kymmenen vuoden<br />

kuluttua <strong>MTK</strong>:ssa on myös liittoja ja yhdistyksiä<br />

nykyistä vähemmän, mutta yhdistysten<br />

toiminta on vireää, sillä osallistuvaa<br />

väkeä on enemmän suurelta<br />

alueelta. Hänen mukaansa nuorten toiminta<br />

on silloin edelleen aktiivista.<br />

- <strong>MTK</strong>:n perustehtävä, maaseudun<br />

yrittäjien valtakunnallinen edunvalvonta,<br />

on kuitenkin edelleen tärkeintä, Mikko<br />

Roppo linjaa lopuksi.<br />

SANNA HELENA-RANTALA<br />

KIRJOITTAJA ON<br />

MAASEUTUNUORTEN ASIAMIES

21<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Kierrättämällä vähennät merkittävästi<br />

jätteen syntyä, säästät luontoa ja<br />

energiaa.<br />

Ota selvää:<br />

www.kuusakoski.fi<br />

tai kysy lisää 0800 30880<br />

Onko<br />

jälkee<br />

vai ei?<br />

Kierrätämme metalliromut, akut, autot, renkaat,<br />

kuluttajien sähkö- ja elektroniikkalaitteet sekä<br />

rakennusjätteet. Lisäksi tarjoamme rakennusten<br />

purkupalvelut.<br />

Kierrätä! Kuusakosken jäljiltä maailma on vihreämpi!

22<br />

Ympäristö on maaseudun sydän<br />

- maanomistaja sen asiantuntevin hoitaja<br />

••• <strong>MTK</strong>:n jäsenten elinkeinot<br />

nojaavat luonnonvarojen<br />

hyödyntämiseen.<br />

Taloustieteen mukaan<br />

hyödykkeiden tuottamiseen<br />

tarvitaan kolmea<br />

tuotannontekijää, jotka<br />

ovat työ, luonnonvarat<br />

ja pääoma. Juuri tuottajalle<br />

luonnonvarojen<br />

kestävä käyttö onkin<br />

tärkeämpää kuin muille.<br />

Ympäristötietoisuus on maailmanlaajuisesti<br />

nouseva trendi.<br />

Samalla kun ympäristön huomioon<br />

ottaminen lisää maaseudun<br />

yrityksen velvoitteita, se luo myös mahdollisuuksia.<br />

Hyvänä esimerkkinä on<br />

maaseutumatkailu, jonka valttikortti on<br />

puhdas ja rauhallinen maalaismaisema.<br />

Samassa ympäristössä viihtyvät viljelykasvit<br />

ja kotieläimet.<br />

Ympäristön säästäminen rinnastetaan<br />

usein kestävään kehitykseen. Mutta<br />

määritelmän mukaan kestävään kehitykseen<br />

kuuluu paljon muutakin. Kestävä<br />

kehitys on myös sosiaalisesti ja taloudellisesti<br />

kestävää. Toisin sanoen ihmisten<br />

on voitava harjoittaa elinkeinojaan,<br />

harrastaa ja hieman nauttiakin elämästään.<br />

Kestävä kehitys ei siis ole sitä, että<br />

pannaan stoppi luonnonvarojen käytölle,<br />

sillä silloin kestävän kehityksen<br />

kolmijalka kaatuisi kahden jalan katketessa.<br />

Ei ole tarkoituksenmukaista mennä<br />

äärilaidasta toiseen. Kuvaannollisesti<br />

voidaan sanoa, että moottoritien ja neulaspolun<br />

väliin jää vaihtoehtoja.<br />

Omistaa saa,<br />

mutta saako käyttää?<br />

<strong>MTK</strong> on kautta aikojen puolustanut yksityisen<br />

omistusoikeuden vapautta. Takavuosikymmeninä<br />

omistamisen oikeutta<br />

uhkasi sosialisointi esimerkiksi<br />

suojeluperusteilla. Nykyään omistusoikeus<br />

ei niinkään ole vaakalaudalla, mutta<br />

uhat ovat samantasoisia: mitä hyötyä<br />

on maan omistamisesta, jollei omaisuut-<br />

Hämeenkoskelainen<br />

Ilpo Markkola luotsaa eteläisten<br />

<strong>MTK</strong>-liittojen ympäristövaliokuntaa<br />

ja on jäsen <strong>MTK</strong>-keskusliiton<br />

ympäristövaliokunnassa.<br />

Markkola muistuttaa, kuinka koko<br />

hämäläinen maisema on<br />

maanviljelyksen muovaama. Ilman<br />

maanviljelijöiden työtä maisema<br />

kasvaisi umpeen rantamaisemista<br />

alkaen.<br />

KUVA: KARI AIKIO<br />

taan voi käyttää?<br />

Kunnissa mennään helposti siitä, missä<br />

aita on matalin. Esimerkiksi voidaan<br />

nostaa erilaiset maataloustoiminnan rajoitukset<br />

pohjavesialueilla. Ylempi viranomainen,<br />

kuten alueellinen ympäristökeskus,<br />

saattaa ohjeistuksessaan<br />

sanoa vaikka näin: ”pääsääntöisesti lietelantaa<br />

ei tulisi levittää pohjavesialueelle”.<br />

Ympäristökeskuksen ajatuksena on<br />

tällöin jättää kunnalle tilanteen mukainen<br />

harkintavara. Esimerkiksi heikosti<br />

vettä läpäisevällä paikalla lietteen levitys<br />

voitaisiin sallia. Mutta kunnan virkamiehen<br />

näkökulmasta on selkeintä ja<br />

helpointa, kun lannan levitys pohjavesialueelle<br />

kielletään kokonaan. Ympäristökeskuksen<br />

”ei tulisi” muuttuukin ehkä<br />

kunnan ympäristömääräyksissä ehdottomaan<br />

kieltomuotoon ”ei saa”.<br />

Maanomistajalla paras<br />

paikallistuntemus<br />

Maanomistaja tuntee tiluksensa paremmin<br />

kuin kukaan muu. Siksi mahdolliset<br />

viljelyn tai muun toiminnan suunnitellut<br />

rajoitukset tai suojelutoimet kannattaa<br />

käydä läpi maanomistajan kanssa.<br />

Maanomistaja tuntee maalajien vaihdokset,<br />

veden keväisen seisomisen pelloilla<br />

tai minkä tahansa muun paikallisen olosuhteen.<br />

Hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä<br />

on suojavyöhykkeiden ja monivaikutteisten<br />

kosteikkojen perustaminen.<br />

Ensin tehdään selvitystyötä<br />

yhteistyössä tuottajajärjestön ja ympäristökeskuksen<br />

välillä. Sitten maasto<br />

kartoitetaan yhdessä maanomistajien<br />

kanssa. Näin ravinteita pidättävät suojavyöhykkeet<br />

ja kosteikot saadaan perustettua<br />

sekä ympäristön että maanomistajan<br />

kannalta parhaisiin paikkoihin.<br />

Viranomaistavoitteet onnistuvat ja<br />

Maa- ja ympäristöpolitiikka<br />

maanomistajat ovat tyytyväisiä. Utopiaako?<br />

Ei, vaan toteutunutta hämäläistä<br />

yhteistyötä, josta kerrotaan Auli Hirvosen<br />

ja Paula Salomäen artikkelissa<br />

viereisellä sivulla.<br />

Jokamiehenoikeudet ja<br />

maanomistajan oikeudet<br />

Suomessa on ainutlaatuiset jokamiehenoikeudet.<br />

Hyvin harvassa maassa<br />

saa vapaasti liikkua, leiriytyä tai kalastaa<br />

yksityisen mailla. Jokamiehenoikeudet<br />

ovat hyvä asia, jos ne mahdollistavat<br />

edes jonkinlaisen luontoyhteyden luonnosta<br />

muutoin vieraantuneille. Yleistä<br />

on myös jokamiehenoikeuksien väärinkäyttö,<br />

joten maanomistajan on syytä<br />

tuntea jokamiehenoikeudet ja omat<br />

oikeutensa. <strong>MTK</strong>:n maankäyttöjohtaja<br />

Markku Tornberg käsittelee jokamiehenoikeuksia<br />

lehden sivulla 35.<br />

Vesiensuojelun vuosi <strong>2009</strong><br />

<strong>MTK</strong> Häme on tehnyt hartiavoimin töitä<br />

koko muun järjestön kanssa antaessaan<br />

lausuntoja vesienhoitosuunnitelmista.<br />

Nämä vesiensuojelua ohjaavat asiakirjat<br />

ovat tulosta vesipuitedirektiivin toimeenpanosta.<br />

Vaikuttaminen on hyvin<br />

tärkeää kahdesta syystä. Ensinnä käytännön<br />

vesiensuojelutoimet maa- ja metsätaloudessa<br />

on saatava toimiviksi ja<br />

kohdistettava oikein, sinne missä vaikutuksia<br />

voidaan odottaa. Toiseksi suojeluun<br />

on löydyttävä rahoitus.<br />

Liitto on ollut vahvasti mukana Vesijärven<br />

suojeluhankkeessa Päijät-Hämeessä.<br />

Nyt syksyllä <strong>2009</strong> vastaavantyyppinen<br />

toiminta on käynnistymässä<br />

Kanta-Hämeen puolella Vanajaveden tilan<br />

parantamiseksi.<br />

KARI AIKIO<br />

KIRJOITTAJA ON<br />

<strong>MTK</strong> HÄMEEN ALUEPÄÄLLIKKÖ

23<br />

Perusta kosteikko!<br />

Häränsilmänojaston<br />

ongelma on paha uomaeroosio.<br />

Se johtuu pääosin<br />

hienoa hietaa ja hiesua<br />

olevasta maaperästä, joka<br />

lähtee herkästi liikkeelle<br />

veden vaikutuksesta, kertoo<br />

Tommolan tilan isäntä<br />

Timo Suomela. Kosteikkoon<br />

kertynyt liete on<br />

poistettava, kun se uhkaa<br />

lähteä liikkeelle tulvavesien<br />

myötä tai kosteikon syvä<br />

osa on niin mataloitunut,<br />

ettei veden virtaama<br />

enää hidastu.<br />

Kosteikon kunnostaminen tehdään<br />

vähäisen virtaaman aikana<br />

talvella tai muuna kuivana aikana.<br />

Avoimuus lisää riistalintujen<br />

viihtyvyyttä, joten kannattaa<br />

poistaa yksittäisiä korkeita puita<br />

sekä liiallista kasvillisuutta. Paras<br />

kasvillisuuden hoitoaika on loppukesä,<br />

raivausta voidaan tehdä<br />

myös jäätyneen maan aikaan.<br />

Kaikki raivaus- ja niittojätteet<br />

viedään alueelta pois, jotta ravinteita<br />

poistuu myös sitä kautta.<br />

Monivaikutteinen kosteikko<br />

edistää vesiensuojelua, mutta<br />

tuottaa muitakin ympäristöhyötyjä.<br />

Kosteikko myös<br />

ehkäisee tulvia, varastoi kasteluvettä ja<br />

voipa sellaisella edistää riista- ja kalatalouttakin.<br />

Lisäksi kosteikot parantavat<br />

maisemaa.<br />

Maatalouden monivaikutteinen kosteikko<br />

on maatalousalueille perustettu<br />

tai syntynyt vesistön tai muun vesialueen<br />

osa, joka on lähes aina osittain veden<br />

peitossa ja jatkuvasti jonkin verran<br />

kostea.<br />

Patoamalla tai kaivamalla perustettuun<br />

kosteikkoon kuuluu allasosan lisäksi<br />

kasvillisuuden peittämää matalan<br />

veden aluetta. Se voi myös olla tulvaniitty<br />

tai -metsä tai mutkaiseksi ennallistettu<br />

uoma tulvatasanteineen.<br />

Kosteikon hoidossa on tärkeää, että<br />

ylläpidetään monipuolisuutta. Ravinteita<br />

vähentävät prosessit toimivat parhaiten<br />

kosteikossa, jossa on eri syvyisiä<br />

vesialueita, monilajista, vaihtelevan kokoista<br />

kasvillisuutta, paljon reuna-aluetta,<br />

penkereitä ja harjanteita sekä saaria.<br />

Tärkeää on, että vesi viipyy tarpeeksi<br />

kauan kosteikossa ja leviää mahdollisimman<br />

tasaisesti kasvillisuuden<br />

joukkoon. Myös kosteikon syvä osa on<br />

tärkeä, sillä se hidastaa veden virtaamaa<br />

ja kerää kiintoainetta.<br />

Talkoohenkeä ja säätiön apua<br />

Asikkalan Hillilän kylän yhteiset pellavanliotuspalstat<br />

toimivat nykyisin kos-<br />

teikkona ravinteiden ja kiintoaineksen<br />

pidättäjinä. Kosteikko perustettiin vuonna<br />

2002. Häränsilmän ojan kunnostushanke<br />

on osa Vesijärven valuma-alueen<br />

kunnostusta, joka alkoi paikallisen kylätoimikunnan<br />

aloitteesta vuonna 1997.<br />

Suunnitelman laati tuolloin Hämeen-Uudenmaan<br />

metsäkeskuksen asiantuntija.<br />

Häränsilmän ojan varrelle on rakennettu<br />

kolme kosteikkoa ja muutama laskeutusallas.<br />

Tällainen ketjumalli vähentää<br />

parhaiten ravinteiden ja kiintoaineksen<br />

huuhtoutumista.<br />

Paikalliset maanviljelijät käyttivät<br />

omia koneitaan ja työvoimaansa siinä<br />

määrin tehokkaasti, että kosteikkojen<br />

rakentamiskustannukset jäivät murtoosaan<br />

siitä, mitä ne olisivat rahtityönä<br />

kustantaneet. Myös parin vuoden takaiset<br />

kunnostustyöt; maa-aineksen ja kasvimassan<br />

poistaminen sekä padon korjaaminen<br />

on toteutettu pääosin talkoilla.<br />

Nykyisessä Vesijärvisäätiön Vesijärvi-ohjelmassa<br />

on kartoitettu muun muassa<br />

vanhojen laskeutusaltaiden ja<br />

kosteikkojen kuntoa sekä luonnon monimuotoisuutta.<br />

Järven osavaluma-alueita<br />

tullaan kunnostamaan ohjelmallisesti.<br />

Lähinnä seuraavia kunnostuskohteita<br />

ovat Häränsilmänojan lisäksi Virojoki ja<br />

Myllyojan suu. Vesijärvi-ohjelmassa ovat<br />

mukana muun muassa Hämeen TE-keskus,<br />

ProAgria Häme ry, <strong>MTK</strong> Häme ry ja<br />

Hämeen ympäristökeskus.<br />

Hoidon rahoitus ja oleellisimmat tukiehdot<br />

Monivaikutteisten kosteikkojen hoitoa rahoitetaan ympäristötuen erityistuella.<br />

