pdf-tiedosto - Taideteollinen korkeakoulu

Taideteollinen korkeakoulu Konstindustriella högskolan 

2002 

Valintaopas Urvalsguide 

Taiteen kandidaatin tutkinto 

Taiteen maisterin tutkinto 

Konstkandidatexamen 

Konstmagisterexamen 

Hakuaika 1.2 - 15.3 

i

Sisällysluettelo 

1 Opiskelu Taideteollisessa korkeakoulussa. . . . . . . . 4 

2 Tutkinnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 

3 Koulutusohjelmat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 

3.1 Elokuvataide . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 

3.2 Graafinen suunnittelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 

3.3 Keramiikka- ja lasitaide. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 

3.4 Keramiikka- ja lasisuunnittelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 

3.5 Kuvataideopetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 

3.6 Käsi- ja taideteollinen ala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 

3.7 Lavastustaide . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 

3.8 Ma in New Media . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 

3.9 pallas -kuvataiteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 

3.10 Sisustusarkkitehtuuri ja huonekalusuunnittelu . . . . . . 17 

3.11 Tekstiilitaide . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 

3.12 Teollinen muotoilu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 

3.13 Tila- ja kalustesuunnittelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 

3.14 Vaatetussuunnittelu ja pukutaide . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 

3.15 Valokuvailmaisu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 

3.16 Valokuvataide . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 

4 Valintamenettely . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 

5 Hakulomakkeen täyttäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 

6 Hakemuksen liitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 

Tämän oppaan käyttö on sallittua vain 

ei-kaupallisiin tarkoituksiin. 

Julkaisija: 

Toimitus: 

Ulkoasu: 

Fontit: 

Taideteollisen korkeakoulun 

opintoasiainpalvelut 

Gitta Herranen, Marjo Immonen, 

Hanna Lindberg 

Janne Hänninen, Tero Juuti 

Chaparral, Club Type Mercurius, 

Cronos, ITC Franklin Gothic 

Taideteollinen korkeakoulu, 

Hämeentie 135 C, 00560 Helsinki 

Lisätietoja maksullisesta palvelunumerosta 

6.1. - 31.3.2002 arkisin klo 12 - 15. 

Puhelinnumero on 0600-12324 

(puhelun hinta 1 e /min. + pvm). 

7 Koulutusohjelmakohtaiset ennakkotehtävät . . . 29 

Maksullinen osuus - ladattava erikseen 

7.1 Elokuvataide 

7.2 Graafinen suunnittelu 

7.3 Kuvataideopetus 

7.4 Lavastustaide 

7.5 pallas -kuvataiteet 

7.6 Sisustusarkkitehtuuri ja huonekalusuunnittelu 

7.7 Tekstiilitaide 

7.8 Teollinen muotoilu 

7.9 Vaatetussuunnittelu ja pukutaide 

7.10 Valokuvataide 

8 Valintakokeiden II- ja III -osa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 

9 Opiskelupaikan vastaanottaminen . . . . . . . . . . . . . . 34 

10 Hakemuksen postitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 

11 Valintojen aikataulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 

12 Hakemuksen tarkistuslista. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 

13 Hakulomakkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Lataa tästä 

1

Taideteollinen korkeakoulu on uuden kulttuurin luova laboratorio 

Taideteollisella korkeakoululla on pitkät perinteet Suomessa. 

Koulutus alkoi keisarillisen senaatin päätöksellä tammikuussa 

1871. Opiskelijoita ilmoittautui tuolloin 42. Esikuvana oli Tukholman 

veistokoulu, nykyinen Konstfack. Sen toiminta oli alkanut jo 

25 vuotta aiemmin. 

Modernin muotoilun ja taiteen suunnannäyttäjä 

Sadankolmenkymmenen toimintavuotensa aikana korkeakoulu 

on toiminnallaan vaikuttanut merkittävästi maamme talouden ja 

kulttuurin sekä koko modernin eurooppalaisen muotoilun suuntaan. 

Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Kaj Franck, Armi Ratia, 

Birger Kaipiainen, Kyllikki Salmenhaara, Erik Bruun, Antti Nurmesniemi, 

Yrjö Kukkapuro, Kirsti Rantanen, Irma Kukkasjärvi, 

Pentti Sammallahti, Kain Tapper, Kimmo Pyykkö, Esa Vuorinen, 

Yrjö Wiherheimo, Heikki Orvola, Stefan Lindfors, Ilkka Suppanen, 

Janna Syvänoja, Harri Koskinen, Jyrki Parantainen, Elina 

Brotherus ovat kaikki koulumme kasvatteja. 

Kansan tunteman lempinimensä Atski korkeakoulu sai Rautatientorin 

laidalla olevasta Theodor Höjerin piirtämästä ylväästä 

rakennuksesta. Ateneum toimi sata vuotta taideteollisen koulutuksen 

ahjona. Nyt talossa toimii Valtion taidemuseo. 

Kansainvälinen Taik on luova laboratorio 

Tänään korkeakoulu, Taikki, kuten sitä nyt kutsumme, on suurin 

pohjoismaissa ja eräs arvostetuimpia koko maailmassa. Sen 1600 

tutkinto-opiskelijaa ja nelisensataa opettajaa työskentelevät Arabian 

maineikkaaseen keramiikkatehtaaseen rakennetuissa tiloissa. 

Joukkoon mahtuu vuosittain yli 200 ulkomaalaista opiskelijaa, 

jotka edustavat kolmeakymmentä eri kansallisuutta. Taik on 

monikulttuurinen uuden kulttuurin luova laboratorio. 

Korkeakoulun avarista tiloista avautuu näkymä Vanhankaupungin 

lahdelle. Rakennus on täynnä suunnittelustudioita, ateljeetiloja, 

työpajoja ja laboratorioita. Uusin tietotekniikka, tehokkaat 

tietoliikenneyhteydet ja monipuolinen tekninen varustus 

antavat opiskelijoille erinomaiset mahdollisuudet tulevaisuutta 

luotaavaan luovaan työhön. Tiivis yhteistyö elinkeinoelämän ja 

muiden yliopistojen kanssa luo laajat koulutusmahdollisuudet. 

Arabianranta on kasvava monitieteinen yliopisto- ja 

korkeakoulukeskus 

Tulevaisuudessa korkeakoulu tulee muodostamaan Arabianrantaan 

rakennettavan suuren taideteollisuuskeskuksen, muotoiluja 

mediakaupungin, luovan ytimen yhdessä Hackmanin, suomalaisen 

designin erään lippulaivan kanssa. Syksyllä 1995 saimme 

uudeksi naapuriksemme vireän Pop & Jazz konservatorion. Helsingin 

kaupungin taiteen ja viestinnän oppilaitos tuli alueelle 

1999. Parahiksi vuosituhannen vaihteeseen valmistui maamme 

audiovisuaalisen median tutkimuksen ja koulutuksen kansallinen 

keskus Lume tehdasrakennuksen eteläpuolelle. Sen tilat toimivat 

myös alueen vireänä kulttuurikeskuksena. Ruotsinkielinen 

ammattikorkeakoulu arcada muuttaa alueelle lähivuosina. Rakenteilla 

olevat Porttaalit tuovat naapureiksemme ja partnereiksemme 

suuren joukon tietoteollisuuden, kulttuurin ja muotoilun 

yrityksiä. Helsingin yliopiston Kumpulan ja Viikin kampukset 

ovat aivan naapureinamme. 

Tavoitteena vaativa taiteellinen ammattitaito 

Taideteollinen korkeakoulu kouluttaa vaativan taiteellisen ammattitaidon 

hallitsevia viestinnän, ympäristön ja esineiden muotoilijoita, 

muotoilujohtajia, elokuva-, lavastus- ja valokuvataiteen 

ammattilaisia, taiteen opettajia, kuvataiteen ammattilaisia, taidekäsityön 

mestareita, taideteollisuuden tutkijoita ja kulttuurin 

managereita. Uusien medioiden koulutus Medialaboratoriossa

vahvistaa otettamme taiteen ja teknologian rajapinnasta. Mediakeskus 

Lume luo erinomaiset olosuhteet elokuvan, television ja lavastustaiteen 

opiskelulle ja digitalisoituvan mediamaailman tutkimukselle. 

Perustettu muotoilun innovaatiokeskus Designium, 

luo uusia mahdollisuuksia soveltaa osaamistamme käytäntöön 

yhteistyössä yritysten kanssa. Virtuaaliyliopisto luo täysin uudenlaisen 

tutkivan oppimisen opiskeluympäristön. 

Laajat opiskelumahdollisuudet 

Pyrkiessään korkeakouluun jokainen opiskelija valitsee yhden 

tarjolla olevista kahdestakymmenestäkahdesta koulutusohjelmasta. 

Opiskelumahdollisuudet eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään 

valittuun koulutusohjelmaan vaan sivuaineopinnoilla voi 

luoda omaa osaamisprofiilia. Ohjelmaansa voi liittää opintojaksoja 

oman yliopiston opetustarjonnasta, muiden suomalaisten 

yliopistojen tarjonnasta tai niiden yli sadan ulkomaisen korkeakoulun 

ohjelmasta, joiden kanssa TaiK:lla on yhteistyötä. Opiskelu 

ja harjoittelu ulkomailla on tärkeä osa kansainvälistyvää koulutusta. 

Yhä useammin on tarjolla myös yhteisiä eurooppalaisia 

koulutusohjelmia. 

Kaikilla korkeakouluun hyväksytyillä on oikeus suorittaa MAtutkinto 

(MA eli taiteen maisteri) hyväksytysti suoritetun BAtutkinnon 

(BA eli taiteen kandidaatti) jälkeen. MA-tutkinnon 

jälkeen voi hakeutua tutkijakoulujen tarjoamaan taiteelliseen ja 

tieteelliseen jatkokoulutukseen. Taiteen tohtorin tutkinnon voi 

tänään suorittaa vain parissa muussa eurooppalaisessa taideteollisuuden 

korkeakoulussa. 

Kansainväliset konferenssit tuovat ulottuvillemme uusimman 

tiedon. Täydennyskoulutus ja avoin korkeakouluopetus toteuttavat 

elinikäisen oppimisen ajatusta ja antavat mahdollisuuden 

osaamisen päivitykseen tutkinnon suorittamisen jälkeen. Tätä 

käyttää hyväksi vuosittain 2400 opiskelijaa. Koulutusta järjestetään 

Helsingissä, korkeakoulun aluekeskuksessa Vaasassa ja 

lähes kahdellakymmenellä muulla paikkakunnalla. 

Opettajina alan arvostetuimmat ammattilaiset 

Korkeakoulun opettajat ovat omien alojensa arvostetuimpia asiantuntijoita. 

Melko pienen vakinaisen henkilökunnan rinnalla 

työskentelee satoja tuntiopettajia ja vierailevia luennoitsijoita. 

Korkeakoulun opettajakuntaan kuuluu myös lukuisia tunnettuja 

ulkomaisia taiteilijoita ja muotoilijoita. 

Kannustamme yrittäjyyteen 

Pyrimme antamaan jokaiselle opiskelijalle vahvan osaamis- ja taitopohjan 

sekä tarvittavat viestintä- ja yhteistyövalmiudet ja innostuksen 

yrittäjyyteen, jotka antavat hyvät edellytykset työllistymiselle, 

menestymiselle ja luovalle työlle. arabus-yrityshautomo 

tarjoaa hyvän kasvuympäristön yrittäjäksi ryhtyville. 

Tervetuloa TaiK:iin. 

Taik on dynaaminen, tulevaisuusorientoitunut ja moniarvoinen 

kansainvälinen taideteollisuuden yliopisto. Sinun tiedonjanosi, 

oppimishalusi ja tahtosi ratkaisevat urasi suunnan. Kannustamme 

kaikkia opiskelijoita oman persoonallisuutensa kunnianhimoiseen 

kehittämiseen. 

Rehtori, professori Yrjö Sotamaa

1 

Opiskelu Taideteollisessa 

korkeakoulussa 

Taiteen tohtori 

40 ov + väitöskirja 

opiskelu 

Opiskelu Taideteollisessa korkeakoulussa on kokopäiväistä. 

Opinnot koostuvat luennoista, harjoitustöistä ja opiskelijan 

omatoimisesta itsenäisestä työskentelystä. Opetusta annetaan 

yleensä pienryhmissä ja opiskelijat saavat myös henkilökohtaista 

ohjausta. Osa opinnoista on pakollisia, osa vaihtoehtoisia 

tai vapaasti valittavia opintojaksoja. Opiskelijat 

voivat suorittaa osan opinnoistaan myös ulkomailla Taideteollisen 

korkeakoulun yhteistyökorkeakouluissa. Lähes kaikki 

kaksivuotiset maisterikoulutusohjelmat ovat kansainvälisiä 

eli opetusta voidaan järjestää suomeksi, ruotsiksi ja/tai englanniksi. 

Korkeakoulun kansainvälisen tavoitteen mukaisesti 

joissain tapauksissa erikieliset opiskelijat voivat olla samoissa 

ryhmissä, jolloin yhteinen opetuskieli on englanti. 


ylioppilaskunta TOKYO 

Haku 

Taiteen kandidaatti 

120 ov 

Haku 

Ylioppilaat ja 

abiturientit ym. 

tokyo on olemassa, koska laki niin sanoo. Ylioppilaskunta on siis julkisoikeudellinen 

yhteisö, jonka asema on määritelty yliopistolaissa. tokyo:n jäseniä ovat kaikki 

Taideteollisen korkeakoulun alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat 

opiskelijat. Myös jatko-opiskelijat voivat halutessaan liittyä ylioppilaskunnan 

jäseniksi. 

tokyo on noin 1500 jäsenensä etu- ja palvelujärjestö. tokyo puolustaa opiskelijan 

oikeuksia sekä koulun sisällä että kansallisella tasolla. Lisäksi tokyo tarjoaa 

jäsenilleen mm. huikean Torso-lehden, mahtavia tapahtumia, vuosittain ilmestyvän 

designkalenterin ja tarvittaessa apua mm. opintososiaalisiin asioihin liittyen. 

tokyo:n jäsenyys oikeuttaa myös hyödylliseen opiskelijakorttiin, jolla saa alennuksia 

esimerkiksi opiskelijaravintoloissa, joukkoliikenteessä ja teattereissa. 

Enemmän tietoa tokyo:sta: www.uiah.fi/tokyo tai sheryl.uiah.fi 

Haku 

Taiteen maisteri 

180 ov (120 + 60 ov) 

Haku 

• Ulkomaiset 

BA-tutkinnot 

• Ammattikorkeakoulututkinnot 

• Vähintään 120 ov 

laajuiset yliopistoopinnot 

• Vanhan muotoista 

tutkintoa täydentävät 

Opintotuki 

Taiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtaviin opintoihin voi saada opintotukea. 

Kandidaatin tutkintoon johtavia opintoja varten opintotukea voidaan myöntää 

36 kuukaudeksi. Kun kandidaatin tutkinto on suoritettu ja maisterin opinnot 

alkavat, voidaan opintotukea myöntää vielä 19 kuukaudeksi, (36 + 19 = 55). Maisterinohjelmien 

opiskelijoille voidaan myöntää opintotukea joko 20 tai 23 kuukautta 

riippuen siitä, suoritetaanko tutkinnossa lisäopintoja. Aikaisemmin käytetyt korkeakoulutukikuukaudet 

vaikuttavat vähentävästi opintotukiaikaan. 

Tietoa opintotuesta löytyy myös internetistä osoitteesta www.kela.fi/opintotuki. 

4

Yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan säännös 

Yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan säännös 

on ollut voimassa lukuvuodesta 1999-2000 lähtien. Säännöksen 

mukaan opiskelija voi ottaa samana lukuvuonna vastaan 

vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan 

(yliopistolaki 645/1997, laki ammattikorkeakouluopinnoista annetun 

lain 15 ja 29 § muuttamisesta 1060/1998 ja laki ammattikorkeakoulun 

jatkotutkinnon kokeilusta 645/2001). 

Korkeakoulututkintoja ovat yliopistoissa (yliopistot sekä tiede- 

ja taidekorkeakoulut) suoritettavat alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot 

sekä ammattikorkeakouluissa suoritettavat 

ammattikorkeakoulututkinnot ja jatkotutkinnot. Maanpuolustuskorkeakoulu, 

Poliisiammattikorkeakoulu ja Ålands Yrkeshögskola 

ovat säännöksen ulkopuolella. Säännös ei myöskään 

koske ulkomaisissa korkeakouluissa suoritettavia opintoja. 

Lukuvuodella tarkoitetaan korkeakouluissa 1.8.-31.7. välistä 

aikaa. 

