JÃ¤senlehti 2011 [pdf, 4,8 mt] - MTK

More documents

Recommendations

Info

Kasvua Hämeessä kokoaa yhteen hämäläisen maa- ja elintarviketalouden hanketyön Hämeessä maa- ja elintarviketalouden kehittäminen on koottu Kasvua Hämeessä -teemaohjelmaan. Tavoitteena on, että alan kehittämistoiminta on asiakassuuntautunutta, yhtenäistä ja tarkkaan johdettua. Kehittämistyölle on luotu yhtenäinen ilme ja yhteiset nettisivut, jotka löytyvät osoitteesta: www.kasvuahameessa.fi Hankkeiden vetäjät kokoontuvat säännöllisesti suunnittelemaan toimintaa, sisältöjä ja viestintää. Yhteydet etenkin alkutuotannon sekä teollisuuden toimijoiden kesken ovat lisääntyneet. Toiminnalla on selkeä suunta: nostamme ruokatuotannon arvoa ja arvostusta alueellamme sekä vahvistamme yhtenäistä tahtotilaa Hämeen ruokatuotannon kehittämiseksi. Seuraavien vuosien aikana toiminnan piiriin halutaan vahvemmin myös kaupat, julkiskeittiöt, poliittiset päättäjät sekä maakuntaliitot. Teemaohjelman toteutusta johtaa MTK Häme omalla hankkeellaan, joka palvelee teemaohjelmaan liittyviä osahankkeita, kokoaa ja arvioi toiminnan tuloksia, selvittää ruokatuotannon merkitystä ja tulevaisuuden näkymiä alueella sekä viestii alueen ruokatuotannosta ja sen merkityksestä. Yrittäjille suunnattu koulutus ja kehittäminen tapahtuvat jatkossa ProAgria Hämeen vetämässä Huomisen hämäläinen maatila -hankkeessa sekä Hämeen Ammattikorkeakoulun Huomisen hämäläinen ruoka ja juoma -hankkeessa. Huomisen hämäläinen maatila -hanke tarjoaa liiketoimintaan, johtamiseen, investointeihin ja muuhun tilan kehittämiseen sekä luomuun, eläinten hyvinvointiin ja ympäristöosaamiseen liittyvää koulutusta. Koulutus järjestetään teemapäivinä, pienryhmä- ja tukitiimitoimintana sekä opintomatkoina. Uusi toimintamuoto ovat pilottitilat, joilla keskitytään ympäristöasioihin. Huomisen hämäläinen ruoka ja juoma -hanke tarjoaa apuaan pienimuotoisen elintarviketuotannon liiketoiminnan käynnistämiseen ja kasvattamiseen. Hanke kehittää lähiruuan jakeluketjuja ja edistää yritysten yhteistyötä. Tämän lisäksi Kasvua Hämeessä -teemaohjelmaan kuuluu Koulutuskeskus Salpauksen vetämä Hämeen Tietoverkko II -hanke, joka järjestää kaikki alueemme EU-tukien hakuun liittyvät infotilaisuudet. Osaamisverkosto-hankkeen jatkoksi on tarkoitus hakea Salpauksen ja HAM- Kin toimesta hanketta Huomisen hämäläiset osaajat, joka verkottaa alan kehittäjiä ja järjestää erilaisia työpajoja sekä tulevaisuusverstaita. Päivi Rönni Kirjoittaja on Kasvua Hämeessä -teemaohjelman ohjelmapäällikkö Maaseudun energiamessut Hyvinkäällä 11.10.2011 Kulkevatko tulevaisuuden traktorit maatilalla tuotetulla energialla? Tarvitaanko öljyä lainkaan, kun tilat voivat olla energiaomavaraisia? Näitä pohditaan Uusimaaseutu-hankkeen energiamessuilla. Hankkeen taustatahoja ovat muun muassa MTK Uusimaa ja Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Messuille ovat tervetulleita kaikki maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutuksesta ja uusiutuvan energian ratkaisuista kiinnostuneet. Messut tarjoavat runsaasti ideoita ja tietoa aurinkokeräimistä, pientuulivoimasta, biokaasusta ja peltoenergiasta. Marttaliiton Marianne Heikkilä avaa messut kertomalla marttojen vinkeistä ja nikseistä energiansäästöön. Innovaatiojohtaja Antti Leinonen Bioste Oy:sta kertoo bioenergian tulevaisuudesta ja uusiutuvaan energiaan investoimisen tärkeydestä. Pellettiyhdistyksestä Hannes Tuohiniitty kertoo pellettimaailman tuoreimmat kuulumiset. MTK:sta Ilpo Mattila kertoo peltoenergiasta. Hämeen ammattikorkeakoulusta Lauri Kaivosoja esittelee tuloksia Hämeen kestävän energian hankkeista. Maatilan energiaohjelmaa esittelee Fredrik Ek, jonka biokaasuautoon voi tutustua