Tukea voivat hakea ympäristötukeen sitoutuneet viljelijät. Myös rekisteröidyt<br />

yhdistykset voivat hakea tukea kosteikkojen hoitoon sekä perustamiseen.<br />

Tukimuotoja<br />

- Monivaikutteisten kosteikon hoito<br />

- Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen<br />

- Ei-tuotannollinen investointituki kosteikon perustamiseen<br />

- Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito (kosteikon reunoille)<br />

AULI HIRVONEN JA PAULA SALOMÄKI<br />

KIRJOITTAJAT OVAT MAISEMA-<br />

SUUNNITTELIJOITA PROAGRIA HÄMEESSÄ<br />

Tukiehtoja<br />

- sopimusala vähintään 0,3 ha, voi koostua osista, joiden vähimmäiskoko 0,05 ha<br />

- yläpuolisen valuma-alueen maankäytöstä 20 % peltoa ja pinta-ala 0,5 -1 % valuma-alueen<br />

pinta-alasta<br />

Maa- ja ympäristöpolitiikka

24<br />

Hattulan-Kalvolan <strong>MTK</strong>-yhdistyksen<br />

ympäristöasiamies Risto<br />

Anttila pitää erityisen tärkeänä<br />

kaavoitukseen vaikuttamista.<br />

Kaavoituksella mahdollistetaan<br />

maanomistajan oikeus hyödyntää<br />

omistamaansa maata.<br />

•••<br />

Kun maanomistajalla on<br />

ympäristöasioihin liittyvä<br />

pulma, lähin ja usein<br />

paras apu löytyy omasta<br />

<strong>MTK</strong>-yhdistyksestä. Yhdistyksen<br />

oma ympäristöasiamies<br />

tuntee paikalliset<br />

päättäjät ja olosuhteet. Lisäksi<br />

päättäjien joukossa<br />

on paljon <strong>MTK</strong>-laisia, joiden<br />

kautta voi vaikuttaa<br />

myös suoraan.<br />

Ympäristöasiamies<br />

on paikallinen asiantuntija<br />

Mikäli ympäristönsuojelun ja<br />

kaavoituksen käytännöistä<br />

päätettäisiin vain pääkaupungissa<br />

tai Brysselissä, se<br />

olisi kuin yhden koon vaate: mahtuu jokaisen<br />

päälle, muttei istu kunnolla kenellekään.<br />

<strong>MTK</strong>:n ympäristöasiamiehen<br />

tärkeä rooli on seurata, mitä kunnan<br />

maa- ja ympäristöpolitiikassa on tapahtumassa<br />

ja sopiiko se paikallisiin olosuhteisiin.<br />

Useimmiten ympäristöpolitiikan<br />

muutospaineet tulevat ylempää ympäristöhallinnosta.<br />

Jotkut asiat ovat toimeenpantavia<br />

suoria määräyksiä, jotkut<br />

vain ohjeita ja suosituksia. Hereillä<br />

oleva ympäristöasiamies huomaa, mikäli<br />

kunta tekeekin suosituksesta ehdottoman<br />

määräyksen. Esimerkiksi voidaan<br />

ottaa nitraattidirektiivistä löytyvä määräys,<br />

että syksyllä levitetty lanta on mullattava<br />

vuorokauden kuluessa. Lisäksi<br />

nitraattidirektiivi suosittelee, että multaus<br />

voitaisiin mieluusti tehdä neljän tunnin<br />

sisällä. Käytännön työssä näin nopea<br />

multaus on miltei mahdotonta ja<br />

ympäristön hyödytkin olisivat vähäisiä.<br />

Siksi kunnan ei pidä muuttaa suositusta<br />

määräykseksi ja vaatia multausta neljässä<br />

tunnissa.<br />

Käytännön miehiä tarvitaan<br />

Maa- ja ympäristöpolitiikka<br />

Hattulalainen Risto Anttila on toiminut<br />

ympäristöasiamiehenä yli 10 vuotta.<br />

Yhdistyksen johtokuntakokemusta alkaa<br />

olla neljännesvuosisata täynnä ja liiton<br />

johtokunnassa Anttila on vaikuttanut<br />

vuodesta 2006 alkaen. Kunnassa hän<br />

on mieltänyt kaavoitukseen vaikuttamisen<br />

erityisen tärkeäksi.<br />

- Kaavoituksen seuranta kannattaa.<br />

Kaavoilla vaikutetaan ratkaisevasti maaja<br />

metsätalouteen, sillä kaavassa määrätään<br />

mihin maa-aluetta yleensä voi käyttää,<br />

Risto Anttila valottaa.<br />

Anttilan kotikunta Hattula tekee paljon<br />

hallinnollista yhteistyötä suuren<br />

naapurinsa Hämeenlinnan kanssa. Muun<br />

muassa alueellinen ympäristölautakunta<br />

on yhteinen, mutta käytännössä Hämeenlinna-vetoinen.<br />

- Kaupunkipainotteisiin ympäristölautakuntiin<br />

ei välttämättä saada riittävää<br />

maalaisedustusta. Lautakunnista<br />

voi putkahtaa erikoisia määräyksiä, jollei<br />

asioihin vaikuteta etukäteen. Päätösten<br />

toteaminen jälkikäteen ei riitä, Anttila<br />

painottaa.<br />

Pienehköissä maaseutukunnissa<br />

maa- ja metsätalouden merkitys kuntataloudelle<br />

on merkittävä. Lähtökohtaisesti<br />

niissä ymmärretään maaseudun<br />

tarpeet melko hyvin, onhan päättävissä<br />

elimissä mukana myös tuottajia enemmän<br />

kuin kaupunkikunnissa. Maanviljelijä<br />

ja Urjalan <strong>MTK</strong>-yhdistyksen johtokuntalainen<br />

Simo Vehmaa allekirjoittaa<br />

tämän.<br />

- Pääsin ensimmäisen kauden kunnanvaltuutettuna<br />

suoraan rakennus- ja<br />

ympäristölautakunnan puheenjohtajaksi.<br />

Täällä ajateltiin, että lautakunnassa<br />

tarvitaan ymmärrystä etenkin maa- ja<br />

metsätaloudesta, Simo Vehmaa kertoo.

Intoa ja taitoa<br />

Sekä Risto Anttila että Simo Vehmaa näkevät<br />

valtuustokäsittelyn olevan viimeinen<br />

vaihe päätöksentekoketjussa. Päätettäviin<br />

asioihin ei valtuustosalissa<br />

enää juuri vaikuteta. Keskeistä on olla<br />

mukana valmisteluvaiheessa, eli osallistua<br />

lautakuntatyöhön tai muutoin pitää<br />

yhteyttä valmisteleviin virkamiehiin.<br />

- Varsinkin maa- ja ympäristöpolitiikka<br />

on sen verran mutkikasta, että<br />

valmistelevalla lautakunnalla ja virkamiehillä<br />

on käytännössä kaikki valta.<br />

Valtuuston rooli on usein vain hyväksyä<br />

valmiit kokonaisuudet, Simo Vehmaa<br />

kuvaa.<br />

Nykyään kunnilla on kaavoitusmonopoli<br />

alueellaan. Risto Anttila rohkaisee<br />

ennakkoluulottomiin kaavoitusratkaisuihin.<br />

- Ei kannata etukäteen vesittää hyvää<br />

kaavaa miettimällä, saattaisiko jokin<br />

kunnan ulkopuolinen viranomaistaho<br />

valittaa siitä. Kannattaa rohkeasti kaavoittaa<br />

kunnan ja sen asukkaiden intressien<br />

mukaan, Anttila neuvoo.<br />

- Aina kannattaa paneutua asioihin<br />

hyvin. Valtaosa päättäjistä ei tee niin.<br />

Siksi pienelläkin porukalla on vaikutusmahdollisuuksia,<br />

jos se on perehtynyt<br />

ajamaansa asiaan ja perustelee sen hyvin,<br />

Risto Anttila jatkaa.<br />

Ympäristöasiamiehen arki<br />

Jäsenkunnalta tulee monenlaisia kysymyksiä<br />

<strong>MTK</strong>-yhdistyksen ympäristöasiamiehelle.<br />

Risto Anttilan mukaan eniten<br />

kysytään pohjavesialueista ja niillä viljelemisestä,<br />

jätehuollosta sekä jäteveden<br />

käsittelystä. Ympäristöasiamiehen<br />

tärkeä henkilökohtainen ominaisuus on<br />

valmius auttaa toisia ja tarvittaessa hieman<br />

selvitellä asioita. Se taas ei luonnistu,<br />

jollei ole positiivisesti kiinnostunut<br />

ympäristöstä ja sen hoitamisesta. Omaksuttavaa<br />

asiaa on paljon ja innostusta<br />

tarvitaan.<br />

- Ja lopputuloksen kannalta asenne<br />

on kaikkein tärkeintä. Sillä voidaan eniten<br />

vaikuttaa ympäristön parhaaksi sekä<br />

virkamiehen työhuoneessa, jossa ohjeita<br />

laaditaan, että pellolla, jossa viljelijä<br />

niitä toteuttaa. Kun asenne on arvostava<br />

ja ymmärtävä molemmin puolin, saadaan<br />

käytännönläheisiä ratkaisuja, Anttila<br />

tietää.<br />

- Liiton työtä on tehdä maakuntatasolla<br />

parhaansa, että ympäristöasioiden<br />

ohjeistus olisi lähtökohdiltaan yksiselitteistä<br />

ja toteuttamiskelpoista. <strong>MTK</strong> Hämeen<br />

johtokuntalaisena pidän tärkeänä,<br />

että liitto pitää aktiivisesti yhteyttä ympäristökeskuksen<br />

kanssa, Risto Anttila<br />

jatkaa.<br />

Vaikea jätevesikysymys<br />

25<br />

Muutaman vuoden päästä voimaan tuleva<br />

jätevesiasetus työllistää ympäristöasiamiehiä<br />

lisääntyvässä määrin.<br />

Vuoden 2014 alusta pitää jokaisen vesivessallisen<br />

kiinteistön jätevedet joko<br />

puhdistaa määräysten vaatimalla tasolla<br />

tai johtaa jätevesi kunnalliseen viemäriverkkoon.<br />

Markkinoille on ilmaantunut<br />

lukuisia puhdistamokauppiaita. Tiedetään,<br />

etteivät kaikki toimi asiallisesti<br />

edes yrityksenä, saati että kaikki myydyt<br />

puhdistamot toimisivat kuten pitää.<br />

Merkittävä osa kiinteistöistä ei ole<br />

vielä ryhtynyt mihinkään toimiin, mikä<br />

saattaa olla monessa tapauksessa viisasta.<br />

Kunnat laajentavat viemäriverkkojaan,<br />

mutta asukkaat eivät saa aina<br />

tietoa ajoissa. Huonoin vaihtoehto olisi<br />

maksaa kallis panospuhdistamo tontilleen<br />

ja sen jälkeen huomata, kuinka<br />

kunta vetää uutta viemäriputkea kulmakunnalle.<br />

Nyt jos koskaan kunnilta<br />

kaivattaisiin pitkäjänteistä vesi- ja viemäriverkoston<br />

suunnittelua ja siitä tiedottamista<br />

kuntalaisille. Ympäristöasiamiesten<br />

tuntosarvia tarvitaan.<br />

Simo Vehmaan mukaan myös Urjalassa<br />

kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien<br />

rakentaminen on ollut toistaiseksi<br />

vähäistä.<br />

- Luulen, etteivät kaikki kiinteistöt<br />

ehdi saada jätevesiasioita kuntoon määrävuoteen<br />

2014 mennessä. Oman puhdistamon<br />

hankinnan sijasta olisi suositeltavaa<br />

liittyä kunnan viemäriverkkoon,<br />

jos se vain on mahdollista. Se on huoleton<br />

ratkaisu ja myös kunnan edun mukaista,<br />

sillä jätevesipuhdistamon puhdistusteho<br />

paranee, kun käyttöaste nousee,<br />

Vehmaa perustelee.<br />

KARI AIKIO<br />

KIRJOITTAJA ON<br />

<strong>MTK</strong> HÄMEEN ALUEPÄÄLLIKKÖ<br />

Simo Vehmaa johtaa<br />

Urjalan rakennus- ja ympäristölautakuntaa.<br />

Merkittävää<br />

on myös hänen<br />

päivätyönsä Airanteen<br />

Energian toimitusjohtajana.<br />

Bioenergian tuotanto<br />

on konkreettista työtä<br />

ympäristön hyväksi. Tämä<br />

polttovalmis hake lämmittää<br />

pian lähiseudun<br />

taloja kaukolämpöverkon<br />

kautta.<br />

Maa- ja ympäristöpolitiikka

26<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

John Deere<br />

– taloudellinen kumppani<br />

Taloudellisuus<br />

Koneviestin testissä (5/<strong>2009</strong>)<br />

viiden traktorin polttoaineen<br />

kulutusta verrattiin maantiellä<br />

perävaunun vedossa.<br />

John Deere 6930 Premium<br />

oli vertailun taloudellisin.<br />

Myynti:<br />

Hämeenlinna:<br />

Ilari Mikkola<br />

010 76 83173<br />

Samassa testissä verrattiin myös<br />

huoltokustannusta per ajotunti. John<br />

Deeren huoltokustannus oli pienin.<br />

Käytettävyyden ja ajo-ominaisuuksien<br />

osalta kyseisessä testissä John Deere<br />

6930 Premiumista todettiin: ”Kuljettajien<br />

suosikki”.<br />

Lahti:<br />

Markus-Mikko<br />

Salo<br />

010 76 83414<br />

Lahti:<br />

Juha Utela<br />

010 76 84233<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

www.agrimarket.fi<br />

www.deere.fi<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Ota itsellesi täysi hyöty<br />

viljakaupasta yhteistyössä<br />

Avenan kanssa<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Bror Staffas Kenneth Ahlqvist Andrea Ehrström Leif Udd Seija Uuskoski<br />

Matti Hämäläinen Maarit Tammelin Johan Andberg Hanna Ikävalko Matti Koskela<br />