Esimerkki: Suomalaisesta korkeakoulusta opiskelupaikan 

vastaanottanut voi ottaa saman lukuvuoden aikana toisen 

opiskelupaikan ulkomaisesta korkeakoulusta, Maanpuolustuskorkeakoulusta, 

Poliisiammattikorkeakoulusta tai Ålands 

yrkeshögskolanista. 

Säännöksen tarkoitus 

5 

vollisuuden takia. Hän ei kuitenkaan saa vastaanottaa toista 

opiskelupaikkaa lukuvuonna 2002-2003, esimerkiksi tammikuussa 

2003 alkavasta koulutuksesta. Hakija voi halutessaan 

ottaa uuden opiskelupaikan vastaan seuraavan kerran aikaisintaan 

syksyllä 2003 alkavasta koulutuksesta. 

Esimerkki 2 : Syksyllä 2002 alkavasta koulutuksesta opiskelupaikan 

vastaanottanut keskeyttää opintonsa jo saman syksyn 

aikana. Uutta korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa 

hän ei kuitenkaan voi ottaa vastaan ennen kuin aikaisintaan 

syksyllä 2003 alkavasta koulutuksesta. 

Lukuvuonna 2002-2003 alkavat opinnot 

Opiskelijavalinnat syksyllä 2002 alkaviin korkeakouluopintoihin 

järjestetään kevään ja kesän 2002 aikana ja keväällä 2003 

alkaviin opintoihin syksyn 2002 aikana. 

Ammattikorkeakoulut 

Hakeminen tapahtuu joko ammattikorkeakoulujen yhteishaun 

kautta tai suoraan ammattikorkeakouluihin (aikuiskoulutus 

sekä vieraskielinen koulutus). Kevään yhteishaun hakuaika 

on 11.3.-5.4.2002 ja syksyn hakuaika on 9.9.-20.9.2002. 

Yhteishaussa käytetään valtakunnallista ammattikorkeakoulujen 

yhteishakulomaketta, jonka saa ammattikorkeakoulujen 

lisäksi myös työvoimatoimistoista, kirjastoista ja lääninhallituksista. 

Sähköinen hakulomake löytyy yhteishaun hakuaikana 

Internet-osoitteesta www.oph.fi/amkyhteishaku/ . Yhteishaun 

ulkopuoliseen koulutukseen (aikuis- ja vieraskielinen 

koulutus) hakuajat vaihtelevat. Näihin haetaan ammattikorkeakoulusta 

saatavalla hakulomakkeella ja hakuajoista ammattikorkeakoulut 

tiedottavat erikseen. 

Yliopistot 

Hakuajat ja -menettelyt sekä valintakäytännöt vaihtelevat 

koulutuksittain, joten hakijan tulee perehtyä tarkoin yliopiston 

antamiin ohjeisiin. Ylioppilastutkintotietoja toimitetaan 

yliopistoille sähköisesti. Yliopistot voivat tästä huolimatta 

pyytää hakijaa toimittamaan ylioppilastutkintotietonsa myös 

itse. Hakijan on syytä tarkistaa, että yliopistoilla on oikeat ylioppilastutkintotiedot, 

jos arvosanoissa on tapahtunut muutoksia 

tai jos hakija saa lukion päättötodistuksen myöhemmin, 

kuin hän on suorittanut ylioppilastutkintoon vaaditut 

arvosanat. 

Tarkempaa tietoa saa korkeakouluista sekä Opetushallituksen 

julkaisemista valtakunnallisista koulutusoppaista 

(www.oph.fi/koulutusoppaat). 

Yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan säännöksen 

avulla pyritään siihen, että mahdollisimman moni 

hakija pääsee opiskelemaan korkeakouluun. Säännöksen toteutumista 

seurataan yliopistojen hakija- ja opinto-oikeusrekisterin 

(harek) sekä ammattikorkeakoulujen hakija- ja 

opiskelupaikkarekisterin (amkorek) avulla. Rekistereitä ylläpitää 

Opetushallitus (Laki opiskelijavalintarekisteristä ja 

ylioppilastutkintorekisteristä L 1058/1998). 

Yhden opiskelupaikan säännös tarkoittaa käytännössä sitä, 

että henkilö, joka on vastaanottanut opiskelupaikan ammattikorkeakoulussa 

tai yliopistossa, ei voi ottaa vastaan toista 

samana lukuvuonna alkavaa korkeakoulututkintoon johtavaa 

opiskelupaikkaa. Jos opiskelupaikan jo vastaanottanut 

henkilö haluaa saada uuden korkeakoulututkintoon johtavan 

opiskelupaikan, hänellä on oikeus ottaa vastaan uusi opiskelupaikka 

aikaisintaan seuraavana lukuvuonna alkaviin opintoihin. 

Vaikka opiskelijaksi hyväksytty siirtää opintojen aloittamista 

vuodella, hän ei voi vastaanottaa toista opiskelupaikkaa 

samana lukuvuonna alkaviin opintoihin, jolloin hän on 

vastaanottanut opiskelupaikan. 

Esimerkki 1: Syksyllä 2002 alkavasta koulutuksesta opiskelupaikan 

vastaanottanut siirtää opiskelujen aloittamista asevelopiskelu

2 

Taideteollisessa korkeakoulussa suoritettavat tutkinnot 

opiskelu 

Taideteollisen korkeakoulun tutkintojärjestelmän mukaisesti korkeakoulussa voidaan 

perusopintoina suorittaa taideteollisen alan alempi ja ylempi korkeakoulututkinto 

sekä perusopintojen jälkeisinä opintoina jatkotutkinto. 

Taideteollisen alan yliopistollisia tutkintoja ovat 

1) taiteen kandidaatin tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto; 

2) taiteen maisterin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto; ja 

3) taiteen tohtorin tutkinto, joka on jatkotutkinto. 

Tutkintojen laajuus määritellään opintoviikkoina. Yhdellä opintoviikolla tarkoitetaan 

opiskelijan keskimäärin 40 tunnin työpanosta. 

2.1 

Taiteen kandidaatin 

tutkinto (TaK) 

Taiteen kandidaatin tutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa. 

Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle taideteollisen 

alan ammattitehtävien edellyttämä teoreettinen, tiedollinen, 

taiteellinen ja käytännöllinen ammattitaito sekä valmius itsenäisesti 

hoitaa taideteollisen alan asiantuntemusta edellyttäviä 

tehtäviä. Lisäksi koulutus sisältää taideteollisen alan tutkimuksen 

perusteet. Se antaa valmiudet alan kehityksen seurantaan 

ja taiteen maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin. 

Taiteen kandidaatin tutkinto on kolmivuotinen alempi 

korkeakoulututkinto. Tutkintoon sisältyy koulutusohjelman 

alaan kuuluvia perus- ja aineopintoja. 

Taideteollisessa korkeakoulussa taiteen kandidaatin tutkinnon 

hyväksyttävästi suorittaneilla opiskelijoilla on oikeus 

ilman erillistä karsintaa jatkaa opintojaan koulutusohjelmaansa 

vastaavalla alalla ylempään eli taiteen maisterin tutkintoon 

johtavissa opinnoissa. 

Perusopinnot koostuvat taideaineista, taiteen ja taideteollisuuden 

historiasta, taideteollisen alan suunnittelun, tutkimuksen, 

metodiikan ja metodologian perusteista sekä kieliopinnoista. 

Aineopintoihin kuuluu ammatillisia perusteita, 

menetelmiä ja keskeisiä aihepiirejä käsitteleviä opintojaksoja. 

Sivuaineopintoina opiskelija voi ottaa opinto-ohjelmaansa 

sopivia aineopintoja myös korkeakoulun toisista koulutusohjelmista 

tai muista tiede- ja taidekorkeakouluista kotimaassa 

tai ulkomailla. 

Taiteen kandidaatin tutkintoon johtaviin koulutusohjelmiin 

voidaan hyväksyä suomea tai ruotsia puhuva henkilö 

(opetuskielinä suomi ja ruotsi), joka on; 

abiturientti 

tai on suorittanut 

suomalaisen, pohjoismaisen, saksalaisen, kansainvälisen 

tai Eurooppa –koulussa suoritetun ylioppilastutkinnon 

tai ammattikorkeakoulututkinnon 

tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon, ammatillisen 

opistoasteen tai vähintään 3 -vuotisen ammatillisen 

tutkinnon 

tai ulkomaisen tutkinnon, joka ao. maassa antaa kelpoisuuden 

vastaaviin korkeakouluopintoihin 

tai alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon 

tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset Taideteollisen korkeakoulun 

avoimen yliopiston opinnot koulutusohjelmasta 

johon hakee 

tai muutoin edellä mainittuja opintoja vastaavat perustiedot. 

6

2.2 

Taiteen maisterin tutkinto 

(TaM) 

Taiteen maisterin tutkinnon laajuus on 180 opintoviikkoa. 

Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle taideteollisen 

alan ammattitehtävien edellyttämä vaativa teoreettinen, tiedollinen, 

taiteellinen ja käytännöllinen ammattitaito, valmius 

itsenäisesti hoitaa vaativia taideteollisen alan asiantuntemusta 

edellyttäviä tehtäviä, edellytykset itsenäiseen taiteelliseen 

työhön ja taideteollisen alan jatkokoulutukseen sekä 

valmius taiteen tohtorin tutkintoon johtaviin opintoihin. 

Taiteen maisterin tutkinnon voi suorittaa kahdella eri tavalla. 

Muut taiteen maisterin tutkinnot koostuvat taiteen kandidaatin 

tutkinnosta tai muista vastaavista opinnoista (120 ov) 

sekä 60 opintoviikon laajuisista syventävistä alan opinnoista, 

jotka on mahdollista suorittaa kahdessa vuodessa. Syventävät 

opinnot muodostuvat syventymiskohteen opinnoista, taideteollisen 

alan tutkimusmenetelmistä ja lopputyöstä, joka 

voi olla produktio-, suunnittelu- tai tutkimustyö. 60 opintoviikon 

laajuiseen taiteen maisterin koulutusohjelmaan opiskelijaksi 

hyväksytyltä voidaan vaatia lisäopintoja. 

Taiteen maisterin tutkintoon johtavaan kaksivuotiseen (60 

ov) koulutusohjelmaan voidaan hyväksyä suomea, ruotsia 

tai englantia (tarvittaessa toimitettava kielitodistus) puhuva 

henkilö sekä kuvataideopetuksen aikuiskoulutuslinjalle suomea 

tai ruotsia puhuva henkilö, joka on suorittanut; 

opiskelu 

Kuvataideopetuksen koulutusohjelma on 180 opintoviikon 

laajuinen ja sen suorittaminen kestää viisi vuotta. Kuvataideopetuksen 

koulutusohjelman peruskoulutuslinjan opiskelijat 

valitaan suoraan taiteen maisterin tutkintoon (180 ov) johtavaan 

koulutusohjelmaan. Koulutusohjelman opinnot koostuvat 

perus-, aine- ja syventävistä opinnoista. 

Taiteen maisterin tutkintoon johtavalle kuvataideopetuksen 

koulutusohjelman peruskoulutuslinjalle voidaan hyväksyä 

suomea tai ruotsia puhuva henkilö (opetuskielinä suomi 

ja ruotsi), joka on; 

abiturientti 

tai on suorittanut suomalaisen, pohjoismaisen, saksalaisen, 

kansainvälisen tai Eurooppa -koulussa suoritetun 

ylioppilastutkinnon 

tai ammattikorkeakoulututkinnon 

tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon, ammatillisen opistoasteen 

tai vähintään 3 -vuotisen ammatillisen tutkinnon 




tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset Taideteollisen korkeakoulun 

avoimen yliopiston opinnot koulutusohjelmasta 

johon hakee 

tai muutoin edellä mainittuja opintoja vastaavat perustiedot 

ammattikorkeakoulututkinnon 

tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon, ammatillisen 

opistoasteen 




tai yliopistossa suoritetut 120 ov laajuiset vastaavat opinnot 

tai muutoin edellä mainittuja opintoja vastaavat perustiedot. 


aikuiskoulutuslinjalle hyväksyttäviltä edellytetään lisäksi 

pedagoginen tai taiteellinen pohjakoulutus ja alan opettajakokemusta. 

Opettajakokemus voi muodostua erilaisista opetustehtävistä 

eri koulumuodoissa. 


täydennyskoulutuslinjalle voivat hakea sekä vanhanmuotoista 

loppututkintoa täydentävät että aiemmin kuvataideopetuksen 

(ent. kuvaamataidon opetus) koulutusohjelmassa 

opetettavan aineen 70 opintoviikon laajuisen opintokokonaisuuden 

suorittaneet hakijat. 

Taiteen maisterin tutkintoon johtavaan Uuden Median 

koulutusohjelman uusilta opiskelijoilta edellytetään lisäksi 

alan työkokemusta. 

7

3 Koulutusohjelmat 

3.1 

Elokuvataiteen koulutusohjelma 

Taiteen kandidaatin tutkinto 120 ov (TaK) 

Elokuvataiteen koulutusohjelma koostuu elokuvakoulujen 

kansainvälisen käytännön mukaisesti 

dokumenttielokuvan, 

elokuvaleikkauksen, 

elokuvaohjauksen, 

elokuvauksen, 

elokuvaäänityksen ja äänisuunnittelun, 

käsikirjoituksen ja 

tuotannon opintolinjoista. 

Taideteollisen korkeakoulun ja ammattikorkeakoulujen työnjaon 

täsmentyessä on yhä selvempää, että Elokuvataiteen 

osaston tehtävä on eurooppalaisten kansallisten elokuvakoulujen 

tai elokuva-akatemioiden kaltainen. Yliopistotasoisena 

se mahdollistaa jatkotutkintojen suorittamisen ja vastaa siten 

elokuva-alan kansallisesta kehittämisestä. 

Klassisena elokuvakouluna Elokuvataiteen osaston päätehtävä 

on kuitenkin osaavien elokuvantekijöiden kouluttaminen. 

Koulutus tähtää elokuvateollisuuden päänimikkeisiin, 

jotka ovat elokuvien taiteellisia tai tuotannollisia vastuuhenkilöitä. 

Elokuvataiteen osaston painopiste on viime 

vuosina ollut elokuvakäsikirjoittajan ja -tuottajan ammattikoulutuksen 

kehittäminen perinteisten ohjaajan, kuvaajan, 

äänisuunnittelijan ja leikkaajan rinnalle. On myös käynyt 

selväksi, ettei teatterikorkeakoulun dramaturgian opetus riitä 

vastaamaan elokuvakäsikirjoittajien tarpeeseen, ja että 

taiteelliseen ja tuotannolliseen vastuuseen kykenevien tuottajien 

koulutuksen oikea paikka on siellä, missä muitakin 

elokuvantekijöitä koulutetaan. 

Taideteollisen korkeakoulun Elokuvataiteen osasto on jo 

vuosikymmeniä ollut tärkein kotimaisen pitkän elokuvan tekijöiden 

kouluttaja. Tulevaisuudessa tämä rooli entisestään 

korostuu, kun osasto on saanut käyttöönsä asianmukaisen 

studio- ja laitekapasiteetin. 

Opinnot Elokuvataiteen osastolla koostuvat elokuvan historiasta 

ja teoriasta, cross discipline -koulutuksesta kaikkien 

seitsemän pääaineen välillä, sekä systemaattisesta ammattikoulutuksesta 

kuhunkin taiteelliseen tai tuotannolliseen 

ammattiin. Suuri osa opiskelusta tapahtuu elokuvaprojekteissa, 

työskentelemällä joko vastuu- tai avustavissa tehtävissä. 

Elokuvataiteen osasto etsii opiskelijoiksi visuaalisesti ja kerronnallisesti 

lahjakkaita nuoria ihmisiä, joilla on elokuvatuotannon 

yhteistyöluonteen edellyttämät sosiaaliset valmiudet 

ja mieluummin myös sellaista kokemusta, joka tukee pyrkijän 

valitseman pääaineen opiskelua. 

Elokuvataiteen koulutusohjelmasta taiteen kandidaatiksi 

valmistuvilla on oikeus jatkaa suoraan taiteen maisterin tutkintoon 

ilman erillistä valintakoetta. 

Aloituspaikkoja enintään 21, koulutusohjelmassa on käytössä 

varasijamenettely. 

