Jäsenlehti 2011 [pdf, 4,8 mt] - MTK

Kuva: Kari Aikio
lomahallinnon kanssa
Usein tarvitaan ristiriita, jotta
maatalousyrittäjä ja lomahallinto
löytäisivät toisensa ja lomituspalvelu
voisi kehittyä. Konflikti ei ole
välttämättä kielteinen asia.
Yrittäjän oikeuksien ja hallinnon velvollisuuksien
pitää aina kohdata, tilan
tuotannon ja lomituksen on
pyörittävä. Mikäli tämä ei onnistu,
pitää kysyä, mistä syystä tuntuu hankalalta.
Onko syynä ehkä joku välejä jäytävä
taustahistoria? Onko yrittäjä joskus kokenut
tulleensa väärinkohdelluksi? Lähestyminen
ja avoin suhtautuminen lomatoimeen voi olla
yrittäjälle vaikeaa, jos välissä heijastelee
selvittämätön ristiriita.
Hallinnossa pitää tehdä lujasti töitä yrittäjän
vakuuttamiseksi siitä, että häntä kuunnellaan
ja häntä autetaan. Kokemus on
osoittanut keskustelulle ja aidolle välittämiselle
olevan aina tilausta. Syyllisten nimeäminen
ja menneiden kaivelu ei ole kenenkään
etu. Aikaisemmin yhdessä aikaansaatu
kielteinen tilanne saadaan vain yhdessä
puretuksi.
Seuraavassa on muutamia käytännön
esimerkkejä lomahallinnon ja yrittäjän välisistä
konfliktitilanteista.
Yrittäjä peruu lomituksen
Lomitusjärjestelyt on yrittäjän kanssa sovittu
ja lomittaja on saanut vahvistetun työvuoroluettelon
tietoonsa. Yrittäjä ilmoittaa
paria päivää ennen lomituksen alkua, että
peruu koko lomitusvarauksen. Syitäkin löytyy,
kun lomittajista juuri kukaan ei osaa, ei
ole luotettava ja ainakin tämä hänelle tarjottu
lomittaja on kuulopuheiden mukaan ammattikuntansa
”rupusakkiin” lukeutuva. Ei
millään riitä uskallusta jättää yritystä hänen
hoitoonsa, ja…
Näitä tapauksia tulee harvoin, mutta ne
pitää kokea hälyttävinä hallinnossa. Aina
ei kaiketi ole kysymys lomittajan sopimattomuudesta,
väärästä ajankohdasta tai mistään
muusta uskottavasta selityksestä. Lomasta
kieltäytyminen on selkeä viesti yrittäjän
väsymisestä. Hän ei enää osaa irrottautua
työstään, tuntee itsensä korvaamattomaksi
ja kieltäytyy avusta. Neuvottelutaito
nousee arvoon arvaamattomaan. Yrittäjä
on saatava uskomaan, että työstä irrottautuminen
koituu hänen parhaakseen.
Ehdotetaan edettävän sovitun mukaisesti.
Lomittajastakin yrittäjän kannattaisi luoda
mielipide ihan itse omaan kokemukseen
perustuen, eikä kannattaisi uskoa kuulopuheita.
Takuuvarmasti tilanteen saisi takalukkoon,
jos hallinnossa vastattaisiin, että teille
on suunniteltu lomitus ja siihen varattu kelpoisuusehdot
täyttävä lomittaja. Lomapäivänne
katsotaan niiltä osin pidetyiksi. Näin
toki olisi mahdollisuus ja jopa oikeus menetellä,
mutta ketä se palvelisi?
Epätasa-arvon kokemus
Yrittäjä saattaa kokea, ettei lomituspalveluja
jaeta tasapuolisesti. Hallinto suosii tiettyjä
yrittäjiä ja toiset jäävät paitsioon. Ainakin
luottamustoimissa toimivat yrittäjät ovat paremmassa
asemassa ja ”maan hiljaiset” jäävät
vaille palveluja.
Hallinnossa on pystyttävä todentamaan
tasapuoliset lomituspalvelut. Yrittäjän lomitustarvetta
ei mitata sillä, onko hän niin sanottu
tuloksen tekijä vai ei. Ammatin sitovuus
on kaikille sama, olkoon eläimiä ainoastaan
lomaoikeuteen tarvittava minimimäärä
tai useita satoja. Erityyppisten tilojen
palvelujen toimivuus on hallinnossa mietittävä
ennakkoon siten, että palvelu istuu yrittäjän
arkipäivään oikealla tavalla ja tasapuolisesti
jakautuen.
Yrittäjä ei enää jaksa
Vaikeuksiin ja jaksamisongelmiin voi ajautua
myös yrittäjä, kenen ei milloinkaan ole
tarvinnut turvautua edes naapuriapuun lomituksesta
puhumattakaan. Hän on aina ollut
oman onnensa seppä, itsellinen talonpoika,
kunnes ei enää jaksa. Lomitusta pyydetään
apuun.
Lomituskohde on hallinnolle vieras, se
koetaan ehkä sulkeutuneeksi ja hyvinkin
omaperäiseksi. Palveluntarve on kuitenkin
ilmennyt ja tilanteeseen on mentävä. Onneksi
”urheilumieltä” omaavia lomittajia
joukosta löytyy ja näistäkin tilanteista yleensä
selvitään kunnialla.
Eikö tieto tarjolla olevasta lomaoikeudesta
tavoita kaikkia yrittäjiä? Vai sivuutetaanko
se tarpeettomana ja vasta tosipaikan tullen
otetaan käyttöön? Joskus vasta naapurin
tai jonkun sidosryhmään kuuluvan kautta
saadaan lomitustarve tietoon. Tämä kaiketi
lienee se vaikein tie lomituspalvelujen käyttäjäksi,
pakon sanelema tilanne.
Lomittaja sairastuu
Tuttu ja turvallinen, yrittäjän hyvissä ajoin
varaama lomittaja sairastuu ehkä pitkäksi
aikaa. Yrittäjän pettyminen on itsestään selvää.
Hän saattaa jopa syyttää hallintoa palvelun
toimimattomuudesta, kieltäytyen silti
toisesta lomittajasta. Yrittäjä ilmoittaa tekevänsä
työt mieluummin itse.
Hallinnossa tiedetään yrittäjän jaksamisen
olevan tiukalla. Mitä työnjohto voi tilanteessa
tehdä? Parhaalla tahdollakaan ei pysty
miellyttämään kaikkia, mutta silti huoli
yrittäjän jaksamisesta jää päälle.
Luottamus pitää ansaita
Perimmäinen syy yrittäjän ja lomahallinnon
väliselle ristiriidalle voi olla mikä tahansa,
näkymätön, kuulumaton, tiedostamaton.
Avuntarvetta, avuntarjoamista, avunhakemista
se ei kuitenkaan saa estää. Luottamusta
ei voi ostaa, se pitää ansaita. Hallinnon
on pysyttävä helposti lähestyttävänä
ja ehdottomasti sanansa pitävänä. Yhteiseen
suuntaan pyrittäessä pitää tehdä joustoja ja
vastaantuloja. Onnistumisen tuloksena löytyvät
taito, kyky ja ymmärrys asettua toisen
ihmisen asemaan vaikeuksissa.
Salme Pesonen
Kirjoittaja on Sysmän lomitusyksikön
lomituspalveluohjaaja
16
Häme ja Uusimaa