Jos arvostat viljakaupan sujuvaa<br />

kokonaispalvelua, ota yhteys Avenaan.<br />

Keskustelemme mielellämme<br />

viljakaupasta kanssasi.<br />

Soita meille 010 402 2530<br />

tai vaihde 010 402 02.<br />

Viljakaupan ykköspaikka<br />

Katso kilpailukykyiset hintamme!<br />

www.avenakauppa.Þ<br />

Avena_Proagria_<strong>mt</strong>k_90x125.indd 1<br />

9/3/09 11:30:48 AM

Maatalouden<br />

vesiensuojelun toimenpiteet<br />

Rehevöitymisen estämisessä tehokkain<br />

tapa on toimia ennakoivasti, jo ennen<br />

haittojen syntymistä järvissä ja jokivesissä.<br />

Ennaltaehkäisevässä työssä<br />

maatalouden vesiensuojelutoimenpiteet<br />

ovat usein avainasemassa.<br />

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteitä<br />

on laaja valikoima. Useat niistä sisältyvät<br />

ympäristötukijärjestelmiin, mutta<br />

viljelijä voi tehdä vesistöjen kannalta<br />

parempia valintoja myös tukijärjestelmien<br />

ulkopuolisilla toimilla. Vesiensuojelullisia<br />

ympäristötuen toimenpiteitä ovat<br />

esimerkiksi ojien suojakaistat, luonnonhoitopeltojen<br />

perustaminen, lannoituksen<br />

tarkentaminen tai vähentäminen,<br />

maan muokkauksen keventäminen ja<br />

peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys,<br />

ravinnetaseiden laskenta tai kerääjäkasvien<br />

viljely. Erityisympäristötukien<br />

kautta pyritään tukemaan muun muassa<br />

leveämpien suojavyöhykkeiden ja kosteikoiden<br />

perustamista ja hoitoa. Lisäksi<br />

viljelijä tekee vesiensuojelutyötä, kun<br />

hän huolehtii maaperän hyvästä kasvukunnosta<br />

ja valitsee mahdollisimman<br />

luonnonmukaisia peruskuivatusmenetelmiä.<br />

Yhteistä kaikille toimenpiteille on, että<br />

ne pyrkivät estämään ja vähentämään<br />

Keskeinen maatalouden vesiensuojelua<br />

edistävä tukimuoto on maatalouden ympäristötuki.<br />

Tuen toimenpiteet voidaan<br />

jakaa perustoimenpiteisiin, lisätoimenpiteisiin<br />

sekä erityisympäristötuen sopimuksiin.<br />

Tuella pyritään pitkävaikutteisuuteen;<br />

sitoumukset ovat viisivuotisia<br />

ja sopimukset viisi- tai kymmenvuotisia.<br />

Ympäristötuen perustoimenpiteen tuki<br />

riippuu tilatyypistä; kasvinviljelytiloilla<br />

peltokasvien tuki on 93 /ha/v ja<br />

kotieläintiloilla 107 /ha/v. Perustoimenpiteen<br />

vesiensuojelua edistävät ehdot<br />

liittyvät mm. viljavuustutkimuksiin perustuviin<br />

typen ja fosforin käyttöä sääteleviin<br />

lannoitusmääräyksiin. Myös puutarhakasveille<br />

on asetettu lannoitusta<br />

sääteleviä ehtoja. Toinen merkittävä toimenpide<br />

on pientareiden ja suojakaistojen<br />

jättäminen valtaojien ja tätä suurempien<br />

vesiuomien varrelle.<br />

Ympäristötuessa on myös vesiensuojelua<br />

edistäviä valinnaisia lisätoimenpiteitä:<br />

vähennetty lannoitus (10 /ha),<br />

maa-aineksen ja ravinteiden huuhtoutumista<br />

peltomaasta vesistöihin. Kosteikoilla<br />

ja laskeutusaltailla puolestaan<br />

pyritään pysäyttämään jo liikkeelle lähteneet<br />

ravinteet ennen niiden kulkeutumista<br />

vesistöihin. Suojavyöhykkeiden<br />

ja kosteikoiden perustamista helpottamaan<br />

ja tehostamaan on viime vuosina<br />

laadittu runsaasti yleissuunnitelmia,<br />

joissa on kartoitettu kohteita joissa nämä<br />

toimenpiteet olisivat erityisen tarpeellisia.<br />

Yleissuunnitelmissa ehdotettuja<br />

kohteita on kuitenkin vielä paljon<br />

toteuttamatta.<br />

Vesiensuojelua edistäviä toimenpiteitä<br />

ja sopivia kohteita löytyy melko<br />

helposti lähes jokaiselta tilalta. Vesiensuojelunäkökulman<br />

korostaminen toimintojen<br />

ja rakenteiden sijoittamisessa<br />

sekä viljelykäytännöissä on usein hyvin<br />

Maatalouden<br />

vesiensuojelun tuet<br />

Sopimus<br />

typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla<br />

(23 /ha), ravinnetaseet (18 /<br />

ha), lannan levityskasvukaudella (27 /<br />

ha), kolme kasvipeitteisyystoimenpidettä<br />

(11, 30 tai 45 /ha), kerääjäkasvien<br />

viljely (13 /ha), typpilannoituksen tarkentaminen<br />

puutarhakasveilla (90 /ha)<br />

sekä katteen käyttö monivuotisilla puutarhakasveilla<br />

(256 /ha).<br />

Erityisympäristötuet on tarkoitettu<br />

pienehköille herkille alueille, joilta ravinnepäästöt<br />

vesistöihin ovat merkittävät.<br />

Taulukossa sopimukset, joiden keskeisenä<br />

tarkoituksena on vesiensuojelu.<br />

Erityisympäristötukien hakuaika on<br />

ajoittunut huhtikuun loppuun. Nyt onkin<br />

oikea aika alkaa suunnitella ensi<br />

vuoden sopimuskohteita.<br />

Tukitaso<br />

Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito .................................... max 450 /ha<br />

Monivaikutteisen kosteikon hoito .............................................. max 450 /ha<br />

Pohjavesialueen peltoviljely ....................................................... 156 /ha<br />

Valumavesien käsittelymenetelmät säätösalaojitus ................... max 54 /ha<br />

Valumavesien käsittelymenetelmät säätökastelu ....................... max 108 /ha<br />

Valumavesien käsittelymenetelmät kuivatusvesien kierrätys ..... max 140 /ha<br />

Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen ........................ 347 /ha<br />

Lietelannan sijoittaminen peltoon .............................................. 56 /ha levitetty ha<br />