Taiteen maisterin tutkinto 60 ov (TaM) 

Elokuvataiteen osaston sisällä toteutuu kansainvälisen elokuvakoulutuksen 

mukaisesti 7 eri koulutusohjelmaa. Kaksivuotisen 

maisteriohjelman perustavoite on kerrallaan yhden 

koulutusohjelman sisällä tapahtuva ammatillinen ja taiteellinen 

opintojen syventäminen. Koulutus tähtää elokuvateollisuuden 

päänimikkeiden sisältämän työnkuvan vahvistamiseen 

sekä persoonalliseen kasvuun kertoa elokuvallisia tarinoita. 

Koulutusohjelman laajuus on 60 ov ja opiskelu on 

kokopäiväistä ja omaehtoista. Opintokokonaisuuden sisältö 

räätälöidään mahdollisimman hyvin opiskelijan yksilöllistä 

opintosuunnitelmaa vastaavaksi. Opiskelija laatii opintojen 

alussa yhdessä koulutusohjelman vetäjän kanssa henkilökohtaisen 

opintosuunnitelman. Opinnot päättävä lopputyö voi 

olla taiteellis- tai tutkimuspainotteinen yhteistyössä ulkopuolisen 

tuottajan/rahoitustahon kanssa tehty produktio. 

Arviointiperusteet opiskelijavalinnoissa 

Opiskelu edellyttää kykyä itsenäiseen elokuvalliseen työskentelyyn 

valitun koulutusohjelman alueella sekä ammatillista 

näyttöä elokuva-alalta. 

Aloituspaikkoja dokumenttielokuvan linjalle enintään 5, 

muille linjoille vuonna 2002 ei ole aloituspaikkoja. 

koulutusohjelmat 

9

3.2 

Graafisen suunnittelun koulutusohjelma 


Graafisen suunnittelun koulutusohjelma sisältää 23 opintoviikkoa 

taideosaston taideaineita, 8 ov kieliopintoja sekä 

89 opintoviikkoa graafisen suunnittelun osaston omia aineopintoja. 

Koulutusohjelmassa perehdytään graafisen muotoilun laajaan 

kenttään. Opetusalueet kattavat graafisen viestinnän 

kaikki mediamuodot ja levityskanavat. Kolmanteen opintovuoteen 

sisältyy opintojaksoja mm. graafisen muotoilun, kirjataiteen, 

markkinointiviestinnän ja elektronisen julkaisusuunnittelun 

alueelta. Opinnoissa pyritään tutkimaan kuvallisen 

viestinnän eri muotoja. Kolmannen opintovuoden 

päätteeksi opiskelija kokoaa suorittamistaan opinnoista työnäytekansion 

eli portfolion. 

Taiteen kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot antavat 

perusvalmiudet toimia erilaisissa alan tehtävissä graafisena 

suunnittelijana, kirjagraafikkona, taittajana, pakkaussuunnittelijana, 

näyttelysuunnittelijana, kuvittajana, mainosgraafikkona, 

informaatiosuunnittelijana, animaatiosuunnittelijana 

tai av-suunnittelijana. Opinnot muodostavat vankan pohjan 

siirtyä työelämään sekä jatkaa taiteen maisterin tutkintoon 

johtavia opintoja. 




Koulutusohjelman laajuus on 60 ov, joka antaa mahdollisuuden 

syventää ja laajentaa opintoja sekä erikoistua tiettyyn 

graafisen suunnittelun osa-alueeseen. Opiskelijoilta edellytetään 

menetelmällisiä valmiuksia taiteellisen ja tieteellisen 

tutkimuksen alueella. Ohjelma pyrkii syventämään graafisen 

suunnittelijan ammatillista vastuuta ympäristömme visuaalisen 

suunnittelukulttuurin laadun ylläpitämisessä ja kehittämisessä. 

Kansainvälisesti orientoitunut opiskelija laajentaa 

yhteistyövalmiuksiaan sekä teollisen että kulttuurisen 

tuotantosektorin kanssa; hankkii suunnittelukokemusta, jossa 

yhdistyvät mm. historia, globaalinen vastuu, yhteiskunnallinen 

tarve ja korkeatasoinen visuaalisuus sekä luova/ 

analysoiva ajattelu. 

Taiteen maisterin tutkintoon johtavat opinnot muodostuvat 

syventävistä opinnoista, joita ovat studio-opinnot, teoreettiset 

opinnot, opintoprojektit, valinnaiset opinnot, lopputyöseminaari 

ja lopputyö. Studio-opinnot on jaoteltu neljään 

erilliseen graafisen viestinnän opetusalueeseen, joista 

opiskelija rakentaa 16 ov:n kokonaisuuden. Opintojen alussa 

laadittava henkilökohtainen opintosuunnitelma rakentuu sekä 

oman tutkimusintressin että erityisosaamisen mukaisesti. 

Opinnoissa korostuu yhteistyö eri osastojen välillä ja yhteydet 

ympäröivään yhteiskuntaan (mm. yritys- ja tuotantosektori) 

sekä kansainvälinen ulottuvuus (opintoperiodit ulkomailla). 

Opintosuunnitelmaan voi sisältyä Taideteollisen 

korkeakoulun eri osastojen sekä soveltavin osin muiden korkeakoulujen 

tarjoamia opintoja. Opinnot pyritään sitomaan 

tutkimusprojekteihin osaston osaamisalueilla. 


Aloituspaikkoja enintään 15. 

10

3.3 

Keramiikka- ja lasitaiteen koulutusohjelma 


Aloituspaikkoja ei ole vuonna 2002. 


3.4 

Keramiikka- ja lasisuunnittelun koulutusohjelma 



Keramiikka- ja lasisuunnittelun kaksivuotisen taiteen maisterin 

koulutusohjelman tavoitteena on syventää opiskelijan 

ammatillista osaamista ja materiaalituntemusta, sekä kriittistä 

näkemystä. Opiskelussa korostuu opiskelijan itsenäinen 

työskentely valitsemallaan suuntautumisen alueella. Opiskelija 

voi suuntautua tuotesuunnitteluun, taiteelliseen ilmaisuun 

tai tutkimukseen. Opinnot painottuvat seminaarityöskentelyyn, 

opiskelijakohtaisiin projekteihin ja suuntautumista 

tukeviin sivuaineopintoihin. 

Keramiikka- ja lasisuunnittelun koululutusohjelmasta valmistuneet 

taiteen maisterit toimivat vapaina taiteilijoina, 

teollisina suunnittelijoina ja itsenäisinä yrittäjinä. Lisäksi 

opetus, markkinointi ja tutkimus tarjoavat uusia työmahdollisuuksia. 

Maisterin koulutusohjelma antaa valmiudet alan 

jatko-opintoihin. 

Keramiikka- ja lasisuunnittelun osasto odottaa hakijoilta 

suunnittelutaitojen ja –prosessien sekä alan käsitteiden hallintaa. 

Opiskelu edellyttää kykyä itsenäiseen työskentelyyn, 

kriittistä näkemystä ja kirjallista ilmaisutaitoa. 


11

3.5 

Taiteen maisterin tutkinto 180 ov (TaM), 

aikuiskoulutuslinja, 80 - 120 ov 

Vuodesta 1993 lähtien taiteen maisterin tutkintoon johtavat 

opinnot on voinut suorittaa myös aikuiskoulutuslinjalla. Aikuiskoulutuslinjan 

opiskelijalta vaaditaan: 

a) pedagoginen tai taiteellinen pohjakoulutus ja 

b) alan opettajakokemusta. Opettajakokemus voi muodostua 

erilaisista opetustehtävistä eri koulumuodoissa. 

Opiskelu aikuiskoulutuslinjalla on päätoimista. Opiskelijat suorittavat 

taiteen maisterin tutkinnon 2-3 vuodessa (80-120 ov) 

riippuen aikaisemmista opinnoista ja opettajakokemuksesta. 


Opiskelijavalinta perustuu hakijan suorittamiin opintoihin ja 

arvosanoihin sekä työkokemukseen, jotka pisteytetään hakupapereiden 

perusteella. Lisäksi valintaan vaikuttaa hakijan 

portfolio. 

Kuvataideopetuksen koulutusohjelman 

aikuiskolutuslinjan portfolio 

Toteutustapa 

Ehdotuksia sisällöksi ja muodoksi: 

Yleistä 

Kuvataideopetuksen koulutusohjelma 

Kokoa portfolioosi töitä, jotka ovat 

• valmistuneet neljän viimeisen vuoden aikana 

• itsenäisesti tai ohjauksen alaisena syntyneitä 

Esittele kuvallista aineistoasi valokuvin ja piirroksin. Voit liittää 

aineistoon myös muita toteutustapoja seuraaviin rajoituksin: 

• digitaalinen kuva paperitulosteena tai 

levykkeellä TIFF- tai JPEG- muodossa 

• animaatio tai multimedia QuickTime tai 

AVI- muodossa Zip- tai CD- levyllä 

• video kestoltaan enintään 5 minuuttia VHS- tai 

DV- muodossa 

Jäljempänä ehdotetaan mahdollisia portfoliosi sisältöalueita. 

Lue ehdotukset huolellisesti ja rakenna portfoliosi aineistosta, 

joka parhaiten tuo esiin visuaalista ajatteluasi ja toimintaasi 

kuvataideopettajana. Portfolioon ei tarvitse sisällyttää 

aineistoa kaikista jäljempänä esitetyistä alueista. 

Sisältö 

• opetustyö 

Esittele portfoliossasi yhdestä kahteen esimerkkiä kuvataideopettajana 

toteuttamistasi opintojaksoista. Koulumuodon 

tai opetustapahtuman kohderyhmän voit valita vapaasti 

oman työkokemuksesi mukaan. Selvitä oppimisen kohteena 

olleet sisällöt ja tavoitteet. Valitse joitakin kuvallisia 

esimerkkejä työskentelyn tuloksista. Arvioi opintojakson 

onnistumista ja oman työskentelysi kehittämistarpeita. 

• produktiot 

Esittele portfoliossasi enintään kolme suunnittelemaasi 

visuaalista produktiota. 

Esittele valokopioina kooste luonnoskirjoistasi sekä mahdollinen 

idean toteutus. 

• originaalityöt 

Jos ryhdyt tekemään piirustuksia, maalauksia, grafiikkaa, 

valokuvia jne. vartavasten tätä portfoliota varten lähde 

mieluiten liikkeelle havainnoista, joita voit tehdä omassa 

ympäristössäsi. Ne voivat olla esim. luonnossarjoja, joista 

ilmenee sinulle ominainen tapa kehitellä ideoita. Työt ilmaisevat 

visuaalista ajatteluasi ja työskentelytapaasi. 

• orientoituminen taidemaailmaan 

Voit dokumentoida taidenäyttely- ja museokäyntejä piirustuksin 

ja muistiinpanoin. Kirjoita enintään 200 sanaa 

näyttelykäynneistä. Voit liittää portfolioon kirjoittamiasi 

taidekritiikkejä tai muita taidemaailmaan liittyviä julkaistuja 

artikkeleitasi (enintään kolme esimerkkiä). 


12

Kokoaminen 

Portfoliossasi näkyvä ideoiden kehittely ja kuvallisen ajattelun 

jatkuvuus on arvokkaampaa kuin sattumanvarainen moninaisten 

esimerkkien kokoelma. Käytä töiden valikoimiseen 

aikaa. Vältä toistoa. Älä ylikuormita portfoliotasi. 

Kokoa aineisto teemoittain ja perustele sanallisesti sekä 

teemojen että esimerkkitöiden valinnat. Mieti miten esittelemäsi 

aineisto ilmentää visuaalista ajatteluasi ja mikä merkitys 

aineiston ideoilla on sinulle. 

Kokoa aineistosi kansioon tai sido kirjaksi (korkeintaan 

A3 -koko) 

• Varusta portfoliosi sisällysluettelolla. 

• Kirjoita portfolioon saatesanat, jossa kerrot miksi haluat 

tehdä kuvataideopettajan työtä sekä miten näet portfoliosi 

sisällön heijastavan suunnistautumistasi kuvataideopettajana 

/ opettajaksi. 

• Merkitse nimesi, osoitteesi ja päiväys portfolion sisäkanteen. 

Arviointiperusteet 

Portfoliot arvioidaan asteikolla 1 - 5. Arviointi kohdistuu ensisijaisesti 

visuaaliseen ja pedagogiseen ajatteluun ja sen esittämiseen 

sekä portfolion kokonaisvaikutelmaan. 

Lisätietoja: Professori Martti Raevaara, puh. 050-301 8692 

tai martti.raevaara@uiah.fi 


Taiteen maisterin tutkinto 180 ov (TaM), 

peruskoulutuslinja 

Kuvataideopetuksen koulutusohjelmasta valmistuvilla taiteen 

maistereilla on pätevyys kuvataiteen opetustehtäviin 

peruskoulussa ja lukiossa. Kuvataideopettajia toimii myös esimerkiksi 

lasten ja nuorten kuvataidekouluissa, kansalais- ja 

työväenopistoissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa. 

Työtehtävät liittyvät monipuolisesti visuaaliseen 

kulttuuriin. Taidekasvattajia tarvitaan myös kouluyhteisön 

ulkopuolella. Koulutus kehittää pedagogisia taitoja, 

kasvatuksen ja taiteen teorian sekä visuaalisen ilmaisun monipuolista 

hallintaa. 

Arviointiperusteena opiskelijavalinnoissa: 

1) Kiinnostus visuaalisen kulttuurin ja taiteen ilmiöihin ja 

suuntautuminen niiden tuottamiseen 

2) Halu ja valmius työskennellä erilaisten ihmisten parissa 

Aloituspaikkoja kaikkiin kuvataideopetuksen koulutusohjelmiin 

yhteensä enintään 40, koulutusohjelmassa on käytössä 


Taiteen maisterin tutkinto (TaM), 

täydennyskoulutuslinja 

Täydennyskoulutuslinjalle voivat hakea alan vanhanmuotoista 

loppututkintoa täydentävät tai aiemmin kuvataideopetuksen 

(ent. kuvaamataidon opetus) koulutusohjelmassa 70 opintoviikon 

laajuiset opetettavan aineen opinnot suorittaneet 

hakijat, joilla on lisäksi peruskoulun ja lukion kuvataideopettajan 

pätevyys ja alan opetuskokemusta. 

Hakemukseen tulee liittää mukaan lopputyösuunnitelma, 

joka on täydennyskoulutuslinjan keskeinen valintakriteeri. 

Lopputyösuunnitelman sisällöstä ja rakenteesta voi tarkemmin 

keskustella taidekasvatuksen osaston johtajan, professori 

Juha Varton kanssa, puh. (09) 7563 0437 tai juha.varto@uiah.fi 

Lopputyöseminaarin, lopputyön ja kieliopintojen lisäksi 

vaadittavien täydentävien opintojen sisältö ja laajuus päätetään 

opiskelijakohtaisesti. 


Täydennyskoulutuslinjalle pyrkivät eivät tee ennakkotehtäviä 

eivätkä osallistu valintakokeen ii ja iii osaan. 

Aloituspaikkoja kaikkiin kuvataideopetuksen koulutusohjelmiin 

yhteensä enintään 40. 

13

3.6 

Käsi- ja taideteollisen alan koulutusohjelma 


Kaksivuotisen taiteen maisterin tutkintoon johtavan koulutusohjelman 

tavoitteena on syventää taiteellisia, teoreettisia 

ja metodisia tietoja ja taitoja käsityöstä ja taideteollisuudesta. 

Opiskelija laatii opintojen alussa koulutusohjelmasta vastaavan 

opettajan kanssa henkilökohtaisen ja tavoitteellisen 

opintosuunnitelman. Opiskelu on kokopäiväistä ja osa opintojaksoista 

on periodeja. Tärkeimpiä työmuotoja ovat laajat 

taiteellis- ja muotoilupainotteiset projektit ja seminaarit. Syventämiskohteina 

voivat olla taideteollisuus, studiotuotantona 

tehtävät piensarjat ja uniikkituotanto sekä alan tutkimus. 

Keskeistä on oman muotoilunäkemyksen kehittäminen, toimintaverkoston 

rakentaminen sekä utelias ja innovatiivinen 

suhde muotoiluun ja kulttuuriin. 

Koulutusohjelma antaa valmiudet jatko-opintoihin. 

Tutkintoon on mahdollisuus sisällyttää sivuaineopintoja 

(enintään 20 ov). Sivuaineopintoja voi suorittaa joko omassa 

tai muissa yliopistoissa ja korkeakouluissa. 

