Jäsenlehti 2011 [pdf, 4,8 mt] - MTK

on samaan aikaan mahdollistanut kaupan
rakenteen keskittymisen.
Suomessa kauppa on EU-maiden keskittynein,
sillä kahden suurimman vähittäiskaupan
ryhmän markkinaosuus on lähes 80
prosenttia. Keskittymisen kakkosena olevassa
Ruotsissa se on 70 prosenttia. Muissa jäsenmaissa
kauppa on selvästi hajanaisempi.
Kymmenessä vuodessa kaupan ja ravintoloiden
osuus elintarvikkeiden kulutusmenoista
on kasvanut 15 prosentista 27 prosenttiin,
kun vastaavana aikana maatalouden
osuus alentunut 15 prosentista alle kymmeneen
prosenttiin.
Myös meidän tuottajien on katsottava
peiliin. Tuottamalla yli kotimaisen kulutuksen
olemme aiheuttaneet monilla tuotannonaloilla
ylitarjonnan. Siinä tilanteessa
kaupalla on ollut helppo työ huudattaa tukkuhintoja.
Tuotannon sopeuttaminen kulutuksen
määrään sekä kotimaisuuskampanjoiden
tehostaminen ovatkin parhaita keinoja
tuotannon kannattavuuden parantamiseksi.
Näkymät syksyyn ovat huolestuttavia,
etenkin rehutilanteen osalta. Nyt
näyttää, että rehukustannukset pysyvät
korkealla. Huolta aiheuttavat
tiedot etenkin rehuviljasadon
laatuongelmista.
Monin
paikoin kasvitaudit
ovat heikentäneet
laatua.
Pahin skenaario
on, että kotimainen,
laadukas
rehuvilja loppuu
ja sitä joudutaan tuomaan ruokintakauden
lopulla. Silloin rehun hinta voi nousta vielä
korkeammalle.
Ari Mäkelä, Osuuskunta Tuottajain Maidon toimitusjohtaja:
Maitomarkkinoilla hyvä vire
Tuotantopanosten tämän hetkinen kustannustaso
rasittaa niin maidontuotannon kuin
muidenkin tuotannonalojen kannattavuutta.
Tilatasolla haetaan tuottavuutta oman toiminnan
tehostamisella ja elintarviketeollisuus
teroittaa omia prosessejaan tilityskyvyn
vahvistamiseksi. Tuotantopanosten voimakkaat
hintavaihtelut ovat nostaneet kysymyksen,
miten tila voi paremmin varautua näihin
muutoksiin.
Vastaus kysymykseen on hyvin tilakohtainen.
Tuotannontekijöistä pellon merkitys
korostuu kasvavalla maitotilalla. Tilan
riittävä rehuomavaraisuus on yksi merkittävä
tekijä, jolla tila pystyy vaikuttamaan tilansa
kassavirran hallintaan. Tämän vuoksi
on tärkeää, että tuotannosta luopuvien tuottajien
peltomaa saadaan jatkossa mahdollisimman
hyvin tuotantoaan kehittävien tilojen
käyttöön.
Vaikka maailman taloustilanne näyttää
nyt varsin sekavalta, maitomarkkinoilla kuluva
vuosi on ollut hyvä. Maitotuotteiden
hinnat ovat nousseet ja tuottajahintaan on
yleisesti saatu korotusta Euroopassa. Tukevasti
tuottajaomisteisen meijeriteollisuutemme
pitkäjänteinen strategia on ollut kehittyä
lisäarvotuotteiden valmistajana ja se on
toiminut hyvin. Maitotuotteiden kauppa on
käynyt kuluvana vuonna hyvin kotimaassa
ja viennissä on saatu aikaan tilityskyvyn
kannalta positiivista kasvua. Tämä on mahdollistanut
sen, että olemme pystyneet maksamaan
pääkilpailijamaitamme useita senttejä
paremman tilityshinnan tuottajalle.
Elokuisen maitomarkkinatilaston mukaan
Suomen tuottajahinta on ollut alkuvuonna
lähes seitsemän senttiä litralta eurooppalaista
keskihintaa korkeammalla.
On selvää, että maailmalla kasvussa olevat
maitomäärät ja epävarma taloustilanne
luovat uhkia maitomarkkinoille, mutta
tällä hetkellä kysynnän ja maitotuotteiden
hintojen osalta lähiaikojen näkymät
ovat varsin vakaat. Tuotantopanosten
kustannustasoon
toivotaan helpotusta, mutta
suuria muutoksia sielläkään
ei ole lähiaikoina
näkyvissä. Pidemmän
markkinanäkymän
ennustaminen
on
vaikeampaa.
On kuitenkin
varmaa, että
maitotuotteiden
kulutukselle
on selvä
kasvuennuste
Kiinan
ja Intian kaltaisissa
kehittyvissä
maissa.
Meille tärkeässä
vientimaassa Venäjällä
maitotuotteiden
kulutuksen kasvunäkymät
ovat hyvät. Elintarvikkeiden laadun, tuotantopaikan
ja tuotantoprosessin luotettavuus
korostuu kuluttajan päivittäisissä valinnoissa.
Näistä lähtökohdista meillä on kaikki
mahdollisuudet luoda jatkossakin vahva
tilityskyky, joka luo edellytykset kannattavalle
maidontuotannolle ja kannustaa tilan kehittämiseen.
Kuva: Kari Aikio
Häme ja Uusimaa
33