Maa- ja ympäristöpolitiikka<br />

KUVA: KARI AIKIO<br />

tiedostettu tiloilla, jotka sijaitsevat järvien<br />

ja jokien rannoilla. Vaikka tila sijaitsisi<br />

“kuivalla maalla” olisi sen sijainti<br />

valuma-alueella hyvä hahmottaa, sillä<br />

pienempienkin purojen ja valtaojien<br />

kautta kulkee vuodessa huomattavia vesimääriä<br />

kohti alapuolisia vesistöjä. Vesiensuojelutoimenpiteitä<br />

kannattaisikin<br />

tehostaa erityisesti tiloilla, jotka sijaitsevat<br />

vesistöjen välittömässä läheisyydessä,<br />

mutta vesiensuojelutoimet ovat suureksi<br />

hyödyksi myös muualla. Lisäksi ne<br />

edistävät maiseman- ja riistanhoitoa sekä<br />

luonnon monimuotoisuuden ylläpitämistavoitteita.<br />

SUVI MÄKELÄ<br />

KIRJOITTAJA ON HÄMEEN<br />

YMPÄRISTÖKESKUKSEN SUUNNITTELIJA<br />

JUHA POUTIAINEN<br />

KIRJOITTAJA ON HÄMEEN<br />

TE-KESKUKSEN RYHMÄPÄÄLLIKKÖ

Jätevesijärjestelmän<br />

suunnittelu<br />

ja rakentaminen on<br />

perusteltua jättää ammattilaiselle.<br />

Oleellista<br />

on muun muassa järjestelmän<br />

oikea mitoitus ja<br />

sijoitus huollettavuuden<br />

kannalta.<br />

Puhdistetun<br />

jäteveden voi johtaa<br />

esimerkiksi<br />

ojaan.<br />

Jäteveden käsittely<br />

•••<br />

muutoksen kourissa<br />

Haja-asutusalueiden kiinteistöjen on selvitettävä jätevesijärjestelmänsä<br />

tilanne ja tarvittaessa nykyaikaistettava se. Aikaa on<br />

vuoden 2013 loppuun, mutta monet ovat jo panneet toimeksi.<br />

Mistä oikein on kysymys?<br />

Jätevesistä on määräyksiä monissa<br />

eri laeissa ja asetuksissa. Näistä<br />

on laadittu melko seikkaperäinen<br />

yhteenveto, nimeltään “Haja-asutusalueiden<br />

jätevesihuollon tehostamisen<br />

toimeenpano”. <strong>MTK</strong> on ollut mukana<br />

tämän kirjasen laatimisessa ja se on<br />

vastikään ilmestynyt Ympäristöministeriön<br />

julkaisemana. Asiat on kuitenkin<br />

mahdollista ja tarpeellistakin esittää tiiviimmin,<br />

joten tämä artikkeli tekee sen.<br />

Tärkeimmät asiat ensin<br />

Määräaika on siis vuoden 2013 loppu.<br />

Sen jälkeen haja-asutusalueiden jätevedet<br />

on pääsääntöisesti puhdistettava.<br />

Käytännössä kiinteistö voi selvitä tekemättä<br />

yhtään mitään, tekemällä vain selvityksen,<br />

tai sitten sen täytyy tehostaa<br />

jätevesijärjestelmäänsä tai hankkia uusi<br />

jäteveden puhdistamo.<br />

Toimeen kannattaa ryhtyä riittävän<br />

ajoissa, jotta ei ole muiden mattimyöhäisten<br />

kanssa ruuhkauttamassa kuntien<br />

neuvontaa ja puhdistamokauppiaiden<br />

puhelimia. Toisaalta vanhan viisauden<br />

mukaisesti uuteen junaan kannattaa<br />

nousta vasta, kun sen on todettu pysyvän<br />

kiskoilla. Ensimmäiset ottavat riskin<br />

ja näin on ollut myös jätevesijärjestelmien<br />

osalta. Nyt voitaneen uskoa<br />

junan kulkevan jo tukevasti.<br />

Monet ensimmäisistä puhdistamoista<br />

eivät täyttäneet tehtäväänsä. Nykyäänkin<br />

kannattaa kysellä EN-standardin<br />

mukaisten testitulosten perään. Mutta<br />

muita yllätyksiä voi yhä tulla. Yllättäen<br />

kunta voi laajentaa viemäriverkostoaan,<br />

jolloin jo hankittu puhdistamo menee<br />

käytännössä hukkaan. Kunnan suunnitelmat<br />

on syytä selvittää etukäteen.<br />

Mikäli kiinteistö on liittynyt yhteiseen<br />

viemäriverkkoon, mitään toimenpiteitä<br />

ei edellytetä. Muussa tapauksessa<br />

kaikki alkaa kiinteistön jätevesiselvityksen<br />

laadinnasta.<br />

Selvityksellä voi selvitä<br />

Kiinteistön jätevesiselvitys on pykälien<br />

mukaan pitänyt laatia viimeistään vuonna<br />

2008. Selvityksen voi tehdä mainiosti<br />

itse. Tarkoitusta varten saa lomakkeen<br />

joko kunnasta tai netistä osoitteesta<br />

www.ymparisto.fi/hajajatevesi. Selvitys<br />

pidetään tallessa kiinteistöllä ja on pyydettäessä<br />

esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.<br />

Selvityslomakkeen avulla voidaan arvioida,<br />

riittääkö kiinteistön jätevesijärjestelmä<br />

sellaisenaan vai tarvitaanko<br />

muutoksia. Pääsäännön mukaan jäteveden<br />

käsittelyvaatimukset eivät koske<br />

kiinteistöä, jos sen talousjätevesien<br />

määrä on vähäinen. Milloin määrä sitten<br />

on vähäinen tai ei ole? Jos kiinteistössä<br />

asutaan ympäri vuoden ja siellä<br />

on vesikäymälä, suihku tai pyykinpesukone,<br />

jäteveden määrää ei silloin pidetä<br />

vähäisenä ja jätevedenpuhdistus on järjestettävä.<br />

Mikäli kyseessä on vesikäymälätön<br />

kesämökki, jäteveden määrä on<br />

yleensä vähäinen eikä uusia järjestelyitä<br />

tarvita.<br />

Kannattaa huomata, että osa kiinteistön<br />

rakennuksista voi olla sellaisia, et-<br />

Maa- ja ympäristöpolitiikka

tä niissä syntyvä vähäinen jätevesimäärä<br />

voidaan johtaa käsittelemättä maahan.<br />

Puhdistamoon tarvitsee kytkeä vain ne<br />

rakennukset, joissa jätevettä syntyy suuremmassa<br />

määrin.<br />

Kiinteistön on mahdollista saada lykkäystä<br />

jäteveden puhdistamiseen. Lykkäystä<br />

haetaan perustellulla syyllä kunnan<br />

ympäristönsuojeluviranomaiselta<br />

viideksi vuodeksi kerrallaan. Syy voi olla<br />

esimerkiksi asukkaiden korkea ikä ja<br />

siten lyhyt jäljellä oleva asuinaika kiinteistöllä,<br />

jolloin olisi kohtuutonta edellyttää<br />

kalliin puhdistusjärjestelmän<br />

hankintaa. Lykkäystä kannattaa hakea<br />

aikaisintaan vuoden 2012 loppupuolella.<br />

Sitten suunnittelemaan<br />

Mikäli selvityksen mukaan on rakennettava<br />

jätevesijärjestelmä tai tehostettava<br />

vanhan toimintaa, on järjestelmän<br />

suunnitelma järkevää teettää ammattilaisella.<br />

Tietoja pätevistä suunnittelijoista<br />

saa omasta kunnasta tai osoitteesta<br />

www.fise.fi. Suunnittelija voi löytyä<br />

myös puhdistamokauppiaan välityksellä.<br />

Suunnitelmassa on muun muassa<br />

osoitettava luotettavasti, että järjestelmä<br />

täyttää lakisääteiset puhdistustason<br />

vaateet. Kiinteistön näkökulmasta<br />

on tärkeää, että suunnitelmassa huomioidaan<br />

käsiteltyjen jätevesien purkupaikan<br />

sopivuus, järjestelmän oikea mitoitus<br />

ja sijoitus huollettavuuden kannalta.<br />

Suomen ympäristökeskus (SYKE) ylläpitää<br />

puhdistamosivustoa, josta voi itsekin<br />

käydä katsomassa puolueetonta<br />

tietoa jätevesijärjestelmistä. Sivusto<br />

löytyy osoitteesta www.ymparisto.fi/<br />

hajajatevesi. Eri laitemerkeistä löytyy<br />

testituloksia ja muutakin tietoa Asiantuntijoille-kohdan<br />

alta.<br />

Hyvässä suunnitelmassa selvitetään<br />

aina tekniset ja aikataululliset mahdollisuudet<br />

liittyä yhteiseen viemäriin, kuten<br />

kunnalliseen tai vesiosuuskunnan<br />

viemäriin. Mikäli liittyminen tulisi ajankohtaiseksi<br />

vasta vuosien kuluttua, niin<br />

tämäkin mahdollisuus pitää huomioida<br />

suunnittelussa.<br />

Jätevesijärjestelmän rakentaminen<br />

vaatii kunnan toimenpideluvan. Kunta<br />

voi kuitenkin helpottaa prosessia edellyttämällä<br />

vain rakentamista koskevaa<br />

ilmoitusta. Oli sitten kyseessä lupahakemus<br />

tai ilmoitus, niin laadittu suunnitelma<br />

on liitettävä siihen.<br />

Työt käyntiin<br />

Työ on tehtävä jätevesijärjestelmän<br />

suunnitelman mukaan. Varsinaisen rakentamistyön<br />

voi mainiosti tehdä myös<br />

itse, jos kokee osaamisensa riittävän.<br />

Kunta saattaa esittää, että työmaalla on<br />

oltava virallisesti pätevä vastaava työnjohtaja.<br />

Mutta rakentamismääräyskokoelman<br />

mukaan työnjohtajaa ei tarvita<br />

esimerkiksi silloin, kun kaivaminen on<br />

vähäistä ja rakennelma muutenkin vähäinen.<br />

Tavanomaisen omakotitalon jätevesijärjestelmä<br />

mahtunee aina tähän<br />

raamiin.<br />

Jätevesiasioiden byrokraattisuuden<br />

vuoksi saattaa olla perusteltua käyttää<br />

samaa ammattilaista suunnittelun lisäksi<br />

myös rakentamisessa. Saattaapa<br />

työ onnistuakin paremmin. On ainakin<br />

selvää, kenen vastuulla mikäkin lupa<br />

ja työvaihe on. Kotitalousvähennyksen<br />

mahdollisuus kannattaa muistaa.<br />

Ja kovaa käyttöä<br />

Yleensä asuinkiinteistön jätevedenpuhdistamo<br />

pärjää omillaan pari viikkoa<br />

tyypistä riippuen. Tälläkin välillä<br />

sen toimintaa on hyvä tarkkailla, kuten<br />

muunkin talotekniikan toimintaa tarkkaillaan.<br />

Saatujen kokemusten mukaan<br />

huoltoon on hyvä varata noin varttitunti<br />

viikossa. Järjestelmän huoltotoimiin<br />

kuuluu yleensä säätämistä aika ajoin,<br />

puhdistusta, kemikaalien lisäämistä, kulutustarvikkeiden<br />

uusimista ja lietteen<br />

poistamista.<br />

Kiinteistön omistajan pitää saada<br />

käyttö- ja huolto-ohje järjestelmän myyjältä.<br />

Sekään ei voi olla mikä tahansa paperi,<br />

vaan käyttö- ja huolto-ohjeen on<br />

myös täytettävä erityiset lakisääteiset<br />

vaatimukset.<br />

Ammattitaitoinen suunnittelija varmistaa<br />

ennen jätevesijärjestelmän valintaa,<br />

millaiset ovat asiakkaan valmiudet<br />

hoitaa ja huoltaa sitä. Järjestelmissä on<br />

eroja myös hoidon helppoudessa. Kaikki<br />

eivät sovi kaikille eivätkä kaikkiin<br />

kohteisiin.<br />

Järjestelmän huollon saa tehdä itse,<br />

mutta laitteistojen yleistyessä huoltopalvelut<br />

lisääntyvät, jolloin kilpailu pitänee<br />

hinnat siedettävinä. Huoltotoimet on<br />

syytä kirjata käyttöpäiväkirjaan.<br />

Kunnan velvollisuus on osoittaa<br />

paikka, johon puhdistamon ylijäämälietteen<br />

voi kuljettaa. Vastaanotto on<br />

yleensä vesihuoltolaitoksen jätevedenpuhdistamolla<br />

ja palvelu on maksullista.<br />

Kuljetuspalveluita saattaa löytyä sekä<br />

kunnalta että urakoitsijoilta. Tietyin<br />

edellytyksin lietteen saa myös kompostoida<br />

ja levittää pellolle.<br />

KARI AIKIO<br />

KIRJOITTAJA ON<br />

<strong>MTK</strong> HÄMEEN ALUEPÄÄLLIKKÖ<br />

Jäsenetua<br />

jätevedenpuhdistamosta<br />

29<br />

Jäteveden käsittelyn muuttuneet<br />

vaatimukset koskevat merkittävää<br />

osaa <strong>MTK</strong>:n jäsenistä. Siksi on ollut<br />

perusteltua etsiä yhteistyökumppani,<br />

joka tarjoaisi jäsenillemme selkeitä<br />

etuja jätevesijärjestelmistä.<br />

Kotimainen Green Rock Oy tutkii,<br />

suunnittelee ja valmistaa tuotteet<br />

Suomessa, mutta on merkittävä toimija<br />

myös kansainvälisesti.<br />

Green Rock tarjoaa jäsenetuhintaan<br />

kaikenkokoisia puhdistamoita,<br />

mökkikokoluokasta ylöspäin. Tuotevalikoimasta<br />

löytyy myös maitohuonevesien<br />

puhdistamiseen soveltuvia<br />

laitteita. Paketin saa täydellisenä<br />

sisältäen suunnitelman ja asennustyön,<br />

tai vaihtoehtoisesti kaupan voi<br />

tehdä pelkistä osista.<br />

Sysmäläinen maa- ja metsätilan<br />

osakas Mari Toivonen hankki<br />

Green Rockin Iisi Sako 6 -puhdistamon<br />

180-neliöiseen taloon, jossa<br />

asuu neljä henkeä. Alueella olisi ollut<br />

mahdollista liittyä myös vesiosuuskuntaan,<br />

mutta koska oma<br />

lähdekaivo tuottaa hyvälaatuista<br />

juomavettä, ajatus kallistui jätevedenpuhdistamoon<br />

viemäriin liittymisen<br />

sijasta. Edullisempi hinta oli ratkaiseva<br />

tekijä.<br />

Green Rockin suunnittelija on tulossa<br />

nyt käymään ja lupahakemus<br />

kuntaan on tarkoitus laatia yhdessä.<br />

Hankintaa edelsi oma perehtyminen<br />

asiaan ja lukuisien esitteiden tilaaminen<br />

eri valmistajilta.<br />

- Green Rockin myyntimies otti<br />

meihin yhteyttä ja tarjoutui tulemaan<br />

paikan päälle kertomaan tarkemmin.<br />

Hän kertoi hinnat heti<br />

alussa selkeästi ja koko homma vaikutti<br />

vaivattomalta. Itse ei tarvitse<br />

huolehtia lupa-asioista tai muustakaan.<br />

Koko juttu on hyvin mietitty<br />

loppuun asti. Järjestelmä on myös<br />

käytössä edullinen ja vaikuttaa varmatoimiselta,<br />

Mari Toivonen perustelee<br />

valintaansa.<br />

- Huolto vaikuttaa hyvin helpolta,<br />

sen pitäisi kokolailla hoitua itsekseen.<br />

Kemikaalien lisääminen<br />

on ainut homma mikä pitää itse aina<br />

muistaa tehdä. Huollot aiommekin<br />

tehdä omatoimisesti, Mari Toivonen<br />

kertoo.<br />

Maa- ja ympäristöpolitiikka

31

32<br />

Korvaukset<br />

•••<br />

kaavasta johtuvista maankäyttörajoituksista<br />

Asemakaava tai yleiskaava<br />

ei saa aiheuttaa<br />

maanomistajalle kohtuutonta<br />

haittaa. Maanomistaja<br />

voi valvoa<br />

etujaan kaavan valmisteluvaiheen<br />

aikana ja<br />

tarvittaessa valittamalla<br />

hyväksymispäätöksestä.<br />

Yleiskaavan tapaan asemakaavalla<br />

ei saa asettaa maanomistajalle<br />

kohtuutonta rajoitusta. Lisäksi<br />

asemakaavalla ei saa tuottaa<br />

sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle<br />

asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia<br />

syrjäyttämättä voidaan välttää.<br />

Toisin sanoen asemakaavalla voidaan<br />

