Elintarvikemarkkinoiden toimivuus Johan à berg.pdf - MTK

Viljelijöiden markkina-asema ja
elintarvikeketjun toimivuus
MAATALOUDEN TULEVAISUUSSEMINAARI
7.12.2010

Maatalouden tulevaisuuskuva on
pitkällä tähtäimellä valoisa
Maailma huutaa ruokaa – tuotanto moninkertaistettava
‣Väestönkasvu ja kulutustottumusten muutokset
‣Ruoan reaalihinta on nouseva – markkinat haltuun
Vastuullinen tuotanto
‣Ilmastonmuutos vahvistaa kotimaisuuden ja
huoltovarmuuden merkitystä
‣Eläinten hyvinvointi
Maailma tarvitsee uusiutuvaa energiaa
‣Maaseutu pursuaa energian raaka-aineita

Edunvalvonnan ajankohtaiset haasteet
• Suomen maatalouden toimintaedellytysten
turvaaminen EU:n maatalouspolitiikan
uudistuksessa
• Alkutuottajan aseman vahvistaminen
elintarvikeketjussa
• Maatalouden tuotantokustannusten hallinta ja
markkinoiden toimivuus tuotantopanosmarkkinoilla
• Kuluttajien luottamuksen vahvistaminen
suomalaisiin elintarvikkeisiin ja niiden kestävään
tuotantotapaan
• Maatalouden rahoituksen turvaaminen

Markkinat ja tulonmuodostus

Index
Maataloustulon kehitys 1994–2010
110
100
90
80
Nominal
Real
70
60
50
40
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009e
2010e
Source: MTT Economic Research & Pellervo Economic Research PTT

Maatalouden yrittäjätulo 2000 – 2010e
50 000
45 000
40 000
35 000
30 000
Viljanviljely
25 000
Lypsykarja
20 000
15 000
10 000
Muu nautakarja
Sikatalous
Kaikki tilat
5 000
0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009e 2010e
Lähde: MTT Taloustutkimus

Kannattavuuskerroin 2000 – 2010e
1,20
1,00
0,80
Viljanviljely
0,60
Lypsykarja
0,40
Muu nautakarja
Sikatalous
0,20
Kaikki tilat
0,00
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009e 2010e
Lähde: MTT Taloustutkimus

Maatalouden hintaindeksit 1995 - 2010
160
140
Tuotantopanokset
120
100
Tuottajahinta
80
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Lähde: Tilastokeskus

Suomen maataloustuet vuosina 1995–2010
€ milj.
2,000
1,750
1,500
1,250
1,000
750
500
250
890 720 673 618 572
240 270 277 275 270
270 270 270 276 296
590
276 281 283 289 297 293 294 315 330 350
414
584 595 602 589 619 611 572 555 553
418 422 422 424 421 420 421 421 420
270 270 268 273 276 382 435 443 456 502 515 541 551 557 555
0
1995 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 2010
Source: MTT Taloustutkimus
565
374
422
545
Kansalliset
tuet
Ympäristötuet
LFA
CAP

Reikäleivän kuluttajahinnan rakenne 2010
Maataloustuottajan osuus
(0,12 €/kg)
3,4 %
Arvonlisävero (0,40 €/kg)
11,5 %
Teollisuuden
osuus (1,44 €/kg)
Kaupan osuus
(1,56 €/kg)
40,9 % 44,2 %
Lähde: Tilastokeskus, TIKE ja MTK

Broilerin rintafileen kuluttajahinnan
rakenne 2010
Maataloustuottajan
osuus (1,21 €/kg)
10,8 % 11,5 %
Arvonlisävero
(1,28 €/kg)
Kaupan ja teollisuuden
osuus (8,64 €/kg)
77,7 %
Lähde: Tilastokeskus, TIKE ja MTK
11,13 €/kg

Elintarvikkeiden
kulutusmenojen
jakautuminen
ketjun eri osien
kesken
Suomessa
Kauppa ja ravintolat
Kotimainen
elintarviketeollisuus
Kotimainen
maatalous
Tuonti (ulkom.
maatalous ja
elintarviketeollisuus)
Verot (alvit +
virvoitusjuomavero)
2008
2007
2006
2005
2004
2003
2002
2001
2000
0 10 20 30 40
Lähde: Tilastokeskus, Tulli, MTT, Elintarviketeollisuusliitto, Mara ry, PTT
%

Kauppojen, ravintoloiden ja verojen osuus
elintarvikkeiden kulutusmenoista
55 %
50 %
45 %
40 %
35 %
30 %
Suomi
Iso-Britannia
Saksa
Ranska
Ruotsi
Tanska
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Lähde: Karikallio, Arovuori ja Pyykkönen 2009

Markkinoiden vaikuttamismahdollisuuksia
• Kotimaisen tuotannon imago
• Kuluttajatyö
• Yhteistyö markkinoilla
• Uusia riskienhallintavälineitä
• Sopimustuotanto
• Omistusmuoto ja omistajaohjaus
• Elintarvikeketjun rakenne ja säännöstely
• Muuta?

