Jäsenlehti 2011 [pdf, 4,8 mt] - MTK

Olemme osa suurta kokonaisuutta
Suomalaisen viljan tuottajahintaan vaikuttavat
oman sadon lisäksi sadot niin Australiassa,
Uudessa Seelannissa kuin viljapörssi
Amerikassa eli maalimanlaajuinen viljapörssi.
Hinnan vaihtelut ovat suuria ja pelureita
riittää. Sadon myyntiajankohta onkin
nyt tärkeämpi kuin koskaan aikaisemmin.
Suhdanteiden liikkuminen vaikuttaa
vahvasti Suomeen.
Suomen lihamarkkina on tulehtunut ja
ajautunut lähes umpikujaan. Keskittynyt
kauppa käyttää markkina-asemaansa häikäilemättä
hyväkseen ja kilpailuttaa kahta
isoa alan toimijaa verisesti. Näin tuottajalle
maksettava hinta jää kautta linjan
EU:n keskihinnan alapuolelle, vaikka meillä
kustannusrakenteet ovat raskaammat kuin
muualla EU-maissa.
Maito on euromääräisesti suurin viljelijän
tuottama kotieläintuote Suomessa.
Omalla organisaatiolla sekä innovatiivisella
tuotekehityksellä Valio on - kuluttajaa
kuunnellen - pitänyt tuottajahinnan
kohtuullisena, ja maidon hinta on kaupassa
siedettävä. Suuri uhka kuitenkin on, että
tällä tiedolla maitokiintiöt poistuvat vuonna
2015 ja tuotannon määrä sekä markkinahinta
vapautuvat. Suuri kysymys on, miten
hinnoittelun käy. Lisääntyykö tuotanto?
Laskeeko markkinahinta? EU:ssa on kuitenkin
tekeillä ja tehtykin toimenpiteitä, että
näin ei kävisi.
MTK:n suunnitelman mukaan järjestöllä
tulee olla käytettävissään riittävät ja nopeasti
käyttöönotettavat vaikuttamiskeinot
markkinoiden tasapainottamiseen poikkeuksellisissa
tilanteissa. Suomen tasolla tulee
kiinnittää huomiota maataloustuotteiden
markkinoiden parempaan toimivuuteen,
jotta ketjun kaikille osapuolille taataan tasavertainen
neuvotteluasema ja oikeudenmukainen
osuus saatavasta tuotosta.
Alkutuotannon heikkoa asemaa elintarvikeketjussa
on vahvistettava. Keinoja tähän
ovat muun muassa tuottaja- ja toimialaorganisaatioiden
vahvistaminen, tuotantosopimusten
kehittäminen, elintarvikeketjun läpinäkyvyyden
lisääminen, kaupankäyntitapojen
tarkistaminen ja toiminnan valvonta yhdessä
kehittämisen kanssa. Lisäksi pitää kehittää
joustavia
riskinhallintajärjestelmiä
tasaamaan
hintavaihteluista
aiheutuvia
tulonmenetyksiä
kaikkia jäsenmaita
ajatellen.
Meitä on nyt
noin seitsemän
miljardia ihmistä
tällä maapallollamme.
Valistuneiden
arvioiden
mukaan meitä on vuonna 2050 noin 10
miljardia. Tämä merkitsee, että tarvitsemme
varovaisen arvion mukaan 70 prosenttia
lisää elintarvikkeita nykytilanteeseen verrattuna.
Kaikki me elintarviketuotannossa työtä
tekevät ihmiset olemme tulevaisuuden
ammattilaisia. Meitä tarvitaan!
Markku Länninki
MTK Hämeen puheenjohtaja
Omaan jalkaan ampumista
Maatalouden ja maaseudun kannalta hallitusohjelmasta
löytyy kauniita korulauseita
ja kutakuinkin kaikki MTK:n vihreän kasvun
teemat. Miten nämä tavoitteet voidaan
toteuttaa, kun resursseja niihin ei ohjelmassa
osoiteta? Päinvastoin maa- ja metsätalouden
budjettia ollaan leikkaamassa.
Etenkin kansallisten maataloustukien
leikkaaminen on kuin omaan jalkaansa ampuisi.
Suunnitelmat vievät pohjan pois uskottavuudeltamme
ja vaatimuksiltamme
muun muassa LFA-tuen välttämättömyydestä
ja vaarantavat tavoitteemme koskien
EU:n maatalousohjelman uudistusta sekä
141-tuen muutenkin vaikeita jatkoneuvotteluita.
Miten voimme vaatia EU:ta ymmärtämään
tukien välttämättömyyden Suomelle,
jos itse ensin leikkaamme omia kansallisia
tukia?
Vielä kylmempää on kyyti maaseudulle
ja kunnille. Kuntaministeri Virkkusen
”karttaharjoitukset” uusista kuntarajoista
valtionosuusleikkauksineen ajaa kuntia pakkoliitoksiin.
Näin siitäkin huolimatta, että
lähes poikkeuksetta voidaan sanoa: mitä
suurempi kunta, sitä tehottomampi, jäykempi
ja byrokraattisempi se on. Palvelut
karkaavat kauas ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet
heikkenevät.
”Suomalainen ruoka on kallista”. Näin
sanotaan siitä huolimatta, että ruuan hinta
on suhteellisesti halventunut jo pitkään.
Kotitalouksien menoista vain 13 prosenttia
menee ruokaan. Ruoka on liian halpaa, sitä
ei osata arvostaa.
Ruuan hintaa tärkeämpää on elintarvikkeista
saatavien eurojen jakaantuminen.
Valtaosan tuotteen myyntihinnasta saavat
teollisuus ja kauppa sekä tiedotusvälineet
mainostuloina. Viljelijälle jää vain rippeet,
yleensä vain muutamia prosentteja. Etenkin
kauppa on vahvistanut asemaansa.
Kaupan osuus elintarvikkeiden hinnasta
on Suomessa selvästi suurempi kuin muissa
kehittyneissä maissa. Kauppa on meillä
erittäin keskittynyttä, käytännössä kahden
toimijan käsissä. Edellisen hallituksen lakiesitys
tuottajaorganisaatioiden sallimisesta
ei edennyt
toivotulla tavalla,
joten nyt
se täytyy saada
uudestaan
eduskuntaan.
Kaupan toimintaa
ohjaa
vain raaka bisnes,
juhlapuheet
ovat asia
erikseen. Kuluttajienkin
on
syytä katsoa peiliin. Suuret ruokamarketit,
notkuvat monenmaalaisten elintarvikkeiden
hyllyt, kukoistava valmisruokateollisuus,
ikuisesti säilyvä lisäaineistettu ruoka
ja bonuskortit ovat kuluttajien kustantamia.
Kaikkea tätä kauppa on pitkään rakentanut
tähän maahan, koska sille on kysyntää ja
kuluttajat ovat olleet valmiita maksamaan.
Kallepekka Toivonen
MTK-Uusimaan puheenjohtaja
Häme ja Uusimaa
3