maanomistajalle asettaa kohtuuttomiakin<br />

rajoituksia, jos niitä ei voida mitenkään<br />

välttää. Mikäli kunnanvaltuuston<br />

hyväksymä yleis- tai asemakaava aiheuttaa<br />

kohtuutonta haittaa, voi maanomistaja<br />

valittaa hallinto-oikeuteen ja edelleen<br />

korkeimpaan hallinto-oikeuteen<br />

(KHO). Hallinto-oikeuden tai KHO:n<br />

päätöksellä kaava voidaan valittajan alueiden<br />

osalta kumota.<br />

Ennen kuin maankäyttö- ja rakennuslain<br />

(MRL) mukainen korvausvelvollisuus<br />

tulee voimaan, on maanomistajan<br />

haettava lupaa poiketa rajoituksesta.<br />

Vasta kun tämä hakemus on lainvoimaisesti<br />

hylätty, voi hän hakea maanmittaustoimistosta<br />

lunastustoimitusta,<br />

jossa mahdollinen lunastus tai korvaus<br />

tulee harkittavaksi. Säännös koskee<br />

vain rakentamista koskevaa poikkeamista,<br />

ei toimenpiderajoitusta.<br />

Lupaa rakentamiseen ei saa myöntää,<br />

jos vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista.<br />

Lupa tulee kuitenkin myöntää,<br />

jos luvan epäämisestä johtuisi hakijalle<br />

huomattavaa haittaa eikä kunta tai valtio<br />

lunasta aluetta tai suorita haitasta<br />

kohtuullista korvausta.<br />

Kysymyksessä on ehdollinen rakentamisrajoitus.<br />

Yhteiskunnalla on siis mahdollisuus<br />

vielä harkita, pitääkö se kiinni<br />

kaavan mukaisesta tarkoituksesta ja onko<br />

se huomattavan haitan ylittyessä valmis<br />

lunastukseen tai korvaukseen. Kiel-<br />

teinen lupapäätös johtaa siihen, että<br />

maanomistaja voi hakea lunastustoimitusta<br />

maanmittaustoimistosta lunastuslain<br />

nojalla.<br />

Maanottoluvat<br />

ja niiden rajoittaminen<br />

on yksi kiistellyimmistä<br />

maa- ja<br />

ympäristöpolitiikan<br />

kysymyksistä. KUVA:<br />

KARI AIKIO<br />

Korvaus maisematyöluvan<br />

epäämisestä<br />

Maisematyöluvan epäämisestä johtuva<br />

korvaussäännös on MRL:ssa. Näin ollen<br />

luvan epäämisestä johtuvaa korvausvelvollisuutta<br />

arvioitaessa ei oteta huomioon<br />

saman lain mukaista, kaavasta metsänomistajalle<br />

johtuvaa muuta hyötyä<br />

tai sitä, onko kyseessä maa- ja metsätalousaluetta<br />

koskeva erityinen rajoitus.<br />

Siten korvausvelvollisuutta arvioitaessa<br />

maisematyöluvan epäämisen seurauksena<br />

on otettava huomioon vain,<br />

voiko metsänomistaja käyttää rajoituksenalaista<br />

maataan kohtuullista hyötyä<br />

tuottavalla tavalla.<br />

Maisematyölupavelvoite koskee koko<br />

asemakaava-aluetta. Sen sijaan yleiskaavassa<br />

toimenpiderajoitus samoin<br />

kuin rakentamisrajoitus koskevat vain<br />

erikseen osoitettua aluetta. Yleiskaavan<br />

rajoituksista johtuva korvausjärjestelmä<br />

on hieman epäselvä. Saattaa olla, että<br />

maisematyön lupavelvoite ulotetaan<br />

koskemaan yleiskaavassa esimerkiksi<br />

kaikkia kaavamerkinnällä “MU” merkittyjä<br />

alueita tai vain joitakin niistä. Osalla<br />

MU-alueista saattaa olla esimerkiksi<br />

kaavamääräys, jonka mukaan metsässä<br />

vain harvennushakkuu on sallittua. Jos<br />

toiselle osalle MU-alueita on asetettu lisäksi<br />

maisematyöluvan velvoite, ovat<br />

alueet rajoitusten ja korvausten suhteen<br />

eri asemassa.<br />

Maisematyölupaan saatetaan liittää<br />

vielä lisäehtoja, esimerkiksi kielto lainkaan<br />

käsitellä metsää ulkoilureitin molemmin<br />

puolin 20 metrin alueelta, kielto<br />

rakentaa metsätietä tai velvollisuus<br />

kerätä hakkuutähteet jne. Ensin mainituilla<br />

MU-alueilla kaavamääräys ei enää<br />

aiheuta korvausvelvollisuutta. Kaavan<br />

hyväksymisen jälkeen olisi maanomistajan<br />

pitänyt valittaa siitä sillä perusteella,<br />

että kaava aiheuttaa maanomistajalle<br />

kohtuutonta haittaa.<br />

Sen sijaan maisematyöluvan epääminen<br />

metsänkäsittelyn osalta voi johtaa<br />

korvauksiin. Korvauksen edellytyksenä<br />

on, ettei maanomistaja voi käyttää<br />

Maa- ja ympäristöpolitiikka

33<br />

maataan hyväkseen kohtuullista hyötyä<br />

tuottavalla tavalla.<br />

Maisemalupa<br />

maanrakennustöissä<br />

Jos taas maisematyölupa maanrakennustöihin<br />

evätään, ratkeaa korvaus maaaineslain<br />

korvaussäännösten mukaisesti.<br />

Jos lupa on lainvoimaisesti evätty<br />

eikä maanomistaja voi käyttää maataan<br />

maa- ja metsätalouteen, rakentamiseen<br />

tai muuhun kohtuullista hyötyä tuottavaan<br />

tarkoitukseen, on yhteiskunta velvollinen<br />

omistajan niin vaatiessa lunastamaan<br />

alueen (maa-aineslaki, MAL).<br />

Maanrakennustöiden estyminen voi periaatteessa<br />

johtaa siis alueen lunastamisen.<br />

Käytännössä lunastaminen tulee tuskin<br />

koskaan kysymykseen, koska maanomistaja<br />

yleensä voi käyttää esimerkiksi<br />

metsätien aluetta maa- ja metsätalouteen.<br />

MAL:n lunastussäännös on käytännössä<br />

osoittautunut lähes merkityksettömäksi.<br />

Maisematyölupa on myönnettävä,<br />

jollei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä<br />

kaavassa varattuun tarkoitukseen<br />

taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa.<br />

Myös luonto muuttaa<br />

maisemakuvaa<br />

Mutta mikä turmelee maisemakuvan?<br />

Lähdetäänkö siitä, että maisemakuva<br />

on kuin valokuva, joka tulee säilyttää<br />

ennallaan, vai onko maisemakuva ajan<br />

myötä muuttuva ilmiö? Sekä luonto että<br />

ihminen voivat muuttaa maisemakuvaa.<br />

Jos metsälle ei mitään tehdä, se joskus<br />

kenties salamaniskusta palaa tai myrskyn<br />

seurauksena tuhoutuu tai lahoaa.<br />

Sallitaanko vain luonnon aiheuttaa muutos,<br />

vai saako ihminen hyödyntää puuston<br />

kasvun hakkaamalla metsän pari<br />

kertaa vuosisadassa?<br />

Myönnetty maisematyölupa voidaan<br />

katsoa kuitenkin tosiasiallisesti evätyk-<br />

Kaava saattaa<br />

rajoittaa rakennusoikeutta.<br />

Mikäli rakennusoikeutta<br />

maanomistajan<br />

maalla<br />

rajataan, on syytä<br />

vaatia lisärakennusoikeutta<br />

vastaavaan<br />

paikkaan toisaalla.<br />

KUVA: KARI AIKIO<br />

si, jos siinä hakijalle on asetettu niin ankaria<br />

lupaehtoja, ettei omistaja voi käyttää<br />

metsäänsä enää kohtuullista hyötyä<br />

tuottavalla tavalla. KHO on esimerkiksi<br />

katsonut maa-ainesluvan tulleen osittain<br />

evätyksi, kun luvassa on vähennetty<br />

määrä alle 30 prosenttiin haetusta määrästä.<br />

Vastaavasti, jos maisematyöluvalla<br />

metsänkäsittely sallitaan vain vähäisenä<br />

harvennushakkuuna, saattaa se merkitä,<br />

että kyseessä tosiasiassa onkin maisematyöluvan<br />

epääminen.<br />

Korvausvelvollisuuteen voivat vaikuttaa<br />

myös kaavamääräykset, jolloin<br />

hyväksyttykin maisema- työlupa voidaan<br />

katsoa osittain tulleen evätyksi.<br />

Tällaisesta päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.<br />

Jos se toteaa, että kyseessä<br />

tosiasiassa oli luvan epääminen,<br />

voi maanomistaja tämän jälkeen hakea<br />

maanmittaustoimistosta lunastustoimitusta,<br />

jossa arvioidaan korvauksen suuruus.<br />

Maisematyöluvan epäämisestä yleistai<br />

asemakaavan laatimis- tai muuttamisalueilla<br />

ei voi saada korvausta, koska<br />

kyseessä on määräaikainen rajoitus.<br />

Maanomistajan<br />

pitää olla<br />

tarkkana, ettei<br />

kaavoitus estä<br />

maatalouden<br />

kehittämistä.<br />

KUVA:<br />

KARI AIKIO<br />

Korvaukset<br />

rakennusoikeuksista<br />

Rakennusoikeuksia ja niiden rajoituksia<br />

voidaan tarkastella maanomistajan mailla<br />

kokonaisuuksina. Näinhän on jo menetelty<br />

rantayleiskaavojen, rantakaavojen<br />

ja nykyisten ranta-asemakaavojen<br />

puitteissa. Kaavoissa on voitu siis siirtää<br />

rakennusoikeuksia paikasta toiseen saman<br />

maanomistajan mailla, jolloin tiettyjä<br />

rantaosuuksia on puolestaan voitu<br />

säästää rakentamiselta.<br />

On myös voitu menetellä niin, että<br />

suuremman alueen rakentaminen on<br />

keskitetty johonkin tiettyyn paikkaan<br />

antamalla siihen suuri määrä rakennusoikeutta,<br />

jolloin muut alueet on voitu<br />

jättää rakentamatta. Jos siirtämistä ei<br />

ole voitu suorittaa, tulee kaavaan merkitä<br />

ko. rakennuspaikka niin sanottuna.<br />

korvattavana rakennuspaikkana.<br />

Siirtämisessä on keskeistä arvojen<br />

siirtäminen, ei määrän siirtäminen. On<br />

kohtuutonta siirtää maisemallisesti hienosta<br />

kovapohjaisesta niemestä rakennusoikeus<br />

johonkin pehmeäpohjaiseen<br />

kaislikkorantaan. Erotus täytyisi korvata<br />

rahalla tai lisärakentamisella. Toinen<br />

kysymys on, onko kaikki rakennusoikeudet<br />

voitu siirtää. Muun muassa näissä<br />

tapauksissa tulee arvioitavaksi, jääkö<br />

maanomistajalle vielä kohtuullista hyötyä<br />

tuottava käyttö.<br />

Eduskunnan perustuslakivaliokunta<br />

on lain perustuslainmukaisuutta arvioidessaan<br />

katsonut, että jos omistusoikeuteen<br />

aiemmin kuuluvia oikeuksia<br />

vähennetään, on samalla puututtu omaisuuteen,<br />

vaikka omistusoikeuden kohteena<br />

oleva esine sinänsä säilyisikin<br />

koskemattomana. Käyttörajoitus on katsottu<br />

sallituksi, jos se ei loukkaa oikeuden<br />

normaalia, kohtuullista ja järkevää<br />

hyväksikäyttöä. Eli tässä tapauksessa<br />

pitäisi arvioida, voiko maanomistaja<br />

rajoituksesta huolimatta käyttää kaava-alueella<br />

olevaa rakennusoikeuttaan<br />

normaalilla, kohtuullisella ja järkevällä<br />

tavalla.<br />

MARKKU TORNBERG<br />

KIRJOITTAJA ON<br />

<strong>MTK</strong>:N MAANKÄYTTÖJOHTAJA<br />

Maa- ja ympäristöpolitiikka

Vuokralaisen tulee<br />

hoitaa vuokraaluetta<br />

sopimuksen<br />

mukaisesti. Tukioikeuksien<br />

siirtyminen<br />

on syytä huomioida<br />

vuokrasopimuksessa<br />

erikseen.<br />

KUVA: KARI AIKIO<br />

Pellonvuokrauksen<br />

ongelmakohtia<br />

•••<br />

Vuokrasopimuksen on syytä olla kirjallinen. Tietyin edellytyksen<br />

sopimuksen voi irtisanoa. Tukioikeudet ovatkin<br />

sitten oma lukunsa, mutta riskejä voi välttää käyttämällä<br />

<strong>MTK</strong>:n sopimuspohjaa.<br />

Vuokrasopimus voidaan tehdä<br />

suullisesti enintään kahdeksi<br />

vuodeksi ja kirjallisesti enintään<br />

kymmeneksi vuodeksi.<br />

Vuokrasopimuksen voi omistajien puolesta<br />

allekirjoittaa joku muukin henkilö<br />

omistajan valtuuttamana. Laissa ei<br />

ole asetettu määrämuotoa valtuutuksen<br />

muodolle, ja se voi olla vaikka suullinenkin.<br />

Epäselvyyksien ja vastaisten<br />

riitojen välttämiseksi sopimus ja mahdolliset<br />

valtuutukset on parempi tehdä<br />

kirjallisesti.<br />

Joskus vuokrattavan pellon omistaa<br />

kuolinpesä, jossa leski tekee pelloista<br />

vuokrasopimuksen. Leskellä on lain mukaan<br />

oikeus hallita jäämistöä jakamattomana.<br />

Lakia tulkitaan yleensä niin, että<br />

leski voi myös vuokrata tämän käyttöoikeutensa<br />

kohteena olevaa omaisuutta<br />

kolmannelle. Joskus omaisuuden luonne<br />

suorastaan edellyttää vuokraamista.<br />

Jos kuolinpesä ei enää viljele peltoja, ne<br />

on hyvä saattaa ulkopuoliseen viljelyyn,<br />

jotta pellot säilyisivät kunnossa ja tukioikeudet<br />

säilyisivät.<br />

Vuokraoikeuden pysyvyys ja<br />

sopimuksen irtisanominen<br />

Lain mukaan vuokraoikeus sitoo kiinteistön<br />

myöhempää luovutuksensaajaa,<br />

jos vuokramies on saanut kiinteistön<br />

hallintaansa ennen luovutusta. Eli esimerkiksi<br />

kauppa ei automaattisesti pura<br />

vuokraa.<br />

Lain mukaan pellon vuokrasopimusta<br />

ei voi irtisanoa muulla perusteella kuin<br />

mistä maanvuokralaissa säädetään. Muu<br />

sopimusehto on lain mukaan mitätön.<br />

Sopimusvapautta ei tältä osin siis ole.<br />

Irtisanoa voi, jos vuokralainen maanvuokralain<br />

tai vuokrasopimuksen vastaisesti<br />

on siirtänyt vuokraoikeuden tai<br />

luovuttanut vuokra-alueen tai sen osan<br />

hallinnan toiselle. Toisena syynä irtisanomiselle<br />

voi olla se, että vuokralainen<br />

on laiminlyönyt vuokramaksun määräaikaisen<br />

suorittamisen, mutta ei täytä<br />

maksuvelvollisuuttaan viimeistään kuukauden<br />

kuluessa kehotuksesta tai samassa<br />

ajassa aseta hyväksyttävää vakuutta.<br />

Lisäksi sopimus voidaan irtisanoa,<br />

jos vuokralainen on olennaisesti laiminlyönyt<br />

vuokra-alueen ja siihen kuuluvan<br />

omaisuuden kunnossapitovelvollisuuden.<br />

Irtisanoa voidaan myös, kun vuokralainen<br />

on lain tai vuokrasopimuksen<br />

vastaisesti käyttänyt vuokra-aluetta,<br />

mutta ei ole kehotuksesta huolimatta<br />

korjannut laiminlyöntiään tai menettelyään<br />

hänelle asetetussa kohtuullisessa<br />

määräajassa.<br />

Tukioikeudet ja vuokrapellot<br />

Vuokrapeltojen tukioikeusasian sääntely<br />

on vähintäänkin epäselvää. Tilatukilaki<br />

tuli voimaan 1.8.2005 ja sen mukaan<br />