• International Design Business Management IDBM (haku), 

joka on TaiKin yhteinen sivuainekokonaisuus Helsingin 

kauppakorkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun kanssa, 

• Käytettävyyskoulu (haku), joka on yhteinen sivuainekokonaisuus 

teollisen muotoilun osaston ja Helsingin yliopiston 

ja Teknillisen korkeakoulun kanssa, 

• muotoilu ja kulttuuri ja 

• muu hyväksytyn suunnitelman mukaan 

Arviointiperusteet 

Alalle soveltuvuus: Tutkintotodistukset 

Tavoitteellisuus: Opintosuunnitelma 

Taiteellinen lahjakkuus, ideointikyky, tekniset ammattitaidot, 

kehityskelpoisuus: Portfolio 

Käsitteellistäminen: Valintakoetehtävä osassa ii 

Motivoituneisuus: Haastattelu 



3.7 

Lavastustaiteen koulutusohjelma 


Lavastustaiteen koulutusohjelman ammatillisen tehtäväalueen 

muodostavat teatteri- sekä elokuva- ja televisiolavastus. 

Taiteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena on antaa valmiuksia 

luovaan ongelmanratkaisuun, kykyyn työskennellä 

ryhmässä ja vahvistaa omaa ilmaisua. 

Opinnoissa annetaan välineitä, joiden avulla opiskelija kykenee 

ilmaisemaan ja välittämään omia taiteellisia ideoitaan. 

Kolmivuotinen koulutusohjelma antaa ammatilliset perusvalmiudet 

lavastustaiteen eri osa-alueilta ja luo pohjan maisterintutkintoon 

jatkuville opinnoille. 

Kandidaatin opintojen 120 opintoviikkoa koostuvat seuraavista 

opintokokonaisuuksista: 

• Taideopinnot 

• Teoriaopinnot 

• Kieliopinnot 

• Lavastustaide 

• Esitystekniikat 

• Lavastustekniikat 

• Taiteilija/sunnittelijaidentiteetti 

14

Opintokokonaisuudet koostuvat useista eri pituisista opintojaksoista. 

Kandidaatin opintoihin on mahdollista sisällyttää 

myös max. 15 opintoviikon laajuiset sivuaineopinnot, jotka 

koostuvat Taideteollisen korkeakoulun muiden osastojen 

tai muiden taidekorkeakoulujen järjestämästä opetuksesta. 

Tällöin sivuaineopinnot korvaavat osan osaston valinnaisista 

opintojaksoista. 

Lavastustaiteen opinnoilla on koko koulutuksen ajan kiinteä 

yhteys työelämään. Opintojen aikana suoritetaan ammatissa 

toimivan lavastajan assisteeraus ja vähintään yksi 

itsenäisesti suoritettu lavastustyö. Kandidaatin opinnoista 

kootaan työnäytekansio eli portfolio. 

Ammatillinen tehtävänkuvaus 

Lavastaja on suunnittelija, joka vastaa teatteriesityksen, elokuvan 

tai tv-ohjelman visuaalisesta kokonaisuudesta yhdessä 

ohjaajan ja muun taiteellisen henkilökunnan kanssa. Lavastaminen 

on ensisijaisesti tilan, tarinan, materiaalien, muotojen, 

värien ja valojen kanssa työskentelyä. Ammatissa tarvitaan 

hyvää havainnointi- ja ideointikykyä, kykyä tilan kolmiulotteiseen 

hahmottamiseen ja suunnitteluun sekä kykyä 

dramaturgiseen ajatteluun. Kollektiivisena taidemuotona lavastaminen 

edellyttää em. taiteellisten valmiuksien lisäksi 

myös sosiaalisia valmiuksia ja ryhmätyötaitoa. 

Käytännössä suunnittelutyötä tehdään luonnosten, pienoismallien, 

työpiirustusten ja materiaalisten kokeilujen avulla 

sekä tietokoneavusteisesti. Työskentely edellyttää teatteritekniikan, 

elokuva- ja televisiotekniikan perusteiden ja 

tuotantoprosessien tuntemista. Lavastajan tehtäviin kuuluu 

suunnittelutyön lisäksi valvoa visuaalisten ratkaisujen toteuttamista 

työpajoilla, näyttämöllä ja studiossa. Suunnittelija 

voi joutua myös itse osallistumaan toteuttavan työn eri 

vaiheisiin. 


Kyky tilalliseen ajatteluun 

Kyky dramaturgiseen ajatteluun 

Kyky luovaan ongelmaratkaisuun 

Rohkeus ilmaista itseään ja puolustaa ideoitaan 

Kyky toimia ryhmässä 


Koulutusohjelman tavoitteena on syventää taiteellista asiantuntemusta 

lavastustaiteen alueella teatterissa, elokuvassa 

sekä televisiossa ja luoda pohja jatko-opinnoille. 

Taiteen maisterin tutkinto koostuu syventävistä opinnoista 

ja on tarkoitettu teatteri-, elokuva tai TV-lavastuksen 

perusvalmiudet jo omaaville. Käytännössä tämä tarkoittaa 

joko ulkomailla suoritettua 120 ov:n laajuista BA-tutkintoa 

tai ammattikentällä hankittua käytännön kokemusta itsenäisestä 

lavastajan työstä. 

Maisterin tutkintoa suorittavalla on mahdollisuus erikoistua 

teatteri-, elokuva-, tv- tai digitaalisen lavastamisen alueille. 

60 ov:n laajuiseen tutkintoon sisältyy lopputyö (20 ov). 

Opintokokonaisuuksien sisällöt räätälöidään mahdollisimman 

hyvin opiskelijan yksilöllistä opintosuunnitelmaa 

vastaaviksi. Tutkintoon on mahdollisuus sisällyttää max. 20 

ov sivuaineopintoja, jotka ovat Taideteollisen korkeakoulun 

muiden osastojen tai muiden korkeakoulujen järjestämiä 

opintojaksoja. 


Kyky tilalliseen ajatteluun 

Kyky dramaturgiseen ajatteluun 

Kyky luovaan ongelmaratkaisuun 

Rohkeus ilmaista itseään ja puolustaa ideoitaan 

Kyky toimia ryhmässä 





15

3.8 MA in New Media 

Master of Arts 60 credits (MA) 

ied in the tools & skills modules, in workshops and through 

The mission of the Media Lab is to explore, discover and comprehend 

the new digital technology and its impact in society; 

to find and exploit the possibilities it opens to communication, 

interaction and expression and to evaluate, understand 

and deal with the challenges it poses to design. 

The information society with its converging media is a 

complex environment that requires an interdisciplinary approach 

to design. This is reflected in the co-operative education 

and research projects of the Media Lab. 

Within UIAH the Media Lab plays an active role in strategic 

planning and integration of matters relating to interactive 

media. The Media Lab has established a strong collaboration 

between other universities and the new media industry. 

Education 

The Media Lab provides education in new media design within 

UIAH and for its educational partners: 

• MA programmes 

• Doctoral studies 

• Minor subject studies 

As part of minor subject studies the Media Lab has limited 

space for cross-disciplinary studies in design in new media 

and participation in study projects. These MA and post-graduate 

students are recruited from disciplines that relate to new 

media including other areas of design, arts, computer science, 

communication, cognitive science, sociology etc. 

Study Focus 

The study focus of the Media Lab is on design for the information 

environment, a theme that encompasses both strategic 

information-related design and the design of content formats 

for digital media. As specific areas of interest the Media 

lab probes the possibilities of interactive television and other 

forms of broadband audiovisual media and the development 

of user-friendly information interfaces for the public sphere. 

Ma in New Media 

The MA in New Media is a 2-year MA degree programme focusing 

on design for interactive digital media. The education 

is project-oriented, combining practice with theory, hands-on 

with minds-on. The project modules emphasise interdisciplinary 

and collaborative work, while individual skills are stud- 

16 

tutored studio work. 

During the programme, students will specialise according 

to their personal skills and motivation. Their future professional 

profiles relate to the various fields of new media design: 

interface design, interaction design, information design, 

interactive narrative, game design, software design, media 

managment and digital animation. So far the employment 

rate after graduation has been 100 % . 

Curriculum vitae 

Applicants should provide an expanded curriculum vitae (max. 

3 pages) describing former studies, working experience (including 

also brief information as a list in chronological order 

relating to their design / artistic / technical / pedagogical etc. 

experience as well as familiarity with software and/or programming 

languages and specific professional production environments), 

grants and scholarships, cultural production and 

other relevant achievements. 

Module Outline 

Curriculum modules for 2001-2003 

Please go to http://www.mlab.uiah.fi/2studies/21.html 

Study plan 

All applicants should provide a freely composed statement of 

intent and motivation in which they describe their motivation 

and interest in the field of new media, including any special areas 

of interest, as well as their personal aims as students of the 

Media Lab. This statement is a critical element in our application 

process and should be no longer than 2 pages (A4, single 

space, 12pt Times or equivalent). Please make sure that your 

e-mail address is mentioned in this paper, too. 

More information 

For more information about studies in the media lab, please 

check our www pages: 

http://www.mlab.uiah.fi/2studies/index.html 

For further questions contact departmental coordinator 

Anna Arsniva at the media lab, e-mail: arsniva@uiah.fi or 

tel +358 (0)9 7563 0404. 

There is a maximum of 20 new places. 

koulutusohjelmat

3.9 

PALLAS kuvataiteiden koulutusohjelma 


pallas kuvataiteiden koulutusohjelma aloitettiin vuonna 

1994 taideosastolla. Se on kaksivuotinen taiteen maisterin 

tutkintoon johtava ohjelma, jonka kantavana ajatuksena on 

taiteidenvälisyys sekä taiteen ja tieteen yhteys. Tavoitteena 

on, että opiskelija kehittää kuvataiteellista ilmaisuaan ja taideteoreettista 

ajatteluaan ja yhdistää nämä aiemmin hankittuun 

ammatilliseen, taiteelliseen tai teoreettiseen osaamiseensa. 

Ohjelmalla pyritään kouluttamaan monialaisia, 

muuntautumiskykyisiä ja teoreettisesti valveutuneita taiteen 

maistereita, jotka voivat sijoittua työelämässä niin suunnittelun, 

tutkimuksen kuin taiteen kentälle. 

Koulutusohjelman laajuus on 60 opintoviikkoa, opiskelu 

on kokopäiväistä ja omaehtoista. Opiskelija laatii opintojen 

alussa yhdessä osaston opettajan kanssa henkilökohtaisen 

opintosuunnitelman. Siinä sovitaan niistä kuvataiteellisista 

sekä historia- ja teoriaopinnoista, jotka opiskelijalta edellytetään. 

Koulutus koostuu taideosastolla suoritettavista pääaineopinnoista 

kuvataideilmaisussa, historiassa ja teoriassa 

(vähintään 40 ov) sekä vapaasti valittavista sivuaineopinnoista 

Taideteollisessa korkeakoulussa tai muussa korkeakoulussa 

(enintään 20 ov). Pääaineopinnoista 20 opintoviikkoa 

varataan opinnäytteelle. 



3.10 

Sisustusarkkitehtuurin ja huonekalusuunnittelun 

koulutusohjelma 

Taiteen kandidaatin tutkino 120 ov (TaK) 

Taiteen kandidaatin tutkintoon tähtäävän kolmivuotisen 

koulutusohjelman tavoitteena on tarjota perustiedot ja -taidot 

tila- ja kalustesuunnittelussa sekä tukea opiskelijan taiteellisen 

ja arkkitehtonisen kokonaisnäkemyksen kehittymistä. 

Koulutuksessa painotetaan suunnittelutyön lähtökohtina 

inhimillisiä tarpeita palvelevaa toiminnallisuutta sekä valmistus- 

ja materiaalitekniikoihin liittyviä tietoja. Suunnittelutyön 

erityisinä edellytyksinä ovat suunnittelumenetelmien 

hallinta ja työn ohjelmointiin liittyvät kysymykset. Näihin 

kytkeytyvät myös valmiudet esittää suunnitelmat soveltuvilla 

graafisilla, kuvallisilla ja tietoteknisillä keinoilla, sekä 

pienois-, hahmo- ja prototyyppimalleina. Valmiuksiin sisältyy 

myös kyky suunnitelmien kirjalliseen ja suulliseen esittämiseen. 

Yleisinä suunnitteluvalmiuksina painotetaan suhde-, muoto-, 

väri- ja materiaalitajua ja erityisesti tilasuunnittelun ja 

tilahahmotuksen sekä konstruktiivisen kyvyn ja mielikuvituksen 

kehittämistä. 

Suunnittelun perusvalmiuksiin keskittyvien kahden ensimmäisen 

opintovuoden keskeisinä opetusalueina ovat tilahahmotus, 

tila- ja muotokäsite, materiaalitietous sekä 

suunnittelun metodologia sekä taiteen, arkkitehtuurin ja sisustusarkkitehtuurin 

sekä huonekalusuunnittelun historia. 

Kolmannen opintovuoden aikana keskitytään taiteellisen 

ja arkkitehtonisen kokonaisnäkemyksen kehittämiseen sekä 

käytännön suunnitteluvalmiuksien lujittamiseen. 

Opiskelijat esittelevät kaikki harjoitustyönsä kunkin 

opintojakson päätteeksi pidettävissä kritiikkitilaisuuksissa. 

Kunkin opintovuoden työt kootaan työnäytekansioksi 

(portfolio). 


Persoonallinen kolmiulotteinen, tilallinen ja rakenteellinen 

hahmottamiskyky 



17

3.11 

Tekstiilitaiteen koulutusohjelma 


Tekstiilitaiteen koulutusohjelmassa saat valmiudet tekstiili-, 

väri- ja materiaalisuunnitteluun. Opetus sisältää mm. kudonnan, 

neuleen ja painokankaan sekä tekstiilitaiteen ja –historian 

opintoja ja näitä tukevia yleisiä taideopintoja. Opetus tapahtuu 

ajanmukaisin välinein hyvin varustetuissa studioissa. 

Opintokokonaisuuksissa ammattikuvaa lähestytään teollisen 

tekstiilisuunnittelun, taidetekstiilien suunnittelun, taidekäsityön 

ja tutkimuksen näkökulmista. Teknologia-aineet sitovat 

suunnittelun toteutukseen ja syventävät ammattialueen 

hallintaa. Voit osallistua koulutusohjelmien välisiin yhteistyöprojekteihin, 

yritysyhteistyöprojekteihin sekä hakeutua 

kansainvälisiin vaihto-ohjelmiin. Sinulta odotetaan idearikkautta, 

mielenkiintoa väreihin ja materiaaleihin sekä kokonaisuuksien 

hahmottamiskykyä. Koulutusohjelma antaa valmiudet 

toimia suunnittelijana mm. teollisuuden, kaupan ja 

viestinnän palveluksessa sekä taidekäsityöläisenä. 


Tekstiilitaiteen kaksivuotisen koulutusohjelman opintoihin 

sisältyy taidepainotteisia, tutkimuksellisia sekä teollis-kaupallisia 

opintoja vuotuisen opiskelija-aineksen mukaan. Tämän 

lisäksi voit sisällyttää opintoihisi sivuainekokonaisuuksia 

Taideteollisen korkeakoulun muilta osastoilta tai muista 

yliopistoista henkilökohtaisen opintosuunnitelmasi mukaisesti. 

Osan opinnoista voit suorittaan myös kansainvälisissä 

vaihto-ohjelmissa. Opinnot päättävä lopputyö voi olla taiteellis- 

tai tutkimuspainotteinen, tai teollinen, yhteistyössä ulkopuolisen 

toimeksiantajan kanssa tehty produktio. Koulutusohjelma 

antaa valmiudet toimia teollisena suunnittelijana, 

vapaana taiteilijana, itsenäisenä yrittäjänä ja kaupan, viestinnän 

ja tutkimuksen alueella. 





18

3.12 

Teollisen muotoilun koulutusohjelma 


Teollisen muotoilun kandidaattitutkinnon tavoitteena on antaa 

taidot monialaisten muotoilutehtävien suorittamiseen ja 

niissä tarvittavien menetelmien hallintaan sekä perustiedot 

muotoilun historiasta ja teoriasta. 

Koulutusohjelman tavoitteena on tuottaa muotoilun ammattilaisia, 

joilla on vahvat vuorovaikutustaidot ja henkilökohtainen 

muotoilijaidentiteetti, joka pohjautuu taiteelliseen 

näkemykseen ja kulttuurituntemukseen. 

Muotoilutaitojen ja -prosessien hallintaa opitaan ohjattujen 

harjoitustöiden avulla. Opetus sisältää myös muotoilijan 

ammatin kannalta välttämättömiä tietoja taito-opintokokonaisuuksia. 

Harjoitustöiden aiheina olevia sisältöongelmia 

työstetään mallipajoilla tai tietokoneavusteisen suunnittelun 

työvälineillä. 