paikanpäällä. Tuulivoimayhdistyksen Anni Mikkonen kertoo tuulivoiman nykytilanteesta ja mahdollisuuksista maaseudulla. Hyvinkään ympäristötoimenjohtaja Mika Lavia vertaa kaupungin ja maaseudun ekologista jalanjälkeä. Energianeuvoja Visa Koivu antaa vinkkejä energiansäästöön ja laitteiden hankintaan. Lähienergia osana kestävää elämäntapaa Messupöytiä pitävät 4H-yhdistys, Kiertokapula, Kierrätyskeskus ja ympäristönsuojeluyhdistys. Hyria tuo paikalle näyttelyn kestävästä elämäntavasta. Lapinjärven kunta on paikalla kertomassa, millaisia onnistuneita energiaratkaisuja kunnassa on tehty ja miten niihin on päästy. Maaseudulle soveltuvia energiaratkaisuja ovat paikalla esittelemässä Puuenergia ry, Suomen biokaasuyhdistys sekä MTK ja MTT. Uudellamaalla toimivat yritykset Kardonar, Polarlämpö Oy sekä Suomen Ilma ja Energia Oy esittelevät uusimpia laiteratkaisuja. Tervetuloa Hyvinkään energiamessuille pohtimaan uusiutuvan energian kannattavuutta ja hyötyjä maaseudun energiaratkaisuissa! Lisätiedot www.uusimaaseutu.fi ja www.nylandsbygd.fi 36 Häme ja Uusimaa
Tyyppinavetta-hanke: Navettarakentamisen kustannukset alemmaksi Uuden navettarakennuksen rakentamiskustannukset ovat nousseet enemmän kuin rakentamiskustannukset normaalirakentamisessa. Syitä tähän löytyy monelta taholta: suunnitteluun ei panosteta riittävästi, urakoitsijoita ja tuoteosatoimittajia ei kilpailuteta, sopimukset ovat puutteellisia tai niitä ei tehdä lainkaan, työmaata ei valvota ja johdeta ammattimaisesti tai riittävästi ja niin edelleen. Syitä korkeaan kustannustasoon voi aiheuttaa myös se, että materiaali-tuoteosatoimittajilla on eri hinnat tuetulle rakentamiselle, tukien hakuajankohdat ovat vääriä ja lupien käsittelyajat ovat liian pitkiä. Viivytyksistä johtuen rakentaminen tapahtuu huonoon aikaan tai siirtyy myöhemmäksi, jopa seuraavaan vuoteen. Tyyppinavetta-hanke on valtakunnallinen kolmivuotinen kehityshanke, jonka tavoitteena on löytää keinoja navettarakentamisen kustannusten alentamiseksi. Pääpaino on suunnittelussa, rakenteissa ja rakentamisprosessissa. Hankkeen toteutus ja johto on MTK ry:llä. Toteutuksen apuna on alan asiantuntijoista koottu suunnitteluryhmä ja hanketta valvoo maaseutuohjelmarahoittajan asettama ohjausryhmä. Rakenteet standardoiduiksi Rakenteita standardoimalla pyritään toimiviin ja vakioituihin ratkaisuihin, jopa valmiisiin toimituskokonaisuuksiin. Vakioiduilla, hyväksi koetuilla ratkaisuilla pyritään löytämään kullekin rakenneosalle materiaalista riippumatta tekniset ja laadulliset vaatimukset sekä hyvä keskinäinen yhteensopivuus. Rajapinnat selkiytyvät, virheet vähenevät ja rakentaminen nopeutuu. työmaalla käymällä. Tyyppinavetta-hankkeen tavoitteena on luoda ymmärrettävät pelisäännöt työmaan johtamiselle ja valvonnalle. Esimerkkejä löytyy muusta rakentamisesta, mutta maatilarakentamisessa on omat ominaispiirteensä. Pelisääntöjen tuloksena on parempi aikataulun pitävyys ja kustannusten hallinta. Muut huomioitavat asiat Hankkeessa huomioidaan myös muita navetan elinkaareen ja toimintaan liittyviä tekijöitä. Tällaisia ovat muun muassa rakentamisen työturvallisuus, navetan työskentelyolosuhteet, eläinten hyvinvointi, paloturvallisuus ja ympäristötekijät. Kaiken lähtökohtana on kuitenkin kannattava ja kustannustehokas maidontuotanto. Navettarakennus antaa toiminnalle vain pelkät kuoret ja on osa kustannuksista. Kertaluontoisena ja lyhyelle ajanjaksolle sijoittuvana se toki on merkityksellinen. Pilottikohteet Suunnitteluryhmässä kehitettyjä ratkaisuja ja malleja hiotaan pilottikohteissa. Pilottikohteiksi valitaan 3-4 vuosien 2012 ja 2013 aikana toteutettavaa navettarakennushanketta ympäri Suomea. Kokoluokka on niin sanottu robottikerrannainen. Kuitenkaan