ennen lain voimaantuloa tehtyjen vuokrasopimusten<br />

päättyessä tukioikeudet<br />

palautetaan maanomistajalle, ellei vuokrasuhdetta<br />

jatketa tai muuta sovita (lain<br />

20 § :n 4 momentti).<br />

Uusi lakimuutos tuli voimaan<br />

1.1.<strong>2009</strong>. Edellä mainittu momentti kumottiin,<br />

mutta ei takautuvasti. Ennen<br />

lain voimaatulo eli 31.12.2008 mennessä<br />

päättyneisiin vuokrasopimuksiin sovelletaan<br />

siis aiempaa momenttia.<br />

Vuoden <strong>2009</strong> alussa voimaan tulleessa<br />

muutoksessa lakiin lisättiin määräys,<br />

jonka mukaan sopimusta voidaan sovitella<br />

maanvuokralaissa säädetyllä tavalla.<br />

Edellytyksenä on, että tukioikeuksien<br />

siirtymisestä ei ole sovittu ja tilanne<br />

johtaisi kohtuuttomuuteen, kun sopijapuolten<br />

perustellut odotukset otetaan<br />

huomioon.<br />

Jotkut katsovat mainitun vanhemman<br />

lain säännöksen oleva EU-säädösten<br />

vastainen eikä sitä tulisi soveltaa<br />

lainkaan. Yhtään lainvoimaista tuomioistuinratkaisua<br />

asiassa pellon omistajan<br />

ja vuokralaisen riidassa ei ole, mutta<br />

juuri on saatu yksi vielä lainvoimaa vailla<br />

oleva käräjäoikeuden ratkaisu, joka<br />

tosin ei juuri asiaa selvennä.<br />

Jatkossa on tärkeää sopia vuokrasopimuksessa<br />

mitä tukioikeuksille tapahtuu<br />

vuokrasopimuksen päätyttyä.<br />

Järkevä vaihtoehto on käyttää pellonvuokrasopimusta<br />

tehtäessä <strong>MTK</strong>:n valmiita<br />

malleja ja täyttää ne ohjeen mukaan.<br />

MATTI KESS<br />

KIRJOITTAJA ON VARATUOMARI,<br />

ASIANAJAJA BÜTZOW OY:SSÄ<br />

ASIANAJOTOIMISTO BÜTZOW ON<br />

<strong>MTK</strong> HÄMEEN JÄSENETUKUMPPANI<br />

Maa- ja ympäristöpolitiikka

Jokamiehenoikeus<br />

väistyy suhteessa maanomistukseen<br />

Suomessa käytössä oleva jokamiehenoikeus<br />

on vanha maan<br />

tapaan perustuva mahdollisuus<br />

käyttää toisen maata. Jokamiehenoikeuden<br />

perusteella on perinteisesti<br />

voinut liikkua kesällä jalkaisin ja talvella<br />

hiihtäen toisenkin maalla, sekä<br />

poimia metsässä kasvavia luonnonmarjoja<br />

ja sieniä. Jokamiehenoikeus on aina<br />

ollut väistyvä oikeus suhteessa maanomistukseen.<br />

Jos maanomistaja ottaa<br />

alueen erityiseen käyttöön, jokamiehen<br />

oikeus väistyy.<br />

Maatilamatkailun ja maaseutuyrittäjyyden<br />

laajetessa ja monipuolistuessa on<br />

kysymys jokamiehenoikeuksien hyödyntämisestä<br />

noussut vahvasti esiin. Saako<br />

toisen maa-alueelle viedä ohjattuja ryhmiä<br />

retkeilemään, ohjatusti marjoja poimimaan<br />

tai vaikkapa ratsastamaan?<br />

Jokamiehenoikeuksien käyttämisessä<br />

on oltava tarkkana. Lähtökohta tulee<br />

olla, että jos toisen mailla liikutaan<br />

vähänkin enemmän, tulee asiasta sopia<br />

maanomistajan kanssa. Näin toimii vastuullinen<br />

jokamiehen oikeuksien käyttäjä.<br />

Ei vahinkoa toisen<br />

omaisuudelle<br />

Ratsutilojen määrä on Suomessa voimakkaassa<br />

nousussa.<br />

Hyvin usein ratsutila<br />

perustetaan niin,<br />

että ostetaan entinen<br />

maatalouskiinteistö<br />

muutaman hehtaarin<br />

tontilla ja aletaan<br />

pitää ratsuhevosia.<br />

Varsinainen ratsastustoiminta<br />

tapahtuu<br />

naapureiden metsissä<br />

ja yksityisteillä.<br />

Ratsastusta toisen<br />

maalla perustellaan<br />

jokamiehenoikeudella.<br />

On heti tehtävä<br />

selväksi, että perinteiseen<br />

jokamiehenoikeuteen<br />

on ratsastuksen<br />

osalta liittynyt<br />

ainoastaan yksittäisen<br />

ratsastajan satunnainen<br />

ratsastaminen<br />

toisen alueella. Tällöinkin<br />

edellytyksenä<br />

on, että ratsastus ei<br />

saa aiheuttaa vahinkoa toisen omaisuudelle.<br />

Toistuva ratsastustoiminta toisen<br />

alueella vaatii aina maanomistajan luvan.<br />

<strong>MTK</strong>:n suositus onkin ratsutilan pitäjille,<br />

että he sopivat naapureiden kanssa<br />

näiden maiden käytöstä ja vasta sen<br />

jälkeen ryhtyvät ohjaamaan ratsastajia<br />

toisen maille. Sopimalla asiat useimmiten<br />

hienosti järjestyvätkin.<br />

Järjestettyihin retkitapahtumiin tai<br />

muihin järjestettyihin yleisötilaisuuksiin<br />

tarvitaan aina maanomistajan lupa.<br />

Myös tulen tekeminen toisen maalla<br />

edellyttää aina maanomistajan lupaa.<br />

Tulen teko on sallittua ainoastaan sitä<br />

varten erikseen osoitetuissa paikoissa.<br />

Liikkuminen ajoneuvoilla<br />

ja ratsastaen<br />

Vesialueella liikkuminen on vesilain mukaan<br />

sallittua. Tällöin kuitenkin tulee<br />

välttää menemästä liian lähelle toisen<br />

asuttamaa kesämökkiä ja sen laituria.<br />

Vesialueella talvella jäällä liikkuminen<br />

on myös vapaata ja jäällä on sallittua<br />

ajaa myös moottoriajoneuvolla, esimerkiksi<br />

moottorikelkalla. Sen sijaan maaalueilla<br />

kaikenlaisella moottorikäyttöisellä<br />

ajoneuvolla ajaminen toisen maalla<br />

vaatii aina maanomistajan luvan. Suomessa<br />

maastomönkijöiden määrä on nyt<br />

Kun maanomistaja ottaa<br />

alueen erityiseen käyttöön, jokamiehenoikeus<br />

väistyy.<br />

KUVA: KARI AIKIO<br />

Maa- ja ympäristöpolitiikka<br />

35<br />

voimakkaasti lisääntymässä. Mönkijöiden<br />

osalta toisen mailla ajaminen on sallittua<br />

ainoastaan maanomistajan luvalla.<br />

Omilla mailla luonnollisesti saa järjestää<br />

erilaisia tapahtumia ja moottoriajoneuvolla<br />

ajamistakin. Jos tällainen<br />

toiminta tapahtuu kuitenkin kovin lähellä<br />

toisen asuttua rakennusta, saattavat<br />

naapurussuhdelain melusäännökset<br />

tulla vastaan ja tällöin saatetaan joutua<br />

pyytämään naapurilta lupa moottorikäyttöisten<br />

ajoneuvojen maastokäyttöön.<br />

Yksityisteiden käyttö esimerkiksi ratsastustoimintaan,<br />

ravivalmennukseen ja<br />

niin edelleen on myös ollut jonkin verran<br />

kiistojen kohteena. Yksityisteistä<br />

on todettava, että myös ne ovat toisten<br />

omaisuutta. Yksityistie on tien osakastilojen<br />

yhteistä omaisuutta, ja sen käyttöön<br />

tarvitaan osakkaiden lupa.<br />

Myös yksityisteillä voidaan jokamiehen<br />

oikeuden perusteella liikkua jalkaisin<br />

ja hiihtäen. Samoin voi myös<br />

yksittäinen ratsukko yksityistietä satunnaisesti<br />

käyttää jokamiehenoikeuden<br />

perusteella.<br />

MARKKU TORNBERG<br />

KIRJOITTAJA ON<br />

<strong>MTK</strong>:N MAANKÄYTTÖJOHTAJA

36

37<br />

Työkoneiden polttoainekuluissa<br />

piilee merkittävä säästömahdollisuus.<br />

KUVA: KARI AIKIO<br />

Energiakustannukset<br />

kuriin<br />

Keskimääräisellä maatilalla kuluu<br />

tutkimusten mukaan energiaa<br />

noin 150 000 kWh vuosittain.<br />

Tämä energia tuotetaan<br />

tällä hetkellä pääasiassa sähköllä ja<br />

polttoöljyllä. Ostoenergian nykyhinnoin<br />

maatilan energialasku on yleensä 10 000<br />

- 15 000 euroa vuodessa.<br />

Maatilojen energiankäytöstä 25 % on<br />

sähkön kulutusta, 45 % kuluu lämmöntuotantoon<br />

ja 30 % koneiden polttoaineisiin.<br />

Viljan kuivaukseen kuluu noin 20 %<br />

maatilojen energiankäytöstä.<br />

Maatilojen väliset erot ostoenergian<br />

kulutuksen osalta ovat huomattavia.<br />

Tuotantosuunta ja tuotannon laajuus<br />

vaikuttavat energiankulutukseen, mutta<br />

tuotantorakenteeltaan samanlaisten<br />

tilojen välillä on energian kulutuksessa<br />

huomattavia eroja.<br />

Asiantuntijoiden mukaan maatalouden<br />

on mahdollista lyhyellä aikajänteellä<br />

alentaa lähes 20 % nykyistä energiankulutusta.<br />

Merkittävin säästöpotentiaali<br />

löytyy työkoneiden polttoaineista. Muita<br />

huomattavia säästökohteita löytyy karjasuojista,<br />

asuinrakennuksista ja viljan<br />

käsittelystä.<br />

Biopolttoaineiden ja uusiutuvan<br />

energian hyödyntäminen on keino lisätä<br />

maatilan energiaomavaraisuutta.<br />

Puun ja muiden biopolttoaineiden käyttö<br />

maatilojen lämmöntuotannossa on<br />

jo nyt yleistä. Monilla tiloilla on kuitenkin<br />

edelleen mahdollista lisätä bioenergian<br />

käyttöä.<br />

Energiateknologian kehitys tarjoaa<br />

monille mahdollisuuden säästää erityisesti<br />

lämmöntuotannon energiakustannuksessa.<br />

Muun muassa lämpöpumput<br />

ja aurinkolämpöjärjestelmät tuovat uusia<br />

mahdollisuuksia hyödyntää uusiutuvaa<br />

energiaa.<br />

Tilakohtaiset<br />

energiasuunnitelmat<br />

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee<br />

maatilojen energiaohjelmaa, jonka<br />

tavoitteena on energiankäytön tehostaminen<br />

maatiloilla. Ohjelman puitteissa<br />

maatiloille tarjotaan mahdollisuus yrityskohtaisten<br />

energiasuunnitelmien tekemiseen.<br />

Suunnitelmassa tarkastellaan<br />

laaja-alaisesti maatilayrityksen nykyistä<br />

energiankäyttöä, energiansäästömahdollisuuksia<br />

sekä bioenergian hyödyntämistä.<br />

Tilakohtaisia energiasuunnitelmia tulevat<br />

tekemään koulutuksen saaneet<br />

energianeuvojat. Suurimmilla tiloilla<br />

energiakatselmus toteutetaan usean<br />

asiantuntijan voimin. Suunnittelukustannuksia<br />

korvataan valtion tuella.<br />

Tarkempaa tietoa ohjelmasta saadaan<br />

loppuvuonna <strong>2009</strong>. Tilakohtaisten suunnitelmien<br />

teko käynnistynee keväällä<br />

2010.<br />

ARTO LAINE<br />

KIRJOITTAJA ON HÄMEEN<br />

BIOENERGIAHANKKEEN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ<br />

Edullisempaa<br />

sähkönhankintaa<br />

Sähkön pörssihinnan vaihtelua on<br />

mahdollista hyödyntää ja säästää selvää<br />

rahaa.<br />

Yleensä kalleinta sähköä ostetaan<br />

toistaiseksi voimassa olevalla sähkösopimuksella.<br />

Sen sijaan määräaikaissopimuksen<br />

hinta perustuu sähköyhtiön<br />

arvioon sähkön hintakehityksestä sopimuskauden<br />

aikana.<br />

Viime aikoina toistaiseksi voimassaoleva<br />

hinta on laskenut vanhojen määräaikaissopimusten<br />

alle. Tämä on seurausta<br />

odottamattomista pörssihinnan<br />

muutoksista. Hintojen heilahtelu on todennäköistä<br />

jatkossakin.<br />

Suuri maatila käyttää yli 100 000<br />

kWh sähköä vuodessa, suuri ja monipuolinen<br />

maaseutumatkailuyritys paljon<br />

enemmänkin. Virheet tai huono<br />

tuuri sähkönhankinnassa voivat maksaa<br />

tuhansia euroja vuosittain. <strong>MTK</strong><br />

onkin lähtenyt hakemaan jäsenilleen<br />

uutta ratkaisua, joka elää sähkömarkkinoiden<br />

muutosten mukana.<br />

<strong>MTK</strong> on solminut jäsenetusopimuksen<br />

hämeenlinnalaisen Skapat Energia<br />

Oy:n kanssa. Valtakunnallinen yritys<br />

hankkii jo yli 11 000 yrityksen sähkön.<br />

Sillä ei ole omaa sähköntuotantoa,<br />

vaan toiminnan idea perustuu oikean<br />

ostoajankohdan hyödyntämiseen<br />

ja sähkön kilpailuttamiseen isolle ostajajoukolle.<br />

<strong>MTK</strong>:n jäsenetuna maatilakokoluokan<br />

yritys pääsee hyödyntämään tätä<br />

isojen yhtiöiden mallia ja saa lisäksi<br />

10% alennuksen palvelumaksusta. Siten<br />

nettosäästö sähkömenoissa 100 000<br />

kWh vuosikulutuksella on nyt syksyllä<br />

<strong>2009</strong> noin 900 euroa, kun hintaa verrataan<br />

toistaiseksi voimassaolevaan sähköyhtiöhintaan.<br />

Tuotantojohtaja Pia Vekka Skapat<br />

Energiasta, millaisille <strong>MTK</strong>:n jäsenille<br />

uusi jäsenetu sopii?<br />

- Mukaan pääsevät kaikki <strong>MTK</strong>:n jäsenet,<br />

eli ala- tai ylärajaa sähkönkulutukselle<br />

ei ole. Skapat on palveluyritys,<br />

neuvottelemme asiakkaalle yksilöllisen<br />

ratkaisun ja huolehdimme kaikista yksityiskohdista,<br />

Pia Vekka kertoo.<br />

- Tästä alkaa Skapatin varsinainen<br />

asiantuntijan rooli eli markkinoiden<br />

analysointi ja suositusten tekeminen,<br />

mille jaksolle ja milloin hintakiinnitykset<br />

tulisi tehdä. Ja tietenkin itse hintojen<br />

kiinnittäminen, eli asiakkaan sähkön<br />

ostaminen edulliseen hintaan, Pia<br />

Vekka kuvaa.<br />

KARI AIKIO

38<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

PÄIJÄT-HÄMEEN<br />

MAASEUTUSÄÄTIÖ

39<br />

Liitto lausui:<br />

Ei biosfäärille, kyllä Päijänne-yhteistyölle<br />

Päijänteen aluetta on suunniteltu<br />

esitettävän UNESCO:n biosfäärialueeksi.<br />

Näitä alueita on<br />

Suomessa nykyisin kaksi: Saaristomeren<br />

kansallispuisto Turun ja Ahvenanmaan<br />

välissä sekä Pohjois-Karjalan<br />

biosfäärialue Ilomantsi-Lieksan<br />

alueella. Biosfäärialueella tulee olla selkeä<br />

suojelualue ja sitten siihen liittyvä<br />

yhteistoiminta-alue, jossa tavallinen<br />

elinkeinotoiminta on mahdollista. Päijänteellä<br />

suojelualueen muodostaisi nykyinen<br />

Päijänteen kansallispuisto Asikkalan,<br />

Padasjoen ja Sysmän alueella.<br />

Yhteistoiminta-aluetta olisi mahdollisesti<br />

koko Päijänteen-Vesijärven alue kattaen<br />

kaikki ranta-alueen kunnat.<br />

Asiaa ovat valmistelleet Keski-Suomen<br />

