Jäsenlehti 2011 [pdf, 4,8 mt] - MTK

Keväällä 2002 Lipposen toinen
hallitus työsti viimeistä vuottaan
ja valmistautui jo seuraaviin vaaleihin,
kun hauholainen maanviljelijä
ja valtiotieteen maisteri Jari
Koskinen kutsuttiin luotsaamaan maa- ja
metsätalousministeriötä. Merkittäviä maatalouteen
vaikuttavia ratkaisuja ei silloin ollut
tekeillä ja valtiontalouden tilanne oli varsin
hyvä.
Nyt toista kertaa samalle ministerinpallille
valittu Jari Koskinen luonnehtii tilannetta
hyvin erilaiseksi. Meillä on yleiseurooppalainen
valtiontalouden alijäämä ja sen mukaiset
säästötarpeet. Siinä on ministerille haastetta
kerrakseen, sillä ala tarvitsisi mieluumminkin
lisärahoitusta. Hallituskaudella ratkaistaan
Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan
uudistus ja Etelä-Suomen kansallisen
141-tuen jatko.
Arvaamaton Euroopan
taloustilanne
Syksyllä 2009 Jari Koskinen muutti Lontooseen
ja ryhtyi Euroopan jälleenrakennus- ja
kehityspankin (ERBD) johtokunnan jäseneksi.
ERBD elvytti edellisestä finanssikriisistä
toipuvan Euroopan taloutta muun muassa
pääomittamalla pankkeja.
– Nyt kukaan ei osaa sanoa, mihin valtioiden
talousongelmien kärjistyminen johtaa.
Suhdanteet vaikuttavat Suomeen erityisen
voimakkaasti, koska taloutemme on
vientivetoinen. Onneksi omat pankkimme
ovat terveellä pohjalla, kuten uudet pankkien
stressitestit osoittivat, Jari Koskinen sanoo.
Kreikka-seikkailun vaikutukset
Suomalaiset ovat toistelleet kuin hokemaa,
että olemme EU:n mallioppilaita. Teemme
kaiken kiltisti juuri niin kuin unionissa
on päätetty. Suomen nyt vaatimat vakuudet
Kreikan lainoille ovat poikkeus aiemmasta
linjasta. Kannattaako Suomen jatkossakin
lyödä nyrkkiä EU-pöytään, ministeri Jari
Koskinen?
– Suomea pidetään erilaisena EU-maana
kuin aiemmin, roolimme on muuttunut.
Toivon ettei tällä ole pitkäaikaista vaikutusta.
Jos on pieni nyrkki, sitä ei ehkä kannata
lyödä pöytään. Yleensäkin ratkaisuja pitäisi
hakea avoimilla neuvotteluilla, Jari Koskinen
muotoilee.
– Suomen toimilla ei vielä ole ollut kielteistä
vaikutusta asemaamme. Meille tärkeät
yhteisen maatalouspolitiikan neuvottelut
käynnistyvät lokakuun puolivälissä, tämä
on hyvä pitää mielessä, Koskinen muistuttaa.
Ministeri Jari Koskisen haastattelu:
Ruuan kotimaisuus ja
maaseutuasuminen
myötätuulessa
Yhteisen maatalouspolitiikan
uudistus
Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan
uudistus astuu voimaan vuonna 2014. Julkisuuteen
vuotaneet ennakkotiedot ovat Suomen
kannalta rohkaisevia. Maataloudellemme
ei pitäisi olla tulossa merkittäviä tukiheikennyksiä.
Ministerin mukaan osuutemme suorista
tuista säilynee suurin piirtein ennallaan.
Tuotantoon sidottu osuus voitaisiin näillä
näkymin maksaa myös jatkossa. Luonnonhaittakorvauksen
korotusmahdollisuus on
myös olemassa. Tukien viherryttäminen ei
sekään liene niin hankala kuin aluksi luultiin,
sillä pakolliset ympäristötoimet lienevät
samoja kuin ympäristötuen perustoimenpiteissä
on. Lisäksi kaikkien EU-maiden yhteinen
viesti on ollut, ettei viherryttäminen
saa mutkistaa tukijärjestelmiä. Mutta sokerijuurikkaan
tuotannon jatkoon Jari Koskinen
arvioi sisältyvän riskejä, sillä huhujen
mukaan sokerikiintiöitä oltaisiin lakkauttamassa.
Voidaanko tukialueiden
eroja tasata?
Etelä-Suomen kansallisen 141-tuen jatkoneuvottelut
käydään yhteisen maatalouspolitiikan
uudistuksen jälkeen. 141-tuki on
Suomelle edelleen merkittävä, eikä sen tarve
näytä alenevan, päinvastoin. Mutta komission
mielestä tuen pitää olla laskeva ja siitä
pitäisi pitkällä aikavälillä päästä eroon.
Jos spekuloidaan nykyisillä olettamuksilla,
niin yhteisen maatalouspolitiikan rahat
Suomelle säilyvät, mutta 141-tuki saattaa
alentua. Jari Koskinen, miten käy silloin
alueidemme tukitasojen eron?
– Pohjoisessa 142-tuessa on jo rajoitteita,
ettei tuotanto kasva tuen vaikutuksesta
liikaa. Tukitasoerot eivät saisi kasvaa, mutta
jos jollekin voidaan tukia maksaa, voidaan
kysyä onko reilua jättää niitä maksamatta.
AB- ja C-alueiden tuista ei toistaiseksi löydy
yksimielisyyttä tuottajajärjestön sisältäkään,
Jari Koskinen huomauttaa ja jatkaa, että yksimielisyyden
puuttuessa ministeriön olisi
tehtävä ratkaisut.
Parhaassa vaihtoehdossa luonnonhaittakorvauksen
eli LFA-tuen korotuksilla voitaisiin
tasata tukialueiden välisiä eroja. LFAratkaisun
sisältöä ei kuitenkaan pystytä vielä
ennakoimaan.
– Elintarviketeollisuudella on paljon tuotantolaitoksia
eteläisen Suomen alueella.
Alueen tuotannon säilyminen vaikuttaa suoraan
teollisuuden ja koko elintarvikeketjun
säilymiseen. Alueelle on helpompi kuljettaa
valmiit tuotteet kuin tuoda raaka-aine muualta,
ministeri Koskinen muistuttaa.
Makerasta liikkeellä
vääriä huhuja
Valtion tulevan vuoden budjetissa ei ole
varojen siirtoa maatilatalouden kehittämisrahasto
Makeraan. Jari Koskinen kuitenkin
tyrmää huhut Makeran rahoituksen jäädyttämisestä.
Nytkin Makerassa on rahaa
sen verran, että se riittää tälle ja seuraavalle
vuodelle. Hallitusohjelman mukaisesti vuon-
24
Häme ja Uusimaa