Kandidaatin koulutus antaa opiskelijalle valmiudet toimia 

muotoilijana tuotekehitysprojekteissa ja luo perustan opintojen 

jatkamiselle maisterin tutkintoon. Koulutusohjelma tarjoaa 

erinomaiset mahdollisuudet kansainväliseen opiskelijavaihtoon. 

Perinteisiä teollisen muotoilun suunnittelukohteita ovat 

kulutustavarat, koneet, laitteet ja elektroniikkatuotteet, työympäristöt 

sekä julkiset liikennevälineet ja kaupunkitilojen 

erikoiskalusteet. Muotoilutehtävät ovat laajentuneet myös 

vuorovaikutteisten käyttöliittymien suunnitteluun. 


Ensimmäisessä vaiheessa koulutusohjelman hakijat arvioidaan 

kuvallisen ilmaisunsa perusteella. Arvioinnin kohteena 

ovat kokonaissommittelu, visuaalinen pelkistäminen ja kertovuus 

sekä kykyä kuvata tilaa ja mittasuhteita. 

Toisen vaiheen aikana hakijaa arvioidaan myös materiaalien 

käytön ja kolmiulotteisen rakennetajun suhteen. 

Kolmannessa osassa arvioidaan ryhmätyökykyä ja soveltuvuutta 

alalle sekä kirjallista ilmaisua. 


Teollisen muotoilun koulutusohjelmassa voi suuntautua tuotemuotoiluun, 

strategiseen suunnitteluun ja muotoilujohtamiseen 

sekä käytettävyyteen ja käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun. 

Taiteen maisterin tutkinnossa painotetaan suunnittelutaitoja, 

kehitetään käsitteellisiä valmiuksia ja syvennetään 

liiketoiminnan ymmärtämistä. Taiteellinen ja kulttuurinen 

näkökulma sekä kestävä kehitys sisältyvät oppimistavoitteisiin. 

Tutkinto antaa muotoilutaitojen ohella valmiudet toimia 

muotoilun tutkimus- ja johtamistehtävissä. 

Opintoja leimaavat intensiivikurssit, monialainen ryhmätyö, 

tietotekniikan hyödyntäminen ja kansainvälisyys, sekä 

projektit ulkopuolisten yritysten ja toimijoiden kanssa. Osastolla 

toimii kehittyvä ja dynaaminen tutkijayhteisö, joka 

tuottaa uutta tietoa ja antaa mahdollisuuden osallistua tutkimusprojekteihin. 

Koulutusohjelma antaa valmiudet jatkoopintoihin. 

Tutkintoon on mahdollisuus sisällyttää sivuaineopintoja 

(enintään 20 ov). Sivuaineopintoja voi suorittaa joko omassa 

tai muissa yliopistoissa ja korkeakouluissa. 

• International Design Business Management IDBM (haku), 

joka on TaiKin yhteinen sivuainekokonaisuus Helsingin 

kauppakorkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun kanssa, 

• Käytettävyyskoulu (haku), joka on yhteinen sivuainekokonaisuus 

teollisen muotoilun osaston ja Helsingin yliopiston 

ja Teknillisen korkeakoulun kanssa, 

• muotoilu ja kulttuuri ja 

• muu hyväksytyn suunnitelman mukaan 


Suunnittelutaidot. 

Luova ongelmanratkaisukyky. 

Taito analysoida, kommunikoida ja perustella suunnitteluratkaisuja. 

Tavoitteellisuus, motivoituneisuus. 





19

3.13 

Tilasuunnittelun koulutusohjelma ja 

kalustesuunnittelun koulutusohjelma 


Taiteen maisterin tutkintoon johtavien kaksivuotisten koulutusohjelmien 

tavoitteena on antaa syvälliset tiedot ja taidot 

erikoistumisalaltaan joko tila- tai kalustesuunnittelussa. 

Koulutuksessa painotetaan opiskelijan analyyttistä ja innovatiivista 

kykyä ratkaista vaativia tuote- ja ympäristösuunnittelun 

alueen ongelmia. 

Tavoitteena on kouluttaa suunnittelijoita, joilla on kyky 

työssään yhdistää yhteiskunnallinen tarve ja vastuu, oman 

ajan kauneuskäsitteen luova tulkinta ja tuotantomenetelmien 

taidokas hyväksikäyttö. 

Tilasuunnittelun koulutuksessa syvennytään tulevaisuuden 

yhteiskunnan laajalti muuttuviin suunnittelutehtäviin 

tiedon hankinnan ja sisäistämisen, monipuolisten työskentelymetodien, 

tilan hahmottamisen, rakenteiden ymmärtämisen 

ja henkilökohtaisen tulkinnan kautta. Opetuksen keskeisenä 

tavoitteena on suunnitteluprosessin metodien hallinta. 

Kalustesuunnittelun MA-opinnoissa perehdytään teollisesti 

valmistettavien, kaikilta osin kestävien ja näkemyksellisten 

kalustekokonaisuuksien hahmottamiseen ja suunnitteluun 

nykyaikaisin metodein. 

Taiteen maisterin koulutusohjelmat toteutetaan tiiviinä 

opintojaksoina. Tärkeimpiä työmuotoja ovat luennot, laajat 

harjoitustehtävät ja niiden ohjaukset, kritiikit sekä esseet, 

tutkielmat ja ekskursiot. 


Persoonallinen kolmiulotteinen, tilallinen ja rakenteellinen 

hahmottamiskyky 

Aloituspaikkoja tilasuunnittelun koulutusohjelmassa enintään 

5 ja kalustesuunnittelun koulutusohjelmassa enintään 5. 


3.14 

Vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelma 


Vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelmasta valmistuu 

taiteen kandidaateiksi suunnittelijoita, joilla on taiteelliset, 

tiedolliset ja taidolliset edellytykset suoriutua ammattialansa 

moninaisista suunnitteluja koordinointitehtävistä. 

Koulutus antaa opiskelijalle perusteelliset tiedot 

vaatetusalaan liittyvän korkealuokkaisen tuotteen kehittämisestä 

niin esteettisesti kuin ergonomisestikin. Vaatetus- ja 

mallisuunnittelun lisäksi opiskelijat perehtyvät mm. muotipiirustukseen, 

-historiaan, kaavoitukseen, materiaaleihin ja 

markkinointiin. Opiskelijat voivat osallistua koulutusohjelmien 

välisiin yhteistyöprojekteihin ja hakeutua kansainvälisiin 

vaihto-ohjelmiin. Koulutusohjelmaan etsitään idearikkaita, 

persoonallisia ja kuvallista ilmaisukykyä omaavia 

opiskelijoita. 



20 


Vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelma on kaksivuotinen. 

Opinnot voivat jakautua opiskelijan valinnan 

mukaisesti kolmeen eri osa-alueeseen; tuotesuunnitteluun, 

kaupallispainotteiseen tai tutkimukselliseen näkökulmaan. 

Tämän lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa 

sivuainekokonaisuuksia Taideteollisen korkeakoulun 

muilta osastoilta tai muista yliopistoista henkilökohtaisen 

opintosuunnitelmansa mukaisesti. Opinnot koostuvat laajoista 

aihekokonaisuuksista, joihin sisältyy suunnitteluja tutkimustyötä 

sekä itsenäisesti että pienryhmissä. Osan opinnoista 

voi suorittaa myös kansainvälisissä vaihto-ohjelmissa. 

Opinnot päättävä lopputyö voi olla joko produktio-, suunnittelu- 

tai tutkimustyö, jonka voi toteuttaa myös ulkopuolisen 

toimeksiantajan kanssa. Koulutusohjelma antaa valmiudet 

toimia ammattialan laaja-alaisina osaajina sekä tietotaidot 

viestinnän, kaupan ja tutkimuksen alueille. 

Aloituspaikkoja enintään 8.

3.15 

Valokuvailmaisun koulutusohjelma 


Valokuvailmaisun maisterin tutkintoon johtavan koulutusohjelman 

perustavoite on opiskelijan taiteellisen ilmaisun sekä 

kuvallisen ajattelun kehittäminen ja syventäminen. Opiskelijat 

tuottavat kuvakokonaisuuksia, joiden kautta käsitellään 

ilmaisuun, tekniikkaan, viestintään ja näiden kehittämiseen 

liittyviä kysymyksiä. 

Koulutusohjelman opetusmuotoja ovat luennot, seminaarit 

ja harjoitustyöt sekä kotimaisten ja ulkomaisten opettajien 

vetämät työpajat. Opiskelu edellyttää kriittistä ajattelukykyä 

ja aloitteellisuutta sekä kykyä työskennellä ja hankkia tietoa 

itsenäisesti. 


Kuvallinen lahjakkuus, motivoituneisuus 



3.16 

Valokuvataiteen koulutusohjelma 



Kolmivuotinen valokuvataiteen kandidaatin tutkinto antaa 

valmistavaa perusopetusta erilaisiin valokuvaajan ammatteihin. 

Teknisten välineiden ja materiaalien hallinnan lisäksi 

koulutuksen tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden taiteellista 

näkemystä. Koulutusohjelma valmistaa syventäviin opintoihin, 

jotka perustuvat opiskelijan itsenäiseen työskentelyyn. 

Opiskelu edellyttää kykyä hahmottaa ja ratkaista kuvalliseen 

ilmaisuun ja viestintään liittyviä ongelmia sekä kykyä 

työskennellä ja hankkia tietoa itsenäisesti. 

Kuvallinen lahjakkuus, motivoituneisuus 



21

4 

Yleistä valintamenettelystä 

Hakuaika kaikkiin koulutusohjelmiin on 1.2 - 15.3.2002. Myöhästyneitä 

ja/tai puutteellisia hakemuksia ei käsitellä. Taideteollisen 

korkeakoulun valintakoe on tutkintoja koulutusohjelmakohtaisesti 

kaksi- tai kolmivaiheinen. Taideteolli- 

4.1 

Taiteen kandidaatin tutkinnon ja kuvataideopetuksen peruskoulutuslinjan 

koulutusohjelman opiskelijat valitaan suoraan 

koulutusohjelmaan. Koulutusohjelmien valintakoe on kolmiosainen 

ja kunkin osan välissä suoritetaan karsintaa. Elokuvataiteen 

koulutusohjelmassa suoritetaan lisäksi haastattelu 

ensimmäisen osan jälkeen, jonka perusteella osa hakijoista 

hyväksytään valintakokeiden toiseen osaan. 

Valintakokeen ensimmäisessä vaiheessa lähetetään hakulomake, 

liitteet ja ennakkotehtävät samalla kertaa Taideteolliseen 

korkeakouluun. 

Valintakokeen ensimmäisen osan muodostaa hakulomakkeen 

yhteydessä toimitettujen ennakkotehtävien (tai hakuperusteella 

3 hakevilla työnäytekansion) arviointi. Ennakkotehtä- 

4.2 

Taiteen kandidaatin tutkintoihin johtavien koulutusohjelmien 

(TaK, 120 ov) ja kuvataideopetuksen koulutusohjelman 

peruskoulutuslinjan (TaM, 180 ov) valintamenettely 

Taiteen maisterin tutkintoon johtavien kaksivuotisten koulutusohjelmien 

valintakoe on kaksiosainen. Ensimmäisen osan 

muodostaa hakulomakkeen yhteydessä toimitettujen työnäytekansion 

(ei koske MA in New Media -koulutusohjelmaa), 

opintosuunnitelman ja mahdollisten ennakkotehtävien arviointi. 

Ensimmäisen osan perusteella osa hakijoista kutsutaan 

valintakokeen toiseen osaan. 

Ensimmäisessä vaiheessa lähetetään korkeakoululle työnäytekansio 

(ei koske MA in New Media -koulutusohjelmaa) 

4.3 

22 

sen korkeakoulun hakijaksi voi samana vuonna ilmoittautua 

hakijaksi vain yhden tutkintoon johtavan koulutusohjelman 

valintakokeeseen. 

vien perusteella osa hakijoista kutsutaan valintakokeen toiseen 

osaan muissa koulutusohjelmissa paitsi elokuvataiteen 

koulutusohjelmassa. Elokuvataiteen koulutusohjelmassa osa 

hakijoista kutsutaan ensin haastatteluun, jonka jälkeen osa 

hakijoista hyväksytään valintakokeen toiseen osaan. Valintakokeen 

toinen osa, haastattelut ja valintakokeen kolmas osa 

järjestetään korkeakoulun tiloissa. 

Valintakokeen toisessa osassa tehtyjen valintakoetehtävien 

perusteella osa hakijoista valitaan valintakokeen kolmanteen 

osaan. Kuvataideopetuksen koulutusohjelman peruskoulutuslinjalla 

kolmannen osan jälkeen huomioidaan myös todistukset, 

joiden pisteytyksestä tarkemmin valintakokeen ii 

ja iii osan kuvauksen yhteydessä. 

Taiteen maisterin tutkintoon johtavat koulutusohjelmat (TaM, 

60 ov) ja kuvataideopetuksen koulutusohjelman 

aikuiskoulutuslinjan (TaM, 80-120 ov) valintamenettely 

ja ennakkotehtävät (koskee ainoastaan pallas kuvataiteiden 

koulutusohjelmaa) sekä kahtena kappaleena: hakulomake, 

opintosuunnitelma (ei koske aikuiskoulutuslinjaa), curriculum 

vitae ja kaikki muut tarvittavat liitteet. Kaikki hakemusasiakirjat 

lähetetään samalla kertaa. 

Valintakokeen toisessa osassa hakijat haastatellaan. Tarvittaessa 

hakijat esittävät lisää työnäytteitä ja suorittavat 

valintatehtäviä, mistä ilmoitetaan jatkoon pääsystä tiedottamisen 

yhteydessä. 

Kuvataideopetuksen koulutusohjelman täydennyskoulutuslinjan 

(TaM) valintamenettely 

Hakemukseen tulee liittää mukaan lopputyösuunnitelma, joka 

on täydennyskoulutuslinjan keskeinen valintakriteeri. Lopputyösuunnitelman 

sisällöstä ja rakenteesta voi tarkemmin 

keskustella taidekasvatuksen osaston johtajan, professori Juha 

Varton kanssa, puh. (09) 7563 0437. Opintojen laajuus päätetään 

opiskelijakohtaisesti erikseen. 

Täydennyskoulutuslinjalle pyrkivät eivät tee ennakkotehtäviä, 

eivätkä osallistu valintakokeen ii. ja iii. osaan. 

hakumenettely

5 

Hakulomakkeen 

täyttäminen 

Voit hakea vain yhteen koulutusohjelmaan. Valintasi 

on ehdottomasti sitova, eikä sitä voi muuttaa hakemuksen 

jättämisen jälkeen. Täytä lomake huolellisesti 

ohjeiden mukaan. Tekstaa selvästi. 

Hakulomakkeen löydät valintaoppaan sivulta 101. 

Henkilötiedot 

Osoitteenmuutoksista on ehdottomasti 

ilmoitettava opintoasioihin. 

Hakuperuste 

Valitse vain yksi hakuperuste. 

Lataa lomake tästä 

23

5.1 

Taiteen kandidaatin tutkintoon johtavat koulutusohjelmat (TaK) ja 

kuvataideopetuksen koulutusohjelman peruskoulutuslinja (TaM) 

Henkilö, joka on suorittanut ylioppilastutkinnon, siihen rinnastettavan ulkomaisen tutkinnon, IB-, EBtai 

Reifeprüfung-tutkinnon, voi hakea ainoastaan hakuperusteella 1 tai 2. 

Jos olet suorittanut sekä ylioppilastutkinnon tai muun siihen rinnastettavan tutkinnon (ks. edellä) 

että jonkin hakuperusteiden 4 - 8 mukaisen tutkinnon, merkitse hakuperusteeksi ylioppilastutkinto. 

Jos olet suorittanut useamman kuin yhden hakuperusteissa mainituista tutkinnoista, mutta et ole 

suorittanut ylioppilastutkintoa tai muuta siihen rinnastettavaa tutkintoa, merkitse hakuperusteeksi 

vaativin suorittamistasi tutkinnoista. 

hakumenettely 

Todistusjäljennökset 

Todistusjäljennökseksi riittää oikeaksi todistettu kopio todistuksesta. Todistusten tulee olla suomen-, 

ruotsin- tai englanninkielisiä. 

Hakuperusteesta riippuen hakulomakkeen mukana tulee lähettää vain seuraavat liitteet: 

Hakuperuste 1 

(suomalainen, pohjoismainen, 

kansainvälinen, saksalainen, tai Eurooppa 

-koulussa suoritettu ylioppilastutkinto) 

Hakemukseen on liitettävä oikeaksi 

todistettu jäljennös ylioppilastutkintotodistuksesta. 