ja Hämeen ympäristökeskukset.<br />

Hankkeesta on julkaistu selvitys, josta<br />

<strong>MTK</strong> Häme antoi lausunnon viime keväällä.<br />

Lausunnossaan liitto vastusti<br />

esitetyn Päijänteen biosfäärialueen perustamista.<br />

Biosfääriin on suunniteltu liitettävän Päijänteen<br />

kansallispuisto Asikkalan, Padasjoen ja Sysmän<br />

alueella, mutta yhteistoiminta-alueesta tulisi huomattavasti<br />

laajempi. Päijänteen alueen eteläosan<br />

elinkeinotoiminta nojautuu vahvasti maa- ja metsätalouteen.<br />

KUVA: IRMA PELTOLA<br />

Maa- ja metsätalous vahvoja<br />

Liitto totesi, että Päijänteen alueen eteläosan<br />

elinkeinotoiminta nojautuu vahvasti<br />

maa- ja metsätalouteen. Alue on<br />

erityisen vahvaa metsätalousaluetta ja<br />

myös metsän kasvuedellytykset alueella<br />

ovat maan parhaat. Päijänteen alueella<br />

on myös runsaasti metsäteollisuutta.<br />

Teollisuuden raaka-ainehuollolle tehtaiden<br />

lähialueilta saatava puu on kilpailukyvyn<br />

kannalta erityisen tärkeää. Alueen<br />

maatalous on myös hyvin vahvaa,<br />

mm. Sysmä on koko Etelä-Suomen alueen<br />

suurin maidontuottaja. Näin maa- ja<br />

metsätaloudella on hyvin vahva merkitys<br />

paikallistaloudelle ja ihmisten taloudelliselle<br />

hyvinvoinnille.<br />

Näillä perustein liitto katsoi, että valmistelutyössä<br />

olisi tullut selvittää paremmin<br />

kaikki ne biosfäärialueesta seuraavat<br />

vaikeudet, jotka voivat haitata<br />

alueen maa- ja metsätalouden harjoittamista.<br />

Vaikka selvitys toteaa, että biosfääri-status<br />

ei syrjäytä olemassa olevaa<br />

lainsäädäntöä, olisi tullut arvioida,<br />

miten biosfäärialue vaikuttaa erilaisten<br />

maa- ja metsätalouden tarvitsemien<br />

lupien myöntämiseen. Liitto arvioi,<br />

että biosfääristatus lisäisi selvästi valituksia<br />

maa- ja metsätalouden harjoittamisesta<br />

ja niihin liittyvistä toimenpide-,<br />

rakennus-, ympäristö- ym. luvista ja vaikeuttaisi<br />

siten maa- ja metsätalouden<br />

harjoittamista alueella.<br />

Yhteistyötä kehitettävä<br />

- ei uutta byrokratiaa<br />

Selvityksessä todetaan biosfäärialueen<br />

vaativan paikallisten asukkaiden, yritysten,<br />

järjestöjen, viranomaisten ja tutkijoiden<br />

yhteistyö. Samoin todetaan, että<br />

kehittämishalun tulee tulla paikalliselta<br />

tasolta. <strong>MTK</strong> Häme totesi, että Päijänteen<br />

alueen toimijatahojen, kuntien ja<br />

maakuntien liittojen yhteistyö on tällä<br />

hetkellä täysin riittämätöntä, jotta alue<br />

voisi lähteä valmistelemaan biosfääristatuksen<br />

hakemista.<br />

Biosfääristatuksen merkityksen todetaan<br />

olevan lähinnä markkinoinnillinen.<br />

Liiton mielestä Päijänteen brändi<br />

ei synny kuitenkaan millään ulkopuolisella<br />

statuksella, vaan alueelta lähtevällä<br />

omaehtoisella toiminnalla. Asiassa ollaan<br />

etenemässä nyt väärin päin. Ensiksi<br />

alueella tulee olla tiivistä yhteistyötä ja<br />

alueelle on luotava yhteinen Päijännestrategia,<br />

johon alueen maa- ja vesialueiden<br />

omistajat, matkailualan yrittäjät sekä<br />

alueen kunnat voivat sitoutua. Tätä<br />

strategiaa voidaan ryhtyä toteuttamaan<br />

aivan hyvin ilman biosfäärin hakemiseen<br />

ja hallinnointiin liittyvää byrokratiaa.<br />

Päijänne ei tarvitse lisää erilaisia hallinnointi-<br />

ja säätelyportaita, vaan aluetta<br />

kehittävää toimintaa.<br />

JUKKA-PEKKA KATAJA<br />

KIRJOITTAJA ON<br />

<strong>MTK</strong> HÄMEEN TOIMINNANJOHTAJA

39<br />

Liitto lausui:<br />

Ei biosfäärille, kyllä Päijänne-yhteistyölle<br />

Päijänteen aluetta on suunniteltu<br />

esitettävän UNESCO:n biosfäärialueeksi.<br />

Näitä alueita on<br />

Suomessa nykyisin kaksi: Saaristomeren<br />

kansallispuisto Turun ja Ahvenanmaan<br />

välissä sekä Pohjois-Karjalan<br />

biosfäärialue Ilomantsi-Lieksan<br />

alueella. Biosfäärialueella tulee olla selkeä<br />

suojelualue ja sitten siihen liittyvä<br />

yhteistoiminta-alue, jossa tavallinen<br />

elinkeinotoiminta on mahdollista. Päijänteellä<br />

suojelualueen muodostaisi nykyinen<br />

Päijänteen kansallispuisto Asikkalan,<br />

Padasjoen ja Sysmän alueella.<br />

Yhteistoiminta-aluetta olisi mahdollisesti<br />

koko Päijänteen-Vesijärven alue kattaen<br />

kaikki ranta-alueen kunnat.<br />

Asiaa ovat valmistelleet Keski-Suomen<br />

ja Hämeen ympäristökeskukset.<br />

Hankkeesta on julkaistu selvitys, josta<br />

<strong>MTK</strong> Häme antoi lausunnon viime keväällä.<br />

Lausunnossaan liitto vastusti<br />

esitetyn Päijänteen biosfäärialueen perustamista.<br />

Biosfääriin on suunniteltu liitettävän Päijänteen<br />

kansallispuisto Asikkalan, Padasjoen ja Sysmän<br />

alueella, mutta yhteistoiminta-alueesta tulisi huomattavasti<br />

laajempi. Päijänteen alueen eteläosan<br />

elinkeinotoiminta nojautuu vahvasti maa- ja metsätalouteen.<br />

KUVA: IRMA PELTOLA<br />

Maa- ja metsätalous vahvoja<br />

Liitto totesi, että Päijänteen alueen eteläosan<br />

elinkeinotoiminta nojautuu vahvasti<br />

maa- ja metsätalouteen. Alue on<br />

erityisen vahvaa metsätalousaluetta ja<br />

myös metsän kasvuedellytykset alueella<br />

ovat maan parhaat. Päijänteen alueella<br />

on myös runsaasti metsäteollisuutta.<br />

Teollisuuden raaka-ainehuollolle tehtaiden<br />

lähialueilta saatava puu on kilpailukyvyn<br />

kannalta erityisen tärkeää. Alueen<br />

maatalous on myös hyvin vahvaa,<br />

mm. Sysmä on koko Etelä-Suomen alueen<br />

suurin maidontuottaja. Näin maa- ja<br />

metsätaloudella on hyvin vahva merkitys<br />

paikallistaloudelle ja ihmisten taloudelliselle<br />

hyvinvoinnille.<br />

Näillä perustein liitto katsoi, että valmistelutyössä<br />

olisi tullut selvittää paremmin<br />

kaikki ne biosfäärialueesta seuraavat<br />

vaikeudet, jotka voivat haitata<br />

alueen maa- ja metsätalouden harjoittamista.<br />

Vaikka selvitys toteaa, että biosfääri-status<br />

ei syrjäytä olemassa olevaa<br />

lainsäädäntöä, olisi tullut arvioida,<br />

miten biosfäärialue vaikuttaa erilaisten<br />

maa- ja metsätalouden tarvitsemien<br />

lupien myöntämiseen. Liitto arvioi,<br />

että biosfääristatus lisäisi selvästi valituksia<br />

maa- ja metsätalouden harjoittamisesta<br />

ja niihin liittyvistä toimenpide-,<br />

rakennus-, ympäristö- ym. luvista ja vaikeuttaisi<br />

siten maa- ja metsätalouden<br />

harjoittamista alueella.<br />

Yhteistyötä kehitettävä<br />

- ei uutta byrokratiaa<br />

Selvityksessä todetaan biosfäärialueen<br />

vaativan paikallisten asukkaiden, yritysten,<br />

järjestöjen, viranomaisten ja tutkijoiden<br />

yhteistyö. Samoin todetaan, että<br />

kehittämishalun tulee tulla paikalliselta<br />

tasolta. <strong>MTK</strong> Häme totesi, että Päijänteen<br />

alueen toimijatahojen, kuntien ja<br />

maakuntien liittojen yhteistyö on tällä<br />

hetkellä täysin riittämätöntä, jotta alue<br />

voisi lähteä valmistelemaan biosfääristatuksen<br />

hakemista.<br />

Biosfääristatuksen merkityksen todetaan<br />

olevan lähinnä markkinoinnillinen.<br />

Liiton mielestä Päijänteen brändi<br />

ei synny kuitenkaan millään ulkopuolisella<br />

statuksella, vaan alueelta lähtevällä<br />

omaehtoisella toiminnalla. Asiassa ollaan<br />

etenemässä nyt väärin päin. Ensiksi<br />

alueella tulee olla tiivistä yhteistyötä ja<br />

alueelle on luotava yhteinen Päijännestrategia,<br />

johon alueen maa- ja vesialueiden<br />

omistajat, matkailualan yrittäjät sekä<br />

alueen kunnat voivat sitoutua. Tätä<br />

strategiaa voidaan ryhtyä toteuttamaan<br />

aivan hyvin ilman biosfäärin hakemiseen<br />

ja hallinnointiin liittyvää byrokratiaa.<br />

Päijänne ei tarvitse lisää erilaisia hallinnointi-<br />

ja säätelyportaita, vaan aluetta<br />

kehittävää toimintaa.<br />

JUKKA-PEKKA KATAJA<br />

KIRJOITTAJA ON<br />

<strong>MTK</strong> HÄMEEN TOIMINNANJOHTAJA

41<br />

Miten käy<br />

suomalaisen<br />

metsätalouden<br />

••• Metsäteollisuudessa on<br />

menossa yksi historian<br />

suurimmista rakennemuutoksista.<br />

Rakennemuutoksen<br />

taustalla<br />

ovat erityisesti kysynnän<br />

ja tarjonnan muutokset<br />

sekä yhteiskunnan<br />

elinkeinorakenteen<br />

ja arvojen muutokset.<br />

Metsätaloutta on kohdeltava kuten<br />

muutakin yritystoimintaa. Moni<br />

metsänomistaja haluaisikin kehittää<br />

metsätaloudesta pääelinkeinon.<br />

KUVA: KARI AIKIO<br />

Metsäteollisuuden muutoksessa<br />

Suomi ei ole yksin. Vastaava<br />

muutos on menossa<br />

kaikkialla perinteisillä tuotantoalueilla<br />

niin Pohjois-Amerikassa<br />

kuin Euroopassakin.<br />

Metsäntutkimuslaitos arvioi, että<br />

metsäteollisuutemme nykytuotteiden<br />

tuotanto ja puunkäyttö laskevat vuoteen<br />

2020 mennessä sille tasolle, missä ne<br />

olivat1990-luvun alkupuolella. Vuoteen<br />

2007 verrattuna paperiteollisuus laskisi<br />

noin kolmanneksen ja puutuoteteollisuus<br />

vajaan viidenneksen.<br />

Metsäteollisuus ei kuitenkaan lähde<br />

Suomesta mihinkään. Myös tulevaisuudessa<br />

metsäteollisuus on maassamme<br />

merkittävä toimiala. Vaikka perinteisten<br />

metsäteollisuustuotteiden tuotanto<br />

laskee huipputasoltaan, uutta tuotantoa<br />

tulee tilalle. Hyvinä esimerkkeinä<br />

ovat uudet innovatiiviset paperituotteet<br />

ja erityisesti puuhun perustuva energia.<br />

Myös mekaanisen metsäteollisuuden<br />

suhteellinen merkitys korostuu. Euroopan<br />

markkinat ovat aivan vieressä ja ilmastonmuutos<br />

vauhdittaa puurakentamista.<br />

Tarvitaanko puuta,<br />

käykö kauppa?<br />

Syvä notkahdus metsäsektorilla johtuu<br />

niin rakennemuutoksesta kuin talouden<br />

taantumastakin. Mainonta ja rakentaminen<br />

ovat supistuneet poikkeuksellisen<br />

voimakkaasti vientimarkkinoilla. Tämä<br />

yhdistettynä suuriin varastoihin on laskenut<br />

voimakkaasti puun kysyntää. Nyt<br />

käydään syvällä ja siitä noustaan, se on<br />

fakta. Mutta metsäteollisuuden tuotannossa<br />

ja puun käytössä tuskin palataan<br />

huippuvuoden 2007 määrien tasolle.<br />

Suuri haaste on, miten saamme uutta<br />

metsiin ja puuhun perustuvaa tuotantoa.<br />

On todennäköistä, seuraavien vuosikymmenien<br />

aikana tulee aivan uusia<br />

metsiin perustuvia tuotteita ja palveluita.<br />

Metsävarat eivät ole este, sillä seuraavan<br />

vuosikymmenen aikana puuston<br />

kasvu ylittää reilusti 100 miljoonaa kuutiometriä<br />

vuodessa. Pitää myös muistaa,<br />

että metsät ja puutuotteet ovat ratkaisu<br />

tämän hetken suurimpiin ympäristöhaasteisiin,<br />

nimittäin ilmastomuutokseen<br />

ja kestävään kehitykseen: puu<br />

sitoo hiiltä ja on uusiutuva luonnonvara.<br />

Viimeaikainen korkojen lasku ja inflaation<br />

hidastuminen vaikuttavat jokaisen<br />

ihmisen päivittäiseen taloustilanteeseen<br />

positiivisesti. Myönteiset uutiset<br />

taloustilanteen paranemisesta heijastuvat<br />

vääjäämättä myös metsäteollisuustuotteiden<br />

kysyntään, ja sitä kautta puumarkkinoille.<br />

Tukkileimikoiden ostoissa<br />

on havaittavissa selkeää piristymistä ja<br />

energiapuulla on edelleen hyvä kysyntä.<br />

Myös kuitupuukaupan piristymisestä on<br />

havaittavissa merkkejä.<br />

Metsissä on tulevaisuus,<br />

mutta ei vanhoilla eväillä<br />

Kannattavuuden takaamiseksi metsänomistajan<br />

on voitava kehittää metsätalouttaan<br />

elinkeinona, olipa se sitten päätai<br />

sivuelinkeino. Nyt metsänomistaja<br />

ei ole esimerkiksi sukupolvenvaihdosta<br />

tehdessä virallisesti elinkeinonharjoittaja.<br />

Metsä on edelleen jokaista suomalaista<br />

lähellä. Tästä syystä pienmetsänomistusta<br />

ei pidä tuomita, eikä varsinkaan<br />

luoda pakkokeinoja tilakoon kasvattamiseksi.<br />

Mutta jos metsänomistaja haluaa<br />

kehittää metsätaloutta pääelinkeinonaan,<br />

tähän on luotava mahdollisuudet<br />

ja kannustimet. Metsätaloutta tulee kohdella<br />

kuten muutakin yritystoimintaa.<br />

Metsätalouden tulee olla entistä kustannustehokkaampaa<br />

ja metsänomistajan<br />

pitää voida harjoittaa omista tavoitteista<br />

lähtevää metsänkasvatusta.<br />

Metsänomistaja tarvitsee myös tehokkaan<br />

organisaation, joka varmistaa niin<br />

puu- kuin palvelumarkkinoidenkin toiminnan.<br />

Kun yhteiskunta kehittää metsäsektorin<br />

kilpailukykyä, sen tulee koskea<br />

koko sektoria kannolta tehtaalle.<br />

Pakottamisella ja syyllistämisellä ei<br />

metsätalous kehity eikä metsänomistajaa<br />

motivoida metsäänsä hoitamaan. Mikäli<br />

metsänhoitoon ja hakkuisiin liittyvää<br />

byrokratiaa ja valvontaa lisätään, se<br />

johtaa hyvin todennäköisesti metsänomistajien<br />

vieraantumiseen metsätaloudesta<br />

ja puukaupasta sekä koko metsäalan<br />