Maatalous- ja tukipolitiikka

Komission CAP-tiedonanto
Kolme laajaa politiikkavaihtoehtoa
1. Parannettu nykytilanne
2. Tasapainoisempi, suunnatumpi ja kestävämpi tuki
3. Markkina- ja tulotukien poistaminen
‣ Lisäksi halutaan parantaa markkinoiden
toimivuutta, kasvattaa viljelijöiden osuutta
elintarvikemarkkinoiden rahavirroista ja vahvistaa
viljelijöiden neuvotteluasemaa ruokamarkkinoilla

Alustavaa tiedonannon arviointia (1/2)
• Tiedonannon sisältö on varsin yleisellä tasolla ja uuden
maatalouspolitiikan lopullinen sisältö riippuu pitkälti rahoituksesta ja
rahoituksen riittävyydestä
• Tiedonannossa ei kiinnitetä riittävästi huomiota maataloustuotannon
kannattavuuden ja viljelijöiden tulojen turvaamiseen.
• Komissio korostaa, että ruoan tuotannolle on oltava edellytykset
koko unionin alueella.
• MTK pitää erityisen tärkeänä sitä, että komissio haluaa vahvistaa
viljelijöiden asemaa elintarvikeketjussa.
• Yhteiseen maatalouspolitiikkaan tarvitaan tehokkaita
toimenpiteitä, joilla maatalousmarkkinoiden
toimivuutta parannetaan

TULOTUKIEN AIKAKEHYS
R a h a s t o k a u s i 2007 - 2013 R a h a s t o k a u s i 2014- 20
Tukijärjestelmä 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Tilatuki väliarvionnin uudistukset uudistettu CAP
CAP-uudistuksen valmistelu
Ympäristötuki kauden 2007-2013 ohjelma kauden 2007-2013 ohjelma
2 v. jatko? uusi 5v. ohjelmakausi
Luonnonhaittakorvaus (LFA) 5 v. sitoumuksia kauden 2000-2006 ehdoin
5. v sitoumuksia kauden 2007-13 ehdoin
LFA-uudistus voimaan 2014
Kansalliset tuet
LFA:n lisäosa
5 v. sitoumuksia kauden 2000-2006 ehdoin
5. v sitoumuksia kauden 2007-13 ehdoin
LFA-uudistus voimaan 2014
Etelä-Suomen kans. tuki jatkoneuvottelut 2012-13
Pohjoinen tuki pohjoisen tuen arviointi 2008 muutoksia CAP:n muuttuessa
muut kansalliset tuet
valtiontukien suuntaviivojen mukaisesti
Lähde:MMM
25

Tuottaja- ja toimialaorganisaatiolaki
• Tuottajaorganisaatio on tuottajien perustama tuottajien
yhteenliittymä (horisontaalinen)
• Toimialaorganisaatio koostuu tuottajien ohella
maataloustuotteen jalostuksen, jakelun ja kaupan alalla
toimivista tahoista (vertikaalinen)
• perustuu voimassa olevaan neuvoston
markkinajärjestelyasetukseen
• olisi voitu ottaa käyttöön aiemmin
• osa nykyistä maatalouspolitiikkaa ja uudistuksessa sen
rooli tulee entisestään korostumaan
• Laki tulee eduskuntaan viimeistään 3.12

Tuottajaorganisaatiot muissa maissa
• Tuottajien järjestäytyminen tuottajaorganisaatioiden avulla vaihtelee
eri EU:n jäsenmaissa.
• Ranska on juuri uudistanut tuottaja- ja toimialaorganisaatioita
koskevaa lainsäädäntöään.
• Tuottajaorganisaatioita noin 1000 (yli 250 on hedelmä- ja
vihannesalan). Järjestäytymisaste vaihtelee toimialan mukaan
• Lisäksi Ranskassa on tuottajaorganisaatioiden liittoja.
• Toimialaorganisaatioiden määrä on noin 74.
• Maitosektorilla kansallisia toimialaorganisaatioita on
hyväksytty Ranskan lisäksi Alankomaissa, Belgiassa ja
Espanjassa