Hakuperuste 2 

(kevään 2002 abiturientti) 

Abiturienttien ylioppilaskirjoituksia 

koskevat tiedot saadaan suoraan 

ylioppilastutkintolautakunnalta. 

Hakuperuste 3 

(väh. 15 ov Taideteollisen korkeakoulun 

avoimessa yliopistossa suoritettuja 

opintokokonaisuuksia koulutusohjelmasta 

johon hakee) 


todistettu Taideteollisen korkeakoulun 

avoimen yliopiston opintosuoritusrekisteriote. 

Lisäksi hakemukseen on liitettävä 

työnäytekansio (portfolio), joka 

korvaa ennakkotehtävät. Katso yleiset 

ohjeet työnäytekansiosta s. 27. 

Hakuperuste 4 

(ammatillinen korkea-aste, ammatillinen 

opistoaste tai 3-vuotinen ammatillinen 

tutkinto) 


todistettu jäljennös kyseisestä 

tutkintotodistuksesta. 

Hakuperuste 5 

(ammattikorkeakoulututkinto) 


todistettu jäljennös 


Hakuperuste 6 

(ulkomainen koulutus, joka ao. maassa 

antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin) 


todistettu jäljennös kyseisestä tutkintotodistuksesta. 

Hakuperuste 7 

(alempi tai ylempi korkeakoulututkinto) 




Hakuperuste 8 

(muutoin edellä mainittuja opintoja 

vastaavat perustiedot ja valmiudet; 

tällä perusteella hakevien oikeudesta 

osallistua valintakokeen toiseen osaan 

päättää koulutusohjelman suunnitteluja 

arviointiryhmä) 

Hakemukseen on liitettävä sellaiset 

opiskelu- ja työtodistukset sekä mahdolliset 

lisäselvitykset, joiden perusteella 

voidaan arvioida, onko hakijalla 

opintoja varten tarvittavat perustiedot. 

24

5.2 

Todistusjäljennökset 

Taiteen maisterin tutkinto (TaM) 

(ei koske kuvataideopetuksen koulutusohjelman peruskoulutuslinjaa) 

Todistusjäljennökseksi riittää oikeaksi todistettu kopio todistuksesta opintosuorituksineen. Todistusten 

tulee olla suomen-, ruotsin- tai englanninkielisiä. 

hakumenettely 

Hakuperusteesta riippuen hakulomakkeen mukana tulee lähettää seuraavat liitteet: 

Hakuperuste 4 

(ammatillinen korkea-aste tai ammatillinen 

opistoaste) 




Hakuperuste 5 

(ammattikorkeakoulututkinto) 




Hakuperuste 6 

(ulkomainen koulutus, joka ao. maassa 

antaa kelpoisuuden vastaaviin 

korkeakouluopintoihin) 




Hakuperuste 7 

(alempi tai ylempi korkeakoulututkinto) 




Hakuperuste 8 

(muutoin edellä mainittuja opintoja 

vastaavat perustiedot ja valmiudet; 

tällä perusteella hakevien oikeudesta 

osallistua valintakokeen toiseen osaan 

päättää koulutusohjelman suunnitteluja 

arviointiryhmä) 

Oikeaksi todistetut jäljennökset työtodistuksista, 

kursseista yms., joilla hakija 

katsoo olevan merkitystä valinnan 

suhteen ja jotka osoittavat hakijalla olevan 

120 opintoviikkoa vastaavat tiedot 

ja taidot. 

Hakuperuste 9 

(yliopistossa suoritetut 120 ov laajuiset 

vastaavat opinnot) 


todistettu jäljennös opintosuorituksista. 

25

6 

6.1 

Hakemuksen liitteet 

Taiteen kandidaatin tutkintoon johtavat koulutusohjelmat (TaK), sekä 

kuvataideopetuksen koulutusohjelman peruskoulutuslinja (TaM) 

hakumenettely 

Ennakkotehtävät 

Ks. tarkemmat ohjeet kohdasta ”koulutusohjelmakohtaiset 

ennakkotehtävät”. 

Avoimen yliopiston suorituksiin perustuvalla hakuperusteella 

(hakuperuste 3) hakevien työnäytekansio korvaa ennakkotehtävät. 

Lisäksi kuvataideopetuksen koulutusohjelman peruskoulutuslinjalle 

hakevien tulee huomioida seuraavaa: 

• hakijat liittävät hakemukseensa kopion mahdollisesta kuvataiteen 

diplomista ja viimeisimmästä päättötodistuksestaan 

äidinkielen pisteytystä varten. Äidinkielen arvosana 

pisteytetään hakijan viimeisen päättötodistuksen 

mukaan. 

Päättötodistuksina pidetään sekä perusopetuksen 

(peruskoulu) että toisen asteen (lukio, ammatilliset oppilaitokset) 

ja korkea-asteen (ammattikorkeakoulut, yliopistot) 

koulutuksen päättötodistuksia tai vastaavia ulkomaisia 

todistuksia. Pisteytyksestä tarkemmin valintakokeen 

ii ja iii osan kuvauksen yhteydessä. 

Todistusten pisteytystä varten valintakokeen kolmanteen 

osaan kutsuttavat abiturientit toimittavat kopion lukion päättötodistuksesta 

opintoasioihin välittömästi todistuksen saatuaan, 

ehdottomasti viimeistään 7.6.2002 

26

6.2 

Taiteen maisterin tutkintoon johtavat koulutusohjelmat (TaM) 


a) Työnäytekansio (portfolio) 

(Ei koske MA in New Media -koulutusohjelmaa eikä kuvataideopetuksen 

koulutusohjelman täydennys- eikä aikuiskoulutuslinjaa. 

Aikuiskoulutuslinjan portfolio-ohje on koulutusohjelman 

kuvauksen yhteydessä). 

Työnäytekansiossa hakija esittää omaan taideilmaisuunsa ja 

muotoiluun liittyviä teoksiaan. Työnäytekansion tulee esitellä 

monipuolisesti ja kattavasti hakijan aikaisempi tieteellinen, 

ammatillinen ja/tai taiteellinen toiminta. Taideteoksia 

voi esitellä teknisinä piirustuksina, esityskuvina, valokuvina, 

diapositiiveina tai videon (VHS, max. 30 min.) avulla. Teoksia 

ei suositella esiteltävän originaaleina. Työnäytekansion 

koko voi olla korkeintaan A2. Työt tulee luetteloida. Luettelossa 

tulee mainita ainakin teoksen nimi ja/tai teema, tekotapa, 

materiaali, koko, toteuttamistarkoitus sekä toteuttamisvuosi. 

Luettelosta tulee myös ilmetä, missä ja koska teokset ovat 

olleet näytteillä, niitä on esitetty tai ne on julkaistu. Jokaisen 

koulutusohjelman kohdalla on kerrottu tarkemmin, jos työnäytekansion 

tulee sisältää edellisestä poikkeavia näytteitä. 

Merkitse nimesi jokaiseen diapositiiviin ja videoon. Portfolion 

päälle tulee kirjoittaa 

1. sukunimi 

2. kaikki etunimet 

3. osoite 

4. puhelinnumero 

5. koulutusohjelma, johon hakee, kuvataideopetuksen 

koulutusohjelmaan hakevilla myös linja 

c) Opintosuunnitelma (ei koske kuvataideopetuksen 

koulutusohjelman täydennyskoulutuslinjaa) 

Hakijan tulee laatia vähintään yhden A4 sivun mittainen kirjallinen 

opintosuunnitelma, joka sisältää perustelun siitä, 

miksi hakija pyrkii kyseiseen koulutusohjelmaan. Lisäksi hakijan 

tulee mainita, mikä tai mitkä ovat hänen erityiset kiinnostuksen 

kohteensa kyseisellä koulutusalalla ja tavoitteet 

sekä toiveet Taideteollisessa korkeakoulussa suoritettavista 

opintojaksoista. Hakijan tulee suunnitelmassa eritellä omia 

vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan, taide- ja muotoilunäkemyksiään, 

töihinsä liittyviä näkökohtia ja taiteellisia 

päämääriä. 

d) Ennakkotehtävät (koskee ainoastaan Pallas 

-kuvataiteiden koulutusohjelmaan hakevia) 

pallas kuvataiteiden koulutusohjelmaan hakiessasi liitä mukaan 

kohdassa ”koulutusohjelmakohtaiset ennakkotehtävät” 

annettujen ohjeiden mukaan tehty ennakkotehtävä. 

e) Lopputyösuunnitelma (koskee ainoastaan 

kuvataideopetuksen koulutusohjelman 

täydennyskoulutuslinjalle hakevia) 

Hakemukseen tulee liittää mukaan lopputyösuunnitelma, joka 

on täydennyskoulutuslinjan keskeinen valintakriteeri. Lopputyösuunnitelman 

sisällöstä ja rakenteesta voi tarkemmin 

keskustella taidekasvatuksen osaston johtajan, professori Juha 

Varton kanssa, puh. (09) 7563 0437. Opintojen laajuus päätetään 

opiskelijakohtaisesti erikseen. 

hakumenettely 

Työnäytekansioita ei palauteta postitse, mutta voit noutaa 

kansiosi valintakokeen jälkeen kyseiseltä osastolta virka-aikana 

1. - 30.8.2002. 

b) Curriculum vitae (Ansioluettelo) 

Hakemuksen liitteenä tulee olla hakijan ansioluettelo, jossa 

kerrotaan henkilötiedot, koulutus, työkokemus, näyttelyt, 

julkaistu kirjallisuus ja artikkelit, palkinnot ja apurahat, opintomatkat 

ja luottamustehtävät. Vaihtoehtoisesti liitteenä voi 

olla nimikirjanote. 

27

7 

Koulutusohjelmakohtaiset ennakkotehtävät 

Tehtävien arviointi 

Ennakkotehtävien lukumäärä vaihtelee koulutusohjelmittain 

yhdestä neljään. Kaikkien taiteen kandidaatin tutkintoon 

johtaviin koulutusohjelmiin sekä taiteen maisterin tutkintoon 

johtavaan kuvataideopetuksen koulutusohjelman peruskoulutuslinjalle 

(poikkeuksena hakuperusteella 3 hakevat, joiden 

työnäytekansio korvaa ennakkotehtävät) ja pallas kuvataiteiden 

koulutusohjelmaan hakevien on tehtävä kaikki 

ko. koulutusohjelman yhteydessä mainitut ennakkotehtävät. 

Koulutusohjelman suunnitteluja arviointiryhmä arvioi ennakkotehtävät 

asteikolla hyväksytty / hylätty. 

Ennakkotehtävistä ei anneta henkilökohtaista palautetta 

eikä niitä palauteta. 

Ennakkotehtävät tulee laatia itsenäisesti ja ilman ohjausta. 

Korkeakoulun henkilökunta ei tarkenna eikä selosta 

valintaoppaassa kuvattuja ennakkotehtäviä. 

Edellisten vuosien valintakoetehtävät 

Edellisten vuosien valintakoetehtäviä voi tilata postikortilla 

Taideteollisen korkeakoulun opintoasiainpalveluista, osoitteesta 

Taideteollinen korkeakoulu/Opintoasiat, Hämeentie 

135 C, 00560 Helsinki. 

Monistesarja maksaa postituskuluineen 10 e (59,50 mk) /kpl 

ja se sisältää kaikki taiteen kandidaatin tutkintoon johtavien 

koulutusohjelmien sekä kuvataideopetuksen koulutusohjelman 

peruskoulutuslinjan valintakoetehtävät yhdeltä vuodelta. 

Lataa ennakkotehtävät (maksullinen linkki) 

ennakkotehtävät 

Jokaisen tehtävän taakse tulee kirjoittaa: 

1. sukunimi 

2. kaikki etunimet, puhuttelunimi alleviivattuna 

3. osoite 

4. puhelinnumero 

5. tehtävän numero 

6. koulutusohjelma, johon hakee (elokuvataiteen ja kuvataideopetuksen 

koulutusohjelmiin hakevien tulee ilmoittaa 

myös linja) 

Valokuvataiteen koulutusohjelmaan hakevien tulee kirjoittaa 

em. tiedot myös jokaisen kuvan taakse, mikäli kuvat ovat irrallisia. 

Ennakkotehtäviin soveltuvat ainoastaan tehtävänantojen 

toteutustavassa mainitut tai niitä lähinnä olevat paperikoot. 

29

Valintakokeen toinen ja kolmas osa suoritetaan Taideteollisessa 

korkeakoulussa, Hämeentie 135 C (Arabian tehtaiden 

kiinteistö). 

• Bussit Rautatientorilta 68, 71, 71V, 73B: Arabian pysäkki 

• Raitiovaunu 6 Rautatientorilta: päätepysäkki. 

8 Valintakokeiden II ja III -osa 

Valintakoepaikka 

tämään suorituksen, ilmoita siitä valvojalle viipymättä. Lisäksi 

sinun tulee hankkia lääkärintodistus tai vastaava selvitys 

tapahtuneesta ensi tilassa, jotta tekemättä jäänyt tehtävä 

ei vaikuttaisi epäedullisesti menestymiseesi. Jos et esitä tällaista 

selvitystä, tekemättä jäänyt tehtävä arvioidaan arvosanalla 

0 tai suoritus hylätään kokonaisuudessaan. 

hakumenettely jatkuu 

Majoitusneuvontaa 

• Helsinki-tiedotus, Jugendsali, puh. (09) 169 2278 

• Suomen Hotellivaraukset Oy, puh. 0800-155 155 

• Suomen Retkeilymajajärjestö-SRM ry, puh. (09) 565 7150 

• Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö HOAS (HOASasuntoja 

voi hakea myös lyhytaikaista asunnontarvetta 

varten), puh. (09) 549 900. 

Jos sairastut kokeiden aikana 

Mikäli et sairauden tai muun pakottavan syyn takia voi suorittaa 

jotakin tehtävää/valintakokeen osaa tai joudut keskeyt- 

Vammaiset hakijat 

Jos hakija vamman tai sairauden takia tarvitsee erityisjärjestelyjä, 

hänen tulee hyvissä ajoin ennen valintakokeen toista 

osaa ottaa yhteys opintoasioihin, puh. (09) 7563 0211. Vammaiseen 

hakijaan sovelletaan samoja valinnan perusteita kuin 

muihinkin hakijoihin. 

Henkilöllisyyden tarkistaminen 

Jokaisen hakijan henkilöllisyys tarkistetaan valintakokeen 

kuluessa. Ota mukaan voimassa oleva henkilötodistus, passi 

tai ajokortti. 

8.1 

Taiteen kandidaatin tutkintoon johtavien koulutusohjelmien 

(TaK) ja kuvataideopetuksen koulutusohjelman 

peruskoulutuslinjan (TaM) valintakokeen II ja III osa 

Kaikille hakijoille lähetetään postitse 

tieto hyväksymisestä tai hylkäämisestä 

valintakokeen toiseen osaan paitsi elokuvataiteen 

koulutusohjelmassa haastatteluun. 

Haastattelun tulokset julkaistaan 


sisääntuloaulassa, jonka perusteella 

osa hakijoista hyväksytään valintakokeen 

toiseen osaan. 

Tieto hyväksymisestä kolmanteen 

osaan ja kolmannen osan tulokset julkistetaan 


sisääntuloaulassa. 

Kaikille valintakokeen iii osaan osallistuneille 

päätös postitetaan kotiin. 

Tietoja valintojen tuloksista ei anneta 

puhelimitse ennen 21.6.2002. 

Valintakokeessa tarvittavat 

välineet ja tarvikkeet 

Valintakoetehtävien suorittamiseen 

tarvitset seuraavia välineitä ja tarvikkeita: 

• A3 ja A2 -kokoiset 

piirustuslehtiöt 

• Konseptipaperia 

• Lyijykynä, teroitin, 

pyyhekumi 

• Viivoitin, jossa on millimetriasteikko 

• Vesi- tai peitevärit, 

siveltimiä, vesikuppi 

• Liimaa 

• Sakset, puukko, pahviveitsi 

Jos jonkin tehtävän yhteydessä tarvitaan 

muita kuin valintaoppaassa ilmoitettuja 

välineitä tai tarvikkeita, saat 

ne siltä osastolta, jonka koulutusohjelmaan 

olet hakemassa tai saat ohjeet 

niiden hankkimiseksi viimeistään tehtävää 

edeltävänä päivänä. Kun tehtävän 

yhteydessä jaetaan paperia tai muuta 

materiaalia, toteuta tehtävä annettuja 

materiaaleja käyttäen. 

Tarvikkeita myydään myös Taideteollisessa 

korkeakoulussa sijaitsevassa 

Kynä ja paperi -kirjakaupassa. 