imagon rapautumiseen.<br />

Taantuma ravistuttaa myös metsätalouden<br />

kannattavuutta ja vaikuttaa varmasti<br />

myös metsänomistajien investointihalukkuuteen.<br />

Vaikka muutamat<br />

seuraavat vuodet ovat kivuliaita, pitkällä<br />

aikavälillä laadukkaalla puulla on kysyntää<br />

ja kilpailukykyinen hinta. Metsässä<br />

päätöksiä ei voi tehdä yhden<br />

kvartaalin tai edes yhden vuoden perusteella.<br />

JUHA HAKKARAINEN<br />

KIRJOITTAJA ON <strong>MTK</strong>:N METSÄJOHTAJA

42

43<br />

Puukauppa viriää syksyllä<br />

Viime ajat ovat olleet ankeita<br />

metsätaloudessa. Puukauppa<br />

oli keväällä lähes kokonaan pysähdyksissä.<br />

Syksyn mittaan se<br />

on pikku hiljaa virkistynyt. Kysyimme<br />

alueen metsänhoitoyhdistyksiltä, miltä<br />

näyttää puukaupan tilanne loppuvuodesta<br />

ja mitkä ovat näkymät ensi vuodelle.<br />

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen<br />

toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen kertoo,<br />

että puukauppa on viime viikkoina<br />

vilkastunut ja puukauppasyksystä tulee<br />

vilkas. Kysyttyjä ovat erityisesti päätehakkuuleimikot<br />

ja havutukit. Toisaalta<br />

puukauppaa on käyty lähes yksinomaan<br />

kelirikko- ja kesäleimikoista.<br />

Myös Kanta-Hämeessä havutukki on<br />

kysyttyä, sen sijaan koivu- ja mäntykuidun<br />

kysyntä on heikkoa, kertoo alueneuvoja<br />

Pekka Maula Kanta-Hämeen<br />

metsänhoitoyhdistyksestä. Maula muistuttaa,<br />

että tänä vuonna myös verohyöty<br />

aktivoi puukauppaa ja se kannattaa<br />

käyttää hyväksi.<br />

Toiminnanjohtaja Lasse Lahtinen<br />

Lounais-Hämeen MHY:stä laskee, että<br />

vuoden <strong>2009</strong> loppuun mennessä solmituissa<br />

kaupoissa 50 prosentin veroetu<br />

vielä nostaa havutukin hintaa 4-5 euroa<br />

kuutiometriä kohden, kun tulo vain saadaan<br />

näissä kaupoissa vuoden 2010 loppuun<br />

mennessä.<br />

Energiapuu kysyttyä<br />

Energiapuun kauppa on käynyt Hämeessä<br />

hyvin ja sen kysyntä tulee edelleen<br />

kasvamaan, kertoo. Jari Yli-Talonen.<br />

Pekka Maula toteaa, että uudistushakkuiden<br />

vähentymisen myötä nuorten<br />

kasvatusmetsien kunnostuksen yhteydessä<br />

kerättävällä energiapuulla on<br />

hyvä kysyntä. Hinta on myös kilpai-<br />

lukykyinen kuitupuuhun verrattuna.<br />

Energiapuukaupassa on myös muistettava<br />

sen metsän kasvulle tuottama hyöty.<br />

Lasse Lahtinen huomauttaa, että energiapuukohteetkin<br />

kannattaa kilpailuttaa<br />

ja kysyä neuvoa energiapuukauppaan ja<br />

-korjuuseen metsänhoitoyhdistyksestä.<br />

Metsänhoitotöitä riittää<br />

Alueen metsänhoitoyhdistykset kehottavat<br />

metsänomistajia käymään nyt läpi<br />

metsien hoitotarvetta. Nyt on aika laittaa<br />

kuntoon nuoret metsät, taimikot kaipaavat<br />

Päijät-Hämeen rehevillä pohjilla<br />

raivaussahaa, patistaa Yli-Talonen.<br />

Lasse Lahtinen Lounais-Hämeestä<br />

muistuttaa, että nyt on aika teettää tai<br />

tehdä niitä metsänparannusvaroin tuettavia<br />

töitä, joiden tuet tulevat laskemaan<br />

Puukauppasyksystä odotetaan vilkasta.<br />

Kysyttyjä ovat erityisesti päätehakkuuleimikot<br />

ja havutukit.<br />

KUVAT: KARI AIKIO<br />

Metsänomistajan on tärkeää kilpailuttaa<br />

puunostajia. Metsänhoitoyhdistys<br />

tuntee puumarkkinoiden tilanteen ja on<br />

siten hyvä kumppani puukauppaa suunnitellessa.<br />

uuden lain voimaan tullessa. Tällaisia<br />

työmuotoja ovat esimerkiksi erityisen<br />

vaikeiden taimikonhoitokohteiden raivaus<br />

ja nuoren metsän hoito 2. kehitysluokan<br />

kohteissa.<br />

Kilpailuta puukauppa<br />

Metsäalan ammattilaiset näkevät tärkeäksi,<br />

että metsänomistajat kilpailuttavat<br />

myyntiin tarjottavat leimikot. Metsänhoitoyhdistyksellä<br />

on paras tieto<br />

puumarkkinoiden tilanteesta ja MHY<br />

osaa arvioida, mitä eri ostajien käyttämä<br />

erilainen tukin katkonta vaikuttaa metsänomistajan<br />

saaman hintaan.<br />

JUKKA-PEKKA KATAJA<br />

KIRJOITTAJA ON<br />

<strong>MTK</strong> HÄMEEN TOIMINNANJOHTAJA

44<br />

Metsätilakauppa käy<br />

Metsätilojen kysyntä<br />

on pysynyt hyvänä:<br />

kysyntää<br />

on yhä enemmän<br />

kuin tarjontaa. Kysytyimpiä<br />

ovat hyväpuustoiset metsätilat,<br />

joilla on hakkuumahdollisuuksia.<br />

Metsätilan ostomotiivit ovat<br />

nykyään monipuolisia ja ostaja<br />

voi myös arvostaa pienen<br />

metsäpalstan antamia lisuuksia polttopuun ja hyöty-<br />

mahdoltaas<br />

metsästysmahdollisuus on<br />

merkittävä ostopäätökseen vailiikunnan<br />

muodossa. Jollekin<br />

kuttava tekijä.<br />

Metsää pidetään tämän päivän<br />

maailmassa edelleen turvallisena<br />

sijoituskohteena, sillä sitä<br />

ei osteta muutaman vuoden joitukseksi.<br />

Metsätilojen välitykseen erikoistunut,<br />

<strong>MTK</strong> Hämeen osittain<br />

omistama yritys Etelä-Suomen<br />

metsätilat LKV välittää vuosittain<br />

kymmeniä metsätiloja eteläisessä<br />

si-<br />

Suomessa. Etelä-Suomen metsätilat<br />

LKV on Family Timber Finlandin<br />

aputoiminimi. Muita omistajia<br />

<strong>MTK</strong> Hämeen lisäksi ovat <strong>MTK</strong><br />

Uusimaa ja Metsänomistajien liitto<br />

Etelä-Suomi.<br />

Metsäkiinteistön kauppa<br />

vaatii erityisosaamista<br />

Metsänomistajien määrä kasvaa<br />

jatkuvasti. Perikuntia ja yhtymiä<br />

syntyy yhä enemmän. Asutaan kana metsästä eikä aikaa, intoa tai<br />

kauyhä<br />

pienenevät tilakoot johtavat siihen,<br />

että metsätalous ei ole kannat-<br />

taitoa metsän hoitoon ole. Myös<br />

tavaa. Metsätilan myynti voi olla<br />

monessa tapauksessa hyvä vaihtoehto.<br />

Myös metsätilan ostajalle hankinnan<br />

tulee olla hyvä ja kannattava<br />

sijoitus, joten asiantunteva kiinteistönvälittäjä<br />

on sekä myyjän että tajan etu.<br />

osmonia<br />

asioita. Selvitettäviin asioihin<br />

kuuluvat metsätilan rahallisen arvon<br />

lisäksi oikeudelliset omistajat, erilaiset<br />

rasitukset, oikeudet ja mahdolliset<br />

metsän käyttörajoitukset samoin kuin<br />

veroseuraamukset. Metsäkiinteistöjen<br />

Ennen kauppaa on selvitettävä<br />

kauppaa säätelee maakaari, joka velvoittaa<br />

myyjää kertomaan kaikista ostajan<br />

päätökseen vaikuttavista seikoista.<br />

Pienehkön metsätilan ostomotiivi voi<br />

olla myös monipuolinen virkistyskäyttö,<br />

kuten marjastus ja polttopuiden hankinta.<br />

KUVA: KARI AIKIO<br />

Metsäarvio ohjaa hinnoittelemaan<br />

myytävän metsätilan oikein. Hinnoittelussa<br />

on otettava huomioon myös olemassa<br />

olevat kaavat ja rakennusoikeudet.<br />

KUVA: KARI AIKIO<br />

Metsän arvon määritys perustuu<br />

ajantasaiseen ja asiantuntevaan metsäarvioon,<br />

jonka lisäksi huomioidaan<br />

muut tilan arvoon vaikuttuvat seikat.<br />

Myyjä saa metsäarvion paikalliselta<br />

metsänhoitoyhdistykseltä yleensä nopeasti.<br />

Hyvin tehty metsäarvio antaa<br />

suunnan metsätilan hinnoitteluun ja<br />

helpottaa sekä myyjän ja ostajan päätöksentekoa.<br />

Myös metsätilan mahdolliset<br />

erityisominaisuudet, kuten olemassa<br />

kaavat ja rakennusoikeudet,<br />

tulee selvittää ja ottaa huomioon hinnoittelussa.<br />

Metsänomistajaa palvellaan<br />

Viime vuonna Etelä-Suomen metsätilat<br />

LKV välitti noin 1600 hehtaaria<br />

metsää. Yritys kuuluu valtakunnalliseen<br />

metsätilojen välitykseen erikoistuneiden<br />

kiinteistönvälitysyritysten<br />

Metsätilat.fi -ketjuun. Etelä-Suomen<br />

metsätilat LKV:llä on yli 16 vuoden<br />

kokemus metsätilakaupoista. Viime<br />

vuonna yrityksen kautta tehtiin<br />

73 tilakauppaa ja kuluvana vuonna<br />

tilanteen uskotaan paranevan. Esimerkiksi<br />

alhainen korkotaso parantaa<br />

edelleen metsän sijoitusarvoa<br />

ja puun käytölle löytyy tulevaisuudessa<br />

uusia mahdollisuuksia, joten<br />

puun hintakin kehittynee myönteisesti<br />

jatkossa.<br />

Family Timber Finland Oy, aputoiminimeltään<br />

siis Etelä-Suomen<br />

metsätilat LKV, perustettiin vuonna<br />

1993. Sen ydinosaamista on<br />

kiinteistönvälitystoiminnan lisäksi<br />

ulkomaille suuntautunut puukauppa.<br />

Family Timber Finland<br />

tekee kiinteästi yhteistyötä myös<br />

paikallisten metsänhoitoyhdistysten<br />

kanssa.<br />

Etelä-Suomen metsätilat<br />

LKV:n ja muiden Metsätilat.fi<br />

-ketjun välittäjien myyntikohteet<br />

löytyvät osoitteesta<br />

www.metsatilat.fi. Ketju on ottanut<br />

käyttöön myös tilavahtipalvelun,<br />

jonka avulla asiakkaat<br />

saavat tiedon juuri heitä kiinnostavasta<br />

myyntikohteesta nopeasti.<br />

TOMMI SEPPÄNEN<br />

KIRJOITTAJA ON METSÄTALOUS-<br />

INSINÖÖRI JA KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ<br />

ETELÄ-SUOMEN METSÄTILAT LKV:SSÄ

45<br />

Luonnontilaiset lähteet ja purot sekä niiden<br />

lähiympäristöt ovat haluttuja METSO-kohteita.<br />

Lahopuustoisissa kangasmetsissä elää<br />

lahosta riippuvaisia uhanalaisia lajeja. Niinpä<br />

näitä kohteita halutaan METSOon alueellamme<br />

eniten.<br />

Varjoiset<br />

jyrkänteet<br />

luonnontilaisine<br />

alusmetsineet soveltuvat<br />

yleensä<br />

METSOon.<br />

Metsänkäsittelyyn uusi vaihtoehto:<br />

METSO<br />

METSO on metsien monimuotoisuutta<br />

turvaava ohjelma,<br />

jonka avulla yksityiset<br />

metsänomistajat voivat vapaaehtoisesti<br />

turvata ja lisätä metsänsä<br />

monimuotoisuutta. Aiheutuneet tulonmenetykset<br />

korvataan maanomistajalle.<br />

Tavoitteena on varmistaa, että Suomessa<br />

on jatkossakin sellaisia metsiä,<br />

joissa myös uhanalaiset ja taantuneet<br />

eliölajit voivat elää. Tarpeen mukaan<br />

elinympäristöjen luonnonarvoja on<br />

mahdollisuus kehittää hoidon ja kunnostuksen<br />

keinoin.<br />

Monimuotoisuuden suojelu ja<br />

luonnonhoito vapaaehtoista<br />

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden<br />

toimintaohjelman 2008-2016 eli<br />

METSOn lähtökohtana on vapaaehtoisuus.<br />

Kohteen esittämisestä tai esittämättä<br />

jättämisestä päättää maanomistaja.<br />

Metsänomistajan on mahdollisuus<br />

valita erilaisista suojeluvaihtoehdoista<br />

omien tavoitteitten mukaisesti. Metsän<br />

monimuotoisuutta voi suojella määräaikaisesti<br />

vähintään 10 vuoden ajaksi,<br />

jonka jälkeen maanomistaja päättää itse<br />

kohteen jatkokäytöstä. Sopimuksen voi<br />

tehdä myös yksityisestä pysyvästä suojelualueesta,<br />

jolloin alue säilyy omassa<br />

omistuksessa. Halutessaan maanomistaja<br />

voi myydä metsäkohteen valtiolle pysyvään<br />

suojeluun.<br />

Kohteen tarjoaminen<br />

METSOon<br />

Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöt<br />

on jo koulutettu varsin kattavasti MET-<br />

SO-kohteiden tunnistamiseen. Niinpä he<br />

osaavat esittää metsänomistajalle hakkuun<br />

ja hoidon lisäksi myös haluaako<br />

metsänomistaja kenties parantaa metsiensä<br />

monimuotoisuutta METSOn keinoin.<br />

Päätöksen kohteen esittämisestä<br />

METSOon tekee aina maanomistaja.<br />

Vielä esityksen jälkeenkin hän voi muuttaa<br />

mielipidettään, jos esimerkiksi korvauskäytäntö<br />

ei häntä tyydytä.<br />

Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöt<br />

voivat avustaa metsänomistajaa<br />

METSO-tarjouksen teossa. Metsä arvioidaan<br />

sen perusteella, millaista puustoista<br />

elinympäristöä se edustaa sekä<br />

millaisia luonnon monimuotoisuudelle<br />

tärkeitä rakennepiirteitä siinä on. Arvio<br />

pohjaa luonnontieteellisiin valintaperusteisiin,<br />

ja sen tekee asiantuntija paikan<br />

päällä.<br />

Jos tarjottu metsä hyväksytään<br />

METSO-kohteeksi, valtio korvaa metsänomistajalle<br />

kustannukset, joita<br />

puuntuotannon tulonmenetyksistä ja<br />

luonnonhoidosta aiheutuu. Kaikkia kohteita<br />

ei välttämättä hyväksytä METSOohjelmaan.<br />

Esimerkiksi normaalit, hyvin<br />

hoidetut metsät eivät yleensä ole MET-<br />

SO-kohteita.<br />

Puutelistalla monia<br />

metsätyyppejä<br />

Etelä-Suomessa METSO-ohjelmaan halutaan<br />

eniten runsaslahopuustoisia kangasmetsiä,<br />

puustoisia soita, lehtoja ja<br />

pienvesien lähimetsiä. Myös harjujen<br />

paisterinteet sekä metsäluhdat ja tulvametsät<br />

sopivat METSOon.<br />

Sopivan kohteen ilmaantuessa metsänhoitoyhdistyksen<br />

metsäneuvoja esittää<br />

maanomistajalle, että hakkuiden<br />

vaihtoehtona olisi kohteen esittäminen<br />

METSOon. Hän tunteen myös METSOn<br />

eri toteutusvaihtoehdot ja hän osaa laskea<br />

karkean korvausmäärän. Valituista<br />

vaihtoehdoista metsänomistaja valitsee<br />

itselleen parhaiten sopivan.<br />

ESKO LAITINEN<br />

KIRJOITTAJA ON METSÄNOMISTAJIEN LIITTO<br />

ETELÄ-SUOMEN ALUEJOHTAJA

46

46

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!