Jäsenlehti 2011 [pdf, 4,8 mt] - MTK

eivätkä varastot syksyn sadon seurauksena
ainakaan pienene. Korjattu sato kasvattaa
etenkin vehnävarastoja. Rehuviljaa riittää,
mutta laatuvehnästä voi tulla pulaa.
Koko kotimaisen maataloustuotannon
kannalta olisi erittäin tärkeää, että merkittävä
osa nykyisestä rehuvilja-alasta saataisiin
siirrettyä valkuaisrehujen tuotantoon.
Tuontivalkuaisen hinta nousee jatkossakin
soijan kysynnän maailmanlaajuisen kasvun
seurauksena. Kotimaisen tarjonnan kasvattaminen
helpottaisi rehun hinnan nousupaineita.
Samalla etenkin rapsi- ja rypsialan
kasvu olisi pois rehuviljan tuotannosta.
Myös rehuteollisuudella uskoisi olevan
entistä selkeämpi kiinnostus kotimaisen valkuaistuotannon
kasvattamiseen.
Vaikutukset kotieläintuotantoon
Viljan korkea hinta rokottaa sianlihantuotantoa
edelleen tulevana talvena. Euroopan
lihamarkkinoilla on näkyvissä pieniä
merkkejä tarjonnan sopeutumisesta kysyntään,
mutta Suomessa tilanne ei talven aikana
merkittävästi parane. Tuottajahintoihin
ei markkinatilanteesta johtuen ole tulossa
kovinkaan suuria korotuksia. Kotimaista
tuotantoa on kysyntään nähden edelleen
selvästi liikaa, eikä kannattavia vientimarkkinoita
ole.
Sianlihan tuotannon pitäisi Suomessa
edelleen sopeutua. Julkisuudessa esillä ollut
sopimuspohjainen tuotanto on pitkällä aikavälillä
hyvä keino kotimarkkinoiden selkeyttämiseen.
Kotimainen broilerintuotanto on
tästä erinomainen esimerkki. Vaikka tuotantosyklit
ja niiden pituus ovat sianlihan osalta
erilaisia, kysynnän ja tarjonnan parempi
tasapaino on ehdoton edellytys nykyistä
paremmin toimiville markkinoille. Kannattamattoman
viennin osuus vähenee ja kotimarkkinoiden
tarjonta pienenee. Tämä
mahdollistaisi nykyistä terveemmän hinnanmuodostuksen
koko ketjussa.
Maidontuotannossa merkittävin yksittäinen
tekijä on tällä hetkellä kysyntä. Maitotuotteiden
kysyntä on hyvässä kasvussa sekä
meille että muualla Euroopassa. Kotimaisia
maitotuotteita viedään Venäjän markkinoille
hyvään hintaan. Kotimaassa etenkin
juuston kulutus on ollut vahvassa kasvussa.
Euroopan kova kysyntä vähentänyt tuonnin
kautta tulevaa hintakilpailua, vaikka määrällisesti
juuston tuonti on kasvanut alkuvuonna
selvästi. Maitosektori eroaakin tällä
hetkellä vilja- ja lihasektoreista siinä, että
suomalaisille tuotteille on olemassa kannattavat
vientimarkkinat. Lisäksi kotimainen
tuotanto ja tuotantorakenne vastaavat muita
sektoreita paremmin kotimaista kulutusta.
Tämä näkyy myös tuottajahinnoissa.
Keväälle miettivää
Syksyn osalta ainakin kotimaisten maatalousmarkkinoiden
ennustaminen on suhteellisen
helppoa. Sato alkaa olla korjattu ja ainakin
syksyn hinnat alkavat olla tiedossa.
Nykyisellä hintatasolla vilja liikkuu jo syksyllä
hyvin. Lisäksi osa hinnoista ja toimitusajoista
on kiinnitetty. Haasteet kasvavat, kun
aletaan miettiä tulevan kevään hintoja. Viime
talven hintoja ei nähdä, mutta syksyn
taso tulee suurella todennäköisyydellä pitämään.
Talven hintatasolla ja etenkin sen kehityksellä
on suuri merkitys kevään viljelypäätöksiä
tehtäessä. Lisäksi viljan hintakehitys
vaikuttaa suoraan ainakin sianlihan tuotantokustannuksiin
Suomessa. Hintatasosta
riippumatta kotimaisten maatalousmarkkinoiden
kannalta olisi hyvä, jos keväällä kylvettäisiin
ohran sijasta selvästi enemmän
valkuaiskasveja. Vilja-alaa voitaisiin pienentää
myös luonnonhoitopeltoa lisäämällä.
Viljelypäätökset ja toimenpiteet tulisi jo
keväällä tehdä sen mukaan, onko aikomuksena
tuottaa rehuviljaa vai laadukkaampaa
leipäviljaa tai mallasohraa. Samalla entistä
kalliimpien tuotantopanosten tarkoituksenmukainen
käyttö tulee mietittyä tarkasti.
Sianlihan tuotantokustannuksia tällä ei
tietenkään helpoteta. Tuotantokustannukset
eivät kuitenkaan ole sikasektorin suurin
ongelma. Kotimarkkinoiden selkeytyminen
vaatii koko Euroopan lihamarkkinoiden selkeytymistä.
Korjaamista on kuitenkin myös
koko kotimaisen ketjun rakenteessa. Sopimustuotantoon
siirtyminen olisi tärkeä askel
eteenpäin.
Kyösti Arovuori
Kirjoittaja on Pellervon taloustutkimus PTT:n
maatalousekonomisti
Pyysimme eri alojen
asiantuntijoilta arvioita siitä,
miten markkinatilanne kehittyy
jatkossa ja miten viljelijä voi
varautua muuttuviin tuoteja
panosmarkkinoihin.
Vastaajina olivat MTK:n
viljavaliokunnan jäsen Tomi
Virolainen, Viking Maltin
Suomen johtaja Timo Huttunen,
MTK:n kotieläinasiamies Jukka
Rantala sekä Tuottajain Maidon
toimitusjohtaja Ari Mäkelä.
Tomi Virolainen, MTK:n viljavaliokunta:
Viljanviljelijä muuttuvilla
markkinoilla
Toiminnan lähtökohtana tulee olla, että
tuotannon pitää olla kannattavaa! Tällöin
on monia asioita syytä tarkkailla tilatasolla.
Ensimmäinen asia on tuntea oma kustannusrakenne
ja kustannukset sekä sadon
tuottokyky. Jos ei tiedä, mikä on oman tuotannon
kustannus, ei voi myöskään tietää,
milloin on kannattavaa myydä viljaa tai ostaa
tuotantopanoksia. Tärkeintä ei ole saada
maksimaalisen hyvää hintaa vaan saada
tuotanto kannattavaksi. Kannattavuuteen
vaikuttaa yhtä paljon sekä tuotteesta saatu
hinta että tuotantokustannukset. Jokainen
100 euroa per hehtaari vuokraa nostaa tuotantokustannuksia
noin 30 euroa tonnilta,
kun keskisatona on 3000 kiloa hehtaarilta.
Toinen asia on tehdä vain sellaisia tuotantosopimuksia,
jolla voi taata kannattavan
tuotannon. Tuotantosopimus on aina sito-
+
Häme ja Uusimaa
31