31

Valintakoetehtävät 

Jokaisella osastolla on omat valintakoevalvojat, joille ilmoittaudut 

saapuessasi kyseiselle osastolle. He tarkistavat henkilöllisyytesi 

ja jakavat valintakoetehtävät. Valintakoetehtävät 

sisältävät tehtävämäärittelyn, ohjeet toteutustavasta ja tiedot 

arviointiperusteista. Arviointiperusteet voivat olla myös 

kaikille tehtäville yhteiset. 

Tehtävät julkaistaan vain suomeksi ja ruotsiksi. Niiden 

kääntäminen tai tulkitseminen ei ole mahdollista valintakokeen 

aikana. Kirjallisiin tehtäviin voi vastata joko suomeksi 

tai ruotsiksi. Halutessasi voit käyttää sanakirjaa. 

Huom! Valintakoetehtäviä ei palauteta hakijoille. 


Valintakoetehtävät suunnitellaan siten, että ne vastaavat 

opiskelijavalintaperusteita, jotka ovat taiteellinen lahjakkuus, 

motivoituneisuus ja kehityskelpoisuus. Opiskelijavalinnassa 

ratkaisee valintakokeessa osoitettu lahjakkuus ja alalle soveltuvuus. 

Jokaisella koulutusohjelmalla on arviointiryhmä, joka arvioi 

valintakoetehtävät. Toisen ja kolmannen osan tehtävät 

arvioidaan asteikolla 0-5. Valintakokeen toisen osan lopussa 

toisen osan pisteet lasketaan yhteen. Kolmanteen osaan pääsevät 

valitaan pistemäärän mukaan paremmuusjärjestyksessä. 

Tasapistetapauksessa otetaan kaikki viimeisenä hyväksytyn 

pistemäärän saaneet jatkoon. Valintakokeen kolmannen 

osan jälkeen lasketaan toisen ja kolmannen osan pisteet 

yhteen. Kolmannen osan lopussa suoritetaan kokonaisarviointi 

asteikolla 0-5 muissa paitsi kuvataideopetuksen koulutusohjelman 

peruskoulutuslinjalla. Kokonaisarvioinnissa arvioidaan 

kaikkien hakijan ii ja iii osassa tekemien valintakoetehtävien 

ja haastattelun muodostamaa kokonaisuutta, 

jolloin kyseessä on sekä suoritusten että henkilön arviointia. 

Hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen toisen ja kolmannen 

osan pisteiden ja kokonaisarviointipisteiden yhteenlasketun 

pistemäärän perusteella. Tasapistetapauksissa kokonaisarvioinnin 

pistemäärä ratkaisee paremmuusjärjestyksen. 

Jos tämänkin jälkeen tulos on vielä tasan, ratkaisee järjestyksen 

kolmannen vaiheen pistemäärä. Ellei paremmuusjärjestystä 

vielä tälläkään perusteella saada, ratkaistaan asia 

toisen osan valintakoetehtävien pisteiden perusteella. Tämän 

jälkeen katsotaan paremmaksi se, joka valintakokeen toisessa 

ja kolmannessa osassa yhteensä on saanut enemmän arvosanoja 

5 ja 4 jne. Jos tulos edelleen on tasan, hyväksytään opiskelijaksi 

kaikki viimeisenä hyväksytyn pistemäärän saaneet. 

Kuvataideopetuksen koulutusohjelman peruskoulutuslinjalla 

pisteytetään valintakoetehtävien lisäksi äidinkielen arvosana 

ja mahdollinen kuvataiteen lukiodiplomi. 

Hakija voi saada viimeisen päättötodistuksensa äidinkielen 

arvosanasta pisteitä seuraavasti: 

• Todistuksen arvosteluasteikon ylimmästä arvosanasta 

1 piste ja seuraavaksi ylimmästä arvosanasta 0,5 pistettä. 

• Kuvataiteen lukiodiplomin suorittaneet liittävät hakemukseensa 

kopion todistuksesta, josta anneteen 1 piste. 

Pisteytys tehdään valintakokeiden kolmannen osan jälkeen. 

Palaute hakijalle 

Valintakokeen toisen ja kolmannen osan tulosten julkistamisen 

yhteydessä lähetetään hakeneille eri valintakoetehtävistä 

saamat pisteet sekä niiden perusteella lasketut yhteispistemäärät. 

Henkilökohtaista palautetta valintakoetehtävistä ei 

anneta. 


32

8.2 

Haastattelu, lisätyönäytteet ja 

valintakoetehtävät 

Valintakokeen toisessa osassa hakijat haastatellaan. Samalla 

pyydetään myös hakuperusteen mukaiset tutkintotodistukset 

niiltä, joilla tutkinto on ollut vielä kesken hakemuksen 

jättöpäivänä. Tarvittaessa hakijalta voidaan vaatia lisätyönäytteitä. 

Hän voi myös joutua suorittamaan suunnitteluja 

arviointiryhmän laatimia valintakoetehtäviä. 

Mahdollisista lisätyönäytteistä, valintakoetehtävistä ja 

tarkemmasta valintakokeen ajankohdasta ilmoitetaan yhtä 

aikaa jatkoon pääsystä tiedotettaessa. Samoin tiedotetaan 

tehtävien suorittamiseen liittyvistä järjestelyistä. 


Taiteen maisterin tutkintoon (TaM) johtavien 

koulutusohjelmien valintakokeen II -osa 


Valintakoetehtävät suunnitellaan siten, että ne vastaavat opiskelijavalintaperusteita, 

jotka ovat taiteellinen lahjakkuus, motivoituneisuus 

ja kehityskelpoisuus. Opiskelijavalinnassa ratkaisee 

valintakokeessa osoitettu lahjakkuus ja alalle soveltuvuus. 

Valinta tapahtuu hakemusasiakirjojen, työnäytekansion 

(ei koske MA in New Media -koulutusohjelmaa, eikä kuvataideopetuksen 

täydennyskoulutuslinjaa), hakijan laatiman opintosuunnitelman, 

haastattelun sekä mahdollisten ennakkotehtävien, 

valintakoetehtävien ja lisätyönäytteiden perusteella. 

Jokaisella koulutusohjelmalla on arviointiryhmä, joka suorittaa 

hakijoiden arvioinnin. Ryhmää voidaan tarvittaessa 

täydentää asiantuntijajäsenillä, jotka valitaan valintakokeen 

ensimmäisen osan jälkeen sen mukaan, mitkä hakijoiden 

kiinnostuksen kohteet ovat. Hakijat arvioidaan siten, että työnäytekansio, 

haastattelu ja opintosuunnitelma sekä mahdolliset 

valintakoetehtävät ja lisätyönäytteet muodostavat yhden 

kokonaisuuden, joka arvioidaan arvosanoilla hyväksyttyhylätty. 

Palaute hakijalle 

Hakijoille annetaan puhelimitse henkilökohtaista palautetta 

ainoastaan valintakokeen lopullisesta tuloksesta. Osastojen 

palauteajoista tiedotetaan valintakokeen aikana. 


8.3 

Oikaisupyyntö opiskelijavalintaan 

Mikäli hakija on tyytymätön opiskelijavalintaan, hän voi pyytää 

siihen kirjallisesti oikaisua korkeakoululta. Oikaisupyyntö 

on tehtävä 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkaisemisesta, 

viimeistään perjantaina 5.7.2002. Oikaisupyyntö toimitetaan 

korkeakoulun kirjaamoon. Tuloksia julkistettaessa 

ilmoitetaan, miten oikaisupyynnön voi tehdä. 

Valintamenettelyn tulosta ei oikaisupyynnön johdosta 

muuteta kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi eli jo 

opiskelemaan hyväksytty ei menetä opiskelupaikkaansa, vaikka 

joku toinen pääsisikin opiskelemaan valituksen tultua 

hyväksytyksi. 

Oikaisupyynnön ratkaisee vararehtori kyseisen osaston 

suunnitteluja arviointiryhmän sekä opintoasiainpäällikön 

esityksestä. Oikaisupyynnöstä annettuun päätökseen saa hakea 

muutosta lääninoikeudesta. 

33

9 

Opiskelupaikan vastaanottaminen 

Korkeakoulut ilmoittavat hakijoille hyväksymisestä kirjeitse. 

Syksyllä 2002 alkavien korkeakoulututkintoon johtavien koulutusten 

valintojen tulokset julkistetaan viimeistään 19.7.2002 

ja ammattikorkeakoulujen osalta keväällä 2003 alkavien viimeistään 

22.11.2002. Opiskelijaksi hyväksytty toimittaa ilmoitettuun 

määräaikaan mennessä opiskelupaikan vastaanottamisilmoituksen 

siihen korkeakouluun, josta ottaa opiskelupaikan 

vastaan. Jollei hän sitä tee, hän menettää opiskelupaikan 

(Asetus ammattikorkeakoulujen opinnoista annetun asetuksen 

muuttamisesta 1190/1998 ja Asetus yliopistoasetuksen 

muuttamisesta 75/1999). 

Opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus on sitova eikä sitä 

voi muuttaa tai peruuttaa. 

Jos hakija on hakenut useaan korkeakoulututkintoon johtavaan 

koulutukseen, hänen kannattaa ilmoituksen palauttamisen 

määräajan kuluessa selvittää mahdollisuutensa päästä 

mieluisampaan opiskelupaikkaan. 

Viimeistään 19.7.2002 hyväksytyiksi 

tulleet hakijat 

Varmistaakseen opiskelupaikkansa hyväksytyksi tulleen on 

toimitettava allekirjoitettu vastaanottamisilmoitus asianomaiseen 

korkeakouluun viimeistään 2.8.2002 klo 16.15. Myöhässä 

tulleita ilmoituksia ei huomioida. Halutessaan hakijalla 

on oikeus jäädä jonottamaan toista opiskelupaikkaa, johon 

hän on jäänyt varasijalle. Sijoittuminen varasijalle on hyvä 

varmistaa korkeakoulusta. Opiskelijaksi hyväksytty merkitsee 

jonottamansa koulutuksen vastaanottamislomakkeeseen. 

Jonotusoikeus on voimassa 16.8.2002 saakka. Jos hakija 

tulee siihen mennessä hyväksytyksi jonottamaansa paikkaan, 

tästä tulee hänen lopullinen opiskelupaikkansa. Jos hakija 

ei tule hyväksytyksi jonottamaansa paikkaan, hänen lopulliseksi 

opiskelupaikakseen tulee se koulutus, jonka hän on 

ilmoittanut vastaanottavansa siinä tapauksessa, ettei pääse 

jonottamaansa koulutukseen. Hakija voi ilmoittaa luopuvansa 

jonotuksesta, jos häntä ei vielä ole hyväksytty hänen jonottamaansa 

opiskelupaikkaan. Hakijan on ilmoitettava jonotuksesta 

luopumisesta kirjallisesti siihen korkeakouluun, johon hän 

on palauttanut opiskelupaikan vastaanottamisilmoituksen. 

Jonotuskohteen vaihtaminen ei ole mahdollista. 

34 

Huom! Kaikkiin yliopistoissa järjestettäviin koulutuksiin ei 

voi jonottaa. Hakija ei voi jonottaa sellaiseen yliopistokoulutukseen, 

johon kaikki opiskelijat valitaan kerralla eikä mahdollisten 

peruutustenkaan jälkeen varasijoilta valita ketään. 

Yliopistot tiedottavat tällaisista koulutuksista erikseen. Jos 

hakija ei ole varma, voiko hän jonottaa haluamaansa koulutukseen, 

hänen on syytä varmistaa se ao. yliopistosta ennen 

vastaanottamisilmoituksen jättämistä. 

Esimerkki: Hakija on hakenut sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun 

ja pitää ammattikorkeakoulupaikkaa 

mieluisampana. Hakija tulee hyväksytyksi heinäkuun alussa 

yliopistoon ja tietää jääneensä varasijalle ammattikorkeakouluun. 

Hän toimittaa määräaikaan mennessä yliopistoon opiskelupaikan 

vastaanottamisilmoituksen, jossa hän ilmoittaa 

ottavansa vastaan yliopistosta tarjotun opiskelupaikan siinä 

tapauksessa, ettei tule hyväksytyksi ammattikorkeakouluun. 

Lomakkeessa hän ilmoittaa ammattikorkeakoulun ja koulutuksen 

nimen, johon haluaa jäädä jonottamaan. Hakijan 

jonottama paikka vapautuu (eli hakija tulee hyväksytyksi) 

15.8.2002. Koska jonotus on tuolloin vielä voimassa, ammattikorkeakoulupaikasta 

tulee hänen lopullinen opiskelupaikkansa 

ja yliopistopaikka peruuntuu. 

Ammattikorkeakoulujen yhteishaussa ja joillakin aloilla yliopistoissa 

käytössä olevissa yhteishauissa ja -valinnoissa hakija 

on joutunut asettamaan koulutukset suosituimmuusjärjestykseen 

jo hakuvaiheessa. Jonotuskohteeksi hakija voi 

näissä tapauksissa merkitä vain ylemmällä hakutoiveella olleen 

koulutuksen. 

Esimerkki: Hakija on hakenut ammattikorkeakoulujen yhteishaussa 

neljään koulutukseen ja yhteen yliopistossa järjestettävään 

koulutukseen. Ammattikorkeakoulujen hakukohteet 

hakija on laittanut suosituimmuusjärjestykseen jo maaliskuussa 

yhteishakulomakkeessa. Hakija tulee hyväksytyksi 

heinäkuun puolivälissä ammattikorkeakoulujen yhteishaussa 

toisena hakutoiveena olleeseen koulutusohjelmaan. Hänellä on 

oikeus jäädä jonottamaan toista mieluisampaa opiskelupaikkaa, 

jonka hän ilmoittaa vastaanottamislomakkeessa. Jonotuskohteena 

voi olla joko hänen hakemansa koulutus yliopistossa 

tai ammattikorkeakoulussa. Huom! Mikäli hakija haluaa 

jäädä jonottamaan toista ammattikorkeakoulupaikkaa, hän 

voi jonottaa vain yhteishaussa korkeammalla eli tässä tapauksessa 

ensimmäisenä hakutoiveena ollutta opiskelupaikkaa. 

hakumenettely jatkuu

20.7.2002 tai sen jälkeen hyväksytyiksi 

tulleet hakijat 

Niille hakijoille, jotka tulevat hyväksytyiksi 20.7.2002 tai 

sen jälkeen syksyllä 2002 alkavaan koulutukseen (varasijoilta 

tai jälkihaussa tai erillisvalinnoissa hyväksyttyjä), korkeakoulut 

ilmoittavat opiskelupaikan vastaanottamisilmoituksen 

palauttamisen määräajan. Hakijoilla, jotka on hyväksytty 

20.7.2002 tai sen jälkeen, ei ole oikeutta jonottaa toista 

paikkaa. 

Huom! Syksyllä ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin hakevilla 

ei ole jonotusmahdollisuutta, kuten on kevään ja kesän 

valinnoissa hakevilla. 

Menettely opiskelupaikan vastaanottamistiedon 

muutosta vaativissa tilanteissa 

Opiskelupaikan vastaanottamistietoa voidaan muuttaa vain 

silloin, jos hakija on toiminut korkeakoulusta saadun virheellisen 

tai puutteellisen tiedon pohjalta. Tällöin hakija tekee 

kirjallisen korjauspyynnön perusteluineen siihen korkeakouluun, 

josta hän on ottanut vastaan opiskelupaikan. Korkeakoulu 

tekee asiasta päätöksen ja toimittaa sen hakijalle ja tiedoksi 

rekisterinpitäjälle, joka tarvittaessa päivittää muuttuneen 

tiedon rekisteriin. 

Vastaanottamistietoa voidaan muuttaa myös valinnan tuloksen 

oikaisun seurauksena. Tästä menettelystä saa tarkemmat 

ohjeet korkeakouluilta. 

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijavalinnoissa 

käytettävien rekistereiden käyttötarkoitus, tietojen tarkastus 

ja luovutus 

Yliopistojen hakija- ja opinto-oikeusrekisteriin sekä ammattikorkeakoulujen 

yhteishakurekisteriin ja hakija- ja opiskelupaikkarekisteriin 

tallennetaan korkeakoulujen koulutuksia 

koskevien tietojen lisäksi hakijaa ja hänen aikaisempaa 

koulutusta koskevia tietoja sekä koulutukseen hakemiseen, 

opiskelijavalintaan, opiskelupaikan vastaanottamiseen ja korkeakouluun 

kirjoittautumiseen liittyviä tietoja. Rekisteriselosteet 

ovat nähtävissä Opetushallituksen kirjaamossa, 

osoitteessa: Opetushallitus, kirjaamo, Hakaniemenkatu 2, 

00530 Helsinki. 

Rekistereihin tallennettuja tietoja voidaan käyttää yhden 

opiskelupaikan säännöksen toteutuksen lisäksi korkeakoulutukseen 

hakeutumisen ja opiskelijavalintojen järjestämiseen 

ja niistä tiedottamiseen sekä koulutusjärjestelmän seurantaan 

ja arviointiin (L1058/1998). 