lypsyjärjestelmä ei ole ratkaiseva tekijä. Pilotille asetettavia perusvaateita ovat muun muassa erillinen uudisrakennus, viileä tai lämmin pihatto ja toiminnan laajennettavuus. Piloteiksi haluavia etsitään, etenkin 2-3 robottikokoluokan navettahankkeita Etelä-Suomesta. Rakentamisprosessista vakiintunutta Rakennushanketta tulee johtaa ja valvoa huolella koko hankkeen ajan. Maatilarakennukset ovat kokoluokaltaan niin suuria hankkeita, ettei niitä johdeta etätyönä, projektin aikana pari kertaa Lisätietoja hankkeesta ja pilottikohteista antavat: MTK ry, Ari Roininen 040 704 4844, ari.roininen@mtk.fi MTK ry, Sami Kilpeläinen 040 552 0646, sami.kilpelainen@mtk.fi Tulossa: Hanke urakointipalveluiden kehittämiseksi MTK Uusimaa, Työtehoseura, NSP ja Uudenmaan Konerengas ovat hakeneet rahoitusta urakointipalvelujen ja niitä tarjoavien yritysten kehittämiseksi. Rahoituspäätöstä ei ole vielä tullut, mutta ennakkotietojen mukaan hakemusta käsitellään positiivisessa hengessä. Rahoituksen järjestyttyä hanke käynnistetään heti vuoden 2012 alusta alkaen. Etelä-Suomen kasvinviljelytilojen tilakoko on kasvanut voimakkaasti. Samaan aikaan on kasvanut myös urakointipalvelujen tarjonta. Kalliille koneille järjestetään lisätöitä tilan omien töiden ulkopuolelta, millä toisaalta perustellaan suurempien koneiden hankintaa. Taajama- ja kaupunkialueiden läheisyydessä maatalousyrittäjät ovat mukana myös kiinteistöurakoinnissa. Edellä mainitut seikat ovat johtaneet kasvinviljelytilojen konekustannusten kasvamiseen tilakoon kasvusta huolimatta. Niinpä koneiden koko, kapasiteetti ja tuotantoketjujen mitoitus ovat avainasemassa yritystoiminnan onnistumisen kannalta. Epäonnistunut kapasiteetin valinta joko ruuhkauttaa töitä tai aiheuttaa ongelmia niin toiminnan talouteen kuin viljelijöiden jaksamiseen. Hankkeen tavoitteena on selvittää Uudellamaalla maataloustyökoneilla tehtävien urakointipalvelujen tarve ja tarjonta. Samalla selvitetään urakointitöiden sisältöä, määrää ja ajoittumista. Tietoa tarvitaan urakointipalvelujen tarjonnan ja käytön sekä investointien suunnittelemiseksi. Toisena tavoitteena on tuottaa urakointipalveluja tarjoavien käyttöön työn ja työmäärän hallintatyökalu, jolla konekapasiteettia voidaan mitoittaa kustannustehokkaasti. Hankkeen käynnistyessä ollaan yhteydessä urakoitsijoihin, järjestetään erilaisia infotilaisuuksia ja rakennetaan yhteistyömahdollisuuksia yrittäjien ja kaikkien hanketoimijoiden kesken. Lisätietoja löytyy hanketoimijoiden nettisivuilta viimeistään vuoden 2012 alussa. Häme ja Uusimaa 37
Page 1 and 2: Hämeen ja Uudenmaan JÄSENLEHTI 20
Page 3 and 4: Olemme osa suurta kokonaisuutta Suo
Page 5 and 6: Maaseutunuoret reissaavat ja pitäv
Page 7 and 8: Yhdistysten syyskokoukset Häme Uus
Page 9 and 10: Yhdistysten puheenjohtajat ja sihte
Page 12 and 13: Hyvinvoiva yrittäjä Maatalous on
Page 14 and 15: Keskusteluissa nousee esiin asioita
Page 16 and 17: Kuva: Kari Aikio lomahallinnon kans
Page 18 and 19: SERTIFIOITU ORGANISAATIO Agrimarket
Page 20 and 21: TAPAHTUMIA VILJELIJÖILLE, TERVETUL
Page 22 and 23: Liitto vaikuttaa MAANKÄYTTÖÖN Ma
Page 24 and 25: Keväällä 2002 Lipposen toinen ha
Page 26 and 27: pahtumia vuoden varrelta • Tapaht
Page 28 and 29: Pohjolan vakuutukset ovat yllättä
Page 30 and 31: Maatalous ja markkinat Maatalousmar
Page 32 and 33: va ja siinä on mainittu hinta tai
Page 34 and 35: KOE 4 UUTTA SOKOS HOTELS -KYLPYLÄ-
Page 38 and 39: LÄMPÖYRITTÄJYYS sopii maatilalle
Page 40 and 41: Vientimarkkinoilla epävarmuutta -
Page 42 and 43: Metsäedunvalvontaa Brysselissä EU
Page 44: Turvallinen metsän ammattilainen v

JÃ¤senlehti 2011 [pdf, 4,8 mt] - MTK

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?