MAIDON KORKEAN TASON TYÖRYHMÄ JA KIINTIÖIDEN
POISTUMISEN JÄLKEISET VÄLINEET
• Pääasiassa jäsenmaiden valtiosihteereistä koostunut ryhmä on kokoontunut 10
kertaa lokakuun 2009 ja kesäkuun 2010 välisenä aikana.
KTT käsitteli kokouksissaan seuraavia kysymyksiä:
1. Maitoalan sopimussuhteet (HUOM! Sisältäen määrät)
2. Tuottajien neuvotteluvoima elintarvikeketjussa
3. Maitotuotteiden hintojen läpinäkyvyys elintarvikeketjussa
4. Nykyisten markkinainstrumenttien sopivuus
5. Maitoalan futuurit
6. EU:n ulkopuolisten maiden järjestelmät maitoalalla
7. Tuoteinformaatio sekä maitotuotteiden merkintäasiat
8. Tuotantokustannukset ja innovaatio
Komissio antaa joulukuussa ministerineuvoston mandaatilla lakiesitykset 3
ensimmäisestä kohdasta EU-tasolla. Lait yhteispäätösmenettelyllä voimaan vuonna
2011.

Vähittäiskaupalle valvoja Britanniassa
• Iso-Britannia on päättänyt kiristää valvontaansa maan
vähittäiskauppojen suhteen. Kaupankäynnin toimintamalleja perään
katsomaan nimitetään erityinen asiamies.
• Päätöksen taustalla on toteamus siitä, että vähittäiskaupan asema
on kasvanut liian vahvaksi tarjontaketjujen muihin osapuoliin
verrattuna.
• Asiamiehen toimisto perustetaan brittien reilun kaupan virastoon
(Office of Fair Trading), joka toimii tiiviissä yhteistyössä
kilpailuviraston kanssa.
• Tehtävä on varmistaa, että kaupankäynnissä noudatetaan
alkuvuodesta voimaan tulleita vähittäiskaupan toimintatapaohjeita.
• Asiamies suorittaa tutkimuksia joko oman harkinnan mukaan tai
ilmoitusten perusteella. Ilmoitukset saavat olla nimettömiä, jotta
tavarantoimittajien ei tarvitsisi pelätä kostotoimenpiteitä kaupalta.

Vähittäiskaupan toimintatapaohje
• Kauppa ei saa hyödyntää tavarantoimittajan heikompaa asemaa tai
taloudellista tilannetta.
• Kauppa ei saa vaatia tavarantoimittajaa osallistumaan suoriin tai epäsuoriin
markkinointikuluihin. Tavarantoimittajia ei saa myöskään pakottaa
rahoittamaan esim. kuluttaja- tai markkinatutkimuksia tai kauppojen
sisustamista.
• Kauppa ei saa vaatia maksua tavarantoimittajalta siitä, että
tavarantoimittajan tuotteita otetaan kaupan valikoimaan tai varastoon
• Kauppa joutuu täysimääräisesti kompensoimaan tavarantoimittajan
menetyksiä, jos ne johtuvat kauppiaan tekemistä virheellisistä ennusteista.
Lisäksi tavarantoimittajille pitää kertoa mihin ennusteet perustuvat
• Kauppa ei saa vaatia tavarantoimittajalta maksua siitä, että tuote pääsee
paremmin esille kaupassa tai saa lisää hyllytilaa.
• Kauppa ei voi vaatia, että tavarantoimittaja rahoittaisi pääosan
menekinedistämisestä
• Mikäli tavarantoimittaja osallistuu menekinedistämiskampanjaan esim.
toimittamalla tuotteitaan alhaisempaan kampanjahintaan, kaupan pitää
varmistaa, että tuotteita ei tilata enempää kuin mitä kampanjaan tarvitaan.
• Kauppa ei voi poistaa tavarantoimittajia valikoimastaan ilman aitoja
kaupallisia syitä.

Maatalouden tulevaisuuskuva on
pitkällä tähtäimellä valoisa
Maailma huutaa ruokaa – tuotanto moninkertaistettava
‣Väestönkasvu ja kulutustottumusten muutokset
‣Ruoan reaalihinta on nouseva – markkinat haltuun
Vastuullinen tuotanto
‣Ilmastonmuutos vahvistaa kotimaisuuden ja
huoltovarmuuden merkitystä
‣Eläinten hyvinvointi
Maailma tarvitsee uusiutuvaa energiaa
‣Maaseutu pursuaa energian raaka-aineita