Jäsenlehti 2011 [pdf, 4,8 mt] - MTK

Maatalous ja markkinat
Maatalousmarkkinoiden heilahtelut
eivät lopu tähänkään syksyyn.
Maataloustuotteiden hintoihin
liittyy edelleen huomattavaa
epävarmuutta. Viime vuonna
nähty nopea maataloustuotteiden
hintojen nousu on kuitenkin
tasaantunut. Suurin epävarmuus
kohdistuu edelleen viljamarkkinoille.
Hintojen nousu pysähtyi viime keväänä,
kun ensimmäiset arviot kesän viljelyaloista
valmistuivat. Kesän aikana satoarviot
vaihtelivat maailmalla kohtuullisen
paljon, mutta muutokset vaikuttivat hintoihin
lähinnä hetkellisesti.
Syyskuun alun arvioiden mukaan sato
on tänä vuonna selvästi viimevuotista suurempi.
Kovimmista sato-odotuksista on kuitenkin
jääty useimmilla alueilla. Myös Suomessa
sato jää kesän arvioita pienemmäksi.
Viime talven hintoja meillä ei silti tänä satovuonna
nähdä, mutta hintataso pysyy selvästi
pitkän aikavälin keskiarvoja korkeammalla.
Viljamarkkinoiden merkitys
korostuu maailmalla
780
680
580
480
380
280
180
80
2000=100
1/2000
4/2000
7/2000
10/2000
1/2001
4/2001
7/2001
10/2001
1/2002
4/2002
7/2002
10/2002
1/2003
4/2003
7/2003
10/2003
1/2004
4/2004
7/2004
10/2004
1/2005
4/2005
7/2005
10/2005
1/2006
4/2006
7/2006
10/2006
1/2007
4/2007
7/2007
10/2007
1/2008
4/2008
7/2008
10/2008
1/2009
4/2009
7/2009
10/2009
1/2010
4/2010
7/2010
10/2010
1/2011
4/2011
7/2011
Lähde: Maailmanpankki, Global Economic Monitor, commodi8es
Lannoitteet
Energia
Maatalous
Viljan hintojen lisäksi myös tuotantopanosten
hinnat ovat nousseet voimakkaasti.
Yleinen raaka-aineiden hintojen nousu
on nostanut etenkin lannoiteraaka-aineiden
hintoja. Korkeiden viljan hintojen
seurauksena lannoitteiden kysyntä on ollut
voimakkaassa kasvussa. Lannoitteiden
hinnat ovatkin nousseet viljan hintoja nopeammin.
Maailman maatalousmarkkinoilla on entistä
suorempi yhteys energiamarkkinoihin
(Kuvio 1). Öljyn hinta vaikuttaa sekä suoraan
että välillisesti maatalouden tuotantopanosten
hintoihin. Esimerkiksi typpilannoitteiden
hintakehitys seuraa suoraan
maakaasun hintaa. Maakaasun hinta on
puolestaan suoraan sidoksissa öljyn hintakehitykseen.
Öljyn korkea hinta yhdessä erilaisten tukijärjestelmien
kanssa on parantanut maissietanolin
tuotannon kannattavuutta etenkin
Yhdysvalloissa. Lisääntynyt bioetanolituotanto
vähentää etenkin rehuksi tarjolla
olevaa maissia ja nostaa tätä kautta rehujen
hintaa. Samalla peltoalaa on siirtynyt soijan
tuotannosta maissin tuotantoon. Tämä
siirtymä vähentää soijan tarjontaa ja nostaa
sitä kautta valkuaisrehujen hintaa maailmalla.
Maailman raaka-ainemarkkinoilla näkyy
myös talouden laajempi epävarmuus. Sijoittajien
kiinnostus yhdessä vahvan kysynnän
kanssa nostaa raaka-aineiden hintoja entisestään.
Sijoittajien merkitystä esimerkiksi
viljan hinnan nousuun on kuitenkin helppo
yliarvioida. Varsinaisten spekulanttien määrä
maatalousmarkkinoilla on edelleen pieni.
Iso osa maataloustuotteiden futuuri- ja
johdannaiskaupasta on markkinaosapuolien
normaalia suojautumista hinnan nopeita
muutoksia vastaan. Markkinoiden epävarmuuden
kasvaessa on sinänsä luonnollista,
että myös markkinaosapuolien aktiivisuus
kasvaa.
Kansainvälisten maatalousmarkkinoiden
ennustettavin osa on tällä kertaa ollut kysyntä.
Kysyntä on kasvanut maailmassa tasaisesti.
Tänä vuonna tuotettu määrä vastaa
lähes arvioitua kulutusta. Maailman viljavarastot
eivät kuitenkaan käänny kasvuun.
Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna varastot
ovat edelleen suhteellisen niukat. Juuri
varastojen niukkuus on keskeinen epävarmuutta
lisäävä ja sitä kautta viljan hintaa ylhäällä
pitävä tekijä.
Suomessa kysyntä ja tarjonta
eivät kohtaa
Maailmanmarkkinahintojen vaikutukset
vaikuttavat epäsuorasti kotimaan hintoihin.
Vaikutukset voivat näkyä myös viiveellä.
Etenkin rehuviljan hinnat voivat Suomessa
elää täysin omaa elämäänsä kotimaan varastotilanteesta
riippuen. Markkinatilanne
vaikuttaa eri tekijöiden kautta edelleen suoraan
tiloille.
Tuotantopanoksista lannoitteiden hinnan
nousu osuu kaikista voimakkaimmin
viljatiloille. Korkeat hinnat kasvattavat kustannuksia
myös nurmiviljelyssä. Hintojen
nousu on kuitenkin rauhoittunut. Jos yleinen
taloustilanne maailmalla heikkenee nopeasti,
myös raaka-ainehinnat saattavat
kääntyä laskuun. Tällä olisi vaikutusta lannoitehintoihin
myös Suomessa. Viljan korkeat
hinnat vahvistavat lannoitteiden kysyntää
kaikkialla maailmassa. Lannoitteiden
tarjontaan ei kuitenkaan ole odotettavissa
nopeita muutoksi. Tästä seuraa, että lannoitteiden
hintoihin ei näillä näkymin ole
luvassa laskua.
Suomessa tuotetaan edelleen viljaa reilusti
yli oman tarpeen. Varastoissa oli ennen
puinteja 60 prosenttia kotimaisesta käytöstä,
30
Häme ja Uusimaa