Hakijalla on oikeus tarkastaa häntä koskevat rekistereihin 

tallennetut tiedot (Henkilötietolaki L523/1999). Pyyntö on 

35 

tehtävä kirjallisesti. Hakija tai opiskelijaksi hyväksytty voi 

tarkastaa itseään koskevat tiedot siitä korkeakoulusta, johon 

hän on hakenut tai tullut valituksi. Mikäli hakija on hakenut 

useampaan kuin yhteen korkeakouluun, hän voi tarkastaa 

tietonsa rekisterinpitäjältä. 

Ammattikorkeakouluun hakenut voi tarkastaa hakutietonsa 

myös alueensa lääninhallituksesta. 

Rekistereistä voidaan luovuttaa tietoja opetusviranomaisille, 

Tilastokeskukselle, Kansaneläkelaitokselle, työvoimaviranomaisille 

ja opiskelijaterveydenhuollon järjestäjille. Sen lisäksi 

rekisterinpitäjä voi rekisteristä luovuttaa hakijan suostumuksella 

nimi- ja osoitetietoja myös koulutusta koskevaa 

tiedottamista ja markkinointia varten (L1058/1998). Henkilötietojen 

käsittelyä koskevaa tietoa löytyy tietosuojavaltuutetun 

kotisivuilta (www.tietosuoja.fi). 

Tiedustelut: 

• Hakuja, valintoja ja opiskelupaikan vastaanottamista koskevat 

asiat: korkeakoulut 

• Yhden opiskelupaikan säännöksen toteutus ja rekisterinpito 

ammattikorkeakoulusektorilla: Opetushallituksen 

opiskelijavalintapalvelut -yksikkö, puh. 09 - 7747 7146, 

7747 7131, 7747 7927 tai vaihde 774 775 

• Yhden opiskelupaikan säännöksen toteutus ja rekisterinpito 

yliopistosektorilla: Opetushallituksen opiskelijavalintapalvelut 

-yksikkö 09 - 7747 7346, 7747 7149 tai vaihde 

774 775 

Korkeakouluun ilmoittautuminen 

Hyväksytyksi tulleen opiskelijan on ilmoittauduttava korkeakouluun 

2.9.2002 mennessä hyväksymiskirjeen mukana tulevan 

ilmoittautumisohjeen mukaisesti. 

Uudet opiskelijat merkitään hyväksymisvuonna Taideteollisen 

korkeakoulun opiskelijarekisteriin opiskelijoiden ilmoittautumisen 

perusteella. Jos uusi opiskelija ei ilmoittaudu 

yliopistoon määräaikaan mennessä, hän menettää opiskeluoikeutensa 

ja hän voi hakea opiskeluoikeutta uudelleen 

seuraavan vuonna. Hänen tilalleen kutsutaan välittömästi 

seuraava henkilö varasijalta. 

hakumenettely jatkuu

Opintojen aloittamisen siirtäminen 

Opintojen aloittamisajankohdan siirtäminen korkeakoulun 

hyväksymän syyn perusteella seuraavalle lukuvuodelle ei vaikuta 

opiskelupaikan vastaanottamisen ajankohtaan. 

Taideteollisen korkeakoulun osastonjohtaja voi hakemuksesta 

myöntää eräissä tapauksissa hakijalle oikeuden siirtää 

opintojen aloittamista enintään yhdellä lukuvuodella. Opintojen 

aloittamista saa siirtää vain asevelvollisuuden suorittamisen, 

sairauden tai raskauden takia. Siirto-oikeutta on 

anottava 2.8.2002 mennessä. 

Mikäli hakija on saanut oikeuden opintojen siirtämiseen 

tai ilmoittanut, ettei ota lainkaan vastaan saamaansa opiskeluoikeutta 

taikka on laiminlyönyt ennakkoilmoittautumisvelvollisuuden, 

vapautuu opiskelupaikka varasijalla olevalle 

opiskelijalle. Varasijoilta opiskelijat hyväksytään paremmuusjärjestyksessä. 

Opintoasiainpalvelut saattaa ottaa yhteyttä 

varasijalla oleviin kesällä, minkä vuoksi on tärkeää, että ilmoitat 

mahdolliset osoite- ja puhelinnumeromuutokset heti 

opintoasioihin, jos olet varasijalla. 


36

10 

Hakemuksen postitus 

Hakuaika päättyy 15.3.2002. Viimeistään hakuajan päättymispäivän 

postileimalla varustetut hakemukset otetaan huomioon. 

Korkeakoulu ei lunasta puutteellisin postimerkein lähetettyjä 

hakemuksia. Puutteellisia tai myöhästyneitä hakemuksia 

ei oteta huomioon. Hakemukset voi myös tuoda 

henkilökohtaisesti korkeakouluun hakuaikana viimeistään 

viimeisenä hakupäivänä kello 16.15 mennessä. 

Malli: 

Lähettäjän sukunimi 

Etunimet 

Osoite 

Koulutusohjelma 

TaK tai TaM 


Tekstaa kuoreen seuraavat merkinnät: 

Vasempaan alakulmaan merkintä ”Valintakoe”. Vasempaan 

yläkulmaan: sukunimi, kaikki etunimet, täydellinen osoite, 

koulutusohjelma, johon haet (elokuvataiteen ja kuvataideopetuksen 

koulutusohjelmiin hakevat ilmoittavat myös linjan) 

sekä kirjainlyhenne ”TaK” (Taiteen kandidaatti) tai ”TaM” 

(Taiteen maisteri) riippuen siitä, kumpaan tutkintoon haet. 

10.1 

”Valintakoe” 

Taiteen kandidaatin tutkintoon ja 

kuvataideopetuksen peruskoulutuslinjalle hakevat 

Taideteollinen korkeakoulu 

Opintoasiat 

Hämeentie 135 C 

00560 Helsinki 

Hakemusasiakirjat ennakkotehtävineen toimitetaan korkeakouluun 

C3 (A3) -kokoisessa, tehtävät hyvin suojaavassa kuoressa. 

Ennakkotehtävät tulee tehdä niin, että ne mahtuvat 

mainitun kokoiseen kuoreen. Sulje kuori huolellisesti, älä kuitenkaan 

käytä niittejä. Koska ennakkotehtävät eivät edellytä 

muita kuin kuoreen sopivia toteutustapoja, saattaa muunlainen 

toteutustapa vaikuttaa tehtävän arviointiin. 

Hakemusasiakirjoja ja ennakkotehtäviä ei palauteta. Valokuvataiteen 

koulutusohjelman osalta työnäytekansion voi 

halutessaan noutaa 1. - 30.8.2002. 

10.2 

Taiteen maisterin tutkintoon hakevat 

Hakemusasiakirjat, mahdolliset ennakkotehtävät ja työnäytekansio 

toimitetaan korkeakouluun korkeintaan C2 (A2) -kokoisessa, 

kansion hyvin suojaavassa kuoressa. 

Hakemusasiakirjoja ei palauteta. Työnäytekansion voi halutessaan 

noutaa kyseiseltä osastolta 1. - 30.8.2002. 

37

11 

Valintojen aikataulu 

I osa Hakuaika päättyy kaikkiin koulutusohjelmiin 

Viimeistään 15.3.2002 postileimalla varustetut tai samana päivänä kello 16.15 

mennessä korkeakoulun opintoasiainpalveluihin toimitetut täydelliset hakemukset 

otetaan huomioon. 

pe 15.3.2002 


Ilmoitus valintakokeiden I - osan tuloksista hakijoilla viimeistään 

Kaikille hakijoille lähetetään ilmoitus hyväksymisestä tai hylkäämisestä valintakokeiden 

seuraavaan osaan. 

Taiteen kandidaatin tutkintoon johtavan elokuvataiteen koulutusohjelman haastattelu. 

Henkilökohtaisen haastattelun kesto on n. 15 min. joko 30.5 tai 31.5. 

Haastatteluajat ilmoitetaan kutsukirjeessä. 

Taiteen kandidaatin tutkintoon johtavan elokuvataiteen koulutusohjelman haastattelun 

tulokset on nähtävillä korkeakoulun sisääntuloaulassa viim. kello 19.00. 

Tulosten perusteella osa haastatelluista hyväksytään valintakokeen toiseen osaan. 

ma 20.5.2002 

to 30.5.2002 tai 

pe 31.5.2002 

pe 31.5.2002 

II osa Kaksivuotisten maisteriohjelmien valintakoe ja/tai haastattelut. ma 27.5. - pe 7.6.2002 

(1-2 päivää kahden viikon aikana) 

Kuvataideopetuksen aikuiskoulutuslinjan valintakoe 

Valintakoe 

Kaikkien taiteen kandidaatin tutkintoon johtavien koulutusohjelmien sekä taiteen 

maisterin tutkintoon johtavan kuvataideopetuksen peruskoulutuslinjan koulutusohjelman 

valintakoe molempina päivinä kello 8.00 - 12.00 ja 13.00 - 17.00 

Ilmoitus valintakokeiden ii - osan tuloksista viimeistään kello 9.00 korkeakoulun 

sisääntuloaulassa. Tulosten perusteella osa toiseen osaan osallistuneista hyväksytään 

valintakokeen kolmanteen osaan. 

ti 28.5.2002 

ma 3.6. - ti 4.6.2002 

ke 5.6.2002 

III osa ke 5.6. - pe 7.6.2002 

Kaikkien taiteen kandidaatin tutkintoon johtavien koulutusohjelmien sekä taiteen 

maisterin tutkintoon johtavan kuvataideopetuksen peruskoulutuslinjan koulutusohjelman 

valintakoe kaikkina kolmena päivänä seuraavasti: 

• keskiviikkona kello 9.00 - 13.00 ja 14.00 - 18.00 

• torstaina ja perjantaina kello 8.00 - 12.00 ja 13.00 - 17.00. 

Kaikkien koulutusohjelmien lopulliset tulokset julkistetaan 

Kaikille valintakokeen viimeiseen osaan osallistuneille lähetetään ilmoitus 

lopullisesta tuloksesta. 

pe 21.6.2002 

Korkeakoulun henkilökunta ei anna tietoja valintakokeen lopullisesta tuloksesta ennen 21.6.2002. 

40

12 

Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen 

hakemuksen tarkistuslista 

Taiteen kandidaatin tutkintoon johtavat 

koulutusohjelmat (TaK) 

Hakulomake 

Hakuperusteen mukaiset todistusjäljennökset 

Koulutusohjelman mukaiset ennakkotehtävät 


peruskoulutuslinja (TaM) 

Hakulomake 


Kopio viimeisimmästä päättötodistuksesta 

Kopio kuvataiteen lukiodiplomista (mikäli on) 

Koulutusohjelman mukaiset ennakkotehtävät 


aikuiskoulutuslinja (TaM) 

Hakulomake kahtena kappaleena 


kahtena kappaleena 

Curriculum vitae (ansioluettelo) kahtena kappaleena 

Liitä edellä mainittujen toiset kappaleet 

(kopiot) niitillä yhdeksi nipuksi. 

Portfolio (työnäytekansio) 


täydennyskoulutuslinja (TaM) 




Curriculum vitae (ansioluettelo) sekä CV:n mukaiset 

todistusjäljennökset kahtena kappaleena 

Lopputyösuunnitelma kahtena kappaleena 



MA in New Media (TaM, 60 ov) 





Opintosuunnitelma kahtena kappaleena 

Liitä toiset kappaleet (kopiot) niitillä 

yhdeksi nipuksi. 

PALLAS -kuvataiteet (TaM, 60 ov) 








Ennakkotehtävä 

Portfolio 

Kaikki muut maisteriohjelmat (TaM, 60 ov) 

(ei koske PALLAS -kuvataiteeseen ja 

MA in New Mediaan hakevia) 








Portfolio 


41

Taideteollinen korkeakoulu / 

Konstindustriella högskolan 

Hämeentie 135 C 

Sörnäinen/Sörnäs 

Bussit / Bussar: 71, 71V, 74, 77S 

Raitiovaunu / Spårvagn: 6 

Rautatientori/Järnvärgstorget 

Bussit / Bussar: 68, 71, 71V, 73B 

Raitiovaunu / Spårvagn: 6 

Tuija Markonsalo 

Diamonds for the Poor (kansi/pärm) 

Kuva/Bild: Magnus Scharmanoff. 

Ola Kolehmainen 

Institute du Monde Arabe (ima) 

No 10 

Susanna Hoikkala & 

Jenni Ojala 

Oma 

Kuva/Bild: Esa Pasanen. 

Heli Stolt 

Spirit Tea Spoon 

Kuva/Bild: Esa Pasanen. 

ThaiBoxer 

Ohjaus/Regi: Jyri Kähönen. 

Kuva/Bild: Ville Juurikkala. 

Hannaliisa Hailahti 

Kupina 

Kuva/Bild: Eva Persson. 

42

Valintakoe 2001 Urvalsprovet 2001 

hakeneet ja hyväksytyt 

osa / del 

Taiteen kandidaatti, 120 ov I II III Konstkandidat, 120 sv 

Elokuvataide 375 88 44 22 6% Filmkonst 

Graafinen suunnittelu 294 115 50 17 6% Grafisk design 

Keramiikka- ja lasitaide 48 33 21 11 23% Keramik och glas 

Lavastustaide 60 27 14 5 8% Scenografi 

Sisustusarkk. ja huonekalusuunnittelu 314 89 35 9 3% Inredingsarkitektur och möbeldesign 

Tekstiilitaide 83 32 18 8 10% Textilkonst 

Teollinen muotoilu 95 50 32 14 15% Industridesign 

Vaatetussuunnittelu ja pukutaide 195 46 32 10 5% Beklädnadsdesign och dräktkonst 

Valokuvataide 342 88 34 11 3% Fotografikonst 

yhteensä 1806 568 280 107 6% sammanlagt 

Taiteen maisteri, 180 ov I II III Konstmagister, 180 sv 

Kuvataideopetus; peruskoulutuslinja 161 96 54 27 17% Bildkonstundervisning, grundutbildningslinjen 

hyväksytty 

godkänd 

hyv. 

hyväksytty % 

godkänd 

hyv.% 

ansökande och godkända 

Taiteen maisteri, 60-100 ov 

hakeneet / ansökande 

hyv. 

hyv.% 

Konstmagister, 60-100 sv 

Elektroninen kuvajournalismi 20 7 35% Elektronisk bildjournalism 

Graafinen suunnittelu 37 9 24% Grafisk design 

Kalustesuunnittelu 10 3 30% Möbeldesign 

Keramiikka- ja lasisuunnittelu 10 2 20% Keramik och glasdesign 

Käsi- ja taideteollinen ala 28 9 32% Hantverk och konstindustri 

Lavastustaide 6 1 17% Scenografi 

New Media 92 23 25% New Media 

• Muuntokoulutus 147 15 12% Omutbildningsskolning 

PALLAS-kuvataiteet 43 6 14% Bildkonst PALLAS 

Tekstiilitaide 26 8 31% Textilkonst 

Teollinen muotoilu 21 12 57% Industridesign 

Tilasuunnittelu 14 4 29% Utrymmesdesign 

Vaatetussuunnittelu ja pukutaide 28 5 18% Beklädnadsdesign och dräktkonst 

Valokuvailmaisu 22 4 18% Fotografiskt uttryck 

yhteensä 504 118 23% sammanlagt 

Kuvataideopetus 

Bildkonstundervisning 

• Aikuiskoulutuslinja 40 14 35% • Vuxenutbildningslinen 

• Täydennyskoulutuslinja 9 7 78% • Kompl. utbildningslinjen 

• Pätevyys verkkoyliopistossa 188 61 32% • Kompetensutbildning vid nätuniversitetet 

yhteensä 237 82 35% sammanlagt 

Tutkinto-ohjelmat yhteensä 2708 324 12% Utbildningslinjerna sammanlagt 

Hyväksyttyjen lukumäärään sisältyvät myös varasijoilta hyväksytyt 

sekä hyväksytyt, jotka ovat peruuttaneet opiskeluoikeutensa. 

43

pdf-tiedosto - Taideteollinen korkeakoulu

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?