Jäsenlehti 2011 [pdf, 4,8 mt] - MTK

va ja siinä on mainittu hinta tai
hinnoittelumekanismi. Sopimus
kannattaa tehdä 1/3 kiinteähintaisena
ja 1/3 avohintaisena, tai
2/3 avohintaisena, jolloin hinnan
voi suojata pörssissä. Tuotannosta
1/3 kannattaa jättää
puskuriksi tuotanto- ja hintavaihteluiden
varalle.
Kolmantena asiana on seurata
maailman viljamarkkinoita
ja tuotanto-olosuhteita. Meillä
ehkä heikoimmissa kantimissa
tällä hetkellä ovat viljamarkkinakatsaukset,
ne ilmestyvät
liian harvoin tai jo myöhässä.
Meillä viljasektorilla
markkinainformaation
kulttuuri vaatii kehittämistä;
tarvitaan nopeaa ja avointa
tiedonvälitystä. Viljamarkkinoiden
kehityksessä on huomattava
myös muu maailman
taloudellinen kehitys.
Jos maailman talous heikkenee,
se samalla laskee elintarvikkeiden
kysyntää ja
raaka-aineiden tarvetta.
Neljäntenä asiana on seurata kotimaan
markkinoita. Jos kaikki paikat pursuavat kotimaassa
viljaa kuten vuonna 2008, kannattaako
viljellä sitä lisää kotimaan markkinoille
ja painaa hintoja alemmas? Vai kannattaisiko
rajoittaa tuotantoa tai tehdä vain sellaisia
tuotantosopimuksia, joissa toimitus
on varmasti ulkomaille. Tärkeätä on miettiä
uusia markkinointikanavia. Tällä hetkellä
lähes kaikki vilja-alan toimijat ovat liian
sidoksissa kotimaiseen teollisuuteen. Niiden
intressissä ei ole etsiä ulkomailta sellaisia kanavia,
jolla voisi vaikuttaa suomalaisen viljan
hinnoitteluun.
Timo Huttunen, Viking Maltin Suomen johtaja:
Maltaan markkinat vakaat
Pitkällä aikavälillä suunnat ovat selvät: korkean
elintason maissa, kuten Suomessa ja
länsi- Euroopan maissa oluen kulutus vähenee
pikkuhiljaa. Kehittyvissä talouksissa kuten
Intiassa, Kiinassa ja Afrikan maissa, oluen
kulutus voi kasvaa rajustikin. Näillä alueilla
mallasta myös korvataan helpommin
muilla uutelähteillä. Lyhyellä tähtäimellä
mallasmarkkinat voivat heilahdella johtuen
lähinnä raaka-aineen laadusta ja hinnasta.
Suomen näkövinkkelistä Venäjän tilanne on
mielenkiintoisin. Siellä on vielä oluen kulutuksen
kasvupotentiaalia, mutta myynnin
rajoitukset ja verotus varmasti purevat. Yleisesti
ottaen Euroopan rooli maltaan viejänä
vähenee varmasti jonkin verran.
Viking Malt osti Raision mallasliiketoiminnan.
Tämän vaikutuksena kysyntä Lahden
mallastamon hankinta-alueella paranee,
koska Lahden mallastamon kapasiteetin
käyttöaste kasvaa jonkin verran suhteessa
pariin aikaisempaan vuoteen. Olemme
sopineet hankintayhteistyöstä Raision
viljakaupan kanssa. Tämä pitää mallasohran
viljelyä elinvoimaisena myös Länsi-Suomessa.
Suomalaista mallasohraa
viedään jatkossa Viking Maltin muillekin
mallastamoille. Syyt tähän eivät
ole vain taloudellisia, Suomessa viljeltävät
lajikkeet ja niiden laatu täydentävät
kokonaisuutta erittäin hyvin
niin Ruotsissa kuin Liettuassakin.
Laatu ja sen hallinta ovat mallasteollisuuden
menestyksen avainkysymyksiä.
Näyttää siltä, että mallasohran
hinta pysyy suhteellisen korkealla tasolla.
Mallasohrasta on tullut pikkuhiljaa
erikoisviljelykasvi, jolla on kuitenkin
tasainen ja hyvin ennakoitava
kysyntä. Ylitarjontatilanteita, joissa
hinnat tippuisivat, ei ole näköpiirissä.
Muutos markkinoilla on pysyvää.
Jatkuvat pikavoitot ja aina
parhaan hinnan saaminen markkinoilta
ovat utopiaa. Uskon että
parhaan tuloksen markkinoilta
mallasohran viljelijä saa pitkäjänteisellä
yhteistyöllä ja keskittymällä
tuotteen laatuun
ja saantojen optimointiin.
Mallasohralajikkeissa
Barken valta kestänee vielä
muutaman vuoden. Pois ostolistoilta
ovat nyt jäämässä
Annabel ja muutaman
vuoden sisällä myös Scarlett.
Hyviä uusia lajikkeita
on useita kuten Harbinger
ja Marthe. Kannattaa rohkeasti
vaihtaa lajike, saannoissa
siemenen hinta tulee
nopeasti takaisin.
Jukka Rantala, MTK:n kotieläinasiamies:
Liha-ala kustannuskriisin kourissa
Kotieläintuotannon asema ruokamarkkinoilla
on ollut viimeisen vuoden aikana
heikko. Rehukustannusten nousua ei ole
pystytty siirtämään omiin myyntihintoihin.
Edes tuottajien omistuksessa oleva jalostava
teollisuus ei ole kyennyt hinnannostoihin.
Paljon ei lohduta se, että emme ole yksin:
sama ilmiö koettelee kotieläintiloja myös
muualla Euroopassa ja kehittyneissä maissa.
Mikä mättää? Vaikka elintarvikkeet ovat
vähittäiskaupassa kallistuneet, ei ketjuun
tullut lisäraha ole löytänyt tietään enää tuottajan
tilille saakka. Kaupan asema on vahvistunut
selvästi viimeisten vuosien aikana.
Kauppa pystyy kilpailuttamaan jalostusyrityksiä
ja pitämään tukkuhinnat alhaisella tasolla.
Samaan aikaan se on pystynyt nostamaan
vähittäishintoja, joka näkyy selvästi
kaupan yritysten vahvoissa tuloksissa. Teollisuuden
ja kaupan voimatasapainon muutoksen
pitäisi herättää myös lainsäätäjät,
koska tämä kehityksen on osaksi mahdollistanut
tiukka kilpailulainsäädäntö. Se on estänyt
teollisuuden yritysjärjestelyjä, mutta
32
Häme ja Uusimaa